Kunnallisessa työmarkkinaseminaarissa Raumalla
PARAS-HANKE TÄYTÄNTÖÖN VUOSINA 2009–2012
K
unnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) työmarkkinajohtaja Mark ku Jalosen mukaan vähenevään työvoimatarpeeseen on kunnissa sopeuduttava hallitusti, mikä käytännössä voi tarkoittaa, että poistuvien tilalle ei palkata uutta henkilöstöä. Ostopalvelut sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja kuntien kesken tulevat lisääntymään. – Muita Paras-suunnitelmien keinoja henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden takaamiseksi ovat muun muassa hyvä henkilöstöpolitiikka, hyvä työnantajakuva, kilpailukykyinen palkkaus, vakituiset palvelussuhteet, joustavat työaikarakenteet ja kuntien yhteinen henkilöstö hallinto, sanoo Jalonen. Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski kertoi, että viisi seuraavaa valtuustokautta pitää sisällään sekä suurten ikäluokkien eläköitymisen (2009–2012) että heidän 80 ikävuoden saavuttamisajankohdan (2025–2028). Kaksi seuraavaa valtuustokautta (2009–2016) ovat muutosten tekemisen aikaa ja seuraavat kolme kautta (2017–2028) kovista haasteista selviytymistä. – Vuosi 2013 alkaa olla viimeinen mahdollisuus. Sen jälkeen ei voi juurikaan puhua kuntien strategisista liitoksista, toteaa Arto Koski. – Joensuun kaupungin henkilöstöjohtajan Mauri Temisevän mukaan askarruttavat johtamiseen, demokratiaan, vaikuttamiseen ja byrokratiaan liittyvä sopimusviidakko. Miten ”hanskataan” kustannusten jaot, riskit ja ohjaus. Kokonaisuuden hahmottamisessa ja vastuujaoissa on ongelmansa. Kuntien on myös vaikea luopua itsenäisyydestään. Jyväskylän JUKOlaisten pääluottamusmies Petri Kääriäinen toteaa muutoksen aina tuovan epävarmuutta työn, esimiehen, palkkauksen ym. suhteen. Hän toteaa asioiden avoimen käsittelyn UUSI
Insinööri
Kuopion kaupungin toimistoinsinööri Pekka Mustonen.
ja henkilöstösopimuksen kuitenkin hälventäneen uhkia. Kuopiossa on Paras-hanke toteutettu KTN:läisen pääluottamusmiehen Pek ka Mustosen mukaan yhteistoimintalain hengen mukaisesti. Mustonen ei näe Kuopiolle lyhyellä tähtäimellä kovin suurta taloudellista hyötyä Paras-hankkeesta. Hän perää valtiovallalta pakottavia toimenpiteitä, jotta hankkeelle saataisiin taloudellista painoarvoa. Kuopiossa on myös käynnissä koko kaupunkia koskeva laatutyö, jonka hyvän toiminnan periaatteiden käyttöönoton tarkoituksena on saada periaatteet jalkautumaan hyväksi arkipäivän toiminnaksi sekä toimiala- että työyhteisötasolla, kertoo Mustonen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander näkee kuntien menopaineissa myös uhkakuvia. Menopaineiden vähentäminen on vaikeaa, koska kunnallisissa palveluissa ei välttämättä ole merkittäviä mittakaavaetuja. Byro-
kratia ja hallintokulut voivat lisääntyä kuntien koon kasvaessa ja tilaaja-tuottaja -malleissa. Myöskään kuntien eläkevastuut eivät vähene, vaikka oma väki vähenee. – Ei yksityinen palvelutuotantokaan välttämättä ole edullisempaa tai tehokkaampaa. Tarjonnan niukkuus voi johtaa koviin hintoihin, toteaa Kiander. Tärkeimpänä tuottavuuden ja tuloksellisuuden metsästyksessä Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen pitää sitä, että ”on opittu ajattelemaan ihan uudella tavalla, ja opittu luottamaan omaan maalaisjärkeen”. Kaupungin KTN:läinen pääluottamusmies Pekka Rantanen on pitkälti samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Raision mallissa tuloksellisuutta ei oteta henkilöstön selkä- eikä jalkapohjien nahasta. n Kunnallisessa työmarkkinaseminaarissa Raumalla muistiin merkitsi: Kari Tirronen
47