Insinööri 2/2018

Page 1

Lataukselle laajaa tarvetta 2

2018

Digitalisaatio ihminen edellä

Työttömyysturva muutoksessa

Rauta muovasi tulevaisuutta


14

40

20

Sisällys 2/2018 10 14 16 18 20 22 24 26 28 32 34 36 38 51

Sähköpyörillä menee lujaa Työntekijästä toimitusjohtajaksi Julkisen alan neuvottelut viimeisimpiä Työ määrittää minuutta Maakuntauudistuksen muutoksia Digitalisaatio ihmisten ehdolla Yliopistot ostavat ammattikorkeakouluja Sähköautot tarvitsevat latausta Työttömyysturvaa muutetaan Liikesalaisuuslaki tuloillaan Robotti palauttaa elämyksiä Omat rekisterit on tunnettava Traktori oli edistysaskel Scifi-harrastaja harrastaa tulevaa

3 4 9 40 42 44 50

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

VAKIOT

KANNEN KUVA: Jani Vienonen

2

Sähköpyörät kootaan käsityönä

s. 10


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJA Janne Luotola 0201 801 822 TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2018 7.6., 23.8., 18.10., 13.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 (8,8 snt/min) PAINOPAIKKA UPC Print ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € ILMOITUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki, päätoimittaja

Esimiestyö vaatii myös nöyryyttä EPÄASIALLINEN KÄYTTÄYTYMINEN työyhteisössä ja huono johta-

minen nousevat tasaisin väliajoin julkiseen keskusteluun. Viime aikoina suomalainen kulttuurielämä on saanut kyseenalaisen kunnian toimia tämän keskustelun airuena. Ensin puitiin elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen johtamismetodeja juurta jaksain. Pian sen jälkeen Kansallisooppera vapautti baletinjohtaja Kenneth Greven epäasiallisen käytöksen vuoksi. Voisi olettaa, ettei kulttuurialan työpaikoilla työilmapiiri tai johtaminen ole sen huonompaa kuin muuallakaan. Tuskin johtaminen tai työilmapiiri ovat vuosien varrella myöskään dramaattisesti heikentyneet. Huonoa käytöstä ja ikäviä esimiehiä on suomalaisessa työelämässä ollut maailman sivu, mutta kiitos sosiaalisen median, ne tulevat etenkin julkisissa ammateissa nykyään aikaisempaa herkemmin esiin. Ja hyvä niin: ilman ongelmien esille nostamista ja keskustelua asiat eivät tule kuntoon. Ihmisten johtaminen – esimiestyö – on vaikea laji, jota voi oppia, mutta täydelliseksi ei voi tulla. Vanhan väittämän mukaan joukkoja johdetaan edestä, mutta hyvällä syyllä voi kysyä, päteekö tämäkään johtamiseen liittyvä totuus enää nykyisessä työelämässä. Eikö esimiestyö ole nykyään enemmän yksittäisten ihmisten kuin joukkojen johtamista? Jos ja kun näin on, esimieheltä vaaditaan entistä enemmän psykologista silmää huomatakseen, miten ohjeet otetaan vastaan niin, että työn tulos on haluttu. Esimiestyön edessä on siis oltava nöyrä. Se on tehtävä, jossa pitää hyväksyä myös epäonnistumiset. Hyvän työyhteisön ja esimiehen mittari on sekin, miten se toimii epäonnistumisen hetkenä. Pahinta, mitä työyhteisö voi tehdä, on vähätellä ongelmia tai lakaista ne maton alle. Johtajan työssä onnistumisen ensimmäinen ehto on, että työntekijä kokee olonsa turvalliseksi ja saa tehdä työnsä rauhassa. Aina se ei eri syistä onnistu. Ensisijaisesti vastuu työviihtyvyydestä ja -turvallisuudesta kuuluu esimiehelle. Sitä vastuuta ei esimies voi väistää, mutta toki työhyvinvointi on jokaisen työyhteisön jäsenen käsissä. Työyhteisö on nimensä mukaisesti myös yhteisö. Huonoina hetkinä on uskallettava katsoa työtoverin voinnin perään ja tarvittaessa ryhtyä rohkeasti toimeen seurauksista välittämättä. Se jos mikä on yhteisöllisyyttä ja lähimmäisestä välittämistä.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen VUODEN 2017 Nuorisobarometrissa selvitettiin suomalais-

nuorten arvoja ja asenteita osaamisesta ja koulutuksesta. Tutkimukseen osallistuneista nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa. Taloudelliset esteet voivat kaventaa nuoren mahdollisuuksia päättää opiskelualastaan tai -paikastaan. Vastaajista 17 prosenttia kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Taloudelliset syyt ovat vaikeuttaneet erityisesti ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kouluttautumista: heistä lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia. Myös vanhempien koulutustaso vaikuttaa niin nuorten kouluviihtyvyyteen, ylempien tutkintojen saavuttamiseen kuin sosiaaliseen luottamukseen. Vanhempien korkea koulutus lisää koettua oppimista niin koulussa kuin sen ulkopuolella. Valtaosa nuorista jatkaa opiskeluaan, ja keskeyttäminen voidaankin katsoa osaksi itselle sopivan opintopolun löytämistä. Kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet pojat kokevat saaneensa vain vähän tietoa koulutusvaihtoehdoista.

66%

Naisen omasta työstä ansaittu eläke oli vuoden 2016 lopussa noin 66 prosenttia miesten eläkkeestä. Kun siihen lisää muut lakisääteiset eläkkeet, kuten perheja kansaneläkkeet, naisen eläke-euroksi muodostuu 79 senttiä. Ero on pysytellyt samana viimeiset 10 vuotta.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus NYT Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistyksen keskustelutilaisuus, ke 18.4. klo 12, Metropolia Ohjelma ja ilmoittautumiset: www.ilry.fi/NYT

Rahoitusalalle viimein sopu hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen antaman sovintoesityksen maaliskuun lopulla. – Olemme tyytyväisiä, että poikkeuksellisen pitkien neuvottelujen sekä sovittelurupeaman jälkeen sopu ja uusi työehtosopimus saatiin aikaiseksi, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. – Tilannetta pitkitti kiista viikonlopputyön pelisäännöistä, Hankamäki kertoo. Sovintoesityksen palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa. Yleiskorotuksena palkkoja nostetaan maaliskuun alusta alkaen 1,26 prosenttia ja 1.2.2019 alkaen 1,0 prosenttia. Lisäksi 1.10.2018 alkaen käytetään 1,2 prosentin palkkakeskusteluerä. Muita YTN:lle tärkeitä tekstikirjauksia ovat muun muassa työntekijän perehdyttäminen perhevapailta paluun jälkeen sekä suositus koulutukseen liittyvästä harjoittelusta. – Meille tärkeää on, että viikonlopputyöstä sovitaan ensisijaisesti paikallisella tasolla ja seuraamme tietenkin tilanteen kehittymistä tarkasti, finanssialan vastuullinen asiamies Riikka Sipilä sanoo. – Jos vapaaehtoisia ei löydy riittävästi, niin sovintoesityksen turvalausekkeet ovat yksilön kannalta mielestämme riittävät. RAHOITUSALAN SOPIJAOSAPUOLET

4

KUVA: Shutterstock


BITTIKATTAUS

Teknologiateollisuus lahjoittaa ammattikorkeakouluille ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ovat päättäneet osallistua ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen 1 500 000 eurolla kumpikin. Teknologiateollisuus haluaa lahjoituksellaan kannustaa ammattikorkeakouluja tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen ja osaamisen strategiseen kehittämiseen. Kokonaissumma kolme miljoonaa euroa myönnetään ammattikorkeakoulujen kyseisille koulutusaloille. Suomessa on 19 ammattikorkeakoulua, joissa on insinööritutkintoon johtavaa koulutusta. Valittaessa lahjoituksen saavia ammattikorkeakouluja tarkasteltiin muun muassa kunkin ammattikorkeakoulun valmistuneiden insinöörien määrää, insinöörikoulutuksen vetovoimaa ja insinööritutkinnon suorittaneiden osuutta insinöörikoulutuksen aloittaneista. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan ammattikorkeakoulujen on tärkeää panostaa erityisesti koulutuksen laatuun ja työelämälähtöisyyteen sekä opintojen etenemiseen. – Koulutusta on erityisesti suunnattava aloille ja osaamisiin, joille on kasvavaa tarvetta yrityksissä ja työelämässä, Turunen painottaa. Noin neljännes teknologiateollisuuden Suomen henkilöstöstä on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Osuus on ollut kasvussa, ja sen arvioidaan kasvavan lähivuosina edelleen. Valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja enintään 24 miljoonalla eurolla. Valtio tekee vastinrahoituspäätökset tämän vuoden lopussa. TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

KUVA: Shutterstock

Korkeakoulutus kannattaa Uusiutuvan energian käyttö kasvaa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2017. Sähkön kulutus oli 85,5 terawattituntia (TWh) eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö jatkoi kasvuaan; niiden osuus nousi ennätykselliseen 36 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus on noussut lähes 10 prosenttiyksikköä 2010-luvulla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni 5 prosenttia ja vastaavasti energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät 5 prosenttia.

tutkijat Petri Böckerman ja Mika Haapanen kartoittivat alempien ammattikorkeakouluopintojen taloudellisia tuottoja Suomessa. Tulokset osoittavat, että koulutukseen osallistumisen vuosituotto oli kymmenen vuotta opintojen aloittamisen jälkeen nuoremmassa ikäryhmässä keskimäärin noin 3 300 euroa. Vanhemmassa ikäryhmässä vastaava tuotto oli hieman korkeampi. Nuoremmassa ikäryhmässä ammattikorkeakoulutus paransi työllisyyttä enemmän kuin vanhemmassa ikäryhmässä, mutta koulutusta edeltänyt työllisyysaste oli vanhemmassa ikäryhmässä korkeampi. Tulosten mukaan ammattikorkeakoulutuksen tuotot, palkka ja työllisyys, ovat suurempia nuorilla naisilla kuin nuorilla miehillä ja että koulutuksen tuotossa on koulutusalakohtaisia eroja. Nuoret opiskelijat olivat 19–24-vuotiaita ja vanhemmat 25–50-vuotiaita amk-opintojen alussa. Molemmissa ryhmissä seurattiin vuosina 1997–2004 opintonsa aloittaneita henkilöitä, joista noin 75 prosenttia suoritti alemman amk-tutkinnon vuoden 2014 loppuun mennessä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

5


BITTIKATTAUS

Laivanäyttely houkuttelee meriteollisuuteen MERITEOLLISUUDEN YRITYKSET ovat avanneet laivanäytte-

TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm johtaja

Strategiasta tekemiseen INSINÖÖRILIITON EDUSTAJAKOKOUS hyväksyi liitolle

6

Vuonna 2014 valmistunut M/S Turva vartioi Suomen merialueita.

Kelan etuuksia 15 miljardia viime vuonna sosiaaliturvaetuuksia yhteensä 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yli neljännes etuusmenoista meni sairausvakuutuskorvauksiin. Niistä suurimman osuuden muodostivat sairaanhoitokorvaukset, joita maksettiin vuoden aikana 3,8 miljoonalle henkilölle yhteensä 1,8 miljardia euroa. Etuusmenoiltaan toiseksi suurin ryhmä olivat eläkeetuudet, joita maksettiin 2,4 miljardia euroa. Saajia oli viime joulukuussa yhteensä 643 153. Kelan työttömyysturvan etuusmenojen ja saajien määrä kääntyi laskuun. Viime joulukuussa työttömyysturvan saajia oli 6,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yleistä asumistukea Kela maksoi yhteensä 1,3 miljardia euroa viime vuonna. Valtaosa opintotuen asumislisää saaneista opiskelijoista siirtyi viime elokuussa yleisen asumistuen piiriin, minkä vuoksi sen saajien määrä kasvoi. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi viime vuoden alusta. Lähes 280 000 kotitaloutta sai perustoimeentulotukea, jota maksettiin yhteensä 722 miljoonaa euroa. KELA MAKSOI

KUVA: Inka Valkeapää

uuden strategian vuosille 2018–2022. Strategiatyöhön liittyen on tehty paljon yritysmaailmasta tuttuja toimia. Organisaatio on uusittu, tavoitteita asetettu ja parhaillaan puhutaan koko liittoyhteisön laajuudella strategian jalkautuksesta. Koulutuspolitiikka, insinööritutkinnon turvaaminen ja työelämätoiminta ovat olleet Insinööriliiton elinehto koko sen olemassaolon ajan. Liiton alkutaipaleella insinöörin arvonimen vahvistaminen teknillisestä opistosta valmistuvien arvonimeksi ja työpaikkojen saaminen tutkinnon suorittaneille kuntien ja valtion palveluksesta olivat kaksi tärkeintä edistettävää asiaa. Näistä emme tingi vastakaan. Insinööriliitto on siis perinteisesti ollut vahva työelämän toimija nimenomaan ylempien toimihenkilöiden kentässä. Työelämätoiminta säilyy edelleen merkittävänä tekijänä liiton toiminnassa. Jatkossa perehdymme myös siihen, miten voimme palvella paremmin toimihenkilöasemaan työllistyviä, uran alkuvaiheessa olevia jäseniä. Työelämäkärjen rinnalle tuodaan ammatillis-aatteellinen edunvalvonta sekä sosiaaliset verkostot, jotta eri tehtävissä työskentelevät insinöörit ja myös työelämätoiminnan ulkopuolelle jäävät johtajat ja yrittäjät löytävät paremmin liittoyhteisöstä omaa työuraansa hyödyttäviä kontakteja. Tasavahvaksi sisällöksi työelämätoiminnan rinnalle tuomme palvelut, jotta jokaiselle jäsenelle on tarjolla tukea ja apua sekä työuran myönteisiin hetkiin että katkokohtiin. Hieman pienemmällä painotuksella tuodaan portfolioon uusia jäsenetuja, joihin voi tutustua Member+palvelun kautta. Strategian tärkeä asia on kaksisuuntainen viestintä jäsenten kanssa. Kaipaamme jatkuvasti ideoita eduista ja palveluista, joita jäsenet kokevat hyödyllisiksi. Ota asia puheeksi, auta meitä tekemään yhteisestä liitosta parempi. Strategiakausi päättyy 2022. Näillä eväillä on hyvä seurata strategiakauden aikana, muuttuuko mikään.

lyn Dipoli-talossa Espoossa. Näyttely tuo esiin erilaista osaamista, jota meriteollisuus tulevina vuosina tarvitsee. Esillä on useita Suomessa kehitettyjä matkustajalaivoja, jäänmurtajia, rahtilaivoja ja tutkimusaluksia. Yksi näyttelyn vetonauloista on virtuaalihyttidemonstraatio. Se on 3d-malli, jossa virtuaalilasien avulla voidaan tarkastella uudentyyppistä risteilylaivan hyttiratkaisua. Näyttely osoittaa, että meriteollisuudessa toimii monenlaisia yrityksiä: suunnittelutoimistoja, ohjelmistoja järjestelmätoimittajia sekä laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakoita. – Alalle tarvitaankin uusia osaajia lukuisilta eri osaamisalueilta, Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Vähäheikkilä vinkkaa. Alihankkijat mukaan luettuna meriteollisuuden veto työllistää seuraavina vuosina 8 000–15 000 uutta tekijää. Näyttely on avoinna Dipolissa 26. huhtikuuta asti.


BITTIKATTAUS

Työ jakautuu rinnakkaisiin hankkeisiin Insinööriliiton maaliskuun uutiskirjeessä selvitettiin projektiluontoisen työn yleisyyttä. Vastaajista lähes kaikki ovat mukana ajallisesti rajatuissa hankkeissa. Heistä suuri osa työskenteli useissa projekteissa samanaikaisesti. Toinen suuri joukko hoiti projektien ohella pysyviä tehtäviä. Alle kymmenesosa vastaajista hoitaa tehtäviä, jotka eivät ole lainkaan projektimuotoisia. Vastaajia oli yhteensä 611.

Suomalaisinnovaatioille 9 miljoonan euron rahoitus Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelmaan kuuluvassa Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeessa on myönnetty viidelle suomalaisyritykselle rahoitusta läpimurtoinnovaatioiden kehittämiseen. Rahoituksen tarkoituksena on auttaa yrityksiä niiden innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen demonstroinnissa, testauksessa, pilotoinnissa ja skaalaamisessa. Suomi menestyi hakukierroksella varsin hyvin: Suomi sijoittui tukea saaneiden yritysten määrällä laskien jaetulle neljännelle sijalle. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 94,25 miljoonaa euroa. Suomesta rahoitusta saivat: – Virtuaalitodellisuuden, täydennetyn todellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden (VR/AR/MR) sovelluksia kehittävä Varjo Technologies Oy Helsingistä – Omaehtoista soitonopiskelua tukevan sovelluksen kehittänyt helsinkiläinen Yousician – Uudenlaista melanooman ja muiden syöpätyyppien hoitomenetelmää kehittävä niin ikään helsinkiläinen Tilt Biotherapeutics Oy – Pieksämäeltä käsin toimiva GoSleep, joka kehittää muun muassa lentokentillä käytettävää patentoitua lepotuolia ja -tilaa – Tamperelainen Piceasoft Ltd, jonka palvelu helpottaa henkilö- ja yrityskohtaisen datan siirtämistä eri laitteiden, käyttöjärjestelmien ja palvelualustojen välillä. EUROOPAN KOMISSION

Monen alan luottamushenkilöt ovat olleet koolla kevättalven aikana. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luotot kävivät maaliskuun koulutusseminaarissa läpi syksyn neuvottelukierrosta ja pohtivat ideaalista työehtosopimuksen sisältöä.

