INSPECTA STORIES
1 2015
Sähkötarkastus on pakollinen
40
Milloin tehtaassanne, toimistossanne tai varastossanne tehtiin viimeksi sähkötarkastus?
vuotta
MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Edistyneitä NDT-tekniikoita hyödynnetään yhä useammilla aloilla.
TURVAA TELINEILLE LLE
Kun alan yhteinen sertifikaatti puuttui, sellainen rakennettiin yhteistyöllä. Jani Bolotin, Ramirent ent
VALVONTA
Ovatko lait, säädökset ja standardit kehityksen jarru vai yhteiskunnan peruspilari?
MITÄ JOS...
Susia ja rapuja TEKSTI KARIN METSÄPELTO KUVA VASTAVALO
MONI TUNTEE tarinan pojasta, joka juoksutti kyläläisiä huutamalla toistuvasti sutta, vaikkei sellaista todellisuudessa ollutkaan. Kun susi lopulta ilmestyi, kukaan ei enää jaksanut ottaa jalkoja alleen ja reagoida pojan avunhuutoihin. Mitä jos juokseminen olisikin hyvää liikuntaa, jolla omaa elämäänsä voisi parantaa ja parhaassa tapauksessa pitkittää? JALOISTAAN HUOLIMATTA ihmiset ovat rapuja. Emme huomaa, että vesi muuttuu kiehuvaksi, jos sen lämpötilaa nostetaan hiljalleen. Niin kauan kuin turvallisuus ja laatu maksavat (ravuille vaivaa, meille euroja), ovat ne mukavuusalueen ulkopuolella ja status quo usein koetaan riittävän hyväksi. Jos viranomainen ei huuda sutta, harva meistä loppujen lopuksi pistää lenkiksi.
ja laatua koskeva lainsäädäntö vähenee, vastuu siitä jää meille itsellemme. Taloudellisesti vaikeina aikoina on helppoa nipistää sieltä, missä vesi ei polttele vielä. Sitä paitsi, missä ovat todisteet siitä, että sertifioitu johtamisjärjestelmä näkyy viivan alla, kiinteistön kuntotutkimus tuo korjaussäästöjä, hitsaussauman paineenkestävyyden toteaminen estää katastrofeja tai kunnolla kalibroitu mittauslaite pelastaa asiakaskanteilta? Mitä jos mittaisimme välillä veden lämpötilan ja tanssittaisimme susia lenkkeilemällä aina tilaisuuden tullen?
KUN TURVALLISUUTTA
IQ – INSPECTA STORIES
Päätoimittaja: Karin Metsäpelto, karin.metsapelto@inspecta.com
Julkaisija: Inspecta Oy, PL 1000, 00581 Helsinki Puh. 010 521 600
Toimitusneuvosto: Inspecta – Matti Järvi, Tomi Kasurinen, Timo Okkonen, Tuomas Suominen, Mikko S. Törmänen, Toni Vepsäläinen, Jukka Verho, Markku Virtanen, Juha Visuri Tuotanto: Zeeland
www.inspecta.com
Graafinen suunnittelu: Jussi Kokkarinen Repro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi Kannen kuva: Shutterstock
2
IQ on Inspectan asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti postitetaan asiakasrekisterin perusteella. ISSN: 2323-9662 Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.inspecta.com/IQ tai asiakaspalvelu@inspecta.com
INSPECTA STORIES
1 2015
40 4 0
Milloin tehtaassanne, nne, toimistossanne toimistossann mistossanne e tai varastos varastossanne tehtiin viimeksi sähkötarkastus?
vuotta
MA ALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Edistyneitä NDT-tekniikoita hyödynnetään yhä useammilla aloilla.
TURVA A TELINEILLE LLE
Kun alan yhteinen sertifikaatti puuttui, sellainen rakennettiin yhteistyöllä. Jani Bolotin, Ramirent rent
VALVONTA
Ovatko lait, säädökset ja standardit kehityksen jarru vai yhteiskunnan perus pilari?
1 2015 06
”Parhaat uutuudet ovat kansainvälisiä. Tai ainakin niissä ympyröissä koeteltuja. Liiketoimintamielessähän Suomea ei oikeastaan ole enää olemassa.” sivu 5
Testauksen uusi aalto Edistyneet menetelmät tarjoavat nopeampaa, tarkempaa ja helpompaa testausta.
10
Sähköturvallisuudessa on pelissä ihmishenki Kiinteistönhaltijan pitäisi tietää, milloin sähkötarkastus on tehty viimeksi. Pakollista se on 10 vuoden välein.
40 vuotta
21
Virkamiehistä kaupankävijöiksi Inspecta juhlii 40-vuotista taivaltaan tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi yritykseksi.
Timo Okkonen CCO, Inspecta Group
15
Henkilösertifioinneilla turvallisuutta telinerakentamiseen.
18
Akkreditoitu ja maailmalla tunnustettu.
16
Hyvä, paha valvonta: mihin standardeja ja sertifiointeja tarvitaan?
22
Inspecta Academy järjestää kenttäuskottavaa koulutusta.
Vanhuus ei tule yksin – toivottavasti! INSPECTA voi olla vielä monille tuntematon yritys,
mutta työmme jäljet ovat tuttuja tavalla tai toisella koko kansalle. Yritys on ehtinyt kypsään 40 vuoden ikään ja kasvanut historiansa aikana vaativasta viranomaisesta kallisarvoiseksi kumppaniksi. Matkan aikana useat yritysostot ovat tuoneet lisää loistavaa osaamista ja mahdollistaneet laajan palveluvalikoiman suomalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuosi 2015 on Inspectalle juhlavuosi ja sopiva paikka pysähtyä muistamaan mennyttä ja samalla luotaamaan tulevaa. Tässä lehdessä pyrimme juurikin
tekemään niin. Käsittelemme toimintamme lähtökohtaa, perustoja ja kehitystä. SANOVAT, ETTEI VANHUUS tule yksin. Toivotaan
näin. Haluamme olla asiakkaillemme kumppani, jonka kanssa on hyvä kasvaa ja kehittyä yhdessä. Toivomme saavamme palautetta toimin- Jukka Verho nastamme – samoin kuin lehJohtaja, destämme – seuraavissa tapaateollisuuden palvelut misissamme. Näkemisiin.
3
KOMMENT TI
INSPECTA KUVINA
www.inspecta.com
A
VIDEOARTIKKELI: Työtä keskellä yötä
Rakenteellisestikin kunnossa olevan sillan painorajoitusten määrittämiseksi voidaan tarvita mittaustuloksia kuormituskestävyydestä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun liikennemuutosten vuoksi sillalle on odotettavissa normaalia enemmän trafiikkia. Inspecta suoritti Kirstulan sillan koekuormituksen Hämeenlinnan yössä.
Turvallisuuden varmistamista, mittaamista, vastuullisuutta, sertifiointia ja hyödyllisen tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi. Kaikesta tästä muun muassa on Inspecta tehty. Lue lisää ajankohtaisia uutisia verkkosivuiltamme.
B
FI-sertifikaatti vs. FI-varmennustodistus
Korvaako FI-varmennustodistus aiemman FI-sertifikaatin betoniteollisuudessa? Mitä sertifiointimuutos tuo tullessaan?
Tietotuokio akkreditoinnin kunniaksi
D
Inspectan pituuskalibrointilaboratorion akkreditointia juhlistettiin Raumalla asiakastilaisuudella maaliskuussa.
TO
Suomen ensimmäinen ydinlaitosten auktorisoitu tarkastaja
D
KUVA AREVA
S-
B
U
N
EN
IS TU
S
RM VA
A
C
Inspecta Tarkastus Oy on saanut ensimmäisenä tarkastuslaitoksena Suomessa STUK:lta luvan toimia auktorisoituna tarkastuslaitoksena (AIO) ydinvoimalaitoksilla. Hyväksyntä on ensimmäinen, joka on annettu uusien ydinvoimalaitosohjeiden mukaisesti.
Inspecta isosti mukana Neste Oilin suurseisokissa
E
D
F
KUVA NESTE OIL
C
Suurseisokit toteutetaan Neste Oilin jalostamoilla noin viiden vuoden välein. Yritys valitsi Inspectan vuoden 2010 seisokkinsa parhaaksi tarkastusyritykseksi. Tänä vuonna seisokki työllistää ennätyksellisen määrän inspectalaisia.
E
Kertomuksia laadusta ja luotettavuudesta
Inspectan Trust & Quality Book 2015 julkaistiin huhtikuun alussa. Tarinat Inspectan toiminnasta ko. vuosikertomuksessa ovat luettavissa myös suomeksi Inspectan internet-sivuilla.
F
4
KOLUMNI
Kansainvälistyvä, digitalisoituva nelikymppinen SUOMEN VALTIO PERUSTI Teknillisen tarkastuslaitoksen vuonna 1975. Sitä voidaan pitää myös Inspectan syntyhetkenä. Ensimmäinen puolikas matkasta on tehty viranomaisina ja toinen puolikas palveluyrityksenä. Vajaan sadan suomalaisen yksiköstä on kasvettu kahdeksan maan alueelle ja ylitetty 1500 osaajan rajapyykki. Vanhat visiot ovat toteutuneet ja on uusien aika. Niissä on kyse työmme sisällön kehittämisestä.
On aivan oikein, että asiakkaana haluat at meidän venyvä venyvän yli palvelutilauksesi. elutilauksesi.
