OIKEUTTA TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi
Liike- ja ammattisalaisuuksien
rikkominen Usein työsopimuksessa on kohta, joka sitoo työntekijän pitämään salassa yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet. Sopimus sitoo työsuhteessa olevaa jo suoraan työsopimuslain nojalla, mutta vain työsuhteen aikaa.
T
ämän vuoksi tällaisesta sitoumuksesta sovitaan monesti myös työsopimuksen jälkeistä aikaa koskien ja seuraamukset saattavat olla näissä tapauksissa yllättäviä ja etenkin oman yrityksen perustamista aikoville. Yleensä salassapidon rikkomisesta seuraa vahingonkorvaus, mutta sen rikkomisesta voi seurata myös rikosoikeudellinen vastuu. Oikeuskirjallisuudessa salassapitovelvollisuuden on katsottu rajoittavan etenkin oman yrityksen perustamista; asiasta on esimerkiksi Päijät-Hämeen käräjäoikeudesta tuomio vuodelta 2013. Oman kilpailevan yrityksen perustanut ei joutunut korvaamaan entisen työnantajan menettämiä tilauksia, mutta hänet tuomittiin 80 päiväsakkoon yrityssalaisuuden rikkomisesta. Henkilö joutui korvaamaan suuret oikeudenkäyntikulut ja menetti myös rikoshyötynä valtiolle suuren summan rahaa.
32
SALAISUUDET OVAT ERI ASEMASSA
Liike- ja ammattisalaisuudet voivat olla muun muassa taloudellisia tai teknisiä tietoja tai tietoja työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista, asiakasrekistereistä ja työmenetelmistä. Ammattisalaisuus liittyy työntekijän ammattinsa perusteella saamaan tietoon, liikesalaisuus taas työnantajan liiketoimintaan. Liikesalaisuudella tarkoitetaan sekä taloudellisia salaisuuksia, joita ovat muun muassa yrityksen organisaatiota, sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevia tietoja että teknisiä liikesalaisuuksia koskevia tietoja, jotka voivat koskea esimerkiksi rakennetta tai materiaaliyhdisteitä. Tiedot voivat olla erilaisia kaupallis-taloudellisia ja teknisiä tietoja, mutta myös esimerkiksi yrityskokemuksia kuten spesifisiä asennus- ja pintakäsittelyohjeita. Liikesalaisuuksina on pidettävä etenkin asiakas- ja sopimustietokantoja sekä asiakaskohtaisia myyntikatteita. Salassa pitämisellä on merkitystä nimenomaan sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on. KOKEMUS EI KUULU TYÖNANTAJALLE
Ammattisalaisuudet ovat usein välttämätön osa työntekijän toimintaa, kun taas liikesalaisuudet ovat useimmiten yksinomaan työnantajan vallassa. Liike- ja ammattisalaisuudella on oltava objektiivisesti arvioiden merkitystä työnantajalle; työntekijän koke-
musperäiset ja muistinvaraiset tiedot eivät ole työnantajan liikesalaisuuksia. Yleisesti saatavilla olevat tiedot eivät voi olla liikesalaisuuksia. Jos työnantaja esimerkiksi levittää liike- ja ammattisalaisuuksia varomattomasti yrityksen sisällä, tällä on merkitystä, kun arvioidaan työntekijän tietoisuutta tiedon luonteesta. Ammatti- ja liikesalaisuuden sisältö määräytyy kuitenkin yksittäistapauksittain; viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin. Huomiota pitää kiinnittää myös siihen, että työntekijällä on oikeus hyödyntää työsuhteessa kartuttamaansa ammattitaitoa ja kokemusta muualla työsuhteensa päättymisen jälkeen mahdollisesta salassapitovelvollisuudesta huolimatta. YRITYSSALAISUUDEN RIKKOMINEN
Rikoslaissa yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa. Tiedon ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Rikoslain mukaan henkilö ei saa hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Toista vahingoittaakseen ei saa ilmaista toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta tai oikeudettomasti käyttää hyväkseen yrityssalaisuutta, jonka on toisen palveluksessa ollessaan saanut tietoonsa.