KUVA: Jari Rauhamäki

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo

Tuntoja liittokierroksesta seitsemän kuukauden aikana on käyty lukuisia neuvotteluja jäseniämme koskevista työ- ja virkaehtosopimuksista. Julkisen sektorin ja rahoitusalan sopimusten myötä on aika arvioida mennyttä liittokierrosta. Ennen neuvottelujen aloittamista paljon julkisuuttakin saanut Suomen malli tai vientivetoinen palkanmuodostusmalli kaatui työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen erimielisyyksiin. Käytännössä voidaan kuitenkin todeta vientivetoisen palkanmuodostusmallin toteutuneen, kun tietääkseni mikään ala ei ylittänyt kustannusvaikutuksiltaan päänavaajan eli Teollisuusliiton tekemää sopimusta. Tämä johtuu pitkälle siitä, että työnantajat olivat alasta riippumatta sitoutuneet noudattamaan päänavausta. Myös valtakunnansovittelija tuki julkisuudessa ja omilla toimillaan tätä linjaa. Olen yllättynyt, että liittokierros meni näin sopuisasti. Tosiasia on, että monilla aloilla olisi ollut varaa nyt sovittuja suurempiinkin palkankorotuksiin. Sitä huolimatta lakkoja tai muita työtaistelutoimenpiteitä ei käytännössä nähty. Ehkä vuoden 2007 liittokierroksen muistot ja niistä isoon ääneen muistuttajien huolet kuunneltiin tarkoin ja reagointi varoituksiin oli yliherkkää. Työnantaja piti keskitettyjen ratkaisujen suurimpana syntinä sitä, että niissä alakohtaisia ongelmia ei voida ratkoa. Ainakaan tällä liittokierroksella niihin ei kuitenkaan ollut halua. Näin ollen kierroksesta jäi käteen keskitetyn VIIMEISEN REILUN

sopimisen huonot puolet, mutta sen hyvät asiat jäivät saamatta. Myös insinöörialojen välillä tilanne on erilainen. Esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttiala, ICT- ja tietotekniikan palveluala kuuluvat aloihin, joissa palkanmaksuvaraa olisi enemmän. Näillä aloilla aloitammekin eri aineistoihin nojaavan tutkimuksen ja vertailun, jotta tosiasiat saadaan entistä selkeämmin näkyviin. Ikävintä on se, että tuottavuuden rakentamisessa keskeisessä roolissa olevat insinöörit eivät saaneet ansaitsemiaan kuoppakorotuksia. Käsitykseni mukaan ammattikuntamme on jäänyt jälkeen keskimääräisestäkin suomalaisesta palkkakehityksestä. Työnantajakin myöntää avoimesti, että suomalainen insinööri on halpa. Asiaa on syytä korjata seuraavalla liittokierrokselle yhteisvoimin. Kehotan teitä myös keskustelemaan henkilökohtaisesta palkankorotuksesta työpaikallanne. Saimme siis työnantajan voimakkaasti ajaman keskitetyn ratkaisun vailla keskitetyn sopimisen hyviä puolia. Teimme siis tupon – vaikkakin eri nimellä – työnantajan voimakkaasti ajamana. Esimerkiksi työaikalaki olisi hyvin voitu ratkaista osana keskitettyä sopimusta. Nyt sen sisältö jää poliittisen päätöksenteon varaan. Vaikka pitkä puristus on juuri päättynyt, niin katseeni on jo tulevassa. Insinööriliiton hallitus on perustanut työryhmän tulevan kierroksen valmistelua ja tavoiteasetantaa varten. Jos haluamme muuttaa tilannetta, tarvitsemme tukea ja toimintavalmiutta koko jäsenistöltä.

9


Sähköpyörillä menee lujaa TEKSTI: Matti Välimäki ja KUVAT: Vesa-Matti Väärä

Pyörä on keksitty uudelleen – ja nyt siinä on sähköt. Hangossa Helkama Veloxin tehtaalla iloitaan liikenneministeriön ehdottamasta tuesta sähköpyörien hankintaan. ››

10


Insinööri Markku Saarinen on Helkama Veloxin tuotantopäällikkö.

11


Sähköpyörän kokoaminen on käsityötä.

A

settaudun satulaan, polkaisen kunnolla ja pyörä suorastaan ampaisee liikkeelle. Keskityn ohjaamiseen enkä turhaan vilkuile nopeusmittaria. Alkaa väkisinkin hymyilyttää. Helkama Veloxin tuotantopäällikkö, insinööri Markku Saarinen vahvistaa, että reaktioni ovat ensikertalaiselle tyypilliset. – Kun ihmiset kokeilevat ensimmäistä kertaa sähköpyörää, he ovat yleensä iloisesti yllättyneitä. Ajokokemus on niin uudenlainen. 400 EUROA TUNTUU KUKKAROSSA

Sähköpyörillä menee nyt muutenkin poikkeuksellisen lujaa. Juuri haastattelua edeltävänä päivänä on julkistettu, että liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa sähköavusteisen polkupyörän ostamiseen 400 euron hankintatukea. Mikäli vaadittava lakimuutos menee läpi, niin tukea voisi saada myös takautuvasti tämän vuoden huhtikuusta lähtien. Lakimuutos on herättänyt paljon tunteita puolesta ja vastaan. Helkama Veloxilla esityksestä ollaan luonnollisesti innoissaan. – Vaikkapa 1 500 euron sähköpyörän kohdalla 400 euron hankintatuki tarkoittaa todella merkittävää lisäkannustetta pyörän hankkimiseen. 12

JOPOKIN SÄHKÖISTYI

Helkama Velox valikoimista löytyy lukuisia erilaisia sähköpyörämalleja. Sen lippulaivoihin kuuluu sporttinen Helkama XE-10, mutta sähköiset versiot löytyvät myös esimerkiksi retrotyylisistä Oivasta ja Ainosta. Lisäksi yhtiö tuo maahan Meridan ja BH:n sähköpyöriä. Hintojen haitari ulottuu noin 1 500 eurosta noin 6 000 euroon. Myös Joposta on taas oma sähköversio, sen ensimmäinen yritys markkinoille oli jo muutamia vuosia sitten. – Kun sähkömoottori on muissa malleissa keskellä, niin Jopo Elektrossa se on edessä eli pyörä on etuvetoinen, Saarinen sanoo. Helkaman koko pyörätuotannosta sähköpyörillä on tällä hetkellä kymmenen prosentin osuus. Vuosituotanto on 2 000–4 000 pyörää. – Jännityksellä odotamme, miten pitkälle varastomme riittää tänä vuonna. 32 henkeä työllistävä Helkama Velox on ennen kaikkea kokoonpanotehdas. Työ on pitkälti käsityötä, mutta maalauksessa pyörien pinnoituksessa ja rihlauksessa apuna on robotti. Pyörien osat tulevat pääosin eri Euroopan maista. – Jos tavara loppuu kesken, niin uutta täydennystä ei saada kovin nopeasti. Osien toimitusajat ovat pitkiä.

TEKNIIKKA ON KEHITTYNYT

Helkama aloitti sähköpyörätuotantonsa jo vuonna 2002 tekemällä postille sähköpyöriä. Saarisen mukaan sähköpyörätekniikka on kehittynyt noista ajoista huikeasti. – Moottorien ja akkujen ulkoinen koko on pienentynyt. Samaan aikaan erityisesti akkujen suorituskyky on kasvanut. Nykyään sähköavusteisten pyörien kantama yhdellä latauksella on, oloista riippuen, jo 50–30 kilometriä. Keskeistä on nimenomaan sähköavusteisuus: – Moottori vain avustaa polkemista. Kun nopeus ylittää 25 km/h, moottori kytkeytyy pois päältä. Helkama Veloxilla suunnitellaan tällä hetkellä kovalla vauhdilla jo vuoden 2019 mallistoa. – Yhtenä trendinä on, että yhä enemmän sähköpyörän tekniikkaa piilotetaan rungon sisälle, tuotekehitysinsinööri Marko Mehtonen kertoo. TÖIHIN HIKOILEMATTA

Jo pieni kierros polkupyörätehtaalla vakuuttaa siitä, että mielikuvat sähköpyöristä lähinnä liikuntarajoitteisten apuvälineinä eivät ole enää tätä päivää. Myös Saarinen korostaa, että käyttäjäkunta on selvästi aikaisempaa nuorempaa. – Sähköpyöriä siivittää ennen kaikkea pyörien ympäristöystävällisyys.


Ajokokemus on uudenlainen.

Kaupungeissa sähköpyöristä on tulossa ihan oikeasti henkilöautojen kilpailijoita. – Työmatkoillakin keveän sähköpyöräilyn jälkeen voi aloittaa heti hommat eikä tarvitse käydä suihkussa. Hän huomauttaa että sähköisyys tuo maastopyöräilyynkin uuden ulottuvuuden. – Sähkömaastopyörällä mäkien kapuaminen ja pienten esteidenkin ylittäminenkin sujuu entistä kevyemmin. Apropo, kun Jopo on Suomen varastetuin pyörä, niin oletettavasti myös Jopo Elektro kiinnostaa pitkäkyntisiä. – Kun pyörän jättää parkkiin, niin akku kannattaa ottaa mukaan. Se vähentää varmasti osaltaan pyörän katoamisriskiä, Saarinen vinkkaa. ALKAAKO ISO PYÖRÄ PYÖRIÄ?

Ruotsissa valtio tukee sähköpyörien hankkimista neljäsosalla pyörän hankintahinnasta.

Kun Suomessa myytiin eri valmistajien sähköpyöriä viime vuonna arviolta noin 10 000 kappaletta, niin Ruotsissa vastaava luku oli 65 000. – Keski-Euroopassa monissa maissa myydään vuosittain jo satojatuhansia sähköpyöriä, Saarinen kertoo. JOKAPAIKAN HÖYLÄ

Markku Saarinen aloitti Helkama-uransa 14 vuotta sitten varastotöillä. Hän opiskeli sittemmin työn ohessa tuotantotalouden insinööriksi ja toimii nykyään tehtaan tuotantopäällikkönä. Hän vastaa Hangon tehtaan toiminnasta ja tuotannosta. – Työssäni parasta on monipuolisuus. Tehdas on kaikkiaan aika pieni, joten olen jokapaikan höylä. Työhöni kuuluvat yhtä hyvin henkilöstöasiat, tuotannon pyöriminen kuin vaikkapa kiinteistöstä huolehtiminen. Pääsen osaltani vaikuttamaan myös tuotekehitykseen.

Markku Saarinen (oik.) avustaa Kimmo Oksasta.

13


Timo Konu rentoutuu työpaikalla jonglööraamalla.

Työntekijästä tuli toimitusjohtaja TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Kun matkapuhelintuotanto loppui Oulussa, Microsoftin ohjelmistokehitystiimi keksi palveluja muihin laitteisiin. 14


”Olemme yhdessä arvokkaampia.”

O

Smart Tracker ilmoittaa esineen sijainnin esimerkiksi puhelimen kautta pilveen.

ulun keskustassa sijaitsevan kerrostalon yläkerrassa vallitsee leppoisa tunnelma. Kaltio Technologiesin koodarit pelaavat neuvotteluhuoneessa konsolilla jääkiekkoa, ja sohvalla loikoillaan läppärit sylissä. Slack-ohjelmaan ilmestyy viesti tuoreesta kahvista. Viestin on lähettänyt yrityksen oma tuote, Smart Tracker -anturi. Samanlaisia turkooseja pastillirasian kokoisia bluetooth-majakoita yhtiön työntekijät ovat asentaneet jääkaappiin ja pakastimeen sekä kotonaan autotalliin, mökille ja jopa paljuun. – Oman tuotteen testaaminen kuuluu tähän hommaan, tiivistää toimitusjohtaja Timo Konu. Anturi kirjaa sijainnin, lämpötilan, kosteuden, kiihtyvyyden ja ilmanpaineen. Tiedoilla on paljon kaupallista käyttöä. Esimerkiksi Finnair lennättää lohta Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tokioon ja seuraa anturilla kuljetusoloja matkan aikana. SRV ja Ramirent puolestaan seuraavat Helsingissä Redin työmaalla, missä työvälineet sijaitsevat ja mikä on niiden käyttöaste. – Rakentamisessa menee luvattoman paljon aikaa siihen, että vain etsitään tavaroita, Konu selittää. PUHELINTUOTANTO LOPETETTIIN

Tunnelma toimistolla on aivan toisenlainen kuin Microsoftilla kesällä 2014, kun yhtiö päätti lopettaa matkapuhelintuotannon Oulusta ja vuonna 2008 Nokialla muodostunut ohjelmistokehitystiimi jäi työttömäksi. Onneksi yksi asia oli kirkkaana mielessä.

– Totesimme, että olemme yhdessä arvokkaampia kuin yksittäisinä ihmisinä, Konu muistelee. Tiimi etsi mukaansa myyntiosaamista ja perusti nopeasti yrityksen. Silloinen toimitusjohtaja vaihtoi työpaikkaa kuukauden toiminnan jälkeen, ja uusi piti saada nopeasti. Microsoftilla linjaesimiehenä toiminut Konu otti ohjat käsiin. Hän oli valmistunut vuonna 2001 Oulun seudun ammattikorkeakoulusta tietoliikennetekniikan insinööriksi. – Koulutus ei valmentanut johtajaksi mutta antoi eväät hakeutua teknologia-alalle työhön, jossa pystyi valmentautumaan esimiesuralle. ALKU LÄHTI HELPOSTI

Yrittäjäksi ryhtyminen ei vaatinut pääomaa osakeyhtiön perustamisen vähimmäisvaatimusta enempää, sillä yritys sai tuloja alusta lähtien. Ensimmäinen työtehtävä oli push notification -ilmoitusjärjestelmän kehittäminen Microsoftin peruspuhelimiin. Tilauksen ansiosta kahdeksan perustajajäsenen oli helppo ryhtyä Kaltion osakkaiksi, ja lähes kaikki nykyisistä 15 työntekijästä omistavat osuuden yrityksestä. Työntekijän asemasta toimitusjohtajaksi ryhtyminen on muuttanut ajankäyttöä niin, ettei vapaa-aikaa ole yhtä helppoa erottaa kuin ennen. – Asennoidun työntekoon enemmän elämisenä. Isommat jutut hoidan työaikana, mutta pikkunakkeja, kuten sähköposteja, hoidan, kun lapset on saatu nukkumaan. Toimitusjohtajan tehtävät ovat tuntuneet Konusta hyvältä. Hän kiitte-

lee sitä, että omasta yrityksestä saa kokonaiskuvan ja työpaikka tuntuu kotoisalta. – Olemme oman itsemme herroja. Alkuaikana pohdimme, voimmeko me järjestää saunaillan. Tuli ihan shokkina, että kyllä voimme. TUOTE SYNTYI DEMOSTA

Omintakeinen jäljitin syntyi puolittain sattumalta. Kaltio kehitti aluksi kommunikointialustan, joka toimii pilvessä. Koska asiakkaat eivät hahmottaneet tekniikan kaikkia mahdollisuuksia, piti keksiä jokin demo. Siitä demosta kehittyi Smart Tracker. – Emme tienneet, että tästä tulisi meidän ykköstuote, Konu pyörittelee sormissaan muovikiekkoa. Palvelun erottaa kilpailijoista se, että paikannus toimii ilman erillistä tukiasemaa eli käyttäjien matkapuhelimien ja niihin asennetun sovelluksen avulla. Jos bluetooth-yhteydellä toimivat anturit joutuvat puhelimien ulottumattomiin, ne lähettävät anturitiedot verkkoon sitten, kun laite palaa kuuluvuusalueelle. Yritys hakee nyt kasvua ja uusia asiakkaita Microsoftin rinnalle. Nykyään niitä on 16, ja yritys aikoo laajentaa ulkomaille. Vaikka iso konserni on vaihtunut kasvuyhtiöön ja työntekijästä on tullut toimitusjohtaja, Konu tuntee olevansa yhä oma itsensä. Insinöörin maailmankuva ei ole muuttunut. – Minulla on pitkälti samat arvot kuin mitä olen ennenkin kannattanut, hän punnitsee.

15


Pistelakko Helsingin yliopistossa toteutui ennen kuin neuvotteluissa päästiin tulokseen.

Julkinen ala kierroksen häntäpäässä TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Markku Ulander/Lehtikuva

Viime vuonna kesälomien jälkeen alkanut neuvottelukierros kesti pitkään. Viimeiset sopimukset syntyivät maaliskuussa.