PALVELUTOIMINTA RAKENTUU jokaisen yksilön tekemisen kautta. On hienoa tavata turvallisuuden ja laadun asiantuntijoitamme eri maissa ja tehtävissä. Kentällä se työ tehtiin ennen ja siellä se tehdään nytkin, yhdessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaamme arvostavat osaamistamme ja haastavat meitä kehittämään palveluamme entistä tuloksellisemmaksi: toimikaa tehokkaasti, kertokaa uutuuksista, nähkää kokonaisuus. TEHOKKUUS ON digitalisoitumista. On tehtävä asiat kaikille helpommiksi. Miksi uusia järjestelmiä on kuitenkin liian usein vaikea käyttää? Uskon sen johtuvan siitä, että käytämme kielteistä kontrollilogiikkaa myönteisen onnistumislogiikan sijaan. Seurauksena on turhaa monimutkaisuutta. Tässä on turvallisuusammattilaisenkin hyvä ottaa avuksi ulkopuolisia. Kolmivuotinen digiohjelmamme etenee kiihtyvää vauhtia: tänä vuonna tähtäämme Suomessa kiinteistöalan palvelujemme uudistumiseen.
ovat kansainvälisiä. Tai ainakin niissä ympyröissä koeteltuja. Liiketoimintamielessähän Suomea ei oikeastaan ole enää olemassakaan. Moni hermostuu tällaisesta toteamuksesta ja valitettavasti aivan väärästä syystä. On kyse mahdollisuudesta, koska suomalainen osaaminen on tunnustettua. Liikettä kansainväliseen suuntaan on lisättävä ja unohdettava suomalaisuuden liika toistaminen. Inspecta on suomalainen yhtiö. Eikä ole. Onpas. Eipäs. Kyllähän. Olen kanssanne aivan samaa mieltä!
PARHAAT UUTUUDET
Timo Okkonen
kasvaa vuorovaikutuksesta. Nelikymppiseltä tätä Kaupallinen johtaja on syytä jo odottaakin. On aivan Inspecta Group oikein, että asiakkaana haluat meidän venyvän yli palvelutilauksesi. Meidänhän pitäisi jo tuntea toisemme. Viime vuonna Inspectassa tekemämme strategiatyö nosti esiin elementin, josta aiomme tehdä vielä vahvuuden. Se on asiakaspalaute, jota emme ole järjestelmällisesti hyödyntäneet. Teemme töitä sen eteen, että tämä kanava aukeaa sinuakin ilahduttavalla tavalla, osana digiohjelmaamme. KOKONAISKUVA
KUVA MILKA ALANEN
TOIMINTAMME DNA ei ole muuttunut. Nelikymppinen haluaa kuitenkin keski-iän lähestyessä saada aikaan enemmän, korkeammalla jalostusasteella. Uuden strategiamme mukaisesti haluamme olla asiakkaidemme päätöksentekoon tietoa tuottava asiantuntijaorganisaatio, joka tunnetaan sinnikkäästä kiinnostuksesta asiakkaiden maailmaan ja asiakaskohteiden terveydentilaan. Kentällä tekemiemme tarkastusten ja sertifiointien on tuotettava alan parhaat turvallisuus- ja laatudiagnoosit. Tuloksena on vastuullisempi toiminta ja vahvempi talous, niin asiakaskohtaisesti kuin koko yhteiskunnassa.
5
Digitaaliröntgenissä voidaan samasta alueesta ottaa useita valotuksia eri säteilyteholla, jolloin eri ainepaksuudet saadaan samaan, tarkkalaatuiseen kuvaan. Laite tuottaa säteilyä vain murto-osan perinteiseen filmilaitteeseen verrattuna.
ASENNE
Testauksen uusi aalto Rikkomaton aineenkoetus (Non-Destructive Testing, NDT) kehittyy hurjaa vauhtia. Inspecta panostaa edistyneisiin menetelmiin, jotka tarjoavat nopeampaa, tarkempaa ja helpompaa testausta. TEKSTI JA KUVAT THOMAS FREUNDLICH
U
usien NDT-tekniikoiden avulla voidaan tutkia kohteita, joiden tarkastus ei perinteisin menetelmin olisi käytännöllistä. Menetelmät ovat myös nopeampia käyttää ja tarjoavat visuaalisesti havainnollista sekä helposti vertailtavaa aineistoa tarkastustuloksista. ”Uusia NDT-menetelmiä on otettu aluksi käyttöön vaativissa ydinvoimasovelluksissa. Tälläkin hetkellä suurin osa asiakkaistamme on ydinvoimayhtiöitä, mutta edistyneitä NDTtekniikoita pyritään hyödyntämään yhä enemmän myös muilla aloilla”, kertoo Inspectan ydinvoimatarkastusten asiakastoimialapäällikkö Matti Ruha.
HYVÄSSÄ VAIHEESSA Uusiin NDT-menetelmiin kuuluu muun muassa vaiheistettu ultraääni. Vaiheistetussa ultraääniluotaimessa on monta värähtelijää, joiden tahdistuksella ultraäänikeilaa pystyy ohjaamaan sähköisesti. Menetelmä on tehokas tapa vikojen havaitsemiseen hankalan muotoisistakin kohteista. Ydinvoimaloissa sen avulla tarkistetaan muun muassa putkistojen hitsejä, yhdehitsejä sekä yhteiden pyöristyksiä. Tarkastuskohteet voivat myös olla erikoisempia kaksimetallihitsejä. Vaiheistetun tekniikan käyttö yleistyy myös pyörrevirtasovelluksissa. Vaiheistetut tekniikat ovat nopeampia kuin perinteiset ultraääni- ja pyörrevirtatekniikat, ja niillä voidaan tarkastaa kohteita, joihin aiemmilla menetelmillä ei olisi päästy.
Vaiheistettujen menetelmien etuna on myös se, että tarkastustulokset saadaan paremmin talteen. ”Asiakkaalle jää pysyvä datatallenne, jolloin komponentin kuntoa voidaan seurata pitkäjänteisesti”, Ruha sanoo.
OSAAMISEN YTIMESSÄ Inspecta on kehityksen kärjessä vaiheistetuissa NDT-tekniikoissa. Ydinvoimaratkaisuissa jo noin 90 prosenttia yhtiön hoitamista NDTtestauksista tehdään uusilla menetelmillä. Muilla toimialoilla niiden osuus on noin puolet. NDT-tarkastuksia suorittavan yrityksen täytyy pätevöityä käytettäviin menetelmiin. Luvanhaltija järjestää tarvittavat koekappaleet, joilla varmennetaan laitteiston toimivuus sekä testausta suorittavan henkilöstön osaaminen. ”Edistyneet NDT-menetelmät edellyttävät aiempaa syvempää osaamista, ja vastaavaa ’pätevöintiä’ teemme myös Inspectan sisäisesti”, Inspectan NDT-asiantuntija Ari Kaarnalehto sanoo. Ydinvoimasovellusten edistyneisiin NDTmenetelmiin pätevöityminen on pitkä prosessi, joka kestää tyypillisesti muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. ”Toimintamallit ovat aika erilaiset kuin perinteisissä menetelmissä, joten asioita täytyy osata ajatella eri kantilta. Myös tietotek- Digitaaliröntniikan täytyy olla hyppysissä.” genin avulla on ”Pätevöitymiset ydinvoimapuolen testauktutkittu Ponssen siin ovat suuritöisiä prosesseja, mutta niistä oppii uuden Scorpionvaltavasti. Saatuja tietoja voi hyödyntää muuallaharvesterin kin”, Matti Ruha toteaa. Ydinvoimaratkaisuista nostopuomin lähteneet tarkastustekniikat yleistyvätkin hyvää teräsvaluhitvauhtia esimerkiksi perinteisissä voimalaitoksissa ja sausliitoksia. jalostamoissa.
7
Ari Kaarnalehto, NDT-asiantuntija, Inspecta. Vaiheistetut ultraääni- ja pyörrevirtatestaukset tuottavat helposti hahmotettavaa visuaalista aineistoa. ”Asiakkaan ei enää tarvitse olla ultraäänitekniikan asiantuntija ymmärtääkseen tulokset.” SILMINNÄHDEN PAREMPI Vaiheistettujen ultraääni- ja pyörrevirtatestausten etuna on, että ne tuottavat helposti hahmotettavaa visuaalista aineistoa tarkastustuloksista. ”Asiakkaan ei enää tarvitse olla ultraäänitekniikan asiantuntija ymmärtääkseen tulokset”, Ari Kaarnalehto esittää. ”Perinteisessä ultraäänitestauksessa asiakkaalle ilmoitettiin vain, että siinä ja siinä kohdassa havaittiin heijastavuudeltaan tietyn suuruinen vika. Vaiheistetussa testauksessa sama asia voidaan näyttää kuvana ja heijastaja voidaan paikallistaa kolmiulotteisesti esimerkiksi hitsin sisällä”, Matti Ruha jatkaa.
DIGIRÖNTGEN VARMISTAA LAADUN
Digitaalinen radiografia, tuttavallisemmin digiröntgen, on yksi NDTtekniikoista.
