Page 1

Lahden kaupungin ilmoitusliite

LAHTI ELINVOIMAINEN YMPÄRISTÖKAUPUNKI

VUOROVAIKUTUS JA AVOIMUUS TEKEVÄT KAUPUNGIN sivu 2 Pär-Gustaf relander:

PERHEYRITTÄJYYS ON LAHDEN VAHVUUS sIvu 8

2017 Lahden MM-kisat ovat kansanjuhlat vailla vertaa. Samalla syntyy uusi maailmanennätys.

sivu 6

Ympäristön asialla Saara Vauramo sai ympäristöherätyksen jo lapsena. Mustikkametsässä kannonnokassa syntynyt kutsumus vastuullisuuteen on vienyt Lahteen ympäristöjohtajaksi. sivu 4

Kuva: Lassi Häkkinen

Julkaistaan Lahden kaupungin ilmoituksena 20.11.2016


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Kuva: Lassi Häkkinen

Kansainvälinen ihmisten ja yritysten ympäristökaupunki

Mitä kuuluu? Mari Kuparinen aloitti Lahden kaupungin yhteysjohtajana reilu kuukausi sitten. Kaupungille hän siirtyi Uudenmaan Liiton elinkeinopäällikön tehtävistä.

Miten ensimmäiset viikot ovat menneet? – Oikein mukavasti. Lahti on kotikaupunkini ja olen asunut täällä jo pitkään. Työmatka lyheni vaikka ei se ollut ongelma entisessä työpaikassakaan. Matka Lahdesta Pasilaan kun kestää vain 45 minuuttia. Mari Kuparinen vastaa työssään mm. edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta sidosryhmiin. Hän on perehtynyt aiemmissa tehtävissään Lahden ja pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Sitran perustaman Smart & Clean -säätiön toimintaan.

Lahessa, niin kuin täällä sanotaan, on omaleimainen kaupunkikulttuuri. MARI Kuparinen

Mikä säätiön merkitys on seudun yrityksille? – Säätiö mahdollistaa muun muassa läheisen yhteistyön pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa ja Lahden ympäristöosaamisen kehittämisen. Se muuttaa seudun älykkäiden ja puhtaiden edelläkävijärat­ kaisujen referenssialueeksi. Miten kuvailisit Lahtea asuinpaikkana? – Lahessa, niin kuin täällä sanotaan, on omaleimainen kaupunkikulttuuri. Se, että kaikki on lähellä, 15 minuutin säteellä, on ihan parasta luksusta. Ja onhan täällä aivan huikeat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Salpausselän luonnossa ■ virkistyy kummasti.

Kaupunki on ihmisiä, yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia mahdollistavia ympäristöjä. Se on myös elinvoimaisen yritystoiminnan alusta. Tekstit: Pasi Salmela • Kuva: Lauri Rotko, Lassi Häkkinen

Asukkaiden La   h

L

ahdessa tapahtuu vuoden vaihteessa yksi sen historian suurimmista muutoksista, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät uuden hyvinvointikuntayhtymän vastuulle. Samalla noin puolet henkilöstöstä vaihtaa työnantajaa, ja iso osa kaupungin budjetista siirtyy uudelle yhtymälle. – Organisaation kannalta muutos on toki iso. Kaupunkilaisille sen sijaan sillä, että palveluja tarjoava taho vaihtuu, ei ole näkyvää vaikutusta muuten kuin toivottavasti positiiviseen suuntaan. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sote-palvelujen tasoa ja saatavuutta, kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta sanoo. Kun vastuu peruspalvelujen käytännön hoitamisesta siirtyy toisille hartioille, kaupungin rooli asukkaiden arjen helpottajana sekä elämänlaadun ja elinympäristön parantajana korostuu entisestään. – Vuorovaikutus ja avoimuus ovat menestyvän kaupungin tunnusmerkke-

Sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa viestintäpäällikkö Heini Moisio, heini.moisio@lahti.fi www.lahti.fi

2

jä. Kaupungissa on erilaisia toimijoita kuten kolmas sektori sekä aktiiviset, yksittäiset ihmiset, jotka eivät toimi yhdistyksissä. Meidän tehtävämme on kuunnella hiljaisia signaaleja ja luoda edellytykset kaikille näille eri tavoille toimia. Haluamme, että kaupungissa vallitsee aloitteellisuuteen kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri. Kaupunkien toinen tärkeä tehtävä on vahvistaa omilla teoillaan yritysten kilpailukykyä kotimaassa ja ulkomail-

la. Lahden seudun tavoitteena on olla Suomen yritysystävällisin kasvukeskus vuoteen 2020 mennessä. Kaupunginjohtaja Myllyvirran mukaan joustavien yrityspalvelujen ja -hautomoiden kehittäminen kuuluu luonnollisena osana tavoitteen saavuttamiseen. Elinkeinoelämän kansainvälistymiselle Lahden pkja perheyrittäjyydestä ponnistava toimintamalli referenssiympäristöineen on luonut hyvät edellytykset. Kaupungin kansainvälisten suhteiden kehittäminen on myös yksi tärkeä osa strategiasta.