16

K

un julkisen sektorin neuvottelut alkoivat loppuvuonna, yksityissektorilla oli saavutettu tulokset, jotka koskivat suurinta osaa Insinööriliiton jäsenkuntaa. Kaikilla yksityisen puoleen toimialoilla sopimukset sisältävät kahden vuoden sopimuskauden sekä yhden optiovuoden ja samantasoisen palkankorotuksen. – Alkuasetelma ennen neuvotteluja näytti kohtuullisen normaalilta. Pitkästä aikaa oli kyse liittokierroksesta, kertoo Insinööriliiton julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä. Taustalla vaikuttivat kuitenkin keskustelut Suomen mallista ja vientivetoisesta mallista sekä keskusjärjestöjen muuttuneesta roolista. – Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen tiedettiin vaikuttavan jonkun verran, Särkkä toteaa. Aikataulun mukaan maakuntauudistus tapahtuu 1.1.2020. Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyy maakuntiin töihin yli 210 000 henkilöä. Työnantaja vaihtuu samanaikaisesti. – Normaalin työmarkkinakäytännön

mukaisesti vanhat sopimukset ovat käytössä sopimuskauden loppuun, minkä jälkeen sopimukset vaihtuvat. Maakunnissa ei ole vielä työnantajatahoa, jonka kanssa voi neuvotella uusista sopimuksista. Sen tähden julkisella sektorilla päädyttiin 26 kuukautta pitkään sopimuskauteen ilman optiovuotta. Sopimukset päättyvät maaliskuun 2020 lopussa, jolloin työnantajavaihdoksen jälkeen on kolme kuukautta aikaa neuvotella uusista sopimuksista. KUNTAPUOLI VETI KIERROSTA

Insinööriliiton jäsenten sopimukset julkisella puolella neuvottelee JUKO, joka on julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö. Kirkon, kuntien, valtion ja yliopistojen pääsopijajärjestö valvoo yli 200 000 palkansaajan etuja. Insinööriliiton suurin julkisen sektorin ryhmä on valtio, seuraavana on kunta ja pienin on kirkko. – Hivenen yllättävää oli työnantajapuolen äärettömän tiukka keskinäinen kuri. KT Kuntatyönantajat suurimpana julkisen sektorin työnantajana toimi veturina, Särkkä sanoo.


– Kunnan pöydässä palkka- ja sopimusaikatarjoukset annettiin vain minuuttia, paria ennen kun samaa tarjottiin valtion pöydässä. Se ei voi olla sattumaa. Särkän mukaan julkisella puolella lähtökohtana oli saada sama palkankorotustaso kuin yksityisellä, jotta turvataan ostovoima ja palkkakehitys. Se myös neuvotteluissa saavutettiin. Julkisella sektorilla neuvotteluosapuolina on JUKOn lisäksi SAK:lainen ja STTK:lainen ammattiliitto. Särkkä kiittelee palkansaajajärjestöjen välistä yhteistyötä, joka toimi kaikilla aloilla. ENSIMMÄINEN LAKKO TOTEUTUI HYVIN

Kuluneen kierroksen hankalin tilanne oli yliopistoissa, joissa jouduttiin turvautumaan painostustoimiin. Syynä Särkkä pitää yliopistojen muuttunutta toimintaympäristöä. Lisäksi työnantajapuolella oli tavoitteena saada muutettua palkkausjärjestelmää enemmän sanelupohjaiseksi kuin se tällä hetkellä on. Yliopistopuolella kuten muuallakin julkisella alalla oli selvät suunnitelmat painostustoimista. Lisäksi oli ylityö- ja vuoronvaihtokiellot. Kun yliopistoneuvotteluissa ei edetty ja päällä oli työtaistelu-uhkia, tuli kutsu valtakunnansovittelijan toimistoon. Sovittelija Janne Metsämäki teki sovitteluesityksen, jonka työnantajaliitto Sivistystyönantajat hylkäsi. Särkän mielestä hylkäys on varsin poikkeuksellista. Neuvotteluja jatkettiin, mutta edelleen ne junnasivat. – JUKO päätti, että neuvottelutuloksia voidaan tehdä muilla sektoreilla, mutta JUKO ei hyväksy sopimuksia ennen kuin yliopistot ovat paketissa. Henkilöstöryhmät antoivat neuvotteluihin lisävauhtia kukin tahollaan. JUKO asetti ylityö- ja vuoronvaihtokielon kaikille sen sopimusaloille. Sovittelija antoi toisen sovintoesityksen, jonka hyväksyivät kaikki osapuolet. Särkän mukaan esitys oli palkansaajien kannalta hieman parempi kuin ensimmäinen. JUKOLLA ON YHTEINEN RINTAMA

– Neuvottelukierroksen onnistumisia ovat sama taso palkankorotuksissa kuin yksityisellä puolella sekä palkansaajajärjestöjen yhteistyö ja JUKOn sisäinen koordinaatio, Särkkä listaa. Epäonnistumisena voi pitää yliopistosektoria, jossa jouduttiin käyttämään painostustoimia.

”Professorit lakkoilivat ensi kertaa.” – Se on myös onnistuminen: julkisella sektorilla osoitettiin, että tarvittaessa lakko on käytettävissä painostustoimena. Kierroksen opin Särkkä kiteyttää seuraavasti: – Etukäteen on varauduttava työnantajan tavoitteisin paremmin, myös niiden prioriteettijärjestykseen. Lisäksi on hankittava ajoissa tilastofaktaa erityisesti työnantajan keskeisistä tavoitteista.

Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan on oltava Insinööriliiton jäsenjärjestön jäsen. Stipendihakemus osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja lähetetään 31. lokakuuta mennessä osoitteella Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki tai ilkka.uusitalo@ilry.fi.

Lisätietoa stipendeistä ja ohjeet hakemiseen: www.ilry.fi/stipendi

17


Suomalaisten minäkuva on yllättävän yhtenäinen.

Työ määrittää minuutta TEKSTI: Tiina Tenkanen/UP ja KUVA: Shutterstock

Työn merkitys identiteetin eli minäkuvan kannalta on merkityksellisintä yli 60-vuotiailla.

Y

li puolet 60–79-vuotiaista pitää työtä erittäin tärkeänä identiteettinsä kannalta, todetaan e2-ajatuspajan ja Suomen Kulttuurirahaston tuoreessa tutkimuksessa. Nuorten minäkuvaa työ ei tutkimuksen mukaan määritä yhtä paljon. 37 prosenttia 18–45-vuotiaista piti työtä merkityksellisenä oman identiteettinsä kannalta. – Silti suomalaiset ovat hyvin työ- ja koulutuskeskeinen kansakunta, tutkija Ville Pitkänen e2-ajatuspajasta totesi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa. Hänen arvionsa mukaan nuoremmat sukupolvet kokevat erilaiset vapaa-ajan vieton tavat tärkeäksi osaksi minää. Taloustutkimuksen haastatteluin toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 6 400 suomalaista. Sittenkin samanlaisia? -tutkimus on ensimmäinen neljän tänä vuonna julkaistavan suomalaisuutta tutkivan tutkimuksen sarjasta. Tutkimus lähti liikkeelle Suomen Kulttuurirahaston huolesta, onko julkisessa keskustelussa esiin tullut kansakunnan kahtiajakautuminen totta. – Tutkimuksen perusteella Suomi ei ole jakautunut erilaisiin, toisiaan kyräileviin heimoihin, yliasiamies Antti Arjava Suomen Kulttuurisäätiöstä toteaa. VEISTETTY SAMASTA PUUSTA

Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa todetaan, että suomalaiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Jopa alle 35-vuotiaan korkeakoulutetun, kaupungin keskustassa asuvan naisen ja maalla asuvan, 50-vuotiaan ammatillisen koulun käyneen miehen välillä on enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia. Merkittäviä eroja heidän väliltään löytyy neljä. Kaupunkilaisnaiset korostavat enemmän koulutusta, maa-

18

ilmankansalaisuutta ja ulkonäköä. Maaseudun miehet painottavat uskonnollisuutta osana identiteettiään. – Vaikka näiden kahden ihmistyypin elinpiirit ovat hyvin erilaisia, yhdistäviä tekijöitä löytyi todella paljon. Perhettä minuuden tärkeänä osana pitää 95 prosenttia, lapsuuden ja nuoruuden kasvuoloja 94 prosenttia ja ystävien vaikutusta 89 prosenttia kaikista haastatelluista. SUOMALAINEN MUTTA KANSAINVÄLINEN

Kansainvälisyyttä ja suomalaisuutta ei koeta ristiriitaisiksi ominaisuuksiksi. Kaikenikäiset suomalaiset kokevat eurooppalaisuuden ja pohjoismaalaisuuden tärkeäksi nykyisen asuinkuntansa lisäksi. – Meillä ei ole jakoa kosmopoliitteihin ja paikallishenkisiin, vaan ne elävät rintarinnan identiteeteissämme. Alle 30-vuotiaista 60 prosenttia pitää maailmankansalaisuutta ja 62 prosenttia asui nmaakuntaansa tärkeänä minuuden osana. Erityisesti asuinkunnan tai -kaupungin merkitys on tärkeä heille, jotka ovat asuneet samalla paikkakunnalla käytännössä koko ikänsä. KARJALAISUUS SEURAA MUKANA

Maakuntaidentiteetit ovat tärkeimpiä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Tutkimuksesta selviää, että heimoon kuulumisen tunne on voimakkainta Etelä-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Näissä runsaat 70 prosenttia kansalaisista samastuu heimoonsa. Poikkeuksen muodostavat karjalaisiksi itsensä tuntevat. – Karjalaisuus näyttää kulkevan mukana asuinpaikasta riippumatta, Pitkänen toteaa.


Työaikalakiin ei saa tulla ohituskaistaa TEKSTI: Akava

AKAVA VAATII, että työaikalain soveltamisalan pi-

tää olla mahdollisimman laaja. Poikkeukset lain soveltamisalasta on määriteltävä tarkkarajaisesti ja ennakoitavasti. Paikallisen sopimisen pitää tapahtua jatkossakin nykyisten menettelytapojen ja määräysten mukaan. Kilpailukykysopimuksessa sitouduttiin edistämään paikallista sopimista työehtosopimusten puitteissa ja tätä on myös toteutettu päättymässä olevalla neuvottelukierroksella. Työaikalain uudistuksessa tätä on kunnioitettava. Esitys uudeksi työaikalaiksi on valmisteilla ja sen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Lakia on valmisteltu pitkään ja sen sisällössä on monia epäselviä kohtia, joiden vaikutukset työmarkkinoihin ja työelämään voivat olla laajoja. – Paikallisesti työajoista sopimisen tulee tapahtua nykyisen sopimusjärjestelmän puitteissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

HARMAA YLITYÖ TAVALLISTA ASIANTUNTIJOILLA Suomessa oli vuonna 2016 kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa työllistä, joista erikoisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli 1 049 000. Tämä henkilöstöryhmä kasvaa kokoa ajan ja tarvitsee jo nykyisen lain puitteissa eniten työaikasuojelua. Tilastojen mukaan asiantuntijat tekevät paljon ns. harmaata ylityötä, joka ei kuulu päivittäiseen työaikaan ja josta ei makseta erillistä korvausta. – Työajaksi pitäisi lukea kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä. Sen ei pitäisi nykyaikana riippua siitä, missä ja milloin työ tehdään. Myös matka-aika tulee lukea työajaksi. On tärkeää turvata työntekijöiden palautuminen ja riittävät lepoajat, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Akava korostaa, että työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen laki, jolla voidaan vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen ja palautumiseen ja edelleen työurien pituuteen.

19


Pekka Liimatainen valmistelee maakuntauudistusta Pasilassa.

Maakunnat tietävät kenkää ja pieniä palkkoja TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Kun julkisia tehtäviä siirretään maakunnille, moni virka siirtyy yksityiselle yritykselle.

20


Maakuntiin saattaa syntyä 18 erilaista palkkatasoa.

M

aakuntauudistus mullistaa julkisella puolella työskentelevien insinöörien työelämän lähivuosina. Hallintoon tulee kolmas taso, ja suuri osa julkisen sektorin työntekijöistä siirtyy 18 maakunnan palvelukseen joko suoraan tai välillisesti. – Yksityiselle puolelle siirtyy insinöörejä, jotka tekevät maakunnille töitä, tiivistää työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ja te-toimistojen pääluottamusmies, insinööri Pekka Liimatainen. Valtiolla työskentelee vajaat tuhat insinööriä, joista enemmistö siirtyy parin vuoden kuluttua maakuntahallinnon puolelle. Valtiolle jäävienkin organisaatiorakenteet muuttuvat, joten kukaan ei selviä muutoksitta. Kunnista puolestaan maakuntiin siirtyy reilu tuhat insinööriä. Siirtyvistä työntekijöistä erityisen haavoittuvassa asemassa ovat valtion virkamiehet, koska valtiolta siirtyvillä ei ole edustusta valmisteluryhmissä. – Valtion työntekijät on ajettu sivuraiteelle tässä valmistelussa, Liimatainen kritisoi. LAKIPAKETTI VALMISTUU

Maakuntahallinto luodaan lakipaketilla, joka tulee hallituksen esityksenä eduskunnan hyväksyttäväksi maalis-huhtikuun aikana. Paketin pitää olla hyväksytty kesäkuun loppuun mennessä, jotta uudistus pysyy aikataulussa. Heinäkuussa aloittavat toimintansa vatet eli maakuntien virkamiehistä koostuvat väliaikaistoimielimet. Ne hoitavat tehtäviä, kunnes poliittinen

Maakuntien kasvupalvelut korvaavat nykyiset te-toimistot.

edustus maakunnille on valittu. Vaalit järjestetään lokakuussa, ja valitut valtuustot aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta. – Valtuustot tekevät omat painotuksensa järjestämisvastuusta, kuinka paljon ne siirtävät maakuntansa palveluita julkiselle ja yksityiselle puolelle. Vuoden 2020 alusta työntekijät aloittavat maakuntien palveluksessa. Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun 2020 loppuun. Sen jälkeen on neuvoteltava uusi sopimus, joka tasoittaa eroja entisten kuntien ja valtion virkamiesten välillä. – Parhaat käytännöt eivät tule voimaan, Liimatainen pelkää. Maakuntien työehtosopimuksista neuvottelee työnantajapuolella todennäköisesti uusi järjestö Maakunta-kuntatyönantaja ja palkansaajapuolella muun muassa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Kunnissa säilyvät yhä työnantajaa edustavat Kuntatyönantajat KT ja valtion puolella Valtion työmarkkinalaitos VTML. PALKAT HIERTÄVÄT

Etenkin valtiolla työskenteleville insinööreille maakuntauudistus tuo ikävyyksiä. Valtion palkat ovat yleensä paremmat kuin kunnilla, ja maakuntien palkat sekä muut työehdot neuvotellaan käytännössä kuntapohjalta. – Valtion työntekijät eivät halua siirtyä maakuntaan, Liimatainen kertoo. Valtiolla palkat määräytyvät tehtävänkuvan mukaan asuinpaikasta riippumatta. Maakunnat päättävät kuitenkin itse omasta palkkauksestaan, joten samassa tehtävässä toimivat kollegat saattavat saada eri palkkaa eri maakunnissa.

– Pahimmillaan syntyy 18 erilaista palkkatasoa. Ensi vuonna käydään valtiolla ja kunnissa yt-neuvottelut, joissa määritellään, ketkä siirtyvät maakuntiin töihin. Siirto tapahtuu liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, eli kenenkään palkkaa ei alenneta ennen työehtosopimuksen loppua. Virkamiesten määrä vähenee tuntuvasti. Valtiolla työskentelevistä insinööreistä lähes kaikki ovat virkasuhteisia, mutta maakunnissa suurimmasta osasta tulee työntekijöitä liikelaitoksissa tai yksityisissä yrityksissä. Kun virkamiehet on siirretty yksityisiin yrityksiin, se tietää ennen pitkää irtisanomisia. UUDISTUS SÄÄSTÄÄ

Valtio tavoittelee maakunta- ja siihen liittyvällä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella julkisten menojen leikkaamista kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Säästöjä haetaan tehostamalla ja ulkoistamalla julkisia palveluita. Tehostaminen onnistuu sähköisten palveluiden kehittämisellä ja yhden luukun periaatteella. Monet tehtävät, joissa ei ole virkavelvoitetta, ulkoistetaan kilpailutusten kautta konsulttien ja urakoitsijoiden tehtäväksi. Uhkana on, että Suomen pienen markkina-alueen vuoksi julkisista tehtävistä kilpailee pieni määrä yrityksiä, jolloin kartellien riski kasvaa. Liimatainen kuitenkin luottaa siihen, että kilpailutetut palvelut toimivat ja niistä saadaan säästöä. Uudistuksen toivotaan myös parantavan palveluita. – Uskon, että se on mahdollista.

21


Digitalisaatiota ihmisten ehdoilla TEKSTI: Matti Hirvola, Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri ja KUVA: Shutterstock

Hehkulampun keksimisellä oli kauaskantoisia seurauksia aikanaan vaikutusvaltaiselle kynttilänvalajien ammattikunnalle.

U

uden teknologian käyttöönottoa kiivaskaan vastustus ei pystynyt estämään. Keinovalon ominaisuudet kynttilöihin verrattuna olivat tietenkin ylivertaiset. Rajaton valaistus mahdollisti työskentelyn milloin ja missä vain. Kynttilänvalajien ahdinkoa 1800luvun alkupuoliskolla tuskin lievitti tietoisuus siitä, että keinovalo siivittäisi nopeasti työn kokonaistuottavuuden hurjaan kasvuun. Hyödyt tuottavuuden kasvusta näkyivät aikanaan myös työntekijöiden taloudellisen tilanteen paranemisena. Tämä edellytti kuitenkin uuden luokkatietoisuuden synnyttämistä, jonka puitteissa työntekijät alkoivat järjestäy22

tyneesti ajaa toimeentulonsa ja työehtojensa parantamista. Vastaavia työn ja työelämän mullistuksia on sittemmin tapahtunut useasti. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen seuraava jättiuudistus oli liukuhihnatyön esiinmarssi 1900-luvun alussa. Kolmantena teollisena vallankumouksena pidetään 1970-luvun automatisaatiota. Yhteistä kaikille uudistuksille on ollut, että vanhoja työtehtäviä on kadonnut, mutta samalla työn parantunut tuottavuus on luonut myös uutta työtä. Kaikki teknologiset uudistukset ovat pitkällä aikavälillä kiistatta lisänneet maailman hyvinvointia. Murrosvaiheessa hyödyt tuottavuuden kasvusta ovat usein jakautuneet epätasa-arvoisesti.

