Ratinan suvanto - kaupunkitilojen kehittämissuunnitelma

R AT I N A N S U VA N T O KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA INKA NORROS TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULU ARKKITEHTUURIN LAITOS

"Rikkaimmat kokemukset tapahtuvat paljon ennen kuin sielu ehtii huomata ne. Saatuamme silmämme auki näkyvälle, olemme olleet näkymättömän kannattajia jo pitkään."

Gabriele d’Annunzio, kirjailja (Pallasmaa 2014)

2

”Tavataan Vuolteensillan päässä, Koskikeskuksen puolella. Tiedätkö paikan?”

Seison hermostuneena suvannon reunalla. Onkohan tämä oikea siltakaan. Olin otaksunut paikan tutuksi. Siskoni asui vain muutaman sadan metrin päässä useamman vuoden. Tästäkin olen kulkenut useasti. Joskus pelasin Ratinan stadionilla. Maisemat tuntuvat tutuilta, mutta sumenevat silmissä. Juuri tällä hetkellä kaikki aiemmin havainnoimani kehrääntyy vaaleaksi pilveksi. Enhän minä oikeasti näitä kulmia tunne, muutaman kerran olen käynyt paikalla.

Olenkohan edes sovitussa paikassa?

Katseeni pysähtyy veden pintaan. Sen liikkeet, erilaiset pyörteet, ovat kiehtovia ja rauhallisia - lähes hypnotisoivia. Aurinko kimaltelee vedenpinnan muotoja vasten. Punatiilisten rakennusten heijastukset rikkoutuvat pyörteisiin. Pyrin kääntämään pääni toiseen suuntaan, mutta yhä uudelleen löydän katseeni veden rauhallisista soljuvista pyörteistä...

SUVANTO Hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.

Leveä ja syvä kohta joessa, jossa vesi liikkuu muuta jokea hitaammin.

Musiikissa suvanto kuvaa rauhoittumista ennen suurta nostatusta.

Suvannossa vesi soljuu rauhallisesti.

Tammerkosken nimi tulee saamelaisesta sanasta, jonka merkitys tarkoittaa suvantoa koskessa.

(Heikkilä 2012)

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

3

4

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ / ABSTRACT ALKUSANAT Mikä johti diplomityön aiheen valintaan?

7

1

JOHDANTO

10

2

LÄHTÖKOHDAT Sijoittuminen ja suunnittelualue Muuttuvat kaupunki - ajankohtaisuus Muuttuvat liikennejärjestelyt

14 16 18 22

3

ILMIÖ Veden merkitys kaupungissa Ilmiö: rantojen aktivoiminen kaupunkilaisten käyttöön Lyon -autoton jokitörmä Kööpenhamina - aktiivinen kanaalin varsi Pariisi - osallistava kaupunkiranta Borås - pienen tehdaskaupungin rantauudistus Oslo - asukkaille avattu vuononvarsi

24 26 30 36 38 40 42 44

4

ANALYYSIT Kansallismaisema Historialliset kerrostumat Kosken tarina Elävä rantaviiva Keskustan rantojen luonne Tilallisuus Rantojen tyypittely Palvelut ja toiminnot Ilmasto-olosuhteet Liittyminen ympäröivään viherrakenteeseen ja rantareitistöön Alueelle saapuminen Kävelyreitistö Pyöräreitistö Alueen käyttäjät Alueiden käyttötarkastelut sekä potentiaali Laukontori Ratinan stadionin ranta Ratinan rantapuisto

46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 70 72 74 76 78 78 82 86

5

VISIO Tampere virtaa

90 92

6

SUUNNITELMA Yleissuunnitelma Osa-aluesuunnitelmat Laukontori Ratinan stadionin ranta Ratinan rantapuisto

98 100 102 102 120 142

7

LOPPUSANAT

156

0 0

Lähteet Liitteet

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

9

160 164

5

6

DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ

ABSTRACT OF MASTER THESIS

Tekijä: Inka Norros Työn nimi: Ratinan suvanto – kaupunkitilojen kehittämissuunnitelma Laitos: Arkkitehtuurin laitos Professuuri ja -koodi: Maiseman suunnittelu ja rakentaminen, MA-94 Työn valvoja: Jyrki Sinkkilä (Emilia Weckman 2015) Työn ohjaaja: Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki Kuvaplanssit (kpl): 9 Vuosi: 2016 Sivumäärä (selostus+liiteet): 164 + 10 Kieli: suomi

Author: Inka Norros Title of thesis: Stream Pool of Ratina – Urban Development Plan Department: Department of Architecture Professorship and code: Landscape Design and Construction, MA-94 Thesis supervisor: Jyrki Sinkkilä (Emilia Weckman 2015) Thesis advisor: Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki Presentation board (pcs): 9 Year: 2016 Number of pages (report + annexes): 164 + 10 Language: finnish

Tämä diplomityö käsittelee ajankohtaista ja maailmanlaajuista ilmiötä, kaupunkirakentamisen uudistamista, jonka myötä kaupunkien rannoista on syntynyt uusien virkistysalueiden paikkoja.

Tarkastelen tätä ilmiötä esimerkkikohteiden avulla ja selvitän miten veden äärelle pääsemistä on edistetty kaupungeissa. Lopuksi esitän kaupunkitilojen kehittämissuunnitelman Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevalle Ratinan suvannon ranta-alueelle. Tampereen kaupunki on tilannut diplomityön alueen jatkosuunnittelun tueksi.

This thesis studies a topical and global phenomenon, renewal of city planning, whereby waterfronts of cities have become places of new recreational areas. The phenomenon is studied by analyzing similar projects. An urban development plan for the surroundings of Ratina stream pool is presented in the end. This thesis was ordered by the city of Tampere to support the further development of their urban plans.

Työn lähtöasetelma on ajankohtainen ja kiinnostava. Suunnittelualue sijoittuu Tammerkosken alajuoksulle, Ratinan suvannon ympäristöön. Se mielletään nykyisellään uinuvaksi alueeksi, joka on jäänyt historiallisesti arvokkaiden kosken puistonauhojen ja tehdasalueiden varjoon. Pyhäjärven rantaan, suunnittelualueen eteläpuolelle, on kehittymässä merkittävä uusi asuinalue. Sen lisäksi Ratinan stadionin yhteyteen on rakentumassa suuri kauppakeskus. Suunnittelualue jää tämän historiallisen keskustan ja arvokkaan koskenvarren sekä uuden Pyhäjärven rantaan muodostuvan alueen väliin. Alueen rooli on kokemassa muutoksen, joka kohdistaa suunnittelualueelle uusia käyttövaatimuksia. Haasteeksi nousee näiden uusien ja vanhojen kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien käsittely ja niiden yhteen nivominen suunnittelualueella.

Tilaajana Tampereen kaupunki toivoi tutkittavan erityisesti kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, kuinka suunnittelualueella pääsisi jatkossa paremmin veden äärelle. Nykyiset korkeat rantamuurit aitoineen eivät muodosta rannan äärelle oleskelualueita. Toiseksi sitä, miten suvannon alueesta saataisiin kehitettyä kokonaisvaltainen, imagoltaan korkealaatuinen ja laadukas virkistysalue, joka liittyisi muuhun arvokkaaseen koskiympäristöön ja sen virkistysreitteihin.

Työ koostuu viidestä osiosta. Ensimmäisessä asetan työlleni lähtökohdat ja kerron tarkemmin sen ympäristössä tapahtuvista ajankohtaisista hankkeista. Toisessa tutkin aluksi kaupunkien kehityshistoriaa sekä veden ja rantojen roolia kaupungissa. Sen jälkeen pohdin kaupunkirakentamisen uudistamista maailmanlaajuisena ilmiönä. Esittelen esimerkkejä kaupunkirantojen uudistamisesta viidessä eurooppalaisessa kaupungissa. Lisäksi pohdin, miksi veden äärelle pääsystä on muodostunut maailmanlaajuinen pyrkimys, jota edistetään monenlaisin tavoin.

Kolmannessa luvussa analysoin alueen nykytilan ja erittelen sen mahdollisuuksia. Analyysien pohjalta esittelen alueelle kehittämisvision, jolla aktivoidaan suvannon ympäristö ranta-alueineen.

Lopuksi esitän suunnittelualueelle yleissuunnitelman, jota tarkennan osa-aluesuunnitelmin Laukontorin, Ratinan rantapuiston ja Ratinan stadionin rannan osalta. Suunnitelmissa on pyritty ratkaisemaan analyysien osoittamia epäkohtia ja puutteita, sekä luomaan suunnittelualueelle visiota tukevia omaleimaisia kaupunkitiloja.

Avainsanat: Tammerkoski, suvanto, kaupunkitila, ranta-alue, rantapuisto, ranta-aukio, rantapromenadi, rantarakentaminen, rantatörmä, vesi

The thesis development plan area is situated near Tammerkoski’s downstream, around the area of the Ratina stream pool. The area has been neglected due to the surrounding historically more valuable stream parks and industrial areas. The current topic makes the thesis position very fascinating. A significant new urban housing is being developed on the shore of lake Pyhäjärvi on the south side of the development plan area. In addition a large commercial center is built detached to Ratina stadium. The development plan area is surrounded by historical center, valuable riverside and new urban area by lake Pyhäjärvi. The entire area is going through a transformation, which poses new demands on the planning area. The challenge is the treatment and combining these new and old city structural entities on the planning area.

As the client the city of Tampere desired that especially two things should be examined. Firstly, how to enhance the proximity of water. With the existing high riverside wall with fences there is no recreational spaces near the shore. Secondly, how the stream pool could be developed into an entire high quality recreational environment, which connects to the other valuable riverside environment with its pathways.