Yksi keskeisimmistä uusista NDTtekniikoista on digitaalinen radiografia. Se mahdollistaa perinteiseen röntgenkuvaukseen verrattuna merkittävästi nopeamman testauksen ja tulosten analysoinnin. Maailman johtaviin metsäkonevalmistajiin kuuluva Ponsse on tehnyt Inspectan kanssa yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Digitaaliröntgenin avulla on tutkittu yhtiön uuden Scorpionharvesterin nostopuomin teräsvaluhitsausliitoksia. ”Inspectan testauksia on pystytty tekemään paljon omissa tiloissamme Vieremällä”, kertoo hitsauskoordinaattori Jarmo Kortelainen Ponsselta. ”Lisäksi olemme seuranneet digiröntgenin avulla valujen laatua käyttämällämme valimolla.” Kesällä 2013 esitelty Ponsse Scorpion edustaa tämän hetken edistyneintä metsäkoneiden tekniikkaa. Inspectan toimittaman digitaalisen röntgenkuvauksen avulla varmistettiin tuotteen
laatu ennen sen ottamista sarjatuotantoon. ”Sarjatuotannon alussa kuvasimme tuotteita varmistaaksemme, että valujen ja hitsausliitosten taso oli edellyttämällämme tasolla. Tuotannon aikana kuvauksia jatketaan pistokokeina,” Kortelainen valaisee prosessia.
NOPEAMPAA JA TARKEMPAA Perinteisen röntgenkuvauksen haasteena on tulosten saamisen hitaus. Parhaimmillaankin kestää useita päiviä, ennen kuin aineistoa pääsee tutkimaan kehitetystä filmistä. Tavanomaisella röntgenillä voidaan myös kuvata vain yhtä ainevahvuutta kerrallaan. Digitaaliröntgenissä voidaan samasta 200 x 200 mm:n alueesta ottaa useita valotuksia eri säteilytehoilla, jolloin eri ainepaksuudet saadaan samaan kuvaan. Kuvan laatu on tarkempi kuin filmillä, ja digitaalisen röntgenlaitteen tuottama säteily on vain murto-osa perinteisen filmiröntgenlaitteen tasosta, mikä helpottaa testausta. ”Uudet digiröntgenmenetelmät ovat palvelleet meitä todella hyvin, koska näemme niiden avulla saman tien, onko tuotteessa korjattavaa. Saamme varmistuksen tuotteen laadusta paljon nopeammin”, Kortelainen sanoo. ”Kaikki kuvaukset dokumentoidaan, jolloin tiedämme, missä koneissa kuvatut osat ovat käytössä.” Ponssen kaikki uudet tuotteet testataan yhtiön tiloissa. ”Pystymme ajamaan hallissamme noin kolmen vuoden täysipäiväistä työkäyttöä vastaavan testiajon puolessatoista kuukaudessa”, Jarmo Kortelainen kertoo. Koneiden kriittiset osat kuvataan digitaaliröntgenillä ennen testausta ja sen jälkeen, millä varmistetaan, että tuote varmasti kestää halutun tuntimäärän. ”Mikäli testeissä ilmenee näyttämiä, jotka jäävät raja-arvojen sisälle, röntgenillä voidaan testauksen jälkeen tarkistaa, onko niissä tapahtunut muutoksia.” Ponsse panostaa vahvasti edistyneisiin NDT-testauksiin. ”Valujen ja levyhitsien tarkastamiseen digiröntgen on ylivoimainen, mutta käytämme sen rinnalla perinteisiäkin menetelmiä, kuten silmämääräistä arviointia, tunkeumaneste-, magneetti- ja ultraäänitarkastuksia. Teemme mielellämme yhteistyötä Inspectan kanssa. Asiantuntevana riippumattomana osapuolena se auttaa meitä varmistamaan tuotantomme huippulaadun jatkossakin”, Kortelainen sanoo.
Maalla, merellä, meren alla Inspecta toteuttaa Norjassa edistyneitä NDT-testauksia poikkeuksellisen vaativassa ympäristössä. Öljynporauslauttojen vedenalaisissa laitteistoissa käytetään usein rinnan uutta ja useita vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa, ja hitsauksissa yhdistetään jopa kolmea eri materiaalia. Uusista NDT-menetelmistä on muun muassa vaiheistetulla ultraäänellä
sekä perinteisellä kulkuaikatekniikalla (time-of-flight diffraction, TOFD) saatu erinomaisia tuloksia porauslautoilla. TOFDtestauksessa hitsaussauman murtumat paikannetaan ultraääniluotaimen signaalin aiheuttamista diffraktiokaiuista. ”Uudet NDT-tekniikat ovat herättäneet paljon kiinnostusta asiakaskunnassamme”, kertoo Runar Meland
Inspectalta. ”Esimerkiksi vaiheistettua ultraääntä ei ole aiemmin sovellettu Pohjanmeren porauskaluston vanhoihin hitsaussaumoihin. Seuraavan 5–10 vuoden aikana nämä tekniikat todennäköisesti yleistyvät nopeasti testisovelluksissa, joissa on aiemmin käytetty perinteisiä röntgenmenetelmiä.”
Runar Meland, Inspecta Norja. ”Uudet NDT-tekniikat ovat herättäneet paljon kiinnostusta asiakaskunnassamme. Seuraavan 5–10 vuoden aikana nämä tekniikat todennäköisesti yleistyvät nopeasti.” 8
Vaiheistetut tekniikat ovat nopeampia kuin perinteiset ultraääni- ja pyörrevirtatekniikat, ja niillä voidaan tarkastaa kohteita, joihin aiemmilla menetelmillä ei olisi päästy. Vaiheistettujen menetelmien etuna on myös se, että tarkastustulokset saadaan paremmin talteen.
Sähkötarkastuksen historiaa 1902 Suomeen säädettiin ensimmäinen sähkölaki.
1980
sähkötarkastukset aloitettiin Helsingin kunnallisessa sähkölaitoksessa.
1907
perustettiin Sähkötarkastuslaitos ry sähköturvallisuutta valvovan kauppa- ja teollisuusministeriön avuksi.
1928
1900
1910
1920
1930
1940
valvonta ja tarkastus erotettiin. Viranomaisvalvonta siirtyi Turvallisuusja kemikaalivirastoon, Tukesiin, ja tarkastuksesta tuli avointa, kaupallista toimintaa. Sähkötarkastuskeskuksen perustama Sähkötarkastus Fimtekno Oy aloitti kaupallisen tarkastustoiminnan. 1995
valvonta ja tarkastus siirtyi Sähkötarkastuskeskukselle.
2005 Inspecta osti Sähkötarkastus Fimtekno Oy:n.
1950
1960
10
1970
1980
1990
2000
2010
SÄHKÖTURVALLISUUS
TARKASTA SÄHKÖSI Milloin tehtaassa, toimistossa tai varastossa tehtiin viimeksi sähkötarkastus? Kysymys koskee lukuisia kiinteistön haltijoita, mutta vain harva osaa siihen vastata. Sähköturvallisuudessa pelissä on kuitenkin ihmishenki. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT SHUTTERSTOCK
11
Inspecta tarjoaa sähköturvallisuuden tueksi määräaikaistarkastuksia ja varmennustarkastuksia
SÄHKÖLAITTEISTOJEN
SÄHKÖJÄRJESTELMIEN
kuntotutkimuksia
SÄHKÖVERKON rakentamisen laadunvarmistuksia SUUNNITELMATARKASTUKSIA VERKOSTOTARKASTUKSIA YLEISIÄ sekä yritykselle räätälöityjä koulutuksia.
Sähkön kulutus ja kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Suomessa 1940–2000 200 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000
Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Sähkötapaturmien luku on 10 vuoden liukuva keskiarvo
Sähkön kulutus (GWh)
2000
1990
1980
1970
1960
1950
1940
0
S
ähköstä aiheutuvissa tulipaloissa on kuollut noin 10–20 henkilöä joka vuosi, ja sähköpalojen osuus kaikista tulipaloista on noin kolmannes. Merkittävän osan sähköpaloista aiheuttavat huolimattomat käyttäjät, mutta sähkölaitteistojen vikaantuneet asennukset sytyttävät paloja myös itsekseen. ”Teollisuuden sähköpaloista noin 40–50 prosenttia johtuu liitoksista. Toinen merkittävä sähköpalon aiheuttaja on itse tuotanto, jossa likaiset ja pölyiset koneet lämpenevät liikaa ja syttyvät palamaan”, arvioi johtava asiantuntija Rauno Järviluoma Inspecta Tarkastuksesta.
SÄHKÖPALON RISKI PIILOSSA Paloriskiä lisäävän pölyn tunnistaa maallikkokin, mutta harjaantumaton silmä tuskin huomaa laitteistoissa piileviä riskejä, kuten vikaantuneita
”Joskus riittää, että kiristetään liitoksia ja päivitetään dokumentteja. Mutta joskus paljastuu pahojakin puutteita.” komponentteja tai löystyneitä liitoksia. ”Laitteiston kuntoa ei voi päätellä sen iästä. Sähkölaite, kuten valaisin tai kaapeli, voi kestää hyvinkin 50 vuotta, tai jopa sata, mutta huono laite tai liitos kestää vain pari päivää”, Järviluoma toteaa. Isossa tehtaassa tai kauppakeskuksessa työskentelee tavallisesti sähkölaitteistojen käytön johtaja, mutta pienemmässä pajassa, toimistossa
tai varastossa tilanne on monesti heikompi. Sähköasentaja kutsutaan tarvittaessa korjaamaan vikoja, muttei välttämättä ylläpitämään laitteistoja. Kiinteistön haltija vastaa joka tapauksessa sähkölaitteistoista. Epätietoisen kannattaa tilata sähkötarkastus.
