Insinööri 8/2017

Page 1

Logistiikan avulla herkut ravintolapöytiin 8

2017

Vihdoin edessä palkankorotuksia

Tehtaan sijaan usea työllistäjä

Pakkolakien lyhyt historia


18

34

39

Sisällys 8/2017 10 14 16 18 20 22 24 26 36 38 39 43

Verkostoitumisen mestari Päätös nollalinjalle Julkisen sektorin palkat ensi vuonna Simuloitu taistelu tuntuu todelta Suomalainen pomona Kiinassa Ruuhkahuippu marraskuussa Perinteet yhdistyvät uuteen Savupiippukaupungit erikoistuvat Liiton vahvuutena tasapuolisuus Jäsenten luota vihannesviljelyyn Lukijat kiittävät lehteä Teatterin taika syntyy yhteistyössä VAKIOT

3 4 9 17 28 32 34 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Annika Rauhala

2

Turussa veden maku on parantunut.

s. 14


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2018 /15.2., 5.4., 7.6., 23.8., 18.10., 13.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801

(8,8 snt/min) PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 €

ILMOITUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Sata vuotta yhdessä

S

atavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlavuosi alkaa kääntyä lopuilleen. Vuoden mittaan itsenäisyyttä on juhlistettu monin tavoin. Mukaan on mahtunut isoa ja pientä tapahtumaa, juhlallista ja arkisempaa. Olemme osallistuneet juhlimiseen omien halujemme mukaan. Kun kerran olemme suomalaisia, osa on jättänyt juhlimisen kokonaan väliin. He ovat juhlineet itsenäisyyttä työn merkeissä, kuten meillä suomalaisilla on tapana sanoa. Sellaisia me suomalaiset olemme, erilaisia ja erikoisia. Juhlavuoden teema on ollut Yhdessä. Teema sopii meille suomalaisille. Yhdessä olemme itsenäistä Suomea sittenkin rakentaneet, vaikka yhtenäisyys on välillä natissut itsenäisyyden ensimmäisistä metreistä lähtien. Itsenäinen Suomi syntyi sekavassa tilanteessa. Kansa oli jakaantunut taloudellisesti ja sosiaalisesti, yhtenäisyydestä ja yksituumaisuudesta ei juuri voi puhua. Vastakkainasettelu johti sisällissotaan, joka jätti jälkensä yli sukupolvien. Seuraavat kaksi vuosikymmentä olivat opettelua ja totuttautumista tasavaltalaiseen menoon. Helppoa ei ollut vieläkään. 1920-luvun lopulla alkanut taloudellinen lama aiheutti yhteiskunnallista levottomuutta, poliittiset ääriliikkeet voimistuivat. Työ ja sen puute laittoivat suomalaiset liikkeelle, kuten niin monta kertaa aiemmin ja sen jälkeen. Osa jätti nuoren tasavallan lopullisesti ja lähti etsimään onneaan maan rajojen ulkopuolelta. Poliittisen tilanteen kiristyminen Euroopassa 1930-luvulla vei Suomen pitkiin ja raskaisiin sotiin. Ajanjakso oli isänmaalle raskas, mutta se myös yhdisti nuorta kansakuntaa. Suomi selvisi sodasta ja ryhtyi rauhan tultua rakentamaan maata yhdessä. Helppoa ei se meille suomalaisille tietenkään ollut. Oli tultava toimeen suurvallaksi nousseen Neuvostoliiton ja toistemme kanssa. Isänmaa tarjosi kansalaisilleen työtä ja leipää, joskus enemmän, toisinaan vähemmän. Kekkonen oli ja tuli Koivisto. Suomi rakensi omaa hyvinvointimalliaan ja etsi paikkaansa valtioiden joukossa. 1990-luvun alun lama runteli Suomea, liityimme Euroopan unioniin ja vaurastuimme jälleen. Vuosituhat on vaihtunut, maailma ei ole entisensä. Ihmiset ovat maailmanlaajuisesti liikkeellä. Meille suomalaisille tilanne on haastava. Taas on opittava elämään uudella tavalla yhdessä. Suomi selviää varmasti, onhan kansakunta jo sata vuotta harjoitellut asiaa vaihtelevalla menestyksellä.

3


BITTIKATTAUS

Minna Virolainen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Insinööriliitto ja sen tanskalainen sisarliitto IDA (Ingeniørforeningen i Danmark) esittelivät Töihin Tanskaan -projektia marraskuussa Helsingissä ja Tampereella. Tilaisuuksissa IDAn lakimies Bo Falkencrone kertoi Tanskan työmarkkinoista ja antoi vinkkejä työnhakuun. Lue lisää: www.ilry.fi/tanska.

1 982

Syyskuussa IAET-kassassa oli 1 982 Insinööriliiton päivärahaa saavaa jäsentä. He ovat esimerkiksi työttömiä, lomautettuja sekä lyhyttä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekeviä. Tammikuussa heitä oli 2 718.

Akavan hallitus seuraavalla kaudella Keskusjärjestö Akavan liittokokouksessa marraskuussa valittiin järjestölle hallitus kaudelle 2018–2019. Insinööriliittoa hallituksessa edustavat puheenjohtaja Samu Salo ja neuvottelujohtaja Petteri Oksa. Salon varajäsen on kehittämispäällikkö Kalle Kiili ja Oksan varajäsen on varapuheenjohtaja Stig Landén.

4

Tieto tekee lohkoketjuista liiketoimintaa Tieto on perustanut lohkoketjuihin keskittyvän liiketoimintayksikön. Tieto Blockchain Solutions -yksikkö ja kumppaniyritys Evernym esittelevät globaalin identiteettiverkoston turvalliseen sähköiseen asiointiin pohjoismaisille asiakkailleen. Lohkoketju- ja hajautetut tilikirjateknologiat mahdollistavat helpon tavan rakentaa luotettavia ja turvallisia suhteita organisaatioiden, yritysten ja yksityishenkilöiden väliseen kanssakäymiseen internetissä. Tiedon lohkoketjuyksikön tavoitteena on auttaa asiakkaita tunnistamaan lohkoketjuteknologian todelliset mahdollisuudet ja hyödyntämään tätä uuden liiketoiminnan luomisessa. Ensi

vaiheessa yksikkö keskittyy sähköiseen identiteettiin, henkilökohtaisen tiedon hallintaan, digitaaliseen omistajuuteen ja toimitusketjun toteutuksiin. – Lohkoketjuteknologia on yksi suurimmista käynnissä olevista teknologiamurroksista, sanoo Tieto Blockchain Solutions -yksikön johtaja Markus Hautala. Tutkimuslaitos Gartner on nimennyt lohkoketjuteknologian yhdeksi vuoden 2017 strategiseksi teknologia-alueeksi. Lohkoketju on tekniikka, jolla voidaan luoda hajautettu ja läpinäkyvä tietokanta. Tietokantaa voivat ylläpitää luotettavasti ketkä tahansa toisilleen tuntemattomat tahot, eikä tietoja voi jälkikäteen väärentää.


BITTIKATTAUS

YTN haastoi Stora Enson ja Eforan työsopimusrikkomuksista ole työehtosopimusta, koska Metsäteollisuus ry ei ole suostunut sitä YTN:n kanssa solmimaan. Näin ollen työnantajilla ei ole myöskään oikeutta leikata työsopimuksessa sovitun ehdon mukaisia pekkaspäiviä. YTN haluaa sopia asioista metsäteollisuudessa työehtosopimuksien kautta, kuten kilpailukykysopimuksessa edellytetään. Näin toimitaan muilla Suomen vientialoilla. Vastaava kanne on nostettu jo aiemmin muutamia Metsä Groupiin kuuluvia yrityksiä kohtaan. Nyt vaateet kohdistuvat siis myös Stora Ensoon ja Eforaan.

Kutsu IOL:n liittokokoukseen

KUVAGREDUT

Insinööriopiskelijaliitto IOL:n ylimääräinen liittokokous järjestetään 12.1.2018 Hotelli Nuuksiossa Espoossa. Kokouksessa käsitellään hallituksen täydentäminen hallituksen jäsenen eroamisen seurauksena. Lisätietoja: puheenjohtaja Miihkali Härkönen, miihkali.harkonen@iol.fi.

Rauhaisaa joulunaikaa! toivottaa Insinööri-lehden toimitus

Thinkstock

Ylemmät toimihenkilöt YTN on haastanut myös Stora Enson ja Eforan käräjäoikeuteen ylempiin toimihenkilöihin kohdistuneesta työsopimusrikkomuksesta. Osana kilpailukykysopimuksen soveltamista jotkut metsäteollisuuden yrityksistä ovat päättäneet yksipuolisesti leikata myös ylempien toimihenkilöiden pekkaspäiviä. Menettely on vastoin kilpailukykysopimusta, jossa edellytettiin, että asiasta sovitaan työehtosopimuksissa. Metsäteollisuudessa työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä ei

Vastavalmistuneiden työtilanne parani Vastavalmistuneet insinöörit löytävät aikaisempaa helpommin töitä ja alkupalkat ovat samalla nousseet, kertoo Insinööriliiton uusin työmarkkinatutkimus. – Vastavalmistuneiden työllisyys koheni selvästi etenkin teollisuudessa, sanoo Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa. Koko insinöörikunnan ansiot ovat noudatelleet yleistä linjaa eli palkkakehitys on ollut niukkaa. Vastavalmistuneiden insinöörien tilanne on vuosittain toteutettavan Insinööriliiton, ruotsinkielisen insinöörijärjestön DIFFin ja kunta-alan KI Insinöörit:n yhteisen työmarkkinatutkimuksen valopilkku. Uusien insinöörien alkupalkan mediaani on nyt 2 720 euroa ja keskiarvo 2 771 euroa. Mediaani nousi viime vuodesta 2,6 prosenttia ja keskiarvo 3,2 prosenttia. Myös työllisyys koheni selvästi, vaikka vastavalmistuneista yhä joka kahdeksas oli työttömänä. Lähes kaksi kolmasosaa vastavalmistuneista oli saanut vakituisen työpaikan. Määräaikaisia tehtäviä teki noin joka viides. Vuokratyösuhteiden osuus laski reiluun prosenttiin. Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisema talousennuste povaa palkansaajien ansiotasoindeksin nousuksi 0,3 prosenttia tänä vuonna. Ennuste on yksi yhteen IL:n työmarkkinatutkimuksen kanssa. Insinöörien rakennekorjattu mediaanipalkka nousi lokakuusta 2016 tämän vuoden lokakuuhun mennessä 0,4 prosenttia ja keskiarvopalkka 0,3 prosenttia. Ammattikunnan keskiarvopalkka oli 4 199 euroa ja insinöörien mediaanipalkka 3 950 euroa.

5


BITTIKATTAUS

Työeläkeasiat kiinnostavat nuoria HANNUN PALSTA Hannu Saarikangas koulutusjohtaja Insinööriliitto

Huipulla – ihanko oikeasti

H

uipulla, pudotuksesta huolimatta, otsikoi opetus- ja kulttuuriministeriö äskettäin julkistettua PISA 15 -yhteenvetoa. Tällä kertaa selvityksen pääaiheena olivat luonnontieteet. Suomessa Pisa-kokeiseen osallistui noin 6 000 yläkoululaista ja heistä valtaosa oli 9.-luokkalaisia. Suomen sijoitus oli komeasti viides, joskin hiipumista silläkin tasolla oli. Suomen pistemäärä antoi yleisarvosanan tyydyttävä osaaminen, jota parempaan ei yksikään muukaan maa päässyt. Kun tulosta perkaa hiukan tarkemmin, karu totuus alkaa paljastua. Ja siitä syystä tutkimuksen otsikointi minua häiritsee. En halua olla ilon pilaaja, mutta jos luonnontieteiden osaaminen on Suomessa heikentynyt selvästi ja samalla myös suomalaisten huippujen määrä on romahtanut lähes puoleen vuoden 2006 tasosta, on jotakin perinpohjaisesti pielessä. Lisäksi Suomessa tyttöjen ja poikien välinen luonnontieteiden osaamisero oli OECD-maiden suurin. Sama karu tilastolasku oli näkyvissä matematiikassakin. Suomen pistemäärä on pudonnut vuoden 2003 luvusta 544 vuoden 2015 lukuun 511. Nyt olisi korkea aika ottaa härkää sarvista ja ihan aikuisten oikeasti puuttua kehityksen kulkuun. Niin hauskaa kuin erilaiset tuntikehysleikit ja vuotuiset lukion uudistamistalkoot ovatkin, niiden sijaan pitäisi saada aitoa muutosta ruohonjuuritason tekemiseen. Yksinkertainen pohdinta voi olla paikallaan, millä suomalainen peruskoulu innostaisi nuoria miehiäkin. Matematiikka ja luonnontieteet ovat vaikeita aineita ja ulkoa pänttääminen ymmärtämättä, mihin niitä tietoja tarvitsee, ei innosta. Omalle sisarelleni matemaattiset aineet olivat kauhistus. Hän sanoi aikanaan hammaslääkäristä tultuaan: – Jos joku olisi kouluaikana kertonut, että hampaan halkeaminen johtui lämpölaajenemisesta, olisin ihan varmasti kiinnostunut fysiikasta. Kouluaikaan ei näitä käytännön esimerkkejä ollut kukaan kertonut.

6

Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa ja työeläkkeisiin myönteisesti, vaikka eläkeasiat tuntuvat vielä vierailta. Tulevaisuuden työelämä näyttäytyy nuorille usein vaihtuvina, joustavina työsuhteina ja itsensä työllistämisenä. Toisen asteen opiskelijat pohtivat tulevaisuuden työelämää Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat Telan sekä Nuorten Akatemian 100 ajatusta työstä ja työeläkkeestä -hankkeessa. Nuorten kiinnostusta työeläkkeisiin lisäsi tieto, että työeläke alkaa kertyä jo 17-vuotiaana. Opiskelijoita kiinnosti erityisesti tutkinnosta, keikkatöistä ja yrittäjyydestä kertyvä työeläke ja sen suuruus. Myös palkkaerot ja sitä kautta eläke-erot kiinnostivat. – Nuorten on hyvä tuntea ainakin työeläkkeen perusteet, kuten että kaikesta työstä kertyy työeläkettä, Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi korostaa. Nuoret näkivät, että tulevaisuudessa työtä tehdään entistä enemmän usein vaihtuvissa työsuhteissa tai itsensä työllistäjinä kiinteiden työaikojen ja työpaikkojen vähentyessä. Moni heistä ajatteli, että työtä tehdään samaan aikaan monelle eri työnantajalle. Osa nuorista oli huolissaan töiden riittävyydestä tulevaisuudessa. Valtaosa uskoi uuden teknologian tuovan myös uusia töitä.

