Issuu on Google+

9/2008

Kjell Vestö, Nautor:

UUSI

Käsityön ja insinööritaidon laatu ratkaisee


sisältö

Pääkirjoitus................................................ 5

• Löytyykö yhteiskuntavastuuta? Uutisia...................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

• Järjestö- ja sopimusrajariitoihin

seuranta- ja ennakointimenettely

Puheenjohtajan palsta................................. 9

• Jäsenet haluavat jäsenmaksullaan edunvalvontaa

Edunvalvontaa.......................................... 10

Koulutuspolitiikka on liiton toinen edunvalvonnallinen pääpainoalue työmarkkinaedunvalvonnan ohella.

10

• Koulutus- ja elinkeinopoliittinen yksikkö on monessa mukana

• Kemira karsii kovalla kädellä • Elintarvikealalle perussopimus • Yritysyhdistykset luottamusmiehen tukena • Suunnittelualan lakko paransi keskusteluyhteyttä

• Kuntamuutosten onnistuminen on luottamuksesta kiinni

• Järjestelmät pomottavat nykyaikaisilla työpaikoilla

Totta ja tutkittua....................................... 24

• Päätäntävallalla ja palkkatasolla ei aina yhteyttä kuntasektorilla

Maailmalta............................................... 26

• EU-barometri Osaaminen............................................... 28

• Tekniikan merkitys enemmän

asiantuntijajohtajuudessa kuin alaisten lukumäärässä • Italialaisomistus piristi Nautorin Swanien tekoa • Insinööri ja koiramies Tekniikkaa............................................... 34

• Metrirungon puhemies Oikeutta.................................................. 36

14 Kannen kuva: Johannes Tervo

2

• Tulospalkkioista YTN sai elintarvikealalla aikaan perussopimuksen. Nyt suunnataan ponnistukset kohti työehtosopimusta, sanovat taustaryhmän puheenjohtaja Kari Piispanen (oik.) ja varapuheenjohtaja Jari Sankari.

Opiskelija-asiaa........................................ 38 Kuntauutisia............................................ 40 Järjestöyhteydet........................................ 42 Mennen tullen.......................................... 43


18.9. numero 9/2008 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

16 Yritysyhdistykset toimivat luottamusmiesten taustatukena, jolloin syntyy laajempi näkemys yhteiseen edunvalvontaan, tietävät Comatecin Martti Tryyki ja Leo Siipola.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2008 16.10., 20.11. ja 18.12. Tarkastettu levikki 71 305 kpl (24.1.2008) Painos 74 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

30 Miljoonia euroja maksavien veneiden suosio syntyy tuotekehityksen, materiaalien ja käsityön korkeasta laadusta. Vanhoilla menetelmillä ei enää onnistuta Nautorillakaan.

UUSI

Insinööri

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa 1.9.–15.10. välisenä aikana.

4


syyskuu 2008

pääkirjoitus Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

Löytyykö yhteiskuntavastuuta?

U

udella Insinööriliitolla on takanaan työntäyteinen muutosten vuosi. Viime kesänä ja syksynä käytiin neuvottelut usealla alalla. Työtaisteluiltakaan

ei vältytty, kun YTN:n suunnittelu- ja konsulttialalla insinöörien oli tartuttava lakkoaseeseen. Koneisto­ testattiin. Liiton pitkäaikainen puheenjohtaja siirtyi viime vuoden toukokuussa Akavaan ja liittoa johdettiin kolmisen kuukautta tilapäisjärjestelyin, kunnes elokuun lopussa UIL sai uuden puheenjo

UUSI

Insinööri

5


uutisia Akavalta ei kehuja veroratkaisulle n Akava paheksuu sitä, ettei hallitus us-

kaltanut aloittaa palkansaajien verotuksen jyrkän progression purkamista jo ensi vuonna. Akava muistuttaa hallitusta siitä, että tuloverotuksen pahin ongelma on jyrkkä progressio, joka vie palkkapolitiikalta kannustavuutta. Arvioiden mukaan vuodesta 1995 vuoteen 2008 alimmilla palkkatasoilla verotusta on laskettu 7,7 prosenttiyksiköllä, mutta ylimmillä vain 6,7 prosenttiyksiköllä. Näin verotuksen progressiota on vain jyrkennetty, eivätkä hallituksen nyt esittämät ratkaisut korjaa asiaa. Lisätietoja: johtaja Pekka Immeli, puh. 0400 580 472.

Työeläkerahastosijoitukset alenivat myös toisella vuosineljänneksellä n Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyh-

teisöjen sijoituskanta oli vuoden 2008 kesäkuun lopussa 119,3 miljardia euroa. Sijoitusten markkina-arvo aleni maaliskuun loppuun nähden lähes miljardilla eurolla. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. – Työeläkerahastojen sijoituskannan kehitys jäi toisellakin vuosineljänneksellä heikoksi, vaikka lasku oli ensimmäistä neljännestä pienempi. Kansainvälisen finanssijärjestelmän ongelmat ja kasvun hidastuminen tekivät sijoitusmarkkinoista myös työeläkevakuuttajille haasteelliset, sanoo TELAn toimitusjohtaja Esa Swanljung. Osakesijoitusten arvo väheni toisella neljänneksellä 50,9 miljardiin euroon. Niiden osuus koko sijoituskannasta on 42,6 prosenttia. Osuus on alentunut maaliskuun loppuun verrattuna puolellatoista prosenttiyksiköllä ja viime vuoden loppuun nähden lähes neljällä prosenttiyksiköllä. Osakesijoitukset sisältävät noteerattujen osakkeiden lisäksi osakerahasto-osuudet, noteeraamattomat osakkeet, hedge-rahastot ja pääomasijoitukset. 6

Kitka työuran alussa heijastuu akateemisen myöhempäänkin työuraan n Korkeasti koulutettujen valmistumis-

hetken työllistymisvaikeudet heijastuvat myöhempään työuraan. Jos valmistuu työttömäksi, työttömyys on todennäköisempää myös myöhemmällä työuralla. Samoin jos ensimmäinen työpaikka ei ole vastannut koulutusta, myös myöhemmin työuralla on todennäköisempää joutua tekemään koulutusta vastaamattomia tehtäviä. Nykyisillä yliopistoista valmistuvien määrillä moni vastavalmistunut joutuu valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon, työttömyyden tai koulutusta vastaamattoman työpaikan, välillä. Tämä on olennainen kysymys myös kansantalouden kannalta. Koulutusta vastaamattoman työpaikan vastaanottanut vie samalla työpaikan vähemmän koulutetulta. Koulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla ja koulutusmäärien suunnittelijoilla onkin yhteiskunnan ja myös yksilön näkökulmasta suuri vastuu koulutuksen kohtaannon parantamisessa.

AOVA: Työttömyysturvan porrastaminen työhistorian mukaan ei kannusta n Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hys-

sälän ehdottama nuorten ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastaminen ohjaa korkeasti koulutettujen alkuuraa väärään suuntaan. Tällaiset toimenpiteet eivät ole oikea tie sosiaaliturvan selkeyttämiseksi. – Kannustaminen nopeaan työllistymiseen on sinänsä hyvä tavoite, mutta myös laadullisen työllistymisen näkökulma pitää ottaa huomioon, muistuttaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtaja Heidi Handolin. Äskettäin julkaistu Kitkaa ja kasautuvia vaikeuksia -tutkimus osoittaa, että työttömyys uran alkuvaiheissa on tulevan työuran kannalta usein parempi vaihtoehto kuin koulutusta vastaamat-

toman työpaikan vastaanottaminen. Jos nuorella ei ole työttömyyttä kohdatessaan mahdollisuutta jäädä ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle, epätarkoituksenmukainen työllistyminen voi olla ainoa vaihtoehto. Tutkimus osoittaa koulutusta vastaamattomien työsuhteiden vaikuttavan nuoren työuraan ja palkkaukseen negatiivisesti vielä vuosienkin päästä. – Muutosturvan kaltainen kannustava järjestelmä on oltava mahdollinen myös nuorille, joiden työhistoria koostuu useista lyhyistä työsuhteista, Handolin korostaa.

Työnjohtajakoulutuskokeilu viimein käyntiin n UIL aloitti aikoinaan hankkeen, jon-

ka tarkoituksena oli saada käynnistettyä työnjohtajakoulutus henkilöille, joilla on vankka ammattikokemus ja halu edetä työnjohtotehtäviin. Opetusministeriö on päättänyt käynnistää vuoden 2009 alusta kokeilun, joka ensi vaiheessa on kohdistettu työnjohtajakoulutustarpeen kannalta muutamalle keskeiselle toimialalle, kuten kone- ja metalliala, kuljetusala sekä autoala. Kokeiluun osallistuu aluksi 4–6 oppilaitosta ja vuotuinen koulutukseen osallistuvien määrä on arvioitu noin 200–300 hengeksi. Kokeilu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa siten, että ammattikorkeakoulujen asiantuntemusta hyödynnetään kokeilukoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset.

www.uil.fi


Käytä ääntäsi 26.10.2008 Seuraavat UIL:n jäsenjärjestöjen jäsenet ovat 1.9.2008 mennessä ilmoittaneet lehdellemme olevansa ehdolla lokakuun kunnallisvaaleissa. Ehdokkaat on jaettu puolueittain tai muun ryhmittymän mukaan. Sit. tarkoittaa, että ehdokas on ko. puolueen listalla sitoutumattomana. Nimen perässä on ikä, paikkakunta, jossa henkilö on ehdolla sekä ammatti ja/tai koulutus.

n Keskusta

Janne Aso, 33, Kaarina, palotarkastaja Sirpa Erkkilä-Häkkinen, 36, Oulu, insinööri, M.Sc (eng.), ammatillinen erityisopettaja Maarit Immonen, 43, Kajaani, IT Solution Expert Susanna Kankaanranta, 43, Lappeenranta, lehtori, automaatioinsinööri Heikki Kaisto, 26, Oulu, opiskelija Markku Kariluoma, 57, Alajärvi, insinööri, myyntipäällikkö Juha Katainen, 37, Kouvola, myyntipäällikkö Jarkko Leinonen, 28, Keitele, työnjohtaja, insinööri Kirsi Sundell, 45, Ylöjärvi, sit., laatupäällikkö Eero Ylitalo, 52, Pello, projektipäällikkö n Kokoomus

Jouni Anttonen, 53, Kouvola, tarkastaja Jussi Haavisto, 38, Kangasala, insinööri Pekka Härkönen, 43, Parainen, insinööri Sanna-Maria Iivarinen, 31, Rovaniemi, Quality Manager Marko Koskela, 37, Järvenpää, projektijohtaja Juha-Veikko Kurki, 65, Espoo, IAET:n kassanjohtaja, insinööri

Tomi Lappalainen, 34, Liperi, Design Engineer, insinööri (AMK) Markus Leino, 34, Nokia, tuotepäällikkö Esko Meuronen, 62, Espoo, insinööri, kauppatieteiden kandidaatti Keijo Murtomäki, 67, Hollola, insinööri / eläkkeellä Matti Mäkelä, 60, Tampere, insinööri, toimitusjohtaja Esko Mälkönen, 66, Pirkkala, insinöörieverstiluutnantti evp Vesa Niemi, 39, Pirkkala, rakennuttajainsinööri Marko Paalavuo, 25, Oulu, rakennusmies/opiskelija Juha Rahkola, 45, Oulu, toiminnanjohtaja Tony Reikko, 49, Karkkila, käyttöpäällikkö Ilkka Ristkari, 65, Lahti, rakennusinsinööri / eläkkeellä Jyrki Sauramäki, 38, Seinäjoki, tuotepäällikkö Titta Strömberg, 31, Pori, tiedottaja, insinööri Tommi Tilli, 76, Puumala, insinööri Minna Valaja, 38, Tampere, laadunkehitysinsinööri Pasi Viitala, 34, Nokia, insinööri n Kristillisdemokraatit

Veli-Matti Antila, 46, Ylöjärvi, kartoittaja Jari Tulonen, 44, Kaarina, terveystarkastaja n SDP

Kauko Aspegren, 65, Oulu, ­ yli-insinööri Hans Ekroth, 52, Turku, tekninen isännöitsijä Merja Helander, 46, Vammala, rakennusinsinööri Keijo Houhala, 39, Lempäälä, insinööri (AMK), KTN:n puheenjohtaja

Tiedot kasasi: Kari Tirronen

Jyrki Koskinen, 41, Tampere, insinööri, järjestösihteeri Janne Kulmala, 30, Lieto, elektroniikkasuunnittelija Sami Palola, 35, Pirkkala, ­ myynti-insinööri Neea Similä, 34, Lahti, mekatroniikkainsinööri (AMK) Mikko Sormunen, 32, Oulu, alueasiamies n Sitoutumattomat

Markku Lehtinen, 64, Kouvola, tarkastusrakennusmestari / ylirakennusmestari Janne Seppälä, 31, Tampere, automaatioinsinööri Heikki Väyrynen, 46, Raisio, automaatioinsinööri n Vasemmistoliitto

Johannes Kuhmonen, 22, Jyväskylä, insinööriopiskelija Juhani Nikula, 49, Oulu, rakennus­ insinööri/rakennussunnittelija n Vihreät

Tuija Hippula, Pirkkala, toimitusinsinööri Reijo Järvinen, 60, Kajaani, insinööri Visa Korhonen, 37, Espoo, ohjelmistosuunnittelija, insinööri Sirkka-Liisa Korkala, 69, Espoo, kemistiteknikko Toni Paju, 25, Tampere, ympäristöinsinööri, hallintotieteiden ylioppilas Susanna Sura, 31, Kaarina, Insinööri Taikku Törmä, 42, Nokia, tietotekniikkainsinööri Vaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 26.10.2008. Ennakkoäänestys pidetään Suomessa 15.–21.10. ja ulkomailla 15.–18.10.2008.

Äänestäkää! Äänestämällä voit vaikuttaa kuntasi asioihin! UUSI

Insinööri

7


kolumni Markku Lemmetty johtaja, Akava

Järjestö- ja sopimusrajariitoihin seuranta- ja ennakointimenettely

T

yöelämän muutokset heijastuvat järjestö- ja sopimusrakenteisiin usein ristiriitoja herättävällä tavalla. Työmarkkinasopimuksia neuvoteltaes­ sa taustalla olevana vaikeutena onkin järjestörajariitoja ja valtapolitiikkaa. Nämä riidat saattavat johtaa työtaistelu-uhkiin ja työtaisteluihin. Silloin virallinen sovittelu­toimi käy mahdottomaksi. Näitä uhkia ehkäisemään ja torjumaan työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet uudesta seuranta- ja enna­kointimenettelystä. Sopimuksessa ovat mukana kaikki muut työmarkkinakeskusjärjestöt paitsi STTK, joka ei ilmeisesti sisäisten erimielisyyksiensä johdosta voinut yhtyä sopimukseen. Järjestörajakiistat vaikeuttivat viime sopimuskierroksella myös akavalaista sopimustoimintaa. Erityisesti yksityisellä sektorilla järjestöt pyrkivät laajentamaan työehtosopimustaan ylempiin toimihenkilöihin ja näin tulemaan Akavan hallitsemalle kentälle. Neuvottelujärjestömme YTN, JUKO ja KTN joutuivatkin selvittämään monia kitkeriä tilanteita. Järjestö- ja sopimusrajat muuttuvat jatkuvasti. Myös elinkeinorakenteet ja yritysten toimintaympäristöt muuttuvat. Yritykset tehostavat verkottumista, tekevät liiketoiminnan muutoksia kuten esimerkiksi fuusioita, liikeenluovutusta, yhtiöittämistä tai toimintojen ulkoistamista. Yritykset ja julkiset yhteisöt lisäävät ostopalveluja. Myös nämä muutokset vaikuttavat järjestö- ja sopimusrajoihin, jotka useinkin koskettavat kaikkia keskusjärjestöjä sekä työnantaja- että palkansaajapuolella. Näitä muutoksia varten on nyt luotu uusi ennakointi- ja seurantajärjestelmä. Viime toukokuussa hyväksytty keskusjärjestösopimus sisältää kahdentasoista ennakointia ja sovittelua. Ensinnäkin keskusjärjestöjen seurantaryhmä ennakoi ja ehkäisee järjestö- ja sopimusrajoihin liittyviä kiistoja ennen niiden kärjistymistä. Tätä seurantaa varten asetetaan edustaja jokaisesta keskusjärjestöstä.

8

Toinen sopimuksen sovittelua kehittävä osa koskee sitoutumista saapua yhteisen pöydän ääreen käsittelemään kärjistymässä olevia kiistoja yhteisessä konsiliaatiomenettelyssä. Konsiliaatio (sivistyssanakirjojen mukaan: riitaisuuksien sovittaminen ja sopiminen) etenee nimettyjen konsiliaattoreiden johdolla. Jokainen keskusjärjestö nimeää 1–2 pysyvää konsiliaattoria kolmeksi vuodeksi ja he voivat ryhtyä avustamaan järjestörajariitaneuvotteluissa. Konsiliaattoreiksi nimettäviltä odotetaan työmarkkinajärjestelmän syvällistä tuntemusta. Heidän työtään helpottaa, jos he eivät enää ole järjestöjen aktiivipalveluksessa. Keskusjärjestöt ovat velvoitetRiidan osapuolet tuja seuraamaan järjestö- ja sopimusrakenteissa tapahtuneita tai voivat pyytää oletettavia muutoksia ja nimeävät ­konsiliaattoreita pysyvät konsiliaattorit. Järjestöt ovat myös varsinaiseen sovitteluun ­antamaan sovittelu­ sitoutuneita siten, että ainakin yh- ehdotuksen tai jopa den kerran tapaavat toisensa. Täspyytää sitovaa tä eteenpäin kaikki perustuu osapuolten keskinäiseen sopimiseen. ­ratkaisua. Riidan osapuolet voivat pyytää konsiliaattoreita antamaan sovitteluehdotuksen tai ­jopa pyytää sitovaa ratkaisua. Järjestelmä on uutta Suomessa keskusjärjestötasolla. Monissa työehtosopimuksissa on jo vastaavan tyyppinen välimiesmenettely tilanteissa, jossa omaa sopimusta pitää tulkita. Sovittelujärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen. Sillä pyritään ehkäisemään järjestörajariitojen viemistä valtakunnansovittelijan ratkottavaksi. Toivottavasti aikaa myöten myös STTK tulee mukaan sopimukseen.


syyskuu 2008

puheenjohtajan palsta Pertti Porokari

Jäsenet haluavat jäsenmaksullaan edunvalvontaa

U

usi Insinööriliitto UIL ry:n edunvalvonta koostuu kahdesta tekijästä, koulutus- ja elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta sekä työmarkkinaedunvalvonnasta. Nämä muodostavatkin kaksi liiton päätoimialaa. Koulutuspoliittisen edunvalvonnan viimeisin konkreettinen tulos on työnjohtajakoulutuksen alkaminen tänä syksynä. Teknikkokoulutuksen loppuminen jätti tyhjiön työmarkkinoille, sillä insinöörin koulutus sopii huonosti työnjohtajatehtävään. Toivotan menestystä uudelle koulutukselle. Odotukset ovat korkealla. Elinkeinopolitiikan saralla syksyn tärkein teema on A2 -rakennuspätevyyskokoelman uudistaminen. Insinöörien elinkeino on vaarassa rakennustekniikan alalla, jos aiemmin hyväksyttyjä pätevyyksiä ei enää kelpuutettaisikaan. Insinöörit ovat tähän asti saaneet suunnitella, valvoa ja projektoida vaativia rakennuskohteita. Insinöörin ammattitaito tulee juuri projektityössä parhaiten esille. Arkkitehtien osaaminen sopii paremmin toisaalle. Kuluttajan ja työn tilaajan kannalta muutos tuntuisi suoraan kasvavina kustannuksina. Toivon todella, että tässä asiassa löydetään järkevä ratkaisu ja in-

UUSI

Insinööri

sinöörien rakentamistaitoja päästään hyödyntämään myös jatkossa. Työmarkkinaedunvalvonnan puolella jalkautetaan sopimuksia ja valmistaudutaan jo kovaa vauhtia tuleviin sopimusneuvotteluihin. Keskusjärjestöjen rooli on muuttumassa, eikä ole enää samassa asemassa kuin ennen. Jatkossa jäsenliittojen, kuten UIL:n, rooli korostuukin entistä enemmän työmarkkinoilla. Jääkö silloin Akavan rooli enää symboliseksi työmarkkinaedunvalvonnassa? Luottamusmieskoulutuksiin on ollut koko vuoden­ vilkas osanotto. Luottamusmiehiä on puhututtanut eniten TES-palkankorotusten työpaikkakohtaiset erät ilman perälautaa. Osassa yrityksiä on sekoitettu meriitti­ korotuksia TES-korotuksiin. Myös erien neuvottelu on ollut paikoin turhauttavaa, kun päätökset on tehty jo valmiiksi konsernijohdoissa. Jos paikallinen sopiminen koetaan pelkästään huonona asiana, onkin vakavan pohdinnan paikka siinä, mitä jatkossa halutaan TES korotuksilta. Hyvää syksyä.

