Käyttäisin enemmän aikaa
Käyttäisin vähemmän aikaa
61 %
Tietojärjestelmien/ ohjelmistojen hallinta
17 %
Asioihin syventyminen
57 %
56 %
43 %
33 %
Uuden luominen ja innovointi
Osaamisen kehittäminen ja opiskelu
Kokoukset
Rutiinit
AJANKÄYTTÖ TYÖSSÄ
Kolme neljästä insinööristä oli tyytyväisiä ajankäyttöön nykyisessä tehtävässään. Kuvaa tarkennettiin kysymällä, millaisiin asioihin haluttaisiin käyttää enemmän aikaa ja mistä kenties olisi varaa tinkiä. Suurelta osin ajankäytön koettiin kuitenkin olevan kohdallaan. Eniten aikaa haluttaisiin lisätä asioihin syventymiseen, uuden luomiseen ja innovointiin sekä osaamisen kehittämiseen. Etenkin nuoret insinöörit haluaisivat lisää aikaa asioihin syventymiseen. Naiset ja asiantuntijatehtävissä toimivat kokivat osaamisen kehittämisen keskimääräistä tärkeämmäksi. Toimialakohtaisiakin eroja oli jonkin verran. Kaupan alan insinöörit käyttäisivät mielellään enemmän aikaa asiakassuhteiden luomiseen, tietotekniikan palvelualan insinöörit kokemusten vaihtoon kollegoiden kanssa ja valtion insinöörit satsaisivat verkostoitumiseen enemmän aikaa. Insinöörien mielestä kokouksiin ja rutiineihin sen sijaan voisi käyttää nykyistä vähemmän aikaa, eikä työhön liittyvään matkustamiseenkaan kovin moni halunnut aikaa lisätä.
Kokousten vähentämistä halusivat ennen kaikkea suurissa yrityksissä toimivat insinöörit; heistä peräti joka toinen koki kokoustamisessa olevan vähentämisen varaa. Rutiineihin kuluvaa aikaa haluttiin vähentää yleisesti – kaikkein mieluiten sitä vähentäisivät esimiestehtävissä toimivat insinöörit. TYÖN MUUTOKSET
Työhön liittyvien muutosten suuntaa kysyttäessä valtaosa tutkimuksen vastaajista koki, että työn eri osatekijät olivat pysyneet ennallaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kysymyksiin vastasivat ne, jotka olivat olleet nykyisessä työpaikassaan vähintään kaksi vuotta. Eniten muutoksia oli tapahtunut työtehtävien sisällössä, työpaikan ilmapiirissä, työmäärässä ja esimiestyössä. Näissä asioissa enemmän kuin 35 prosenttia vastaajista oli kokenut jonkin suuntaista muutosta; joko asia oli parantunut tai heikentynyt. Vähiten muutoksia oli tapahtunut työaikajärjestelyissä, joissa vain 18 prosenttia vastaajista oli kokenut muutosta. Monet muutoksista olivat myönteisiä. Yhteistyö lähimpien työtovereiden
kanssa, työtehtävien sisältö, työvälineet, työskentelytilat sekä kehittymismahdollisuudet työssä ovat esimerkkejä asioista, joissa on menty voittopuolisesti parempaan suuntaan. Takapakkia oli selkeimmin otettu työmäärän kanssa. Muita enemmän huonompaan kuin parempaan suuntaan menneitä asioita olivat muun muassa työpaikan ilmapiiri, esimiestyö ja urakehitysmahdollisuudet. Suunnilleen samansuuruinen joukko koki paranemista ja heikentymistä ammattitaidon arvostamisessa ja työaikajärjestelyissä. Tosin mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän hän koki ammattitaidon arvostamisen heikentyneen. Mitä lähempänä organisaation johtoa vastaajat toimivat, sitä myönteisempänä he näkivät useimmat tapahtuneet muutokset. Tämä lienee luonnollista – johdostahan suurin osa muutoksista lähtee, mutta toisaalta voi myös kysyä, elääkö yritysjohto omassa kuplassaan? Työtyytyväisyydestä ja työssä tapahtuneita muutoksia koskevat kysymykset sisältyivät viime lokakuussa toteutettuun Insinööriliiton työmarkkinatutkimukseen. Tutkimukseen vastasi noin 9 500 insinööriä. 31