The thesis is made up of five sections. The first section is about the positioning the thesis and describing in more detail about the surrounding development actions. The second section is about the history of urban city planning and the role of rivers and shore sides in the cities. The section includes urban development renewal as a global phenomenon. This will be introduced through elaborating city shore side renewal projects in five different European cities. In addition the global motivation to increase the proximity of water in urban areas is examined more.

The third section analyses the current condition of the area and introduces possibilities. These analyses form the basis of a development vision. The thesis also includes a general urban plan to the designated development area. The urban general plan is elaborated with partial plans for Laukontori, Ratina waterfront park and Ratina stadium shore. The plan aims to solve the problems arisen from the analysis and simultaneously creating an unique urban recreational environment.

Key words: Tammerkoski, stream pool, urban space, waterfront, water

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

7

8

0

ALKUSANAT – MIKÄ JOHTI DIPLOMITYÖN AIHEEN VALINTAAN?

Rannalle rakentaminen ja rantojen aktivoiminen on teemana toistunut niin opinnoissani kuin työelämässä. Miksi se on ollut niin vahvasti läsnä työskentelyssäni? Miksi juuri nyt kaupunkien rannoille rakennetaan virkistysalueita lähes kaikkialla maailmassa? Entä miksi Tampereen kaupunki haluaa tutkittavan veden äärelle pääsyä ja lisätä veden äärellä oleskelun mahdollisuuksia?

Pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin tässä työssä, ja tämän jälkeen esitän ratkaisuni Ratinan suvannon ranta-alueiden uudistamiseksi.

Diplomityön aihetta valitessa minulle oli tärkeää saada työstää kohdetta, jossa pääsisin työskentelemään eri mittakaavoissa yleissuunnitelmasta aina detaljitasolle asti. Koin myös tärkeäksi löytää suunnittelukohteen, johon pääsisin tutustumaan kaikkina vuodenaikoina ja tarkkailemaan ihmisten käyttäytymistä olemassa olevassa ympäristössä. Jo aikaisessa vaiheessa, maaliskuussa 2015, lähetin portfolioni usean kaupungin kaavoitusosastolle.

Tampereen kaupunki vastasi nopeasti. Heidän tarjoama suunnittelukohde oli kiehtova: muutosten keskelle jäänyt koskenvarren historiallinen ranta-alue. Näin heti paikan mahdollisuudet enkä epäröinyt hetkeäkään vastaukseni kanssa. Tiesin, että voisin hyödyntää kohteessa monipuolisesti oppimaani.

Päästyäni opiskelemaan arkkitehtuurin laitokselle innostus opintoja kohtaan vei minut mukanaan. Kolme ensimmäistä vuotta vierähtivät nopeasti, ja valmistuin tekniikan kandidaatiksi. Olin päättänyt pitää välivuoden ja hakeutua työelämään, jotta saisin mahdollisuuden tutustua alan realiteetteihin ja haasteisiin, joita voisin myöhemmin soveltaa maisteriopinnoissani. Vietinkin kesän Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastossa, jossa tehtävänäni oli laatia Länsi-Helsingissä sijaitsevan Koivusaaren kaavoituksen tueksi yleissuunnitelma rantapuistolle sekä tutkia millaisia oleskelupaikkoja veden äärellä sijaitsevalle rantareitille voitaisiin sijoittaa.

Kesän jälkeen lähdin töihin Kööpenhaminaan tanskalais-suomalaiseen maisema-arkkitehtitoimistoon, MASU Planningiin. Työskentely oli opettavaista, monipuolista, kansainvälistä ja haastavaa. Vuoden aikana osallistuin muun muassa Ratinan suvannon eteläpuolelle sijoittuvan Tampereen Eteläpuiston suunnittelukil-

pailuun ja myöhemmin Tampereen kaupungin tilaamaan Eteläpuiston jatkosuunnitteluun maisema-arkkitehtitoimisto Hemgårdin kanssa.

Kööpenhaminassa asuessani yllätyin siitä, miten tanskalaiset suhtautuvat ulkotiloihin. Kaupunkilaiset kokevat julkiset kaupunkitilat heille kuuluvina oman asunnon jatkeina. Pohdin usein, mitkä suunnitteluratkaisut ovat johtaneet siihen, että ulkotiloja käytetään aktiivisesti vuodenajoista riippumatta. Vai onko kyse pelkästään kulttuurieroista? Kööpenhaminan halkaisee kanaali, jonka varret ovat täynnä elämää. Veden raja on hyvin aktiivinen, ja sen rannoilla on mielenkiintoisia, oivaltavia suunnittelukohteita, joissa veden äärelle pääsee oleskelemaan eri tavoin. Koen, että tanskalainen arkkitehtuuri on kokeilevampaa ja leikittelevämpää.

Lisäksi uuden ja vanhan yhdistäminen, kohtaaminen ja vuoropuhelu on monin paikoin toteutettu onnistuneesti. Puistot, aukiot ja katutilat eroavat toisistaan muodostaen voimakkaan identiteetin paikoille ja kaupunginosille. Mielestäni tämä on tärkeä kaupunkikuvallinen arvo, joka ei ole vielä täysin rantautunut Suomeen.

Palattuani Suomeen olen jatkanut MASU Planningilla töitä maisteriopintojeni ohella. Olen ollut mukana esimerkiksi Hakaniemen torin ja ranta-alueen ideasuunnitelman työryhmässä, Meri-Rastilan kaupunkitilojen ja ranta-alueen kehittämisprojektissa sekä Jätkäsaaren terminaalin edustan ja rantatilojen kehittämisprojektissa. Tutkintoani varten suoritin kolme ranta-alueen kehittämiseen liittyvää studiota: Kaupunkibiotooppien kunnostus ja hoito sekä Erityisympäristöjen suunnittelu –studiot Otaniemen kampuksen sisääntulomaisemaan sekä Arkkitehtuuri ja maisema –studion Valencian satama-alueelle.

Olen osallistunut useaan kilpailuun opintojeni aikana. Kansainvälinen Europan13-kilpailu sijoittui Espooseen, Otaniemen rannalle luonnonsuojelualueen äärelle. Tehtävänä oli tutkia herkällä ranta-alueella virkistysalueen ja uuden esitettävän rakentamisen suhdetta. Syksyllä 2015 minut nimitettiin Aalto-yliopiston edustajaksi kolmipäiväiseen Nordic Case Competition 2015 –kilpailuseminaariin. Tehtävänä oli kehittää reilussa vuorokaudessa konsepti Otaniemen rantareitistön muuttamiseksi vetovoimaisemmaksi.

Veden äärelle tuli päästä paremmin, ja kampuksen taakse unoh-

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

tunut rantareitti tuli tuoda paremmin esiin.

Rannalle rakentaminen ja rantojen aktivoiminen on siis teemana toistunut työskentelyssäni niin opinnoissa kuin työelämässä. Siksi myös Ratinan suvannon ranta-alueiden kehittämissuunnitelma tuntui kiehtovalta toimeksiannolta. Myöhemmin vesi ja rannat veivät minut mukanaan.

Erityiset kiitokset haluaisin osoittaa: Ohjaajalleni Ranja Hautamäelle kannustuksesta, oivaltavista kommenteista ja huomautuksista, sekä vuorovaikutuksesta työn edetessä.

Jussi Murolelle ajasta, rakentavasta keskustelusta, neuvoista ja jaetusta materiaalista Ratinan kauppakeskuksen tiimoilta.

Matti Liskille Vuoteentorin suunnitelman aineistosta.

Professori Jyrki Sinkkilälle sekä lehtori Emilia Weckmannille innostavasta ja kannustavasta asenteesta läpi opiskelujen. Kuuntelemisesta, kritiikistä ja tärkeistä huomioista työn edetessä. Professori Maija Rautamäelle ohjauksesta ja työn kommentoinnista.

Työnantajilleni Malin Blomqvistille ja Sune Osleville joustavuudesta opiskelujeni kanssa, mutta etenkin diplomityön tekemisen aikana. Kaikista opeistanne, keskusteluista, antamistanne mahdollisuuksista sekä vastuusta toimistolla.

Siskolleni Miilalle valtavasta avusta tekstin oikoluvun kanssa. Kaikesta kannustuksesta, näkemyksistäsi ja kyvystäsi erottaa olennainen kaiken joukosta. Sekä tietenkin majoituksesta Lyonin rantatörmän kupeessa.

Ystävälleni Utulle avusta tiivistelmän kääntämisen kanssa. Äidilleni oikoluvusta, tuesta ja työn kommentoinnista.

Joonatanille kannustuksesta ja tuesta kotona sekä avusta planssien painotyön kanssa.

Kaikesta avusta, kannustuksesta ja ohjauksesta kiittäen, Inka Norros

9

10

1

J O H DA N T O

11

12

1

Tampereen kaupunki on toivonut työssä tutkittavan veden äärelle pääsyä ja veden äärellä oleskelun mahdollisuuksia. Tämä on erityisen kiehtovaa siksi, että suvannossa veden liike on rauhallinen ja sen soljuvat hitaat pyörteet ovat lähes hypnotisoivia.

JOHDANTO

Tämä diplomityö käsittelee ajankohtaista ja maailmanlaajuista ilmiötä, kaupunkirakentamisen uudistamista, jonka myötä kaupunkien rannoista on syntynyt uusien virkistysalueiden paikkoja.

Kaupunkien rantojen uudistamisen myötä veden äärelle pääsystä on kehittynyt yleinen tavoite, jota pyritään suunnittelulla edistämään. Tarkastelen työssä tätä ilmiötä esimerkkikohteiden avulla ja lopuksi esitän kaupunkitilojen kehittämissuunnitelman Tampereen keskustassa sijaitsevalle Ratinan suvannon ranta-alueelle.