9


edunvalvonta Kuvat Timo Syrjänen

Koulutus- ja elinkeino­ poliittinen yksikkö on ­monen toiminnon summa. Yksikkö pitää sisällään ­nimessä esiintyvien ­toimintojen lisäksi myös tutkimuksen sekä uranhallintapalvelut ja ­toimenvälityksen.

Koulutus- ja elinkeinopoliittinen yksikkö on monessa mukana

K

oulutuspolitiikka on liiton toinen­ edunvalvonnallinen pääpainoalue työmarkkinaedunvalvonnan ohella. Koulutusketjun toimivuus ja laatu kokonaisuudessaan on oltava kunnossa, joskin UIL:n näkökulmasta edunvalvonta kohdistuu ennen muuta tekniikan alan korkeakoulutuksen ja siellä erityisesti insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Liittofuusion myötä myös muuhun tekniikan alan koulutuksen seuraamiseen on panostettu entistä enemmän. Peruskoulutuksen lisäksi edunvalvonnan piiriin kuuluu huolehtia siitä, että jäsenkunnan jatko-, täydennys- ja lisäkoulutusmahdollisuudet ovat sellaisella tasolla, että oman ammattitaidon kehittäminen on mahdollista. Elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen tukee liiton sekä työmarkkinallista että koulutuspoliittista edunvalvontaa. 10

Suomalaisen elinkeinoelämän seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on edellyttänyt voimakkaampaa verkostoitumista elinkeinoelämän eri organisaatioiden keskuuteen. Liiton tekemä tutkimustoiminta luo pohjaa kaikelle edunvalvonnalle. Ilman luotettavaa tilastotietoa on vaikea kuvitella uskottavia perusteluja oikeastaan millekään hankkeelle tai esitykselle. Pitkäjänteinen työ palkka-, työolo- ja koulutustilastojen parissa on tuonut mukanaan myös ulkopuolista arvostusta, joka näkyy runsaina ulkopuolisina tiedusteluina mm. lehdistön edustajilta. Aikanaan ministeri Urpo Leppäsen myöntämästä työnvälitysluvasta on parissa vuosikymmenessä paisunut vireä insinöörikuntaa ja työnantajia palveleva toimenvälitys, jonka kautta välitettiin viime vuonna yli 1 000 työpaikkaa. Sen

oheen on syntynyt nopeasti suosiotaan lisännyt uran suunnittelupalvelutoiminta niin koulutuksen kuin henkilökohtaisen palvelun muodossa. Koulutus- ja teollisuuspolitiikan politiikan osaajat

Hannu Saarikangas toimii koulutus- ja elinkeinopoliittisen yksikön johtaja. Hän toimii myös Akavan koulutus- ja työvoimapoliittisen valiokunnan puheenjohtajistossa, Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton ja sen Opintokeskuksen hallituksen puheenjohtajana sekä edustaa liittoa lukuisissa muissa koulutuspoliittisissa työryhmissä ja tehtävissä. Hän toimii myös kansainvälisissä insinöörikoulutusasioissa liiton edustajana ollen mm. Kanskon pääsihteeri. Hänelle kuuluvat myös työsuojeluasiat liiton edunvalvonnassa.


Heidi Husari on teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies. Hänellä on kokonaisvastuu liiton teollisuus- ja elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Heidi Husari on käynnistänyt liiton teollisuus- ja elinkeinopoliittisen edunvalvonnan ja luonut vaikuttamisrakenteet. Hän pitää yhteyttä elinkeinoelämän yhteistyötahoihin sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen, liiton johdon tukitoimet sekä muut asiantuntija- ja luottamustehtävät. Hänellä on päävastuu liiton teollisuuspoliittisen ja (vuoden 2007 alusta alkaen) elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisesta, projektijohtamisesta ja ohjelman jalkauttamisesta. Esittelyvastuu elinkeinopoliittisista kysymyksistä liiton koulutus- ja elinkeinopoliittisessa valiokunnassa sekä liiton hallituksessa. Heidi Husari hoitaa myös ammatillista edunvalvontaa ja pätevyydentoteamistoiminta sekä jossain määrin koulutuksen ja elinkeinoelämän integraatioasioita, koulutustarve- ja tarjontakysymyksiä, projekteja, insinöörikoulutuksen kehittämistä ja yleistä koulutuspolitiikkaa (Hannu Saarikankaan varahenkilönä) sekä ammatin arvostukseen liittyviä toimenpiteitä. Urahallintapalvelut

Seija Utriainen toimii liiton urahallintaasiantuntijana. Hänen tehtäväkenttäänsä kuuluvat jäsenkunnan henkilökohtaiset uraohjaukset, liiton oman työnvälityksen eli Insinööripörssin pyörittäminen sekä urahallintaan liittyvien koulutustilaisuuksien järjestäminen. Lisäksi Seija selvittää ulkomailla suoritettujen insinöörikoulutusten vastaavuuskysymyksiä sekä hoitaa jäsenkunnan euroinsinöörinimikkeen hakuprosessin. Mervi Kinnunen on yksikönjohtajan ja yksikön assistentti. Hän hoitaa yksikön tilaisuus- ja matkajärjestelyt sekä avustaa seminaari- ja muiden tilaisuuksien­ järjestelyissä. Hän hoitaa yhteydenpitoa sidosryhmien kanssa, ylläpitää sidosryhmärekistereitä ja hoitaa materiaali­tilaukset. n UUSI

Insinööri

Heidi Husari on teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies.

Mervi Kinnunen on yksikönjohtajan ja yksikön assistentti.

Anneli Haaksivuori, Jaakko Koivumäki ja Aila Tähtitanner muodostavat tutkimustiimin.

Tutkimustiimi

U

IL:n tutkimustiimi toimii osana koulutus-ja teollisuuspoliittista yksikköä. Liiton kolmihenkisellä tutkimustiimillä on vankka tietopankkirooli niin talon sisällä kuin jäsenten ja sidosryhmienkin suuntaan. Aila Tähtitanner on liiton tutkimuspäällikkö. Hänellä on kokonaisvastuu liiton tutkimustoiminnasta ja hän toimii myös YTN-tutkimuksen vetäjänä. Työmarkkinatutkimus, järjestötutkimus sekä erilaiset neuvottelutoimintaa tukevat tutkimukset samoin kuin tutkimusyhteistyö esimerkiksi työnantajaliittoihin ja työelämätutkimusta tekeviin tutkimuslaitoksiin ovat Ailan tehtäväaluetta. Hän hoitaa myös palkkaneuvontaa, erityisesti ulkomaantyön osalta. Tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori vastaa liiton tutkimustoiminnan

käytännön toimenpiteistä. Hän osallistuu myös tutkimusten analysointiin ja raportointiin sekä vastaa tutkimusten tilastografiikasta sekä UIL:n että YTN:n osalta. Hänen vastuualueenaan ovat myös työllisyys- ja koulutustilastot. Anneli osallistuu myös jäsenten palkkaneuvontaan. Tutkimusasiamies Jaakko Koivumäen työnkuvaan kuuluu mm. vastavalmistuneiden sijoittumis- ja opiskelijoiden työssäkäyntitutkimusten tekeminen sekä erilaisten palkanmuodostusanalyysien ja vastaavien vaativampien tilastollisten analyysien tekeminen erityisesti Työmarkkinatutkimuksen mutta osin myös esim. YTN:n aineistoja hyödyntäen­. Lisäksi Jaakko osallistuu jokapäiväiseen palkkaneuvontatyöhön. n

11


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Marketta Harinen

Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen (vasemmalla) tapasi elokuussa YTN:n varapuheenjohtajan Heikki Kaupin, Toimihenkilöunionin puheenjohtajan Antti Rinteen ja Kemianliiton puheenjohtajan Timo Vallitun.

Kemira karsii kovalla kädellä Kemirassa käydään parhaillaan yhteistoimintaneuvotteluja väen vähentämiseksi. Kirves iskee eritoten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, sillä sekä Oulun, Vaasan että Äetsän tutkimus­ yksiköt lopetetaan kokonaan ja myös Helsingistä suuri joukko asiantuntijoita on irtisanomis­ uhan alla. Irtisanominen uhkaa joka neljättä kemiralaista ylempää toimihenkilöä eli lähes 130 korkeasti koulutettua asian­ tuntijaa.

12

K

emira ilmoitti elokuussa aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut noin 300 työpaikan vähentämiseksi Vaasan, Äetsän, Espoon, Helsingin ja Oulun toimipaikoistaan. Kemirassa työskentelee maailmanlaajuisesti noin 10 700 henkilöä. Suomen 13 toimipaikalla heitä on tätä nykyä vajaat 3 000. Rankimmin Kemiran vähennyssuunnitelmat koskevat Vaasan ja Oulun yksiköitä. Kemira aikoo siirtää sekä Vaasan, Oulun että Äetsän tutkimusyksikkönsä kokonaan Espooseen. Vaasassa irtisanomisuhan alla työskentelee 45 ylempää toimihenkilöä, Oulussa heitä on 33. Äetsän tutkimusyksikössä on 3 ylempää toimihenkilöä. Kemiran henkilöstöryhmät olivat koolla heti, kun yhtiö julkisti suunnitelmansa. Henkilöstöryhmät tapasivat silloin toimitusjohtaja Harri Kermisen, jolle jätettiin yhteinen kannanotto. Kannanotossa Kemiran henkilöstö-

ryhmät ilmaisivat huolensa yt-neuvottelujen etenemisestä. Henkilöstön edustajien mielestä ne eivät käynnistyneet uuden yhteistoimintalain mukaisella tavalla eivätkä sen tarkoittamassa hengessä. Henkilöstön neuvottelijat eivät myöskään saaneet riittävästi tietoa siitä, millä yhtiö perustelee kaavailemaansa saneerausta. Kannanotto lähetettiin tiedoksi Kemiran hallitukselle, Oras Investin hallitukselle ja ministeri Jyri Häkämiehelle. Oras Invest ja Suomen valtio ovat Kemiran suurimmat omistajat. Kermisen kanssa Kemiran tilanteesta ovat keskutelleet myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne ja Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallittu. Kauppi pitää erityisen huolestuttavana sitä, että Kemiran säästötoimet koskevat tutkimusta ja tuotekehitystä. Siellä työskentelevät ylemmät toimihenki-


Kemirassa nyt myös konsernitason yt-neuvottelut henkilöstömuutosten pelisäännöistä Henkilöstö vie yt-neuvottelut Kemiran eurooppalaiseen yritysneuvoston käsittelyyn syyskuussa.

K

Kemiran henkilöstöryhmien luottamusmiehet ovat käsitelleet yhdessä yhtiön saneeraussuunnitelmia. Keskellä YTN:n luottamusvaltuutettu Mika Martikainen Kemiran Oulun toimipaikasta, josta myös marssittin joukolla ulos yt-neuvottelujen alla.

emirassa aloitti perjantaina toimintansa konsernitason yhteistoimintaryhmä, jonka on tarkoitus sopia pelisäännöt henkilöstön tasapuoliselle kohtelulle mahdollisissa henkilöstövähennyksissä. Työryhmä ei ole yt-lain edellyttämä, vaan perustettiin kaikkien henkilöstöryhmien yhteisen vaatimuksen jälkeen. – Tarkoitus on sopia koko konsernissa yhteiset perusteet sille, kuinka kohdellaan niin mahdollisia irtisanottavia kuin muihin tehtäviin siirrettäviä ja tehtäviinsä jääviäkin työntekijöitä. Henkilöstö esitti ensimmäisessä tapaamisessa vaatimuksensa ja tavoitteensa. Keskustelut lähtivät käyntiin avoimessa hengessä, kertoo toimihenkilöitä ryhmässä edustava luottamusmies Juha Outila. Ryhmässä on yrityksen, työntekijöiden, toimihenkilöiden sekä ylempien toimihenkilöiden edustus. Paikallisen tason yt-neuvotteluja jatketaan samaan aikaan. n

Johanna Kujansuu (vasemmalla), Taru Kallio, Mari Torkkeli ja Hanna Hoffren kuuntelivat YTN:n kemian asiamies Olli Pulkkista Kemiran luottamusmiesten tilaisuuden kahvi­tauolla.

löt edustavat alan korkeinta osaamista ja asian­tuntemusta. –Jos Kemira aikoo kehittyä ja varmistaa kilpailukykynsä maailman markkinoilla, sen tulee pitää aivan erityistä huolta osaamisestaan. Tässä valossa on erikoista, että leikkaukset näyttävät ennakkotietojen perusteella kohdistuvan nimenomaan t&k-toimintaan. Kauppi peräsi Kemiralta myös yhteiskuntavastuunsa kantamista. – Työttömiksi joutuvien kemian ammattilaisten on vaikea työllistyä uudelleen omalle alalleen kotipaikkakunnillaan. Jos irtisanomisiin joudutaan, KeUUSI

Insinööri

miran on satsattava irtisanottavien työllistymisen tukemiseen ja myös uudelleen kouluttamiseen. YTN liikkeellä

YTN pyrkii kaikin keinoin tukemaan ylempiä toimihenkilöitä käynnissä olevissa yt-neuvotteluissa. YTN:n kemian asiamiehet Seppo Järvenpää, Olli Pulkkinen ja juristi Hanne Salonen ovat tavanneet yt-neuvotteluihin joutuneita ylempiä toimihenkilöitä ja heidän luottamushenkilöitään Oulussa, Vaasassa ja

pääkaupunkiseudulla. Tilaisuuksissa on käyty läpi muun muassa yt-lainsäädäntöä ja työttömyysturvalainsäädäntöä. Luottamusvaltuutetut Mika Martikainen (Oulu), Taru Kallio (Vaasa), Mari Torkkeli (Helsinki), Hanna Hoffren (Espoo) ja yhteyshenkilö Johanna Kujansuu (Äetsä) ovat hekin tavanneet ja pitäneet tiiviisti yhteyttä toisiinsa koko prosessin ajan. Oulussa ylemmät toimihenkilöt marssivat ulos yhdessä muiden henkilöstöryhmien kanssa, kun yt-neuvotteleuista ilmoitettiin. n 13


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Elintarvikealalle perussopimus:

Hyvä alku, mutta ei riitä minnekään Perussopimus on nyt tehty, mutta tes on meillä tavoitteena, kiteytti YTN:n elintarvikealan taustaryhmän puheenjohtaja Kari Piispanen tuntojaan sopimuksen synnyttyä.

Insinööri Kari Piispanen on vetänyt elintarvikealan taustaryhmää alusta asti vuodesta 1996.

K

ari Piispanen toimii Atrian­ Ylem­pien Toimihenkilöiden yh­ dis­t yksen puheenjohtajana Seinäjoella. Hän on ollut mukana alusta asti, kun elintarvikealalla käynnistyi ylempien taustaryhmätyöskentely vuonna 1996. Jos halutaan, että elintarvikeala on houkutteleva ja kilpailukykyinen tulevaisuuden ala, on meidän hoidettava alalla toimivien jäsentemme asiat kuntoon, Piispanen sanoo. Se tarkoittaa sitä, että elintarvikealalla työskentelevillä on samat perusoikeudet kuin muillakin työntekijäryhmillä eli, että ylityöt korvataan ja matka-ajoista maksetaan. Kari Piispasen mielestä viimeisen kahden vuoden aikana, kun perussopimusta ja työehtosopimusta on tavoiteltu, on tapahtunut selvä ja radikaalikin muutos neuvotteluilmapiirissä. Olemme onnistuneet muuttamaan neuvottelukulttuuria ja muodostamaan neuvotteluyhteyden työnantajaan. Niin työntekijä- kuin työnantajapuo14

lellakin on tunnistettu ympäristömuutos. Ylempien näkökulmalla on globaalissa toimintaympäristössä entistä painavampi rooli. Elintarviketeollisuus on Euroopan suurin teollisuuden ala ja Suomessakin ala on neljänneksi suurin. UIL:n panos on ollut merkittävä alan sopimustoiminnan kehittymisessä. Yhtenä neuvottelijana on toiminut UIL:n Itä- ja Kaakkois-Suomen alueasiamies Eero Seppälä.

– Uusi alan perussopimus on merkittävä askel ja virstapylväs ylempien edunvalvonnassa elintarviketeollisuudessa. Sopimus on myös hyvä ja oiva käytännön työkalu työpaikoille oikein käytettynä, Seppälä sanoo. – Nyt on ensiarvoisen tärkeää aloittaa yksityiskohtainen keskustelu työpaikan henkilöstöhallinnon kanssa, jopa joskus vaikeinakin asioina pidetyistä työsuhteen ja työpaikan keskeisistä pelisäännöistä kuten palkkapolitiikasta ja ansiokehityksestä. Myös keskustelut säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaus­käytännöistä on syytä laittaa agendalle. Liukuvan työajan käytöstä on myös hyviä ja kannustavia esimerkkejä alalla. Elintarviketeollisuus on ollut melkoisessa myllerryksessä. Alan toimipaikkojen kokonaislukumäärä on pudonnut muutamassa vuodessa useita satoja, toisaalta alan liikevaihdon kehitys on ollut huomattavaa koko 2000-luvulla. Myönteinen kehitys on pitkälti ylempien toimihenkilöiden ansiota. – Nyt on aika saattaa työpaikoilla perusasiat kuntoon: selvät sopimukset ja toimivat käytännöt ylitöiden korvauk­ sista ja työajoista, myös liukumien ja saldojen käytön oikeudenmukaisuus ja monipuolisuus tulisi hyödyntää kokonaisuudessaan. Hyvällä ja reilulla kohtelulla saadaan aikaiseksi positiivinen tekemisen meininki alan työpaikoilla.

Taustaryhmän jäseniä: Aku Lipsanen, Cloetta Fazer (vas.); Johanna Salenius, Felix Abba;­ Päivi Sarentola, Valio; Anders Grönqvist, Sinebrychoff; Kari Hissa, Suomen Rehu ja Mika Luhtala, Saarioinen.


Elintarvikealan ylemmille oma perussopimus

E

YTN-asiamiehet Anneli Nieminen ja Eero Seppälä ovat olleet pääneuvottelijoina perussopimusta tehtäessä.