Uusien tuotantovälineiden omistajat ja teknologiakehityksen edelläkävijät ovat vaurastuneet suunnattomasti. Suhteelliset erot maailman rikkaimpien ja köyhimpien välillä ovat kasvaneet. TAAS UUSI TEOLLINEN VALLANKUMOUS

Nyt olemme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä. Digitalisaatio, robotiikka, virtuaalitodellisuus ja tekoäly ovat vasta pintaraapaisuja siitä, mitä tieto- ja informaatioteknologian täysimääräinen käyttöönotto tarkoittaa ihmiskunnalle. Useat ammattiryhmät joutuvat kokemaan 1800-luvun kynttilänvalajien kohtalon. Ammattiyhdistysliikkeellä on jälleen oma vastuunsa siitä, miten murroksen keskellä rakennetaan siltaa


uuteen työhön. Tähän haasteeseen vastatakseen Pohjoismaiden teollisuustekijöiden kattojärjestö NordicIn on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on luoda strateginen askelmerkistö Pohjolan ay-liikkeelle digitalisaatioon liittyen. Miten teknologista kehitystä voidaan johtaa ja suunnata niin, että tasapainoinen ja solidaarinen yhteiskuntakehitys voidaan turvata myös tulevaisuudessa? Ilmeinen vastaus löytyy koulutuksesta, osaamisesta ja innovaatioista. Kun työ ja työtehtävät muuttuvat, työntekijöiden on kyettävä päivittämään osaamistaan jatkuvasti. Siksi erityisesti aikuiskoulutukseen on lisättävä resursseja. Yhtä lailla tärkeitä ovat satsaukset työntekijöiden muunto- ja täydennyskoulutukseen. Teknologisen kehityksen myötä yhä useampi joutuu elämänsä aikana kouluttautumaan uuteen ammattiin.

YHTEISKUNNAN JA YRITYSTEN TUKI

Elinikäinen oppiminen ei voi olla kuitenkaan vain yksilöiden itsensä vastuulla. Yhteiskunnan on pidettävä huoli koko koulutusjärjestelmän kyvystä vastata lisääntyneeseen kouluttautumistarpeeseen ja yritysten on tuettava työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Toisaalta edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kouluttautumiselle rakennetaan jo nuoruudessa. Kaikki kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mitä pidempään nuoret jatkavat koulussa, sitä parempi heidän työllisyyteensä ja tulotasonsa tulevaisuudessa on. Oppivelvollisuusiän pidentäminen koskemaan perusopetuksen lisäksi toisen asteen opintoja vahvistaisi merkittävästi nuortemme työllisyysnäkymiä ja valmiuksia jatkaa opintojen parissa koko elämän ajan. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella on samalla luotava pohja uusien teknologien omaksumiselle.

Opetussuunnitelmissa on paremmin otettava huomioon lähitulevaisuuden työelämätarpeet. Perusohjelmointitaitojen, virtuaalitodellisuuden tai tekoälyn kanssa on päästävä tekemiseen heti opintaipaleen alussa. Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen on tässä avainasemassa. OSAAVAT AMMATTILAISET PÄRJÄÄVÄT

Pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuus globaalissa kilpailussa on korkeasti koulutettu ja osaava työvoima. Jos tästä valtista halutaan pitää kiinni, vaatii se yhteiskunnilta tulevaisuusorientoitunutta koulutus-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaa koko Pohjolassa. Pohjoismainen ammattiyhdistysliike haluaa omalta osaltaan tukea tämän tavoitteen toteutumista. Teknologinen kehitys on aina parantanut ihmisten elämää, kunhan kehitystä johdetaan ihmisten – ei vain talouden – ehdoilla.

23


Yliopistot kahmivat ammattikorkeita TEKSTI: Janne Luotola ja KUVAT: Mikko Nikkinen ja Jonna Mielonen-Jumisko

Yhteistyö tehostaa toimintaa ja lisää tutkimushankkeita, mutta ammattikorkeakoulujen itsenäisyyden säilyminen arveluttaa.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat kohtaavat toisiaan yhteisellä Skinnarilan kampuksella.

24


Omistusjärjestelyihin liittyy uhka.

S

aimaan ammattikorkeakoulusta tuli viime joulukuussa Lahden ammattikorkeakoulun kanssa osa LUT-korkeakoulut-konsernia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT omistaa nyt kummatkin korkeakoulut. Vuosia jatkunut yhteistyö on synnyttänyt yhteisen kampuksen Lappeenrannan Skinnarilaan. Ammattikorkeakoulu on ostanut jo pitkään kirjastopalvelut yliopistolta ja yliopisto kielten opiskelun ammattikorkeakoululta. Ammattikorkeakoulun tukipalvelut siirrettiin yliopistolle tammikuussa, ja nyt järjestelyt ovat valmiit. – Muutos on mennyt kuin Strömsössä, kehuu ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä. Lappeenrannan yhteistyötä perustellaan tehokkuudella. Samoilla resursseilla saadaan yhteistyöllä enemmän. Esimerkiksi kirjastopalvelut ovat aiempaa laadukkaammat ja halvemmat. Lisäksi yhteinen kampus on tehnyt kahden korkeakoulun välisestä vuoropuhelusta osan arkea, mistä on syntynyt uusia innovaatioita. – Monet tutkimushankkeet eivät olisi syntyneet, jos ihmiset eivät olisi tavanneet toisiaan, Pirttilä painottaa. Tutkimustoiminnassa ammattikorkeakoulu on hyötynyt selvästi yhteistyöstä. Tutkimustoiminnan rahoitus on kaksinkertaistunut aiemmasta, ja ammattikorkeakoulu on päässyt mukaan Business Finlandin eli entisen Tekesin tukemiin hankkeisiin. – Meidän porukkamme miettii, miten yliopiston tekniikan huippututki-

Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä pitää LUT-konsernia onnistuneena.

musta sovelletaan käytäntöön ja siirretään laitteiksi, Pirttilä havainnollistaa. TUTKINTOMALLIT SÄILYVÄT

Konsernin syntyminen arvelutti henkilöstöä. Pirttilän mukaan yliopiston omistus ei ole näkynyt kuitenkaan ammattikorkeakoulun toiminnassa ainakaan parin ensimmäisen kuukauden aikana. – Minulla on kuva, että omistaja haluaa kehittää meitä korkeakouluna. Pirttilä korostaa, että korkeakoulujen rahoitus ja tutkinnot säilyvät tiukasti erillään jo lainkin takaamina. Hän ei usko, että kukaan haaveilisi tutkintojen sulauttamisesta toisiinsa. – Elinkeinoelämä tarvitsee amk-insinöörejä. Luulenpa, että yritykset vastustaisivat ja vastustaisin itse tulevaisuutta, jossa amk-insinöörejä ei enää koulutettaisi. Pirttilä pitää opetusyhteistyön laajentamista järkevänä. Lappeenrannassa yhteistyötä ei vielä ole ollut kieliä lukuun ottamatta, mutta muualla Suomessa tarjotaan yhteisiä opintojakin. TRENDI NÄKYY KOKO MAASSA

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisiä yhteistyöhankkeita on vireillä myös Lapissa, Oulussa, Tampereella ja Vaasassa. Usein yhteistyö tarkoittaa tilojen, laitteiden ja tukitoimintojen jakamista. Sillä säästetään rahaa, jota etenkin ammattikorkeakouluilta on leikattu viime vuosina. – Yhteistyöllä voidaan kohdentaa resursseja siihen, missä sitä eniten tarvitaan, eli opetukseen, Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Mikko Valtonen kiittää.

Lapin yliopisto on tulossa ammattikorkeakoulun enemmistöomistajaksi, minkä tarkoituksena on tuoda synergiaetuja käytännössä Rovaniemellä. Tällaisia järjestelyjä Valtonen seuraa tarkkaavaisesti. – Kaikkiin omistusjärjestelyihin liittyy uhka, ettei ammattikorkeakoululla säily tosiasiallista päätösvaltaa omista asioistaan. Oulun yliopisto on myös herätellyt keskustelua siitä, että yliopisto tulisi ammattikorkeakoulun enemmistöomistajaksi. Se on jo varmaa, että ammattikorkeakoulu muuttaa yliopiston Linnanmaan kampukselle. PIRKANMAALLA ISOT SUUNNITELMAT

Tampereella perustetaan uutta yliopistoa, joka muodostuu Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Uusi yliopisto omistaa enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulusta. Konserniin saattavat yhdistyä Satakunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut. Vaasassa korkeakoulut on pidetty erillään mutta tehty yhteistyötä opetuksessa. Insinööri- ja yliopisto-opiskelijoilla on jopa 110 opintopisteen verran yhteisiä opintoja. – Kannatan yhteistyötä, kunhan pidetään kiinni siitä, että nykyinen tutkintorakenne säilyy, Valtonen linjaa. Opiskelijoiden kannalta yhteistyöhankkeet saattavat helpottaa opintojen kulkua ja kurssien suorittamista ristiin. Valtonen pitää kuitenkin välttämättömänä, että ammattikorkeakouluopinnot pysyvät käytännönläheisinä ja työelämälähtöisinä.

25


Lataustekniikan opastaja TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Jani Vienonen

Liikenteen sähköistäminen on yksi tapa vähentää päästöjä, ja myös sen tähden täyssähkö- ja hybridiautojen käyttö Suomessa lisääntyy jatkuvasti.

L

iikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastojen mukaan sähköautojen määrä on kasvanut viidessä vuodessa noin sadasta lähes 1 500:aan. Vuonna 2015 ladattavia hybridiautoja oli vajaa tuhat, ja viime vuonna noin 5 800. Hybridiautojen määrän kasvu kiihtyy koko ajan; niitä rekisteröitiin tammi-helmikuussa yli 800 kappaletta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan lukema oli noin 300 autoa. Sen sijaan sähköautoja rekisteröitiin saman verran alkuvuodesta kuin viime vuonna. Sekä sähkö- että hybridiautot tarvitsevat latauspisteitä. Vuonna 2012 perustettu Plugit Finland on yksi ensimmäisiä sähköisen liikenteen alalla aloittaneita yrityksiä. Se tarjoaa palveluja ja ratkaisuja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Plugit Finland on toimittanut yrityksille yli 650 latauslaitetta, joissa ladattiin autoja viime vuonna noin 120 000 kertaa. Kotilatauslaitteita on toimitettu noin 3 000 kappaletta. – Yrityksellä on vähän suoria kilpailijoita. Koska se on ollut toimialalla kauan, se voi tarjota asiakkaille koko paketin. Joka osa-alueella on erillisiä kilpailijoita, kertoo tuotepäällikkö Eero Heiskanen. – Olemme alan kärkiyrityksiä palveluissa ja tuotteissa, hän kehaisee. MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ YHDESSÄ

Heiskasen oma ura yrityksessä ei ole kestänyt vielä puolta vuottakaan. Automaatioinsinööri viihtyy kasvavassa yrityksessä ja kehittyvällä alalla. – Olemme porukalla koko ajan uusien asioiden äärellä. Luomme uutta infraa ympäri Suomea. 26

Heiskasen tehtävä on uusi. Aiemmin henkilöstöstä jokainen on tehnyt kaikenlaisia tehtäviä, mutta nykyisin tehtäviä on enemmän roolitettu. – Kaikki voi tehdä jotain, mutta jokaisella hommalla on oltava vastuuhenkilö. Heiskasen jälkeenkin on palkattu lisää henkilökuntaa. Mukana on kokeneempaa väkeä ja osalla opinnot ovat valmistumisvaiheessa. Keski-ikä yrityksessä on noin 35 vuotta. TEHTÄVÄKENTTÄ ON LAAJA

Tuotepäällikön työ on monipuolista. Se sisältää tarjouspohjien tekoa, suunnittelutoimistojen ja rakennusliikkeiden opastusta sekä varsinaisia tuotepäällikön tehtäviä eli tuotteiden, tuoterakenteiden ja tuotekokoonpanojen määrittelyä järjestelmään. Ison osan työajasta haukkaa asiakaspalvelu yleensä puhelimessa. Viikoittain Heiskanen tekee pari kiinteistökartoitusta eri puolella maata. – Useat kauppakeskukset ja kaupat haluavat tarjota palvelua asiakkailleen. Latauspisteet houkuttelevat väkeä kauppoihin, sillä tällä hetkellä lataaminen isoissa marketeissa on maksutonta. Heiskanen käy selvittämässä isoissa kiinteistöissä, mitä latauspisteen perustaminen edellyttää. Tuotepäällikön lähimmät työkaverit ovat myynti- ja projektipäälliköt. Myyntipäällikköä hän preppaa ennen kauppoja ja projektipäällikköä myynnin jälkeen. ASIANTUNTIJUUS TAKAA LAADUN

Heiskasen mukaan Plugit pyrkii olemaan markkinoilla asiantuntevin. Alalla on kaikenlaisia toimijoita, myös onnenonkijoita.

– Nyt on jo purettu ensimmäisiä pistorasiavirityksiä, ja tilalle rakennettu kunnollisia latausjärjestelmiä, tuotepäällikkö kertoo. – Se on tosi harmillista. Asuntoosakeyhtiöt katsovat ostohetkellä usein halvinta hintaa. Edullisin ratkaisu ei ole välttämättä toimiva muutaman vuoden päästä, sillä se voi olla sidottu tiettyyn tekniikkaan tai toimittajaan. Plugit Finlandin tuotteet ja järjestelmät tulevat lähinnä Keski-Euroopasta. Järjestelmissä on standardi, jonka mukaan laitteet kommunikoivat toistensa ja yrityksen taustapalvelun kanssa. – Kun teemme järjestelmän, toimitamme raudan asiakkaalle. Jos hän ei ole tyytyväinen taustajärjestelmäpalveluihin, hän pystyy siirtämään ne toiselle operaattorille, Heiskanen kuvailee. USEIN ILLAKSI KOTIIN

Työmatkat eivät ole Heiskaselle rasite, sillä niitä on vähän. Keski-Euroopppaan suuntautuvilla messumatkoilla viivytään yksi tai kaksi yötä. Toisinaan Itä-Suomessa voi olla parin, kolmen päivän reissuja. – Kuukaudessa yön yli olevia matkoja on korkeintaan pari, päiväreissuja seitsemän tai kahdeksan. Kotimaan matkat Heiskanen kulkee hybridiautolla, joka hänellä on ollut työsuhdeautona parisen kuukautta. Työmatkoilla hän pysähtyy lataamaan autoaan firman omilla pisteillä. Samalla hän katsoo, että laturi on kunnossa. Talossa on vajaa kymmenen hybridiautoa, joista lähes kaikki ovat erimerkkisiä. – Koska teemme automaahantuojien kanssa paljon yhteistyötä, meillä on paras asiantuntemus autoista ja niiden lataamisesta.


Eero Heiskanen arvostaa nykyisen tyรถpaikan motivoituneita tyรถkavereita. 27


Työttömyysturvaa muutetaan pala kerrallaan TEKSTI: Jari Rauhamäki ja KUVAT: Minna Virolainen

Aktiivimalli ykkönen, aktiivimalli kakkonen, sovitettu päiväraha, yhdistelmävakuutus, Kela-malli, maakuntauudistus: työttömyysturvaan on tehty muutoksia ja uusia on tulossa. Hyvä kysymys kuuluu, pysyykö työtä vailla oleva ihminen muutoksessa mukana.