Haluamme, että kaupungissa vallitsee aloitteellisuuteen kannustava ja roh­k aiseva ilmapiiri. Jyrki Myllyvirta

Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa.Projektipäällikkö: Johan Lithén . Toimitus: Pasi Salmela/Nystig Oy Graafinen ulkoasu: Sofia Karlsson . Repro: Bildrepro . Paino: Sanomapaino Oy, Vantaa . Lisätietoja ilmoitusliitteistä Helsingin Sanomissa: Johan Lithén, 040 5024 943, johan.lithen@inpress.fi . www.inpress.fi


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Lahti on 120 000 asukkaallaan Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki.

KO NSERTIT Helsinki

a   hti

LAhti

Marraskuun alussa Lahden seudun mukaan suuri kaupunki. Nastolan kunkehitys Ladec Oy:n ja lahtelaisten yri- taliitoksen jälkeen Lahdessa on kaupuntysten edustajat vierailivat Kiinassa kimaisen elämänpiirin lisäksi kaunista Lahden ystävyyskaupunki Wuxissa. maaseutua ja luontoympäristöä. Lahden Matkan kärkiteemoja olivat muotoilu ja vetovoimatekijät muodostuvat kaupunympäristöosaaminen. ginjohtajan mielestä hyvien palvelujen – Isännät olivat erityisesti kiinnos- lisäksi mm. monipuolisesta kulttuurituneita lahtelaisesta teollisen muotoi- tarjonnasta ja erinomaisista vapaa-ajanluun, cleantechiin ja vedenkäsittelyyn viettomahdollisuuksista. liittyvästä osaamisestamme. Vierailulla – Suomalaiset tuntevat meidät urmyös allekirjoitettiin kaupunkien välinen heilukaupunkina, mutta Lahti on viimuotoiluyhteistyötä tarkentava toimin- me vuosina noussut esille myös uusien tasuunnitelma, Myllyvirta kertoo. musiikkityylien kotikaupunkina. Sanotaanhan Lahtea suomalaisen rapin kesSuomi kaupungistuu kovaa vauhtia ja kukseksi. Lisäksi meillä on maailmanihmiset hakeutuvat kaupunkeihin ja luokan sinfoniaorkesteri ja runsaasti ■ kasvukeskuksiin. Lahti on yli 100 000 teatteritarjontaa. asukkaallaan suomalaisen mittakaavan

M ESSUT KO KOUKSET JUHLAT

Salpausselänkatu 7, 15110 Lahti www.lahdenmessut.fi

Lahti löytyy Kännykästä LahtiMob -mobiilisovellus on kattava tietopankki kaupungin palveluista, vierailukohteista ja tapahtumista. Sovellus opastaa sinut lenkkipolulle, luonnonsuojelualueelle, museoon, konserttiin ja teatteriin tai vaikkapa lähimpään koirapuistoon. LahtiMob on saatavilla iOS- ja Android-puhelimille. Mobiilisovellus on maksuton ja se on ladattavissa App Storesta ja Google Play -palvelusta.

Ankkurikatu 7, 15140 Lahti www.sibeliustalo.fi

3


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Vastuullisuus DNA:ssa

Ympäristöjohtajana Saara Vauramo pääsee toteuttamaan lapsuuden kutsumustaan: toimimaan ympäristön hyväksi.

Edelläkävijät Lahti on jo vuosia panostanut vastuullisuuteen ja kiertotalouteen. Paikallisia kestävän kaupungin tekijöitä on entistä enemmän. Muutoksen johtaminen on verkostojen kanssa toimimista.

S

aara Vauramo aloitti Lahden ympäristöjohtajan tehtävässä helmikuussa, ja sanoo viihtyvänsä työssään erinomaisesti. – Ympäristö ja vastuullisuus ovat olleet minulle jo lapsesta saakka hyvin tärkeitä. Tuntuu hienolta saada työskennellä itselle läheisten asioiden parissa, Sara Vauramo sanoo. Yksi syy viihtymiseen on myös työnkuvassa. Vauramo johtaa Lahden kaupunkiorganisaatioon vuoden alussa perustettua uutta ympäristökehitys-palveluyksikköä. Sen tehtävänä on tukea kaupungin ympäristöjohtamista, ilmastonmuutoksen hillin­tään ja varautumiseen liittyvää suunnittelua ja ympäristöhankkeiden valmistelua. Lisäksi yksikkö tarjoaa kaupunkilaisille ympäristö- ja jäteneuvontaa. Lahtelaiset ovat Suomessa kierrätyk-

sen edelläkävijöitä, sillä kaupungissa tarjottiin jätteiden lajittelupisteet huomattavasti aikaisemmin kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Energiajäte ryhdyttiin keräämään talteen kymmenkunta vuotta ennen muita. – Me lahtelaiset olemme tottuneita lajittelemaan ja kierrättämään jätteet. Tuntuisi hyvin oudolta ajatukselta, heittää esimerkiksi energiajätettä sekajätteisiin, Saara Vauramo sanoo. Tottumuksesta huolimatta neuvontaa tarvitaan silti edelleen. Vauramo tunnustaa,