Lopuksi Eero Seppälä muistuttaa muutamasta asiasta:

• 1.10.2008 jaetaan 0,6% järjestelyerä. Tämän erän maksamisesta noudatettavat periaatteet ja jaettavan erän kokonaissuuruus selvitetään paikallisesti työantajan edustajan ja luottamusvaltuutetun tai muun ylempien toimihenkilöiden kesken tai muutoin paikallisesti. Työnantaja päättää erän jakamisesta ja on velvollinen selvittämään ylempien edustajalle paikallisen erän käytön. Tällä paikallisella erällä ei voida korvata jo mahdollisesti käytössä olevia palkitsemisjärjestelmiä. Palkkasopimuksen korotusten tarkoituksena on säilyttää ylempien palkkojen suhteellinen kilpailukyky muihin henkilöstöryhmiin nähden ja myös huolehtia ostovoimasta siis että palkkakehitys ei kääntyisi negatiiviseksi esim. inflaatiosta johtuen. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että työantajan tulisi tiedottaa ylemmille nämä toteutetut jakoperusteet. • Jos työpaikallasi ei ole vielä ylemmille toimihenkilöiden luottamusvaltuutettua, olisiko jo korkea aika sellainen valita? Liitosta saat neuvoa ja apua siitä, miten asiassa tulisi edetä. Perussopimus on työkalu työpaikallesi, joten ottakaa se käyttöön: asioiden keskustelun voi aloittaa vaikka pykälä kerrallaan. Perussopimus sisältää työhovinvointisi kannalta erittäin positiivisia ja rakentavia elementtejä. Sopimuksen suositusten käyttöönotto on työpaikkasi, työnantajasi ja sinun yhteinen etu! UUSI

Insinööri

lintarvikealan ylemmät toimihenkilöt ovat päässeet sopimustoiminnan piiriin vuoden 2008 aikana. Huhtikuussa solmittu palkkapöytäkirja sai jatkoa, kun elintarvikealan ylempien toimihenkilöiden perussopimuksesta syntyi neuvottelutulos. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Elintarviketeollisuusliitto ETL hyväksyivät sen elokuussa omissa hallintoelimissään. Sopimus astui voimaan 29.8.2008.

Mitä tällä kertaa saavutettiin? n Palkat Sopimus palkankorotuksista solmittiin huhtikuussa 2008 1.3.2008– 31.3.2010 väliseksi ajaksi. Solmittu perussopimus varmistaa sitovasti elintarvikealan jokaiselle ylemmälle toimihenkilölle prosentuaaliset vähimmäiskorotukset. Korotusten määrät ja tarkemmat ajankohdat löytyvät sivuilta www.ytn.fi/Elintarvikeala. n Perussopimus Perussopimus on suositusluontoinen sopimuskokonaisuus, jonka YTN ja työnantajaliitto ovat hyväksyneet ja sitoutuvat myötävaikuttamaan sen noudattamiseen elintarvikealan yrityksissä. Ylemmän toimihenkilön kannalta tärkeimmät osa-alueet ovat matka-aikaa, työaikaa ja ylityötä, työaikapankkia ja luottamusmiesjärjestelmää koskevat sopimuskohdat. Perussopimuksen sisältö on suositus, joka käsittää useita eri vaihtoehtoja esim. matkaajan korvaamiseen. Sen vuoksi kullakin työpaikalla on neuvoteltava vielä työyhteisöön parhaiten soveltuva vaihtoehto. Luottamusmiesjärjestelmä on tärkeä osa paikallisen neuvottelukulttuurin luomista.

Kentällä odotellaan

Taustaryhmän jäsenten mukaan perussopimusta on jo käyty läpi yritysyhdistyksissä sekä tapaamisissa henkilöstöjohdon kanssa. Yleinen repliikki on ollut: ”Tätä on odotettu jo kauan!”. Nyt odotetaan yritysten johdolta selviä ohjeita siitä, miten korotukset jaetaan

n Työaika ja ylityö Säännöllinen työaika on elintarviketeol­ lisuudessa yleensä 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia päivässä ylemmillä toimihenkilöillä. Työaika voidaan järjestää liukuvaksi työajaksi ja työajan ylitysten kertymää vähennetään antamalla tunteja tai kokonaisia vapaapäiviä. Ylityö voidaan korvata erilaisilla vaihtoehdoilla. Kuukausikorvaus ja prosentuaalinen lisäosa tulee tarkistaa säännöllisin määrävälein, että se vastaa tehtyä ylityötä. n Työaikapankki Syksyn 2008 kuluessa on tarkoituksena neuvotella työaikapankkimalli. n Matkustaminen työajan ulkopuolella Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetty aika on perusteltua korvata ylemmälle toimihenkilölle. Korvaamisesta sovitaan esimiehen ja alaisen välillä. Erilaisina korvaustapoina suositellaan joko korvaamista matkatuntien mukaan, erillisenä korvauksena tapauksittain, antamalla vapaata, erillisenä kuukausikorvauksena, tunnit liukumasaldoon tai työaikapankkiin.

Mitä jäi saavuttamatta tällä neuvottelukierroksella? YTN tavoitteli ylemmille toimihenkilöille sitovaa työehtosopimusta. Tavoite saavutettiin vain palkankorotusten osalta. Sen sijaan Perussopimus on suositusluontoinen. Lisäksi sopimusteksteissä on paljon sisällöllisiä tavoitteita tuleville vuosille. Neuvottelu- ja järjestötyö jatkuvat, että perustavoite kaikkien työehtojen osalta saavutettaisiin mahdollisimman pian. n

paikallisesti. Myös ylityö- ja matka-aikojen korvaamiseen pitäisi saada yhtenäinen linja, samoin luottamusmiehille jaettaviin korvauksiin. Yleinen pelko luottamushenkilöiden keskuudessa on se, että palkankorotus­ erää ei jaeta tasaisesti vaan että se jyvitetään mielivaltaisesti. n 15


edunvalvonta Teksti ja kuvat: Marketta Harinen

Tampereelle oli kokoontui täysi salillinen ylempien ­toimi­ henki­löi­den yritysyhdistyksien edustajia, kun YTN järjesti yritysyhdistyspäivät huhtikuussa. Vasta perustetun Comatecin yritysyhdistyksen puheen­ johtaja Leo Siipola ja uusi luottamusvaltuutettu Martti Tryyki myhäilivät tyytyväisinä: edunvalvontaan aktivoitumisesta on ollut jo monenmoista hyötyä.

Yritysyhdistykset luottamusmiehen tukena

S

uunnittelualalla operoivan Insinööritoimisto Comatecin ylempien edunvalvonta vauhdittui syksyisen työtaistelun myötä uuteen kuosiin, vaikka yritys ei kuulunutkaan lakon piiriin. Syksyn myötä alkoi tuntua, että talosta piti löytää joku, joka saisi aina tiedon alan edunvalvonnan kuvioista. – Syksy meidät herätti, Leo Siipola ja Martti Tryyki sanovat. Tryykistä tuli virallisesti Comatecin ylempien toimihenkilöiden ensimmäinen luottamusvaltuutettu tämän vuoden alusta. Yritysyhdistys päätettiin perustaa karkauspäivänä 29.2. Tätä luettaessa kaikki paperityökin on tehty, joten ­Comatecin yritysyhdistys on YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneistä yritysyhdistyksistä järjestyksessään 107. Siipola ja Tryyki ovat innoissaan ja perin tyytyväisiä toimintaan. Yritysyhdistystä he pitävät hyvänä tapana välittää tietoa ylemmille toimihenkilöille ja pitää yhteyttä muissa toimipisteissä työskentelevien kanssa. Yritysyhdistys on Tryykin mielestä myös mainio taustatuki luottamusmiehelle. Suunnitteilla on luoda yritysyhdistykselle omat nettisivut, riippumaton keskustelukanava kaikille yhdistyksen jäsenille. Tarkoitus on myös järjestää koulutustilaisuuksia, sillä Comatecin väki on nuorta ja työmarkkina-asioissa on vielä oppimista Naapuri Rambollin toimipisteeseen ollaan myös puuhaamassa yritysyhdistystä. – Pian päästään pitämään vaikkapa 16

Ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaan herääminen on tuonut uutta sävyä työelämään, Comatecin Martti Tryyki (vasemmalla) ja Leo Siipola sanovat. Tryykistä luottamusvaltuutetun tehtävä on ollut antoisa, kun on voinut painiskella aivan uudenlaisten asioiden parissa, perehtyä työehtosopimukseen ja lakeihin, tavata ihmisiä sekä osallistua yrityksessä erilaisiin työn kehittämiseen liittyviin toimikuntiin henkilöstön edustajana.

yhteinen kyykkäkisa, miehet nauravat. Hauskaakin pitää olla. Vakavan edun­valvonnan lisäksi. Vahvan kasvun yritys

Aulis Asikainen perusti Comatecin Tampereella 1986. Sittemmin yritys on levittäytynyt myös Helsinkiin, Lahteen, Turkuun, Hämeenlinnaan, Imatralle ja Varkauteen. Tätä nykyä omistajia on kolme ja he kaikki ovat mukana toimivassa

johdossa. Vuoden 2007 yrittäjäpalkinnon kuitanneen Comatecin toimialaa ovat liikkuvat työkoneet, tuotantolaitteet, liikennevälineet ja teollisuusautomaatio. Lisäksi konserniin kuuluvat painelaite- ja kattilasuunnitteluun erikoistunut Rantotek sekä Insinööritoimisto Metso. – Comatec on viisinkertaistanut sekä liikevaihtonsa että henkilöstön määrän viimeisimpien viiden vuoden aikana. Henkilökuntaa on noin 260 ja koko ajan


meille rekrytoidaan lisää väkeä, lujuuslaskijat Siipola ja Tryyki selittävät. Reippaan kasvun myötä yritykseen saatiin henkilöstöpäällikkö puolitoista vuotta sitten. Tryyki on kaikkien Comatecillä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu. – Ei meillä muita olekaan kuin ylempiä toimihenkilöitä, insinöörejä koko joukko. Harjoitteluahan tämä on vielä puolin ja toisin. Kestää aikansa ennen kuin esimerkiksi palkkatiedot ja tilastot ovat minulla, mutta tulossa ovat, Tryyki kertoo. Työntekijöiden aktivoitumisesta ja luottamusvaltuutetun saamisesta on tullut hyvää palautetta työnantajaltakin. Nyt on selkeä osoite, kenen kanssa keskustella ylempiä toimihenkilöitä koskevista asioista. Paikallisen erän neuvottelut käytiin ensimmäistä kertaa yrityksen historiassa. Ne sujuivat hyvässä hengessä. Tryykin esityksestä Comatecillä päätettiin jakaa osa syksyn yleiskorotuksista jo huhtikuussa. – Oli niin hyvä vuosi viime vuonna. Johto halusi palkita, Tryyki toteaa Uusi yritysyhdistyksiä syntyy

Comatecin lisäksi uusia yritysyhdistyksiä on syntynyt tai syntymässä tämän kevään aikana myös Etteplanille, Rambollille, Teboilille ja Elektrobitiin. Hyvässä kasvussa siis ollaan. YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneitä yritysyhdistyksiä on nyt 107. Vanhimmat niistä ovat jo yli 30-vuotiaita. Yritysyhdistykset ovat lähes poikkeuksetta rekisteröityjä yhdistyksiä, jolloin ne pystyvät tekemään sitovia sopimuksia. Osa yritysyhdistyksistä on tehnyt jopa talokohtaisen työehtosopimuksen. Useimmiten yritysyhdistykset toimivat luottamusmiesten taustatukena, jolloin syntyy laajempi näkemys yhteiseen edunvalvontaan. Konserneissa toiminta yritysyhdistyksen myötä on koordinoidumpaa. YTN:ssä yritysyhdistystoiminnasta vastaava Seppo Järvenpää sanoo, että yritysyhdistyksen kannanottoja myös kuullaan. Sen kautta on myös helpompi luoda keskusteluyhteys yrityksen ylimmän johdon kanssa. n UUSI

Insinööri

Daniscon yritysyhdistys kymmenen vuoden ikään

D

aniscon yritysyhdistys täytti tänä keväänä kymmenen vuotta. Juhlakokouksen aika on nyt toukokuussa. Puheenjohtaja, tutkija Päivi Nurmisen mielestä yhdistyksellä on ollut tärkeä rooli ennen kaikkea tiedonvälittäjänä. Vuosikausia jatkuneiden yritysmyllerrysten pyörteissä ylemmillä toimihenkilöillä on ollut jotain yhteistä ja pysyvää: oma yritysyhdistys. – Yritysyhdistys on kertonut ylempien­ toimihenkilöiden näkemykset työnantajalle yritysjärjestelyjen yhteydessä. Muuten olemme lähinnä keskittyneet yhteydenpitoon konsernin eri yksiköissä työskentelevien välillä ja yhteishengen luomiseen. Daniscon Kirkkonummen toimipisteessä työskentelevät Nurminen ja ylempien luottamusvaltuutettu, hallintoassistentti Raila Paakkinen kertovat, että Daniscolla varsinaisen edunvalvonnan hoitavat luottamusvaltuutetut. Yritysyhdistys on kuitenkin tehnyt esimerkiksi palkkatutkimuksia luottojen avuksi. – Kun meillä vähennettiin väkeä kriisivaiheessa vuosituhannen alussa, yritysyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi. Vertaistukea meiltä on haettu. Nyt jä-

seniä on noin 70 eli reilusti yli puolet daniscolaisista ylemmistä on mukana. Kemian alalla ylemmät toimihenkilöt ovat hyvin järjestäytyneitä. Molemmat pitävät tärkeänä, että yritysyhdistyksellä on mahdollisimman laaja pohja. Silloin yhdistyksellä on painoarvoa ja sen sanaa kuunnellaan. Kohti omaa työehtosopimusta

Kolmatta vuotta luottamusvaltuutettuna toimiva Paakkinen suostui tehtävään, kun muitakaan halukkaita ei ollut. – Luottamusvaltuutettua tarvitaan, ettei tehtäisi ihan mitä vain ja ettei työntekijä jäisi yksin ongelmatilanteissa. Kemian ylemmillä toimihenkilöillä ei ole vielä omaa työehtosopimusta, vain palkkapöytäkirja. Seuraavalle neuvottelukierrokselle on urakkaa tarjolla. – Toivoisin, että kemian alallakin otettaisiin enemmän askelia siihen suuntaan, että päästäisiin neuvottelemaan tekstikysymyksistä. Jostain on aloitettava, Nurminen tuumaa. Oma työehtosopimus on kuitenkin se lopullinen tavoite, lisää Paakkinen. n

Daniscon luottamusvaltuutettu Raila Paakkinen (vasemmalla) ja yritysyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Nurminen odottavat, että seuraavalla neuvottelukierroksella kemian alalla päästäisiin neuvottelemaan tekstikysymyksistäkin.

17


edunvalvonta Teksti Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat Pentti Vänskä

Jouni Palmu: Suunnittelualan lakko paransi keskusteluyhteyttä

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta sähköinsinööriksi vuonna 2001 valmistunut Jouni Palmu muutti perheineen Kuopioon vuonna 2004. Siitä lähtien hän on työskennellyt Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy:n palveluksessa suunnittelijana ja projektien vetäjänä.

– Viime syksyinen suunnittelualan lakko sai aikaan tiiviimpää ja avoimempaa keskusteluyhteyttä työyhteisössäni. Vaikka palkankorotusprosentit eivät vastanneet täysin alan ylempien toimihenkilöiden tavoitteita, lakko oli opettavainen kokemus molemmille osapuolille, toteaa Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n Kuopion toimipisteessä työskentelevä Jouni Palmu.

G

ranlundin Kuopion toimipisteessä ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilönä toimiva Jouni Palmu arvioi, että kahdeksan työpäivää kestäneellä lakolla saavutettiin paremmat korotusprosentit kuin ilman lakkoa, mutta korotusprosentit eivät kuitenkaan vastanneet tavoitteita. Granlundilla työskentelevien ylempien toimihenkiöiden kannalta todellisia parannuksia ei tullut, sillä yhtiö on jo aiemminkin korvannut säännöllisen työajan

ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen tunti tunnista. Granlundin Kuopion toimipisteessä työskentelee 32 henkilöä, joista ylempiä toimihenkilöitä on 28. Lakkoon osallistui suurin osa liittoon kuuluneista henkilöistä, 7 henkilöä. Kaikki lakkoon osallistuneet pysyivät kahdeksan työpäivän ajan poissa työpaikalta. – Emme tarvinneet lakkovahteja, koska tiesimme, ketkä osallistuvat lakkoon. Lakon aikana työt jatkuivat lähes

On hyvä tietää, että on olemassa vahva

edunvalvoja, joka huolehtii siitä, että työelämän pelisäännöt pysyvät oikeudenmukaisina.

18

entiseen malliin, koska suurin osa henkilökuntaa oli töissä, Palmu toteaa. Molemmille osapuolilla lakko oli ainutlaatuinen tilanne. – Lakon päättymisen jälkeen lakkoon osallistuneet jännittivät töihin paluuta; miten työnantaja ja ne työkaverit, jotka eivät osallistuneet lakkoon, suhtautuisivat heihin. Varmasti työnantajaa jännitti myös tilanne. Kesti muutamia kuukausia ennen kuin tilanne oli täysin normalisoitunut. Seuraavalle kierrokselle odotuksia

Palmu on pettynyt palkankorotuspro-


sentteihin, sillä ne eivät täysin vastanneet tavoitteita. Seuraavalle kierrokselle jää parannettavaa palkankorotusten ja matka-ajan korvauksen suhteen. Palmu suhtautuu kuitenkin luottavaisesti seuraavaan neuvottelukierrokseen, koska sopimuskausi on lyhyt, taloussuhdanne on edelleen hyvä ja rakennusvolyymi on kova. Tekijöitä tarvitaan ja palkkojen on vastattava työn vaativuutta. Suunnitteluala kärsii työvoimapulasta ja alan houkuttelevuuden parantamiseksi on nostettava palkkoja. Palmu kertoo pohtineensa, valittiinko lakon piiriin oikeat yritykset. TyöehUUSI

Insinööri

dot isoissa yrityksissä ovat yleensä hyvät. Pienissä yrityksissä on yleensä enemmän ongelmia, koska niissä matka-ajan korvauksia maksetaan nihkeästi. Hyvät työehdot ovat tärkeitä, sillä yleensä osaavat ihmiset hakeutuvat töihin niihin yrityksiin, joissa asiat ovat kohdillaan. Lakon jälkeen Granlundin Kuopion­ toimipisteessä on ylennetty muutama teknikko ylemmiksi toimihenkilöiksi. Samaa työtä tekevät henkilöt haluttiin saman työehtosopimuksen piiriin. – Meillä monet teknikot tekevät vaativia projektipäällikön töitä, Palmu kertoo.

Jäsenyys kannattaa

Vaikka Palmu ei ole tyytyväinen lakon aikaansaannoksiin hän on edelleen tyytyväinen Uuden Insinööriliiton jäsen. Hän korostaa, että on etuoikeus kuulua liittoon, sillä isämme ja isoisämme ovat olleet rakentamassa järjestelmää, jossa pidetään huolta työntekijöistä. – Tänä päivänä nauttimamme edut on pitkän taistelun tuloksia. On hyvä tietää, että on olemassa vahva edunvalvoja, joka huolehtii siitä, että työelämän pelisäännöt pysyvät oikeudenmukaisina. n 19


edunvalvonta Teksti ja kuva: Sinikka Aho-Salomaa

Vain joka neljäs kuntafuusio onnistuu sille asetettujen ­tavoitteiden mukaisesti. – Rakenteita osataan muuttaa, mutta rakenteista ei edetä ­onnistuneesti työyhteisön arjen toimintaan ja palveluihin, ­sanoo professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta. Hän on ­mukana tutkimusryhmässä, ­joka on tutkinut kuuden ­kunnan muutosprosessien ­henkilöstövaikutuksia.