J

ulkisuudessa olleiden tietojen mukaan työttömyysturva ja sen toimeenpano voivat tulevina vuosina muuttua rajustikin. Aktiivimallin ja sen toimenpiteiden varjoon on esimerkiksi jäänyt valmisteilla oleva maakuntauudistus, mikä lisää kentällä olevien toimijoiden määrää. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa on seurannut työttömyysturvajärjestelmän ympärillä käytyä keskustelua huolestuneena. Vaarana on, että työttömyysturvaa uudistetaan sieltä täältä pala kerrallaan. – Kokonaisuus ja ennen kaikkea järjestelmän kohde, työtä vailla oleva ihminen jää jatkuvien uudistusten ja byrokratian jalkoihin. Joskus tuntuu siltä, että unohdamme, miten työttömyysturvassa on kaksi eri sanaa. Työttömyydestä kyllä muistetaan puhua, mutta turva jää sivuun, hän pohtii. ANSIOTURVA TUO VAKAUTTA

Vuosikymmeniä sitten yhteiskunnan työttömille tarjoamat palvelut rajoittuivat valtion ja kuntien tarjoamiin hätäaputöihin.1970-luvulla siirtotyömaat ja työttömyystyöt jäivät 28

historiaan. 1980-luku toi tullessaan ansioihin sidotun päivärahan ja peruspäivärahan. Oksan mielestä työttömyyden aikainen ansioturva on edelleen kuranttia tavaraa, vaikka se joutuu tasaisin väliajoin poliittisten toimijoiden ja yhteiskunnallisten keskustelijoiden hampaisiin. – Ansiosidonnaisen turvan hyöty on paitsi sen tuoma taloudellinen ja sosiaalinen vakaus se, että ansioturva ottaa huomioon ihmisen yksilöllisen tilanteen. Työttömien joukko ei ole mikään homogeeninen työtä vieroksuvien laiskojen ja saamattomien joukkio, vaan erilaisia ihmisiä, jotka ovat eri syystä joutuneet työelämän ulkopuolelle. Tämä pitäisi jokaisen muistaa. Oksa huomauttaa, että ansioturva myös lisää talouden dynamiikkaa. – Ansiosidonnainen mahdollistaa sen, että työssä oleva voi hieman omasta elämäntilanteestaan riippuen myös harkita uuden työn hakemista ilman kohtuutonta huolta omasta ja perheen toimeentulosta. KELA-MALLI EI INNOSTA

Hallituspuolueista Siniset ovat esittäneet yleistä ja yhtäläistä ansioturvaa

työttömille. Ajatus ei ole uusi. Vuosikymmenten varrella moni puolue on pohtinut työttömyyskassoista luopumista ja ansioturvan siirtämistä Kansaneläkelaitokselle. Oksa ei ajatuksesta innostu. Ensimmäinen ongelma liittyy rahoitukseen. Hän laskee, että nykyisillä maksuosuuksilla ja työttömyysasteella muutos maksaisi valtiolle vuodessa noin 360 miljoonaa euroa. – Mitä järkeä on haalia tässä asiassa valtiolle lisää kustannuksia, kun valtiolla tuntuu kuitenkin olevan rahasta puute? Jokaisella ihmisellä on kuitenkin yhtäläinen mahdollisuus liittyä kassan jäseneksi ja noin kaksi miljoonaa palkansaajaa niin tekee. Joten sittenkin aika pienen joukon asialla puuhamiehet ja -naiset ovat. Oksan mukaan yleinen ja yhtäläinen ansioturva poistaisi omavastuuosuuden ohessa ansioturvan vakuutusluonteen. Hän epäilee, onko Kelalla samaa intressiä kehittää omaa toimintaansa kuin työttömyyskassoilla. – Ja mitä ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoon ja kestoon tulee, uskon niiden olevan nykyisessä järjestelmässä paremmin turvattuja kuin Kela-mallissa, Oksa sanoo.


Hallituksen aktiivimalli nro 1 ei herättänyt palkansaajaliikkeessä luottamusta.

”Jokaisella on mahdollisuus liittyä kassan jäseneksi.”

Työttömyyskassojen lakkauttamisen sijaan Oksa kehittäisi niiden toimintaa. Maakuntauudistus on tuomassa muun muassa työttömyysturvan ja työnvälityksen kentälle tilaa uusille toimijoille. – Työttömyyskassat ja niitä lähellä olevat liitot voivat parhaimmillaan muodostaa yhteiskuntaan vahvan toimijoiden verkoston, jossa yhdistyvät ura- ja työllistämispalvelut sekä ammatillinen osaaminen ja sen ylläpito. Tätä yhteistyötä pitää syventää ja helpottaa, ei purkaa, hän huomauttaa. HALLITTUA UUDISTAMISTA

Oksan mukaan työttömyysturvaa voi uudistaa ja kehittää, kunhan se tapah-

tuu kokonaisuutena. Hänen mielestään aktiivimalli oli tässä suhteessa varoittava esimerkki. – Jos kokonaisuus ei ole hanskassa ja uudistus koostuu irrallisista palasista, vähäkin hyvä jää bulkin jalkoihin. Oksa ei usko, että jälkikäteen toimeenpantavilla rangaistuksilla voidaan kestävällä tavalla tukea työllistymistä. – Itse uskon enemmän ratkaisumalleihin, joissa työnhakua ja uuden työn vastaanottamista tuetaan etupainotteisesti. Ansioturvan osalta harkittava voisi olla malli, jossa työttömyysturvan taso laskisi asteittain koko työttömyyden ajan, mutta lähtötaso olisi nykyistä korkeampi.

– Kaiken a ja o nähdä työtön yksilönä ja ihmisenä, jonka tarvitsemat palvelut ovat yksilöllisiä. Erilaisia kannustimia ja aktivointimallejakin varmaan tarvitaan, mutta niiden on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Aktiivimallissa näin ei ole, Oksa painottaa.

29

››


Keskimääräinen ansioturva alle 1 500 euroa kuussa TEKSTI: Jari Rauhamäki

Noin puolet Suomen työttömistä saa vuosittain ansiopäivärahaa. Heitä on vuoden aikana 350 000. Vuonna 2016 keskimääräinen ansioturva ennen veroja oli noin 1 410 euroa.

M

uutama vuosi sitten keväällä mediassa oli juttu mielensä pahoittaneesta yrittäjästä, joka oli tarjonnut töitä työttömälle. Työtön oli sanonut kohteliaasti ”kiitos ei”, koska purjehduskausi oli tulossa ja ansioturvaakin tuli mukavasti 5 000 euroa kuukaudessa. Syntyyhän moisesta hälinää ja raflaavia otsikoita. Tilastojen perusteella juttu vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän urbaani legenda kuin lähellekään oikea kuva suomalaisesta, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavasta työttömästä. Ansiopäiväraha on suhteutettu henkilön työttömyyttä edeltäviin ansioihin niin, että korvaustaso laskee palkan noustessa. Internetistä löytyvä päivärahalaskuri osoittaa, että edellä mainitun jutun purjehtija oli jäänyt työttömäksi noin 20 000 euron kuukausipalkalta. PIENI- JA KESKITULOISTEN TURVA

Työttömyyskassojen yhteistyöjär30

jestö TYJ:n tilastot osoittavat, että valtaosa ansiopäivärahan on tavallisia, pieni- ja keskituloisia ihmisiä. Toissa vuonna 79 prosenttia päivärahan saajista oli ansainnut ennen työttömyyttä alle 3 000 euroa kuukaudessa. Yli 5 000 euroa ansaitsevien osuus päivärahasaajien joukossa oli vain kolme prosenttia. Työttömyyden aikainen ansioturva turvaa vuosittain yli 300 000 työttömän toimeentulon, mutta sen ruhtinaallisuudesta voi olla monta mieltä. Keskimääräinen ansioturva oli vuonna 2016 bruttona hieman yli 1 400 euroa kuukaudessa. Edellä mainitulla 5 000 euron kuukausipalkalla työttömäksi jäänyt palkansaaja saa ennen veroja ansiopäivärahaa vajaan satasen päivässä eli noin 2 100 euroa kuukaudessa, joten kuukaudessa yli 2 100 euron ansioturvaa ”nauttivat” työttömät ovat harvinaisia. SUURIN OSA TYÖLLISTYY NOPEASTI

Ansioturvan väitetään passivoivan työnhakijoita ja pidentävän työttömyysjaksoja. Vuonna 2016 lähes

40 prosentilla ansiopäivärahan saajista työttömyys jäi alle kolmen kuukauden ja 58 prosentilla saajista työttömyys kesti alle puoli vuotta. Kun ansiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 400 päivältä, mikä käytännössä tarkoittaa noin 1,5 vuotta, suurin osa ansiopäivärahan saajista näyttää työllistyvän varsin nopeasti. Yli vuoden mittaiseksi työttömyyden kesto venähti kahdeksalla prosentilla ansiopäivärahan saajista. Noin kolmannes ansiopäivärahan saajista tekee ansioturvalla osa-aikatyötä, mikä kasvattaa kokonaistuloja. Tällöin työtön saa soviteltua päivärahaa, jossa huomioidaan työtulojen vaikutus. Työttömät työnhakijat jakaantuvat etuuslajeittain kolmeen ryhmään. Ansiopäivärahan saajia on noin puolet. Hieman pienempi ryhmä on yli kaksi vuotta työttömänä olleet ja työmarkkinoille tulevat työmarkkinatuen saajat. Noin joka kymmenes työtön saa peruspäivärahaa, jota maksetaan muille kuin kassan jäsenille.


Kuka maksaa ja mitä? JULKISUUDESSA KÄYTÄVÄN keskustelun

perusteella ansioturvan etuusmenojen rahoitus on monelle epäselvä. Esimerkiksi Twitterissä eräs kokenut toimittaja perusteli parisen kuukautta sitten eduskunnan oikeutta määrätä muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestosta ja tasosta väitteellä, että valtio kuitenkin rahoittaa 94,5 prosenttia menoista. Ei se nyt ihan niin ole. Valtio maksaa palkansaajakassan maksamista ansioturvamenoista (ansiopäiväraha ja vuorottelukorvaus) peruspäivärahaa vastaavan määrän. Tämä katetaan verotuloilla. Vuonna 2016 valtion rahoitusosuus oli 39 prosenttia. Peruspäivärahan ylittävä osa katetaan palkansaajilta ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassan jäsenmaksuilla.

Työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusosuus on yli puolet kaikista menoista, 55,5 prosenttia. Työntekijältä perittävän työttömyysvakuutusmaksun suuruus on 1,9 prosenttia bruttopalkasta. Työnantaja puolestaan maksaa palkan sivukuluina maksua, joka vaihtelee 0,65–2,6 prosenttiin yrityksen palkkasumman mukaan. Suomessa on 24 työttömyyskassaa palkansaajille ja kaksi yrittäjille. Ne hoitavat etuuksien maksuliikenteen. Vuonna 2016 kassat maksoivat jäsenilleen etuuksia yhteensä noin 2,8 miljardia euroa. Työttömyyskassojen jäsenmaksut vahvistaa Finanssivalvonta. Osa kassoista perii jäseniltään prosenttipohjaista, palkkatuloista riippuvaa jäsenmaksua, osa kiinteää kuukausi- ja vuosimaksua. Lääkärit selviävät 24 eurolla vuodessa.

Toisessa ääripäässä ovat prosenttipohjaiset, useiden satojen eurojen vuosimaksut. Kassaan kuuluva palkansaaja siis rahoittaa ansioturvaansa kolmea kautta: maksamalla veroja, työttömyysvakuutusmaksua ja jäsenmaksua. Toisin kuin joskus väitetään, työttömyyskassoihin kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksuilla ei rahoiteta ansioturvaa. Työttömyysvakuutusrahasto TVR tilittää vuosittain Kelalle työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien osuuden työttömyysvakuutusmaksuista. Osuus perustuu Tilastokeskuksen arvioon. Tilastokeskuksen vuoden 2018 arvion mukaan 13 prosenttia palkansaajista ei kuulu työttömyyskassaan, mistä johtuen TVR tilittää tänä vuonna Kelalle 211 miljoonaa euroa. Teksti: Jari Rauhamäki

Ansioturva, €/kk

Lähde: Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestö TYJ

Osa-aikatyö, €/kk Työttömyyttä edeltänyt palkka

2 000

3 000

4 000

Ansiopäiväraha

1 241

1 671

1 915

Osa-aikatyön palkka

600

900

1 200

Soviteltu päiväraha ja osa-aikatyön palkka yhteensä

1 691

2 270

2 665

Osa-aikatyön palkka

1 000

1 500

2 000

Soviteltu päiväraha ja osa-aikatyön palkka yhteensä

1 89 1

2 570

3 066

Lähde: Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestö TYJ

31


Uusi liikesalaisuuslaki tulossa kesällä TEKSTI: Maria Jauhiainen, lakimies ja KUVA: Shutterstock

Liikesalaisuuslaki astuu näillä näkymin voimaan kesäkuussa ja siitä seuraa useita uusia säännöksiä ja rajoituksia työntekijöille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella.

A

ikaisemmin liikesalaisuuteen liittyvistä asioista on sovittu ainoastaan työsopimuslaissa. Uuden lain myötä tilanne laajentuisi, mutta myös selkiytyisi. Laki perustuu liikesalaisuusdirektiiviin ja se koskisi myös muun muassa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskenteleviä palkansaajia silloin, kun työnantaja harjoittaisi elinkeinotoimintaa. Liikesalaisuudella tarkoitetaan salaista tietoa, jolla on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa myös objektiivisesti arvioiden ja jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimiin tiedon pitämiseksi salassa. Liikesalaisuuden haltijat voisivat turvautua uuden lain myötä oikeussuojakeinoihin vahingonkorvauksen kautta, kielloilla ja tarvittaessa loukkaavien tavaroiden takaisinvedolla markkinoilta. Laki toisi mukanaan myös uuden häpeärangaistustyyppisen sanktion, jossa ilmoittamiskiellon rikkomiseen liittyvän työsuhderiidan tuomio julkaistaisiin lehdessä ja internetissä työntekijän kustannuksella. Tuomios-

32

ta voitaisiin tietyissä oloissa tunnistaa myös luonnollinen henkilö häntä koskevien tietojen avulla, mutta tämä asia ja sen kohtuullisuus tekijälle jäisivät tuomioistuimen arvioitavaksi. Rikkoja voisi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen myös suoraan uuden lain nojalla rikoslain lisäksi. Hänen työsuhteensa yleensä näissä tilanteissa päättyisi. Irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaolo arvioitaisiin kuitenkin jokaisessa tapauksessa erikseen. OMAN AMMATTITAIDON KÄYTTÖ SALLITTU

Sanktioitu alue kattaisi etenkin työnantajan know-how:n, varsinaiset liikesalaisuudet ja muut työnantajan luottamukselliset tiedot. Tämän rajauksen ulkopuolelle jäisivät henkilön omaan ammattitaitoon kuuluviksi katsottavat asiat. Tästä olisi kyse etenkin silloin, kun tieto olisi muistinvaraista, ylimalkaista ja se olisi useamman tiedossa. Jos tieto olisi yksityiskohtaisempaa ja se olisi tallennetussa muodossa, kyse olisi yleensä yrityksen liikesalaisuudesta. Salassapitoon liittyvistä asioista sovittaisiin tarkemmin salassapitosopi-

muksessa, jossa rikkomisen seuraamuksena on yleensä sopimussakko. Aikaisemmin sopimussakon rajana on pidetty työsopimuslain mukaista kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa summaa, mutta jatkossa tilanne muuttuisi. Tulevaisuudessa sopimussakon kohtuullisuus ratkaistaisiin ainoastaan oikeustoimilain nojalla, joten olisi yhä suositeltavaa sopia pelkästään vahinkojen korvaamisesta työnantajalle. Lain mukaan salassapidon aikaraja olisi kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Liikesalaisuus voitaisiin yhäkin ilmaista luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lailliselle edustajalle kuten lakimiehelle, mutta vain, jos liikesalaisuuden ilmaiseminen olisi tässä yhteydessä välttämätöntä. Lisäksi liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei olisi oikeudetonta, jos kyse olisi yleisen edun suojaamisesta väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi, niin sanottu whistleblowingmenettely. Tätä varten uusi laki sisältäisi säännökset myös tällaisen henkilön erityisestä suojelusta.



Robotti tuo elämykset takaisin TEKSTI: Birgitta Suorsa/UP ja KUVAT: Ari Korkala

Kun kotoa ei pääse mihinkään, robotti voi tulla avuksi ja viedä kulttuurielämysten äärelle.

K

un Leena Korpi näkee Doublen-robotin, jonka kanssa on määrä kiertää museokeskus Vapriikin näyttely Kadonneet kaunottaret, hän tokaisee: – Onhan tuo aika hoikka, vähän massiivisempaa odotin. Korpi toimii Tampereen kaupungin kulttuurikeskus TAITEn vapaaehtoisena ja kosketus robottiin on hänen ensimmäisensä. Vielä jännemmät paikat ovat viiden kilometrin päässä Härmälässä, Pirkanmaan Senioripalveluiden palvelutalossa Kuuselassa. Siellä koolla on viisi senioria, jotka eivät pysty museossa vierailemaan. Luvassa on kurkistus vanhan Tampereen jo purettuihin rakennuksiin. Robotti toimii näyttelyssä vanhusten jalkoina ja silminä. Robottia ohjaa Kuuselassa yhteisötaiteilija Kanerva Niemelä. Kun yhteydet saadaan pelaamaan, palvelukodista museoon omin jaloin päässeet Anneli Raunio ja Lea Aalto vilkuttavat robotin ruudun kautta tutuilleen. Kierros voi alkaa. 34

SANANVAIHTO TOIMII

Ensi alkuun puhuminen robotille ei vaikuta luontevalta, ja sen ohjaaminen kohteesta toiseen sujuu vitkaan. Välillä museossa olijat kehottavat Niemelää peruuttamaan robottia. Kukaan museon puolella ei koskekaan robottiin. Nyt testataan, kuinka homma toimii. Kun päästään ensimmäisen käy-

– Tässä esitetään vanhaa rakennustekniikkaa. Muurari sai muuten kuusi kertaa enemmän palkkaa kuin puuseppä, Leena Korpi esitelmöi viiden kilometrin päässä oleville museovieraille.

tävän puoliväliin Pulla-Helinin talon kohdalle, Niemelä kysyy hoivakodissa, kuinka moni muistaa rakennuksen. Muistoja riittää, ja yksi asukkaista kertoo asuneensa talossa. Tämän jälkeen suhtautuminen robottiin museossa muuttuu. Siitä tulee kuin yksi vierailija muiden joukossa. Sananvaihto hoivakodissa kierrosta seuraavien ja museovierailijoiden kesken sujuu luontevasti. Kysymyksiä satelee museon puolelle: – Mikä se rakennus siellä vasemmalla on? Toisinaan museo- ja etävierailijoiden kesken sukeutuu pientä väittelyä, mikä rakennus sijaitsi missäkin. IKÄIHMISET EHKÄ OHJAKSIIN

Kerran robotti uhkaa törmätä tuolinjalkaan. Robotin pyörässä oleva sd-kamera havaitsee vain edessä olevat esteet. Oleellisempi ongelma etäyleisölle on, että tila ei näy kovin suurena, sillä robotin varsi ei korotettunakaan yllä riittävän korkealle.