Tampereen kaupunki sijoittuu kahden järven ja niitä yhdistävän Tammerkosken äärelle. Kosken alajuoksulla sijaitsee Ratinan suvanto, joka muodostaa ympäristöineen työn suunnittelualueen. Työn asetelma on ajankohtainen ja kiinnostava. Suvannon eteläpuolelle, Pyhäjärven rantaan, on kehittymässä merkittävä uusi asuinalue. Ratinan stadionin viereen on myös rakentumassa suuri kauppakeskus. Suunnittelualue jääkin vanhan historiallisen kaupungin keskustan sekä tämän uuden Pyhäjärven rantaan muodostuvan alueen väliin. Haasteiksi nousee näiden uusien ja vanhojen kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien käsittely ja niiden yhteen nivominen suunnittelualueella.

Maailmanlaajuiset yhteiskunnan ja teollisuuden rakenteen muutokset ovat vapauttaneet ranta-alueita kaupungeissa muuhun käyttöön. Samanaikaisesti pitkään suunnitteluperiaatteita vallinneiden kestävän kehityksen ja ekologisuuden rinnalle on noussut suuntaus, jossa korostetaan myös asukkaiden asumistoiveita, terveyttä ja sosiaalista ympäristöä. Myös kaupunkilaisten ulkotilojen käytössä ja niihin kohdistuvissa vaatimuksissa on tapahtunut muutos. Viheralueet ja julkinen ulkotila mielletään yhä enemmän myös Suomessa osaksi urbaanin elämän laatua. Ympäristölaadun uusiksi mittareiksi on ehdotettu esimerkiksi luontoalueiden määrää, laatua ja saavutettavuutta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa viheralueita toivotaan kaupunkeihin yhä enemmän. Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa viheralueiden lisääminen on kuitenkin haasteellista. Kaupunkien rannoista onkin syntynyt uusien virkistysalueiden paikkoja. Rantojen virkistysalueiden lisääntyessä veden äärelle pääsystä on muodostunut maailmanlaajuinen tavoite, jota pyritään suunnittelulla edistämään monenlaisin tavoin.

Työ on tehty tilaustyönä Tampereen kaupungille, joka on tilaajana osoittanut suunnittelualueen rajauksen ja ohjannut työtä kolmella ohjausryhmän kokouksella. Hanketta on ohjannut maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, joka on myös toiminut työn virallisena ohjaajana. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat kaupun-

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ginpuutarhuri Timo Koski, projektiarkkitehti Iina Laakonen, keskustahankkeen hankepäällikkö Sakari Leinonen sekä rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi.

Työn virallisena valvojana on toiminut maisema-arkkitehtuurin professori Jyrki Sinkkilä. Hänen sijaisenaan toimi vuoden 2015 aikana maisema-arkkitehtuurin lehtori Emilia Weckman. Työtä on ohjannut myös maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki.

Tilaajana Tampereen kaupunki toivoi erityisesti tutkittavan kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, kuinka suunnittelualueelta pääsisi jatkossa paremmin veden äärelle. Suunnittelualueen nykyiset korkeat rantamuurit aitoineen eivät muodosta rannan äärelle oleskelualueita. Toiseksi sitä, miten suvannon alueesta saataisiin kehitettyä kokonaisvaltainen, imagoltaan korkealaatuinen ja laadukas virkistysalue, joka integroituisi muuhun arvokkaaseen koskiympäristöön ja sen virkistysreitteihin.

Työ koostuu viidestä osiosta. Ensimmäisessä asetan työlleni lähtökohdat ja kerron suunnittelualueen ympäristössä tapahtuvista ajankohtaisista hankkeista, jotka vaikuttavat myös suvannon alueen nykyisiin käyttötarkoituksiin. Toisessa osiossa pohdin maailmanlaajuista kaupunkiuudistusta, joka on muuttanut myös rantojen merkitystä kaupungeissa. Rantoja vapautetaan kaupunkilaisten käyttöön ja veden äärelle pääsyä pyritään lisäämään.

Lisäksi paneudun kappaleessa muutamaan esimerkkikohteeseen ja tarkastelen, mitä lähtökohtia niistä voitaisiin ottaa suvannon alueen kehittämiseen huomioiden sen omat paikalliset erityispiirteet.

Kolmannessa luvussa analysoin alueen nykytilan ja erittelen sen kehittämismahdollisuuksia. Tutkin kappaleessa niin alueen maisemallisia ja toiminnallisia lähtökohtia kuin suunnittelualueen käyttäjiä ja sitä kuinka aluetta käytetään. Analyysien pohjalta esittelen suunnittelualueelle kehittämisstrategian, jota täydennän osa-alueiden toiminnallisilla ja maisemallisilla kehittämisvisioilla.

Lopuksi esitän suunnittelualueelle kokonaisvaltaisen yleissuunnitelman, jota tarkennan osa-aluesuunnitelmin Laukontorin, Ratinan rantapuiston ja Ratinan stadionin rannan osalta. Suunnitelmissa on pyritty ratkaisemaan analyysien osoittamia epäkohtia ja puutteita sekä luomaan suunnittelualueelle visiota tukevan omaleimaisten kaupunkitilojen sarjan.

13

NÄSIJÄRVI

PYHÄJÄRVI

TAMPERE 1km

14

2

L Ä H T Ö K O H DAT Tässä luvussa kuvataan suunnittelualue ja esitellään sen sijoittuminen Tampereen kaupunkiin sekä maisemarakenteeseen.

Luvussa perehdytään myös suunnittelualueen ajankohtaisuuteen.

Sen välittömässä yhteydessä on käynnissä lukuisia hankkeita, jotka tulevat lähitulevaisuudessa muokkaamaan ympäristöä ja asettamaan alueelle uudenlaisia tavoitteita ja käyttövaatimuksia.

15

TAMMERKOSKI

VUOLTEENTORI

TAKON TEHDAS

KOSKIKESKUS

KEHRÄSAARI ENSILTA

LAUKONTORI

VUOLTE

RATINAN SUVANTO

LTA

ONSI

RANTA

LAUK

NALKALAN-

NPUIS

HÄMEE

NALKALANTORI

TO

RATINAN STADION

RATINAN RANTAPUISTO

IE ALTAT EEN V

skusta

Ydinke

ER TAMP

NALKALANRANTAPUISTO

alue

ittelu

n Suun

RATINAN

SILTA

RATINANRANTA

ETELÄPUISTO

16

P

50m

2

SIJOITTUMINEN JA SUUNNITTELUALUE

Tampere sijoittuu maantieteellisesti Keski-Suomeen, Pirkanmaan maakuntaan. Kaupunki on työn tilaajana rajannut suunnittelualueen, joka sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Ratinan suvannon äärellä. Työ ei kuitenkaan rajoitu suunnittelualueelle, vaan tarkastelualue levittyy koskimaisemaan ja sen lähiympäristöön.

Suunnittelualue sijoittuu Tammerkosken alajuoksulle, Ratinan suvannon ympäristöön.

Alue koostuu historiallisesta rantaan rajautuvasta torista, satamasta, rantapuistosta ja -promenadista. Asetelma on ainutlaatuinen.

Tampereen kaupunki on syntynyt maiseman solmukohtaan, kapealle kannakselle Pyhäjärven ja Näsijärven väliin. Näitä vesistöjä yhdistää pohjois-eteläsuuntainen Tammerkoski, joka halkaisee itä-länsisuuntaisen harjumuodostuman sekä Tampereen keskustan. Koski laskee järvien välillä kahdeksantoista metriä. (A-insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 16.) Sen alajuoksulle sijoittuva Ratinan suvanto ympäristöineen muodostaa työn suunnittelualueen.

Vuonna 1779 Tammerkosken länsirannalle perustettu Tampere mielletään usein tehdaskaupungiksi. Eikä syyttä, sillä kaupunki muodostui aikoinaan teollisuuslaitosten ympärille, ja koskea hyödynnettiin pitkään voimanlähteenä. Kaupungin hallinnollinen ja kaupallinen keskus rakentuivat teollisuuden yhteyteen muodostaen ainutlaatuisen kaupunkirakenteen. Tammerkosken nykyinen rakennettu maisema on pitkälti seurausta 1700- ja 1800- luvuilla alkaneesta teollisesta vaiheesta. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 19—22.)

Jo varhain Tampereen keskustaan syntyi kaksi tärkeää akselia: Tammerkoski ja keskustan pääkatu, Hämeenkatu. Nämä ristikkäi-

set kaupunkirakenteesta erottuvat elementit ovat edelleen ratkaisevia maisematekijöitä ja kaupungin merkittäviä toiminnallisia akseleita. (Haapala 2012.)

Tampereen historialliset piirteet erottuvat myös suurmaisemasta: on teollista infrastruktuuria, punatiiltä ja kaupungin siluetista nousevia piippuja (Tampereen kaupunki 2015a: 5). Voidaan todeta, että keskustan maisemaan tiivistyy koko kaupungin kerroksellinen kehityshistoria, jonka keskiössä ovat koski ja teolliset rakennukset.

Maiseman perusrunko erottuu selkeästi kaupungin siluetista. Sen keskeisinä elementteinä erottuvat selänteet, laaksopainanteet ja harjujaksot. Selänteet toimivat niin vedenjakajina kuin pienilmaston muokkaajina, laaksot taas ympäristön veden kerääjinä ja taajaman visuaalisina jäsentäjinä. Kaupungin läpi kulkevalla harjujaksolla on kaksi tärkeää tehtävää: se erottaa järvet toisistaan ja yhdistää kaupungin itä- ja länsipuolen toisiinsa. (Tampereen kaupunki 2008a: 43—47) Tampereen keskustan ainutlaatuisen kaupunkimaiseman muodostaa sijoittuminen samanaikaisesti kapealle kannakselle, kahden järven väliin, kosken äärelle sekä historialliseen tehdasmiljööseen. Sijainti tarjoaa erinomaiset puitteet kehittää järveltä järvelle ulottuvaa urbaania keskustaa viihtyisäksi, monipuoliseksi ja ainutlaatuiseksi kaupunkiympäristöksi.