Kuntamuutosten onnistuminen on luottamuksesta kiinni

S

20

amojen perustehtävien hoitamiseksi syntyy kunnissa erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Toimintakulttuurien ja käytäntöjen yhteensovittaminen on hidasta eikä ongelmia osata ennakoida, kun työn tekemisen tapoja ei arvioida riittävästi etukäteen. Kunnan poliittinen ja viranhaltijajohto vetää suuret linjat, mutta henkilöstö ei ole valmistelussa mukana oman työnsä asiantuntijana.

va ongelmiin ja laitettava persoonansa likoon. Esimiehen on kerrottava avoimesti myös uhat ja pelot, työyhteisön lamaantumisen uhallakin. Esimiehen on uskottava muutokseen ja pystyttävä puhumaan muutoksen puolesta, jos aikoo vakuuttaa henkilöstön. Koko kuormaa uudistuksen onnistumisesta ei pidä kaataa esimiesten niskaan. Usein unohtuu, että esimiehiä on valmennettava ja tuettava muutoksessa.

Muutosta on johdettava

Luottamus takaa onnistumisen

Toimeenpanon muutosjohtaminen on aina henkilöstövoimavarojen johtamista, sillä 80 prosenttia muutoksesta toteutetaan henkilöstön kanssa. Vain harva esimies pystyy kuitenkaan muuttamaan henkilöstövoimavaroihin kohdistuvaa johtamistaan muutostilanteissa. Jari Stenvallin mukaan esimiehiltä odotetaan muutostilanteissa sekä fyysistä että henkistä läsnäoloa. – Esimiehen on rohkeasti tartutta-

Muutos vaatii onnistuakseen luottamusta sekä työyhteisön sisällä että suhteessa johtoon. Luottamusta rakennetaan avoimella vuorovaikutuksella, lupauksista kiinni pitämisellä ja sitoutumisella muutokseen. Onnistuneen muutoksen läpivieneissä työyhteisöissä on yhteisiä tunnuspiirteitä. Tällaisessa työyhteisössä jaetaan luotettavaa tietoa, kuunnellaan, keskustellaan ja ratkaistaan syntyvät ongelmat.

Työntekijät ymmärtävät oman työnsä merkityksen ja osaavat kyseenalaistaa omaa työtään. Lisäksi vaatimukset pidetään kohtuullisina ja muutos etenee pienin voitoin. – Muutoksen onnistuminen edellyttää tietoa muutoksen tavoitteista, tarpeista ja suunnasta. Myös muutoksessa ahkera ja tyhmä saa eniten tuhoa aikaan! Osallistuminen vaatii paljon

Osallistava muutosprosessi vaatii henkilöstöltä paljon. Henkilöstöllä on oltava osaamista, kykyä ja resursseja toteuttaa uudistus. Osaamista ja muutoskyvykkyyttä on syytä muutostilanteissa tukea esimerkiksi mentoroinnilla, valmennuksella ja esimiesten tuella. Terveeseen organisaatioon kuuluu hallittu kehittäminen. – Myös osallistamisen pitää olla hallittua ja johdettua. On myös muistettava, että kaikki eivät halua osallistua. Motivaatio osallistua syntyy asioiden hallin-


nan kokemuksesta ja valintamahdollisuuksista. Luottamus sallii erilaiset näkemykset

Luottamukseen kuuluu, että työyhteisössä sallitaan erilaiset mielipiteet, myös suhteessa muutokseen. – Kritiikki on arvostamisen merkki ja rakentaa osaltaan

luottamuksen ilmapiiriä. Jari Stenvall kehottaa hakeutumaan eri tavalla ajattelevien ihmisten joukkoon. – Omat käsitykset tarkentuvat ja jalostuvat. Muutostilanteissa eri ammattikuntien välinen vuorovaikutus on tarpeen. Muitten ammattitaitoa ja osaamista on aidosti kunnioitettava. Muutostilanteissa tunteetkin nouse-

vat pintaan. – Tunnereaktioita ei saa väheksyä. Luottamukseen kuuluu se, että jokainen työyhteisössä saa esittää omia näkemyksiään ja reagoida tunteella. Vaikka muutos saattaa olla työyhteisölle alussa lamaannuttava shokki, henkilöstö selviää muutoksista yllättävän hyvin. Muutokseen ollaan pääosin tyytyväisiä. n

Teksti ja kuva: Marketta Harinen

TEKin ja UILin yksityisen sektorin edunvalvojat verkostoituivat Uuden Insinööriliiton tes-valtuuskunta ja Tekniikan Akateemisten Liiton TEKin yksityisen sektorin valiokunnat jatkoivat elokuussa jo perinteisiksi muodostuneita tapaamisiaan.

U

IL:n ja TEKin yksityisen sektorin edunvalvojat ovat lähes kaikki työpaikkansa luottamusmiehiä ja monet heistä toimivat myös alojensa taustaryhmissä. Useilla on takanaan pitkä ura ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa, joten kovin outoa joukkoa kahden eri liiton jäsenet eivät toisilleen ole. Tällä kertaa keskityttiin kuulemaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n strategiatyön edistymistä. Sekä YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder että varapuheenjohtaja Heikki Kauppi pohtivat puheenvuoroissaan strategian suuntaviivoja. Kauppi muistutti, että nykyinen YTN on aivan toisenlainen kuin syntyes­ sään. Jäsenmäärä on tuplaantunut ja uusia työehtosopimuksia on saatu lukuisia. Siksi myös organisaation on syytä uudistua ja sen prosessit, kuten vaikkapa taustaryhmien valinta ja neuvottelutavoitteiden asettaminen, pitää määritellä nykyistä tarkemmin. YTN:ään suunnitellaan valmiusrahastoa

YTN on Fjäderin mukaan nyt uudessa vaiheessa. YTN:ssä otetaan suuria askeUUSI

Insinööri

leita, kun järjestölle rakennetaan strategiaa ja myös valmiusrahastoa. – YTN:n suunta on ollut koko ajan myönteinen, mutta organisaatio vaatii kehittymistä ja myös yksimielisenä pysymistä. Ja YTN tarvitsee valmiusrahaston, jotta neuvottelukierroksen aikana operointi on nopeampaa ja tehokkaam-

paa, Fjäder sanoi ja kertoi oman liittonsa Ekonomiliiton jo näyttäneen hankkeelle vihreää valoa. Fjäder kantoi huolta myös paikallisen sopimisen lisääntymisestä palkkaratkaisuissa ja kyseli joukon näkemyksiä asiasta. Yksituumaisilta vaikuttaneet UIL:in ja TEKin edunvalvojat olivat sitä mieltä, että paikallisista palkkaeristä voidaan sopia, mutta vain täydellä perälaudalla. Jos palkkaerän jakamisesta ei synny sopua, koko jaettavissa oleva raha jaetaan tasaisesti kaikille. n

UIL:in ja TEKin yksityisen sektorin edunvalvojien yhteisiä tapaamisia on järjestetty jo vuodesta 2000. Kuvassa Nokian luottamusmies ja UIL:in tes-valtuuskunnan jäsen Mika Paukkeri (vasemmalla), Finnairin luottamusmies ja TEKin yksityisen sektorin valiokunnan jäsen Markus Hakala.

21


edunvalvonta Teksti Ari Hautaniemi n Piirros Jaakko Koskinen

Vapaus tehdä mitä käsketään

Järjestelmät pomottavat nykyaikaisilla työpaikoilla Vaikka työpaikoilla koetaan ­tutkimusten mukaan entistä enemmän vapautta ja työn­ tekijöiden osallistuminen omaa työpaikkaansa koskeviin asioihin on lisääntynyt, ei työn­tekijöiden valvonta ole suinkaan vähentynyt. Päinvastoin, ­kontrolli lisääntyy ja ulottuu yhä syvemmälle.

V

aikka suora käskyttäminen ja pomottaminen ovatkin vähentyneet, kontrolli on saanut uusia ja läpitunkevampia muotoja, toteaa organisaatiopsykologi Matti Kuittinen Joensuun yliopistosta. Kun työnantajaa kiinnosti aiemmin lähinnä työsuoritus, nyt panostetaan siihen, että työntekijä sitoutuu tunnepitoisesti organisaatioon, sen tavoitteisiin ja laatujärjestelmiin. Toisin sanoen halutaan kontrolloida koko yksilöä. – Uudenlaisessa kontrollissa on kyse siitä, että työntekijä sisäistää johdon tavoitteet. Nämä alkavat ohjata hänen käyttäytymistään kohti organisaation päämääriä niin, ettei ulkopuolista kontrollia tarvita, Kuittinen toteaa. – Valvonta ujutetaan erilaisten järjestelmien, kehityskeskusteluiden, laatukäsikirjojen ja kannustavan yksilöllisen palkkauksen sisään. Kyseenalaistamattomia oletuksia

Uudenlaisen kontrollin muodot leviävät työpaikoille erityisesti liike-elämän kon22

sulttien kautta. Kuittisen mukaan heillä on tämän päivän työelämässä valtaa myydä pakettiratkaisujaan mitä erilaisimpiin organisaatioihin. – Huippu ja suuruus ovat tämän päivän mantroja. Yksityiseltä sektorilta tuttuja tehokkuus- ja tuloksellisuusvaatimuksia sekä johtamismalleja myydään ja siirretään kritiikittömästi julkiselle sektorille. Niitä on soviteltu jo seurakuntienkin toimintaan. Myös autonomian ja avoimen yhteistyön ideaalina pidetty tiimityö on Kuittisen mukaan osoittautunut kaikeksi muuksi. – Kansainväliset tutkimustulokset tiimityön kehittymisestä ovat dramaattisia. Autonomisia tiimejä ei ole oikeastaan olemassakaan ja kontrollin kylmä koura on latistanut tiimityön mahdollisuudet. Kuittisen mukaan työelämän tutkimus osoittaa tämän pitävän paikkansa

myös Suomessa. – Autonomia tiimeissä annetaan ylhäältä. Tämä tekee siitä kummallista vapautta, jolle on asetettu tiukat rajat ja käyttötarkoitukset. Johto antaa työntekijöille tulostavoitteita, säännöstöjä tai määräyksiä, joiden puitteissa annettua vapautta tulee käyttää. Pomotusta ilman pomoja

Uusi kontrolli on muuttanut myös johtamista. Esimiehen ja alaisen rajat ovat liuenneet. Varsinaisia pomoja on enää vähän, kun erilaiset järjestelmät määräävät, mitä pitää tehdä. – Kun aikaisemmin johtaja oli elävä esimies, nyt meitä johtavat tulosarviointi ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Tällä on Kuittisen mukaan ollut paradoksaalisia seurauksia.


– Perinteisissä työpaikoissa johdon ja työntekijöiden rajat olivat selkeät, jolloin vastarinnalla oli selkeä kohde ja oma asema oli helpommin hahmotettavissa. Nyt kontrollista on tullut kasvotonta, minkä johdosta työntekijät usein itsekin kieltävät, että heitä kontrolloitaisiin. Kuittinen toteaa, että tämän päivän työelämää ohjaavat mahtikäskyn tavoin niin sanotut viralliset totuudet. Tehokkuus ja laatu ovat mantroja, joiden kyseenalaistaminen on tuomittavaa. – Kuka tervejärkinen muka voi arvostella tiimityön mielekkyyttä, hyvää yhteistyötä tai vaatimuksia laadusta? Tuottavuus, laatu, joustavuus ja yksilön osaaminen ja yritteliäisyys ovat joka työpaikan perussanastoa, joita on hoettu niin kauan, että niiden nimissä tehdään päätöksiä niiden mielekkyyttä kyseenalaistamatta. Myös esimiehet joutuvat toimimaan samassa ympäristössä. Erityisesti keskijohto joutuu sovittamaan päätöksensä ylimmän johdon asettamiin raameihin ja liike-elämän arvoihin. –  Eipä esimiehilläkään ole muuta vaihtoehtoa kuin alistua säännöstöihin tai lähteä talosta, Kuittinen toteaa.

Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Svejk selviytyy?

Kuittinen on mukana tutkijaryhmässä, jonka tarkoituksena on ryhtyä selvittämään ihmisten selviytymiskeinoja uudenlaisen kontrollin puristuksessa. Selviytymiskeinoilla on vaikutusta hyvinvointiin työssä. – Eräs tapa on alistua kiltisti kaikkeen ja yrittää noudattaa sääntöjä. Sitoutuminen voi kuitenkin mennä yli, jolloin työssä koetut kolhut ovat dramaattisia. Kollektiivisen vastarinnan mahdollisuudet sisäistetyn kontrollin vastustamiseksi ovat vähäiset. Kun työntekijöitä kontrolloidaan yksilöinä ja valta halutaan ulottaa heidän ajatuksiinsa, myös vastarinta tapahtuu mielessä. – Eräs mielenkiintoinen vastustuksen muoto on niin sanottu svejkismi. Siinä työntekijä alistuu näennäisesti järjestelmälle, mutta toteuttaa määräyksiä pilke silmäkulmassa, velmuilee ja on sisäisesti sitoutumaton työpaikkaansa. Vaikkei vastarinta aina välttämätöntä olekaan, kontrollin kiristymisestä on kaikkien hyvä olla tietoisia, jotta siihen osaa suhtautua järkevästi ja pystyy selviytymään siitä, Kuittinen näkee. n

Läpinäkyvää päätöksentekoa

O

rganisaatiopsykologi Matti Kuittisen mukaan puhe autonomiasta ei ole muuttanut perusasetelmaa työpaikoilla miksikään: palkkatyössä kyse on aina siitä, että toteutetaan työpaikan johdon asettamia tavoitteita. –  Hierarkia ei ole kadonnut mihinkään, se on vain muuttanut muotoaan, Kuittinen toteaa. Miten johtamisen sitten pitäisi tapahtua, jotta se palvelisi kaikkien osapuolten etuja? Kuittisen mukaan tarvittaisiin aitoa demokratiaa, johtamistapaa, joka on tuotettu yhdessä esimiesten ja henkilöstön välillä. – Kyse on siitä, että johto ja työntekijät käyvät aitoa ja avointa keskustelua työn tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Kontrolli on aina jollain tavoin läsnä organisaatioissa, mutta sen tekeminen mahdollisimman läpinäkyväksi olisi askel oikeaan

UUSI

Insinööri

suuntaan. Resepti ei ole Kuittisen mukaan sinällään uusi. Tämänkaltaisia organisaatioita on nähty kuitenkin vasta vähän. –  Kyse on toistaiseksi mikrotason hankkeista, joissa henkilökunta on avoimesti ja aidosti mukana yhteistoiminnallisesti toimintatapojen suunnittelussa. Kuittisen mukaan nykyisen kontrollivallan kritiikin tueksi olisi saatava vankkaa tutkimustietoa, joka ruokkisi julkista keskustelua ja nostaisi vaihtoehtoja esille. –  Kaikenlainen kontrolli maksaa ja vie voimavaroja. Harvoin on pysähdytty miettimään, saadaanko sillä sitä, mitä on haluttu. Tuottaako nykyinen kontrolli aitoa sitoutumista ja innovatiivisuutta? Epäilen. n Ari Hautaniemi

Työn kontrolli – karvat pystyyn nostava käsite

V

iime vuosikymmenten aikana työelämän sanasto on ”puhtoistunut”. Tämä koskee niin tutkijoiden, konsulttien kuin työmarkkinajärjestöjenkin käyttämää kieltä. Työn kontrolli kuuluu tähän lähes unohdettuun sanastoon – nyt periaatteessa samoista asioista puhutaan (sikäli kuin joku tällaista kriittistä näkökulmaa tohtii tuoda esiin) lähinnä johtamisen tai työn organisoinnin nimikkeiden alla. Työn kontrolli, kuten monet muutkin valtasuhteita ja intressiristiriitoja huokuvat käsitteet olivat pinnalla 1970-luvun Marx-vaikutteisessa työnsosiologiassa, jonka vaikutukset näkyivät vahvana myös poliittisessa ammattiyhdistysliikkeessä. Tämä selittänee osaltaan käsitteiden nykyisen epäsuosion. 70-luvulla erityinen huomio kiinnittyi työprosesseihin, joiden sisältöjen katsottiin köyhtyneen työn osittamisen – so. kontrollin lisääntymisen – myötä. Monet 70-luvun ennustukset ovat sittemmin osoittautuneet paikkansapitämättömiksi. Esimerkiksi juuri työprosesseihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet ja toisaalta tehtävien monipuolisuus ovat yleisesti ottaen lisääntyneet Suomessa sitten 70-luvun lopun, jolloin Tilastokeskus teki ensimmäiset työolotutkimuksensa. Tästä huolimatta kontrolli on yhä läsnä, kuten Matti Kuittinen toteaa. Oikeas­taan kontrolli on läsnä kaikkialla yhteiskunnassa: me kontrolloimme toisia ja toiset kontrolloivat meitä – ja tietenkin myös se kuuluisa isoveli valvoo. Täysin vailla kontrollia olevaa olotilaa voikin hyvin luonnehtia anarkiaksi tai hieman maltillisemmin tilaksi, jossa ihmisten toisiaan kohtaan tuntema perusasenne on mallia EVVK. Kontrollin positiivisista piirteistä huolimatta kontrollia tuottavia rakenteita (johtamista, työn organisoinnin malleja jne.) on hyvinkin tervettä kritisoida, tehdä näkyväksi. Itse asiassa liberaalin demokratian säilyminen liberaalina demokratiana edellyttää sitä, että kontrollista, intressiristiriidoista ja muista tunkkaiselta suussa maistuvista asioista voidaan avoimesti puhua. n

23


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Päätäntävallalla ja palkkatasolla ei aina yhteyttä kuntasektorilla

A

lkuvuodesta 2008 toteutettiin kunta-alan Työmarkkinatutkimus, jonka avulla kerättiin tietoa kunta-alan jäsenrakenteesta ja työsuhteen ehdoista, päätöksenteko-oikeuksista sekä työhyvinvoinnista. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat UIL:n KTK-taustaiset jäsenet poisluettuna kuntien insinöörit, jotka ovat olleet jo pitkään mukana jokasyksyisessä insinöörien Työmarkkinatutkimuksessa. Vastauksia saatiin yhteensä 1291 henkilöltä. Tässä artikkelissa valotetaan tutkimuksen tuloksia päätöksenteko-oikeuksien sekä työsuhteen varmuuden osalta. Reilu neljännes tutkimuksen vastaajista ilmoitti olevansa oikeutettuja tekemään delegointipäätöksiä (esimerkiksi delegoimaan hankintaoikeuksia tai lupa-asioita muille). Tyypillisimmin delegointipäätöksiin oikeutettuja olivat pienten kuntien, teknisen alan johdon ja hallinnon tai työnjohdon tai kunnossapidon vastuualueilla esimiestehtävissä toimivat yli 50-vuotiaat. Kuvaa päätöksenteko-oikeuksista tarkennettiin kysymällä myös asiaa erikseen henkilöstömäärään vaikuttamisen, vähintään tuhansien eurojen arvoisten laitehankintojen sekä kansalaisten elämään suoraan vaikuttavien asioiden osalta. Eniten päätösvaltaa vastaajilla oli uusien koneiden/laitteiden hankinnassa. Noin joka seitsemäs ilmoitti päättävänsä laiteinvestoinneista ja lisäksi joka kahdeksas kuuluu asiasta päättävään elimeen. Yhteensä siten reilu neljännes vastaajista on mukana päättämässä kone- tai laitehankinnoista. Päätöksiin osallistujien lisäksi viidennes vastaajista esittää työroolissaan asian hyväksymistä ja joka neljännen mielipidettä kysytään. Toimialan vakituisen henkilökunnan lisäämiseen ja/tai supistamiseen liittyvä päätöksenteko liittyy niin ikään monen 24