”Oikeastaan tuo on kyllä aika kiva.”

Lea Aalto kulkee omin jaloin näyttelyssä. – Seurataanpa Leaa, Leena Korpi ja Anne Koski pyytävät Doublen ohjaajalta.

– Olisi hyvä, jos robotin kameraa voisi kallistaa taakse ja eteen. Ja persoonallisempaa olisi, jos ruudulta näkisi kaikki etäosallistujat, Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelija Kati-Anne Leino sanoo. Leino ja Anne Koski miettivät Humakin innovaatioprojektissa robotiikan hyödyntämistä senioreiden kulttuuripalveluissa. – Jos robotti olisi helppokäyttöisempi, ikäihminen voisi ohjata sitä itse, Koski pohtii. ROBOTTI EPÄILYTTÄÄ – HIEMAN

Kuuselassa liki tunnin kierros alkaa väsyttää ja yksi vanhuksista poistuu ruudun ääreltä. Museossa kulttuuriluotsin, museolehtoreiden ja opiskelijoiden kanssa kiertävät Anneli Raunio ja Lea Aalto kertovat omia Tampere-muistojaan ja kommentoivat tulevaa: – Ennen purettiin tietämättömyyden takia, ja nyt niistä lopuista kauniista rakennuksista löytyy hometta. Tuokin puretaan, Aalto toteaa niin sanotun Sinisen talon tuoreesta purkupäätöksestä. – Siellä on tehty Juice Leskisen lauluja. Harri Rinne asui siellä opiskellessaan, hän lisää. Kaikki nykyaikainen ei saa konkareilta tuomiota. Kun naisilta kysyy, kelpuuttaisivatko he robotin näyttelykaveriksi, Aallolla on vastaus valmiina: – Oikeastaan tuo on kyllä aika kiva. Raunio on empivämpi. – En ainakaan näillä tiedoilla vielä kykene sen kanssa kahdestaan kiertämään, mutta onhan se hyvä, jos ei enää pääse itse liikkeelle. Minusta tämä on tulevaisuuden toimintamuoto.

– Hei, hei, kulttuuriluotsi Leena Korpi (kesk.) ja Lea Aalto (oik.) tervehtivät näyttelyn etävieraita.

Kuuselan asukkaat tutkivat robotin avulla Branderin talon pienoismallia. Leena Korpi (oik.) kertoo, että rakennus purettiin 1963.

TEKNIIKKA OSALLISTAA

Senioreiden kanssa etänä vierailuun osallistunut Kanerva Niemelä on alun jännityksen jälkeen tyytyväinen. Vierailun jaksoi seurata alusta loppuun neljä Kuusela asukasta. – Se on paljon. Vaikka minä ohjasin robottia, seniorit olivat mukana koko ajan tavallaan ohjaamassa robottia itsekin. Tämä oli heistä aivan erilaista kuin valmiiksi tehdyn filmin katsominen. Niemelä huomauttaa, että vaikka konkarit ovat henkisesti virkeitä, kommentit voivat tulla vasta myöhemmin. Heidän piristynyt olemuksensa kertoo enemmän. – Emme oikein tajua, millaista on, kun liikkumisesta tulee vaikeaa. On hyvä, että tekniikan avulla osallistetaan seniorit mukaan niin sanottuun normaalielämään.

Kadonneet kaunottaret -näyttely Tampereen puretuista rakennuksista olisi jäänyt monelta ikäihmiseltä kokematta ilman Doublea. 35


Omat rekisterit on tunnettava TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock

T

oukokuun lopussa voimaan tulevan tietosuoja-asetuksen myötä Suomen nykyinen henkilötietolaki kumotaan. Henkilötietolainsäädäntö yhtenäistyy kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Insinööriliiton lakimiehen Tuomas Oksasen mukaan Suomessa ei paljon muutu suhteessa vanhaan lakiin. Sen sijaan EU-tasolla muutos on suuri. Yritykset ja organisaatiot ympäri Eurooppaa käsittelevät jatkossa henkilötietoja samalla tavalla. – Asetus tuo avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, Oksanen sanoo. – Rekisterinpitäjän pitää pystyä näyttämään, mitä tietoja on kerätty, missä niitä säilytetään, kuka saa niitä säilyttää tai kenties käyttää, lakimies luettelee. Rekisterinpitäjän on myös tiedettävä, missä kaikkialla tietoja on. Henkilörekisterissä on oltava ajantasainen rekisteriseloste, josta ilmenee kaikki tarvittava tieto.

36

– Ennen kaikkea sähköisissä järjestelmissä pitää laittaa tietoturva kuntoon. Konkreettisin henkilötietojen käsittelyn haaste on työntekijöiden omat kannettavat koneet ja kännykät, joissa on rekistereitä. Onko niiden tietoturva kunnossa, Oksanen aprikoi. KONSULTTIAPUA ULKOPUOLELTA

Useat yritykset tarjoavat auditointipalveluja organisaatioiden henkilörekistereille. Ne käyvät läpi rekisterejä objektiivisesti, onko kaikki kunnossa suhteessa asetusten velvoitteisiin. Myös Insinööriliitto on ostanut auditoinnin järjestelmiinsä. Oksasen mukaan monia auditoijan tekemiä muutosehdotuksia on toteutettu. – Toki monessa kohdassa olemme pitäneet oman päämme, jos olemme

Yksityisyyden pitää säilyä.

katsoneet, että meillä on hyvä tilanne henkilötietojen käsittelyn osalta. Uudessa asetuksessa iso muutos on oikeus tulla unohdetuksi. Rekisterinpitäjän pitää miettiä, kuinka toteutetaan teknisesti, jos joku henkilö haluaa, että hänen kaikki rekisterimerkinnät poistetaan. – Tähän auditointi antaa hyviä ohjeitä, jotta löydämme kaikki rekisterimerkinnät joka paikasta, Oksanen kertoo. TIETOSUOJAVASTAAVA YHTEYSHENKILÖNÄ

Muutamat isot ammattiliitot ovat nimenneet organisaatioonsa tietosuojavastaavia, vaikka se ei pakollista kuin isoille viranomaisille. Tuomas Oksanen on Insinööriliiton tietosuojavastaava. Hänen rooliinsa kuuluu toimia yhteyslinkkinä rekisterinpitäjän ja toisaalta rekisteröityjen ja toisaalta valvovan viranomaisen välissä. – Olen tuki ja sparraaja Insinööriliiton organisaatiolle, joka käytännössä huolehtii rekisteristä.


Kunniajäsen Pentti Järvenranta on kuollut INSINÖÖRILIITON KUNNIAJÄSEN, teollisuusneuvos Pentti

Uusi valvontaviranomainen, käytännössä sama kuin nykyinen tietosuojavaltuutetun toimisto, on jatkossa tietosuojavirasto. – Jos meihin kohdistuisi tietoturvaloukkauksia tai tietomurtoyrityksiä, niistä pitää raportoida valvovalle viranomaiselle. Oksanen tekee yhteistyötä Tekniikan Akateemiset TEKin ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tietosuojavastaavien kanssa – Mietimme yhdessä tietosuoja-asioita, sillä ammattiliitoissa kysymykset toistuvat samanlaisia. LIIOITTELEMINEN ON TURHAA

Oksasen mielestä henkilötietorekistereistä ei saa tehdä liian saivartelevaa tiedettä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kiteytti hyvin, kun toimittaja oli kysynyt, miten käy rappukäytävässä oleville saunavuorolistoille. – Aarnio vastasi, että terveen järjen käyttö on sallittua myös tietosuoja-asioissa. Oksanen huomauttaa, ettei siinä ole suurta loukkausta, kun samalla rappukäytävän seinällä on myös asukaslistat.

Järvenranta kuoli 25. päivänä helmikuuta. Hän oli lähes 89-vuotias. Järvenranta oli syntynyt 10.3.1929 Kankaanpäässä. Rakentaminen kiinnosti Järvenrantaa jo nuoruudesta lähtien. Hän opiskeli ensin rakennusmestariksi ja sitten hankki tiemestarin pätevyyden. Rakennusinsinööriksi hän valmistui vuonna 1964 Tampereelta. Tästä alkoi Järvenrannan pitkä ura rakentajana, yrittäjänä ja insinöörinä. Aluksi hän toimi Tampereen Hakan teknillisenä johtajana ja sitten opetustehtävissä muun muassa Porin teknillisessä oppilaitoksessa ja Porin teknillisessä ammattikoulussa. Oman yrityksen, Elementtityö Oy:n, hän perusti vuonna 1969. Tämän jälkeen Järvenranta perusti useita yrityksiä, jotka kaikki liittyivät tavalla tai toisella rakentamiseen tai rakennuttamiseen. Järvenrannalla oli voimakas halu oppia uutta, uusia rakentamismenetelmiä ja uusia teknologioita. Näihin hän kävi tutustumassa myös useilla ulkomaanmatkoilla aina Yhdysvaltoja myöten. Insinöörinä ja yrittäjänä häntä motivoivat ennen muuta luovuus ja analyyttisyys. Teollisuusneuvoksen arvonimi Pentti Järvenrannalle suotiin vuonna 1981. Yrittäjyyden ohessa Pentillä oli vahva side insinööriyteen. Hän toimi Porin insinöörien (nykyinen Satakunnan Insinöörit) puheenjohtajana vuosina 1969–1973. Insinööriliiton valtuuston jäsenenä Pentti oli 1971–1974 ja SATIn isännistön jäsenenä 1981 alkaen. Insinööriliiton kunniajäseneksi Järvenranta kutsuttiin vuonna 1995. Järvenranta osallistui aktiivisena vaikuttajana pitkään myös oman teollisuusalansa järjestötyöhön toimien muun muassa Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä Suomen Rakennusurakoitsijaliiton hallituksissa vuodesta 1989. Hän oli aktiivinen toimija myös monissa harrastepiireissä, kuten Lions, Porin kauppaseura, Helsingin Suomalainen Klubi, Tornin Ritarit ja niin edelleen. Hyvä huumorintaju ja loistava muisti tekivät Pentistä pidetyn seuramiehen, jonka seurassa oli helppo olla ja viihtyä. Varsinaisen yrittäjäkauden jälkeen Järvenranta keskittyi kiinteistö- ja sijoitusbisnekseen. Hän oli todella aktiivinen talouselämän osallistuja ja seuraaja loppuun asti. Perhe, suku ja kotiseutu Kankaanpää olivat Pentille rakkaita. Perheen ja suvun lisäksi häntä jäi kaipaamaan lukuisa ystävien joukko. Perhetuttuna ja pitkäaikaisena ystävänä olen todella otettu ja kiitollinen, että sain tehdä Pentin muistokirjoituksen. Matti Viljanen Insinööriliiton puheenjohtaja 1990–2007

37


Valtimolla maakuopasta esiin kaivettu Kullervo, jonka vikoihin sydämistynyt isäntä hautasi traktorin kahden metrin syvyyteen – jälkipolvien onneksi.

Raudalla parempiin päiviin TEKSTI: Juha Kuisma JA KUVA: Suomen maatalousmuseo Sarka

Suomeen perustettiin Ruotsin mallin mukaan 1600-luvulla ensimmäiset ruukit. Ero ruukkien lukumäärässä on taloushistorian kannalta merkittävä. Suomessa ruukkeja oli 15, Ruotsissa noin 450. 38


Ensimmäinen suomalainen traktori ajettiin ulos Turussa vuonna 1919.

R

uotsissa juuri ruukit ja runsaat malmivarat loivat maan vaurauden, maaseudun yläluokkaisen kartanokulttuurin sekä varhaisen työväenluokkaisen tietoisuuden. Suomessa taloudellinen kasvu perustui metsään, mikä tuotti tasaisemman hyvinvoinnin jakauman ja siksi erilaisen poliittisen historian, mikä heijastui vuoteen 1918. RUUKIT INNOVAATIOKESKUKSINA

Maan tunnetuimmat ruukit olivat Fiskars ja Billnäs. Fiskars tuotti 1800-luvun puolivälistä kymmeniä erilaisia rautaisia kyntöauroja. Yhtiön oman historiikin mukaan näitä auroja tuotettiin yli miljoona kappaletta. Kuuluisin malli oli Fiskarsin 10. Se oli kehittynyt perinteisestä puisesta sahrasta, johon ensiksi lisättiin rautainen kääntösiipi. Fiskarsin ”kymppi” on funktionaalinen työkalu, jossa miehen ja hevosvaljakon liike on muovattu rautaan. Billnäs tuotti erilaisia kirveitä ja muita terätyökaluja. Sen tuotesortimentti oli käsittämättömän laaja: vuoden 1928 tuoteluettelossa Billnäsin ”takeita” on kaiken kaikkiaan 82 sivua. Jos laskemme, että 300 000 maatilalla on keskimäärin ollut 20 Billnäsin tuotetta tukkisaksista kuokkiin, niin pelkästään Suomeen olisi myyty kuusi miljoonaa kappaletta Billnäsin ”takeita”. Suomalaisen konepajateollisen insinööritaidon kiteymä Wärtsilä perustettiin jo 1850-luvulla järvimalmin ja koskivoiman varaan. Moneksi haaronut Wärtsilä-yhtymä tuotti se-

kin pitkät ajat maatalouskoneita, joista tunnetuimpia ovat hevosvetoinen haravakone sekä niittokoneet. Haravakoneen piikkien piti olla erikoisen laadukasta rautaa, etteivät katkenneet. PARHAAT KELPASIVAT VIENTIIN

Etsittäessä suhteellisesti menestyneintä suomalaista maatalouskonealan vientituotetta yksi parhaimmista vastauksista on Hankmo. Se on Mustasaaren Västerhankmon kylässä viljelijävoimin kehitetty, Pietarsaaren Konepajan valmistama hevosvetoinen lapiorullaäes. Elettiin vuotta 1914, Euroopan rauhanaikaa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ilman sotaa Hankmosta olisi tullut eurooppalainen supermenestys. Ensimmäinen suomalainen traktori ajettiin ulos Turun Rautateollisuuden tuotantolinjalta 1919. Kyseessä oli Kullervo, runsaasti aikaansa edellä ollut traktori, jota valmistettiin noin 200 kappaletta. Kullervon konstruktööri oli Saksassa insinööriksi opiskellut, vain 25-vuotias Gustaf Wrede. Epäonnistumisen syyksi katsotaan virheet jäähdytinjärjestelmässä. Lyhytaikaisissa kokeissa Kullervo pärjäsi, mutta pitkässä käytössä se kuumeni liikaa. Kullervoa suunniteltiin vientituotteeksi Venäjän valtaville markkinoille. Sitä vietiinkin 60 kappaletta Puolaan sekä muutamia Liettuaan ja Ruotsiin. TAKRASTA VALTRAAN

Toisen maailmansodan jälkeen liikennöitsijä Väinö Paunun omistama Takra Oy valmisti Tampereella viiden tuotantovuoden aikana noin 880 koti-

maista traktoria. Kohtaloksi muodostui ostajan kannalta korkea hinta. Onneksi Takrassa sai oppia nuori insinööri Olavi Sipilä, joka pestattiin Jyväskylään Valtion Metallitehtaille konstruoimaan pienviljelijöille sopivaa traktoria. Sipilän johdolla luotiin Valmet 15 eli ”piikkilangankiristäjä”. Sen runkona oli tykinputki, mikä symboloi tykki- ja kivääritehtaiden konvertointia traktoritehtaaksi. Kun traktorin tehoa nostettiin, saatiin Valmet 20, joka pystyi vetämään kaksisiipistä kyntöauraa. Näin se konkreettisessa työssä pystyi voittamaan hevosen. Traktorin lopullinen läpilyönti maailmanmerkiksi tapahtui, kun Valmet ja Volvo BM yhdistivät voimansa Valtraksi. KOTIMAISET HUIPPUKEKSINNÖT

Kotimaisiin konekonstruktioihin kuuluu leikkuupuimuri Sampo. Alun perin Sampo oli Rosenlew Oy:n valmistama puimakone. Puimurissa yhteen pakettiin kootut puinnin vaiheet nostettiin pyörille ja koneistoa käytti Volkswagenin moottori. Puimurin painojakauma ja pyörien valinta oli optimaalinen. Sitä kuvaa sanonta: ”Missä sorsa ui, siellä Sampo pui.” Puimurin suunnittelussa valttina on ollut insinöörien ja viljelijöiden tiivis yhteistyö. Sijoituslannoitin kuuluu suomalaisten maatalouskonekeksintöjen listalle. JUKO on Junnilan Konepajan ja erityisesti insinööriksi opiskelleen talonpojan Lauri Junnilan oivallus siitä, miten yhteen kylvökoneeseen voidaan liittää siemen ja lannoitteiden optimaalinen sijoitus peltomaahan.