SÄHKÖTARKASTUS ON PAKOLLINEN Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastukset ovat pakollisia ja kiinteistön haltijan vastuulla, jollei vuokralaisen kanssa ole sovittu muusta. Omakotitaloa ja asuinkerrostaloa pakolliset tarkastukset eivät koske, mutta ne koskevat lukuisia muita kiinteistöjä, joissa pääsulakkeet ovat yli 35 ampeeria. ”Pienellä kioskillakin voi olla suuret liittymistehot, jos siellä pidetään kylmälaitteita”, Järviluoma sanoo. Jos sähkötarkastaja havaitsee puutteita, laki velvoittaa kiinteistön haltijan korjaamaan viat mahdollisimman pian. ”Joskus riittää, että kiristetään liitoksia ja päivitetään dokumentteja. Mutta joskus paljastuu pahojakin puutteita.” Tarkastus on pakollinen 10 vuoden välein, jos käytössä on suurjännite tai suuritehoinen laitteisto. Tarkastustahtia tiivistävät viiteen vuoteen muun muassa räjähdysvaara tai leikkaussali. Suuri enemmistö eli muut yli 35 ampeerin sulakkeita käyttävät rakennukset on tarkastettava 15 vuoden välein.
APUNA TIIVIS TARKASTUSTAHTI Järviluoma tietää yrityksiä, jotka tarkastuttavat sähkölaitteistonsa useammin kuin laki määrää, jopa joka vuosi. ”Oma organisaatio on ehkä ohut, ja tarvitaan lisäapua havaitsemaan asioita. Tarkastaja näkee päivittäin monenlaisia tapauksia ja pystyy vertaamaan niitä toisiinsa ja opastamaan kiinteistöjen haltijoita”, Järviluoma kertoo. Inspectan toimialapäällikkö Jouni Holm pitää tarkastusta hyvänä sijoituksena sähköturvallisuuteen. Hänen mukaansa pieni konepaja voi selvitä sähkötarkastuksesta 500 eurolla. Samalla käynnillä voidaan tarkastaa myös paloilmoittimet. ”15 vuodelle jaettuna kustannus on pieni. Tarkastuksia on siitä huolimatta paljon tekemättä.”
Käytön johtaja arvostaa sähkötarkastajaa – ja päinvastoin JOS KIINTEISTÖSSÄ on oma muuntamo, sillä on oltava myös sähkölaitteistojen käytön johtaja, joka valvoo käytön ohella kunnossapitoa. Tämä voi olla yrityksen oma työntekijä tai ulkopuolinen yrittäjä, kuten Pentti Myyrä. Hän valvoi vielä viime vuonna 25 kiinteistön sähkölaitteistoja pääkaupunkiseudulla. ”Nyt kohteita on 11. Ajattelin ryhtyä vähitellen eläkeläiseksi”, 70-vuotias Myyrä kertoo. Inspectan sähkötarkastajat tuntevat hänet vuosikymmenten ajalta säntillise-
nä ammattilaisena, jonka kohteita on ilo tarkastaa. Voisi kuvitella, että taitava käytön johtaja pitäisi tarkastuksia omissa kohteissaan jopa turhina, mutta päinvastoin. ”Tarkastaja osaa kiinnittää huomiota asioihin, joissa hän on todennut olevan virheitä tai puutteita muissa samankaltaisissa kohteissa. Esimerkiksi kauppakeskusten liikkeenharjoittajat ovat teettäneet viime vuosina runsaasti epämääräisiä sähköasennuksia”, Myyrä kertoo. Hänen mukaansa määräaikaistarkastus auttaa myös silloin, kun kiinteistön omistaja on hieman haluton
keskittymään sähköasioihin ja korjaamaan puutteita. ”Kun tarkastaja kirjaa puutteen pöytäkirjaan, sillä on huomattavasti enemmän painoa kuin käytön johtajan muistiolla”, Myyrä nauraa. Hän suosittelee sähköturvallisuuteen perehtymistä myös sellaiselle kiinteistön haltijalle, jota laki ei velvoita käytön johtajan palkkaamiseen. ”Esimerkiksi huoltoyhtiön tehtäviin kannattaa niputtaa myös sähköturvallisuudesta huolehtiminen.”
Pentti Myyrä, käytön johtaja. ”Tarkastaja osaa kiinnittää huomiota asioihin, joissa hän on todennut olevan virheitä tai puutteita muissa samankaltaisissa kohteissa.” 13
VAHINGOSSA TARKASTAMATTA Osa luistaa tarkastuksesta tahattomasti. Joku luulee remontin yhteydessä tehtyä osatarkastusta koko kiinteistön tarkastukseksi. Toinen ei välttämättä tunne vastuutaan tai kiinteistönsä historiaa. ”Silloin kannattaa nollata tilanne tarkastuksella ja varmistaa, että uudet tarkastuspöytäkirjat säilyvät. Mekin säilytämme niitä, ja jos sovitaan, ilmoitamme asiakkaalle oikea-aikaisesti myös seuraavasta tarkastuksesta”, Holm sanoo. Uudisrakennuksessa aikataulu on selkeä. Urakoitsija tarkastaa sähkölaitteistot käyttöönottovaiheessa, ja kolmas osapuoli varmentaa tilanteen tiettyjen laitteistojen osalta kolmen kuukauden kuluessa. Holm kehottaa rakennuttajaa tilaamaan varmennustarkastuksen itse selvästi ulkopuoliselta, riippumattomalta tarkastajalta tai tarkastuslaitokselta. ”Näin rakennuttaja saa varmasti parhaimman ja luotettavimman lausunnon laitteistostaan.”
SÄHKÖISKUT VÄHENTYNEET Sähköpalot muistuttavat edelleen määräaikaistarkastusten tärkeydestä, kun taas sähkötapaturmien, siis sähköiskujen, osalta kehitys on ollut Suomessa myönteisempää. Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat ovat vähentyneet 1970-luvulta alkaen samaa tahtia kuin sähkönkulutus on kasvanut. ”Vielä 60- ja 70-luvuilla, kun maaseutua sähköistettiin, asennustöihin otettiin kylältä mukaan miehiä, jotka eivät välttämättä olleet ammattilaisia. Silloin sattui senkin takia paljon tapaturmia”, Järviluoma kertoo. Hänen mukaansa myös sähköpalot johtuivat tuolloin pitkälti virheellisistä asennuksista ja käytöstä. Nykyään sähkötapaturmiin kuolee vuosittain noin kolme henkilöä. ”Ammattilaisille tapaturmia sattuu harvemmin. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea koulutus ja opastus.”
ENNAKKOTARKASTUKSESTA CE-MERKINTÄÄN Hyvästä kehityksestä huolimatta Järviluoma korostaa, että asennusten tai laitteiden laatu ei ole välttämättä kaikilta osin parempi kuin ennen. ”Asennukset riippuvat asentajan ammattitaidosta ja moraalista, eikä monien laitteiden ole tarkoituskaan kestää maailman loppuun asti”, Järviluoma sanoo. Sähköturvallisuuden kehitystä leimaa Suomessa pitkälti ennakkotarkastus, jota vaadittiin sähkölaitteilta vuosikymmenten ajan vuoteen 1994 asti. Silloin EU-jäsenyys toi Suomeen laiteryhmille kohdistetun CE-merkinnän. Järviluoman mukaan laitteiden ennak-
Sähköturvallisuuden kehitystä leimaa Suomessa pitkälti ennakkotarkastus, jota vaadittiin sähkölaitteilta vuosikymmenten ajan aina vuoteen 1994 asti.
kotarkastus johti siihen, että suomalainen sähköteollisuus pääsi kasvamaan, ja toisaalta siihen, että sähköverkon suojausta ei Suomessa korostettu. ”EU:ssa sen sijaan ajateltiin, että laitteet voivat olla kevyempiäkin, jos sähköverkko on hyvin suojattu. Esimerkiksi Saksassa vikavirtasuojia oli pakko käyttää jo 1970-luvulla”, hän kertoo. Suomessa vikavirtasuojaus tuli kattavammin pakolliseksi vasta vuonna 2008 ja vain uusissa rakennuksissa. Järviluoma muistuttaa, että rakennuksissa on edelleen runsaasti alkuperäisiä asennuksia 1960-luvulta ja jonkin verran jopa 1920-luvulta. Piileekö niissä sitten riski? ”Se selviää tarkastamalla.”
Inspecta ja Elenia edistävät sähköverkkorakentamisen laatua SYKSYLLÄ 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki tiukensi vaatimuksia sähkön toimitusvarmuudelle. Sen mukaan sähköverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että se kestää myrskyt, ukkoset ja lumikuormat. ”Elenian ratkaisu on maakaapeloitu säävarma sähköverkko ja satsaukset sen laatuun”, toteaa sähköverkkoyhtiö Elenian verkkojohtaja Jorma Myllymäki. Elenia on
kehittänyt maakaapelointirakentamisen laadunvarmistusta yhdessä Inspectan kanssa. ”Yhteistyö on johtanut ainutlaatuiseen tapaan varmistaa rakentamisen laatua riippumattoman osapuolen laatu- ja turvallisuusarvioinneilla”, Myllymäki kertoo. ELENIA OTTAA uudet menetelmät käyttöön
kevään aikana, ja Inspectan verkosto- ja sähkölaitteistotarkastusten toimialapäällikkö
Jouni Holm odottaa tälle vuodelle noin sataa arviointia Elenian maakaapelointityömailla. ”Arvioimme, että määräyksiä ja rakentamisen laatua noudatetaan ja että luvat ovat kunnossa”, Holm sanoo. Hän uskoo, että Inspectan palvelu kiinnostaa lähivuosina myös muita sähköverkkojen rakentajia. ”Perusasiat kannattaa varmistaa aina siinä vaiheessa, kun kuopat ovat auki.”