EU:lta tukea kaupan alalta irtisanotuille Euroopan globalisaatiorahasto EGR myöntää Suomelle 2,5 miljoonaa euroa Anttilasta ja Stockmannilta irtisanottujen tukemiseen. Rahoituksella edistetään 1 500 irtisanotun uudelleentyöllistymistä. Tuella rahoitetaan irtisanottujen palveluita, jotka edistävät uudelleentyöllistymistä kaupan alalle tai kouluttautumista kokonaan uudelle alalle. Muun muassa irtisanottujen työllistymistä, kouluttautumista ja uuden yritystoiminnan käynnistämistä tukevat toimenpiteet ovat jo käynnistyneet eri puolilla Suomea. Kyseessä on ensimmäinen EGR-hanke, jossa irtisanottuja on joka puolella maata. Suomi on käyttänyt Euroopan globalisaatiorahastosta tuettuihin hankkeisiin rahaston kymmenvuotisen historian aikana yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, kun huomioidaan sekä EU:n että kansallinen rahoitusosuus. Suomi on hyödyntänyt rahastoa etenkin ict-alan suurten irtisanomisten yhteydessä. Vuosina 2015–2016 Suomi haki rahastosta tukea enemmän kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio. Euroopan globalisaatiorahaston tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia. Rahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan.


BITTIKATTAUS

Harjoitteluiden kokonaisarvosanaksi kahdeksan Akavan opiskelijoiden tuore harjoittelubarometri kertoo, että korkeakouluopiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä harjoittelukokemukseensa ja kokevat sen vastanneen hyvin heidän odotuksiaan ja ennakkokäsityksiää Opiskelijat antavat harjoittelukokemukselleen kokonaisarvosanaksi kahdeksan ja odotusten täyttymisestä 7,5. – Harjoittelu tasoittaa opiskelijoiden tietä työelämään ja tuottaa ammatti-identiteetin ja oman osaamisen kannalta merkityksellisen kokemuksen, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Henna Pursiainen. – Tulokset kertovat myös sen, että monelle harjoittelu on ensimmäinen kosketus omaa opintotaustaa vastaaviin töihin. Tärkeintä harjoittelussa opiskelijoille on oman alan työkokemuksen kartuttaminen sekä kiinnostavan harjoittelupaikan löytäminen. Muita keskeisiä tekijöitä olivat osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät ja työllistymismahdollisuudet harjoittelupaikkaan. Lue lisää: www.akava.fi/harjoittelubarometri

Hyvä työura alkaa perehdytyksestä Hyvä perehdytys on tärkeää työturvallisuuden ja työn sujuvuuden kannalta – oli uusi työntekijä minkä ikäinen tahansa. Erityisen tärkeää perehdytys ja työhön opastaminen on uraansa aloitteleville nuorille. Heille työelämän pelisäännöt ja työympäristön vaarat eivät aina ole tuttuja. Ennen uuden työntekijän saapumista pitää läpikäytävät asiat suunnitella ja sopia, kuka perehdyttämisestä huolehtii. Tarvitaan yksi vastuuhenkilö, vaikka varsinaisia perehdyttäjiä voikin olla useampia. – Hyvän perehdytyksen avulla uusi työntekijä tuntee pääsevänsä nopeasti osaksi työyhteisöä, sanoo tutkija Mikko Nykänen Työterveyslaitoksesta. – Uuden työntekijän tulosta on hyvä tiedottaa muille työntekijöille hyvissä ajoin, jotta he osaavat huomioida hänet. Työpaikalla pitää olla perehdyttämissuunnitelma ja -aineisto. Hyvä perehdyttäminen edellyttää avointa keskustelua työyhteisössä ja perehdyttämissuunnitelmien jatkuvaa kehittämistä. Perehdytys on jatkuva prosessi, jota tarvitaan aina työtehtävien ja työmenetelmien muuttuessa. Lue lisää: www.ttl.fi

Mihin käytät mahdollisen veronpalautuksen? Veronpalautukset maksettiin tileille 5. joulukuuta. Veronpalautuksia sai tänä vuonna 3,5 miljoonaa asiakasta. Keskimääräinen veronpalautus oli noin 720 euroa. Mätkyjä eli jäännösveroja tuli tänä vuonna maksettavaksi vajaalle 700 000 asiakkaalle. Keskimääräinen jäännösvero oli noin 1 630 euroa. Insinööriliiton marraskuun uutiskirjeessä kysyttiin veronpalautusten käytöstä. Vastaajista kolmannes ei käytä palautuksia mihinkään erityiseen tarkoitukseen. Neljännes tekee rahoilla joulu- tai muita hankintoja. Vastaajista 16 prosenttia säästää rahat. Neljännes ei saanut palautuksia. Vastaajia oli yhteensä 1 057.

En saa veronpalautuksia, maksoin viime vuonna sopivasti

7%

En saa veronpalautuksia vaan maksan jäännösveroja

18 %

10 % Käytän jouluostoksiin

16 %

16 %

Käytän muihin hankintoihin

Siirrän säästötilille tai sijoitan

33 % En erityisesti mihinkään, palautukset tulevat käyttötilille

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Edunvalvontaa yli rajojen

L

iittomme tekee jäsentensä edunvalvontaa monella sektorilla ja useiden sidosryhmien kanssa sekä Suomessa että maailmalla. Tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat muun muassa keskusjärjestö Akava, Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Teollisuuden palkansaajat TP. Näiden lisäksi liittomme kuuluu moniin kansainvälisiin, insinöörien edunvalvonnan kannalta olennaisiin järjestöihin. Osallistuin hiljattain kolmen liiton delegaatioon Brysselissä. Insinööriliitto kävi kaupungissa yhdessä Tekniikan Akateemiset TEKin ja Ammattiliitto Pron kanssa viemässä terveisiä toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työelämään ja sen tarpeisiin liittyen. Lyhyen matkan aikana tapasimme muun muassa komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen, suomalaisia europarlamentaarikkoja, virkamiehiä sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajan. Keskustelut olivat antoisia. Peräänkuulutimme useita, kolmen liiton jäsenille tärkeitä asioita. Esittelimme keskeisiä tavoitteitamme ja näkemyksiämme uusien työpaikkojen synnyttämiseksi Eurooppaan. Painotimme, että maanosan kilpailuetu ei ole halvoissa työvoi-

makustannuksissa vaan brändissä, laadussa ja toimitusvarmuudessa. Euroopan pitää olla teknologiajohtaja. Sen myötä koulutusjärjestelmää on rukattava niin, että tavoite on mahdollista täyttyä. Elinikäiseen oppimiseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön on satsattava selvästi nykyistä enemmän. Puhuimme myös oikeudenmukaisemman kauppapolitiikan puolesta. Tavoittelemme muun muassa verotuksen oikeudenmukaisuutta, harmaan talouden kitkentää ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemistä. Päämääränä on oltava kestävän hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen. Matkalla edistimme myös monia jäsenillemme tärkeitä työhön liittyviä tavoitteita. Tehtävää on paljon niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. On tärkeää, että esimerkiksi työaikadirektiivin uudistamisessa huomioidaan asiantuntija- ja johtotehtävissä olevien työaikasuojelu. Työsuojeludirektiivit on päivitettävä modernin työelämän tarpeisiin ja rikkonaisissa työsuhteissa olevien asema ja toimeentulo on turvattava. On selvää, ettei yksittäinen lobbausmatka Brysseliin kesää tee. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että yhä useammat meitä koskevat asiat päätetään Suomen rajojen ulkopuolella. Edunvalvonta kansainvälistyy ja työtä jäsenten puolesta on tehtävä myös maailmalla.

9


Turun vesijohtovesi otettiin vielä muutama vuosi sitten Aurajoesta, aivan Ari Nummelinin työpaikan vierestä.

10


Verkostoitumisen mestari TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Ilari Välimäki

Vesihuoltomestari Ari Nummelin muistuttaa, että kraanasta tuleva vesi ei ole mikään itsestään selvä asia. ››

11


Y

hdyskuntatekniikan insinööri Ari Nummelin tutkii rakenteilla olevan hoivakodin piirustuksia. Kiinteistöön pitäisi saada sprinklerijärjestelmä, joka pystyy syöttämään vettä 1 700 litraa

minuutissa. – Pitää kyllä vähän miettiä. Miten näin iso järjestelmä voidaan liittää mukaan niin, ettei se imaise verkostoa tyhjäksi. Se ei ole aina ihan yksinkertainen asia. Nummelinin työhön Turun Vesihuolto Oy:ssä kuuluvat muun muassa vesi- ja viemäriputkien liitännät tonteille. Hän neuvoo suunnittelijoita ja rakennusvalvontaa sekä ottaa kantaa suunnitelmiin. – Toinen puoli työtäni on suora asiakasneuvonta. Keskustelen esimerkiksi omakotitalojen omistajien kanssa siitä, miten vesiliitännät pitää tontilla toteuttaa.

HULEVESIEN PUHDISTAMINEN KALLISTA Ari Nummelinia työllistävät erityisesti tonttiliitännät.

12

Monet suomalaiset kiinteistöt ovat tulleet peruskorjausikään. Sama koskee putkistoja. – Yleisohje on, että kun viemäriputkia joudutaan uusimaan, samalla kannattaa katsoa saneerauksen kannalta myös vesijohtoa ja hulevesiä. Putkitöissä kaivaminen tulee kalliiksi,

joten kerralla on järkevää tehdä mahdollisimman paljon. Uusi laki määrä, että hulevesiä ei saa enää johtaa jätevesiviemäriin. – Kun jätevesien joukosta saadaan pois hulevesiä, jätevesien kokonaismäärä pienenee. Samalla pienenevät kulut, joita jätevesien puhdistuksesta aiheutuu yhteiskunnalle. TYÖKOHTEET VAIHTELEVAT

Vuonna 2002 Turussa valmistunut Nummelin suunnitteli kunnallistekniikkaa Pöyryllä ja Naantalin kaupungilla ennen nykyistä pestiään. – Työssäni on mielenkiintoisinta vaihtelevuus. Jokainen kohde on taatusti erilainen. Vesihuoltomestarin työssä vaaditaan asiaosaamisen lisäksi myös ihmissuhdetaitoja. – Joskus tontinomistajalla voi olla oma vahva näkemys siitä, miten liitynnät kannattaa tehdä. Hänen voi olla vähän vaikea ymmärtää, jos vaikkapa tonttijohtoa ei voi liittää suoraan runkoputkeen, vaan se on vietävä kauemmaksi kaivoon, mistä aiheutuu samalla lisää kustannuksia. Nummelinin mukaan tosiasiat on perusteltava huolellisesti: on kerrottava putkitekniikasta ja verkostoista sekä virtaamista ja kapasiteeteista.


”Suomalainen vesijohtovesi kannattaisi brändätä.”

Vesi saattaa olla tulevaisuuden öljy Vesi-instituutti Wanderin johtava hankepäällikkö, kemian tohtori Martti Latva muistuttaa, että globaalilla tasolla veden merkitys on korostunut entisestään. – Ilmastonmuutoksen myötä kuivuus on lisääntynyt niin Etelä-Euroopassa kuin Afrikassakin. Samaan aikaan toisilla alueilla ongelmia aiheuttaa liika vesi eli myrskyt ja tulvat sekä nouseva vedenpinta. Hurjimmissa visioissa on väläytelty jopa sitä, että vesi olisi tulevaisuuden öljy, joka ruokkisi laajalti bisnestä ja ohjaisi politiikkaa. Öljyn tavoin puhtaasta juomavedestä jopa sodittaisiin. – Itse en usko, että asiat kärjistyisivät noin pitkälle. Merivedestä voidaan tehdä juoma- ja kasteluvettä ja johtaa sitä putkien avulla kuivuudesta kärsiville alueille. Latvan mukaan kyse on ennen kaikkea poliittisesta tahdosta ja rahasta. Suuret infrastruktuurihankkeet vaativat myös vakiintuneita yhteiskunnallisia oloja. – Tärkeässä roolissa on myös esimerkiksi vesienkäsittelyprosessissa tarvittava energia. Mutta kuivimmilla alueilla on yleensä tarjolla paljon uusiutuvaa aurinkoenergiaa.

VESIALAN OSAAMINEN KANTAA RAHAA VIRTAA MAAN ALLE

Vesi saattaa tuntua monesta suomalaisesta itsestään selvältä asialta. Hyvää juomavettä tulee kraanasta – ja sillä selvä. Vesiklosettikin toimii vähintään yhtä hyvin kuin kuuluisa junan vessa. – No joo. Tosiasiassa putkistoja esimerkiksi saneerataan koko ajan, jotta homma toimisi. Suomalaiset ovat toki siinä onnekkaassa asemassa, että meillä on paljon laadukasta raakavettä. Turun juomavesi ei tule enää nykyään Aurajoesta vaan Virttaankankaalta, jossa Kokemäenjoesta otetusta vedestä tehdään tekopohjavettä. Veden maku on parantunut selvästi. – Turkulaiset ovat kotiseuturakkaita. Mutta en ole kyllä kuullut, että kenelläkään olisi kovin ikävä vanhaa Turun vettä, Ari Nummelin naurahtaa.

Vesilaitosmuseossa selviää, että turkulaisten perustarpeista on huolehdittu ennenkin.

Latva huomauttaa, että Suomessakin on paljon vesialan osaamista. – Olemme olleet perinteisesti vahvoja paperi- ja selluteollisuuden vesien käsittelyssä. Vesialan merkittävimpiä kotimaisia vientiyrityksiä ovat Kemira, Uponor ja Oras. Suomalaisilla voisi olla tarjottavaa vedenkäsittelyn ja rakentamisen lisäksi myös suunnittelussa, tutkimuksissa, mittaamisessa ja datan käsittelyssä sekä vesistöjen suojelussa ja kunnostuksessa. – Suomalaisten on kuitenkin vaikea haastaa esimerkiksi alan amerikkalaisia, saksalaisia ja ranskalaisia suuryrityksiä. Ne pystyvät kehittelemään teknologioita pitkälle ensiksi omilla suurilla sisämarkkinoilla ja suuntaavat vasta sitten vientiin. Mutta kelpaisiko suomalainen puhdas vesi – vaikkapa kraanavesi – jo sinällään vientituotteeksi? – Ranskalaiset ovat onnistuneet hyvin pullotetun veden brändäämisessä. Sikäläinen suuryritys on kuitenkin suunnannut mainostamiseen ja markkinointiin miljoonia ja taas miljoonia euroja.

13


Ensi vuonna on vihdoin tulossa palkankorotuksia TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Heikki Saukkomaa /Lehtikuva

Pitkään jatkunut palkankorotusten nolla- tai lähes nollalinja loppuu parhaillaan käytävään neuvottelukierrokseen.

14

T

änä syksynä käytiin ensimmäinen liittokierros moniin vuosiin. Takana on usea keskitetty sopimuskierros, joissa palkkoja on korotettu äärimaltillisesti tai ei ollenkaan. – Hyvin keskitetyltä ja vahvalta palkkakoordinaatiolta syksyn kierros on maistunut, kuvailee Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa hämmentyneenä. – Työnantajat vastustivat keskitettyä sopimista, kun he eivät mielestään pystyneet ratkaisemaan liittotai toimialakohtaisia ongelmia.