4

Teksti: Pasi Salmela • Kuvat: Lassi Häkkinen

että valistajan tehtävä ei aina ole helppo. – Arkipäivän yksittäisten kokemusten ja kaupunkitasoisten suunnitelmien välil­lä on silloin tällöin ristiriitaa. Arjen sekamelskassa voi vaikuttaa, että asiat eivät etene, tai menevät väärään suuntaan. Tilastoja ja muuta aineistoa tarkastelemalla iso kuva näyttää kuitenkin toiselta. Lahdessa on menty ympäristöasioissa valtavasti eteenpäin viime vuosikymmeninä. Toden totta: tilastot osoittavat, että Lah-

dessa on viimeisimpien 10 vuoden aikana onnistuttu lisäämään yhdyskuntajätteen hyödyntämistä materiaalina ja energiana merkittävästi. Vuonna 2015 Päijät-Hämeen Jätehuollon vastaanottaman jätteen hyötykäyttöaste oli 92 prosenttia, kun vuonna 2006 se oli alle 40 prosenttia. – Olemme hyvällä tiellä, mutta emme ole vielä tyytyväisiä. Etsimme koko ajan uusia ratkaisuja tehostaa materiaalien kiertoa niin, että hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän, Saara Vauramo sanoo. Lahden osaaminen kiertotaloudessa on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. – Kansainvälisiä delegaatioita vierailee niin usein tutustumassa jätealaamme, että olemme tuotteistaneet Kujalaan jätekeskukseen liittyvän turismin. Meillä on kaksi opasta, jotka ovat erikoistuneet näiden jätevieraiden opastamiseen, Vauramo kertoo.

Kiertotaloudessa tavoite on minimoida jätteen syntyminen ja materiaalin hukkaaminen – ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana. – Lahdessa on jo vuosien ajan kartoitettu kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, ja siitä on jo hyviä tuloksia. Hyvä esimerkki on kattohuovan ja purkubitumin kierrätykseen eri­ koistunut Tarpaper Recycling Finland Oy, joka sijoittui kaupunkiin pari vuotta sitten. Ympäristön hyväksi tehtävä työ vaatii

pitkäjänteisyyttä ja näkyviä tuloksia saa odottaa useita vuosia. – Joskus tuskastun asioiden hitaaseen etenemiseen, mutta elinympäristössä tapahtuva myönteinen kehitys tulee näkyviin vasta ajan kuluessa, Saara Vauramo hymyilee.  ■

porukka Porukka-sovelluksen avulla lahtelaiset pääsevät antamaan mielipiteensä kaupungin palveluista ja antamaan ehdotuksia niiden parantamisesta. Porukan kautta saa myös hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa kaupungin asioista. Mobiilisovellus on maksuton ja se on ladattavissa App Storesta ja Google Play –palvelusta.


Lahden kaupungin ilmoitusliite

EN EIN YHT STA JEN -ALU STO TA OPI MIN YLI TOI

Tiesitkö, että Ramboll on ympäristökonsultoinnin johtava toimija Euroopassa? Olemme arvostettu asiantuntija kaikilla veteen, ympäristöön ja luontoon liittyvillä aloilla. Suomessa palveluksessasi on yli 400 asiantuntijaa.

Lahden Yliopistokampus

YHDESSÄ PUHDAS YMPÄRISTÖ (ME TIEDÄMME, MITEN SE ONNISTUU) www.ramboll.fi

TAVOITTEENA OSAAVA, ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKISEUTU • • • •

monialaista tutkimusta opetusta innovaatiotoimintaa yritysyhteistyötä

”Lahden Yliopistokampus on erinomainen yliopistojen yhteistyön ja kumppanuuden solmukohta”, toteavat lahtelaiset professorit Rauni Strömmer Helsingin yliopistosta ja Tuomo Uotila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. www.lahdenyliopistokampus.fi

– Heinola on viime vuosina vetänyt erityisesti lapsiperheitä, kertoo Heikki Mäkilä, elinkeinojohtaja Heinolassa.

Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi Heinola on siitä erikoinen kaupunki, että siellä asuvilla vuorokaudessa on 25 tuntia. Aikaa jää muuhunkin kuin ruuhkissa hermoiluun. Valtatie 4:sta matkaavalle Heinola jää mieleen upeista silloista ja kauniista järvimaisemasta. Kuten niin usein, asiat ovat miltä ne näyttävät. Heinola on luonnonkaunis pikkukaupunki, jossa voi toteuttaa suomalaisen unelman kodista järven rannalla keskellä kaupunkia. – Elämänlaatua voi mitata monella tavalla. Meillä se tarkoittaa muun muassa lyhyitä välimatkoja, edullista asumista ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä sanoo. Heinola on viime vuosina vetänyt erityisesti

lapsiperheitä, joita hyvän elämän asuinympäristö houkuttaa. Nuoria asukkaitaan ajatellen kaupunki panostaa voimakkaasti kouluihin ja päiväkotei-

hin. Seuraavan 3-4 vuoden aikana Heinola investoi reilut 40 miljoonaa euroa peruskorjauksiin tai uudisrakennuksiin. Luonnon läheisyys heijastuu asukkaiden arjen lisäksi Heinolan yrityskenttään. Kaupunki on Suomen mittakaavassa merkittävä uusiutuvia luonnonvaroja käyttävän ja jalostavan bio- ja puualan keskittymä. Suomen suurin yksityinen sahatavaran sekä muita puupohjaisia tuotteita valmistava Versowood, Stora Enson Flutingitehdas ja Euroopan suurimman puukerrostalon Vantaalle rakentanut rakennusliike Reponen ovat kolme näkyvää keskittymän toimijaa. – Bio- ja puualan yritykset ja niihin kytkeytyvät liitännäisalat ovat Heinolan teollisuuden selkäranka.