Jorma Myllymäki, Elenian verkkojohtaja. ”Yhteistyö on johtanut ainutlaatuiseen tapaan varmistaa rakentamisen laatua riippumattoman osapuolen laatu- ja turvallisuusarvioinneilla.” 14
VAIKUT TA JA
Jani Bolotin näkee telinerakentamisen yhteisen sertifioinnin eduksi koko alalle.
Henkilösertifioinneilla turvallisuutta telinerakennukseen TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT SK-FOTO, RAMIRENT
L
aadukkainkaan laite ei ole turvallinen, jos sitä ei osata asentaa tai käyttää oikein. Rakennusalan laitteita vuokraava Ramirent toimittaa asiakkailleen rakennustarpeita porakoneista jättimäisiin nostokurkiin ja rakennustelineistä trukkeihin. Rakennustelineiden osuus Suomen toimintojen liikevaihdosta on noin kolmannes, ja telineiden asennustöissä on huippukautena töissä jopa 500 henkeä – omia työnjohtotehtävissä vajaat kymmenen prosenttia ja loput vuokratyövoimaa.
”Meillä alkaa olla lähes jokaisella työmaalla ainakin yksi sertifioitu kaveri hommissa.”
TURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA
”Asiakkaamme erityisesti telakkateollisuudessa halusivat, että työntekijämme ovat turvallisuuskoulutettuja ja että heillä on telinerakentamiseen liittyvät sertifioinnit kunnossa. Koska alalle ei ollut olemassa valmista koulutusta, lähdimme rakentamaan sellaista yhteistyönä Rakennusteollisuus ry:n isoimpien alan toimijoiden kanssa. Yhteinen sertifikaatti on koko alalle hyväksi”, telineistä ja sääsuojista vastaava tuotepäällikkö Jani Bolotin sanoo. Telineasennuskoulutuksen käyneille sekä kirjallisen testin ja näyttökokeen läpäisseille telineasentajille Inspecta myöntää telineasentajan henkilösertifikaatin.
Koulutuksen taustalla on rakennustelineiden kehittyminen sekä toimialan säädösten ja valvonnan tarkentuminen. Telineissä muun muassa sääsuojaaminen on kehittynyt huomattavasti ja sääsuojissa on aiempaa suuremmat jännevälit. ”Turvallisuus on toimialamme yhteinen etu. Kaikilla järjestäytyneillä toimijoilla on sama asenne edistää turvallisia toimintatapoja”. ”Kaksi vuotta sitten meillä oli ensimmäiset kurssit, ja siitä toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Meillä alkaa olla lähes jokaisella työmaalla ainakin yksi sertifioitu kaveri hommissa”, Bolotin sanoo.
YHTEISTYÖTÄ TUNTEMATTOMIEN KANSSA Kursseille pääseminen edellyttää, että työntekijällä on jo kokemusta alalta. Kurssien ensimmäisenä päivänä käydään läpi työmaan pelisääntöjä, lainsäädäntöä, työturvallisuussäädöksiä ja rakennustelineiden tekniikkaa. Toisena päivänä perehdytään tyypillisiin tapaturmiin ja niihin liittyviin ensiaputaitoihin. Päivän päätteeksi tehdään ryhmässä näyttökoe niin, että samassa ryhmässä on työntekijöitä eri firmoista. ”On tärkeää, että kokeet tehdään ennestään tuntemattomien kavereiden kanssa yhteistyönä”, Bolotin sanoo. Näyttökokeen lisäksi telineasentajat käyvät läpi kirjallisen testin, joka koostuu Inspecta Sertifioinnin ylläpitämästä kysymyspankista arvotuista kysymyksistä. Kokeen hyväksyntä edellyttää, että vastauksista on 70 prosenttia oikein. Tarvittaessa kirjallinen koe voidaan korvata suullisella kokeella. Rakennusteollisuuden telinejaos on ollut keskeinen toimija alan vuonna 2012 alkaneen koulutuksen järjestäjänä. Bolotin kiittelee alan toimijoiden saumatonta yhteistyötä, jossa muun muassa vuokratyövoimaa välittävä yhteistyökumppani Barona on vahvasti mukana. Ramirentin ja Inspectan yhteistyö ulottuu myös nostureiden turvallisuustarkastuksiin. ”Inspecta huolehtii nosturikalustomme tarkastusten kirjanpidosta niin, että tarkastukset tehdään ajallaan. Tälläkin alueella meillä on kattava ja syvällinen yhteistyö. Inspectalla on sekä telineasentajien sertifioinnissa että nosturikaluston tarkastuksissa oikein hyvä palvelu”, Bolotin sanoo tyytyväisenä.
15
PUOLESTA JA VASTAAN
Hyvä, paha valvonta Sertifioitujen hallintajärjestelmien ylläpito edellyttää yrityksiltä niin sisäistä kuin ulkoistakin valvontaa ja arviointia. Tietyillä toimialoilla toiminnanharjoittajan omat valvontavelvoitteet ovat myös lakisääteisiä. Ovatko nämä vaatimukset laadun mahdollistajia vai raskaita, byrokraattisia pakotteita? TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVITUS KRISTIAN SUNDBERG
Mihin standardeja ja sertifiointia tarvitaan? Eikö riitä, että yritystoiminta on muutoinkin jo tarpeeksi säädeltyä ja velvoitettua.
Standardit tarjoavat yhtenäisen viitekehyksen toiminnan arvioimiseen, liiketoiminnan kehittämiseen sekä lakisääteisten velvoitteiden toteuttamiseen. Lisäksi sertifioitu laatujärjestelmä on monilla markkinoilla asiakkaan vaatima perusedellytys kaupalliseen yhteistyöhön.
Standardisoitu valvonta ja sen avulla saavutettu sertifiointi syö yrityksen aikaa ja aiheuttaa vain lisää raportointia, joka vie aikaa oikeilta töiltä. Siitä on enemmän vaivaa ja kustannuksia kuin hyötyä.
Standardisoitu toiminta, tai tuote, on koko yrityksen liiketoiminnan läpäisevä menestystekijä. Standardien vaatimuksia ei pidä nähdä itsetarkoituksena, vaan keskiössä on prosessi, joka tulee hahmottaa laajemmassa kontekstissa. Miten yrityksessä tehdään tai tuotetaan asiat, miten ne voitaisiin tehdä paremmin – ja miten kaikki tämä liittyy jokaisen työn kautta ”isoon kuvaan”. Menestyvät yritykset nimenomaan poikkeavat valtavirrasta ja tuottavat tavalla tai toisella lisäarvoa asiakkailleen vaatimusten ja odotusten ylittämisellä.
Katselmointien ja sertifiointien kustannukset ovat murto-osa niistä kuluista, jotka yritykselle koituvat pitkällä aikavälillä, mikäli toimintaa ei kehitetä
Lainsäätäjät määräävät tiukempia vaatimuksia asioihin, joita muutenkin valvotaan jo. Esimerkiksi vuoden 2015 alusta tuli voimaan uusi energiatehokkuuslaki, jossa säädetään suurille yrityksille velvoite tehdä yrityksen laajuinen energiakatselmus neljän vuoden välein, ensimmäisen kerran jo 5.12.2015 mennessä. Turhaa byrokratiaa.
Hyödyllisempää olisi nähdä velvoitteet ja vapaaehtoiset sertifioinnit, kuten energiatehokkuuslain vaatimukset, investointina yrityksen tehokkuuden ja laadun kehittämiseen. Energiatehokkuuden parantaminen jos mikä on helposti todennettavissa – jokainen osaa lukea sähkölaskun loppusumman. Kun yritys luo menettelyjä, joilla se säästää energiakustannuksissaan, investoinnin tuotto on moninkertainen sertifioinnin ja katselmusten hintaan verrattuna. Juuri näitä säästöjä ja tuottoja tällä uudella EUdirektiiviin pohjautuvalla energiatehokkuuslailla haetaan.
Velvoitteet ja vapaaehtoiset sertifioinnit voi nähdä investointina yrityksen tehokkuuden ja laadun kehittämiseen.
Eivätkö nykyiset seurantajärjestelmät jo riitä? Katselmoinnit ovat iso ja tarpeeton kuluerä ja sitovat yrityksen resursseja moneksi vuodeksi.
Energiatehokkuuslakiin on ollut jo pari vuotta aikaa valmistautua. Tässä tapauksessa sertifioitu järjestelmä (ISO 50001) itse asiassa vapauttaa lain vaatimuksista! Lisäksi pakollisista energiakatselmuksista voi vapautua, mikäli yrityksellä on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä Motivan energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+.