NÄSIJÄRVI

TAMMERKOSKI

TAMPEREEN KESKUSTA SUVANTO

MAISEMARAKENNE PYHÄJÄRVI

Harju Selänne Laakso, loiva rinne Kallioperän ruhjelinja Maiseman solmukohta (Tampereen kaupunki 2008a)

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

17

VUOLTEENTORI

LAUKONTORIN PAVILJONKI

RATINAN KAUPPAKESKUS

RATINANRANTA

ETELÄPUISTO

18

P

50m

2

KESKUSTAN VAALITTAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖ

MUUTTUVA KAUPUNKI – AJANKOHTAISUUS

Työn asetelma on ajankohtainen ja kiinnostava, koska suunnittelualueen ympäristössä on tapahtumassa runsaasti muutoksia lähitulevaisuudessa. Muutokset tuovat uusia tavoitteita ja käyttövaatimuksia alueelle. Etelässä suunnittelualueen rajalle ulottuvat kaupungin uudet suuret projektit: vuonna 2012 valmistunut Ratinanranta, rakenteilla oleva Ratinan kauppakeskus sekä valmisteilla oleva Eteläpuiston asuinalue. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu historialliseen keskustaan.

Tampereen kaupungin oletetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 100 000 asukkaalla. Keskusta onkin aivan uudella tavalla laajentunut ja se on yhä edelleen levittäytymässä järvien rannoille: Ratinanrantaan, Eteläpuistoon ja Ranta-Tampellaan. (Tampereen kaupunki 2013a: 2.) Kaupungin historialliset ranta-alueet ovat koskenvarren teollisuuden ja julkisten rakennusten ohella olleet pitkälti virkistyskäytössä. Rakentaminen kohdistaa paineita rantojen virkistysalueille, jotka tulisi huomioida perusteellisesti kaupunkirakenteen tiivistämisen yhteydessä.

SUUNNITTELUALUE

Vuonna 2012 valmistuneella Ratinanrannan asuinalueella asuu tuhatkunta tamperelaista. Jo tämä on muuttanut suunnittelualueen roolia keskustan ja Pyhäjärven rantojen virkistysalueiden välisestä linkistä myös keskustan ja uuden asuinalueen väliseksi yhteydeksi. Eteläpuiston asemakaavaluonnokset tulivat nähtäville 24.3.2016. Alueelle on esitetty kaksi maankäyttövaihtoehtoa, joissa molemmissa keskustan kaupunkirakennetta on laajennettu ja täydennetty uusilla asuin- ja liikekortteleilla. Rantaan rakennetaan uusi julkinen virkistysalue. A-vaihtoehto mahdollistaisi noin 2700 asukasta ja 610 työpaikkaa alueelle, kun taas B-vaihtoehto toisi samalle alueelle noin 2500 asukasta ja 500 työpaikkaa

MUUTTUVA YMPÄRISTÖ

alueelle. (Tampereen kaupunki 2016.) Kortteleiden valmistuessa suunnittelualueen merkitys keskeisenä läpikulkupaikkana korostuu entisestään. Näin ollen myös palveluille ja pysähdyspaikoille on suunnittelualueella tarvetta.

Yksi ajankohtaisimmista alueen muutoksista on Ratinan kauppakeskus, jonka rakentaminen aloitettiin keväällä 2015. Valmistuttuaan se on Tampereen suurin kauppakeskittymä. Sen on tarkoitus elävöittää vajaakäytössä olevaa Ratinan aluetta. (Aamulehti 2015.) Uuden kauppakeskuksen pääsisäänkäynti keskustasta saavuttaessa kulkee suvannon rannan kautta, ja tämä luo alueelle tilantarvetta ja uusia käyttöpaineita.

Nämä suunnitteilla olevat alueet ja niiden toteutuminen toimivat tämän työn lähtökohtina. Käynnissä olevat hankkeet ja suunnitelmat on siis huomioitu niin suunnittelualueen ympäristössä kuin laajempien tarkasteluiden yhteydessä.

Suunnittelualue ei siis sijaitse ainoastaan maisemallisessa solmukohdassa, vaan myös tulevaisuuden kannalta voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä. Asukasmäärän noustessa virkistysalueiden kulutus tulee myös lisääntymään ympäristössä. Uudet asukkaat ja alueen käyttäjät ottavat kaupunkitiloja haltuunsa uusin tavoin ja asettavat suunnittelualueelle uudenlaisia käyttövaatimuksia.

Suunnittelijan rooli on vastata näihin haasteisiin. Yksi mielenkiintoisimmista haasteista on näiden uusien rantojen asuinalueiden, Ratinan kauppakeskuksen ja keskustan historiallisten rakenteellisten kokonaisuuksien käsittely ja yhteen nivominen suunnittelualueella.

MUUTTUVA YMPÄRISTÖ Asemakaava valmisteilla Vuolteentori, rakentaminen aloitetaan syyskuussa 2016 Ratinan kauppakeskuksen rakentaminen käynnistetty Asuinalue valmistunut 2012 Rakennuskanta

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

19

RATINAN KAUPPAKESKUS 2 SELOSTUS 2.1 Liittyminen ympäristöön Kauppakeskuksen punatiilinen julkisivumateriaali heijastaa alueen teollista historiaa ja liittää rakennukset Tammerkosken kulttuurimaisemaan. Autotuonti laajennuksineen ja Vuoltsu muodostavat puolestaan linja-autoaseman kanssa kaupunkikuvallisesti arvokkaan funkiskortteleiden miljöökokonaisuuden.

Uudelle alueelle muodostuu aukiotilojen sarja. Se avaa näkymät linja-autoasemalta alas stadionin pääsisäänkäynnille ja lopulta Suvannon rantaan sekä kohti Hämeensiltaa ja liittää näin alueen osaksi Tampereen keskustaa. Aukiotilat jatkavat kauppakeskuksen aulatiloja ulos, jonne on suunniteltu tilavarauksia alueella oleskelua tukeville toiminnoille kuten myyntikojuille, ravintoloiden terasseille ja väliaikaisille tapahtumille.

Istutuksia käytetään niukasti, lähinnä suojavyöhykkeinä katualueilla. Tällä erotetaan suunnittelualue puisto- ja vihervyöhykkeistä, jotka ympäröivät sitä kolmelta suunnalta. Ratinanaukiolle on suunniteltu puuriviä ja Tampereen valtatietä reunustavat puurivit.

3.5 Suvannon ranta

Suvannonranta on monenlaisen liikenteen risteys ja muuttuu pysäköintialueeksi, Ratinan rantatieksi kenteen tunnelin pääte; ja kevyenliikenteen reitit j taan. Lisäksi on sisäänajo kauppakeskuksen pysä viereisten asuinkerrostalojen pysäköintihalliin.

Alueen korostamisella ja materiaalivaihteluilla pyr joiden huomio ja luomaan turvallisuutta etenkin ke materiaali jatkuu kevyen liikenteen tunnelista alas en kevyenliikenteen reittiä katualueen yli. Aukiotila saattoliikenteen kääntöpaikka.

Aukiolla on muutamia vihersaarekkeita, joiden mu rekkeet toimivat sekä istutusaltaina että penkkein on esitetty puupintaista laituria, mikä lisäisi julkista edessä.

Tavoitteena on, että aukio- ja katutilat suunnitellaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi riippumatta tonttirajoista.

NÄKYMÄ RATINAN SUVANNOSTA KOHTI KAU KESKUSTA

B & M Arkkitehdit – Rakentaminen aloitettu huhtikuussa 2015, valmistuu keväällä 2018 SUUNNITTELUALUEEN OSAT 1:2000

VUOLTEENTORI

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy – Rakentaminen aloitetaan syyskuussa 2016

20

ETELÄPUISTO A-vaihtoehto

B-vaihtoehto

TA M P E R E E N K A U P U N K I

rakenallisesti kupeevarsin ta. Pairaken-

Atelier Dreiseitl – Suunnitelma tuotu nähtäville 24.3.2016

yen liiulkote-

Laukontori Ratinan suvannosta kuvattuna.

LAUKONTORIN PAVILJONKI

oskenreittei-

kehittästä on

Pavil-

Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy – Asemakaava 2014

Paviljongin asemapiirros. (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy) RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

21

P

TAMMERKOSKI

280 Aleksis K iven katu

TAKON TEHDAS

KOSKIKESKUS

P

426

LAUKONTORI

RATINAN SUVANTO

NALKALANRANTA

Ratinan

P

ie

rantat

P

1250

NPUIS

HÄMEE

409

RATINAN KAUPPAKESKUS

TO

RATINAN STADION

RATINAN RANTAPUISTO

IE ALTAT EEN V

ER TAMP

RATINANRANTA ETELÄPUISTO

22

P

50m

2

MUUTTUVAT LIIKENNEJÄRJESTELYT

Tampereen kaupunki linjaa Viiden tähden keskusta –kehittämisohjelmassaan yhden päätavoitteensa seuraavasti: ”keskustaan pääsee helposti julkisilla välineillä, pyörällä tai omalla autolla, jolle löytyy helposti pysäköintipaikka.” (Tampereen kaupunki 2013b). Ratinan kauppakeskuksen yhteyteen rakennetaankin jopa 1250 uutta parkkipaikkaa. Kauppakeskuksen valmistuessa suvannon suunnittelualueella tällä hetkellä sijaitsevat parkkipaikka-alueet voidaan vapauttaa muille toiminnoille.

Pysäköintialue Laukotorin pohjoisosassa.

Ratinan rantatien pysäköintialue.

Ratinan stadionin rannasta poistetaan Ratinan rantatie parkkipaikkoineen. Tämä vapauttaa leveän kaistan virkistyskäyttöön.