Ne monen muun yrityksen kanssa muodostavat erittäin hyvin toimivan ekosysteemin, Mäkilä sanoo. Heinolan kaupunki panostaa toimintaympäristön kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen laaja-alaisella Invest In- toiminnalla. Erityisesti bioalan teollisten symbioosien kehittymistä ja uusinvestointeja varten on käynnissä Bioinvest – elinvoimaa teollisista symbiooseista -hanke. – Etsimme yhteistyössä alueen yritysten kanssa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja toivomme löytävämme samalla uusia toimijoita ja sijoittujia vahvistamaan olemassa olevaa ekosysteemiä, Mäkilä selvittää. ➡ www.heinola.fi

5


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Kaikki tulevat Lahteen – 12 päivää juhlaa

Lahdessa kisaillaan helmikuussa pohjoismaisten hiihtolajien MM-mitaleista. Kisojen aikana Lahdessa viihtyvät kaiken ikäiset ja kokoiset lajiniilot ja –niinat. Ja kaikki muutkin.

FAkta

Paljon uutta – ripaus vanhaa Kuten juhlavuoden arvolle sopii, Lahti2017-tapahtuma on paljon muutakin kuin hiihtokilpailut. Teksti: Pasi Salmela • Kuvat: Lahti2017

L

ahdella on kokemusta pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen isännöimisestä enemmän kuin kenelläkään muulla. Ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 1926, ja ensi helmikuun 22. päivänä

Hiihdon maailmanmestaruuskisat on aiemmin järjestetty Lahdessa vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Nyt järjestettävät kisat ovat seitsemännet, mikä on uusi maailmanennätys: missään muualla MM-mitaleista ei ole kilpailtu yhtä monta kertaa. Lahden Hiihtoseura on vastannut kisajärjestelyistä joka ikinen kerta.

alkavat kilpailut ovat jo seitsemännet moilla merkittyjen reittien sijaan alueella Lahden Urheilukeskuksessa. Suomen on erilaisia ”maailmoja”. – Kisoja voi seurata muun muassa 100-vuotisjuhlavuosi antaa tapahtumalle Mielensäpahoittajan metsäkatsomosta, oman arvokkaan lisämausteensa. Lahti2017 kisaorganisaation pääsihtee- Huuto­kaarteesta tai Kisarinteestä. Tapa­h­ rin Janne Leskisen mukaan Lahdessa tul- tuma-alueella lapsille on Röllin talvimaa laan näkemään juhlat, joista 100-vuotias ja vanhemmat voivat jatkaa kisapäivää Suomi voi olla ylpeä. Järjestäjien tavoite Festival Arenalla maailman suurimmason nostaa perinteinen talviurheilutapah- sa afterskissä, Janne Leskinen sanoo. Kisavieraan ei tarvitse nähdä nälkää tuma uudelle tasolle lisäämällä vanhaan vaikka makkara ei maistuisikaan, sillä uusia ja yllättäviä elementtejä. – Haluamme tarjota vieraillemme kisa-alueella on 21 ravintolaa tai ruomahdollisimman monipuolisia elämyksiä. kapistettä, joiden valikoimasta jokainen Lahdessa viihtyvät sekä intohimoiset löytää omaan makuunsa sopivaa ruokaa. Lahden MM-kisat kiinnostavat suolaji-ihmiset että ne, joille urheilukisoihin lähteminen on hieman vieraampi ajatus. malaisia. Tähän mennessä lippuja on Ja kaikille siinä välissä, sanoo Leskinen. myyty jo reilut 60 000 kappaletta.  ■ Jokaiselle 12 kisapäivälle on luotu oma

teemansa. Esimerkiksi ensimmäinen kisapäivä on ”Historiallinen torstai”, ”Naisten perjantaina” huomion keskipisteenä ovat itseoikeutetusti naiset ja ”Lauantain talvikarnevaali” tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaiken ikäisille. Kisa-alueeseen on myös kiinnitetty erityistä huomiota. Visuaalisuuteen on panostettu paljon, ja perinteisten lippusii-

6

Haluamme tarjota elämyksen, jota ei kannata jättää väliin. Janne Leskinen


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Olutkulttuuria etsimässä

Lahtelaista, tottakai Satunnainen Kulkija muistaa takavuosien televisiomainoksesta nuo janon sammuttavat taikasanat.

M

telee Panimo Pajan pilssiä hanasta. Helppoa nautittavaa, seurusteluolutta parhaimmillaan vain muutaman kilometrin päästä Jokimaalta. Naapuripöydässä puhuvat Bryggasta, lahtelaisten omasta feenikslinnusta. Kesäisen tulipalon jälkeen

”Grilliherkkuna lihamuki! Mitä mahtavat tuoppeihin tarjoilla? Satunnainen Kulkija

pieni citybar nousi tuhkasta lahtelaisella sinnikkyydellä. Ovet on taas avattu. Kuuluvat kehuvan, että Bryggassa on kaupungin laajin valikoima pienpanimooluita. Satunnainen Kulkija tietää siis seuraavan etappinsa. Mutta ensin on nautittava illan artistista ja ehkä toisestakin ■ huurteisesta. Lahtelaista, tottakai. 