Vapaaehtoiset teollisuusstandardit tarjoavat riittävän tarkat määritelmät yrityksen toiminnan kehittämiselle. Vastuulliset yritykset voivat aivan hyvin hoitaa monia valvontatehtäviä omavalvontana. Näin säästyy niin veronmaksajien kuin yritystenkin rahaa.
Taloudelliset resurssit ovat koko ajan tiukemmalla niin yrityksissä kuin valtionhallinnossakin. Keskeinen haaste, jonka kanssa kaikki toimijat painivat, on se, miten kehittää mahdollisimman kustannustehokkaasti yrityksen toimintaa niin, että riskienhallinnasta ja turvallisuudesta ei tingitä. Omavalvonta soveltuu erinomaisesti suunnitelmien ja dokumenttien tuottamiseen, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös asiantuntevaa ulkopuolista silmää ja valvontaa. Näin varmistetaan, että suunnitelmat toteutuvat, ja toiminnan kehittyminen pysyy jatkuvana prosessina. Ei valvonta ole negatiivinen asia, jos sen hahmottaa osana yrityksen toiminnan kehittämistä. Panostukset niin riskienhallintaan kuin turvallisuuteenkin pitäisi nähdä investointina, ei lyhyen aikavälin kustannuksena. Katselmointien ja sertifiointien kustannukset ovat murto-osa niistä kuluista, jotka yritykselle koituvat pitkällä aikavälillä, mikäli toimintaa ei kehitetä – oli kyse energiatehokkuudesta tai onnettomuuksien ehkäisemisestä.
17
AKKREDITOITU on maailmalla tunnustettu
Mitä arvoa on tarkastuspöytäkirjalla tai laatusertifikaatilla, jos sen myöntäjää ei tunneta? Paljonkin, jos myöntäjän on akkreditoinut kansainvälisesti tunnustettu akkreditointielin. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT INSPECTA JA JANNE LEHTINEN
ansainväliset standardit ja lausunnot niiden noudattamisesta auttavat alkuun, kun painekattila on saatava maailmalle. Mutta lujinkin hitsi voi herättää epäilyjä, jos ostaja tai paikallinen viranomainen ei tunne tarkastuspöytäkirjan kirjoittajaa. Silloin, tai pikemminkin sitä ennen, on syytä pohtia akkreditoinnin merkitystä. ”Se, että testaus- ja tarkastuslaitos on akkreditoitu, auttaa osoittamaan pitkänkin toimitusketjun päässä, että laitos on tarkastanut tuotteet pätevästi ja riippumattomasti”, sanoo Inspectan rikkomattoman testauksen eli NDT:n laatupäällikkö Juha Visuri. ”Akkreditointi osoittaa myös, että esimerkiksi johtamisjärjestelmää koskevan sertifikaatin myöntäjä tuntee asiakkaan toimintaympäristön erityispiirteet ja liiketoiminnan tyypilliset haasteet”, toteaa Inspectan sertifiointitoiminnan laatupäällikkö Laura Lindholm. Suomen kansallinen akkreditointielin FINAS on akkreditoinut eli todentanut päteväksi valtaosan Inspectan tarkastus- ja sertifiointitoiminnasta sekä testauslabo-
K
Kuka arvioi FINASia? FINASIN TOIMINTA on vertaisarviointien perusteella tunnustettu tasavertaiseksi muiden EA:n jäsenten kanssa. EA eli European Cooperation for Accreditation on eurooppalaisten akkreditointielinten yhteistyöorganisaatio.
Inspectan akkreditoidussa testauslaboratoriossa tehdään mm. veto-, taivutus- ja iskukokeita eli mekaanista testausta.
ratorioista. FINAS puolestaan on tunnustettu maailmanlaajuisesti. Sen uusin Inspectalle myöntämä pätevöinti on Suomen ensimmäinen akkreditointi ydinlaitosten painelaitteiden sekä muiden mekaanisten laitteiden ja rakenteiden tarkastamiseen eli uuden YVL-ohjeistuksen (E.1) mukaiseen tarkastustoimintaan.
AINA UUTTA AKKREDITOITAVAA Kansallinen akkreditointi nojaa pitkälti kansainvälisiin standardeihin ja edellyttää säännöllisiä arviointeja. FINAS arvioi siis Inspectan toimintaa hieman samaan tapaan kuin Inspecta arvioi sertifioimiaan johtamisjärjestelmiä, tosin eri standardien ja vaatimusten mukaisesti. FINASin toimintaa arvioivat puolestaan kollegat muiden EU-maiden kansallisista akkreditointielimistä. Sen lisäksi, että Inspecta ylläpitää saamiaan akkreditointeja, se hakee uusia aina laajentaessaan toimintaansa. Lindholmin mukaan Inspectan sertifiointitoimintaa laajennetaan tyypillisesti silloin, kun asiakkaat haluavat kehittyä ja parantaa toimintansa tai tuotteittensa laatua esimerkiksi hakemalla CE-merkintöjä uusille tuoteryhmille. Inspecta hakee akkreditointia uusille alueille myös testauksen ja tarkastuksen osalta, joskus jopa yksittäisiä projekteja varten. ”Perusrunko on testauksessa pitkälti sama alasta riippumatta. Jos vaikka asiakas alkaisi rakentaa jäänmurtajaa, meillä olisi jo valmiiksi vahva perusta laivojen luokituslaitoksen edellyttämiin vaatimuksiin”, Visuri sanoo.
TUTKIMUSMENETELMÄT KEHITTYVÄT
toiminta on ILACin ja IAF:n arviointien perusteella tunnustettu tasavertaiseksi muiden alueiden kanssa. ILAC on International Laboratory Accreditation Cooperation, ja IAF on International Accreditation Forum.
EA:N JA SEN JÄSENTEN
Inspecta osuu aika ajoin alueille, jotka ovat uusia FINASillekin. Mitä tapahtuu, kun Inspectan testaaja keksii mullistavan tavan tutkia säiliön saumoja? ”Inspectan pitää itse osoittaa, että menetelmä on pätevä”, Risto Suominen toteaa. Hän on yksi FINASin 14 pääarvioijasta ja tällä hetkellä myös yksikön johtajan sijainen.
18
AKKREDITOINTI
24 VUOTTA AKKREDITOINTIA
Inspectan Juha Visuri tietää kokemuksesta, että pätevyyden osoittaminen saattaa vaatia esimerkiksi paksun pinon vertaisarvioituja tutkimusraportteja, jotka johtavat kansainväliseen standardointiin tai vakuuttavat muutoin kansallisen akkreditointielimen. Hänen mielestään akkreditointi ei kuitenkaan jarruta kehitystä, koska jokainen uusi menetelmä on joka tapauksessa tarkastettava huolellisesti ja punnittava myös taloudellisesti. ”Jos meidän Pelle Pelottomille antaisi vapaat kädet, he ostaisivat kaikki paikat täyteen uusia hauskoja laitteita”, Visuri nauraa. Hän korostaa, että saman porukan innostus ja sitkeys on ajanut Inspectan muun muassa digitaalisen radiografian ja tallentavan ultraäänitarkastuksen edelläkävijäksi.
KOKENEET ASIANTUNTIJAT ARVIOIVAT
Kun FINAS perustettiin vuonna 1991, tavoitteena oli luoda Suomeen akkreditointijärjestelmä, joka täyttää eurooppalaiset vaatimukset. Näin kävikin, ja kansainvälisten foorumeiden kautta akkreditointi johti myös kansainväliseen tunnustamiseen. ”Alkuvaiheessa akkreditointi liittyikin juuri kalibrointi- ja testauslaboratorioihin ja laajeni sitten tarkastustoimintaan ja sertifiointiin”, Suominen kertoo. Akkreditointiin ajoi tarve osoittaa toiminnan taso niin asiakkaille kuin näiden toimintaa valvoville viranomaisillekin. ”Joskus kuulee sanottavan, että FINAS hyväksyy tai antaa toimiluvan. Sitä se ei tee. Viranomainen voi kuitenkin edellyttää, että tarkastuslaitos on FINASin akkreditoima, jotta se voi saada toimiluvan”, Suominen tarkentaa.
Jos Inspecta asiakkaineen haluaa pysyä teknologian terävimmässä kärjessä, siinä on pysyttävä myös FINASin. ”FINASin pääarvioija arvioi organisaation johtamisjärjestelmää ja vastaa kokonaisuudesta, mutta mukana on teknisiä arvioijia, jotka osaavat syvällisesti kunkin osa-alueen, vaikkapa hissien tarkastuksen”, Suominen kertoo. Tuntuma käytäntöön varmistuu siten, että FINAS pyytää teknisiksi arvioijiksi asiantuntijoita, jotka työskentelevät arvioinnin kohteena olevilla aloilla. ”Meillä on tällä hetkellä käytössä runsaat 200 teknistä arvioijaa ja muutama kymmenen myös ulkomailta”, Suominen sanoo. Hänen mukaansa ulkomainen vahvistus auttaa takaamaan riippumattomuuden myös Suomessa harvinaisilla aloilla. On myös aloja, joilla yritykset suosivat jonkin kansainvälisen järjestön tai yhteistyöfoorumin myöntämää tunnustusta. ”Kansainvälisillä järjestöillä on alan standardit ylittäviä vaatimuksia esimerkiksi elintarviketurvallisuuden ja puun alkuperäketjun hallintaan. Myös meillä on näitä kansainvälisiä akkreditointeja”, Lindholm kertoo.