Työnantajapuolella on tuntunut olevan hyvin vähän intoa laadulliseen kehittämiseen eikä heillä ole ollut halua ratkoa alakohtaisia ratkaisuja. Oksa on hämmästynyt myös henkilöstöryhmien lähtökohtaisesti erilaisesta kohtelusta. Työnantajapuoli on ollut haluton tekemään samoja ratkaisuja insinööreille ja muille ylemmille toimihenkilöille kuin toisille henkilöstöryhmille. – Neuvottelijat ovat saaneet tehdä täysiä päivätöitä, jotta saadaan suurin piirtein samat kuin muut henkilöstöryhmät olivat jo saaneet.


”Sopimus on kompromissi.”

Neuvottelijoiden kokemuksia

Käynnissä olevaa neuvottelukierrosta on määrittänyt työnantajapuolen vahva koordinaatio.

VALTAOSA SOPIMUSTEN PIIRISSÄ

Insinööriliiton yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä neljä viidestä on äskettäin solmitun työehtosopimuksen piirissä. Sopimukset on tehty teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla, tietotekniikan palvelualalla sekä kemian- ja ict-aloilla. Jo sopimuksen solmineilla aloilla kaikkien palkat nousevat ensi vuonna vähintään 1,1 prosenttia. Osalla ansiot kehittyvät vähän enemmän, sillä sopimuksissa on työnantajan jakama erä. – Kahden vuoden aikana palkat nousevat vähintään kaksi prosenttia, osalla korotus on lähempänä viittä prosenttia, Oksa kertoo. Hänen mukaansa työnantajan jakamasta erästä luottamusmiesten pitää pystyä neuvottelemaan järkevä kokonaisuus. Heitä on koulutettu sopimusten sisällöstä marras-joulukuussa, sillä sopimukset pitäisi tehdä paikallisesti joulukuun puoliväliin mennessä. Sopimukset nostavat ansioita 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana. Palkkaratkaisut neuvotellaan lähtökohtaisesti paikallisesti. Sopimukset ovat voimassa kaksi vuotta. Osassa on optiovuosi, jolle sovitaan korotukset myöhemmin erikseen.

Insinööriliiton asiamies Hannu Takala neuvotteli teknologiateollisuuden sopimuksesta. Hänen mukaansa neuvottelutunnelma oli odottava, sillä välillä Ylemmät toimihenkilöt YTN:n neuvottelut oli viikonkin tauolla, kun muissa pöydissä ei edetty. – Helpointa oli sopia ainoasta tekstilisäyksestä, joka koski lomarahan vaihtamista vapaaseen. Vaikeinta oli keskustella palkan muodostuksesta ja korotusmallista, Takala kertoo. Tietotekniikan palvelualalla neuvottelijana oli asiamies Minna Anttonen, joka kuvaa neuvotteluja asiallisiksi. Hänen mukaansa neuvotteluissa helpointa oli heikennysten torjuminen. – Työnantajapuolen ehdotuksiin riitti yksinkertainen ”ei”. Hän harmittelee, ettei alojen erilaisuutta aidosti otettu huomioon. Ict-alalla neuvotteluja käytiin YTN-asiamies Kosti Hyypän mukaan hyvässä hengessä. Palkankorotustaso oli helppo saavuttaa, kun yleinen linja oli tiedossa. – Toisaalta yleisen linjan ylittäminen oli mahdotonta samoin kuin tekstiparannusten saaminen. Kemian alan neuvottelija Matti Andströmin mielestä alan neuvottelut sujuivat sopuisasti.

– Nämä ovat työllisyyttä ja kasvua tukevia ratkaisuja. Jos Suomen talous on jostain syystä kuralla vuonna 2020, se ei ole ainakaan suomalaisen palkansaajan vika, Oksa huomauttaa. – Enemmän lähdettiin hakemaan, mutta sopimus on kompromissi. Työnantaja olisi halunnut täysin vapaan paikallisen palkanmuodostuksen ilman mitään määrättyjä korotuksia, mutta tämä malli torjuttiin.

mään yrityksissä kaikin keinoin, että korotukset on hyvä maksaa myös siellä, missä sopimuksia ei ole. – Sopimuksettomilla aloilla väki on huomattavasti enemmän paikallisen sopimisen varassa. Fiksu työnantaja ymmärtää maksaa korotukset. Oksa korostaa työehtosopimuksen tärkeyttä, jotta kaikille on varmaa jatkuva ja tasainen palkkakehitys. KIKY-TUNNIT JÄIVÄT VIELÄ

NEUVOTTELUKIERROS JATKUU YHÄ

Jäsenkunnasta runsaan kuuden prosentin työehtosopimukset päättyvät tammikuussa; sopimukset ovat energia- ja LTY-aloilla tai ne ovat yrityskohtaisia sopimuksia. Lähes kaikilla aloilla neuvottelut ovat jo käynnistyneet. Yksityissektorilla työskentelevistä Insinööriliiton jäsenistä noin 13 prosenttia on aloilla, joissa ei ole työehtosopimuksia. He työskentelevät kaupan, metsän, rakennus- ja elintarvikealoilla. – On täysin käsittämätöntä, että monella isolla alalla työnantajapuoli ei halua tehdä ylipäätään työehtosopimuksia insinööreille ja muille ylemmille toimihenkilöille, Oksa puuskahtaa. Hän kannustaa jäseniä viestittä-

Ylemmät toimihenkilöt YTN asetti yhdeksi tavoitteekseen päästä eroon kilpailukykysopimuksen myötä tulleen työajan pidennyksen. Tavoitetta ei saavutettu. – Jokaiseen neuvottelupöytään oli pakko viedä työajan pidennys, vaikka etukäteen oli jo pelko, ettei niistä kovin helpolla päästä, sanoo Oksa, joka on myös YTN:n neuvottelupäällikkö. – Se oli niin kummallinen ratkaisu, että pakko oli keskustella. Työnantajapuoli ei kuitenkaan halunnut käydä rationaalista keskustelua siitä, onko 24 tunnin työajan pidennyksestä hyötyä vai ei. – Suoraan tuli selväksi, että niistä ei pääse eroon ilman isoa tappelua. Oksa arvioi, että asiaan palataan seuraavilla sopimuskierroksilla. 15


Asiamiehet Juha Särkkä ja Anu Kaniin ovat loppuvuoden kiireisiä julkisen sektorin neuvottelujen takia.

Julkisen sektorin palkat ratkeavat alkuvuodesta TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Yleiskorotukseen painottuvat, palkansaajien ostovoiman turvaavat sopimukset ovat julkisen sektorin neuvottelujen lähtökohtana. Asiamies Juha Särkkä on huolissaan julkisen alan vetovoimasta.

J

ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvottelijat seurasivat alkusyksyn sivusta, kun yksityisellä sektorilla sovittiin satojen tuhansien palkansaajien työehdoista. Vuoden 2018 alkuun osuu liittokierroksen toinen neuvottelu- ja sopimusrypäs: katkolla on muun muassa runsaan 2000:n valtiolla, kunnilla ja opetusalalla työskentelevän Insinööriliiton jäsenen työ- ja virkaehtosopimukset. Syksyn työmarkkinauurastuksen

16

tuloksena maahan on saatu kohtuullisen iso nippu työehtosopimuksia. Palkankorotukset ovat jokseenkin yhteismitallisia, noin 3,2 prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana. – Olen yllättynyt, että ratkaisut ovat olleet puhtaita palkkaratkaisuja. Ei se meidän neuvotteluja helpota, että ikään kuin ulkoa annettuna on tullut korotuksille katto. Eli julkinen sektori ei ole päässyt vaikuttamaan niin sanotun yleisen linjan muotoutumiseen, julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä harmittelee.

OMIA ONGELMIA ON

Julkinen sektori valmistautuu neuvotteluihin tutuin sävelin. Tavoitteena on ostovoiman turvaava, yleiskorotukseen painottuva palkkaratkaisu. Takaraivossa tykyttävät myös viime vuosien niukkuutta tarjonneet sopimuskierrokset. – On päivänselvää, että kilpailukykysopimus työajan pidennyksineen ja lomarahojen leikkauksineen ottaa etenkin julkisella sektorilla päähän. Julkisella sektorilla työajan pidennys on todellinen ja lomarahojen 30 prosentin leikkaus yksilötasolla aikamoinen kuppaus, on lomarahojen leikkaamiseen kansantaloudellisia perusteita tai ei, Särkkä sanoo. Julkisella sektorilla on aiemmin sovittu erillisiä, pitkän aikavälin palkka-


ohjelmia. Tavoitteena on ollut kuroa kiinni julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja saada palkat vastaamaan yksityisen puolen asiantuntemuksen ja työn vaativuuden huomioon ottavia järjestelmiä. Särkän mielestä on vaara, että ohjelmien vinoutumia korjaavat muutokset jäävät toteutumatta tai hidastuvat entisestään. – Jos julkinen sektori aikoo saada asiantuntijatehtäviin jatkossakin pätevää väkeä, palkkojen on oltava kilpailukykyisiä. ALUEUUDISTUS VARJOSTAA KIERROSTA

Maan hallitus on jo pitkää hieronut kasaan maakunta- ja soteuudistusta. Särkän mukaan suuren uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomat muutokset näkyvät neuvottelukierrokseen valmistautumisessa. Esimerkiksi valtiopuolella on pitkiä sopimuksia muun muassa palkkausjärjestelmien kehittämisestä. Ne ovat kulkeneet organisaatiouudistusten mukana. Pelkona on, että tehtävien siirtyessä valtiolta maakunnille pitkät diilit hukkuvat matkan varrella. – Toinen huolestuttava asia on itse sopiminen. Tähän saakka valtio on huolehtinut siitä, että yhtiöittämisen yhteydessä vastapuolelle jää järjestäytynyt työnantaja, jonka kanssa neuvotellaan. Jos osa työnantajista on jatkossa villejä, nykyisten valtion virkaehtosopimusten sisältöä ei ole helppo sisällyttää yksittäisiin työsopimuksiin, Särkkä sanoo. LOMARAHAT TAKAISIN

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilla jukolaisena pääluottamusmiehenä toimiva Mika Valtonen nostaa kilpailukykysopimuksen heikennysten purkamisen yhdeksi neuvottelujen keskeiseksi tavoitteeksi. – Jäsenistön palaute on tässä asiassa yksiselitteinen. Etenkin lomarahojen leikkaamista, sitä että se kohdistetaan julkisen sektorin työntekijöihin, ei juuri kukaan ymmärrä. Lomarahojen leikkaus on peruttava ennen sopimuskauden loppua, hän sanoo. Palkkaratkaisun Valtonen toivoo olevan vähintään kaksivuotinen, korotusten tason noin kaksi prosenttia vuodessa. Tekstikysymyksiäkään hän ei täysin unohtaisi. – Luottamusmiehen asemaa on syytä vahvistaa varaluottamusmiehen suojan osalta. Tilanteet tulevat yllättäen ja usein mukaan tarvitaan myös varaluottoa. Hän tarvitsee turvatun aseman ja pienen korvauksen työstään siinä missä luottamusmieskin, Valtonen perustelee.

KOLUMNI Maria Löfgren toiminnanjohtaja, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Suomalaisinsinööri on korotuksen arvoinen

T

eollisuuden työehtoneuvottelut alkavat olla tältä erää ohi. Meillä JUKOssa neuvotteluja vasta käynnistellään kaikilla sektoreillamme, valtiolla, kunta-alalla, yliopistojen piirissä sekä kirkon alalla. Valmista pitäisi tulla ensi tammikuun loppuun mennessä. Laitamme paljon paukkuja siihen, että julkisen sektorin koulutettujen palkansaajien, niin insinöörien kuin muiden ryhmiemme, arvostus nousisi. Sosiaalista ja muuta mediaa seuratessani on ollut hämmentävää havaita, miten julkisen sektorin osaavaa henkilöstöä pidetään yhä edelleen lähinnä kulueränä. Julkisen sektorin työ on välttämätöntä, jotta yhteiskunnan rattaat pyörisivät ja myös vienti vetäisi. On myös vientiteollisuuden insinöörin etu, että hänen kollegansa kunnan tai valtion palveluksessa saa työstään kunnollisen palkan. JUKO edellyttää, että myös heidän palkkansa korottuu vähintään samantasoisesti kuin olemme syksyn aikana teollisuuden sopimuksista nähneet. Palkkatilastoinnin kätketyt muuttujat, vakioinnit ja rakenteelliset muutokset, tekevät yksityisen, valtion ja kuntasektorin palkkavertailusta haasteellista. Julkisen sektorin insinööri ei ole meriittikorotuksia saanut eikä muutoinkaan hyötynyt niin sanotuista palkkaliukumista. On perusteellisen, yhdessä työnantajan kanssa tehtävän analysoinnin paikka, jotta julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyden todelliset syyt saadaan selville. Sen jälkeen korjaavista toimista on helpompi sopia. Korjausliikkeellä on kiire, sillä vain osaajien avulla voidaan tuottaa tuloksellisia yhteiskunnallisia palveluita. Suomi on huippuosaajien maa. Tämä näkyy myös julkisen sektorin toimivuudessa ja laadussa. Näin on oltava jatkossakin, mutta ilman palkan ja työehtojen vetovoimaa se ei onnistu. On oikeutettua ja perusteltua vaatia, että julkisen sektorin insinöörin palkka nousee tehtävän vaativuutta, osaamista ja erinomaista suoriutumista vastaavalla tavalla.

17


Janne Helenius esittelee konekivääritornin laserilmaisimia Pasiajoneuvon katolla.

Simuloitu taistelu tuntuu todelta TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Järjestelmäinsinööri mallintaa taisteluharjoituksen tapahtumat mahdollisimman realistisesti.

T

aistelu on täydessä käynnissä. Panssarivaunut hyökkäävät, ja niitä torjutaan singoilla. Taisteluun osallistuu myös kranaatinheittimiä, maastoon kylvettyjä miinoja räjähtelee. Satoja taistelijoita ampuu toisiaan rynnäkkökiväärillä. Vaikka panokset eivät ole oikeita, osumia tulee. Rynnäkkökiväärien piipussa on laserlähetin, jolla taistelija voi osua vihollisen liiveissä tai kypärässä oleviin ilmaisimiin. Kun ilmaisin havaitsee osuman, liivi ilmoittaa taistelijalle haavoittumisesta tai kuolemasta. 18

– Taistelua elävöittää se, ettei ole pelkkiä paukkupanoksia, vaan jokaisella ammuksella on merkitystä. Kannattaa siis tähdätä hyvin, sanoo järjestelmäinsinööri Janne Helenius Porin prikaatista. Osumien rekisteröityminen tekee taisteluista todentuntuisia, mikä lisää varusmiesten motivaatiota pysyä piilossa. – Ennen taistelijat tulivat harjoituksesta takapuoli märkänä, nyt polvet ja kyynärpäät märkinä, Helenius vertaa.