39


OIKEUTTA TEKSTI: Niina Suvanto, lakimies ja PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työsopimuslaki määrittää kilpailukiellon rajat Kilpaileva toiminta on työsuhteen aikana lain nojalla kielletty. Oman työnantajan kanssa ei saa kilpailla tai toimia niin, että työnantajalle syntyy vahinkoa. Lisäksi työsopimuksessa voidaan rajoittaa kilpailevaa toimintaa myös työsuhteen päätyttyä.

T

yösopimuslaki antaa työnantajalle oikeuden rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa myös työsuhteen päätyttyä, jos kiellolle on lain mukaiset perusteet. Kilpailevalla toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tarjotaan samoja tuotteita tai palveluita samoille asiakkaille. Yleensä kilpailukieltolausekkeissa tai sopimuksissa on kielletty kilpaileva toiminta työsuhteessa, omassa yritystoiminnassa sekä esimerkiksi hallituksen jäsenenä muussa yrityksessä. Kilpailukielto voi lain mukaan kestää enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä eli irtisanomisajan jälkeen. Jos työnantaja maksaa sidonnaisuusajalta kohtuullisen korvauksen, kielto voi olla vuoden mittainen. Kilpailukiellon rikkomisesta voi olla seurauksena vahingonkorvausvelvollisuus. Sopimuksessa on saatettu myös sopia sopimussakosta, jonka kiellon rikkomisesta joutuu maksamaan. Sopimussakko laukeaa maksuun riippumatta siitä, onko työnantajalle aiheutunut vahinkoa. Sopimussakon suuruus on lain mukaan enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Johtavassa asemassa tai toimitusjohtajana työskentelevän osalta kieltoaika voi olla pidempi ja sopimussakko suurempi. 40

KIELLOLLE PITÄÄ OLLA PAINAVA PERUSTE

Työsopimuslaki edellyttää, että kilpailukiellolle on olemassa painava peruste. Kiellon tavoitteena työnantajan kannalta on suojata asiakastietoja, liikesalaisuuksia, liikearvoa ja tietotaitoa. Joskus tavoitteena on yksinkertaisesti sitouttaa avainhenkilöitä, vaikkei tämä olekaan lainmukainen peruste. Painavan perusteen pitää liittyä siis työntekijän työssään saamiin tietoihin, taitoihin tai erityiskoulutukseen sekä työntekijän asemaan. Painavan perusteen arviointi on aina tapauskohtaista. Insinöörit työskentelevät usein tehtävissä, joissa saa tietoonsa liikesalaisuuksia. Monesti pelkkä salassapitolauseke saattaisi olla riittävä turvaamaan työnantajan liikesalaisuuksia. Kielto ei saisi rajoittaa työllistymismahdollisuuksia kohtuuttomasti, koska perustuslaki takaa kaikille oikeuden harjoittaa ammattiaan. OIKEUSKÄYTÄNTÖ VAIHTELEE

Korkein oikeus on antanut vain muutamia kilpailukieltoa koskevia tuomioita. Hovioikeuksista ratkaisuja on vähän enemmän. Tuomioiden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska ratkaisut perustuvat pitkälti kunkin tapauksen yksityiskohtiin ja näyttökysymyksiin.

Kilpailukiellon lainmukaisuuden arviointi on aina tapauskohtaista, eli viime kädessä asia ratkeaa tuomioistuimessa. Kilpailukielto on oikeuskäytännön perusteella monesti sallittua aloilla, joilla tekninen kehitys on nopeaa. Samoin myyntityössä kiellolle voi olla peruste, koska asiakaskunta on usein sidoksissa myyjään. Merkitystä on kuitenkin työntekijän työtehtävillä, eli saako hän työssään tietoja, joiden siirtyminen kilpailijan haltuun olisi haitallista työnantajan liiketoiminnalle. Johtavassa asemassa työskentelevän osalta arviointi on yleensä tiukempaa. RIKKOMISELLA ON SEURAUKSIA

Käytännössä kilpailukiellon rikkomisesta ei välttämättä seuraa mitään. Jos työnantaja pitää rikkomusta vähäisenä tai jos työnantaja ei usko kiellon olevan lainmukainen, asiassa ei välttämättä ryhdytä toimenpiteisiin entistä työntekijää vastaan. Yleensä sopimukset kuitenkin ovat sitovia, joten kilpailukieltoon on suhtauduttava vakavasti. Rikkomisen seurauksena voi olla pitkä oikeusprosessi, jossa kilpailukiellon lainmukaisuutta arvioidaan. Useamman oikeusasteen tuomioistuinkäsittely voi kestää jopa kymmenen vuotta. Rikkomustapauksissa työnantaja voi vaatia tuomioistuinta kieltämään kilpailevan toiminnan jatkami-


sen uhkasakon nojalla, mikä tarkoittaa, että työntekijän on noudatettava kieltoa tai hän joutuu maksamaan asetetun sakon. Tämän jälkeen työnantaja vaatii sopimussakkoa tai vahingonkorvausta maksuun. OLE VALPPAANA TYÖSOPIMUKSIEN TEOSSA

Kilpailukieltosopimuksia käytetään

nykyisin laajasti; laajemmin kuin on ollut lainsäätäjän tarkoitus. Insinööriliiton tavoitteena on rajoittaa kilpailukieltolausekkeiden ja varsinkin sopimussakkojen käyttöä, koska ne hankaloittavat työpaikan vaihtamista kohtuuttomasti. Kilpailukieltosopimusta ei pidä tehdä vain varmuuden vuoksi.

Kunnes lakiin saadaan muutos, on tärkeää olla tarkkana työsopimusta tehdessä. Älä allekirjoita sopimusta lukematta sen sisältöä; lähetä sopimus tarvittaessa liittoon tarkistettavaksi. Jos sinulla on kilpailukieltosopimus ja mietit työpaikan vaihtoa, kysy neuvoa liiton lakimiehiltä asiakaspalvelun kautta.

41


TUTKITTUA TEKSTI: Varpu Multisilta, työmarkkinatutkija

Kiristynyt työtahti kuormittaa insinöörejä Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat nousseet otsikoihin mediassa viime aikoina. Tuoreimmassa työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin, millaiseksi insinöörit kokevat oman työkuormansa.

U

seampi kuin yksi kymmenestä koki työkuormansa jatkuvasti liian suureksi ja lähes puolet ajoittain liian suureksi. Asemataso vaikuttaa työmäärään: sopivaksi työkuormansa kokivat asiantuntijoista 39 prosenttia, alemmasta keskijohdosta 32 prosenttia ja ylemmästä keskijohdosta 27 prosenttia. Vastaajista 15 prosenttia kertoi työtahtinsa kiristyneen huomattavasti viime vuosina ja 43 prosenttia kertoi työtahdin kiristyneen jonkin verran. Myös työtahdin kiristymisen kokemisessa oli eroja esimiesten ja asiantuntijoiden välillä. Ylemmästä keskijohdosta joka viides koki työtahdin kiristyneen huomattavasti, kun vastaava osuus alemmassa keskijohdossa oli 18 prosenttia ja asiantuntijoiden keskuudessa 13 prosenttia. Insinöörien työkuormaa lisää työajan läikkyminen vapaa-ajalle. Yleisimpiä työhön liittyvät yhteydenotot

olivat iltaisin ja lomilla. Ainoastaan neljännes vastaajista kertoi, ettei saa työhön liittyviä yhteydenottoja koskaan lomilla. 28 prosenttia ei saa koskaan yhteydenottoja iltaisin. Viikonloppuisin työhön liittyvät yhteydenotot olivat harvinaisempia kuin iltaisin tai lomilla tulleet yhteydenotot. Noin puolet kertoi saavansa työhön liittyviä yhteydenottoja viikonloppuisin vähintään silloin tällöin. Öisin yhteydenotot olivat selvästi harvinaisempia, mutta 16 prosenttia kertoi saavansa niitä vähintään silloin tällöin. Yleensä yhteydenottoihin ei kuitenkaan odoteta vastattavan viipymättä. Vaikka vastaajista puolet kokee, ettei heidän odotetakaan vastaavan yhteydenottoihin saman tien, he haluavat silti vastata heti. Noin viidenneksellä vastaajista yhteydenottoihin odotetaan vastaavan viipymättä.

sitä todennäköisempiä yhteydenotot varsinaisen työajan ulkopuolella ovat. Asiantuntijoista 35 prosenttia ei saa koskaan yhteydenottoja iltaisin, kun alemmasta keskijohdosta vastaava osuus on 15 prosenttia ja ylemmästä keskijohdosta yhdeksän prosenttia. Esimiehet saavat myös asiantuntijoita useammin yhteydenottoja öisin ja viikonloppuisin, ylemmästä keskijohdosta lähes kolme neljästä saa yhteydenottoja viikonloppuisin, kun vastaava osuus asiantuntijoista on yksi kolmesta. Sekä asiantuntijoihin että esimiehiin otetaan yhteyttä lomilla, mutta esimiehet johtavat tässäkin: ylemmästä keskijohdosta jopa 94 prosenttia ja alemmasta keskijohdosta 83 prosenttia saa yhteydenottoja vähintään silloin tällöin lomilla. Asiantuntijoista vastaava osuus on 69 prosenttia.

ESIMIEHILLE ENITEN YHTEYDENOTTOJA

PALAUTUMINEN PARANTAA JAKSAMISTA

Yhteydenottojen määrä liittyy vahvasti asematasoon; mitä korkeammalla organisaation hierarkiassa on,

Vaikka työmäärä koetaankin joskus suureksi, sillä on merkitystä, kuinka työstä palaudutaan. Työpäivän jälkeen työn aiheuttamasta kuormituksesta palautuminen auttaa jaksamaan työssä sekä olemaan tehokas ja tuottelias. Väsyneet ja huonosti työn aiheuttamasta kuormituksesta palautuneet työntekijät tulevat lopulta yrityksille kalliiksi. Noin kolmannes insinööreistä kertoo palautuvansa työn kuormituksesta hyvin ja reilu puolet kohtalaisesti. Kuitenkin useampi kuin joka kymmenes palautuu työn kuormituksesta huonosti.

Tutkimuksen teemat Tiedot insinöörien kokemuksista työn kuormittavuudesta ja työstä palautumisesta perustuvat syksyllä 2017 toteutetun työmarkkinatutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen avulla selvitetään vuosittain paitsi insinöörien palkkatietoja myös muita työelämään liittyviä teemoja. Tuoreen työmarkkinatutkimuksen teemoja olivat työaika ja työssä jaksaminen.

42


Insinööreistä 60 prosenttia kokee työkuormansa jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi

Esimiehet kokevat työmääränsä asiantuntijoita useammin liian suureksi.

Useampi kuin joka kymmenes palautuu työn kuormituksesta työpäivän jälkeen huonosti

Hyvin työstä palautuvien osuus on laskenut, toisaalta huonosti työstä palautuvien osuus on pysynyt samana.

Kun asiaa kysyttiin vuoden 2013 Työmarkkinatutkimuksessa, hyvin palautuvia oli viisi prosenttiyksikköä enemmän ja kohtalaisesti vastaavasti saman verran vähemmän. Toisaalta huonosti palautuvien osuus on neljän vuoden aikana pysynyt samana. Sama trendi näkyy myös siinä, missä määrin työstressin koetaan aiheuttavan ongelmia. Ei lainkaan tai vähäisiä ongelmia kokevien osuus on laskenut neljässä vuodessa 50 prosentista 45 prosenttiin.

Jonkin verran stressistä seuraavia ongelmia kokevien osuus on kasvanut ja vakavia ongelmia kokevien osuudet ovat pysyneet samansuuruisina. JOHTAMINEN PETRAA HYVINVOINTIA

Vastaajien mielestä työhyvinvointia voidaan parhaiten lisätä selkeyttämällä organisaation toiminnan tavoitteita ja päämääriä ja työnjakoa sekä vähentämällä työkuormaa – siis parantamalla johtamista. Esimiehiä ei ole kuitenkaan tarpeen

syyllistää, koska myös he kärsivät työn kuormittavuudesta ja kokevat toisinaan itsensä ylityöllistetyiksi. Esimiesten kuormittuneisuus vaikuttaa myös alaistensa työssä jaksamiseen; uupunut esimies kuormittaa tahtomattaan alaisiansa turhaan. Viime kädessä vastuu johtamisesta kuuluu työnantajalle, joka määrittelee, kuinka paljon työtä on ylipäätään tehtävänä. Työntekijöiden hyvinvointi on kaikille eduksi – myös yrityksen tuottavuudelle. 43


OPISKELIJAT TEKSTI: Linda Wikstedt ja KUVA: Max Westersund

Riku Mäensivu (vas.) ja Harri Heiskanen tekevät mittauksia.

Projektiluonteisesta kurssista verkostoja työelämään Ammattikorkeakoulut järjestävät erilaisia projektiluonteisia kursseja, joista osassa projektin tilaajina ovat erilaiset organisaatiot.

K

aakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelin kampuksella on Talotekniikan projektitoimisto 2018 -kurssi. Kurssi sisältää projektiosaamisen, työorganisaatioiden toiminnan ja johtamisen sekä ammattietiikan opintoja. Toisen vuosikurssin talotekniikan opiskelija Riku Mäensivu kokee kurssin mielenkiintoiseksi vaihteluksi perinteisiin luentomaisiin kursseihin verrattuna. Projektissa pääsee hyvin verkostoitumaan, sillä mukana on kymmenen eri organisaatiota.

työskentely on melko itsenäistä. Opettajat ovat lähinnä valmentajan roolissa. Kurssilla luodaan kontakteja alan yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Vastuuta riittää, sillä työ suoritetaan lähes kokonaan itsenäisesti. Ryhmän vastuulla ovat sekä työn suorittaminen että viestiminen tilaajan kanssa. Tarkoitus on mitata ja analysoida yhdessä ilmavirtoja, CO2-pitoisuuksia, lämpötiloja ja painesuhteita. Ryhmä suorittaa mittauksen kohteessa, minkä jälkeen tulokset analysoidaan koulun tiloissa.

VASTUUTA VAATIVA PROJEKTI

PROJEKTIN ANSIOSTA KESÄTÖIHIN

Mäensivun ryhmä tekee sisäilmaselvityksen Mikkelin Helluntaiseurakunnalle. Samassa projektiryhmässä hänen kanssaan ovat opiskelukaverit Max Westersund ja Harri Heiskanen. Mäensivu toimii ryhmässä projektipäällikkönä ja muut projektiasiantuntijoina. Projektin hyödyllisyys työelämää varten motivoi opiskelijoita. – Kurssilla tehtävät projektit ovat todella hyödyllisiä, koska ne ovat lähellä työelämässä tehtäviä projekteja. Saamme tärkeää käytännön kokemusta ja hieman vaihtelua luennoilla istumiseen, Mäensivu sanoo. – Työskentely poikkeaa perinteisestä opetuksesta, koska

Vuodesta 2014 lähtien järjestetty kurssi on mahdollistanut monille opiskelijoille kesätöitä. Osa on saanut jopa vakituisen työsuhteen kurssin kautta. Mäensivulla on selkeät uratavoitteet; hän haluaa työskennellä suurissa ja haastavissa talotekniikan projekteissa. Kevään projektikurssin luomista verkostoista ja käytännön opeista on varmasti hyötyä tavoitteeseen pääsemiseksi. Monet työpaikat löytyvät juuri verkostojen kautta. Paikat ovat niin sanottuja piilotyöpaikkoja, jotka eivät tule avoimeen hakuun vaan hyvät työntekijät valitaan verkostoja hyödyntämällä.

44


IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Twitter IOLry Instagram @insinooriopiskelijaliitto Hallituksen ajankohtaisblogi iolry.blogspot.fi

Lakki vapuksi taas aika juhlia vappua! Onhan sinulla jo oma insinöörilakki? Jos et ole vielä hankkinut lakkia, niin toimi nopeasti, jotta ehdit saada oman lakin vapuksi. Insinöörilakki, tuttavallisemmin imppulakki, on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus ensimmäisen opintovuoden vapusta alkaen. Wahlmanin valmistama insinöörilakki maksaa jäsenille postituskuluineen 107 euroa. Insinööriliiton toimistolta noudettaessa lakin hinta on jäsenille 98 euroa. Lakki on myös mainio lahjaidea.