Hitsisauman röntgentarkastuksessa määritetään kuvausarvot röntgenkoneen polttopisteen etäisyyden ja kuvattavan putken ainevahvuuden mukaan. Vahvuutta koetellaan rikkomattoman testauksen laboratoriossa.
Inspectan testauslaboratoriot akkreditoitiin aivan ensimmäisten joukossa.
Kansainvälinen hankinta vaatii todisteita KUN AMEC FOSTER WHEELERIN suomalainen tytäryritys Foster Wheeler Energia Oy toimittaa asiakkaalleen voimalaitoskattilan tai kokonaisen voimalaitoksen, se hankkii osat maailmanlaajuisesti sekä mahdollisuuksien mukaan kohdemaasta. ”Tämä tarkoittaa sitä, että teemme valtavia hankintoja ulkomailla erittäin tiukalla aikataululla. Jo tarjousvaiheesta lähtien on tärkeää, että voimme luottaa taustatietoihin, joita toimittajien, alihankintavalmistajien ja asennusurakoitsijoiden sertifikaatit tarjoavat. Luottamusta lisää se, että sertifikaatin myöntäjä on kansainvälisesti akkreditoitu laitos”, kertoo Matti Kokkonen (Director, HSE, Quality and Project Risk Management), joka vastaa Foster Wheeler Energia Oy:n työturvallisuus- ja ympäristöasioiden ja laadun hallinnasta sekä projektien riskienhallinnasta.
Kokkosen mukaan Amec Foster Wheeler lähestyy toimittajia joka tapauksessa myös omalla kysymyspatterillaan ja käy tarpeen mukaan auditoimassa suunnittelutoimistoja ja konepajoja. hitsaus ja materiaalitekniikka ovat erittäin olennainen tekijä sekä tuotteen laatua että käyttöturvallisuutta ajatellen”, Kokkonen sanoo. Foster Wheeler Energia Oy:n oma ydinosaaminen on pitkälti polttoprosessien kehittämisessä, prosessisuunnittelussa ja projektiliiketoiminnan hallinnassa. Näiden tasosta kertovat osaltaan Inspectan myöntämät järjestelmä-, tuote- ja henkilösertifikaatit. Yritys hyödyntää myös Inspectan tarkastus-, testausja koulutuspalveluita. ”KATTILABISNEKSESSÄHÄN
19
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT INSPECTA
Virkamiehistä kaupankävijöiksi Ydintoiminta on sama mutta luonne aivan toinen. Näin tiivistävät asiakkaat ja inspectalaiset yhtiön historian valtion laitoksesta yritysmaailmaan.
Jännitys- ja venymämittauksissa Ylitarkastaja Jens Ingman rakennesuunnitelmahakemuksen kimpussa. käytettävä data-logger. Kuvat ja kuvatekstit on julkaistu Teknillisen tarkastuslaitoksen sisäisessä tiedotuslehdessä vuonna 1982.
nspectan edeltäjä eli Teknillinen tarkastuslaitos (TTL) perustettiin vuonna 1975 ja toiminta aloitettiin Nervanderinkadulla Eduskuntatalon takana. Uransa tuolloin Inspectalla aloittanut, nykyinen myyntipäällikkö Erkki Saarnio kertoo, että pieni ja yhteisöllinen henkilöstö pääsi ensitöikseen muun muassa tutustumaan jodlauksen saloihin, sillä toimiston alapuolella asui tunnettu musikaalinen Pokelan perhe. Tarkastuslaitoksen virkamiehillä oli paljon töitä, sillä Porvoon jalostamoaluetta rakennettiin kiivaasti. Teknillisen tarkastuslaitoksen ja myöhemmin Teknillisen tarkastuskeskuksen (TTK) piti olla mukana myös esimerkiksi selvittämässä painelaiteonnettomuuksia. Keskus oli mukana myös Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen tutkinnassa.
I
TURHIA KRUUNUJA Kun Saarnio siirtyi muutaman vuoden jälkeen Turun toimistoon kenttätarkastajaksi, hän sai uudelta esimieheltään yhden uransa tärkeimmistä ja kaukonäköisimmistä neuvoista: muista, että olet palvelualalla eikä täällä saa toimia virkamiesmäisesti. ”Virkamiesten maine ei ollut tuolloin palveluhenkisimmästä päästä. Moni muistaa yhä esimerkiksi autokatsastukset valtio-omistuksen ajoilta. Toiminta oli usein hidasta ja kankeaa. Virkamiestä mentiin tapaamaan kuin kuningasta eikä päinvastoin”, Saarnio sanoo. Kun markkinat vapautettiin vuonna 2000, TTK muuttui Inspectaksi.
20
Tarkastaja Keijo Ruokoranta ja johtaja Erkki Ahola VTT:n metallilaboratorioon tutustumassa.
KESKUSTELEVAA OPASTUSTA Myös Inspectan Juha Purje, painelaitteiden johtava asiantuntija, ehti olla yhtiössä aluksi valtion virkamiehenä. Sekä Saarnio että Purje ovat sitä mieltä, että yksi suurimpia muutoksia on nimenomaan toiminnan luonteen muuttuminen virkamiesorganisaatiosta kaupalliseksi toimijaksi. Mutta ovatko tämän huomanneet myös asiakkaat? ”Kyllä. Virkamieskulttuuri on kääntynyt yritysmäiseksi palveluajatteluksi”, sanoo Mikko Arponen, Helenin kunnossapitopäällikkö. Palvelut, joita Helen nykyiseltä Inspectalta tilaa, ovat pohjimmiltaan samoja kuin aiemmin valtionyhtiöltä: tarkastuksia, toiminnan seuraamista ja valvontaa. ”Asiat ovat toki aina hoituneet hyvin, mutta Inspectan palvelun luonne on muuttunut keskustelevammaksi ja opastavammaksi, mitä arvostan”, Arponen sanoo. Arponen lisää plus-listalle myös yhteistyön joustavuuden. Helen tekee osan tarkastuksista itse, mutta esimerkiksi pintojen ultraääni- ja röntgentarkastusten ruuhkahuipuissa tarvitaan apua talon ulkopuolelta. Arponen voi luottaa siihen, että Inspectalta tulee paikalle asiansa osaavia ammattilaisia.
SUOMELLA JA SAVOLLA EI ENÄÄ PÄRJÄÄ Juha Purje kuvailee työntekoa Inspectassa vaihtelevaksi ja mielenkiintoiseksi. Muutoksia on ollut paljon, vaikka huomattava osa toiminnasta on edelleen lakisääteistä ja turvallisuuteen keskittyvää. Kansainvälistyminen ja Euroopan unioni direktiiveineen näkyy Inspectankin arkipäiväisessä työssä. Ovatko säädökset samalla höllentyneet? ”Päinvastoin. Osalle yrityksistä kiristyvä säädäntö on ollut kova
40 vuotta
Mikko Arponen, kunnossapitopäällikkö, Helen ”Asiat ovat toki aina hoituneet hyvin, mutta Inspectan palvelun luonne on muuttunut keskustelevammaksi ja opastavammaksi, mitä arvostan.”
”Likimain laskimme allemme” PITKÄN URAN aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua. Juha Purje muistaa yli 10 vuoden takaa tilanteen, jossa hän oli valvomassa teollisuuslaitoksen isoa investointia. Osaa laitteista jouduttiin odottamaan luvattoman pitkään, ja kun arvokas lasti lopulta tuli perille, tuote ei vastannut myyjän lupauksia. MITÄ SIITÄ SEURASI? Kun laite ei toiminut, tehdas ei toiminut, ja edessä siinsivät hurjat menetykset. ”Tein kaikkeni, jotta tehdas saatiin nopeasti tuottamaan.
Tilanne pelastettiin, ja virallisiin tehtaan avajaisiin tuli 600 hengen joukossa myös ministeri paikalle.” Pieni kutsuvierasjoukko jatkoi myöhemmin päivälliselle paikkakunnan parhaaseen ravintolaan. Myöhään illalla, useiden nautittujen lasillisten jälkeen, tehtaanjohtaja tuli kiittämään Purjetta sanomalla, että ”firma olisi ollut kusessa ilman Inspectaa”. ”Huomasin, että kiitokset tulivat täydestä sydämestä”, Purje muistelee.
pala. Ja moni yritys on joutunut uusien säädösten myötä muuttamaan toimintatapojaan.” TIC:istä (Testing, Inspection and Certification) ryhdyttiin Suomessa puhumaan 1990-luvulla. Ensimmäinen laatustandardi ISO 9001 oli saatu synnytettyä 1987, ja vasta sen jälkeen sertifioinnit alkoivat yleistyä myös Suomessa. ”Johtamisjärjestelmien käyttö on sen jälkeen kasvanut meillä voimakkaasti”, Saarnio sanoo. Esimerkiksi painelaitetarkastukset mullistuivat 2002, kun niitä koskeva eurooppalainen direktiivi tuli yhteismarkkinoilla voimaan. Saarnio pitää työnantajaansa tätä nykyä merkittävänä pohjoiseurooppalaisena TIC-organisaationa. Purje huomauttaa, että kansainvälistyminen pakottaa opettelemaan uusia kulttuureja ja entistä sujuvampaa kielitaitoa. ”Neljä kieltä, suomea ja savvoo, hiljaa ja kovvoo, ei enää riitä”, hän heittää.