Kuva: Lassi Häkkinen

ahtavatko  MM-kisahur­mok­­­ ses­saan osata kaataa tuoppiin enää muuta kuin urheilujuomaa? Oikoradan kaupunkiin tuoma Satunnainen Kulkija huomaa olevansa Janoinen Kulkija ja ilahtuu näystä Vapaudenkadulla. Käsityöläis­oluistaan tun­nettu Teerenpeli on avannut olutravintolan myös Lahteen! Satunnainen Kulkija astuu sisään ja häpeää pian aukkoa yleissivistyksessään. Paikkahan on lahtelainen. Hippaheikki. Pakkaspaavo. Laiskajaakko. Kaamoskalle. Maltainen veljessarja on pitkä ja luonteikas. Akuutti jano on sammutettu. Satunnainen Kulkija lähtee klassikon innoittamana etsimään uudempia lahtelaisia pelinavauksia. Kas siinähän on Pikku Hanhi heti vieressä. Live-musiikkiakin tarjolla, mutta ei ketään jonossa? Sangen epäilyttävää. Satunnainen Kulkija ottaa riskin ja yllättyy rempseästä puheensorinasta: jonottamatta suoraan sisään tunnelmaan. Baarimikko suosit­

Onko teilläkin tärkeää kerrottavaa? Onko edustamallasi yrityksellä tai organisaatiolla kerrottavaa Helsingin Sanomien lukijoille? Uskomme että korkealaatuinen ammattilaisten toteuttama insertti Helsingin Sanomien välissä on sisältömarkkinointia parhaimmillaan.

Siellä mihin me olemme matkalla puutkin lentävät

Kaikkeen se puu pystyy Urheilusta on vielä mukavampi nauttia, kun tietää että kisat voidaan järjestää kestävästi yhä uudestaan ja uudestaan. Lahden hiihdon MM-kisojen pääyhteistyökumppanina haastammekin tulevien tapahtumien kisaorganisaatiot ja sponsorit tavoittelemaan 100 % vastuullisia ja uusiutuvia materiaaleja hyödyntäviä kisoja. Sillä kaikki mikä valmistetaan uusiutumattomista raaka-aineista tänään, voidaan valmistaa puusta tulevaisuudessa. Tänään puusta valmistetaan kaikkea kartonkikupeista stadioneihin, mutta tulevaisuudessa kyse on myös kisoihin energiaa tuottavista aurinkopaneeleista ja urheilijoitamme lennättävistä lentokoneista. 100% uusiutuvaa 100% urheilun puolesta.

Ottakaa yhteyttä niin tuotamme teille julkaisun, jonka sisältö puhuttelee, antaa uutta tietoa, vaikuttaa ja viihdyttää. Johan Lithén, johan.lithen@inpress.fi 040 5024 943 • www.inpress.fi

www.inpress.com Liity matkaan: storaenso.com/renewablefuture


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Perinteistä ponnistavia uudistuvia yrityksiä Betonirakenteiden liitososiin ja liittorakenteisiin erikoistunut Peikko Group on yksi esimerkki kansainvälisesti menestyneistä lahtelaisista yrityksistä.

Lahden seudulla on pitkät ja kunniakkaat perinteet suomalaisen teollisuuden yhtenä kivijaloista. Moni merkittävimmistä yrityksistämme on täältä lähtöisin. Lahden elinkeinorakenne on monipuolisin suurista kaupungeistamme. Teksti: Pasi Salmela • Kuvat: Fazer, Armi Salonen

Perheyritysten kaupunki

V

uonna 1883 perustettu Polttimo Yhtiöt on yksi Lahden vanhimmista edelleen toimivista yrityksistä. Polttimo valmistaa elintarvikkeiden ja juomien raaka-aineita ja valtaosa sen tuotannosta menee kansainvälisille markkinoille. Kuten suurin osa lahtelaisista yrityksistä Polttimo on ollut saman suvun hallussa perustamisesta saakka. Toukokuussa 2013 yhtiön hallituksen puheenjohtajan nuijaan tarttunut Pär-Gustaf Relander, 39, edustaa jo viidettä sukupolvea.

– Perheyrittäjyys antaa kasvollista ja vastuullista omistajuutta, jota leimaa yhteisöllisyys ja pitkäjänteisyys. Se on varmasti yksi syy siihen, että lahtelaiset yritykset ovat selvinneet suhteellisen vaikeista ajoista huolimatta hyvin, Lahden Teollisuusseura ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Relander sanoo. Relanderin mukaan perheyrittäjyyden lisäksi oikea-aikainen toiminnan uudistaminen ja kansainvälistyminen ovat olleet lahtelaisten yhtiöiden menestyksen kulmakiviä. Yksi esimerkki

on betonirakenteiden liitososiin ja liittorakenteisiin erikoistunut Peikko Group, jolla on tuotantotoimintaa yhdeksässä maassa. Muita hyviä esimerkkejä ovat hitsausalan yritys Kemppi, joka työllistää yli 600 henkilöä 17 maassa sekä maailman johtaviin ajoneuvo- ja turvallisuusvalaistusvalmistajiin kuuluva Teknoware. Peikko ja Kemppi kuuluvat Lahden seudun kone-, metalli-, ja elektroniikka-alan mekatroniikkaklusteriin, jossa perinteinen metalli- ja koneteollisuusosaaminen yhdistyvät moderniin ICT- ja elektroniikkaosaamiseen.