”Liiveissä on taistelukentän ääniä.” Järjestelmäinsinööri seuraa Säkylässä harjoitustaistelua johtokeskuksesta, jossa satojen taistelijoiden, aseiden ja ajoneuvojen tiedot piirtyvät näytölle. Järjestelmän nimi on kasi eli kaksipuolisen taistelun simulointi. Helenius vastaa sen ylläpidosta.

LASERIT MITTAAVAT

Kasi-järjestelmässä on kahdenlaisia lasertähtäimiä. Rynnäkkökiväärien lähettimet ampuvat suoran säteen. Ballistisissa aseissa, kuten singoissa ja panssarivaunuissa, on kaksitielaserit tulen tarkkaa mallintamista varten. – En voi sanoa, miten se on tehty. Voin sanoa, että se on tarkka, Helenius kehuu. Tieto taistelijoiden liikkeistä ja osumista välittyy liiveistä lähes reaaliaikaisesti radion kautta johtokeskukseen. Samalla liiveihin tulee ääniviesti aluevaikutteisista tapahtumista, kuten siitä, jos taistelija astuu miinaan tai joutuu kranaattituleen. – Liiveissä on kirjasto taistelukentän äänistä. Se ei enää piippaile niin kuin vanha taistelusimulaattori. Johtokeskuskontissa toimivat taisteluharjoituksen palvelin ja päätteet. Kolmella antennilla radioyhteys peittää kymmenen kertaa kymmenen kilometrin alueen. Kaikki taistelutapahtumat tallentuvat muistiin, ja niitä päästään analysoimaan jälkikäteen hetki hetkeltä.


Varusmiehet harjoittelevat taistelemista virtuaalisessa koulutusympäristössä.

INSINÖÖRI MALLINTAA

Helenius soveltaa kasi-järjestelmää uusiin aseisiin. Jokaiselle aseelle tai ajoneuvolle pitää tehdä omat virtuaaliset mallinsa, joissa on määritelty, milloin ammus osuu ja kuinka todennäköisesti se vaurioittaa tai tuhoaa kohteen. Saabin toimittama järjestelmä on yksi maailman parhaimmista. Vuonna 2005 Säkylään toimitettiin neljänsadan taistelijan varusteet sekä panssarintorjunta-ase- ja ajoneuvosimulaattoreita. Kasia on laajennettu kuuteen muuhun varuskuntaan vuosina 2016–2017. – Tietääkseni parempaa ei ole 15 vuoden aikana kehitetty missään, Helenius vakuuttaa. Varuskunnissa on noin 200 taisteluliiviä. Suursotaharjoituksessa samaan simulaatioon voidaan liittää Suomessa nykyisellä liivimäärällä 2 000 taistelijaa. Järjestelmän tuki- ja ylläpitosopimus umpeutuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Varusmiehet harjoittelevat taisteluita myös täysin virtuaalisesti. Ensimmäinen virtuaalinen koulutusympäristö rakennettiin panssarivaunuammuntojen harjoitteluun Parolaan 1980-luvun lopulla.

Tämän vuoden aikana virtuaalinen koulutusympäristö on otettu käyttöön myös jalkaväessä. Koulutus on kehitetty kaupallisen Virtual Battle Space VBS:n -pelin pohjalta. – Maastossa tulevat vastaan samanlaiset harjoitukset kuin on harjoiteltu ensin luokassa. LUOTTAMUSTEHTÄVÄ AVARTAA

Helenius edustaa työpaikallaan julkisen alan ylempiä toimihenkilöitä. Neuvottelujärjestö Julkisen alan keskusjärjestö JUKOn piiriin kuuluu Porin prikaatissa parisen kymmentä henkilöä, joista suurin osa on insinöörejä ja erikoisupseereja. – Luottamustehtävä tuo vaihtelua jokapäiväiseen simulaattorityöhön. Siinä näkee vähän laajemmalla näkökulmalla muidenkin tehtäviä, Helenius pohtii.

Kypärässä on monta ilmaisinta, jotka havaitsevat lasertähtäimen osuman.

Helenius kuuluu Maanpuolustuksen Insinööreihin. Muuttuva työ Puolustusvoimissa on pitänyt Heleniuksesta kiinni siitä asti, kun hän vuonna 1988 valmistui Turun teknillisestä opistosta tietotekniikan alalta. Hän aloitti työelämän samana vuonna Panssariprikaatissa ja vaihtoi 15 vuotta myöhemmin Säkylään. – Työn imu on niin kova, etten ole malttanut hakea muita töitä, Helenius hymähtää.

Harjoituksen johtajat voivat seurata taistelukentän tapahtumia maastossa kannettavan Manpackaseman avulla. 19


Suomalainen konepajan päällikkönä Suzhoussa TEKSTI: Jaakko Takalainen KUVAT: Juuso Takalainen

Tehtaan johtajan Jan Åkerlundin mielestä ihmisten johtaminen on samanlaista niin Suomessa kuin Kiinassa.

20

P

ohjanmaan Vöyristä on pitkä matka Kiinan Suzhouhun. Laivojen ja teollisuuden äänenvaimentimia valmistavan JTK Power aloitti Vaasassa 1950-luvulla. Nykyisin Vöyrissä kotipaikkaansa pitävällä yrityksellä on tuotantolaitoksia Suomessa, Kiinassa ja Virossa. Kiinan konepajan tärkein asiakas on laivamoottoreita valmistava Wärtsilä. Insinööri Jan Åkerlund tuli yhtiön palvelukseen viime kesäkuussa, mutta hän on asunut Kiinassa jo vuodesta 2012. – Keskikokoisena kaupunki, 8–10 miljoonan asukkaan Suzhou on ollut hieno paikka asua. Ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Kuudesta talvesta

vain yksi on ollut saastetalvi, jolloin ulkoilua rajoitettiin, kertoo Porvoosta kotoisin oleva Åkerlund. ISOT VAIMENTIMET HITSAAMALLA

JTK Power Suzhoun toimitusjohtaja Jan Åkerlund liikkuu luontevasti jättiläismäisten äänenvaimentimien välissä tehtaalla, vaikka on uusi työssään. Suurimmat Wärtsilän laivanmoottoreihin menevät vaimentimet painavat noin 18 tonnia ja ovat halkaisijaltaan 4–5 metriä ja pituudeltaan 12 metriä. – Kaikki tuotekehitys tehdään Vöyrillä. Me hoidamme Wärtsilälle menevien vaimentimien hitsauksen. Omistamme yhteisyrityksestä 80 prosenttia, Åkerlund selventää. – Toimimme täysin länsimaisten normien mukaan. Se on tärkeää muun


Jan Åkerlund ei usko enää palaavansa työelämän aikana Suomeen. Työvuosia on edessä vielä runsas kymmenkunta.

Suzhoussa on jatkuvasti vilkas liikenne.

muassa osaavan työvoiman saannin kannalta, koska kiinalaiset työskentelevät mieluummin meillä kuin paikallisissa yrityksissä. Hitsausta oikeasti osaavat ovat kiven alla Kiinassakin. Johtajalla on kokemusta yrittämisestä Suomessakin. Alun perin koneistaja-asentajana aloittanut Åkerlund opiskeli itsensä insinööriksi ja perusti Nesteelle alihankintaa tehneen konepajan Porvooseen. – Kiinan konepajateollisuuteen tutustuin, kun silloinen työnantajani HögforsSteka ajoi alas Kouvolan konepajan. Kiinaan ja Suzhouhun tulin käymään ensimmäisen kerran noin kuusi vuotta sitten ja sille tielle jäin, Åkerlund kertoo. DUUNARIT TIETOISIA OIKEUKSISTAAN

Åkerlund tähdentää paikallisen lain ja säännösten tuntemusta. Oikeat toimintatavat on opiskeltava etukäteen eikä jälkikäteen kuten Suomessa. – Jos jotain sattuu, kiinalaiset tietävät oikeutensa ja puolustavat niitä

kovaäänisesti. Duunarit tietävät oikeutensa hyvin tarkkaan, sillä joku niitä neuvoo, Åkerlund hymähtää. Hän ei peittele innostustaan, kun kysyn JTK Powerin Suzhoun lähiajan tavoitteista. Uusi halli hitsaukselle ainakin tarvitaan. – Viiden vuoden päästä liikevaihtomme on 4–5-kertainen, ja väkeä on töissä 100 henkeä. Uusia työntekijöitä emme saa koulun penkiltä, vaan koulutamme heidät itse. Palkkataso täällä on vielä aika kohtuullinen, 400–500 euroa kuukaudessa, Åkerlund sanoo. INNOKAS MAALIN VARTIJA

Suomalaisia on Suzhoussa nykyisin parikymmentä. Heistä on saatu kasaan salibandyjoukkue, joka pelaa Kiinan mestaruusturnauksissa. Joukkueen maalia varjelee toimitusjohtaja Åkerlund. – Kamppailu on hienoa, vaikka aina emme menestykään aivan ensiluokkaisesti.

Kolme vinkkiä Kiinassa työskenteleville Jan Åkerlundilla on kolme neuvoa nuoremmille, jotka aikovat työskennellä Kiinassa – etenkin esimiehinä. 1. Keskustele kiinalaisten kanssa

kaikista asioista kärsivällisesti. Käytä tarvittaessa paikallista tukihenkilöä, jos ymmärtäminen tuntuu mahdottomalta. 2. Tutustu kulttuurin, asioihin ja ihmisiin myös työn ulkopuolella. Vapaa-aika ja tapakulttuuri eri tilanteissa auttavat myös työssä. 3. Esimiesasemassa työskentelyolot on selvitettävä etukäteen, jotta voi noudattaa Kiinan lakeja ja asetuksia. Jos oma firma on pieni, kannattaa käyttää päämiehen HR-henkilöiden kokemusta ja osaamista.

Aikaisempi ulkomaankokemus ja rohkeus eduksi Kun JTK Powerin toimitusjohtaja Timo Viitala palkkaa suomalaisia työntekijöitä Kiinaan ja ulkomaille yleensä, hän arvostaa kokemusta ja uskallusta. – Arvostamme laajaa kokemusta konepajateollisuudesta ja kokemusta ulkomailla oleskelusta aikaisemmin. Eduksi katsomme, jos ihminen on viettänyt jo useamman vuoden Kiinassa, jolloin esimerkiksi kulttuuri on tuttua, Viitala sanoo.

– Myös haasteita pelkäämätöntä tekijää arvostamme. Insinööri Viitalan mukaan muun maailman kohteissa pätee sama, mutta lähimaiden töissä on hieman eri lähestymistapa. – Esimerkiksi Virossa meillä on suomalainen projektijohtaja, joka asuu varsinaisesti Turussa. Turku–Tallinna-etäisyys mahdollistaa muutaman päivän työmatkat hyvin, ja joustavan henkilön kohdalla homma toimii.

Viitala kertoo yhtiön laajentavan ulkomailla, joten työvoimaakin varmasti tarvitaan. Parhaillaan käynnistyy Virossa JTK Power Finmec AS -yritys. Viron tehtaan ensisijainen tarkoitus on palvella Baltian aluetta ja länsimarkkinoita. – Kiinassa meillä on päätös uudelle noin 6 000 neliömetrin tehtaalle partnerimme kanssa. JTK Power Suzhou muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2019 alussa.

21


Jari Saviniemi viihtyy omassa organisaatiossaan, jossa on hyvä tehdä töitä.

Jakelualueena koko maa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Insinööri oppii koko ajan työssään uutta elintarvikkeista, sillä useat hänen kollegoistaan ovat ravintola- tai keittiöalan ammattilaisia.

22


M

arraskuun viimeinen päivä on kiireinen tukkukauppa Meira Novan varastolla Tuusulassa – itse asiassa se on yksi vuoden kolmesta kiireisimmästä päivistä. Elintarvikekuljetukset ovat lähteneet aamuyöstä eri puolelle Etelä-Suomea; muualle maahan lähteviä kuormia kerätään aamupäivällä. Varaston 70 trukista moni on käytössä. Omien työntekijöiden lisäksi varastolla työskentelee tavallista enemmän vuokratyöntekijöitä. Edessä ovat pikkujoulukauden vilkkain viikonloppu sekä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat. Ravintolat varautuvat suuriin asiakasmääriin. – Tänä vuonna yritykset pitävät pikkujouluja. Meidän volyymimme ovat kasvaneet hyvin verrattuna viime vuoteenkin, sanoo logistiikan kehittämispäällikkö Jari Saviniemi. Meira Nova toimittaa elintarvikkeita suuratalouskeittiöihin. Syksy on ylipäätään parasta myyntiaikaa. Tukkukauppa hiljenee joulua kohti ja alkuvuosi on hiljaista. – Hiihtolomaviikot ovat vilkkaita, jos ihmiset matkustavat kotimaassa, Saviniemi kertoo. – Aurinkoinen kevät näkyy Meira Novan myynnissä. Kesät ovat hiljaisia johtuen esimerkiksi koulujen ja päiväkotien kesälomista sekä suljetuista henkilöstöravintoloista. Syyslukukauden alku kouluissa tuo taas kiireet tukkukauppaan. YRITYS MENEE ISOIHIN KEITTIÖIHIN

Vuonna 1991 perustettu Meira Nova on erikoistunut niin sanottuun food service -toimialaan. Yrityksellä on noin 5 000 asiakasta kaikkialla maassa. Asiakaskunta muodostuu kolmesta tukijalasta. SOK-ryhmän hotelleista ja ravintoloista koostuu vajaa puolet. Toinen tukijalka on henkilöstöravintolat ja kolmas on julkisen sektorin suurtalouskeittiöt. Kaupunkien, kuntien ja kuntien hankintayhteenliittymien kautta asiakkaina on esimerkiksi

Juhlakauden juurekset ovat valmiina lähtöön.

päiväkoteja, kouluja, sairaaloita sekä koko maan kaikki vankilat. Tavarantoimittajia on puolestaan noin 500, joista suurin osa on kotimaisia. Jonkin verran yrityksellä on omaa tuontia. Saviniemi arvelee, että pienin toimittaja tuottaa syötäviä kukkia. Isoimpien toimittajien tuotteita ovat kahvi ja sokeri. – Asiakkaat kertovat, mitä he haluavat, minkä jälkeen Meira Nova hoitaa hankinnat ja logistiikan, hän kiteyttää. Koko valikoimaan kuuluu noin 21 000 nimikettä, mikä kattaa kaiken, mitä hotellit ja ravintolat tarvitsevat toimintansa päivittäiseen pyörittämiseen. Varastossa on yli 3 000 tuotetta jatkuvasti. – Lupaamme asiakkaille 48 tunnin toimitusrytmin riippumatta siitä, onko tuote varastossa vai vielä teollisuudessa. VAIHTELEVA TYÖ VIEHÄTTÄÄ

