Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi
Matematiikka kehittää ajattelua laajasti Alli Huovisen mielestä suomalaiset eivät arvosta matematiikkaa riittävästi, vaikka sitä tarvitaan lähes kaikkialla. Syynä saattaa olla tietämättömyys.
ululaisen Alli Huovisen mielestä jokaiselle on tärkeää looginen ja kriittinen ajattelutaito, jota matematiikan opiskelu tukee. Kiinnostus aiheeseen syntyy jo pikkulapsena, joten hän kannustaa vanhempia ohjaamaan lapsiaan matematiikan pariin. Monesti julkisessa keskustelussa matematiikan eri osa-alueita vähätellään ja kokonaan jopa kyseenalaistetaan. – Usein sanotaan, mihin maitokaupassa tarvitaan derivaattaa. Eihän tarvitse lehmistäkään tietää mitään, sen kun ottaa vain maitopurkin, Huovinen sanoo. – Kouluissa opitaan paljon asioita, joita emme välttämättä tarvitse. Huovinen tähdentää insinööriopiskelijoille, että kaikki oppi kannattaa ottaa irti. Koskaan ei tiedä, mitä itse kukin tekee valmistumisensa jälkeen eikä sitä, mistä on silloin hyötyä. – Ennen pitkää kaikelle matematiikalle näyttää löytyvän sovelluksia.
O
Murtolukujen laventaminen hankalaa
Peruskoulun pohjalta matematiikan taidot voivat olla hatarat. Huovinen kertoo ammattioppilaitoksen tekniikan puolen aloittajista, joille opettajat olivat tehneet testin taidoista. Mukana oli esimerkiksi lasku ½ + ¾. Erään luokan talonrakennustekniikan opiskelijoista juuri kukaan ei osannut laskea esimerkkiä. – Murtoluvut ovat nuorille todella vaikeita, kun he ovat tottuneet käyttämään laskimia, jossa käytetään desimaalilukuja. 24
Huovisen mielestä liiallinen laskimien käyttö vaikeuttaa ajattelua sekä tulosten arviointia. Myös päässä laskua pitää osata. Tekemällä oppii
Huovinen on aina ollut kiinnostunut matematiikasta. Kansakoulussa häntä kiinnostivat päätöslaskut; sanalliset päättelytehtävät olivat hauskoja. Keskikoulussa ensimmäisestä prosenttilaskukokeesta tuli huono arvosana. – Siitä sisuunnuin ja sen jälkeen laskin prosenttilaskuja. Seuraavasta kokeesta sain kympin. Tekemällä pääsee eteenpäin. Huovinen lähti opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Kolmantena opintovuotena professori kysyi häntä harjoitusten vetäjäksi ja sille tielle hän jäi. Eläkkeelle hän jäi Oulun yliopiston matematiikan lehtorin virasta. Huovinen tunnetaan valtakunnan virallisena matikkatätinä; niin paljon hän on tehnyt matematiikkaa tunnetuksi. Aiheesta kerrottuja tarinoita ja lehtijuttuja on paljon. – Tuttava ihmetteli, miksi aina pitää kehittää kaikenlaisia vempaimia matematiikan sovellutuksien avulla. Sittemmin tuttava oli menossa lonkkaleikkaukseen, jota ennen potilas tutkittiin huolella, selvitettiin muun muassa sydäntä matematiikan sovelluksilla. Tutki-
mus paljasti sydämen tukoksia, jotka vaativat viisi ohitusleikkausta. – Hän taisteli kuukauden verran elämän ja kuoleman välillä, mutta koko ajan matematiikan sovellusten avulla pystyttiin seuraamaan hänen tilannettaan. Kun hän selvisi siitä, sanoin, eikö ole hyvä, että matematiikan avulla kehitetään lääketieteenkin tekniikkaa. Ei päivää ilman matikkaa
Alli Huovisella on lukuisia esimerkkejä matematiikan käytöstä ympäröivässä yhteiskunnassa sekä ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. Silmälasien linssit ovat kehittyneet tekniikan avulla. Geometriaan törmää kaikkialla, muun muassa viemärien pyöreissä luukuissa, joiden ansiosta kansi ei putoa sisälle. Sykloidi-käyrällä on tiettyjä ominaisuuksia, joita hyödynnetään rullalautarampeissa. Nikkaroija tarvitsee trigonometriaa porrasjakkaran rakentamisessa. Huovinen arvelee, että tulevaisuuden soveltamisaloja ovat avaruus- ja robottitekniikka. N