PÄ ÄTÖKSENTEKOVALTUUDET Vakituisen henkilökunnan 2 7 lisääminen/supistaminen Koneiden ja laitteiden hankinta Kieltojen ja rajoitusten asettaminen 0%

16

14

11

33

12

8

20

11

20 %

42

25

16

40 %

28

53

60 %

80 %

100 %

n Päätän asian n Kuulun päättävään elimeen n Esitän asian hyväksymistä n Mielipidettäni kysytään n En osallistu päätöksentekoon

vastaajan toimenkuvaan. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti päättävänsä henkilöstömääriin liittyvistä asioista ja noin seitsemän prosenttia kuuluu päättävään elimeen. Joka kuudennella on henkilöstömäärään liittyvissä asioissa esittelijän rooli. Lisäksi noin joka kolmannen vastaajan mielipidettä kysytään kun henkilöstömäärään liittyvät asiat ovat esillä. Kokonaisuutena kolmella viidestä vastaajasta on siis jonkinlainen rooli henkilöstömääriin liittyen. Lähes puolella vastaajista on työssään viranomaisrooli eli he ovat tavalla tai toisella mukana suoraan kansalaisiin vaikuttavassa päätöksenteossa (esim. jonkin rakennuksen, tilan, tien, koneen tai elintarvikkeiden käytön tai myynnin rajoittaminen tai kieltäminen). 11 % vastaajista kertoi päättävänsä tämänkaltaisista asioista ja sen lisäksi kahdeksan prosenttia kuuluu päättävään elimeen. Lisäksi 11 prosentilla on esittelijän rooli ja 16 % kertoi, että heidän mielipidettään kysytään päätöksentekoprosessin yhteydessä. Päätöksentekovalta on kytköksissä asematasoon kuntaorganisaatiossa. Esimerkiksi delegointipäätösten tekoon on oikeutettu noin joka viides asiantunti-

joista, alemmasta keskijohdosta noin kolmannes ja tätä ylemmän tason johtajista noin 70 %. Kun tarkastellaan päätäntävallan eri muotojen yhteyttä palkkatasoon, havaitaan, että vain ylimmällä johdolla henkilöstön lisäämistä tai supistamista koskevan päätäntävallan määrä on yhteydessä palkkatasoon. Samoin laitehankintoja koskevan vallan ja tulojen yhteys on selvästi voimakkain ylimmän johdon tehtävissä. Viranomaisrooliin liittyvä valta on yhteydessä parempaan palkkatasoon työntekijöillä, ylimmällä johdolla sekä alemmalla keskijohdolla, muttei jostain syystä esimerkiksi asiantuntijoilla. Analyysien pohjalta herääkin kysymys, miksei päätäntävallan määrä nosta palkkatasoa ylemmän keskijohdon ja asiantuntijatason tehtävissä? Tulos saattaa kertoa kuntien palkkausjärjestelmiin liittyvistä ongelmista erityisesti näiden henkilöstöryhmien osalla. Muutostilanteiden hoidossa toivomisen varaa

Kuntasektori on vahvassa muutosvaiheessa. Selvä enemmistö tutkimuksen


vastaajista koki kuitenkin työpaikkansa tilanteen vakaaksi niin yleisesti tarkasteltuna kuin omalla kohdallaankin. Asematasolla oli merkitystä työpaikan vakautta arvioitaessa. Johtoon kuuluvat vastaajat pitivät työpaikkansa tilannetta selvästi vakaampana kuin keskijohtoon kuuluvat vastaajat. Myös asiantuntijaroolissa työskentelevät vastaajat näkivät työpaikkansa tilanteen jonkin verran vakaampana kuin keskijohto. Vakauden kokemus heikkeni edelleen kun tarkasteltiin toimihenkilöiden tai työntekijätason vastaajia. Kokonaisuutena hieman muita epävakaampina työpaikkansa tilanteen näkivät 15 000–25 000 asukkaan kunnissa työskentelevät vastaajat. Erot erikokoisissa kunnissa työskentelevien välillä eivät

tosin olleet suuret. Kuntasektorin tekniset suhtautuvat siten varsin luottavaisesti tulevaisuuteensa, vaikka merkittävä osa heistä tietää tulossa olevista muutoksista. Kaksi viidestä vastaajasta ilmoitti tietävänsä, että tekeillä on hänen työpaikkaansa koskevia muutoksia, esimerkiksi toimintojen yhdistämistä, yhtiöittämistä tai seutukunnallistamista. Lisäksi reilu neljännes epäili muutoksia olevan tulossa. Vain 35 % vastaajista ilmoitti, ettei hänellä ole tiedossa työpaikkaansa koskevia muutoksia. Lähes kaksi kolmannesta vastaajista katsoi, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet tähänastisissa muutostilanteissa ovat olleet heikot. Liki saman verran oli vastaajia, jotka kokivat, että muutostilan-

teisiin liittyvän informaation kulussa on ollut kitkaa. Vain kolmannes vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että muutostilanteiden hoitaminen ja johtaminen on ollut hyvää. Näiden väittämien valossa muutostilanteiden hoito työpaikoilla näyttäytyy melko huonossa valossa – toivoa sopii, ettei siitä seuraa kovin tulehtunutta ilmapiiriä muutoksen jälkeiseen aikaan. Huono ilmapiiri heijastuu väistämättä myös työn tuloksellisuuteen. n Koko tutkimuksen raportti ”Kunta-alan työmarkkinatutkimus 2008” löytyy liiton jäsensivuilta materiaalipankin tutkimukset/raportitosiosta..

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto keväällä 2008 Kuinka tarpeellista tai tarpeetonta nykyaikana on, että palkansaajat järjestäytyvät ammatillisesti (%).

V

altaosa suomalaisista katsoo, että maan hallituksen pitää puuttua valtionyhtiöiden ratkaisuihin. Kun maan hallitus toteuttaa omistajapolitiikkaa, sen on vaikutettava siihen, että yritysten ratkaisuissa otetaan ensisijaisesti huomioon inhimilliset tekijät ja vasta niiden jälkeen hyvä tulos ja kannattavuus. Tätä mieltä on 77 prosenttia suomalaisista. Vastaavasti selvä enemmistö eli 65 prosenttia suomalaisista torjuu sen, että maan hallituksen pitäisi jättää valtionyhtiöiden ratkaisut yritysten johdon vastuulle eikä puuttua niiden toimintaan käytännössä juuri millään tavoin. Tiedot käyvät ilmi Akavan, SAK:n ja STTK:n teettämästä Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kartoittavasta tutkimuksesta, jonka on tehnyt TNS Gallup Oy. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkkinajärjestöihin, viime tuloratkaisuihin sekä ammatUUSI

Insinööri

4/2008

43

4/2007

44

4/2006

46

3/2005

25

2 7 2

44

6 2

43

46 0

1 11 1

43

49

9/2004

1 8 1

46

2 7 2

43 50

75

100

TNS Gallup Oy 2008 / PGraphics

n Erittäin tarpeellista n Melko tarpeellista n Ei osaa sanoa n Melko tarpeetonta n Erittäin tarpeetonta

tiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta. Yhteinen tutkimus tehtiin viidettä kertaa. Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä ehkä vieläkin tarpeellisempaa kuin ennen

Valtaosa suomalaisista (89 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lähinnä se, on-

ko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista yli kaksi viidesosaa (43 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. Järjestäytymisen tarpeellisuus on kutakuinkin samaa tasoa kuin edellisessä tutkimuksessa. Vuosi sitten luku oli 87 prosenttia. SAK:n jäsenet poikkeavat muiden keskusjärjestöjen jäsenistä siinä, että heistä selvä enemmistö kokee järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. n 25


maailmalta Teksti: Ari Åberg

xxxxx

E

U:n komissio on julkistanut kauan odotetun ilmasto- ja energiapakettinsa. Paketti perustuu neuvoston ja parlamentin viimekeväisiin päätöksiin Tämän mukaisesti EU sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Mikäli päästövähennyksistä päästään maailmanlaajuiseen sopimuksee Kirjoittaja työskentelee Palkansaaja­järjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

26


Kalliita pelejä kaupan

Puolet rahoista ruokaan ja asumiseen

Raha tuo kunnille valtaa

Työttömien määrä kääntyi nousuun

n Suomi jakaa Tanskan kanssa kyseenalaisen kärkipaikan kalliin viihde-elektroniikan maana. Suomessa ja Tanskassa se on keskimäärin 13 prosenttia kalliimpaa kuin EU-maissa keskimäärin. Virossa nämä kapineet maksavat selvästi EU:n keskiarvoa vähemmän. Viihde-elektroniikan hinta vaihtelee paljon vähemmän kuin kodinkoneiden hinnat. Niissä Suomen hintataso on yhtä kaukana EU:n keskiarvosta kuin viihde-elektroniikassakin. Mutta tanskalaiset ja ruotsalaiset joutuvat maksamaan niistä vielä enemmän. Suhteellisesti nämä vempaimet ovat meillä kuitenkin halpoja, sillä kokonaisuudessaan hinnat olivat meillä viime vuonna 20 prosenttia yli EU:n keskitason. (Lähde: Eurostat)

n EU-kotitalouden kuluttamista rahoista keskimäärin hieman yli puolet menee ruokaan, juomiin, tupakkaan ja asumiseen. Suomessa selviää näistä menoista hieman keskimääräistä vähemmällä, mutta liikkumiseen täällä taas menee rahoista keskimääräistä suurempi osuus. Virolaisille on kallista sekä asuminen että ruoka. Tanskassa puolestaan ruokaan menee samat 15 prosenttia kuin meilläkin, mutta asuminen on siellä kallista. Tanskaa suurempi osuus perheen rahoista asumiseen menee vain Luxemburgissa ja Britanniassa. Portugalilaiset sen sijaan kuluttajat kymmenen prosenttia rahoistaan ravintoloissa ja hotelleissa. (Lähde: Eurostat)

n Vaikka Suomessa paljon

n Työttömien määrä on EUmaissa kääntynyt monen vuoden laskun jälkeen hienoiseen nousuun. Käänne tapahtui jo huhtikuussa. Toukokuussa työttömänä oli 16 171 000 ihmistä, kolme kertaa Suomen väkiluvun verran. Espanjassa ja Irlannissa, joissa rakentamisen kultakausi on työllistänyt viime vuosina hyvin, työttömyys kääntyi voimakkaaseen nousuun jo viime syksynä. Italiassa ja Unkarissakin työttömyys on jo korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Työllistenkin määrä oli silti vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hienoisessa nousussa. Töissä oli kaikkiaan 226 miljoonaa ihmistä. (Lähde: Eurostat)

useammat ihmiset maksavat tuloistaan kunnallisveroja kuin valtionveroa, valtio kerää meillä silti valtaosan suorista ja epäsuorista veroista. Kuntien osuudeksi jäi viime vuonna 29 prosenttia. Belgia ja Saksa ovat liittovaltioita ja niissä aluehallinnon osuus verotuloista suuri. Raha tuo aluehallinnolle myös paljon päätösvaltaa ja itsenäisyyttä. Samoin on Espanjassa. Mutta monessa maassa keskushallinto kerää lähes koko veropotin. Esimerkiksi Britanniassa kuntien osuus veroista on hyvin pieni, samalla myös itsenäisyys ja tehtävätkin. (Lähde: Eurostat)

EAY ja BusinessEurope neuvottelevat EWC-direktiivistä n EAY ja BusinessEurope ovat neuvotel-

leet täsmennyksistä yritysneuvostodirektiiviehdotuksen sisältöön. Myös työmarkkinaosapuoliin on oltu yhteydessä päämääränä löytää mahdollisimman pitkälle menevän yhteisymmärryksen direktiivin UUSI

Insinööri

sisällöstä. EAY jatkaa vaikuttamista parlamenttiin ja neuvostoon direktiiviehdotuksen edelleen parantamiseksi. Tiedottamisen ja kuulemisen määritelmiä on ehdotuksessa täsmennetty. Myös ay-edustajien asema

on määritelty astetta tukevammalla tavalla. Edustus on kuitenkin edelleen rajattu erityiseen neuvotteluryhmään eikä koko EWC:hen.

27


osaaminen Teksti: Kari Tirronen n Kuva: Matti Rutonen

Tekniikan merkitys enemmän asiantuntijajohtajuudessa kuin alaisten lukumäärässä

K

unnat ovat tekniikan osa-alueella asiantuntijaorganisaatioita. Erityisesti kuntien tekniikan perusrakenne, infrastruktuuri, mahdollistaa yhteiskunnan toimivuuden ja luo kuntalaisille ja elinkeinoelämälle niiden tarvitseman turvallisuuden esimerkiksi energiahuollossa, liikenne- ja rakennusrakenteissa sekä ympäristövalvonnassa, totesi Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala kunnallisen työmarkkinaseminaarin yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Lappeenrannassa elokuussa. Johtaminen korostuu asiantuntijaorganisaatiossa, koska johtamisen kohteena ovat erilaiset toiminnalliset prosessit enemmän kuin pelkkä esimies-alaistyö. Tekniikan tehtävien arvottaminen onkin vaikeampaa, koska se ei perustu niin

28

merkittävästi alaisten lukumäärään, sanoi Houhala. Kunnallisen palkkaohjelman ja kuluvan sopimuskauden samapalkkaohjelman ansiosta ovat palkat kuntasektorilla kehittyneet myönteisen suuntaisesti. Kehitys on kuitenkin verraten hidasta ja kuntien tuleekin kaikin mahdollisin tavoin varautua siihen, että ne kykenevät tehokkaaseen kilpailuun työvoimasta niin yksityisen sektorin kuin valtion kanssa, totesi Keijo Houhala. Kangasniemi kiirehtii ajoissa neuvottelemaan palkkaohjelmista

Kunta-alan sopimusten syntytapa ja niiden muoto loi huomattavia paineita seuraavalle kierrokselle vuodenvaihteeseen 2009–2010. – Väärinkäsitykset sopimuksen sisäl-

Seminaarin työmarkkinainfon osanottajia tauolla. Vas. JUKOn puheenjohtaja Erkki­ Kangasniemi, TNJ:n varapuheenjohtaja­ Henna Tuomikoski, kuntatyönantajien valtuuskunnan puheenjohtaja Pekka Palola (selin), Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen ja KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala.

löstä sekä sopimukseen kuuluvien järjestelyerien kohdentaminen sopimuskauden aikana ovat lisänneet painetta entisestään. Vain äärimmäisen taitavalla neuvottelutoiminnalla voidaan tulevista neuvotteluista selvitä ilman suuria ongelmia, ennusti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Lappeenrannan seminaari-infossa.  – Parhaat mahdollisuudet onnistumiseen olisi, mikäli jo nyt mahdollisimman ripeästi ryhdyttäisiin pohtimaan, millaisen pidemmän palkkaohjelman avulla sopimukset saataisiin syntymään rauhanomaisesti. Kunta-alan palkkataso voidaan saada kilpailukykyiseksi vain järkevillä, useamman vuoden palkkaohjelmilla. n


Auta kehitysmaiden lapsia

Nenäpäivä tulee taas:

Haastekampanja käyntiin netissä Jussi Hyttinen/Ylen Hyvä

A

mmattijärjestöt ottavat vauhtia tämänvuotiseen Nenäpäivään omalla haastekampanjallaan, joka on juuri käynnistynyt Nenäpäivän verkkosivuilla. Ammattiliitot, -osastot ja paikallisyhdistykset voivat lähettää kampanjasivujen kautta haasteen työnantajaliitolle, muille järjestöille tai oman paikkakuntansa työnantajille ja kartuttaa samalla kehitysmaiden hyväksi kerättävää lahjoituspottia. Suomen toista valtakunnallista Nenäpäivää vietetään yhteisen hassuttelun ja vastuullisen auttamisen merkeissä 14. marraskuuta. Tapahtuman taustavoimia ovat Yleisradio ja yhdeksän valtakunnallista avustusjärjestöä, jotka kanavoivat Nenäpäivän lahjoitustuotot kehitysmaiden lasten koulutukseen, terveydenhuoltoon, HIV-AIDS -valistukseen sekä mm. lasten työssäkäynnin vähentämiseen. Ammattiyhdistysliike osallistuu kampanjaan Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. Nenäpäivän esikuva on brittien huippusuosittu Red Nose Day, josta on kahdessa vuosikymmenessä kasvanut maailman menestyksekkäin keräystapahtuma. Haastamaan ja vapaaehtoiseksi

Tiilitehtaan tyttö Sita (vas) kavereineen on mukana SASKin ja ammattijärjestöjen lapsi­ työhankkeessa Nepalissa.

Työpaikoille ja ammattijärjestöille on tämänvuotista Nenäpäivää varten räätälöity oma haastekampanjansa, johon voivat osallistua niin järjestöt kuin epäviralliset henkilöstöryhmät ja kahvikerhotkin. Haaste omalle työnantajalle, oman alueen­ammattiosastoille tai puulaakisarjan mölkkyjoukkueille lähtee kätevästi kampanjan omien nettisivujen kautta, joille kampanjatilanne myös koko ajan päivittyy. Haastaja maksaa oman lahjoituksen-

sa pankkiin viitenumerolla, joka tulostuu automaattisesti jokaiselle lahjoittajalle. Haastetuille lähtee viesti sähköpostitse, mutta käytössä on vaihtoehtoisesti myös tulostettava haastelomake. Lahjoittajien lisäksi Nenäpäivää pyörittävä Ylen Hyvä –säätiö hakee parhaillaan vapaaehtoisia postitustalkoisiin ja paikallisten tempausten järjestämiseen. Ilmoittautua voi Ylen Hyvän nettivisujen kautta. n

UUSI

Insinööri

Nenäpäivän haastekampanjan sivut: http://www.nenapaiva.fi/haaste Ylen Hyvän nettisivut: http://www.ylenhyva.fi SASKin verkkosivut: http://www.sask.fi

29


osaaminen Teksti: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

Italialaisomistus piristi Nautor Oy:n Swanien tekoa

Nautor Oy tekee purjeveneiden kokoonpano- ja viimeistelytyön Pietarsaaressa. Yhtiöllä on toimintaa myös Pedersören Kolpissa ja Kruunupyyssä.

Pietarsaaren seudulla syntyvät Swan-purjeveneet luetaan maailmalla yhdeksi harvoista maassamme valmistettavista merkkituotteista. Jopa yli 10 miljoonan euron hintaisten veneiden teon palikat haetaan käsityöstä ja insinööritaidosta.

P

ietarsaaren satamasta löytyy paikka, johon köyhällä ei ole paljoa asiaa. Ei sittenkään, vaikka talous sattuisi kohentumaan kertaheitosta vaikkapa lottovoiton muodossa. Maamme kautta aikain suurimman yhdelle ihmiselle osuneen lottopotin, miltei viiden miljoonan euron, kaltaisia summia tarvittaisiin rapiat tuplaten, että 100-jalkaisen – reilun 30-metrisen – Swan 100S -purjeveneen harvalukuiseen omistajajoukkoon voisi lukea myös itsensä. Yli 10 miljoonan euron kauppahinnan päälle pitäisi vielä pulittaa alvi sekä maksaa mittaristo ja purjeet. 30

Viittä vaille valmiin Swanin kimpussa häärivät työmiehet ovat jättäneet kenkänsä nöyrästi kuivalle maalle ennen viimeistelytyöhön käymistä. Veneen valmistajan, Nautor Oy:n, palkkalistoilla työskenteleviä miehiä löytyy sieltä täältä pitkin poikin kantta ja sisäosia. Vedessä lilluu myös toisia hitusen lyhyempiä Swaneja. Muutaman kymmenen metrin päässä laiturista toimivan Nautorin siipien suojissa yli 40 vuoden ajan valmistetut Swanit nousivat jo yrityksen historian alkuaikoina ympäri maailman asustelevien raharikkaiden purjehtijoiden keskuudessa käsitteeksi.