puhdistukseen liittyvästä osaamisestaan. Lahden seutu on edelläkävijä jätteiden hyödyntämisessä: 96 prosenttia yhdyskuntajätteestä päätyy hyötykäyttöön. Muita Lahden seudun vahvoja aloja ovat muun muassa huonekalu- sekä puunjalostusteollisuus ja logistiikka-ala. Klusterit ja osaamiskeskittymät muo-

dostavat ekosysteemit, jossa yritykset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtajan Valtteri Simolan mukaan Lahdessa on hyvä yhteisen tekemisen meininki. Toinen vahva päijäthämäläinen kluste– Vaikka yritykset toimivat sam­oil­­­ ri muodostuu monipuolisen viljaosaa- la markkinoilla ja kilpailevat samoista misen ympärille. Klusteri panostaa osaajista, niin esimerkiksi toimintaym­ voimakkaasti tutkimukseen ja tuote- päristön kehittämiseen liittyvistä asioista kehitykseen, ja se puhutaan avoimesti työllistää kotikenhyvässä hengessä, 200  Kaikki suurimmat tällä noin 2  Simola sanoo. henkeä. Tunnetuim- yrityksemme toimi– Polttimo ja Fapia klusterin yrizer ovat tästä hyvä tyksiä Polttimon li- vat kansainvälisil- esimerkki. Olemme säksi ovat Hartwall, lä markkinoilla. monessa asiassa kilpailijoita, mutta Fazer Leipomot ja Pär-Gustaf Relander Fazer Mylly. Niillä osaamme silti tehdä on valtava merkitys yhteistyötä. Näem­me nössä klusterin puitteissa yhdessä toimimisen alueen viljelijöille, sillä käytän­ kaikki myyvät viljaa joko Polttimolle ja erittäin suurena voimavarana, Relander Fazerille. jatkaa. – Teemme tiivistä tuotekehitystä yhTeollisuus on alueella suuri työllistäjä, teistyössä viljelijöiden kanssa. Olemme ja se tarjoaa lähes kolmasosan seudun ylpeitä siitä, että voimme hyödyntää työpaikoista. alueemme osaamista, Relander sanoo. – Kaikki suurimmat yritykset toimiKolmas Lahden seudulla toimivista vat kansainvälisillä markkinoilla, ja ne klustereista on samalla yksi Pohjoismai- tarjoavat kielitaitoisille osaajille monia den merkittävimmistä ympäristöosaami- mielenkiintoisia ja haasteellisia tehtäviä, sen ja -liiketoiminnan keskittymistä. Se Pär-Gustaf Relander sanoo.  ■ on kansainvälisesti tunnettu erityisesti kierrätykseen sekä veden ja maaperän

FAkta

Lahden kaupunkiseudulla toimii noin 8 500 yritystä, jotka työllistävät yli 40 000 henkeä. Teollisuus on alueella suuri työllistäjä, ja se tarjoaa lähes kolmasosan seudun työpaikoista. Kaupan ja palveluelinkeinojen piirissä on noin 60 prosenttia alueen työpaikoista ja lähes 80 prosenttia kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä. Nopeimmassa kasvussa ovat viime vuosina olleet liike-elämän palvelut.

8


Lahden kaupungin ilmoitusliite

Ainutlaatuinen Askonalue • • •

apaita toimitiloja – vireällä alueella toimii jo 250 yritystä. V Tulossa kaupunkikoteja hulppeiden liikuntamaisemien äärelle. Ravintola Werstas tapahtumatiloineen avataan marraskuussa 2016. Lahden keskusta 10 min, matkakeskus 2 min Lahti-Helsinki-moottoritie 2 min www.renor.fi tai www.askonalue.fi

2.-3.3.2017 Sibeliustalo, Lahti

Astu Tulevaisuuden Tilannehuoneisiin. Kohtaa kahdeksan polttavaa teemaa yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Startup-kulttuuri – hauska marginaali-ilmiö vai menestyksen avain? Ovatko tieto ja tiede vielä Suomen kilpailuvaltteja? Missä kulkevat hyväksytyn yrittäjyyden rajat? Peter Nyman ja Piia Pasanen johdattavat keskustelijat ja yleisön inspiroiviin teemakeskusteluihin. Varaa paikkasi! www.suomiforum.fi

9


Lahden kaupungin ilmoitusliite

50 vuoden odotus on ohi

Soramäki

Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen alkaa ensi vuonna. Täysin valmista pitäisi olla vuoden 2021 loppupuolella.

Nostava

Teksti: Pasi Salmela • Kuvaus: Sofia Karlsson

Vilhersillat. Vähäjoki 217 m

Kasvua tiestä

N

oin 50 vuotta vireillä ollut kehätie saa valtiolta vajaat 200 miljoonaa euroa. Lahti ja Hollola rahoittavat loput väylän vajaan 300 miljoonan euron investoinnista. – Kehätien rakentaminen on erittäin merkittävä alueen vahvistamishanke. Parempaa investointikohdetta on vaikea kuvitella, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo. Lahden keskustan ja Hollolan kunnan läpi kulkeva Vt 12 on tällä hetkellä harvoja tiiviisti rakennetun kaupunkimaisen alueen halkovia valtaväyliä Suomessa.