Inspectaa tuorein silmin TARKASTAJA PAULA KANGASMÄKI
aloitti Inspectassa
syyskuussa 2014. MILTÄ ENSIMMÄINEN PUOLIVUOTINEN ON VAIKUTTANUT?
”Minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa. Olen saanut hyvän perehdytyksen. Minulla on ikuinen kyselykausi päällä, eikä se ole täällä haitannut. Ihmiset ovat valmiita auttamaan ja vaikka näyttämään kädestä pitäen.” on koulutukseltaan materiaali- ja pintakäsittelyinsinööri. Hänen työnsä luonne ei työpaikan vaihdoksessa dramaattisesti muuttunut, sillä hän tarkasti edellisessäkin työpaikassaan esimerkiksi hitsausten laatua ja asennuksia.
KANGASMÄKI
INSPECTALLA TUOREIN ALAN TIETO UPM-Kymmenen Henri Ärling on tehnyt töitä paineastioiden parissa nykyisellä työnantajallaan seitsemän vuoden ajan. Hänellä ei ole kokemusta Inspectan vanhoilta ajoilta, mutta hän kehuu nykyistä yhteistyötä joustavuudesta ja toimivuudesta. ”Iso osa työtäni ovat paineastiatarkastukset ja vastuu niiden mahdollisista korjauksista. Olemme käyttäneet Inspectaa historian saatossa kauan, ja minä ikään kuin jatkoin yhteistyötä kollegojeni linjoilla.” Yhteistyö on toiminut hyvin ja aikataulut pitäneet. ”Meidän alallamme laitekanta kehittyy kaiken aikaa ja ohjeistuksia uusitaan. Jos haluan varmistaa tai selvittää jotakin, voin pirauttaa Inspectan asiantuntijoille. Heillä on aina tuorein tieto, ja voin luottaa siihen täysin.”
”INSPECTA HOUKUTTELI ,
sillä halusin työhön uusia haasteita ja ulottuvuuksia. Olen jo tänä aikana ehtinyt kiertää ja matkustaa tosi paljon sekä nähdä eri asiakkaita. On hienoa, että nyt pääsen oppimaan koko ajan uutta.” Isoksi plussaksi Kangasmäki mainitsee myös sen, että työn tekemisen suhde on oikea: 70 prosenttia työstä on oikeaa työntekoa haalarit päällä ja loput dokumentaation tekemistä toimistolla.
21
Kenttäuskottavaa koulutusta
I
ltapäivän palaverin on tarkoitus olla pääasiassa vapaata keskustelua, mutta tehottomaksi sitä ei voi sanoa. Inspectan koulutussuunnittelija Tuula Herold ja asiantuntija Virpi Lämsä käyvät heti kiinni agendan ytimeen: millaisia koulutustarpeita Inspectan asiakkailla on? Tämä on lähtökohta, josta Inspecta aina lähtee suunnitellessaan kursseja asiakkailleen. Inspecta Academy on järjestänyt koulutuksia kymmenen vuotta. Koulutuksiin osallistujat kiittävät erityisesti kouluttajiensa kokemusta: he toimivat kentällä ja tietävät, mistä puhuvat. ”Jos emme kykene tarjoamaan kaikkea itse, kartoitamme kumppaneita, joiden osaaminen täydentää omien asiantuntijoidemme tietotaitoa”, Herold selittää.
JOKAISELLE JOTAKIN Inspecta järjestää sekä yrityskohtaisia että avoimia koulutuksia. Jälkimmäiset ovat nimensä mukaan avoimia kaikkien yritysten edustajille ja käsittelevät koulutusaiheita geneerisesti. Yrityskohtaisissa valmennuksissa sisältö muokataan asiakkaiden tarpeiden mukaan ja kouluttajat matkaavat yleensä koulutettaviensa luokse. Asiakasyritys säästää silloin rahaa ja aikaa. ”Yrityskohtaisissa on sekin hyöty, että kaikki osallistujat ovat samasta organisaatiosta. Silloin osallistujat voivat käsitellä omia asioitaan ja sisältö vastaa kohdennetusti heidän tarpeitaan. Avointen plussaa taas on se, että koulutuksen aikana on mahdollista tavata muita toimialan ihmisiä ja verkostoitua.” Kaikista Inspectan avoimista koulutuksista on mahdollista räätälöidä yrityskohtainen paketti. ”Jos kalenterit asiakkaan kanssa saadaan täsmäämään, yrityskohtainen koulutus pystytään järjestämään jopa kuukaudessa”, Herold kertoo. ”Asiantuntijamme tekevät paljon työtä kentällä ja ovat kiireisiä mutta palvelualttiita. Aikatauluja rukkaillaan aina niin hyvin kuin kyetään”.
Koulutustarjonnasta löytyy kuitenkin myös klassikkoja, jotka ovat suosittuja vuodesta toiseen”, Herold sanoo.
PARASTA KOKEMUSTA Koulutusten sisällöt suunnitellaan yhdessä Inspectan asiantuntijoiden kanssa. Koulutusten suunnittelua ja järjestämistä koordinoi Inspectan viisihenkinen koulutustiimi, joka on yhteydessä niin asiakkaisiin kuin kouluttajiin ja yhteistyökumppaneihinkin. Heroldin mukaan Inspectan ehdoton valtti on se, että kouluttajat toimivat itsekin kentällä, oli kyse sitten auditoinneista, tarkastuksista tai testauksista. ”Palautteessa erityisesti tätä kiitetään.” Koulutuksen tiiminvetäjä Minna Soro sattuu paikalle tervehtimään suunnitteluporukkaa. ”Keräämme palautetta ja kuuntelemme asiakkaiden toiveita, jotta palveluja voidaan kehittää entistäkin paremmiksi. Asiakkaat kiittävät koulutuksia paitsi hyvästä asiantuntemuksesta ja laadukkaasta sisällöstä myös hyvistä järjestelyistä”, hän summaa hymyillen.
Academy 10 vuotta koulutustoiminta, Academy, sai alkunsa, kun Inspecta osti SFSsertifioinnin ja Fimteknon. SFS-Koulutus ja Sähkötaito-koulutusorganisaatiot siirtyivät kauppojen mukana Inspectalle.
INSPECTAN
SFS-KOULUTUKSELTA tuli toiminnanjohtamisen ja Sähkötaidonkoulutusorganisaatiolta tekniikan koulutusten asiantuntijuus. YRITYSKOHTAISIA KOULUTUKSIA
järjestetään vuosittain 50–100, avoimia koulutuksia noin 200. järjestämistä seminaareista ja ajankohtaisteematapahtumista hyvin suosittuja ovat esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävät Sähköalan ajankohtaispäivät, hitsauksen kokoontumisajot sekä paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen vastuuhenkilöpäivä.
INSPECTAN
AJATONTA JA AJANKOHTAISTA Kumpienkin koulutusten kysyntä on kaikkein vilkkainta silloin, kun julkaistaan asiakkaiden toimialoja koskevia uusia tai uudistetaan jo olemassa olevia standardeja, lakeja, asetuksia tai määräyksiä. Joitain koulutuksia alalla työskentelevät joutuvat uusimaan tietyin aikavälein. Tällainen on esimerkiksi sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus. ”Nyt hyvin ajankohtaisia ovat etenkin laadun ja ympäristönhallinnan uusien standardiversioiden vaatimuksiin liittyvät koulutukset, sillä niiden valmiit versiot julkaistaan tämän vuoden aikana”, Herold selostaa.
22
koulutuksista www.inspecta.fi
LISÄÄ TIETOA
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVA JUNNU LUSA
PAIK ALL A
10 Academy 10 vuotta
Oikeassa reunassa Academyn tiiminvetäjä Minna Soro sekä takana Virpi Lämsä ja Tuula Herold sekä edessä Suomen LVI-liiton SULVIn Miina Koskunen ja Heli Peltonen.
23
Inspectan 40-vuotisjuhlaseminaari 2.9.2015 Helsingissä.
TIETOPÄIVÄ
KIINTEISTÖJEN JA RAKENTAMISEN LAATU
Kutsu Inspectan Tietopäivä-juhlaseminaariin Mukaan mahtuvat ensimmäiset 300 ilmoittautujaa Kutsumme teidät Inspectan Tietopäivä-juhlaseminaariin 2.9.2015 Helsingin Kaapelitehtaalle. Tilaisuuden teemana on kiinteistöjen ja rakentamisen laatu. Juhlan kunniaksi sertifioinnin perinteinen asiakaspäivä on yhdistetty tilaisuuteen. Aiheita käsitellään teknisistä, taloudellisista ja juridisista näkökulmista. Nostamme esille julkiseen ja yksityiseen rakentamiseen, johtamiseen ja teknisen laadun parantamiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Tilaisuudesta saat tärkeää tietoa ja inspiraatiota, jonka voit viedä seuraavana päivänä käytäntöön omassa työssäsi. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tilaisuuteen on alkanut osoitteessa www.inspecta.com/tietopaivat. Mukaan mahtuu 300 ensimmäistä ilmoittautujaa. Voit ilmoittaa myös muita yrityksessäsi työskenteleviä henkilöitä. Tilaisuus on maksuton.
Pääteemat Rakentamisen ja kiinteistöjen laatu Yksin ei pärjää kukaan Laatu maksaa, mutta mitä maksaa laaduttomuus?