Myös Laukontorin pysäköintijärjestelyt voidaan miettiä uudestaan. Nykytilassa pohjoisosan parkkipaikat ovat isoilla luonnonkivillä ja ketjuaidalla rajattuja. Aidat yhdessä parkkeerattujen autojen kanssa haittaavat torin laidalla olevien kivijalkakauppojen saavutettavuutta ja torialueen käyttöä. Parkkipaikka-alueiden väliin sijoittuva Aleksis Kiven katu on osoitettu Keskustan strategisessa osayleiskaavassa urbaaniksi jalankulkuakseliksi, jossa jalankulun olosuhteita parannetaan (Tampereen kaupunki 2015c).

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa Aleksis Kiven katu on osoitettu muutettavaksi kävelykaduksi (WSP 2013).

Kaupungin ohjausryhmä päätti helmikuussa 2016, että pysäköintialueiden poistamisen yhteydessä katuyhteys muutetaan kävelykaduksi. Näiden alueiden vapautuminen liikenteeltä ihmisille onkin merkittävä lähtökohta torin ja stadionin rannan jatkotyöstämisen kannalta.

Kehräsaaren ja Laukontorin väliin sijoittuu Takon tehtaan yksityinen parkkipaikka-alue. Se ulottuu pitkälle rantaan, ja tekee rantareitistä ahtaan. Marraskuussa 2015 pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa päätettiinkin, että yksi tämän työn lähtökohdista on tarkastella vaihtoehtoa, jossa reunimmaiset parkkipaikat poistettaisiin yksityiseltä alueelta. Näin kevyen liikenteen kulku olisi huomattavasti sujuvampaa.

PYSÄKÖINTI

P

Kadunvarsipysäköinti Laitospysäköinti Takon yksityinen pysäköinti Poistettava pysäköinti Poistettava katuyhteys

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

23

24

3

I L M I Ö

Kaupunkien ranta-alueita on maailmalla uudistettu viime aikoina runsaasti.

Veden äärelle pääsystä on muotoutunut maailmanlaajuinen tavoite, jota pyritään edistämään monenlaisin keinoin. Veden äärelle pääsyn mahdollistaminen on myös lähtökohta suvannon ympäristön suunnittelussa.

Tässä osiossa pohditaan kaupunkirantojen uudistamisen ajankohtaisuutta.

Kappaleessa tutkitaan ensiksi kaupunkien kehityshistoriaa sekä veden ja rantojen roolia kaupungissa. Sen jälkeen esitellään joitakin tekijöitä, jotka ovat käynnistäneet ilmiön, jossa kaupunkien rantoja rakennetaan kaupunkilaisten asumis- ja virkistyskäyttöön. Lopuksi esitellään esimerkkejä kaupunkirantojen uudistamisesta viidessä eurooppalaisessa kaupungissa.

25

26

Pariisin ranta oli julkinen alue vielä 1800–1900-lukujen taitteessa. Se oli tunnettu muun muassa markkina- ja torialueena.

Autoistumisen muutokset rantamaisemassa 1967.

Seine-joen rannan nykytilanne.

Seine-joen rannalle suunnitellun kävelypromenadin havainnekuva.

VEDEN JA RANTOJEN MERKITYS KAUPUNGISSA

Kaupungit ovat kautta aikojen rakentuneet veden äärelle.

Veden välittömästä läheisyydestä on ollut merkittävä hyöty niin ruoan hankinnan, kuljettamisen, vesivoiman, puolustuksen ja vesihuollon kannalta.

Yli puolet maailman väestöstä asuu alle kolmen kilometrin päässä lähimmästä vesistöstä.

Vedellä on tärkeä merkitys virkistävyyden kannalta. Sillä on todettu olevan erityinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin.

Vesi koetaan maisemassa miellyttävänä kiinnekohtana, jonka äärelle hakeudutaan oleskelemaan.

Kaupunkien rannat ovat alun perin olleet julkisia paikkoja ja yleisiä vapaa-ajanviettopaikkoja.

1800-luvulla kasvanut autoistuminen ja teollistuminen eristivät kaupunkien rantoja julkisesta käytöstä.

Teollisuuden kehitys, yhteiskuntarankenteen muutokset ja globalisaatio ovat vapauttanneet kaupunkien rantoja takaisin asukkaiden virkistysja asuinkäyttöön.

Kaupunkien ranta-alueiden merkitys on muuttunut.

3

VEDEN MERKITYS KAUPUNGISSA

Mikä on ollut rantojen ja veden rooli kaupungeissa? Miksi kaupungit ovat syntyneet veden äärelle ja mikä saa ihmiset hakeutumaan rannoille oleskelemaan?

Kaupunkien synty on ollut kautta aikojen välittömästi yhteydessä maantieteeseen. Arkeologiset tutkimukset osoittavat, että jo alkukantaiset asutukset sijoittuivat ranta-alueille. Maailmanlaajuisesti kaupungit ovat lähes poikkeuksetta rakentuneet vesistöjen äärelle. Globaalisti tarkasteltuna ranta-alueet ovat kaupungistuneimpia ekosysteemejä. (Sandford 2008: 4—5.)

Kaupungit ovat usein kasvaessaan lähteneet levittäytymään rannoilta ympäristöön - sekä maastoon että osittain veden päälle.

Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa rantoja on täytetty kaupungin kasvun, satamien, autoistumisen ja teollistumisen tarpeisiin.

Kaupunkien rantaviivoja on siis muokattu voimakkaasti eri tarpeisiin. Alkuperäistä rantaviivaa ei ole enää paljoakaan jäljellä kaupungeissa, ja vain harvassa paikassa sitä on säästynyt merkittäviä määriä. Kaupunkien perustamisen aikoihin veden välittömästä läheisyydestä on ollut merkittävää hyötyä. Jokilaaksot ja deltaalueet ovat olleet tärkeitä viljelymaita. Keskiajalla jokia hyödynnettiin myllyjen pyörittämiseen ja puolustukseen. Myöhemmin niitä padottiin, ja ne tarjosivat vesivoimaa. (Jääskeläinen 2014: 38) Vesi on myös liikuttanut tavaroita ja ihmisiä. Satamat ovat yhdistäneet kaupunkeja keskenään tehden niistä kestävämpiä kokonaisuuksia. Vesistöt ovat tuottaneet ruokaa, toimineet kastelujärjestelminä sekä kaivoina että viemäreinä. (Kummu ym. 2011.)

Aalto-yliopiston teettämä paikkatietoanalyysi (2011) paljastaa, että yli puolet maailman väestöstä asuu alle kolmen kilometrin päässä lähimmästä järvestä tai joesta. Alueiden ja maiden välil-

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

27

28

Laukontorille paistaa keskip채iv채n aurinko.

Ilta-aurinko paistaa Ratinan rantaan.

Nalkalanrannan venelaiturit ovat suosittuja istuskelupaikkoja.

Ratinan suvannon rannoilta puuttuu rakennetut oleskelupaikat.

Ihmisellä on luontainen tarve hakeutua veden äärelle. Ratinan suvannolla rannat ovat suosittuja oleskelupaikkoja.

lä on eroja. Esimerkiksi Amerikassa asutaan hieman kauempana vedestä kuin Euroopassa. Tämä selittyy sillä, että eurooppalaiset kaupungit syntyivät amerikkalaisia aiemmin, jolloin vesistöjen olemassaolo oli edellytys kaupunkirakenteen syntymiselle. Amerikan asuttamisen aikaan veden siirtämiseen ja ihmisten liikuttamiseen oli jo olemassa edistyneempää teknologiaa. Köyhissä ja kuivissa maissa, kuten Pohjois-Afrikassa, ihmiset ovat pakkautuneet vesistöjen äärelle veden saamisen helpottamiseksi. Tutkimusaineistosta käy kuitenkin ilmi, että myös vauraissa yhteiskunnissa, joissa vesihuoltoon olisi varaa sijoittaa ja asutus voisi sijaita kaukanakin vesistöistä, veden läheisyys houkuttaa ihmisiä.

(Kummu ym. 2011.) Kyse on siis muustakin kuin veden hyödyntämisestä.

Kuusjärvi käsittelee pro gradu-tutkielmassaan (2014) maisemaa ympäristöpsykologian näkökulmasta. Hän viittaa työssään Ulrichin (1981) tutkimukseen, jonka päätelmänä on, että ihmiset kokevat esteettisesti viehättävinä monimuotoiset maisemat, joita luontoympäristöt usein ovat. Erityisesti vesi koetaan miellyttävänä maiseman kiinnekohtana, jonka äärelle hakeudutaan. Ulrich korostaa työssään myös vesielementin tärkeyttä virkistyksen kannalta. (Kuusjärvi 2014: 2—9; Tyrväinen ym. 2007.)

Useat tutkimukset osoittavat, että vesistöt koetaan piirteeksi, joka nostaa asuinalueiden arvoa (Tyrväinen ym. 2007: 57). Myös White (ym. 2010) esittelee tutkimusartikkelissaan veden tärkeyttä maisemassa. Tutkimuksessa kohdehenkilöille annettiin 120 kuvaa rakennetusta ja luonnon ympäristöstä, joissa puolissa vesi oli läsnä, ja kohdehenkilöiden tuli arvioida kuvien houkuttelevuutta ja viehättävyyttä. Sekä luonnon että rakennetun ympäristön ku-

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

vissa veden läsnäolo nosti selkeästi alueiden arvoa. Osa rakennetun ympäristön kuvista, joissa vesi oli läsnä, sai jopa korkeammat arvot kuin luonnonympäristön kuvat, joissa ei esiintynyt vettä.

Veden läsnäololla on siis suuri esteettinen merkitys kaupungin viihtyvyyteen.

Sen lisäksi että vesi koetaan miellyttävänä maiseman kiinnekohtana, sillä on todettu olevan myös erityinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin (Kuusjärvi 2014). Kaupunkien rannoilla onkin tärkeä rooli virkistyksen kannalta. Kaupunkilaiset hakeutuvat veden äärelle ja viettävät siellä huomattavasti aikaa. Oleskelu on rantojen suosituin käyttömuoto lenkkeilyn, kävelyn ja pyöräilyn ohella.