Kuljetustekniikan insinööri Saviniemi on työskennellyt koko uransa logistiikan parissa, alkaen nuoruuden kesätöistä varastossa. Nykyisessä työpaikassaan hän on ollut 16 vuotta; työt ja tittelit ovat matkan varrella vaihtuneet. Nykyisessä tehtävässään hän vastaa logistiikassa kaikista tukitoiminnoista eli esimerkiksi kiinteistöstä, raportoinnista, laskennasta ja projekteista. Vastuulla on myös sekä tuotteiden että henkilöstön tarpeen ennustaminen. – Logistiikan kehittämiseen kuuluu ilman muuta yhteistyö sekä hankinnan että myyntiosaston kanssa. Viranomaisyhteistyö on merkittävä osa Saviniemen työnkuvaa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoo elintarvikeyritystä huolella; varsinai-

nen tarkastus on kaksi kertaa vuodessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antaa loppulausunnon tarkastajan toimittamaan raporttiin. – Kun puhutaan elintarviketurvallisuudesta, kaiken pitää olla kunnossa, Saviniemi painottaa. Meira Nova ostaa alkoholituotteita maahantuojilta tai suoraan kotimaisilta valmistajilta. – Tuotteet varastoidaan verottomassa varastossa tiloissamme, minkä vuoksi Tulli seuraa toimintaamme. JOKA PÄIVÄ RUTIINITARKASTUKSET

Saviniemen vetämässä tiimissä on lisäksi toimitila- ja turvallisuuspäällikkö sekä kunnossapitosuunnittelija. Päivittäin tiimi käy kiinteistön kunnossapitoasioita läpi. – Elintarvikevarastossa olojen on oltava kunnossa. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että tuotteet ovat oikeissa lämpötiloissa. Yrityksen hankkeissa Saviniemi toimii projektipäällikön tai asiantuntijan roolissa. Hän vie talossa syntyviä kehittämisajatuksia eteenpäin ja jalostaa niitä. Osa ideoista voidaan toteuttaa saman tien, osa vaatii projektin perustamista. Esimerkkinä logistiikan kehittämispäällikkö kertoo puheohjatun keräyksen käyttöönotosta, minkä avulla päästiin eroon papereista ja keräysetiketeistä. Puolitoistavuotisen hankkeen jälkeen kerääjä kuulee varastossa kaikki tarvittavat tiedot kuulokkeiden kautta ja hän kuittaa puheella mikrofoniin. – Toteutusvaiheessa otimme käyttäjät mukaan, kuten aina, kun teemme isoja muutoksia, Saviniemi selvittää.

23


– Kuumakutistepuolella pitää hallita mekaniikkaa, logistiikkaa ja muovin käyttäytymistä, Jukka Jalo kertoo.

Sähkökaapelin jatkopala. Kappaleen valmistusaika on vain kahdeksan sekuntia.

Perinteet yhdistyvät uuteen ajatteluun TEKSTI ja KUVAT: Eeva Vänskä

Ensto toimittaa kaiken sähkönsiirrossa tarvittavan paitsi kaapelit. Uudet näkökulmat ja monipuoliset työtehtävät sytyttävät Porvoon tehtaalla työskentelevän insinöörin.

24

V

uonna 1958 perustettu perheyritys Ensto suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja. Ne tekevät sähköverkoista, rakennuksista ja liikenteestä entistä turvallisempia ja toimivampia. Cleantech-ratkaisut vähentävät liiketoiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia ja tuovat lisäarvoa asiakkaille, mikä tarkoittaa esimerkiksi sähköauton latureita tai sähkönjakelun luotettavuuden turvaamista. Monista projekteista vastannut menetelmäinsinööri Jukka Jalo on työskennellyt Enstossa parisen vuotta. Hänet veti taloon uudenlainen ympäristö ja työnkuvalupaus tuotannon puolella.


Kuvateksti_8_pt

Varastossa on käytössä 3 500 lavapaikkaa.

– Minulla on yli kolmenkymmenen vuoden tausta teknisen sektorin asiantuntijana, tuotepäällikkönä ja myynnissä. Entisissä tehtävissä oli jo vaikea löytää tuntemattomia haasteita arkityöhön. – Nykyinen työnkuvani koostuu kehittämisestä, eli siitä, miten massatuotannossa voi tehdä asioita järkevämmin. Osa töistä on projektimuotoisia, osa koneiden käynnissä pitämistä ja tuotannon tukemista. Jalo sanoo, että monipuolinen työyhteisö ja erilaiset tehtävät tuovat monta ongelmaa ratkaistavaksi. Samalla näkökulmia on useita, mikä tuo hyvää virtaa työhön. – On otettava huomioon tekninen, tuotannollinen, kaupallinen ja työntekijöiden näkökulma. Tässä oppii näkemään asioita eri tavalla.

Jalon mielestä yhteisprojekti on kaikille palkitseva kokemus. – Minulla on onneksi itsellä vapaat kädet ajatella laatikon ulkopuolelta. TYÖNTEKIJÄT JA TUOTEKEHITYS YHDESSÄ

Työpaikka saa kehuja myös siitä, miten yhteistyö toimii. – Lattiaväen ja tuotekehityksen yhteistyö toimii suoraan niin, että tuotekehitys konsultoi lattiaa, voidaanko jotain toteuttaa. Työntekijät ovat mukana uuden kehittämisessä. Arkityössä tuttu apuväline Jalollekin on Andon-puhelin. Sillä tuotannon työntekijä voi soittaa apua, ellei hän saa konetta käymään tiettyjen toimien jälkeen. Silloin tekniikalla ja laatuosastolla on viisi minuuttia aikaa tulla auttamaan; tärkeintä on, että tuotanto pyörii moitteettomasti. Andonia käytetään lähes päivittäin.

JOHTO LUOTTAA IDEOIHIN

Jalon mielestä työssä on läsnä toisaalta kehittämisen toiveiden tynnyri sekä johdolta tulevat rajoitteet, mutta tässä tapauksessa johto saa kehuja. – Tehtaanjohtaja sekä oma esimieheni suhtautuvat ideoihin niin, että kokeillaan. Voidaan esimerkiksi valmistaa uusi tuote, kokeillaan, onnistuuko se ylipäänsä. Jalo kertoo esimerkin Japaniin kehitetystä tuotteesta. – Ensin asiakkaalta tuli piirros liittimestä, jota he tarvitsivat. Muutimme idean tuotannollisesti järkevään muotoon. Saimme hetkessä vuoden myynnin ja siis hyvän tuotteen aikaiseksi.

”Enstolla vallitsee perheyhtiön henki.” – Omassa työssäni tärkeä paikka on niin sanottu war-room. Siellä pureudumme häiriöihin tuotannossa: mukana ovat tuotantopäällikkö, työntekijöiden edustaja ja tiiminvetäjä. Hukkakorttiin kirjataan ongelma. Tutkitaan, kuinka usein ja pitkään häiriö esiintyy, minkä jälkeen häiriön poistamiseksi tehdään projekti. Yksi projekti saa periaatteessa kestää vain kolme kuukautta.

TESTIKAPPALEITA KIIVAASEEN TAHTIIN

Tällä hetkellä tehtaassa on tarve saada testikappaleita eli protoja tarpeeksi nopeasti läpi. – Jatkossa on tarkoitus tehdä enemmän prototyyppejä itse. Nyt rakennamme mallia, miten prototuotanto saadaan sujuvammaksi. Jalon mukaan ajatuksena on käyttää pitkäsorvausautomaattia, joka uusitaan protovalmistusta varten. Lisäksi tullee uuden jyrsinkoneen hankinta. Protojen omassa tuottamisessa on nopeushyöty, joka puuttuu ulkoa tilattaessa. Protot pitää myös testata. Jos osan saaminen vie jopa kuusi viikkoa, se kestää Jalon mielestä liian kauan. Enston Porvoon pisteessä työt on jaettu pintakäsittelyyn, kuumakutistukseen, alumiiniosastoon, liitinosastoon, sorvaamoon ja lämmitinlinjaan. Näiden lisäksi on tekniikkatiimi, joka koostuu moniosaajista. Kaikkiaan Porvoon tiloissa on noin 350 työntekijää, joista 125 tuotannossa. Heistä 12 on valkokaulustyöntekijää, kuten Jukka Jalo. – Perheyhtiön hyvä henki on tärkeä työn tekemisessä. Vaikka teknisellä kehittämisellä on merkitystä itselle, henkinen puoli on kuitenkin tärkeämpi. Kukaan ei tee täällä töitä yksin. Jalon mielestä työkulttuurin kehittyminen ja oman panoksen tuominen siihen tuo merkityksellisyyttä työhön. – Kun vielä osaisi rajoittaa työpäiviä ja muistaisi tasapainon elämässä mielenkiintoisten työtehtävien ohessa. 25


Kulttuuri- ja koulutuspalvelut ovat valloittaneet Forssan entisen puuvillatehtaan kehräämöalueen.

Savupiippukaupungit erikoistuvat TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Useat kaupungit syntyivät aikoinaan tehtaan ympärille. Nykyään yhden tehtaan tilalla toimii monta työllistäjää.

26

F

orssan kaupunginkirjastossa on esillä ensi vuoden alkupuolelle saakka Tarinoita piipun juurelta -näyttely, joka syventyy Forssan, Valkeakosken ja Varkauden historiaan. Kukin kaupunki on syntynyt 1800-luvulla perustettujen tehtaiden ympärille. – Niitä yhdistävät savupiiput, kiteyttää Forssan museon johtaja Kati Kivimäki. Näitä parinkymmenentuhannen asukkaan kaupunkeja yhdistää myös niiden selviytymistaistelu rakenne-

muutoksesta. Vanhasta teollisuudesta on jäänyt jäljelle sivuhaaroja, ja uusia aloja on syntynyt. Tämä on vähentänyt duunareiden ja lisännyt insinöörien tarvetta. Kaupungeista Valkeakoskella ja Varkaudessa elää runsaasti työikäisiä Insinööriliiton jäseniä suhteessa väestöön. Sen sijaan Forssassa insinöörien suhteellinen määrä on hieman maan keskiarvoa alempi. Kaupunkien korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maan keskiarvoa alempi, joten insinöörien osuus vain korostuu.


”Teollisuuden osuus on pienentynyt.”

Neljä faktaa Forssa

Valkeakoski

Varkaus

Asukkaita

17 422

21 332

21 638

Väkiluvun muutos, %

-0,6

0,8

-1

Työpaikkaomavaraisuus, %

74

62

79

Työttömyysaste, %

15,8

14,5

20,2

Tilastokeskuksen tiedot vuodelta 2015 Lue lisää: www.piipunjuurella.fi, bit.do/3kaup

RAKENNUSTUOTTEITA FORSSASTA

Kivimäki arvioi, että Forssa nousi 1990-luvun lamasta hitaammin kuin kaksi muuta edellä mainittua kaupunkia. – Onhan täällä menestyviä yrityksiä, mutta ei ole yhtä suurta vanhan teollisuuden korvaajaa, Kivimäki punnitsee. Kaupugin historian ensimmäinen suuri työllistäjä oli vuonna 1847 perustettu puuvillayhtiö Forssa. Sittemmin yhtiö fuusioitui Finlaysoniin, jolla on kaupungissa enää logistiikkaa, tehtaanmyymälä ja verkkokaupan ylläpito. Forssassa työntekijämäärä on pudonnut 1970-luvulta 2 500 työntekijästä noin 30:een. Vaateteollisuuden puolella toimii myös Finlayson-Forssan entisten työntekijöiden perustama Foxa, joka testaa ja myy vaativaan käyttöön tarkoitettuja tekstiileitä. Kuusikymmentäluvulla perustettiin elementtitehdas Rakennusvalmiste, jolla on useita perillisiä. Betonirakentamiseen erikoistunut Parma valmistaa Forssassa seinäelementtejä ja ontelolaattoja, Parma Rail betonisia ratapölkkyjä ja Parmarine kylpyhuonemoduuleja. Uusina toimialoina Kivimäki tuo esille ympäristöliiketoiminnan ja kier-

totalousajattelun. LHJ ja Envor hyödyntävät sekä yhdyskuntajätettä että elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Tänä syksynä käynnistynyt biotalousinsinöörikoulutus Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä vahvistaa myös alan osaamista seudulla. PUUNJALOSTUSTA VALKEAKOSKELLA

Valkeakosken asukasluku kasvaa. Moni käy Tampereella töissä, sillä asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on selvästi vertailukaupunkeja matalampi. Kaupungin alkuperäinen työllistäjä paperiteollisuus työllistää kuitenkin yhä. Ensimmäinen paperitehdas perustettiin Valkeakoskelle vuonna 1871. Parhaimmillaan 1970-luvulla Walkiakosken paperitehtaan seuraajalla Yhtyneillä paperitehtailla työskenteli 1 500 ihmistä. Nyt paperikoneet kuuluvat UPM:lle, ja työntekijöitä on enää 300. Teollisuuden osuus kaupungin työllistäjänä on pienentynyt. Paperija pakkausteollisuus on erikoistunut kapeisiin tuotealueisiin. Adara tuottaa aaltopahvilaatikoita, Bemis vakuumipakkauksia, UPM tarrantaustapaperia ja Walki kääreitä sekä pinnoitteita. – Suurteollisuus on pilkkoutunut pienemmiksi yhtiöiksi, tiivistää ama-

nuenssi Kati Hara-Fabrin Valkeakoskelta. Uusi työllistäjä on esimerkiksi Vabe, joka valmistaa betonielementtejä talonrakentamiseen. LIIMAPUU TULI VARKAUTEEN

Varkauden teollinen historia yltää vuoteen 1815, jolloin käynnistyi järvimalmin tuotanto. Sitä seurasivat valimo, konepaja, saha ja laivanrakennus. Viime vuosisadan puolella alkoi puunjalostus ja paperiteollisuus. Monen yrityksen seuraajat työllistävät kaupungissa yhä. – Monet toimijat ovat vanhaa perua, mutta niillä on täysin uusia tuotannon aloja, sanoo Varkauden museon johtaja Hanna-Kaisa Melaranta. Hienopaperin valmistus on loppunut, mutta Stora Enso valmistaa Varkaudessa liimapuuta. Se on uutta teknologiaa, jota käytetään puuelementtien valmistamisessa talonrakennukseen. Muita vanhojen teollisuusalojen nykyisiä jälkeläisiä ovat paperiteollisuuden suunnitteluyritykset ja laitevalmistajat Aikawa Fiber Technology, Andritz ja Foster Wheeler sekä vaneripakkausvalmistaja Savopak.