IOL:n ÄÄNI

KOHTA ON

■ Lue lisää: www.ilry.fi/inssilakki

Tero Hakala varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL

Varattomuus ei saa estää opiskelua NYKYISESSÄ MUUTTUVASSA työelämässä työnte-

KUVA: Heini Ristell

Liity kassaan kesätöissä kannattaa hoitaa kuntoon heti, kun kesätyöt alkavat, sillä kassaan voi liittyä vain silloin, kun työskentelee palkkatyössä. On mahdollista, että jo muutamassa kesässä saat kerrytettyä työssäoloehtosi riittäväksi. Jos valmistumisen jälkeen jäät työttömäksi tai lomautetuksi, voit olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tänä vuonna IAET-kassan jäsenmaksu on 87 euroa. LIITTYMINEN TYÖTTÖMYYSKASSAAN

■ Lue lisää: www.ilry.fi/kassaopiskelijalle

kijältä vaaditaan monipuolisia taitoja. Täytyy olla oman alansa ammattilainen ja samalla kehittyä muutoksen mukana sekä oppia erilaisia uusia taitoja. Puhutaan monimuotoisesta työstä, jossa elinikäinen oppiminen on vahvasti mukana. Pelkkä peruskoulu ei tarjoa tarvittavaa tietotaitoa nykyisiä tai tulevia työtehtäviä varten ja työnantajatkin vaativat toisen asteen suorittamista useimpiin tehtäviin. Tämän vuoksi vain vajaat 40 prosenttia pelkän peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista on työllistynyt. Perusteet hyvään työelämään löytyvät toiselta asteelta ja viimeistään ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Reitti jatko-opintoihin tai työelämään on kuitenkin vähävaraiselle haastava oppimateriaalien ja -välineiden korkean hinnan vuoksi. Muistan käyneeni peruskoulun kierrätetyillä kirjoilla, joita päällystettiin kontaktimuoveilla kestävyyden lisäämiseksi. Herää kysymys, miksi toisella asteella koulut uusivat kirjoja melkein vuosittain ja poistavat mahdollisuuden niiden kierrätykseen. Matematiikan kaavat tai fysiikan lait eivät kuitenkaan kovin usein vaihdu. Samalla voi miettiä siirtymistä kokonaan digitaaliseen materiaaliin, jolloin muuttuva tieto on helpompi päivittää oppimateriaaleihin. Oikeasti maksuton toinen aste turvaa monelle suomalaiselle paremman mahdollisuuden työllistymiseen ja itsensä kehittämiseen. Mahdollisuus itsensä kouluttamiseen poistaa syrjäytymistä ja lisää työllisyyttä pidemmällä aikavälillä. Kun huoltosuhde huononee ikääntymisen takia ja väestönkasvu hidastuu, Suomen kokoisella valtiolla ei ole varaa syrjäytyneisiin nuoriin. Katse pitää ottaa eteenpäin tulevaisuuteen ja tukea koulutusta vielä, kun ei ole liian myöhäistä. Varattomuus ei saa olla este koulutukselle.

45


Uutta väkeä Pasilan toimistolle TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Janne Luotola ja Minna Virolainen

Insinööriliiton uuden strategian myötä syntyi tarve saada uusia työntekijöitä palvelemaan jäsenkuntaa. Helmi-maaliskuussa kaikki pestit on täytetty.

Mika Leppinen

O

ikeustieteen maisteri Mika Leppinen on aloittanut johtajana palveluyksikössä. Tehtävä on uusi. Hän huolehtii asiakaspalvelu-, HR-, jäsenrekisteri-, kehitys-, talous- ja tietohallintotoimintojen toimivuudesta, jotta liitto voi tarjota jäsenilleen mahdollisimman laadukasta ja sujuvaa palvelua. – Haluan tukea ammattitaitoista ja motivoitunutta liiton henkilöstöä, joka huolehtii jäsenkunnan eduista ja tarpeista. Leppinen siirtyi nykyiseen työhönsä akavalaisen Farmasialiiton toiminnanjohtajan tehtävästä. Tradenomi Minna Kokkonen työskentelee asiantuntijana asiakaspalvelussa. Hänen tärkeimpiä tehtäviään on jäsenten palvelu sekä neuvonta puhe-

46

Minna Kokkonen

limitse ja sähköpostitse esimerkiksi jäsenyyteen ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa hän ohjaa jäsenen asian erityisasiantuntijalle. – Tavoitteenani on tarjota erinomaista asiakaspalvelua. Viimeksi Kokkonen työskenteli työttömyyskassassa etuuskäsittelijänä päivärahahakemuksien parissa. JÄRJESTÖYKSIKKÖÖN UUSI PÄÄLLIKKÖ

Filosofian maisteri Jouni Röksä on liiton uusi koulutuspäällikkö urapalvelut ja koulutus -tiimissä. Myös hänen tehtävänsä on uusi. Osana muuta tiimiä hän valmentaa jäseniä urasuunnittelussa ja työnhaussa. – Vedän koulutuksia sekä fyysisesti eri jäsenpaikkakunnalla että verkossa. Lisäksi annan henkilökohtaista uraneuvontaa kuten muut tiimiläiset. Röksän toiveena on, että jäsenet ko-

Jouni Röksä

kevat uuden strategian mukaisesti liiton tarjoavan parasta ura- ja työnhakupalvelua jäsenen jokaisessa elämän vaiheessa. Hän on työskennellyt aiemmin akavalaisessa liitossa. EDUNVALVONTAYKSIKÖN UNTUVIKKOJA

Sosionomi Katri Manninen on aloittanut koulutus- ja työllisyyspolitiikan erityisasiantuntijana yhteiskuntavaikuttamistiimissä. Hän tekee liiton linjojen mukaista vaikuttamistyötä päättäjiin sekä sidosryhmäyhteistyötä eri tahojen, kuten muiden ammattiliittojen, järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on lisätä insinöörikoulutuksen tunnettavuutta ja arvostusta sekä vaikuttaa insinöörien työllistymiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. – Keskityn työssäni muun muassa


KUOPION INSINÖÖRIEN KEVÄTKOKOUS AIKA PAIKKA

24.4.2018 klo 17:15 Kunnonpaikka Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Aloitamme tilaisuuden päivällisen merkeissä, jonka vuoksi toivomme ilmoittautumisia 16.4. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry KEVÄTKOKOUS ke 25.04.2018 klo 19.00 Hotel Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää Katri Manninen

Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Iltapala. www. Ilmoittaudu www.hyri.net

Sääntömääräinen vuosikokous Helsingin Insinöörit HI ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 23.4.2018 klo 18 Insinöörit-Ekonomit -talossa, Ratavartijankatu 2 A, Helsinki. Paula Pesonen

elinikäiseen oppimiseen, eli siihen, miten omaa osaamista voi tehokkaasti päivittää vastaamaan työelämän tarpeita. Manninen siirtyi liittoon valtiovarainministeriöstä. Filosofian maisteri Paula Pesonen on uusi tutkimusassistentti. Hän osallistuu kaikkeen Insinööriliiton tutkimustoimintaan kolmen hengen tutkimustiimissä. Liitto tekee vuosittain useita erilaisia tutkimuksia ja seuraa kuukausittain työllisyystilannetta. Lisäksi Pesonen antaa jäsenille palkkaneuvontaa. – Haluan tarjota ajankohtaista, luotettavaa tietoa insinöörien työelämän eri vaiheista. Neuvoja voi pyytää esimerkiksi silloin, kun pohtii uuden työtehtävän palkkatasoa. Pesosen edellinen työpaikka oli Tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittaudu 20.4.2018 klo 16 mennessä www.helins.fi/tapahtumat tai puh. 040 150 3878. Tervetuloa!

LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT RY:N KEVÄTKOKOUS

Torstaina 19.4.2017 klo 18.30 yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokatu 16 5. krs. Kemi Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen.

Tarjoilua!

TERVETULOA

47


PULMAT

33 23 17

22 38

11 25

34 7

8

42 6

19

16 6

3

11

23

30 10 19

34 10 7

Tiukka trio

37 19 31

24 22

34

4

2

3

3

18

1. Nykyään on saatavana maitojuomaa, joka ei pala keitettäessä pohjaan niin helposti kuin tavallinen maito. Mikä maidon ainesosa aiheuttaa pääasiassa pohjaan palamisen? 2. Sata vuotta sitten nuoresta Suomen valtiosta puuhattiin kuningaskuntaa. Jos hanke olisi toteutunut ja Hessenin prinssi Friedrich Karl olisi suostunut Suomen kuninkaaksi, kuka olisi nyt todennäköisesti Suomen kuningas? 3. Kuinka monta kolmiota kuviossa on kaikkiaan?

29

38

4

KAKURO ON japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet.

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

www.ilry.fi

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

ASIAKASPALVELU 0201 801 801, (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9–16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta. Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

48

■ Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

@Insinooriliitto

LIITON ORGANISAATIO Edunvalvontayksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Lakipalvelut Tutkimustoiminta Työmarkkinaedunvalvonta Vaikuttajaviestintä Yhteiskuntavaikuttaminen Järjestöyksikkö johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 IL 100 vuotta -tiimi Jäsenyyden elinkaari -tiimi Markkinointiviestintä Urapalvelut ja koulutus

@Insinooriliitto

PUHEENJOHTAJISTO Palveluyksikkö johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826 It-palvelut Kehitystiimi Palvelutiimi – Asiakaspalvelu – Jäsenrekisteri Taloushallinto

Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811


ILMOITUS


JÄSENPISTE

Opiskelijan tiedot ajan tasalle TEKSTI: Jarkko Ursin, palvelupäällikkö

liittoon opiskelijajäseneksi, ilmoitit arvioidun valmistumispäivämääräsi. Useimmilla opiskelijoilla arvioitu valmistumispäivä muuttuu opintojen aikana, joten muistathan ilmoittaa uuden arviosi liittoon. Ilmoita myös, jos olet vaihtanut oppilaitosta tai opintosuuntaa. Kun olet valmistunut insinööriksi, on aika tehdä valmistumisilmoitus liittoon. Ilmoituksella päivität jäsentietosi ajan tasalle. Samalla jäsenyytesi muuttuu, sillä et voi olla enää opiskelijajäsen. Jäsenyytesi jatkuu valmistumispäivästäsi alkaen postiosoitteesi mukaisessa jäsenjärjestössä, ellet ilmoita toista jäsenjärjestöä. Liittoon opiskeluaikana liittynyt, valmistunut insinöörijäsen saa ilman erillistä alennushakemusta 18 kuukauden ajalta jäsenmaksualennusta jäsenmaksustaan valmistumispäivästä alkaen. Jos opintosi ovat keskeytyneet, liiton jäsenyyttä ei voida enää jatkaa. Ilmoita opintojesi keskeytymisestä liiton asiakaspalveluun vapaamuotoisella sähköpostiviestillä, jossa on jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Jos haluat jatkaa Insinööriliiton jäsenenä, vaikka insinööriopintosi ovat keskeytyneet, ota yhteys asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu tarkistaa, mikä on sinulle sopiva jäsenjärjestö. KUN LIITYIT

■ Lue lisää: www.ilry.fi/muutos (vaati kirjautumisen) ja www.ilry.fi/valmis

Pelialan yhdistys tähtää uudelle tasolle TEKSTI: Minna Virolainen

PELIALALLA TOIMIVILLE on perustettu oma ammattiyhdistys

Peliala ry eli Game Makers of Finland. Tavoitteena on koota yhteen pelialalla jo työskenteleviä ja alalle haluavia. Uusi yhdistys on Tietoala ry:n alayhdistys ja osa Insinööriliittoa. Pelialan yhdistys haluaa vahvistaa jäsenten edunvalvontaa ja edistää työllistymistä. Yhteinen yhdistys tarjoaa jäsenelle myös erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen. Insinööriliiton tai Insinööriopiskelijaliiton jäsen voi liittyä Pelialan jäseneksi ilman lisämaksua. Jos liityt Pelialan yhdistykseen, ensisijainen jäsenyytesi säilyy edelleen nykyisessä jäsenjärjestössäsi ja niinpä esimerkiksi jäsenmaksusi ei muutu. Yhdistyksestä kannattaa vinkata myös liittoon kuulumattomalle kollegalle. Lisätietoa jäsenyydestä ja alan tapahtumista on Pelialan verkkosivuilla, jossa voit seurata myös yhdistyksen blogia. Uuden yhdistyksen starttia kiritetään hupimielisellä Onko sinusta töihin pelialalle? -testillä Iltasanomien Älypäässä. Tee soveltuvuustesti ja osallistu palkintojen arvontaan.

■ Lue lisää: www.peliala.fi ja www.is.fi/pelialalle 50

Etsitäänkö työpaikallesi uutta insinööriä tai it-osaajaa?

Työpaikkatori

Kerro työnantajallesi liiton Työpaikkatorista. Rekrypalvelussa ilmoittaminen on maksutonta ja sillä tavoittaa kohdennetusti tekniikan alan ammattilaisia. Avoimen työpaikan voi ilmoittaa kätevästi verkkolomakkeella: www.ilry.fi/ilmoitarekry.

Huhtikuussa parrasvaloissa on Insinööri-lehti Printtilehti on sinulle selvästi tuttu, entäpä verkkolehti? Lue lisää ajankohtaisia juttuja tekniikan ammattilaisten arjesta. Seuraa myös Tästä on kysymys -palstaa, jossa liiton eri asiantuntijat pureutuvat työelämän ilmiöihin. Pysy ajantasalla: www.insinoori-lehti.fi


Jouko Markula uppoutuu seikkailuun Turun kaupunginkirjastossa.

Scifi-harrastaja raottaa tulevaisuutta TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Kauaskantoiset teokset kuvaavat kehityskulkuja, joista osa toteutuu. TURKULAISEN HARRASTAJAN mielestä

scifi on muuta fiktiota kiinnostavampaa yksinkertaisesta syystä. – Se on tulevaisuuden näkemistä, Jouko Markula sanoo. Hän katsoo elokuvia ja lukee kirjoja, jotka perustuvat tieteiskuvitelmiin. Esimerkiksi Jules Verne kuvaili vuonna 1865 kirjassaan Maasta Kuuhun lentoa kiertolaisemme pinnalle. Amerikkalaiset toteuttivat ennustuksen reilut sata vuotta myöhemmin. – Toki tekninen kuvaus on ajastamme jäljessä. Sen selitykset ovat aika huvittavia, Markula myöntää. AIKAMATKAILUA JA TELEPORTAATIOTA

Tieteiskuvitelmat ottavat lähtökohdakseen tieteelliset teoriat, mutta sovellukset menevät nykykehityksen edelle. Kaksi tärkeintä keksintöä, jotka toistuvat scifi-perinteessä, ovat aikamatkailu ja teleportaatio.

Aikamatkailusta Markula mainitsee esimerkkinä Interstellar-elokuvan. Astronautti kulkee matkallaan madonreiän läpi, mikä hidastuttaa hänen ajankulkuaan suhteessa muihin. Palattuaan takaisin hän saapuu tyttärensä kuolinvuoteelle. – Aikamatkailu näyttää pysyvän ihmisten mielissä, koska se kertautuu tarinoissa aina jossain muodossa. Teleportaatiosta Markula mainitsee Larry Nivenin romaanin Rengasmaailma, jossa päähenkilö karkaa vankeudesta siirtojärjestelmän kautta. – Paikasta toiseen hyppääminen ei ole vain pintaa, vaan se on monessa kirjassa olennainen osa tarinan kulkua. REALISMIA JA SELITTÄMÄTÖNTÄ

Markula arvostaa teoksissa realistisuutta, mutta se ei saa mennä tarinan ja kiinnostavuuden edelle.

– Kerronta ei saa olla liian selittävää, ettei se tyhjennä lukijan mielikuvitusta. Yhden asian liittämisestä scifiin Markula ei pidä lainkaan: ihmissuhdedraamasta. Se vie usein tarinalta ja scifin ytimeltä kärjen. – Olen kiinnostuneempi teoksen tieteellisestä pointista. Aloittelijalle Markula suosittelee katsottavaksi tv-sarjoja ja elokuvia, kuten Star Trekiä ja Star Warsia. Jos niistä pitää, voi syventyä kirjallisuuteen. Hän vinkkaa Larry Nivenin lisäksi toisen suosikkinsa, Alastair Reynoldsin teokset. Markula on itsekin kuvitellut tulevaa. Ala-asteella hän piirsi ”yhdistelmälaitteen” eli käytännössä tietokoneen, jolla pystyi muun muassa kirjoittamaan ja soittamaan puheluita. – Ikävä kyllä visioni ei ollut kannettavaa mallia, hän murjaisee. 51


Urakoulutukset Poimi parhaat vinkit ja paranna työnhakutaitojasi.

CV-kommentointi Hio CV huippukuntoon asiantuntijan sparrauksessa.

Työpaikkatori

Edunvalvontakoulutukset

Hae tekniikan alan avoimia työpaikkoja ympäri maata.

Kehitä työelämätaitojasi ja päivitä tietojasi.

Rekrystudio

Ammatilliset täsmäkoulutukset

Pohdi vaihtoehtoja henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Vahvista osaamistasi ja kartuta taitojasi.

Palkkaneuvonta

Harjoittele työhaastattelua videolla.

Palkkanosturi Haarukoi palkkatoive kohdilleen.

Uraohjaus

Varustaudu palkkaneuvotteluun faktoilla.

Insinööriliitto on tukenasi kaikissa uran vaiheissa – myös jos jäät työttömäksi Hyödynnä liiton työllistymistä edistävät palvelut.

Ammatilliset verkostot Kasvata verkostojasi tapahtumissa ja somessa.

Alueelliset työllistymisprojektit Liitto on mukana työllistymisprojekteissa eri puolilla Suomea. Tutustu ja osallistu.

Liitto valvoo ja ajaa myös työttömien jäsentensä etua. Liitto tekee töitä investointien kasvattamiseksi, jotta työllisyys paranee. Myös oikeus omaehtoiseen opiskeluun päivärahalla, muuntokoulutuksen lisääminen ja korkeakoulutettujen työllisyyspalvelujen parantaminen ovat esimerkkejä ajamistamme asioista.

Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi

Työnhakuveturi Työnhakubuusteri Uratehdas Urasampo Urapurje

Yt-tilanteissa neuvomme sekä jäseniä että luottamusmiehiä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Jäitkö työttömäksi? Tarkista verkkosivujen tietopaketti www.ilry.fi/tyoton-tyonhakija


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.