(Palmgren, 2015.) Tyrväisen ym. (2007) laatimassa tutkimusraportissa on selvitetty viheralueiden merkitystä kaupunkilaisille.

Valtaosa vastanneista totesi, että viheralueilla on suuri merkitys asuinalueen viihtyvyyteen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kaupunkilaisten mielipaikkoja kaupungissa. Joka viidennen mielipaikka sijaitsi ranta-alueella.

Kaupunkien rannat ovat alun perin olleet pitkälti kaupunkilaisille avoimia alueita. Kuitenkin 1800-luvulla kaupunkien kasvun, teollistumisen ja autoistumisen myötä rantoja suljettiin kaupunkilaisilta. Tällä hetkellä yhteiskuntarakenteissa käynnissä olevat muutokset, teollisuuden kehitys ja globalisaatio vapauttavat jälleen kaupunkien rantoja muuhun käyttöön (Braaer & Diedrich 2012).

Tämä maailmanlaajuinen ilmiö on käynnistänyt mittavan kaupunkiuudistuksen, jonka seurauksena kaupunkien ranta-alueiden merkitys on muuttunut (Jääskeläinen 2014: 38). Ympäri maailmaa kaupunkien intresseiksi on noussut näiden vapautuneiden ranta-alueiden muuttaminen virkistys- ja asuinkäyttöön.

29

TEOLLISUUDEN KEHITYS JA GLOBALISAATIO

KAUPUNGISTUMINEN JA SUUNNITTELUPERIAATTEIDEN TRENDIT

MUUTOS KAUPUNKILAISTEN KÄYTTÄYTYMISESSÄ

LIIKKUMISTAPOJEN MUUTOS

-Kaupunkirantojen vapautuminen teollisuudelta.

-Pyritään kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen.

-Korostetaan asukkaiden asumistoiveita, terveyttä ja sosiaalista ympäristöä.

-Virkistysalueiden ja vehreyden lisääminen ja niiden saavutettavuus.

-Julkinen ulkotila mielletään osaksi urbaanin elämän laatua.

-Vaaditaan urbaania, mutta samalla luonnonläheistä elämää.

-Autoilu koetaan toissijaiseksi liikkumismuodoksi kaupungissa.

-Saavutettavuus jalan ja pyörällä.

MAAILMANLAAJUINEN ILMIÖ: RANTA-ALUEIDEN RAKENTAMINEN ASUIN - JA VIRKISTYSALUEIKSI

TRENDINÄ VEDEN ÄÄRELLE PÄÄSY

RANTA-ALUEIDEN VAPAUTTAMINEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN

30

MONIPUOLISET RANTAPUISTOT

VEDEN ÄÄRELLÄ OLESKELU

KELLUVAT KAUPUNKIUIMALAT

KEINOTEKOISET PUISTOSAAREKKEET JA VIHERSILLAT

UUSIA VAPAA-AJANVIETTOMUOTOJA

3

ILMIÖ: RANTOJEN AKTIVOIMINEN KAUPUNKILAISTEN KÄYTTÖÖN

Kaupunkien ranta-alueiden rakentaminen asuin- ja virkistysalueiksi on kansainvälinen ilmiö. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa teollisuuden kehitys ja globalisaatio, kaupungistuminen, muuttuneet suunnitteluperiaatteet sekä muutos kaupunkilaisten käyttäytymisessä ja vaatimuksissa kaupunkitiloja kohtaan. Miten tämä näkyy kaupunkisuunnittelussa? Miten rakentaminen on vaikuttanut kaupunkilaisten käyttäytymiseen ja vaatimuksiin? Miten veden äärellä oleskelusta on muotoutunut yleinen pyrkimys? Millä suunnittelun keinoilla tätä suuntausta pyritään edistämään?

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka on tiivistänyt kaupunkeja ja johtanut uusien asuinalueiden tarpeisiin. Yhdessä globalisaation ja ilmastonmuutoksen kanssa se on muuttanut suunnitteluperiaatteita ja luonut uusia nousevia suuntauksia olevien periaatteiden rinnalle. Kaupunkien tiivistymisestä huolimatta, luonnolla on keskeinen merkitys asumiseen ja vapaaaikaan liittyvissä toiveissa ja tarpeissa. Uusiksi ympäristölaadun mittareiksi on ehdotettu esimerkiksi luontoalueiden määrää, laatua ja saavutettavuutta. (Tyrväinen ym. 2007: 57,74.) Läntisissä metropoleissa onkin näkyvillä suuntaus, jossa virkistysalueita ja vehreyttä pyritään lisäämään kaupungeissa. Kaupungit ovatkin alkaneet muokata julkisuuskuvaansa korostamalla kaupunkitiloja ja vihreyttä. (Jaakola ym. 2013: 34.) Suurissa kaupungeissa on pitkään vallinnut periaate, jossa pyritään kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen. Nyt sen rinnalle on noussut ilmiö, jossa korostetaan myös asukkaiden asumistoiveita, terveyttä ja sosiaalista ympäristöä. (Jaakola ym. 2013: 33—34.)

Virkistysalueiden korostaminen kaupungeissa ei ole ainoastaan kaupunkisuunnittelun seurausta. Myös kaupunkilaisten käyttäytymisessä on tapahtunut muutos, ja nykyään viheralueet ja julkinen ulkotila mielletäänkin osaksi kaupunkielämää. Kaupunkitilat otetaan yhä vahvemmin kaupunkilaisten haltuun. Julkisessa ulkotilassa tapahtuvaa omaehtoista ja yhteisöllistä tekemistä on ryhdytty arvostamaan aivan uudella tavalla. Tähän liittyy myös liikkumistapojen muutos, jonka myötä autoilu koetaan toissijaiseksi liikkumismuodoksi kaupungissa. Vaaditaan urbaania, mutta samalla luonnonläheistä elämää - paikkaa, jossa voi saavuttaa samanaikaisesti sekä kaupunki- että luontokokemuksen. Tämä

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

luontokokemus voi olla hyvin urbaani. Sen voi saavuttaa vaikka uimalla kelluvassa altaassa keskellä kaupunkia. (Jaakola ym.

2013: 35.)

Teollisuuden kehitys ja globalisaatio ovat vapauttaneet kaupunkien rantoja muuhun käyttöön. Kaupungin keskustassa sijaitsevat autioituneet satama-alueet on koettu kaupunkien imagon kannalta potentiaalisiksi uusiksi alueiksi (Braaer & Diedrich, 2012).

Eräs näkyvä suuntaus onkin meren- ja joenrantoja muuttaminen satama- ja teollisuuskäytöstä kaupunkilaisten asumis- ja virkistyskäyttöön (Jaakola ym. 2013: 33—34). Hiljentyneiden teollisuusalueiden liittämistä osaksi olevaa kaupunkia ei ole toteutettu vain täydennysrakentamisena. Sanotaankin, että monesti uudiskäyttö on onnistunut erityisesti kunnianhimoisten rantapuistojensa ja virkistysalueidensa ansiosta. (Hemgård 2011: 16.)

Yksi tällaisista satama-alueista on Hampuriin rakentuva HafenCity. Se on yksi Euroopan suurimmista kaupungin sisäisistä rakennusprojekteista, joka sai alkunsa, kun sata vuotta vanha satamaalue ei soveltunut enää modernien satama-alusten käsittelyyn.

Autioituneelle satama-alueelle suunniteltiin uusia asuin- ja liikerakennuksia, ja ranta-alueet liitettiin julkisiksi kaupunki- ja puistotiloiksi. (HafenCity projektin internet-sivut.)

Samankaltaisia urbaanien ranta-alueiden kehittämiseen liittyviä esimerkkejä on useita. Nämä lukuisat rantasuunnitelmat ovat osoitus uudesta suuntauksesta, jossa kaupungissa pyritään tarjoamaan asukkaille rantojen äärellä oleskeluun erilaisia mahdollisuuksia. Suunnittelun keinoja on useita. Näkyviä rakenteita ovat esimerkiksi veden äärelle sijoitetut kelluvat tai muuten rantasuunnitelmaan integroidut, urbaanit uimalat sekä erilaiset rantatörmään tehdyt veistokselliset porrastukset.

Petrow (2011) on tutkinut kaupunkeihin valmistuneita uusia rantapuistoja tavoitteenaan selvittää niiden vaikutusta kaupungin imagoon ja identiteettiin. Tutkimustulokset osoittavat, että houkuttelevimpien ja keskeisimpien julkisten ulkotilojen kehittämisellä luodaan uutta kaupunkitilaa kahdella tavalla. Ensinnäkin suunnittelulla määritellään tilan käyttömahdollisuudet ja

31

Sjövikstorget, TUKHOLMA Thorbjörn Andersson & Sweco Architects

Brooklyn Bridge Park, NEW YORK [MVVA]

Garden Bridge, LONTOO Heatherwick Studio Pier 55, NEW YORK Heatherwick Studio

Kalvebod waves, KÖÖPENHAMINA KLAR + JDS / Julien de Smedt Architects

Pyhän Birgitan puisto, HELSINKI Ramboll 32

Bo01, MALMÖ Jeppe Aagaard Andersen

Hornsbergs Strandpark, TUKHOLMA Nyréns Arkitektkontor

luodaan tietynlainen ilmapiiri alueelle. Toiseksi houkuttelevista ranta-alueista syntyy kaupungin imagollisia tunnuksia, jotka sekä ilmaisevat kaupungin identiteettiä että korostavat sen ainutlaatuisuutta. (Hemgård 2011: 16) Myös Helsingissä vanhoja teollisuus- ja satama-alueita (Kruunuvuorenrantaa, Kalasatamaa ja Jätkäsaarta) rakennetaan uusiksi asuinalueiksi. Alueen kaavoittamiseen on otettu esimerkkejä kansainvälisistä projekteista: ranta-alueet on jätetty julkisiksi tiloiksi ja puistoalueet liittyvät rantoihin. Alueille rakentuu uutta julkista rantaviivaa noin kaksikymmentä kilometriä. (Louekari 2015b.) Väliaikaisesti tyhjillään olleilla satama-alueilla on luotu puitteita urbaanille kaupunkielämälle, ja ne ovat aktivoineet kaupunkilaisia erilaisiin väliaikaistoimintoihin rantojen äärelle.