27


TUTKITTUA TEKSTI: Matti Hirvola, Teollisuuden palkansaajat TP:n pääsihteeri 1/2018 alkaen KUVA: Minna Virolainen

Sipilän hallituksen pakkolakien lyhyt historia

S

ipilän hallituksen kaavailemilla pakkolaeilla oli tarkoitus pysyvästi muuttaa kolmikantaista sopimusyhteiskuntaa työnantajia hyödyttävällä tavalla. Yhtenäinen ammattiyhdistysliike onnistui kuitenkin pysäyttämään hallituksen ja työnantajien hyökkäyksen. Pääministeri Juha Sipilän keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen enemmistöhallitus muodostettiin toukokuun lopussa 2015. Hallitusohjelmassaan porvaripuolueet ottivat etäisyyttä kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan toimintaperiaatteisiin. Maan työnantajaleirissä hallitusohjelman tavoitteita tervehdittiin innostuneena. Työnantajien piirissä katsottiin, että hallitus oli ottamassa ideologista loikkaa korporatismista kohti parlamentarismia. Palkansaajapuolella ja eduskunnan vasemmisto-oppositiossa sen sijaan oltiin huolestuneita sopimisen kulttuurin rapautumisesta. Kesän 2015 kuluessa hallitus sai valmiiksi ohjelmansa linjauksen yhteiskuntasopimuksesta. Hallituksen linjauksen pohjalta työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat loppukesällä neuvottelut kilpailukykyä vahvistavasta työmarkkinaratkaisusta. Jo päivää ennen neuvottelujen 28

määräaikaa hallitus kuitenkin päätti katkaista neuvottelut, koska riittävää yhteisymmärrystä vaadittavista toimista ei sen mukaan ollut näköpiirissä. Hallitus ilmoitti tekevänsä tarvittavat toimet itse eduskunnan parlamentaariseen enemmistöönsä nojautuen. HALLITUKSELLA OLI ERHEELLINEN ARVIO

Sipilän hallitus ilmeisesti arveli, että työmarkkinajärjestöjen epäonnistuttua sopimaan kilpailukykyhypyn edellyttämistä toimista olisi hallitus saanut riittävän legitimiteetin yksipuolisille toimilleen. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän perinteistä välttämättömyyden retoriikkaa hyödyntäen hallitus syyskuussa 2015 esitteli suunnitelmansa työehtojen rajoittamisesta pakottavalla lainsäädännöllä työnantajien hyväksi. Julkisessa keskustelussa hallituksen suunnitelmat nimettiin nopeasti pakkolaeiksi. Käytännössä hallitus esitti kilpailukyvyn parantamiseksi ylityökorvausten ja sunnuntailisien leikkaamista, sairausloman karenssia, arkipyhien muuttamista työpäiviksi ja vuosilomien leikkaamista. Työnantajajärjestöissä hallituksen toimet otettiin vastaan tyytyväisinä. Tutun työmarkkinaretoriikan mukaan hallituksen esittämät toimet olivat työnantajien mukaan täysin välttämättömiä.

Palkansaajajärjestöjä hallituksen suunnitelmat tyrmistyttivät. Sipilän hallituksen toimet saivat palkansaajat nousemaan vastarintaan koko rintaman leveydeltä. Suomalainen sopimusyhteiskunta oli vaakalaudalla, ja ammattiyhdistysliike oli joutunut ideologisen hyökkäyksen alle. POLIITTINEN MIELENILMAUS YLLÄTTI

Syyskuun 18. päivänä 2015 suunnilleen 30 000 ihmistä kokoontui kaikkien palkansaajajärjestöjen yhteiseen mielenilmaukseen pakkolakeja vastaan Helsingin Rautatientorille. Muuallakin maassa järjestettiin suuria mielenosoituksia maan hallituksen suunnitelmia vastaan. Uhrimieltä kansalaisilta perän-


Insinnööriliiton ja YTN:n toimijoita ilmaisi mieltään syyskuussa 2015 Helsingin Rautatientorilla.

neelle hallitukselle ja maan työnantajille ay-liikkeen vastaiskun voima vaikutti tulevan yllätyksenä. Eihän työntekijöiden kykyä mobilisoida jäsenistöään poliittiseen mielenosoitukseen ollut kunnolla testattu lähes neljännesvuosisataan. Pakkolakien epäoikeudenmukaisuus yhdisti ay-liikettä poikkeuksellisella tavalla. Hallituksen välttämättömyyden retoriikalle rakennettu argumentaatio kärsi ratkaisevan tuntuisen tappion, kun SAK esitti syyskuun lopussa vaihtoehtoisen tavan vahvistaa Suomen kilpailukykyä. SAK:n esitys osoitti, että työehtosopimusten rajoittaminen lainsäädännöllä ei ollutkaan välttämätöntä, vaan

ratkaisua oli mahdollista hakea myös kolmikantaisen sopimisen kulttuuria kunnioittaen. JÄÄRÄPÄISESTI KIINNI PAKKOLAEISSA

Palkansaajien joukkovoiman näytöistä ja SAK:n tekemästä esityksestä huolimatta hallitus tarrautui kuitenkin vielä kuukausiksi kiinni pakkolakisuunnitelmiinsa. Hallitus oli vakuuttanut tarkastelleensa huolellisesti, että sen esitykset olisivat Suomen perustuslain ja kansainvälisten sitoumusten mukaisia. Lausunnot pakkolakipaketista osoittivat kuitenkin toista: useat valtiosääntöoppineet kritisoivat pakettia ja lisäksi sen taloudellisetkin vaikutukset asetettiin kyseenalaiseksi.

Palkansaajien vahva yhteisrintama ja pakkolakien säätämiseen liittyvät ongelmat pakottivat Elinkeinoelämän keskusliiton arvioimaan uudelleen kantaansa ratkaisun hakemiseen sopimusyhteiskunnan kautta. Piste Sipilän hallituksen pakkolakiseikkailulle saatiin lopulta karkauspäivänä 2016, kun työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Artikkeli perustuu kirjoittajan lokakuussa julkaisemaan Kalevi Sorsa -säätiön tutkimukseen Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017.

29


TUTKITTUA TEKSTI: Niina Jallinoja, liiketalouden lehtori, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu

Oma motivaatio innostaa kouluttautumiseen Suurin osa 40–64-vuotiaista insinööreistä ja tradenomeista kehittää osaamistaan kouluttautumalla ja työssä oppimalla. Vaikka työnantajat voivat vaikuttaa osaamisen kehittämiseen monilla tavoilla, työntekijän oma aktiivisuus on keskeistä osaamisen kehittämisessä.

T

uore taidot työhön -kysely yli 40-vuotiaille insinööreille ja tradenomeille kertoo, että noin 70 prosenttia vakituisesti työssäkäyvistä on osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen vuoden sisällä. Kun mukaan otetaan myös kumppaneiden ja kaupallisten tahojen järjestämät koulutukset sekä verkkokurssit, vakituisessa työsuhteessa olevista 90 prosenttia on kouluttanut itseään. Työssä opitaan myös muun muassa vaativissa projekteissa, hankkimalla tietoa eri tietolähteistä sekä keskustelemalla kollegoiden ja verkostojen kanssa. 30

Tutkimuksen vastaajissa on neljä osaamisen kehittämisen profiilia: proaktiiviset, aktiiviset, reaktiiviset ja passiiviset. Aikuiskoulutustilastojen mukaan suomalaiset naiset osallistuvat jatkokoulutukseen miehiä enemmän; tässä tutkimuksessa 40–64-vuotiaat naiset ja miehet jakautuivat tasaisesti eri profiileihin. AHKEROINTIA ERI KOULUTUSTAVOIN

Proaktiiviset osaamisen kehittäjät osallistuvat aktiivisesti työnantajan ja kumppaneiden koulutuksiin ja verkkokursseille sekä kaupallisten toimijoiden koulutuksiin. He oppivat myös vaativissa projekteissa ja sisäisissä kehittämisryhmissä sekä seuraavat sosiaalista mediaa ja lukevat ammattikirjallisuutta tai -lehtiä. Ryhmässä monet ovat suunnitelleet uraa eteenpäin tai löytäneet ammatillisen alueen, jota haluavat kehittää pitääkseen yllä työmarkkinakelpoisuuttaan. Ryhmässä on eniten niitä, jotka pitivät oppimisesta ja jotka tietävät, mitä osaamista kehittää. Aktiiviset itsensä kehittäjät osallistuvat usein työnantajan koulutuksiin ja kaupallisen toimijoiden kursseille, mutta ennen kaikkea he osallistuvat verkkokoulutukseen. Aktiiviset hankkivat tietoa verkosta, yhteisöistä ja ammattikirjallisuudesta. Myös aktiiviset itsensä kehittäjät ovat tietoisia, mitä osaamista kehittää.

OSALLE TYÖNANTAJAN TARJOAMA RIITTÄÄ

Reaktiiviset osallistujat luottavat pitkälti työnantajan koulutustarjontaan ja osallistuvat lähinnä siihen. He hankkivat tietoa internetin lisäksi työnantajan sisäisistä tietovarastoista kuten intranetistä. He oppivat myös tekemällä työtä vaativissa, esimerkiksi asiakasprojekteissa. Monet ryhmään kuuluvat ovat työskennelleet pitkään saman työnantajan palveluksessa ja vain viisi prosenttia pitää jokseenkin tai erittäin todennäköisenä alan tai työpaikan vaihtoa. Proaktiivisilla vastaava osuus on 28 prosenttia ja aktiivisilla 18 prosenttia.


sen kehittämiselle. Reaktiiviset osallistujat pitivät koulutuksen pakollisuutta muita ryhmiä merkittävämpänä osaamisen kehittämisen syynä. SUURIN ESTE SOPIVA KOULUTUS

Passiiviset selviytyjät eivät ole osallistuneet koulutuksiin viimeisen vuoden aikana eivätkä hankkineet tietoa muuten kuin internetistä. Osa on ollut työttömänä, sairaslomalla tai vanhempainvapaalla, mikä osaltaan selittää vähäisempää kouluttautumista. Silti noin 60 prosenttia passiivisista selviytyjistä oli vakituisessa työsuhteessa. Yli puolet oli viimeisen viiden vuoden aikana ollut työttömänä ja usko omaan työllistymiseen oli vastaajaryhmistä alhaisin. OPPIA KAIKENKOKOISILLA TYÖPAIKOILLA

Yllättävästi tutkimuksessa työnantajan koolla ei ollut kuin pieni yhteys

osaamisen kehittämiseen. Suuret työnantajat järjestävät itse enemmän koulutusta kuin pienet. Kun huomioidaan myös kumppaneiden ja kaupallisten tahojen järjestämät koulutukset, osaamisen kehittämisen aktiivisuudessa ei ole eroja erikokoisilla työpaikoilla. Työntekijöiden oma aktiivisuus onkin keskeistä osaamisen kehittämisessä. Oppimisen halu, nykyisen työn osaamisvaatimukset ja vaihtelunhalu työssä saivat useimmat vastaajat kehittämään osaamistaan. Sen sijaan esimiehen aloitetta tai koulutussuunnitelmaa ei pidetty yhtä merkittävinä motivaattorina osaami-

Työnantajilla voi olla suuri rooli osaamisen kehittämisen mahdollistajina tai estäjinä. Keskimäärin vastaajat kokivat suurimmiksi esteiksi sopivan koulutustarjonnan puutteen ja sen, ettei työnantaja tarjonnut mahdollisuutta kouluttautumiseen. Ajan ja energian puute olivat seuraavaksi yleisimmät osaamisen kehittämisen esteet. Ryhmistä proaktiiviset osaamisen kehittäjät kokivat kaikki esteet vähemmän merkityksellisiksi kuin muut ryhmät. Passiivisessa selviytyjien ryhmässä eniten koettiin esteiksi koulutustarjonnan puute, tietämättömyys osaamisen kehittämisen tarpeista ja haluttomuus kouluttautua.

Kyselyn aineisto Taidot työhön -osahankkeen sähköinen kysely lähetettiin yli 40-vuotiaille Insinööriliiton jäsenille ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta valmistuneille tradenomeille viime tammikuussa. Vastaajia oli 599, joista insinöörejä oli 31 prosenttia. Lue lisää: www.taidottyohon.fi

31


OIKEUTTA TEKSTI: Niina Suvanto, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Keksijä ei välttämättä

omista keksintöää Insinöörit ja muut tekniikan alan asiantuntijat ovat kekseliäitä. Joskus keksinnöistä on merkittävää taloudellista hyötyä yritykselle sekä yhteiskunnalle.

V

altaosa patentoitavista keksinnöistä tehdään työsuhteessa ja näitä keksintöjä koskee laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin eli työsuhdekeksintölaki. Laki antaa työnantajalle tietyin edellytyksin oikeuden ottaa työ- tai virkasuhteen aikana tehdyn keksinnön oikeudet itselleen. Korkeakouluissa tehdyistä keksinnöistä on säädetty erikseen. Työsuhdekeksintö pitää olla patentoitavissa. Laki ei kuitenkaan edellytä, että työsuhdekeksintö patentoidaan; on siis riittävää, että keksintö olisi suojattavissa. Keksintö voidaan siis jättää yrityssalaisuudeksi. Jos keksintöön haetaan patenttia kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, se katsotaan lain mukaan syntyneeksi edellisen työsuhteen aikana. Keksijän pitää osoittaa uskottavasti, että keksintö on syntynyt työsuhteen päätyttyä, mikäli haluaa estää entistä työnantajaa ottamasta oikeuksia keksintöön. TYÖNANTAJALLA OIKEUS OMIA KEKSINTÖ

Työsuhdekeksinnöksi on laissa luokiteltu työnantajan toiminta-alaan kuuluvat keksintö, joka on syntynyt 32

työtehtävissä tai olennaisesti hyödyntämällä työnantajan kokemuksia. Työnantajalla on oikeus ottaa keksinnöt oikeudet kokonaan tai osittain. Sama koskee keksintöä, joka on syntynyt määrätyn työtehtävän seurauksena, vaikkei se kuuluisikaan työnantajan toiminta-alaan. Jos keksintö on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen ja se kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on oikeus saada käyttöoikeus keksintöön. Jos keksintö on syntynyt ilman mitään yhteyttä työsuhteeseen, mutta se kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus sopia keksinnön oikeuksista.

Ilman mitään yhteyttä työsuhteeseen syntyneet keksinnöt, jotka eivät kuulu työnantajan toimialaan, ovat keksijän vapaasti hyödynnettävissä. Tosin saattaa olla tulkinnanvaraista, onko keksinnön tekemisessä hyödynnetty työnantajalla saatuja kokemuksia tai kuuluuko keksintö työnantajan toiminta-alaan. KEKSINTÖILMOITUS ON TEHTÄVÄ OITIS

Työntekijän pitää lain mukaan ilmoittaa keksinnöstä viipymättä työnantajalle kirjallisesti. Keksintöilmoitus on hyvä tehdä, vaikka keksintö ei olisikaan syntynyt työssä tai kuuluisi työnantajan toimialaan.