Tien päivittäiset liikennemäärät Lahden seudulla ovat 15 000–22 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Väylä muodostaa liikenteellisen pullonkaulan ja sen turvallisuustaso on erittäin heikko. Uuden tien rakentamisesta on paljon

muitakin hyötyjä kuin liikenteen sujuvoittaminen, sillä väylärakentaminen ja alueiden kehitys kietoutuvat tiiviisti yhteen. Vt 12 nykyinen reitti estää mm. maankäytön kehittämistä sekä Lahdessa että Hollolassa. – Kuntatasolta katsottuna kehätien

Sijainti ja toimivat liikenneyhteydet vetävät yrityksiä Hollolaan.

hyvä vire, mutta näin kova kiinnostus heti kärkeen oli lievä yllätys. Erittäin mieluinen toki. Kunnan logistisella sijainnilla, jota uusi tie parantaa entisestään, on varmasti merkitystä, Hollolan yrityskoordinaattori Harri Numminen sanoo.

Nummisen mainitsema hyvä vire näkyy muun muassa hänen työhuoneensa ikkunasta. Kuntakeskukseen rakentuu parhaillaan kauppakeskus ja kerrostaloja. – Tällä hetkellä meillä on käynnissä rakennushankkeita enemmän kuin pitkään aikaan. Kehätien varteen esirakennetuista yritysalueista

eniten kiinnostusta ovat herättäneet Hopeakallio ja Paassilta. Riihimäentien ja kehätien risteysalueen pohjoispuolella sijaitsevasta Hopeakalliosta Lahteen on noin 10 minuutin ajomatka. Ajan myötä alueelle nousee kauppakeskittymä, jossa on mm. erikoiskauppoja sekä outlet-myymälöitä. Neste on jo tehnyt päätöksen liikenneaseman sijoittamisesta Hopeakallioon. Paassilta on varattu pääosin teollisuuden- ja varastorakennusten korttelialueille. Hollolan uusi pelastusasema on jo valmistunut alueelle (kuvassa). Harri Nummisen mukaan kaupan, valmistavan teollisuuden- sekä logistiikka-alan yritysten lisäksi Hollola sopii myös datakeskuksen sijoituskohteeksi. – Esimerkiksi Paassilta on erinomainen paikka datakeskukselle sijaintinsa ja vakaan maaperänsä vuoksi, etuihin kuuluu myös hyvät datayhteydet ja riittävät vesijäähdytys-mahdollisuudet, Numminen sanoo. Myös asuntomarkkinat ovat piristyneet eteläisen kehätien rakennuspäätöksen myötä. Omakotitalotonttien kysyntä on lisääntynyt selvästi. Esimerkiksi tänä vuonna uusien alueiden omakotitalotonteista 33 varattiin alle aikayksikön. Edullinen hintataso, lähiluonto ja hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä.

➡ www.hollola.fi 10

Luhdanjoki 273 m

rakentamisella on valtava merkitys. Se Rakennusteollisuus RT on Tarmo Pimahdollistaa 12 000–16 000 uuden työ- patin suulla puhunut painokkaasti Vt 12 paikan syntymisen alueelle. Lisäksi asun- rakentamisen puolesta. torakentaminen lisääntyy ja arvioidaan, – Rakennusteollisuus RT:n tehtävä on että väylän läheisyyteen tulee jopa 3 000 yhteiskunnallisen kasvun aikaansaaminen, ja koska Suomen kasvu on pitkälti uutta asuntoa, Tarmo Pipatti sanoo. rakentamisen varassa, tuemme kaikkia Maakuntatasolta tarkasteltuna uusi sellaisia hankkeita, jotka vauhdittavat väylä yhdistää Päijät-Hämeen entistä sitä. Väylärakentaminen on yksi sellainen. paremmin itäiseen Suomeen sekä PirViime vuonna liikenteelle avattu Helkanmaahan ja Satakuntaan. Kehätien singissä ja Vantaalla kulkeva Kehärata valtakunnallinen merkitys on myös erit- on erinomainen esimerkki uuden liikentäin suuri, sillä se yhdistää Pietarin ja neväylän vaikutuksista ympäristöönsä. Rata mahdollistaa uusien asuinalueiTurun myös Päijät-Hämeen kautta.

Hollola kiinnostaa

Päätös Valtatie 12 eteläisen kehätien rakentamisesta oli tuskin ehditty nuijia pöytään, kun Hollolassa ensimmäiset liikepaikat oli jo varattu väylän varteen esirakennetuilta yritysalueilta. – Meillä on jo jonkin aikaan ollut mukavan

Okeroinen


Ilmoitusliite

Foto: Petri Koivisto

Lahti

Riski joka kannatti

Kujala

Laune

Tanja Lappalainen, 33, teki reilut kaksi vuotta sitten miehensä kanssa ratkaisun. Pääkaupunkiseudun hektinen rytmi kyllästytti ja perhe siirsi kotinsa Espoosta Lahteen.