Nautor Oy:n operatiivinen johtajan Kjell Vestön mukaan venealallakaan ei enää pärjää vanhoilla konsteilla. Ei, vaikka kauppaisi tuotetta, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa.


Tuotteeksi, josta nirsoimmankin kelpaa käyttää sanaa brändi ja tuotteeksi, josta saman kuoren alta löytää ehdottoman käsityötaidon ja silkan luksuksen. Swanit myydään lähes aina ulkomaille. Kapean sektorin erikoistuotteita syntyy vuodessa 22–24 veneen verran. Malleja on kaikkiaan 8. Vähimmillään 400 000 euroa maksavan Swanin kaltaisia veneitä ei myytäisi niin kuin niitä joitakin vuosikymmenien aikana on myyty, elleivät sen tekijät tietäisi mitä haluavat. Läheisessä Pedersören Kolpissa ja Kruunupyyssä toimivan Nautorin operatiivinen johtaja Kjell Vestö kertoo pääosin useiden miljoonien eurojen hintaisten veneiden teossa tarvittavat ainekset. – Tuotekehitys ja sellaiset materiaalit, mitkä meidän vaativat asiakkaamme hyväksyvät. Vanhoilla menetelmillä ei enää onnistu. Ja tietysti käsityön laatu, Vestö sanoo. Joitakin veneitä on jäänyt toki myös Suomeen. Keväämmällä Fortumin toimitusjohtajalle Mikael Liliukselle ja Fazerin entiselle konsernijohtajalle Berndt

Brunowille valmiiksi saatu Swanin uutuusmalli 66 lipui sekin tosin ulkomaille. Vene on rekisteröity veroparatiisi Isle of Manille. Tuotekehitys paremmaksi

Varsinkin tuotekehitystä on 1990-luvun loppupuolella UPM:ltä Nautor Oy:n ostaneen italialaisen sijoittajaryhmän aikana viety eteenpäin. Osake-enemmistö on luksustavaroita valmistavan Salvatore Ferragamo -yhtiön omistajiin kuuluvalla Leonardo Ferragamolla. – 3D:tä on pakko käyttää tänä päivänä. Onneksi nuoret insinöörit hallitsevat uusia työkaluja. Kun olimme osa UPM-Kymmeneä, niin ei silloin satsattu näin paljon tuotekehitykseen ja yleensä kehitykseen. Tekeminen on hakenut osittain aiempaa teollisempia tapoja. Swanien Kolpissa valmistuvat rungot syntyvät nykyään entistä enemmän hiilikuidusta lasikuidun sijaan. Alapäästään lyijystä valmistetulla pitkällä pylpyrällä, bulbilla, varustetut kölit on tehty hiiliteräksestä. Myös mastot ja kansirakenteet ovat hiilikuitua. Osa mastoista tulee Nautorin kanssa samalla alueella Pietarsaaressa toimivalta amerikkalaisomisteiselta Offshore Spars Oy:ltä. Pintamateriaalit ovat jalopuusta, teakista ja hitusen tammesta. Sisustuksessa on Vestön mukaan luovuttu pyöreistä kulmista. Ne on vaihdettu kanttimaisiin. Tuloksena on pelkistetympää linjaa. Satajalkaisen Swanin kannen alla huokaa lattiaa myöten pääasiassa tummapintainen puu ja hillitysti kiiltävä teräs. Kabinetin tiikkiset istuinosat on päällystetty mattapintaisella nahalla. Hyttien seinissä napin painalluksella sivuun liukuvat paneelit kätkevät suojiinsa isokokoiset tv-ruudut. Täyden koon keittiö kelpaisi useimpaan ravintolaan. Parannettavaa löytyy

Nautor Oy suosii Swan-purjeveneidensä teossa jalopuuta, tammea ja seetriä. Jalopuu on roolissaan muun muassa veneiden ruoreissa sekä kansirakenteiden pinnoissa. UUSI

Insinööri

Ammattilaisen tavoin Vestö ei ole liiaksi tyytyväinen itsensä ja yhtiön työhön. Mies nöyrtyy ja kertoo, että petrattavaa on. – Miten voitaisiin yhdistää vakioitu ja räätälöity vene? Miten voitaisiin olla joustavia menemättä liian pitkälle räätälöinnin puolelle, Vestö kysyy.

Veneiden sisustuksen suunnittelusta vastaa oma porukkansa. Yksi heistä on Yvonne Isakas.

Oikean vastauksen löytäminen johtaa miehen toivomaan tilanteeseen, jolloin valmiista moduuleista kasattavat veneet syntyvät entistä tehokkaammin. Nykyään asiakkaat osallistuvat suunnitteluun ja suoraan valmistusprosessiin hyvinkin runsaasti. Muutoksia veneisiin ehdotetaan valmistumisen varrella usein. Liiasta räätälöinnistä luopuminen näkyy Nautorilla jo nyt. Jonkun aikaa tuotannossa olleiden, täysin asiakaskohtaisesti räätälöityjen one off -veneiden tekeminen loppuu luultavasti kokonaan. Niitä on tehty alle kymmenen kappaletta. Brändin arvon säilyttäminen ja varsinkin sen kasvattaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin merkkituotteen luominen. Tämä on huomattu myös Nautorilla. – Meillä on uskomattoman vahva brändi, mutta se on helppo pilatakin, jos tehdään vääriä päätöksiä. Joku on sanonut, että brändin hengissä pitäminen on vähän niin kuin tuulessa pitäisi kynttilää kämmenen suojassa. Toistaiseksi liekki on lepattanut. Siitä huolimatta, että myös luksusveneiden myynnissä on omat, Vestön mukaan ”henkimaailman asioiksi” luokiteltavat puolet. Esimerkiksi dollarin heikko kurssi näkyy siten, että vaikka amerikkalaisilla asiakkailla ei sinänsä ole rahasta pula, niin kauppoja ei imagosyistä oikein tehdä. – Meillä on paljon asiakkaita, joilla on oma yritys. Se ei välttämättä ole kovin in ostaa luksuspaatti silloin, kun muka ei mene niin hyvin kuin aikaisemmin…n 31


osaaminen Teksti ja kuvat: Anitta Valtonen

Insinööri

ja koiramies Kennelliiton toiminnanjohtaja Olli Rahi lähti niin kiireessä töihin, että unohti koiransa kotiin. Onneksi työpaikalla on runsaasti muita koiria kuvausta varten. Rahi ottaa kainaloonsa karkeakarvaisen mäyräkoiran Lulun. – Mäyräkoirasta en saa allergisia reaktioita, kuten esimerkiksi dalmatialaisesta, Rahi sanoo ja viittaa viiden kuukauden ikäiseen Heiliin, joka olisi mielellään lähtenyt pihalle peuhaamaan.

K

ävin aamulla koirani Cometin kanssa lenkillä, vaihdoin työvaatteet ja lähdin ajamaan töihin. Muistin 30 kilometrin jälkeen, että koira unohtui kotiin! Olli Rahi tunnustaa. – Ei koiralla mitään hätää ole. Vaimoni on kotona kahden pienen lapsemme kanssa ja koira viihtyy siellä hyvin. Täällä se vahtii koko ajan käytävällä kulkijoita, kettuterrieri kun on perusluonteeltaan hyvin valpas. Kuvausta varten Rahilla on mistä valita. Toimiston hiljaisuudesta päätellen ei uskoisi, että työmaalla on päivittäin jopa 20 koiraa. Ovien koiraveräjät ja työpöytien alla olevat lepopaikat ja vesikupit paljastavat, että on täällä muitakin töissä kuin kaksijalkaisia. Insinööri hallitsee projektit

Insinööri, AMK, Olli Rahi kutsuttiin Kennelliiton toimitusjohtajaksi elokuussa 2007. Hän oli työskennellyt liitossa 32

– On tärkeää, että ihmiset ottavat itselleen sopivan rodun, sillä joka rodulla on oma perusluonteensa ja käyttötarkoituksensa. Allergiani vuoksi minulle sopii trimmattava rotu, Olli Rahi sanoo. Työkaverin karkeakarvainen mäyräkoira Lulu suhtautuu kuvaukseen kuten keskivertosuomalainen lokakuiseen loskasateeseen.

puolitoista vuotta koe- ja kilpailusihteerinä. – Insinöörikoulutuksesta on ollut huomattava apu tässä työssä. Insinöörinä opin huolehtimaan projekteista. Opin hahmottamaan, milloin minkäkin asian pitää olla valmis, jotta aikataulu pitää. – Kennelliitossa on paljon projekteja.

Meillä on 1 800 jäsenyhdistystä ja 80–90 rotujärjestöä. Tapahtumia on valtavasti, esimerkiksi agilityn mm-kisat syyskuussa Helsingissä ja Voittaja-näyttely joulukuussa. Erilaisia koemuotoja Kennelliitolla on tällä hetkellä 57. Koesääntöjän muutos on iso projekti, joka pitää tehdä tietyn kaavan mukaan.


Valmistuttuaan insinööriksi Porista vuonna 1997 Rahi työskenteli Porin Prinetissä teknisessä myynnissä, sitten vastaavissa tehtävissä Modultekissä ja kauhavalaisessa ohjelmistotalossa Soforissa ja myöhemmin tietotekniikan opettajana Porin Tekniikkaopistossa. – Luulin pääseväni tietotekniikasta, kun tulin tänne. Mutta ei. Meillä on käynnissä iso tietotekniikkahanke koiratietokannan uusimisesta alkaen. Kennelliitossa ei kenelläkään ole enää käytössä perinteistä puhelinta. – Olen opetellut paljon taloushallintoa. Sitä olisi saanut olla enemmän valittavissa jo opiskeluaikanani insinöörikoulutuksessa. Talouden ennakointi on vaativaa. Oma vikani on, etten opiskelu­ aikana paneutunut paremmin esimerkik­ si ruotsin kieleen. Siitä olisi nykyisessä työssäni valtavasti hyötyä. Vastustamaton tarjous

Olli Rahin lapsuudenkodissa ei ollut mitään eläimiä. Vanhemmat vetosivat Ollin­ allergiaan. – Ensimmäinen koira tuli samaan talouteen vuonna 1993, karkeakarvainen kettuterrieri. Pidän myös kovasti kotimaisista roduista, omistan esimerkiksi suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiria. Olen ollut mukana ajokokeissa, hirvikokeissa, agilityssä ja luolakokeissa. Metsästäminen on ehdottomasti hauskinta koiran kanssa, hän sanoo. Keväällä 2003 Rahi sai vastustamattoman tarjouksen. Hänet pyydettiin viideksi kuukaudeksi Kanadaan katsomaan, mitä ammattimainen koiran esittäminen näyttelyssä eli handleritoiminta on. – Kiersin tutun ammattihandlerin kanssa. Näyttelypaikalle saattoi olla 1 500 kilometriä ja yhdellä handlerilla esitettävään yli kymmenen eri rotuista UUSI

Insinööri

koiraa. Koirien ja tarvikkeiden kuljetus vaati ison asuntovaunun. Näyttelyissä herätys oli aamulla kello 5. Puolen tunnin kuluttua aamiainen oli syöty ja alkoi koirien pesu ja föönaus näyttelyä varten. Minuuttiaikataulu juoksutti myös minua. Seisoin kehän laidalla ja vaihdoin koiran lennossa handlerille, joskus esitin itsekin koiria. Se oli hyvä opintomatka. – Parhailla handlereilla on niin hyvä kontakti koiraan, että näyttää kuin he eivät tekisi mitään. Se vaatii hirvittävän määrän työtunteja Ei parane hermostua

Rahi myöntää, että joskus pinna on tiukalla oman terrierin kanssa, mutta hermostua ei saa. – Kerran töistä tullessani näin, että koirani istuu ikkunalaudalla. Osasin jo valmistautua siihen, ettei kotona ole yhtä siistiä kuin lähtiessäni. Koira tervehti iloisesti ovella, kukkapurkit ja mullat olivat sikin sokin lattialla. Ei siinä enää voi moittia koiraa. – Trimmatessakaan Comet ei malttaisi pysyä paikallaan. Mutta lapsia se rakastaa. Kun esikoisemme Noora syntyi, vaimoni Outi laittoi hänet lattialla. Koira nuuski tulijan ja tajusi, että se kuuluu laumaan. Mitään ongelmia ei ole ollut. Nyt 3-vuotias Noora ja 1-vuotias Lauri rakastavat koiraamme. Noora viihtyisi koiranäyttelyssä katsomassa koiria vaikka kuinka pitkään. Rahi sanoo, että koirapelko on hälvennettävissä tutustumalla koiriin rauhallisesti ja oppimalla pois pelosta. Niin on käynyt hänen vaimolleenkin. – Koiranomistajien kannattaa pitää oma koira rauhallisena neljä tassua maassa, niin ettei se hypi ja pompi. Ihmisten pitää oppia lähestymään koiraa alakautta, ei taputtamalla sitä päähän. Koira kokee sen alistamiseksi, eivätkä ainakaan metsästyskoirat pidä siitä.

– Meillä on talokohtainen työehtosopimus (uusittu 2007) Erton kanssa eikä uudessa tessissä enää ole kesätyöaikaa. Vanhoilla työntekijöillä se vielä on, Rahi kertoo. – Olemme pyrkineet vähentämään määräaikaisten työntekijöiden käyttöä. Varsinkaan määräaikaisuuksien ketjuttaminen ei ole kenenkään etu. – Suuret tapahtumat tahtovat kuormittaa samoja henkilöitä. On tärkeää maksaa ylitöistä asiallisesti ja huolehtia jaksamisesta. Aiemmin viikonlopputöistä maksettiin kiinteä korvaus. Nyt maksamme tessin mukaan. Työntekijöiden ja esimiesten on harkittava, ovatko ylityöt todella välttämättömiä. Ihmiset tarvitsevat myös vapaa-aikaa. – Meillä on liitossa hurjan hyvä ammattiosaaminen. Minun tehtävässäni tärkeää on oppia kuuntelemaan ja kyselemään. Välillä Olli Rahi irrottautuu koiratoiminnasta kokonaan. – Kun lapsemme ovat hoidossa, käymme vaimoni Outin kanssa bridgekilpailuissa. Olemme pelanneet kilpaa yhdessä 90-luvun alkupuolelta. Pelaaminen vaatii täydellistä keskittymistä. n

Bridge on vastapainoa

Työ Kennelliitossa on väliin hektistä. Tapahtumia on valtavasti, suuri osa kesällä ja syksyllä. Monet ihmiset haluavat koiranpennun kesällä, jolloin Kennelliiton neuvojia tarvitaan.

Kennelliitto on Pohjoismaiden vanhin alan järjestö. 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1989 liitto sai lahjaksi kuvanveistäjä Pekka Ketosen tekemän suomenpystykorvaveistoksen.

33


Teksti ja kuvat Esa Tuominen

Metrirungon puhemies Puuteollisuusinsinööri Juhani Kurppa on vannoutunut puurakentamisen kannattaja. Nyt hän on lyö rumpua uudenlaisen puutalon runkoelementin puolesta.

P

arhaat keksinnöt ovat usein hämmästyttävän yksinkertaisia. Vakuutuin tästä taas kerran, kun tutustuin Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) kehiteltyyn Metrirunkoelementtiin. – Tuli vain mieleen, että miksi kukaan ei tätä ennen ole keksinyt. Näin kertoo tamperelainen puuteollisuusinsinööri Juhani Kurppa Metri34

rungon nimellä kulkevasta keksinnöstä, jonka on kehitellyt rakennusarkkitehti, DI Tero Markkanen. Kurppa työskentelee TAMK:ssa projektipäällikkönä ja tällä hetkellä iso osa hänen työajastaan kuluu Metrirunko-idean markkinoimisessa. – Puhelimet soivat ja kiinnostusta on herännyt aina Kiinaa ja Japania myöten. Luulenpa, että tästä tulee vielä kunnolli-

Pienyrittäjien kanssa tulee aina toimeen, tietää TAMK:n projektipäällikkö Juhani Kurppa, joka markkinoi Metrirunkoa talonrakennuksen uutena menetelmänä.

nen vientituote suomalaiselle rakennusteollisuudelle, Kurppa ennustaa. Konekauppiaasta projektipäälliköksi

Juhani Kurppa valmistui puuteollisuusinsinööriksi Lahden teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1975. Sen jälkeen hän vietti lähes 30 vuotta tien päällä puuteollisuuden koneita kauppaamassa.


– Sahalinjoja, höyläkoneita, puusepänkoneita… Koko Suomi tuli kierrettyä autolla moneen kertaan ja lisäksi vähän Pohjoismaita, Venäjää ja Baltiaakin. Kun ikää alkoi karttua, katseli Kurppa itselleen töitä, joissa ei tarvinnut olla jatkuvasti reissussa. Niinpä hän rantautui TAMK:iin ja on siellä viime vuodet vetänyt projekteja, jotka tavalla tai toisella ovat liittyneet rakentamiseen. Ja usein vielä Kurpan leipälajiin, puurakentamiseen. – Olen henkeen ja vereen puutalorakentamisen kannattaja. Puusta tehty talo hengittää aivan toisin kuin tiilitalo. Eikä nykyisen liimapuurakentamisen aikana tarvitse enää tulipaloakaan pelätä niin kuin ennen – liimapuu kun ei pala. – On ilahduttavaa nähdä, että uusiutuva luonnonvara, puu, on taas päässyt arvoonsa suomalaisessa talonrakennuksessa. Joskus takavuosina kivirakentaminen mainosti itseään raivoisasti ja monet ryhtyivät epäilemään puun käyttöä esim. omakotirakentamisessa. Uusi rungon pystyttämisen tapa

Viime kuukaudet Juhani Kurpan työaika on kulunut Metrirunko-idean tuotteistamisen parissa. Kysymyksessä on uusi tapa, jolla rakennuksen runko pystytetään valmiista elementeistä. – Tämä tekniikka sijoittuu ”pitkätavararakentamisen” ja varsinaisen elementtirakentamisen välimaastoon. Runko kootaan elementeistä, mutta kysymyksessä eivät ole valmiit eriste-elementit vaan jokainen rakentaja tekee eristykset itse, Kurppa kertoo metrirungon ideasta. Metrirunkoelementti on levymäinen tuote, joka on valmistettu lujuuslajitellusta sahatavarasta. Siinä on joka suuntaan 60 cm:n välein momenttijäykkä liitos, mikä antaa vapauden sijoittaa ikkunoita ja ovia lähes oman mielen mukaan. Vakiomittaisen Metrirunkoelementin korkeus on 2,5 metriä ja sen paksuudeksi voidaan valita 10–25 cm. – Liitokset on tehty loveamalla, joten elementti on erittäin tukeva, jopa niin tukeva, että Metrirungosta voidaan tehdä useampikerroksisiakin rakennuksia. – Lämpöeristeen asentaminen seinärakenteeseen onnistuu helposti. SähköUUSI

Insinööri

ja vesiputkistot voidaan asentaa ilman, että höyrysulkua tarvitsee lävistää. Eikä ns. kylmäsiltoja synny, Kurppa suitsuttaa uuden keksinnön erinomaisuutta. TAMK:ssa on laskettu, että 140 neliömetrin omakotitalon rungon pystyttäminen metrirunkotekniikalla tulee 1 500–1 700 euroa halvemmaksi kuin sen naputteleminen kirvesmiesporukalla paikan päällä.