Patentti on yksinoikeus keksintöön Patentoitavissa oleva keksintö on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti hyödynnettävä. Patentin suoja-aika on 20 vuotta, mutta rekisteröinti saattaa kestää yli kaksi vuotta. Hyödyllisyysmalli on myös yksinoikeus tekniseen ratkaisuun, jota voidaan hyödyntää teollisesti. Hyödyllisyysmallin suoja-aika on 10 vuotta ja rekisteröinti kestää yleensä muutaman kuukauden. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

ERI TEKIJÄT MÄÄRITTÄVÄT KORVAUSTA

Ilmoituksessa keksinnön sisältö on selostettava siten, että työnantaja sen ymmärtää. Isommissa yrityksissä on yleensä valmiina keksintöilmoituslomake. Keksintöilmoituksesta alkaa neljän kuukauden ilmoitusaika, jonka kuluessa työnantajan pitää ilmoittaa, aikooko käyttää oikeuttaan keksintöön. Keksijän on pidettävä keksintö ilmoitusajan salassa. Patenttihakemus voidaan tehdä salassapidon estämättä, jos keksijä ilmoittaa asiasta ensin työnantajalle ja patenttihakemus tehdään aikaisintaan kuukauden kuluessa ilmoituksesta.

KOHTUULLINEN KORVAUS KEKSIJÄLLE

Jos työnantaja ottaa oikeudet keksintöön, keksijällä on lain mukaan oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Toisinaan työsopimuksissa näkee sovitun, että korvaus mahdollisesta työsuhdekeksinnöstä sisältyy palkkaan. Kyseinen sopimuslauseke ei ole lainmukainen, vaan kohtuullisen korvauksen määrä arvioidaan vasta keksinnön tekemisen jälkeen. Yrityksissä saattaa myös olla ohjeistuksia keksinnöistä maksettavista vakiokorvauksista. Ohjearvoista huolimatta korvauksesta on hyvä sopia erikseen, varsinkin taloudellisesti merkittävien keksintöjen kohdalla.

Korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa keksinnön arvo, työnantajan saamien oikeuksien laajuus sekä työsuhteen merkitys keksinnön syntymiseen. Sekä keksijän että työnantajan pitää antaa keksinnöstä tarpeelliset tiedot, jotta korvauksen määrä voidaan selvittää. Kohtuullisen korvauksen määrittämiseen voi kumpikin osapuoli pyytää työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa. Korvausta on vaadittava 10 vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Jos keksinnölle on haettu patenttia myöhemmin, korvausvaade voidaan joka tapauksessa esittää vuoden kuluessa patentin myöntämisestä. Vaikka työnantaja ottaa oikeudet keksintöön, patenttihakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Keksintö jää siis keksijän nimiin, vaikka hyödyntämisoikeus on työnantajalla. Työnantajalla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta hyödyntää keksintöä, johon hän on ottanut oikeudet. Oikeus keksintöön ei kuitenkaan palaudu keksijälle, ellei siitä erikseen sovita. Lähteet: Aalto-Setälä, Sundman, Tuominen & Uhlbäck (2016): IPR käytännönläheisesti. Heinonen & Baltcheffsky (2006): Keksijän opas

33


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Peili Visionia voi testata kaikille avoimessa labrassa Mari Havisalon (oik.) ohjeistuksessa.

Virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia Kaikille avoimessa HUS VR laboratoriossa voi tutustua terveydenhuollon VR-ratkaisuihin.

S

yyskuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS avasi sairaalakampukselle terveydenhuollon virtuaalitodellisuuden ratkaisuja esittelevän laboratorion. Siellä voi tutustua esimerkiksi potilaiden kuntoutukseen, leikkauksiin ja kuvantamisiin räätälöityihin virtuaali- ja lisätyn todellisuuden sovelluksiin. Metropolia ammattikorkeakoulussa hyvinvointiteknologiaa opiskeleva Petra Havisalo koordinoi HUS VR laboratorion toimintaa. – Labra on kaikille kiinnostuneille avoin. Se on hieno mahdollisuus tutustua VR/AR-teknologiaan ja -sovelluksiin, Havisalo kertoo.

OPINNOT KASAAN ENNÄTYSTAHDISSA

Havisalo aloitti opinnot Metropoliassa tammikuussa 2016 ja on valmistumassa jo tämän vuoden joulukuussa eli ennen arvioitua valmistusaikaa. 34

Kiinnostus tekniikkaa kohtaan on kasvanut, kun Havisalo on seurannut perheenjäsenten kouluttautumista alalle. – Aikaisemmat työkokemukseni liikunta- ja hyvinvointialoilta saivat miettimään, olisiko alalla kaikkea sitä, mistä olen aina ollut kiinnostunut. Opintojen alettua Havisalo huomasi hyvinvointiteknologian vastaavan hänen toiveitaan; opintovalinta osoittautui oikeaksi. KESÄTÖISTÄ UNELMATEHTÄVIIN

Havisalo on työskennellyt HUS yhtymähallinnossa noin 2,5 vuotta. Hän aloitti kesätöissä harjoittelutehtävissä. Ajan kuluessa työtehtävät ovat vaihtuneet ja vastuu on kasvanut. Virtuaaliteknologian parissa työskentely on samalla uutta ja jännittävää, mutta tavallaan myös tuttua ja turvallista. Havisalo opastaa terveydenhuollon ammattilaisia ja muuta yleisöä virtuaaliteknologian luomiin mahdollisuuksiin terveydenhuollon parissa.

Esimerkiksi Peili Vision tuo virtuaalitodellisuuden tarjoamat mahdollisuudet neurologiseen kuntoutukseen. – Peilin kehittämän kuntoutusalustan avulla terveydenhuollon ammattilainen pystyy luomaan kuntoutujalle yksilöllisen harjoitteluympäristön virtuaalitodellisuuteen. KOHTAAMISIA UUSIEN KANSSA

Työ VR labrassa sisältää paljon opettamista ja organisointia. Havisalo kohtaa päivittäin uusia asiakkaita, joille hän opettaa ja jakaa omaa tietämystään alan ammattilaisena. Kun seuraa Havisalon labraesittelyä huomaa, kuinka hän tykkää työstään. Hänen innostuksensa asiaa kohtaan tosiaan tarttuu myös kävijöihin. – Virtuaalitodellisuuden yhdistäminen päivittäiseen toimintaan tuo uusia työkaluja terveydenhuoltoon. Hienoa on se, että ideoiden keksiminen ei ole rajattua. Mahdollisuudet tällä alalla ovat valtavat ja rajattomat, on kyseessä sitten koulutus tai opetuskäyttö, Havisalo sanoo.


Liittohallitus palkitsi toimijoita Liittokokouksensa yhteydessä Insinööriopiskelijaliitto IOL:n hallitus palkitsi aktiivisia toimijoita. Vuoden paikallisyhdistykseksi valittiin Valkeakosken Insinööriopiskelijat VARO. Palkinto jaettiin esimerkillisestä toiminnasta kuluvana vuonna. Yhdistykselle annettiin erityismaininta toiminnan saavutettavuudesta. Vuoden aktiiviksi valittiin Jani Kakkonen Mikkelistä. Kakkonen on toiminut Mikkelin Insinööriopiskelijat MIO:n puheenjohtajana kuluvan vuoden. Hänen ahkeroinnillaan on ollut merkittävä rooli Mikkelin Insinööriopiskelijoiden menestyksekkäässä toimikaudessa.

VAROn Kalle Rantanen (vas.) ja Nico Norppa vastaanottivat palkinnon liittokokouksessa.

Ilmoittaudu Insinööriopiskelijapäiville Monen insinööriopiskelijan vuoden paras insinööritapahtuma on Insinööriopiskelijapäivät IOP. Päivän aikana tapaa insinööriopiskelijoita ympäri Suomea sekä voi osallistua rastikierrokselle ja tietysti loppubileisiin. IOP järjestetään suomirockin syntykehtona tunnetussa kaupungissa, Tampereella 7. huhtikuuta. Joten suomirock onkin teemana IOP 2018 -tapahtumassa. Lue lisää: www.iopaivat.fi

IOL:n ÄÄNI Teemu Karttunen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Loppusyksy on uusien alkujen aikaa

L

oppusyksyllä opiskelijapuolen yhdistykset järjestävät yhdistysten syyskokouksia, joissa valitaan uudet hallitukset ja niihin toimijat seuraavalle vuodelle. Onnittelut uusille valituille. Olette lähteneet tekemään työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opetuksen laadun puolesta. Tulette oppimaan tulevana vuonna paljon uutta: samalla jatkatte edellisvuosien ja vuosikymmenien toimijoiden työtä. Toiminta on muuttunut harppauksin viimeisen neljän vuoden aikana ja tuleva vuosi tuo mukanaan uusia muutoksia, joihin pitää reagoida. Ottakaa muutokset vastaan avoimin mielin. Muutokset tuovat uusia haasteita. Niihin sopeutuminen saattaa vaatia aikaa, joten yhteistyötä kaikkien liittoyhteisön toimijoiden välillä tarvitaan. Jatkuvuus on keskeistä niin paikallisyhdistyksissä, kuin alueyhdistyksissä. On erittäin tärkeää, että kummistakin löytyy motivoituneita ja osaavia tekijöitä, jotka osaavat vastata alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tärkeää jatkuvuuden takaamisessa on alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen yhteistyö – pelkästään senkin takia, että paikallisyhdistystoimijoista tulee jonain päivänä alueyhdistystoimijoita. Opiskelijoiden ja valmistuneiden insinöörien tiiviimmällä yhteistyöllä saamme uusia näkökulmia sekä toimintamalliajatuksia, jotka vievät liittoamme eteenpäin. Järjestäkää yhteisiä tapahtumia, olkaa yhteydessä toisiinne, tehkää kannanottoja ajankohtaisista asioista ja järjestäkää tutustumistapahtumia. Loppujen lopuksi teemme kaikki tätä työtä yhdessä jäsenistön hyväksi. Tämän vuoden loppu on allekirjoittaneellekin uuden alkua. Olen toiminut opiskelijapuolella jo neljän vuoden ajan. On aika jättää nämä piirit taakseen ja siirtyä tyytyväisenä kohti uusia haasteita.

35


Insinööriliiton edustajakokouksessa oli mukana edustajia, tarkkailijoita sekä liiton hallitukseen ja henkilökuntaan kuuluvia. Eturivissä istui liiton kunniapuheenjohtajia ja -jäseniä.

Vahvuutena tasapuolisuus TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki

Lähestyvä 100-vuotisjuhla kirvoitti keskustelua edustajakokouksessa.

M

arraskuisessa Insinööriliiton edustajakokouksessa keskusteltiin myös muista kuin sääntömääräisistä asioista. Parin vuoden kuluttua liitto täyttää 100 vuotta, ja kokousedustajat sekä muut paikalla olevat haluavat virstan pylvään näkyvän koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Moni keskustelija korosti, miten erilainen Suomi olisi nykyään, jos suomenkielistä insinöörikoulutusta ei olisi aloitettu yli sata vuotta sitten. – Ilman insinöörejä Suomi ei olisi teknologian kehityksen kärjessä, painotti Oulun Insinöörien edustajakokousedustaja Riitta Rusila. 36

Hän toivoi, että jäsenet saavat elämyksiä kymmenissä tapahtumissa, joita järjestetään juhlavuonna ympäri Suomea.

IL sijoittui seitsemänneksi parhaaksi. Liiton vahvuutena pidettiin tasapuolisuutta kaikkien jäsenten asioiden ajamisessa.

TEKNISTYMISEN HISTORIAA

UUSI STRATEGIA ON VALMIS

Tutkija Sampsa Kaataja esitteli viime vuonna alkanutta tutkimusprojektia, jossa syvennytään Insinööriliiton ja suomalaisen insinöörin historiaan sekä suomalaisen yhteiskunnan teknistymiskehitykseen 1900-luvulla. Kaataja kävi läpi insinöörikoulutuksen sekä Insinööriliiton syntyhistoriaa sekä 1960-luvulla liitossa käytyä keskustelua, jonka seurauksena IL muuttui ammattijärjestöksi. Tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaa selvitti ammattiliittojen mielikuvaseurantatutkimuksen tuloksia. – Insinööriliiton yleinen arvostus on keskimäärin korkeampi mukana olleiden 22 ammattiliiton joukossa.

Kokouksessa hyväksyttiin Insinööriliiton strategia vuosille 2018–2022. Samalla hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja kasvustrategian mukainen budjetti sekä liittomaksu tulevalle toimintavuodelle. Insinööriliiton hallitusta täydennettiin siten, että Timo Härmälä valittiin liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Hänen varahenkilönään jatkaa Jari Opas. Hämeen vaalipiiristä hallitukseen valittiin Tuija Rinne-Ketonen ja hänen varahenkilöksi Minna Johansson. IOL:n edustajina hallituksessa jatkavat Miihkali Härkönen varsinaisena ja Teemu Karttunen varajäsenenä.


Odotuksissa juhlavuosi 1.

2.

3.

1. Puheenjohtaja Samu Salo onnitteli varapuheenjohtajaksi valittua Timo Härmälää. 2. Helsingin Insinöörien edustaja Susanna Kalliomäki toivoi, että suuri yleisö muistaa liiton 100-vuotisjuhlien jälkeen insinöörien eri vuosikymmenillä kehittämät keksinnöt. 3. Ilmassa oli historian havinaa, kun kunniapuheenjohtaja Harri Savolainen (vas.), kunniajäsen Sakari Tanskanen ja koulutusjohtaja Harri Saarikangas keskustelivat. 4. – Juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä opiskelijoiden ja valmistuneiden välillä, sanoi Insinööriopiskelijaliiton edustaja Ossi Nuutero. 5. Oulun Insinöörien edustaja Riitta Rusila muistutti, että sata vuotta täytetään vain kerran. 6. Valkeakosken Insinöörien edustaja Mikko Soipio odottaa juhlavuodelta tapahtumia, jotka on suunnattu eri kohderyhmille.

4.

5.

6.

37


Mervi Kinnunen on omiensa joukossa edustajakokouksessa. Vasemmalla Vassa Arnell ja oikealla Marja Riihimäki.

Jäsenistön palveleminen vaihtuu vihannesten viljelyyn TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki

Edustajakokoukset ja jäsenistön palveleminen ovat olleet assistentti Mervi Kinnusen tähtihetkiä 26 vuotta kestäneellä työuralla Insinööriliitossa.

