yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Paljon raportteja – vähän seurantaa Suomalaisyritysten näyttö yritysvastuusta on puutteellista, mikä voi aiheuttaa niille tulevaisuudessa legitimiteettikriisejä, väittää viestinnän tutkija Karoliina Malmelin. aroliina Malmelin tutki väitöskirjassaan ”Arvojen markkinat” kymmenen suomalaisen suuryrityksen yhteiskuntavastuuraportteja ja vuosikertomuksia yli kymmenen vuoden ajalta. – Taloudellinen tuotto ja tehokas tuotanto olivat odotetusti keskeisimmät arvot, jotka nähtiin edellytyksenä muiden arvojen toteuttamiselle yrityksissä, Malmelin toteaa. Yritykset eivät pystyneet useinkaan tarjoamaan arvojaan todentavaa näyttöä. Etenkin yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja ekologisen kuormituksen todentaminen olivat heikkoja, vaikka yritykset painottivat yrityskansalaisuutta ja kestävää kehitystä. Yhteiskunnallisten ongelmien käsittely on selektiivistä ja yritykset korostavat myönteisiä yksityiskohtia toimintansa kokonaisvaikutusten kuvaamisen sijaan. Malmelin ihmettelee, miten käytännössä näkyy se, että ”yritys kertoo vie-
K
26
vänsä suomalaisia arvoja muihin maihin, joissa se toimii” tai että ”yrityksen työntekijät toimivat korkeimpien moraalisten standardien mukaan” tai mitä ”vastuullinen irtisanominen” merkitsee. Millaista energia- ja veropolitiikkaa yritys edistää, siitä ei ole mainintoja raporteissa. Tarkempaa raportointia Malmelin kaipaa etenkin Nokialta. – Nokia nosti yhteiskunnallisena ongelmana esiin matkapuhelinten puutteen kehitysmaissa, mutta ei lainkaan eettisesti ongelmallista yhteistyötä diktatuurien kanssa. Vuosien 2007–2008 talouskriisi ja samanaikainen teollisuuden rakennemuutos nostivat yritysten arvot valokeilaan ja muuttivat niiden arvopuhetta. Metsäyhtiöiden legitimaatiota helpotti yritysten mahdollisuus vedota pysyviin kansallisiin arvoihin sekä tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Ne kuitenkin muotoilivat arvojaan uudelleen markkinatilantee-
seen paremmin sopiviksi. Vastuullisen irtisanomisen kriteerejä määriteltiin, ja johdon auktoriteettia korostettiin. – StoraEnso ei ole halunnut tuoda esiin, mitä sen tehtailla Etelä-Amerikassa tapahtuu, Malmelin sanoo. Myös Fortum ja Wärtsilä määrittelivät arvopohjaansa uudelleen. Markkinoiden ja teollisuuden arvot nostettiin näissä yrityksissä entistä vahvemmin esiin. Niiden rinnalla nostivat päätään inspiraation arvot, jotka ilmenivät luovuuden, itsenäisyyden, innovoinnin ja yksilöiden korkean moraalin korostamisena. Malmelinin mukaan suuryritysten vastuullinen brändi rakentuu yhä vahvemmin hyvämaineisten kumppaneiden antaman julkisen kiitoksen, vastuullisen sijoittamisen indeksien ja eettisten merkkien varaan. Koska yrityksiin kohdistuva luottamus on pitkään ollut matala, yritykset