Jo olemassa olevia toimintoja ovat esimerkiksi rantakahvilat, surffaus ja saunat. Kalasatamaan kaupunkilaisten talkoovoimin rakentama veden rannassa sijaitseva tilapäinen Sompasauna on luultavasti ollut esikuva myöhemmin Merihakaan vuonna 2013 rakentuneelle Kulttuurisaunalle. Kovan suosion ansiosta Helsingissä on käynnissä useita saunahankkeita, joiden tavoitteena on rantojen aktivoiminen kaupunkilaisten käyttöön. Kysyntä onkin ollut niin kovaa, että Helsinkiin avautuu jatkuvasti lisää pysyviä rantakahviloita ja - ravintoloita. (Louekari & Lintula 2015) Suuresta kysynnästä huolimatta uusille puistoalueille ei välttämättä ole tilaa jo olemassa olevissa, tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Ratkaisut löytyvätkin yhä useammin veden ääreltä.

Suosittuja rakenteita ovat erilaiset veden päälle kuroutuvat viherulokkeet tai -saarekkeet (Kriston Capps 2014). Washingtonin 11 Bridge Parkin ja Lontoon Garden Bridgen suunnitelmissa kevyen liikenteen sillat toimivat myös puistoalueina ja ekologisina käytävinä joen ylitse. New Yorkin Pier 55 suunnitelma sekä Floridan The Pier Park edustavat taas suuntausta, jossa kaupungin yhteyteen laiturirakenteiden päälle luodaan valtavia vehreitä virkistyskäyttöön suunnattuja puistoalueita. Tällaiset rohkeat,

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

radikaaleiltakin tuntuvat ratkaisut mahdollistavat laajojen yhtenäisten viheralueiden rakentamisen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen.

Myös projektit, joissa isoja jokia kehystäviä autoteitä puretaan virkistyskäytön tieltä, ovat yrityksiä ratkaista tätä ongelmaa.

Madridissa kahdeksan kilometrin pituinen joenranta rakennettiin uudestaan puistoalueeksi siirtämällä moottoritie maan alle. Samaan ratkaisuun päädyttiin Düsseldorfissa jo 1990-luvulla. (Hemgård 2011) Toukokuussa 2015 Pariisin kaupunginjohtaja, Anne Hidalgo, julisti Seine-joen toisen vaiheen valloituksen käynnistyneeksi. Julkaistussa suunnitelmassa yli kolme kilometriä pitkä autotie muutetaan kokonaan virkistysalueeksi. (Van Eeckhout 2015.) Sama on tapahtunut jo Seinen toisella rannalla sekä aiemmin Lyonissa, Ranskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa. Ilmiössä on päällimmäisenä kyse tiiviisti rakennettujen kaupunkien virkistysalueiden tarpeista, mutta myös aiemmin mainitusta ajattelumallista, jossa korostetaan toimivaa jalankulun ja pyöräilyn verkostoa autoilun sijaan. Pariisin kaupunginjohtaja perusteleekin radikaaleiksi nimitettyjä päätöksiä pariisilaisten kansanterveydellä (Le Monde 2015).

Vielä vuonna 2012 Milanossa historiallinen satama-allas peittyi kannen alle, koska alue oli varattu parkkipaikoille ja autoteille.

Vanhat ranta-alueen rakenteet olivat kuitenkin näkyvissä. Vesi päätettiin palauttaa alueelle Expo Milano –maailmannäyttelyn yhteydessä. Kansirakenne purettiin ja rannoille rakennettiin uusi julkinen kaupunkitila, joka avattiin kaupunkilaisten käyttöön huhtikuussa 2015. (Louekari & Lintula 2015.)

Vastaavanlaista muutoshalua on nähtävissä myös Helsingissä, jossa erilaiset hankkeet kannustavat kaupunkilaisia vaatimaan rantatiloja itselleen. Suunnitteluun on osallistunut tahoja, joilla ei

33

“Töölönlahden nykytilaa on vaikea hyväksyä tai ymmärtää. Lahti on likainen, sen ympäristö epäsiisti ja kaupunkilaisia ilahduttavat toiminnot puuttuvat.

Kansalaispuisto on hanke, jolla alue muutetaan kaupunkilaisten olohuoneeksi, matkailijoiden suosikkikohteeksi ja kulttuuritapahtumien keskipisteeksi."

Kansalaispuiston markkinointi

"Töölönlahti on siistä erikoinen, että vaikka lahti on täynnä vettä, sen äärelle ei pääse."

Kansalaispuiston markkinointi

Parempaa Töölönlahtea luomassa, mainostoimiston käynnistämä kampanja 2014

Töölönlahden Kansalaispuisto, HELSINKI N2 Helsinki Oy, COBE Architects ja Lundén Architecture

“Mun mielestä on törkeetä että Helsingin rannat ei ole meidän ihmisten käytössä.”

Kirsi Piha

“Sijoittamalla Altaaseen sijoitat samalla itseesi – ja olet mukana rakentamassa uudenlaista Helsinkiä. Vallataan yhdessä merenranta!"

Allashankkeen markkinointi

“Allas on urbaani, mutta silti luonnonläheinen kohde aktiiviseen elämään" Eveliina Hanski

Katajanokan Allasprojektin joukkorahoituskampanja syksy 2015 Katajanokan allashanke, HELSINKI Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit

34

ole perinteistä roolia kaupunkisuunnittelussa. N2-mainostoimisto herätti Töölönlahden puheenaiheeksi vuonna 2014 julkaisemalla Kansalaispuisto-hankkeen, joka vaati kovin ottein Töölönlahden muuttamista kaupunkilaisten uudeksi olohuoneeksi. Lahden rannoille haluttiin lisää elämää. Suunnitelmalla vedottiin kaupunkilaisiin, joita yritettiin osallistaa mukaan vaatimaan lahden rantoja aktiiviseen käyttöön. Samalla hanke korosti Töölönlahden aseman muutoksen vaikuttavan myös koko Helsingin imagoon.

(N2-mainostoimiston internet-sivut.) Vuoden 2014 suunnitelmat saivat kritiikkiä niiden perustelemattomista lähtökohdista ja korostetun visiomaisesta otteesta. Syksyllä 2015 mainostoimiston suunnitelmat nousivat uudestaan keskustelun aiheiksi, kun se julkaisi alueelle tarkennetun suunnitelman, joka on työstetty yhdessä tanskalaisen COBE architects –toimiston kanssa (Malmberg 2015). Helsingin kaupungilla ei ole aktiivisia suunnitelmia Töölönlahden ranta-alueiden muokkaamiseksi tai Töölönlahden veden puhdistamiseksi, vaan muutosta maalailevat visiot ovat tulleet ulkopuoliselta taholta. (Malmberg 2016.)

Katajanokan Allasprojektia varten käynnistettiin joukkorahoituskampanja, jonka tarkoituksena oli kerätä kaupunkilaisilta rahaa hankkeen toteuttamiseen. Kampanjassa kehotettiin helsinkiläisiä valtaamaan yhdessä merenranta. (Katajannokan Allasprojektin joukkorahoituskampanjan internet-sivut.) Kaupunkilaisten kannustaminen kaupunkitilojen valtaamiseen sekä rakennusvaiheen julkiset rahoituskampanjat ovat verrattain uusia ilmiöitä.

Myös Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on huomioinut ve-

den äärelle pääsemisen trendin. Helsingissä järjestettiin kesällä 2015 Veteen piiretty viiva –näyttely, jonka yhteydessä pidettiin Lisää elämää rannoille –seminaari. Näyttelyn ja seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua siitä, kuinka Helsingin rantoja tulisi suunnitella, miten niille syntyisi lisää toimintaa ja millaista uusi toiminta voisi olla. Samalla kaupunkilaisia osallistettiin kaupungin suunnitteluun. Rannan avaaminen kaupunkilaisille on jo pitkään ollut Helsingin kaupunkisuunnittelun periaatteena (Louekari & Lintula 2015).

Veden äärelle pääsy on synnyttänyt kaupunkilaisten keskuudessa myös uusia vapaa-ajanviettomuotoja. Suppaus eli sup-lautailu (Stand up paddle boarding) on Havaijilta kotoisin oleva vesiurheilumuoto, joka on viime kesinä levinnyt ilmiönä myös Suomeen.

(Tastula 2015.) Myös muut vesiurheilumuotojen kuten surffauksen, melonnan ja vesipallon harrastamismahdollisuudet ovat yleistyneet kaupungeissa. Riikonen (2014) kirjoittaa Helsingin Sanomien artikkelissa uudesta maailmalta levinneestä ilmiöstä street-fishingistä eli katukalastuksesta. Tämä ilmiö on ollut havaittavissa myös Helsingin rannoilla, joilla kalastus yhdistetään sosiaaliseen piknikiin ja grillaamiseen tai muuhun arkeen.

Seuraavassa osiossa esitellään viisi erilaista kunnianhimoista rantoja aktivoivaa suunnittelukohdetta. Ne ovat keskenään erilaisia: laajoja yhtenäisiä ja pienempiä sirpalemaisia. Mittakaavaltaan ne ovat erilaisia kuin Tampereen suvanto, mutta niissä on paljon yhteneviä piirteitä ja ominaisuuksia sekä kehittämistavoitteita.