Elementti on jopa niin tukeva, että Metrirungosta voidaan tehdä useampikerroksisiakin rakennuksia.

Yrittäjillä ei ole aikaa

Metrirunko on jo tuotesuojattu ja sen lisenssin on hankkinut ruoveteläinen puutavarayrittäjä. Toistaiseksi yrityksessä Metrirunkoa tehdään vielä käsipelillä, mutta parhaillaan kehitellään räätälintyönä konetta, joka mahdollistaa runkoelementin teollisen tuottamisen. – Pienyrittäjän kaikki tarmo menee tuotannon pyörittämiseen, joten hänellä ei ole mahdollisuutta harrastaa tuotteittensa markkinointia. Yrittäjä on saanut TE-keskukselta PK-yrityksen kehittämisavustusta, jonka turvin TAMK:n tutkimus- ja kehityspalvelut -yksikkö on voinut auttaa häntä markkinoinnissa, Juhani Kurppa kertoo. – Pienyrittäjien kanssa puuhaaminen on oikein antoisaa touhua. Heidän kans-

saan pärjää aina. Pienyrittäjillä on usein paljon käytännön ideoita, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia ideoiden käytäntöön viemiseen. Niinpä on hyvä, että me TAMK:ssa voimme olla pienyrittäjien tukena tällaisia hankkeita käynnistämässä. Yksi referenssirakennus on jo metrirunkotekniikalla ehditty pystyttää. Pohjoissatakuntalaisessa Kankaanpään kaupungissa koottiin 150 neliömetrin varastohallin runko TAMK:ssa kehitellyistä runkoelementeistä. – Kuusi tuntia siinä meni, kun runko oli pystyssä. Eikä pelkkä runko vaan kattotuolitkin olivat samassa ajassa paikallaan, Kurppa kehuu ylpeänä. n

Juhani Kurppa iloitsee siitä, että kuusipuun merkitys rakennusmateriaalina tajutaan nykyään paremmin kuin ennen.

35


oikeus Teksti: Mika Varjonen, neuvottelupäällikkö, Tradenomiliitto

Tulospalkkiot

T

ulospalkkiolla tarkoitetaan peruspalkkaa täydentävää palkitsemista, joka perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavallisesti yrityskohtaiset tulospalkkiojärjestelmät perustuvat työnantajan yksipuolisiin päätöksiin tai tulospalkkiosopimuksiin. Myös työehtosopimuksissa (esim ICT-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus) on säännöksiä mm. tulospalkkio­ järjestelmien käyttöönotosta. Tässä artikkelissa käsitellään eräitä tulospalkkioissa esiintyviä ehtoja, jotka ovat työllistäneet YTN-liittojen lakimiespalveluita. Tulospalkkiot ja työsuhteen voimassaoloedellytys:

Tulospalkkioihin voi liittyä toimeenpano- ja maksuehtoja. Esimerkkeinä tällaisista voidaan mainita tulospalkkioiden maksamisajankohtaa koskevat ehdot, kuten maksupäivä ja se tuleeko maksuajankohtana olla yrityksen palveluksessa. Tällaista ehtoa on arvioitu myös oikeuskäytännössä. Ratkaisuissa on annettu painoa työntekijän tietoisuudelle maksamis- ja työssäoloehdosta sekä työnantajan tarkoitukselle sitouttaa työntekijöitä yritykseen tulospalkkioiden avulla. HelHO Nro 719, 14.3.2006 S 05/2024: Työntekijän ei näytetty olleen tietoinen maksamisajankohtaa ja työssäoloa koskevan ehdon sisällöstä eikä, sen katsottu olleen vakiintunut käytäntö. Saavutettu tulospalkkio tuli maksaa, vaikka työntekijä ei ollut yhtiön palveluksessa. KäO ja Ho katsoivat, että tulospalkkiot ovat osa palkkaa ja viittasivat TSL:n säädöksiin. HelHO 12.10.2006 Nro 3002, S 04/3229: Työssäoloehto oli selvä ja kaikkien tiedossa, joten työntekijällä ei ollut oikeutta palkkioon. HelHO Nro 2045, 18.6.2007 S 07/163: Bonuksen maksamisen tarkoituksena oli sitoutumisen lisääminen yhtiöön, joten työntekijän irtisanoudut36

tua työsuhteesta bonuksen maksamisen edellytykset eivät täyttyneet Vallitsevan oikeustilan mukaan työnantaja voi liittää, sitouttamistarkoituksessa, työssäoloehdon tulospalkkion maksamisen ehdoksi, mutta siihen vedotessaan työnantajan tulee näyttää työntekijöiden olleen tästä erityisehdosta tietoisia. Tulospalkkiosopimuksia tehtäessä­ tulisi sopia siitä, miten se maksetaan työsuhteen päättyessä. Suositeltavaa on tässä yhteydessä sopia esim. siten, että tulospalkkio maksetaan tällöin suhteessa tulospalkkion kertymisaikana tehtyyn työaikaan ja työsuhteen kestoaikaan kertymisaikana ts. pro rata temporis -periaatteen (oikeuksien ja velvollisuuksien määräytyminen tehdyn työajan suhteessa) mukaisesti.

Tulospalkkiosopimuksia tehtäessä tulisi sopia siitä, miten se maksetaan työsuhteen päättyessä.

Työsuhteen päättösopimuksia teh­täes­ sä sopimuksissa tulisi erikseen huomioida yritysten tulospalkkiota koskevat ehdot, erityisesti työsuhteen voimassa­oloedellytys ja pyrkiä saamaan sopimukseen muiden korvausten lisäksi ennen työsuhteen päättymistä kertyneet tulospalkkiot. Lisäksi tulospalkkiot tulee päättösopimuksissa eritellä mahdollisesta muusta kokonaiskorvauksesta. Tällä on vaikutusta paitsi työsopimuslaissa säädettyyn korvausvelvollisuuden ja työttömyysedun yhteensovittamiseen myös henkilön työttömyysturvaan. Tulospalkkio, jonka ansainta kohdistuu työssäoloehtoon luettavalle ajalle, otetaan huomioon vakiintunutta palk-

kaa laskettaessa. Kertakorvaus, jossa ei ole eritelty korvauksen perusteita, jaksotetaan työttömyysturvassa kokonaan, eikä kertakorvausta oteta huomioon vakiintunutta palkkaa laskettaessa. Tulospalkkiot ja perhevapaat

Yrityksen tulokseen perustuvan tulospalkkion jakoperuste on tasa-arvolain vastainen, jos työntekijä menettää oikeu­ den palkkioon joko kokonaan tai osittain äitiys- tai isyysloman takia. Äitiys- tai isyysloman ajan jättäminen huomioimatta tulospalkkion maksamisessa syrjii työntekijää suoraan sukupuolesta johtuvasta syystä: ilman vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvää syytä katsottaisiin kyseinen ajanjakso suoraan tulospalkkioon oikeuttavaksi työskentelyjaksoksi. Äitiys­­tai isyysvapaan aikaa ei voida ottaa huomioon palkkion maksamisessa edes siten, että palkkio maksettaisiin suhteellisesti pienennettynä, vaan äitiys- tai isyysvapaan aika tulee rinnastaa työssäolon veroiseksi ajaksi kokonaan. Jos työntekijä käyttää oikeuttaan vanhempain- tai hoitovapaaseen, eikä saa tulospalkkiota lainkaan, on kysymyksessä myös näissä tapauksissa syrjintä. Vanhempain- ja hoitovapaalla olevalle palkkio voidaan tosin maksaa suhteellisesti pienennettynä eli huomioimalla vapaan aika maksettavaa osuutta vähentävänä ajanjaksona. Tulospalkkiot ja epätyypilliset työsuhteet

Lisäksi tulospalkkiojärjestelmien soveltamiseen liittyy kysymys järjestelmän yhdenvertaisuudesta. TSL 2:2:ssä säädetään syrjintäkiellosta ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta. Jos tulospalkkaus on rajoitettu työn tuloksen ja vastuun erilaisuuden vuoksi tiettyyn viiteryhmään, tasapuolisuutta arvioidaan vain kyseisen ryhmän sisällä. Mutta jos kyse on ylei-


sistä palkitsemisjärjestelmistä, määrä- ja osa-aikaisiin ei saa pelkästään työsuhteen kestoajan ja työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja, kuin muissa työsuhteissa (KKO:2008:28). Muut ehdot

Tulospalkkiojärjestelmiin voi olla sisällytetty käytettävien mittareiden, maksamisajankohtaa ja maksamisedellytyksiä

koskevien ehtojen lisäksi myös monenlaisia muita ehtoja. Selkeä suositus on, että tulospalkkio­ järjestelmiin ei tulisi sisällyttää mitään sellaisia ehtoja, jotka johtaisivat esim. laillisissa poissaoloperusteissa tulospalkkioiden eväämiseen.

ratkaiseva tekijä on se, onko työnantaja täyttänyt velvollisuutensa ja tiedottanut yksittäisten ehtojen sisällöstä henkilöstöä. Jos työntekijä ei ole ehdosta tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, on mahdollista, että yksittäistä tulospalkkiosopimuksen ehtoa voidaan pitää kohtuuttomana. n

Ehtojen kohtuuttomuus

Ehtojen kohtuuttomuusharkinnassa yksi

Teksti: Teea Kemppinen, OTM, lakimies, Asianajotoimisto Bützow Oy

Edunvalvontavaltuutus

J

okainen voi edunvalvontavaltuutuksella etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioi­ taan vaikkapa sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Tämän mahdollistaa marraskuussa 2007 voimaan tullut edunvalvontavaltuutusta koskeva laki. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen jokainen voi varmistua siitä, että mahdollisen toimintakyvyttömyystilanteessa hänen asioitaan hoitaa hänen itsensä valitsema henkilö.

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?

Edunvalvontavaltuutus on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee ne asiat, jotka haluaa valtuutuksen kattavan: omaisuutensa hoidon, taloudelliset asiat, ja mahdollisesti jopa valtuuttajan henkilöä koskevat seikat kuten terveyden- ja sairaanhoidon. Valtuutus voi siis olla yleisluontoinen, tai se voidaan laatia hyvinkin yksityiskohtaiseksi. Edunvalvontavaltuutuksesta tulee ilmetä valtuuttamistarkoitus ja ne asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Tästä kannattaa keskustella oikeusoppineen kanssa. Luonnollisesti valtuutuksesta tulee selvitä myös valtuuttaja ja valtuutettu seUUSI

Insinööri

kä maininta tilanteista, joissa valtuutus tulee voimaan, eli jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tämä siitä syystä, että lakia edunvalvontavaltuutuksesta sovelletaan nimenomaan vain sellaisiin valtuutuksiin, jotka on määrätty astumaan voimaan edellä mainituissa tilanteissa. Kahden esteettömän todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Tämän jälkeen valtakirja voidaan joko luovuttaa valtuutetun haltuun tai siitä voidaan ilmoittaa muuten valtuutetulle. Valtakirjaa voi halutessaan muuttaa, tai sen voi peruuttaa. Milloin edunvalvontavaltuutus tulee voimaan?

Jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Tällöin valtuutettu esittää maistraatille alkuperäisen valtakirjan ja lääkärinlausunto tai muun vastaavan asiakirjan, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan niitä nimenomaisia asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee siten voimaan vasta, kun maistraatti on tutkinut ja vahvista-

nut sen. Maistraatti valvoo muutenkin valtuutetun toimintaa. Valtuutetun tulee esimerkiksi antaa maistraatille luettelo valtuuttajan varoista ja veloista valtuutuksen astuessa voimaan. Maistraatti voi halutessaan pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan talouteen liittyvien asioiden hoitamisesta. Järkevää ennakointia

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on järkevä toimi niin vanhalle kuin nuorellekin. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtuutuksen merkityksen. Silloin, kun asiat luistavat ja kyky huolehtia omista asioista on tallella, ei valtakirja juuri hetkauta jokapäiväistä elämää suuntaan tai toiseen. Se luo lähinnä turvallisuuden tunteen valtuuttajalle myös pöytälaatikossa ollessaan, sillä tällöin valtuuttaja itse tietää, että asiat ovat järjestyksessä. Jos sitten käy niin, että valtakirjalle todella tulee tarvetta vaikkapa sairauden vuoksi, on sellaisen etukäteen laatiminen osoittautunut todella järkeväksi ennakoinniksi, koska oikeustoimikelpoisuuden menetyksen vuoksi valtakirjan laatiminen jälkikäteen voi olla myöhäistä. Valtuuttaja on voinut etukäteen varmistua siitä, että asioiden hoidosta vastaa joku tuttu ja turvallinen henkilö. n 37


opiskelijat

Akava Camp – korkeakoulukiertue n Akava näkyy tänäkin syksynä

insinööriopiskelijoille Akava Camp -kiertueen muodossa. Akava Camp kiertää korkeakouluja tavoitteenaan parantaa opiskelijoiden työelämätietoutta. Korkeakouluyksiköiden suuren määrän takia Camp -kiertue ei ehdi rantautua kaikkiin tekniikan AMK -yksiköihin.

Ne yksiköt, joissa Akava ei pysähdy, kierretään perinteisesti IOL:n omien asiamiesten voimin. Jokaisessa yksikössä vieraillaan vähintään kerran syksyn aikana. Seuraa IOL:n nettisivuja osoitteessa www.iol.fi ja oman paikallisyhdistyksesi tiedotusta, niin tiedät, milloin olemme paikalla.

Insinöörityötä tekemässä? n Opiskelijoiden ja koulujen henkilökunnan tapaamisten lisäksi syksyn kierrokseen kuuluvat Insinöörityöinfot. Info on suunnattu kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liittyvät asiat alkavat olla ajankohtaisia. Toki infoa voi tulla kuuntelemaan jo opintojen varhaisemmassakin vaiheessa. Insinöörityöinfossa käydään yleisesti läpi työn saantiin ja palkka-

ukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millaista korvausta työstä yleisesti saadaan? Mitä on otettava huomioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksen tulemalla paikalle. Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua ja tule paikalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöhön liittyen!

Oletko jo vastannut tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen? n Jatkava opiskelija, muistathan

vastata IOL:n ja UIL:n Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehdään mm. seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuositukset. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä kattavamman ja todenmukaisemman profiilin saamme tekniikan opiskelijoista luotua.

Kysely on lähetetty IOL:n jäsenille sähköpostiin (jos et ole sitä saanut, kannattaa päivittää yhteystiedot oikeiksi jäsenrekisteriimme). Kyselyn voi täyttää myös omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla tutkimuslomakkeella tai netissä osoitteessa www.iol.fi/kyselyt. Muista kuitenkin, että vastaat tutkimukseen vain kerran jotakin edellä mainituista tavoista käytt��en.

Palvelujen markkinointi -koulutus Järvenpäässä 23.–24.8. n IOL koulutti paikallisyhdistysten

edustajia liiton palvelujen markkinoinnista Järvenpäässä. Koulutuksessa käsiteltiin mm. kuinka kohdentaa markkinointi opiskelijoille, joilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita, miten palvelun markkinointi 38

eroaa tuotteen markkinoinnista ja kerrattiin jäseneksi liittymisen hyötyjä sekä jäsenetuja erilaisin käytännönharjoituksin. Osallistujat saivat kurssilta mukaansa tuhdin paketin ideoita ja motivaatiota uusien opiskelijoiden kohtaamiseen kouluilla.

Tapio Alaviiri puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Vaalikamppailu on alkanut. 

T

änä syksynä käydään alueellisesti erittäin tärkeät vaalit. Suomen kunnissa valitaan valtuutetut seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Ehdokkaat ovat hyvin näkyvästi alueellisesti kampanjoineet jo edustamiensa arvojen puolesta. Liian monesti kuulee nuorten vähättelevän kunnallispolitiikan merkitystä tai toteavan sen kokonaan tyhjänpäiväiseksi. Tähän meidän pitää saada muutos. Poliittiset päätökset liittyvät aina käytännön elämään ja tämä näkyy myös opiskelijoille oman kunnan alueella. Kunnallispolitiikka on lähin tie viedä oman paikkakunnan asioita eteenpäin.  On tärkeää, että kunnat panostavat tulevaisuuden osaajiin. Laadukkaan koulutuksen takaaminen on myös kunnan päättäjien­ tehtävä. Pelkästään valtion vastuulle tätä ei voi jättää. Koulutuspaikat on mitoitettava työvoima­tarpeita vastaaviksi. Kouluterveydenhuolto on edelleen retuperällä useissa kunnissa. Ongelma­pisteitä on paljon ja ne on myös tuotava esille.   Insinööriopiskelijaliitto näkyy useilla paikkakunnilla kunnallisvaaleihin liittyen. Useat paikallisyhdistykset järjestävät vaalipaneeleita tai kahvittelutilaisuuksia, missä jokaisella on mahdollisuus tutustua useisiin ehdokkaisiin eri puolueista. Lisäksi meille on tärkeää, että saamme vietyä viestimme eteenpäin tuleville valtuutetuille.  On ollut onneksi ilo huomata, että useita tekniikan opiskelijoita on myös ehdokkaina tulevissa kunnallisvaaleissa. Teillä on tärkeitä asioita vietävänä eteenpäin. Kunnalliseen päätöksentekoon tarvitaan myös opiskelijoiden substanssiosaamista. Kukaan muu ei paremmin pysty niitä viemään eteenpäin kuin te itse. Lisäksi on tärkeää, että jokainen meistä käyttää ääntänsä syksyllä. Haluamme, että Suomen kuntiin valitaan tulevaksi kaudeksi valtuustoihin parhaat mahdolliset edustajat!   Antoisaa syksyä kaikille!


www.uio.fi

Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät n Insinööriopiskelijoiden vuoden pääta-

pahtuma Insinööriopiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Kuopiossa 11.– 12.10. Tapahtuma alkaa avajaisilla torilla klo 12, jonka jälkeen rastikisa jalkauttaa opiskelijat pitkin Kuopion keskustaa ja laittaa joukkueet ratkomaan insinöörimäisiä tehtäviä. Ilta huipentuu perinteisiin loppubileisiin, joissa koko tuhatpäinen insinööriopiskelijajoukko kokoontuu bailaamaan saman katon alle

ravintola Albatrossiin Lost Madisonin ja The Giant Leapin johdolla. Päivän aikana ratkotaan myös joukkueiden paremmuus Tekniikka ja X -kisassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tekniikka ja Kalevala. Paikallisyhdistykset myyvät osallistumispasseja opiskelijoille. Useimmat paikallisyhdistykset järjestävät myös yhteiskuljetuksen Kuopioon, joten mukaan pääset vaivattomasti lähes kotiovelta. Mitä kauempaa mukaan lähdetään, sen pi-

dempikestoiset ovat bileetkin. Bussimatkathan luonnollisesti ovat oma osansa reissuja! Jos et ole vielä omaa passiasi hankkinut, tee se pika pikaa oman paikallisyhdistyksesi kautta. Näin takaat pääsyn vuoden parhaisiin bileisiin. Lisätietoja IOP:stä ja Tekniikka ja X -kisasta saat omalta paikallisyhdistykseltäsi tai IOP:n nettisivuilla www. iop2008.com.