V

uonna 1990 Insinööriliittoon töihin tullut Mervi Kinnunen ottaa Kalastajatorpan ilmoittautumistiskin takana edustajakokouksen osanottajia vastaan niin kuin kymmeniä kertoja aikaisemminkin. Liiton jäsenet ovat tavanneet hänet lukuisia kertoja myös järjestöjohdon neuvottelupäivillä. Nyt ilmassa on pientä haikeutta: edustajakokous on hänen viimeisiä työtehtäviään liitossa. – Jatkossa harrastan sulhaseni kanssa avantouintia, käyn kokemassa verkkoja, laitan ruokaa, kasvatan tomaatteja ja chiliä kasvihuoneessa sekä perunaa, salaattia, valkosipulia ja palsternakkaa kasvimaalla, Kinnunen vastaa hymyillen kysymykseen, miten aikoo jatkossa saada aikansa kulumaan. – Tai sitten olen vaan. 38

IHMISET JA TEKNIIKKA OVAT MUUTTUNEET

ENEMMÄN AIKAA ITSELLE

Kinnunen tuli Insinööriliittoon äitiysloman sijaiseksi 1990-luvun laman kynnyksellä. Sijaisuuden jälkeen hän oli vuoden poissa, mutta palasi takaisin, kun töitä oli taas tarjolla. – Periaatteessa olen hoitanut samaa tehtävää kaiken aikaa. Utriaisen Seija toimi oppaana, että löysin ensimmäisinä päivä toimistolle. Nyt jäämme peräkkäin eläkkeelle, hän toteaa. Kinnusen mukaan neljännesvuosisadan aikana vain kaksi asiaa on toden teolla muuttunut, ihmiset ja tekniikka. – Toimistolta on eläköitynyt ja eläköityy paljon työkavereita koko ajan. Uusia ihmisiä tulee tilalle ryminällä, mikä on aina hyvä asia. Toimistolla alkaa uusi aikakausi, uudet tuulet puhaltavat, hän sanoo. Kinnusen mielestä liiton ja henkilökunnan perustehtävä ja työt eivät kuitenkaan muutu samaan tahtiin kuin ihmiset. – Kyllä me teemme edelleen paljon samoja asioita saman asian eteen kuin ennenkin. Palvelemme ja autamme jäseniä. Työssäni olen pitänyt juuri tästä, tykkään olla jäsenten kanssa ja palvella heitä.

Kinnunen on aktiivinen järjestöihminen työajan ulkopuolellakin. Aika kuluu muun muassa sihteeriyhdistyksen ja valkosipuliyhdistyksen toiminnassa. – Ystävät ja kaverit, olivat ne sitten töissä tai vapaa-ajalla, ovat minulle tärkeitä. Kaverit ja liikunta, ilman niitä kahta en tule toimeen, hän myhäilee. Kinnunen on vuodesta 2004 lähtien asunut kahta kotia. Oma asunto on Helsingissä, miesystävän Valkeakoskella, joten työkavereille hän on tuttu näky Pasilasta pohjoiseen menevissä junissa. – Kyllä minä olen vuosien varrella oppinut tuntemaan junat ja niiden kulkemattomuuden. Kinnusen miesystävä Rauno Karjalainen jäi vuosi sitten keväällä eläkkeelle. Hän on kova kalamies. – Kalastus tuli elämääni miehen myötä. Se on mukava harrastus. Olemme käyneet kalassa Norjassakin kolme kertaa, turskan pyynnissä. Mukavaa, että jatkossa on enemmän aikaa yhteisille kalareissuille ja muulle mukavalle. Esimerkiksi teatteri vetää meitä puoleemme, Kinnunen sanoo.


Insinööri-lehti ei jää lukematta TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Ilari Välimäki

Insinööri-lehden lukijatutkimuksessa vastaajien mielestä lehti antaa luotettavaa tietoa ja sen aihepiirit kiinnostavat.

O

nnetar suosi turkulaista Anita Laulumaa-Seliniä. Hän vastasi lokakuussa Insinööri-lehden lukijatutkimukseen ja arvonnassa hän nousi Verkkokauppa. comin lahjakortin saajaksi. Yhteensä vastaajia oli vajaa 400. Lukijatutkimuksen vastaajista kaksi kolmesta kertoi lukevansa lehdestä muutaman mielenkiintoisimmista jutusta. Laulumaa-Selin on samoilla linjoilla: otsikoiden perusteella hän lukee muutaman kiinnostavimman jutun kokonaan. Häntä kiinnostavat muun muassa työsuojeluasiat ja hän pitää lehden tavasta, jossa monenlaisia asioita käsitellään erilaisten henkilötarinoiden kautta. Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että lukijoiden kiinnostus lehden aihepiirejä kohtaan on hyvin laaja-alaista. Kiinnostavimmat aiheet liittyvät työmarkkina-asioihin kuten työsuhteeseen ja palkkaan, jäsenetuihin sekä ammatilliseen kehitykseen. Samoista aiheista halutaan lisätietoja.

vastaan, sillä kilpailu lukijoiden huomiosta ja ajankäytöstä on käynyt yhä ankarammaksi, Lauha sanoo. Insinöörin lukijakontakti on säännöllinen; lehteä luetaan aktiivisesti. Tutkija nostaa esille nuoremmat lukijat, joiden lukutottumusten mittarit eivät yllä samalle tasolle kuin vanhempien ikäluokkien. – Nuorten ikäluokkien kohdalla ei esiinny monille jäsenlehdille tyypillistä passiivisuutta, ainoastaan taipumusta valikoivampaan lukemiseen. ARVOSTETTU ASEMA VAKIINTUNUT

Lauhan mielestä Insinööri-lehden ja lukijoiden suhde vaikuttaa hyvin toimivalta. Tulokset viittaavat lehden saavuttaneen vakiintuneen aseman arvostettuna ja tärkeänä alan tietolähteenä. Vastaajista neljä viidestä koki saaneensa lehdestä ajankohtaista tietoa työelämästä. Puolet sanoi saaneensa tärkeää tietoa edunvalvonnasta.

Lukijoista 84 prosenttia sanoi olevansa joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen lehteen. Erittäin tyytyväisiä on eniten nuorempien lukijoiden joukossa. Kun vertailtiin vastaajia työnantajan koon mukaan, Lauhan mielestä näkyy selvästi, että lehteen tyytyväisimpiä ovat henkilöstömäärältään pienten työnantajien palveluksessa työskentelevät.

Anita Laulumaa-Seliniä kiehtovat lehdessä yksittäisten henkilöiden tarinat mitä moninaisimmista asioista.

KESKITASOA PAREMPI LEHTI Lukijatutkimuksen tekijä, tutkija Yrjö Lauha Focus Masterista sanoo, että ammatti- ja järjestölehtien vertailuryhmässä Insinööri-lehden tulokset ovat selvästi keskitasoa parempia. Aiempaan lukijatutkimukseen verrattuna lukutottumusten mittarit ovat säilyneet lähes ennallaan, mikä on vastoin yleistä trendiä. – Useat tutkimamme lehdet kamppailevat hiipuvia lukutottumuksia 39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

17 25 13

9

24

33 15 6

35

11 16

23

21 35

3

15

29 29 24 17

11

23

1. Kun ensimmäistä iPhonea kehitettiin, siihen oli ehdolla myös muovinen näyttö. Apple löysi kuitenkin New Yorkin osavaltion pohjoisosista Corning Glassin, joka pystyi valmistamaan kosketusnäyttöön tarpeeksi kestävää lasia. Miksi tuota erikoiskovaa lasia kutsuttiin?

6

8

14

41 15 10

14

7 16

21 10

Tiukka trio

7

28

8

5

1

11 © Bulls

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

2. Florence Griffith-Joynerin aika 10,49 vuodelta 1988 saattaa pysyä naisten 100 metrin juoksun ME-tuloksena vielä pitkään. Ennätys tuli Yhdysvaltojen olympiakarsinnoissa. Minkä ajan maailman kaikkien aikojen toiseksi nopein nainen on juossut? 3. Laudan sahaaminen kolmeen osaan kestää 24 sekuntia. Kuinka kauan kestää samanlaisen laudan sahaaminen viiteen osaan?


Nimityksiä liitossa

O

ikeustieteen notaari Alexia Persons ja oikeustieteen ylioppilas Tiina Virtanen ovat aloittaneet työsuhdeneuvojina Insinööriliiton työsuhde- ja neuvotteluyksikössä. Heidän tehtävinään on muun muassa neuvoa jäseniä oikeudellisissa asioissa. Aikaisemmin Persons on työskennellyt asianajotoimistoissa, lakitoimistossa ja vakuutusyhtiössä. Hän palvelee jäseniä myös ruotsin kielellä. Virtanen keskittyy etenkin työttömyysturvaa koskeviin kysymyksiin. Hänellä on aiempaa työkokemusta työttömyyskassasta ja asianajotoimistosta, josta hän vaihtoi liittoon töihin.

Alexia Persons (vas.) ja Tiina Virtanen.

ILMOITUS

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Jarkko Ursin, palvelupäällikkö

Jäsenmaksulaskutus käynnissä Ensi vuoden jäsenmaksulaskutus on käynnissä ja laskut ovatkin jo osalle saapuneet. Loputkin jäsenmaksulaskut ovat arviolta 19. joulukuuta mennessä perillä. Jäsenmaksun voi maksaa kuukausierissä tai kerralla vuosimaksuna. Eläkeläisjäsenmaksun sekä opiskelijan IAET-kassamaksun voi kuitenkin maksaa vain kertasuorituksena. E-lasku on vaivaton ja mukava tapa hoitaa jäsenmaksu. Lasku ei huku postipinoihin ja maksut tulee hoidettua ajallaan. Laskun tiedot löytyvät helposti omasta verkkopankista myös jälkikäteen. E-laskuun siirryt näppärästi verkkopankissa, jossa voi tehdä e-laskuvaltuutuksen Insinööriliitolle. Valtuutuksessa tarvittava viitenumero on jäsenmaksulaskussa. E-laskutus alkaa seuraavasta mahdollisesta kuukausierästä. Kun teet e-laskusopimuksen ennen 23. joulukuuta, ensi vuoden jäsenmaksulasku tulee alusta asti e-laskuina. Ensimmäistä sinulle tulevaa e-laskua edeltävät erät pitää suorittaa toimitetun laskun tiedoilla. Vuosilaskuissa seuraava mahdollinen erä on vuoden 2019 jäsenmaksu. Jäsenkortit ovat voimassa ensi vuoden lokakuuhun saakka. Uusi jäsenkortti toimitetaan syksyllä 2018.

www.ilry.fi

@Insinooriliitto

@Insinooriliitto

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Liiton toiminta

Toiminnan johto

Johtajisto

Työsuhdeneuvonta

Asiakaspalvelu 0201 801 801 (8,8 snt/min) avoinna arkisin klo 9-16 asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Palkkaneuvonta

Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848

Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.

Nuorjäsentoiminta

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä on osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot

Talous

42

Urapalvelut Jäsentietopalvelut Alueasiamiestoiminta Neuvottelutoiminta Tutkimustoiminta Tietohallinto Viestintä

1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.


LUUPPI TEKSTI: Minna Virolainen KUVAT: Teppo Ruotsalaisen kotialbumi

Puheenjohtajana Teppo Ruotsalainen (kuvassa taka-alalla) ei paistattele parrasvaloissa. Näyttelijänä rooleja on onneksi monia.

Teatterin taika syntyy yhteistyönä Teppo Ruotsalainen nauttii näyttelemisestä, mutta viihtyy myös roolissaan teatterin kapteenina.

V

iime vuonna Teppo Ruotsalainen esitti poliisia Lauantainäyttämön näytelmässä Mummun saappaissa soi fox. Harrastajateatterin toiminta oli kuitenkin vaarassa loppua, kun vuosikokouksella oli vaikeuksia löytää yhdistykseen toimijoita. Ruotsalainen ei ollut valmis antamaan periksi. – Mahdollisuus harrastaa teatteria on tärkeä ja Lahdessa Lauantainäyttämö on harrastajateatteritoiminnan kulmakivi. Näillä perusteilla yhdistys sai hänestä uuden puheenjohtajan. Ruotsalainen on ollut mukana Lahden Insinööriopiskelijoiden ja Lahden seudun insinöörien toiminnassa, joten yhdistystoiminta oli tuttua jo ennestään. Kulttuuripuoli oli sen sijaan uusi osa-alue haltuun otettavaksi.

– Ajattelin, että otan projektiopit avuksi. Eli ensin kartoitetaan resurssien tarve ja varmistetaan niiden riittävyys, Ruotsalainen muistelee ensiaskeleitaan puheenjohtajana. KOKOUSTAMINEN JÄÄ SIVUROOLIIN

Harrastajateatteri toimii vapaaehtoisvoimin ja melko pienellä porukalla. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu paljon muutakin kuin hallitustyöskentely ja teatterin pitäminen oikeassa kurssissa. Ruotsalainen päivittää teatterin verkkosivuja, hoitaa Facebook-mainontaa, tekee videoita ja rakentaa lavasteita. – Puheenjohtaja myös ylläpitää porukan intoa ja hyvää henkeä. Insinöörin ja taiteilijoiden yhteistyön sujuminen ei kaikista ole itsestään selvää. Ruotsalaisen mielestä asetelmaan liittyvät epäröinnit löytyivät lähinnä oman pään sisältä. Toiminnassa on mukana paljon erilaisia tyyppejä, sillä harrastajateatteri tuo yhteen ihmisiä eri ammattialoilta ja eri ympyröistä.

– Antoisinta hommassa on yhdessä tekemisen meininki ja loistavat ihmiset. JOKAINEN TEHTÄVÄ ON TÄRKEÄ

Ennen kuin yleisö pääsee nauttimaan esityksestä, on tapahtunut jo paljon. – Projektipäällikön näkökulmasta on hienoa seurata ohjaajien toimintaa: miten 70 ihmistä saadaan pelaamaan yhteen, iskulleen oikeissa kohdissa. Suoritus ei rajoitu näyttämölle, sillä samaa kokonaisuutta on rakennettu lavastuksesta audiotekniikkaan ja markkinoinnista lipunmyyntiin. Lauantainäyttämön uusimman tuotannon Puhelinluettelon ensi-ilta oli marraskuussa. Yksi komedian kolmesta päähahmosta on insinööri Jakob Bremer. – Älä sä ala mulle opastamaan, miten käyttäydytään. Mä olen sentään jumalauta insinööri, Ruotsalainen siteeraa Bremeriä. Insinööriyleisölle räätälöity näytelmän puffi päätyy luontevasti osaksi juttua – puheenjohtaja on selvästi sisäistänyt roolinsa.

43


Liiton jäsenyydessä on järkeä Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

Kattavasti turvaa sekä työelämään että monipuolisella vakuutuspaketilla vapaa-ajalle.

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan.

Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

i ör öri inö inö inööri insinsins

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

Käytössäsi on monipuolinen valikoima rahanarvoisia etuja.

Jäsenyytesi liitossa Jäsenmaksu

Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä.

Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Työttömyyskassan jäsenyys Verovähennys

Parempi työpäivä Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta. YYY KNT[ Ƃ.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.