1 km betoni/ kalliotunneli

0,5 km betonitunneli

Olimme jo hyvän tovin miettineet muuttoa. Haimme lapsiystävällistä rauhallista paikkaa, jossa luonto on lähellä. Valitsimme Lahden ja emme ole katuneet hetkeäkään, kertoo Tanja jonka puoliso käy töissä Helsingissä. Muuttoon sisältyi myös pieni riski. Tanjalla oli vakituinen työ Helsingissä, mutta hän toivoi löytävänsä työtä uudesta kotikaupungistaan. Reilun vuoden kuluttua se löytyikin kun tilintarkastus-, vero-, laki- ja neuvontapalveluja tarjoava KPMG etsi arvonlisäverotuksen asiantuntijaa. Tanja haki paikkaa ja tuli valituksi. Hän on työnsä kautta tutustunut Lahden yritysmaailmaan, ja tunnustaa yllättyneensä positiivisesti.

den rakentamisen kymmenille tuhansille ihmisille tulevina vuosikymmeninä. Myös uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän ke häradan varteen, jopa 50 000 ihmiselle. ■

Kehätien rakentamisella on valtava merkitys Lahden seudulle ja koko Suomelle Tarmo Pipatti

Foto: Matti Matikainen

RAKENTEILLA

Nyt on hyvä hetki tehdä kotikaupat!

FAkta •Päijät-Hämeessä on noin 10 000 yritystä. Ne työllistävät yhteensä n. 40 000 henkilöä. Yrityksistä valtaosa eli n. 8 500 Lahden kaupunkiseudulla. •Lahden seudulla on auki satoja työpaikkoja, ja osaajia rekrytoidaan kaiken aikaa. •Lahteen muuttaneissa korkeakoulutettujen osuus on maan toiseksi korkein. •Lahden seudulla on maltilliset asumiskustannukset. •50 minuutissa Helsingin keskus­ taan ja lentokentälle tunnissa.

ENNAKKOMARKKINOINNISSA

Smartin kylpyhuone on tilaihme, jossa pyykinhuolto on siististi piilotettu välioven taakse.

LAHTI KESKI-LAHTI

VIERUMÄKI LOMA-ASUNTOJA

Uusi Smartti koti Lahden keskustassa Lahden Citykodista voit hankkia tyylikkään kodin maksamalla vain myyntihinnan, joka on 30 % velattomasta hinnasta. Loput kattaa S-Pankin smartti yhtiölaina, jossa viisi ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita! Toteuta fiksusti unelmasi kaupunkikodista ja hanki Smartti Lahden ydinkeskustasta! Kotioven ulkopuolella on eläväinen kaupunki. Jos haluat lähteä kotinurkiltasi kauemmas, uusi matkakeskus on naapurissasi. Katso lisätietoja yitkoti.fi/smartti Lahden Citykoti Kerrostalo | Rautatienkatu 5 Rakenteilla. Arvioitu valmistuminen syksy 2017. C 2013 Esim. 1 h+kt

21,5 m²

krs 1.

mh. alk. 30 690

vh. alk. 102 300

1 h + kt vh. alk. 102 300 euroa

KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA

– Lahdessa on runsaasti hyvin menestyviä yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Eri alojen asiantuntijoille ■ riittää siis kysyntää. 

1 h+kt+alk 26,5 m² 1 h+kt 33,5 m² 2 h+kt 44,0 m²

yitkoti.fi/citykoti

2. 2. 2.

37 500 41 340 51 750

125 000 137 800 172 500

Nyt omaan loma-asuntoon mh. alk. 38 100 €, vh. alk. 127 000 €

Vierumäki on liikkujan ykköspaikka Heinolassa Reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitseva Vierumäki on monipuolinen vapaa-ajankeskus. Vierumäki Chalets 6 -loma-asunnot tulevat aivan sisääntulotien viereen, Cooke-golfkentän ja palvelujen läheisyyteen. Huoneistokoot 26,5–68,0 m2 Tutustu osoitteessa yit.fi/loma-asunnot

1 h+kt+alk+ph 26,5 m²

POP-UP -LOMA-ASUNNON ESITTELY Tervetuloa Vierumäki Chalets 6 tontille (os. Eskonkuja, Vierumäki) tutustumaan sisustettuun pop up-lomaasuntoon – soita Asuntomyyntiin ja varaa esittely!

YIT Asuntomyynti, BW Tower, Askonkatu 2, 2. krs, Lahti, p. 020 433 4325 (puhelun hinta 0,088 eur/min), olemme avoinna ma–pe klo 8–16, yitkoti.fi

11


Lahden kaupungin ilmoitusliite

LAHTI ON SINUN KAUPUNKISI 120 000 ASUKASTA

Lue lisää Lahti.fi

12

40%

460

KORTTELILIIGAJOUKKUETTA

KAUPUNGIN PINTAALASTA VIHERALUETTA

Profile for InPress

Lahden kaupunki, Helsingin sanomat 20 11 2016  

Lahden kaupungin erikoisliite Helsingin Sanomissa 20.11.2016

Lahden kaupunki, Helsingin sanomat 20 11 2016  

Lahden kaupungin erikoisliite Helsingin Sanomissa 20.11.2016

Advertisement