IOL:n järjestöjohdon neuvottelupäivät 15.–17.8. n IOL:n paikallisyhdistysten puheenjohtajat tapasivat Piikkiössä Tuorlan Majatalossa keskustellen liiton ajankohtaisista asioista. Keskeisinä aiheina olivat mm. tulevan syksyn haasteet, jäsenkehitys sekä liiton missio, visio ja strategia työ.

UUSI

Insinööri

Asiapitoisuuden vastapainoksi ulkona kisailtiin rastiradalla, jossa tiimityöskentelytaidot laitettiin lujille mm. A-pukin kuljettamisessa pystyasennossa mukana olleesta vesikupista vettä läikyttämättä.

39


KUNTA uutisia

Kolme neljästä kuntatyöntekijästä suosittelisi omaa työpaikkaansa n Kuntien eläkevakuutuksen Kunta-

alan työsyke -tutkimuksen mukaan kolme neljästä kuntatyöntekijästä suosittelisi omaa työpaikkaansa tuttavalleen. Erityisesti hyvä esimiestyö, työhyvinvoinnin tukeminen, työpaikan ilmapiiri ja kohtuullisena pysyvä kiire kannustavat suosittelemaan omaa työpaikkaa. Muita vastaajia useammin työpaikkaansa suosittelisivat ne vastaajat, jotka työskentelevät terveystoimessa. Sen sijaan teknisellä sektorilla työskentelevät suosittelisivat työpaikkansa muille muita harvemmin. Nuoret kuntatyöntekijät suosittelevat omaa työpaikkaansa vanhempia työntekijöitä useammin.

Määräaikaisia palvelussuhteita on vähennetty kunnissa n Kunta-alan sopimusten piirissä oli Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 424 000 palkansaajaa lokakuussa 2007. Heistä 76 prosenttia oli vakinaista henkilöstöä ja 22 prosenttia määräaikaisissa palvelussuhteissa. Vuoden aikana määräaikaisten määrä oli kunta-alalla vähentynyt 5 500 henkilöllä eli lähes 6 prosentilla. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi samaan aikaan yli 3 300 henkilöllä.

Kilpailusta ei ole apua maaseudun kuntapalveluihin n Kilpailulainsäädäntö ja sen soveltami-

nen maaseudun olosuhteisiin saa kovaa kritiikkiä maaseutukuntien johtajilta. Käynnissä olevan Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan useampi kuin yhdeksän kunnanjohtajaa kymmenestä on sitä mieltä, ettei sosiaali- ja terveyspalveluissa ole toimivaa kilpailua. Kunnissa nähdään, että kuntien varat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten palvelujen tuottamiseen. Lähes 80

40

prosenttia 111 kunnan kunnanjohtajista uskoo, että palvelujen tarpeen kasvusta selvitään tulevina vuosikymmeninä vain kasvattamalla vapaaehtoistyön ja omaisten vastuuta. Kunnissa toivotaan kolmannen sektorin ja järjestöjen keskittyvän entistä enemmän palvelujen tuottamiseen, ei pelkästään vapaa-ajan toiminnan ja harrastusten edistämiseen. – Nämä toiveet kolmannen sektorin roolin kasvusta näyttävät kuitenkin olevan ristiriidassa sen kanssa, millaisena kunnanjohtajat näkevät järjestöjen tilanteen, sanoo tutkija Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä. – Järjestöjen rahoitus on epävarmaa, järjestöväki ikääntyy, järjestöissä ei ole riittävästi aktiivisia toimijoita eivätkä ne ole kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta. Koska näyttää siltä, että kolmas sektori ja järjestöt tarvitaan mukaan työhön maaseudun palvelujen järjestämiseksi, on nämä lähtökohdat otettava huomioon ja paljon puhuttua kumppanuutta rakennettava niiden pohjalta.

Alueelliset talousnäkymät vielä suotuisat n Loppuvuoden talousnäkymät pysyvät

valoisina työ- ja elinkeinoministeriön ja TE-keskusten Alueelliset talousnäkymät -raportin mukaan. Talouskasvun hidastuminen näkyy seutukunnissa hiukan varovaisempina odotuksina. Kuitenkin valtaosa seutukunnista uskoo nykyisen suotuisan kehityksen jatkuvan esimerkiksi elinkeinorakenteen ja työllisyyden osalta. Yritysten tilauskannat ovat nyt hyvällä tasolla ja uusien yritysten syntyminen on useilla seuduilla edelleen aktiivista. Meneillään on useita aluekehityksen kannalta tärkeitä investointeja kaupan alalla, matkailussa, kaivostoiminnassa sekä teollisuudessa.   Maamme 74:sta seutukunnasta 41:ssä uskotaan elinkeinoelämän paranemiseen. Voimakasta kasvua odotetaan Tunturi-Lapin, Kajaanin ja Pieksämäen seutukunnissa. Loppuvuoden osalta näkymät heikkenevät Itä-Lapin seutukunnassa. Myös Kotka-Haminan seutukunnan näkymät ovat heikot.

Työttömyyden alenemista odotetaan 54 seutukunnassa. Alenema pohjautuu vahvaan työvoiman kysyntään sekä työvoiman ikääntymiseen. Työttömyyden kasvua on odotettavissa vain neljässä seutukunnassa (Itä-Lappi, Kuusiokunnat, Kotka-Hamina, Länsi-Saimaa).

Opas lähiesimiehille kuntaliitoksissa n Kuntaliiton, Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen Rakennamme yhdessä -opas on tarkoitettu lähiesimiehen työn tueksi kuntaliitosmuutoksissa. Punaisena lankana on tuloksellisuus ja työhyvinvointi. Opas tarjoaa konkreettisia työvälineitä ja tukea esimiestyölle muutoksessa. Se antaa myös ylimmälle johdolle ajatuksia siitä, miten lähiesimiehiä on tarpeen tukea ja muistaa muutoskiireen keskellä. Opas on hyvin sovellettavissa myös muihin kunta-alan muutostilanteisiin. Opasta voi tilata Kuntaliiton kirjakaupasta tai ladata pdf-julkaisun internetistä www.kunnat.net > Kuntatoimintaa > Kirjakauppa.

Vähenevät kunnantalot talteen kuvakilpailulla n Kuntaliitto kerää avoimella kutsulla kunnan- ja kaupungintalojen kuvia. Kuvia voivat lähettää lokakuun loppuun mennessä niin kunnat kuin kuntalaisetkin. Suomen kuntien lukumäärä vähenee vuoden 2009 alusta 67:llä. Nyt on oikea aika kuvata oma kunnantalo, sillä kuntaliitosten vuoksi myös kunnantalojen määrä vähenee. Kaikista lähetetyistä kuvista äänestetään kauneimmat ja rumimmat kunnantalot. Kunnan- ja kaupungintalot ovat ensi vuonna Euroopan rakennusperintöpäivien teemana. Suurten kuntamuutosten keskellä on hyvä kerätä tietoa siitä, miten kunnantaloissa on toimittu, mitä niiden ympärillä on tapahtunut ja luoda myös laajempi katsaus kuntien ja kaupunkien taloista sekä kulttuurista. Tarkemmat ohjeet löytyvät internetistä www.kunnat.net/kunnantalot.


Työturvallisuuskortti jo noin 460 000 ihmisellä n Työturvallisuuskortti on ollut käytössä

suomalaisilla työpaikoilla yli viisi vuotta. Kortinhaltijoita on tällä hetkellä noin 460 000, joista ulkomaalaisia, pääosin virolaisia ja venäläisiä, on yhteensä noin 20 000. Yritykset, oppilaitokset ja yksittäiset konsultit järjestävät vuosittain lukuisia työturvallisuuskorttikursseja. Koulutus on ollut osaltaan vähentämässä tapaturmia monessa yrityksessä, mutta valtakunnallisissa tilastoissa kortin vaikutus ei näy. Työturvallisuuskeskuksen mukaan se osoittaa, että ilman hyvää turvallisuuden hallintaa pelkkä panostus koulutukseen ei tuota tulosta. Ulkomaalaisen työvoiman koulutuksen laadussa on TKK:n mukaan ongelmia. Koulutusaineistot on käännetty usealle eri kielelle, mutta osaavien kouluttajien ja tulkkien määrä on aivan liian­ pieni. Lisäksi puuttuu ulkomaalaisten koulutuksessa tarpeellista tukiaineistoa, jota TKK olisi halukas tuottamaan yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Syrjintä säännölliseen seurantaan n Sisäasiainministeriö on käynnistänyt

työn syrjinnän seurantajärjestelmän rakentamiseksi. Järjestelmän avulla seurataan etnisen alkuperän, iän, uskonnon ja vakaumuksen, vammaisuuden ja seksuaalinen suuntautumisen perusteella tapahtuvaa syrjintää. Lisäksi seurataan sukupuolen vaikutusta yhtenä syrjintää mahdollisesti lisäävänä osatekijänä. Järjestelmän avulla tuotetaan ajantasaista seurantatietoa internetiin ja julkaistaan vuosittain Syrjintä Suomessa -seurantaraportti. Aineistoa ryhdytään keräämään tämän syksyn aikana ja ensimmäinen kattava raportti syrjinnästä julkaistaneen helmikuussa 2009. Hankkeessa ovat mukana keskeiset ministeriöt, järjestöt, työelämän osapuolet, tutkimusta ja tilastoja tuottavat tahot, neuvottelukunnat sekä syrjintäkysymysten valvontaviranomaiset. UUSI

Insinööri

Muutoskisa – huominen haltuun! n Akavan Muutoskisa-kampanjan tarkoituksena on vahvistaa liittojen jäsenpitoa, ts. jäsenten uskoa siihen, että järjestäytyminen kannattaa, ja että oma liitto keskusjärjestöineen on tukena monella tavalla koko työuran ajan. Kuusiosaisesta kampanjasta ovat jäjellä vielä: 24.9. Tampere, Tampereen ammattikorkeakoulu, Juhlasali, Teiskontie 33. Johtaminen ja esimiestyö: Leadership by talent – esimieshyveitä ja kuolemansyntejä 2.10. Kuopio, Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16. Ilmastonmuutos, ympäristö- ja energia: Ilmastonmuutos haastaa ammatillisesti – kaikki

7.10. Jyväskylä, ammattikorkeakoulu, IT-Dynamo, auditorio, Piippukatu 2. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen: Työpaikan kultasormet viideltä multasormiksi – hanki elämä 9.10. Turku, yliopisto, ICT-talo, audit., Turku Science Park, Joukahaisenk. 3–5. Työnkansainvälistyminen: Osaatko sanoa kymmenellä kielellä kiitos – työelämä kansainvälistyy Päivätilaisuudet kestävät klo 8.30– 16.00. Päivän päätteeksi pidetään iltatilaisuudet/seminaarit klo 17.00–19.30. Ajat vaihtelevat paikkakunnittain. Tarkemmat tiedot www.akava.fi/ muutoskisa 41


järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 870 johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola 0201 801 811 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ hallinnon assistentti Satu Muukkonen yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 608 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824 hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 palveluaika klo 10–15 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 jasen@uil.fi pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865 jäsenpalveluesimies Pasi Heiskanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 Tuula Oksanen, Emmi Porvar, Anna-Maija Posti, Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, assistentti Anne Herne 0201 801 841 Susanna ­Saarila (äitiyslomalla) koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki työnantajaperintä 0201 801 833 0201 801 803 kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 Yksityisen sektorin asiamiehet kehitysasiantuntija Tarja Salmi 0201 801 837 Matti Koskinen 0201 801 846 Tomi Seppä 0201 801 844 Opiskelija-asiat Juha Simell 0201 801 848 Info@iol.fi Björn Wiemers 0201 801 836 opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä Pekka Hongell 0201 801 830 0201 801 843 projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 LAKIASIAINYKSIKKÖ kenttäasiamiehet työelämän oikeudelliset palvelut Anu Kaasalainen 040 552 7990, 0206 93 858 Janne Laakso 040 518 0058 lakimiehet@uil.fi toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 PALVELUT-YKSIKKÖ johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 työsuhdelakimiehet tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 Maria Harju, Kati Hallikainen, järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 Hanne Salonen, Juha Teerimäki järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen 0201 801 806 VIESTINTÄYKSIKKÖ toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 0201 801 872 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman Kalevankatu 4, 5. krs 40100 Jyväskylä GSM 040 579 5116

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku jonna.aaltonen@mertek-group.fi GSM 040 55 766 73 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 alueasiamies Tuomo Hiltunen PL 16, 80231 JOENSUU 0201 801 775

MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa

Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi TEKNIIKAN JA ERITYISALOJEN AMMATTILAISET KTL RY Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin 045 633 1946 www.tekniikanjaerityisalojenammattilaiset.fi

UIL:n työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan ja jäsentietopalvelun puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Työsuhdeneuvonnan uusi numero on 0206 93 858 ja jäsentietopalvelun uusi numero on 0206 93 877. Uusiin puhelinnumeroihin soittaminen on halvempaa kuin aikaisempiin. Liitto haluaa tarjota jäsenilleen palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Siksi puhelinnumerot vaihtuvat.

42


mennen tullen

n Helsingin Insinöörit

n Tampereen INSINÖÖRIT

n TURUN INSINÖÖRIT

Työmarkkinaklubit syksyllä 2008 • Palkkarakenne to 16.10. klo 17.30.Ilmoittautumiset: HI:n toimistolle 10.10. mennessä. • Palkat pääkaupunkiseudulla ja Euroopassa to 13.11. klo 17.30. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset: HI:n toimistolle 7.11. mennessä. Paikka: Helsingin Insinöörit HI ry:n toimisto, Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola, Espoo.

Seinäkiipeilyä Vuorentaustassa ma 22.9. klo 17.30–19.30. Tervetuloa mittelemään painovoimaa vastaan. Ilmoittautumiset pe 19.9 mennessä Hiekan taidemuseon esittely ke 1.10. klo 17.00. Tutustumme oppaan johdolla Kustaa Hiekan säätiön ylläpitämiin kokoelmiin. Ilmoittautumiset (avec) pe 26.9. mennessä.

Tule liikkumaan 4.10. uudelle motarille. Etenemisvaihtoehtoja ja matkoja on vaikka millä mitalla: juosten, hiihtäen, meloen, fillarilla, luistimilla ja matkoja on maratonista lyhyempiin. Ilmoittautumiset: tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Osallistumismaksu 10/hlö. Lisätiedot tapahtumasta: www.kisakallio.fi/uutiset/viidentunnelinmarathon.html

Insinööriklubi to 23.10. klo 18, Ravintola Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2 6. kerros, Helsinki Alustus: Älykäs itsensä johtaminen: Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun, Susanna Rahkamo Buffet, Orkesterina Swing 93. Ilmoittautumiset HI:n toimistoon 17.10. mennessä.

Telakan naistenilta ma 20.10 klo 17.15. alkaen. Tarjolla turvetta! Telakan turvesaunaillassa voit kokeilla kuinka turve kiihdyttää aineenvaihduntaa ja poistaa kehosta tehokkaasti kuona-aineita. Ilmoittautumiset ma 13.10. mennessä.

Värikuulamittelöä tiedossa! Tervetuloa to 9.10 klo 18-20 pelaamaan värikuulapeliä Piikkiöön (Raadelmantie 76). Ilmoittautumiset tuikeilmoittautumiset@hotmail.com. Leikki maksaa 10 €/nenä. Lisätiedot: www.huvilupa.fi

Naisday, Tampere-talo la 1.11. klo 9.00 – 16.00. Naisday on naisen paras ystävä. Tarjolla 30 lippua innokkaimmille jäsenille (1/jäsen) Ilmoittautumiset pe 17.10. mennessä.

Ensiavun peruskurssi EA 1, 16 t 25 ja 26.10 klo: 9–17. Ilmoittautumiset: tuikeilmoittautumiset@hotmail.com

URAN JA ELÄMÄN TASAPAINO Kouluttaja Risto Koskinen, Navigen Oy. HI:n Nuorten Insinöörien järjestämä koulutus pidetään Helsingin Insinöörien Vådötorpp-huvilalla (Vartiosaaressa ItäHelsingissä) lauantaina 18.10. klo10.3018.00. Kuljetus salmen yli lähtee Reposalmen rannasta klo 10.00. Osallistumismaksu 30 €/hlö. Ilmoittautumiset 3.10. mennessä ilmoittautumiset@helins.fi tai HI:n toimistolle p. (09) 477 4540. Koulutuksen enimmäisosallistujamäärä on 16 henkilöä. SENIORIT 24.9. klo 13. HI:n toimistolla, Tietäjäntie 4 Pohjois-Tapiola, Espoo Vuoden 2009 toiminnansuun­n it­ telun palaveri Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 23.9. mennessä, puh. (09) 477 4540 tai toimisto@helins.fi HOEDOWN vierainaan TOKELA ja JONNA TERVOMAA Leppävaaran Sellosalin syyskonsertissa ke 1.10. klo 19. Jäsenhinta 10 € Varaa lippusi HI:n toimistosta. Ilmoittautumiset@helins.fi ja puh. (09) 477 4540

UUSI

Insinööri

Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Tampere-talo su 2.11. klo 19.00. Lauri Tähkä & Elonkorjuu esiintyy Tampere-talossa. Lippuja on varattu 20 kpl. Ilmoittautumiset pe 17.10. mennessä. Keilailua Kaupin keilahallilla ti 4.11. klo 17.30.–18.30. Oletko koskaan keilannut? Ohjattu keilailutuokio tutustuttaa lajin perustekniikkaan. Oletko kaato- vai jättömestari? Tule testaamaan kuinka pallosi pyörii Kaupissa (keilakuja 1). Ilmoittautumiset pe 31.10. mennessä Tähtitaivas tutuksi! Kaupin tähtitorni ma 10.11 klo 18.00–20.00. Tutkiskellaan omaa aurinkokuntaamme planetaario-ohjelman avulla ja katsellaan taivasta kaukoputkella. Ilmoittautumiset pe 7.11. mennessä. Yhdistyksen varsinainen kokous ma 17.11. klo 17.00. Tarkemmat tiedot tapahtumasta Insu 4/2008 Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.tampereeninsinoorit.fi tai toimisto@tampereeninsinoorit.fi

Tule mukaan kokkaamaan! Kokkikurssi 23.10. klo 17.00 alkaen, omavastuu 10 euroa. Lisää tulevia tapahtumia ja näistä tapahtumista llisätietoja www.tuike.fi

n Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit

Syyskokous ti 28.10. klo 19.00 Next Hotel Linneassa, Hämeenaukio 1, Riihimäki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Ennen kokouksen alkua UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari tuo hyriläisille liiton terveiset sekä jakaa ansiomerkit pitkään sekä liiton että Hyrin toiminnassa mukana olleille ja ansioituneille henkilöille. Juhlistamme tätä kunnianosoitusta kuohuviinillä ja iltapalalla. Ilmoittautumiset Hyrin nettisivulla www.hyri.net Pikkujoulut pe 14.11. Grand Casinolla Helsingissä. Pikkujoulut ovat avec-tilaisuus. Hinta 30 €/hlö sisältää show-lipun, illallisen viineineen ja linja-autokuljetuksen. Ilmoittautuminen ja tarkempi aikataulu Hyrin nettisivulla www.hyri.net 43


Lisää voimaa sinun etujesi valvontaan. Kahden teknisten osaajien liiton yhdistyminen teki Uudesta Insinööriliitosta alan johtavan liiton. Suurempi jäsenmäärä tarkoittaa sanoillemme suurempaa painoarvoa silloin, kun neuvottelupöydässä on sinun tulevaisuutesi. Voit olla huoleti, sillä olet omiesi joukossa. Jäsenistöömme kuuluu yli 73 000 yksilöä, jotka kaikki tunnemme nimeltä. www.uil.fi

Helpompaa huomista


Insinoori-0908-low