Lisää elämää rannoille –seminaari, Helsingin kaupunkisuunniteluvirasto, 10.9.2015 Rosa Aamunkoi

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

35

RHA VNE N

YDE

KÖÖPENHAMINA

DH AV NE N

RH

LE

SY

LA

SA ôN

E

ôN E

LYON

Rantatörmään integroitu maauimala. Kevyen liikenteen reitti kulkee osittain laiturimaisella rakenteella.

Ravintola- ja jokilaivat liittyvät huomaamattomasti ranta-alueeseen.

SE

INE

OSLO Oleskeluun soveltuva hiekkasärkkä.

Porrastukseen integroitu skeittikaukalo.

Oleskelunurmella järjestetään myös tapahtumia.

PARIISI

Yksityisempi oleskelupaikka.

Vesialtaat on otettu talvella BMX-radaksi.

Lähiliikuntapisteelle voi pysähtyä treenaamaan.

36

3

LYON – AUTOTON JOKITÖRMÄ

Lyonin kaupunkiin avattiin vuonna 2007 autoton rantapromenadi, joka on ollut menestys usealla tavalla: se on synnyttänyt uuden identiteetin ja vetovoimatekijän kaupunkiin, luonut uudelleen yhteyden kaupungin ja joen välille, yhdistänyt kaksi suurta kaupunkia kehystävää virkistysaluetta toisiinsa ja kehittänyt kevyen liikenteen kulkumuotoja kaupungissa. Jokitörmä oli aiemmin raskaasti liikennöity, merkittävien parkkipaikka-alueiden keskittymä. Uuden jokitörmän myötä autot sijoitettiin paikallisiin monikerroksisiin parkkihalleihin maan alle. (Vive 2014) Kapeaan tilaan on mahdutettu paljon. Viisi kilometriä pitkä promenadi on jaettu kahdeksaan osaan, joista jokainen yhdistyy kaupungin olevaan toiminnalliseen rakenteeseen. Kaupungin keskustaan liittyvä jokitörmä on avointa vyöhykettä. Sen veistoksellisiin oleskelualueiksi soveltuviin porrastuksiin on liitetty vesialtaita, skeittipaikkoja sekä urheilukenttä. Portaiden läheisyyteen on keskitetty myös muita urheilutoimintoja kuten tennis- ja petanque-kenttiä, ulkoliikuntapiste sekä leikkipaikkoja. (InSitu 2012.) Portaat rajautuvat etelässä rantatörmään integroituun ulkouimalaan.

Pohjoisessa portaat yhdistyvät avoimiin nurmikenttiin, jotka toimivat erilaisina esiintymis- ja tapahtumapaikkoina. Huomaamattomasti joentörmään kiinnitetyt ravintolalaivat reunustavat rantapromenadia. Laajat monitoiminurmialueet on jaettu kasvillisuudella pienempiin, yksityisempiin tiloihin. Kasvivalinnat edustavat jokialueen luonnollisia kasvillisuusvyöhykkeitä ja koostuvat pääasiassa erilaisista ruohovartisista kasveista. Yhdessä säännöllisten puuistutusten kanssa ne luovat tilallista vaihtuvuutta pitkälle joen varren promenadille. (InSitu 2012.)

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Promenadilla on myös tärkeä tehtävä: se yhdistää kaksi laajaa kaupungin laitamille jäävää virkistysaluetta toisiinsa, sekä liittää ne kaupungin keskustaan. Viheralueille saavuttaessa myös promenadin luonne muuttuu urbaanista vehreämmäksi. Kaupungin sisäisten kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen lisäksi promenadin läpi kulkeva pyöräreitti on osa laajempaa Euroopan sisäistä pyöräreitistöä. (InSitu 2012.)

Promenadin kahdeksalla eri osioilla on kullakin erilaisia ratkaisuja saattaa ihmiset veden äärelle: On yksityisempiä pieniä laitureita rantakasvillisuuden seassa, avoimia ranta-aukioita, veteen laskevia luiskia ja porrastuksia, hiekkasärkkiä ja leveitä laiturialueita.

Valaistus on myös tarkkaan harkittua ja teemoilla leikittelevää.

Erilaiset liikkuvat ja muuntuvat valoefektit tuovat oman lisänsä keskustan iltamaisemaan. Ranta-alue on myös yksi Lyonin tunnetuimman turistitapahtuman, valokarnevaali Fête des Lumières’n, tapahtumapaikka ja näyttämö. (Lyonin kaupungin internetsivut)

ERITYISPIIRTEITÄ -jokilaivojen liittäminen huomaamattomasti rantatilaan -monipuoliset ratkaisut veden äärelle pääsyn mahdollistamiseksi -sujuvat kevyen liikenteen yhteydet -tapahtumat, valokarnevaali Fêtes des Lumières -valaistus.

37

RHA VNE N

YDE

KÖÖPENHAMINA

SY

DH AV NE N

BORÅS

Urbaani kelluva uima-allas on aktiivisessa käytössä ympäri vuoden.

Virkistyskäyttöön rakennetulta laiturikokonaisuudelta pääsee myös uimaan.

Yksityisiltä ja julkisilta laitureilta voi pulahtaa uimaan tai lähteä soutuPARIISI retkelle.

Veistoksellisia leikkivälineitä.

Kanaalin varsi tarjoaa myös erilaista vesiliikuntaa. Sen varrella sijaitsee erilaisia soutuvälineiden ja kanoottejen vuokrauspisteitä.

Rantabulevardiin integroidut trampoliinit.

Alueen identiteettiä määrittävä Cykelslangen helpottaa pyöräilijöiden liikkumista.

Papirøenin katuruokakeidas on esimerkki alueen tilapäiskäytöstä.

SE

INE

38

3

KÖÖPENHAMINA – AKTIIVINEN KANAALIN VARSI

Kööpenhaminan kanaalin varrella sijaitsi pitkään ainoastaan teollisuus- ja satamatoimintaa. Kanaalin varren kehittäminen alkoi Islands bryggen alueelta, jossa 1980-luvun alussa teollinen toiminta alkoi hiipua. Silloiset lähistön asukkaat näkivät alueen potentiaalisena virkistysalueena. Kun hankkeelle ei löytynyt rahoitusta, he kustansivat ja rakensivat itse puiston ensimmäisen osan. Valtavan suosion seurauksena kaupunki teki päätöksen puiston laajentamisesta 90-luvun puolivälissä. Valmistuneeseen puistoon jätettiin muistumia alueen historiasta kuten junanvaunuja, raiteita ja laivojen osia. (Kööpenhaminan kunta 2010.)

Tämä asukkaiden aloitteesta syntynyt satamapuisto sai kaupunkilaiset tiedostamaan ranta-alueen potentiaalin. Yhdessä teollisuuden ja satamatoimintojen hiipumisen kanssa se sai 2000-luvun vaihteessa liikkeelle laajan rantojen elävöittämisprojektin.

(Kööpenhaminan kunta 2013.) Kööpenhaminan kanaalin varsi koki muutoksen raskaasti liikennöidystä teollisesta satamasta kaupungin uudeksi tärkeimmäksi kulttuurilliseksi ja sosiaaliseksi keskittymäksi. Tämä kehitys on yhä aktiivisesti käynnissä. Islands bryggen satamapuisto sai myöhemmin täydennystä urbaanista kelluvasta uima-altaasta sekä kaupungin kulttuurikeskuksesta.

(Bjarke Ingels group 2009.)

Nykyään Kööpenhaminan rannoilla on runsaasti erilaisia virkistysmahdollisuuksia ja kunnianhimoisia uusia asuinalueita.

Kanaalin äärellä sijaitsee paljon sitä aktivoivaa toimintaa kuten

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

urbaaneja uimapaikkoja, vesiliikuntaa, soutu- ja kanoottipisteitä sekä rantapromenadeja, -puistoja ja -aukioita. (Kööpenhaminan kunta 2013.)

Tätä kanaalin varren muuttamista virkistyskäyttöön ei ole ohjannut yhtenäinen suunnitelma, ja tästä syystä kanaalin varren aktiiviset painopisteet ovat osittain sirpalemaisia kokonaisuuksia.

Vuonna 2013 Kööpenhaminan kunta kokosi vision siitä, miten nämä aktiiviset alueet saataisiin kytkettyä yhteen ja kuinka syntyneitä toimintoja voitaisiin täydentää, jotta tulevaisuudessa kanaalin varren virkistysmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Visiossa korostetaan, että ranta-alueen tulisi olla aktiivinen ja elävä paikka, joka koostuu monenlaisista toisistaan poikkeavista julkisista tiloista ja mahdollistaa erilaisia veden äärellä oleskelun muotoja. (Kööpenhaminan kunta 2013.)

ERITYISPIIRTEITÄ -asukkaiden omaehtoinen toiminta -aktiivinen jokivarsi: pienestä mittakaavasta suureen -leikittelevä ote -pyöräreitistö, laituri- ja siltarakenteet -maamerkkeinä toimivia ratkaisuja -ruokakulttuurin lisääminen ranta-alueella.

39

SE

INE

PARIISI

Rannalla järjestetään myös väliaikaisia tapahtumia.

Erilaisia oleskelupaikkoja.

Portaat laskeutuvat veden äärelle.

Rantatörmän muuri on aktivoitu liitutaululla ja eilaisilla kiipeilyvälineillä.

Tiipii-telttoja voi vuokrata lasten syntymäpäiväjuhlille.

Kelluvassa puutarhassa kasvaa alueelle luontaisia lajeja.

Kontteja saa vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.

Seine-joen toisen vaiheen rantatörmän visualisointi.

40

3 “Ce choix peut être radical, mais c'est une question de la santé publique” “Valinta voi olla radikaali, mutta kyse on kansanterveydestä” Anne Hidalgo, Pariisin pormestari, 2015 Seine-joen toisen vaiheen valloituksen julistuksen yhteydessä (Le Monde 2015)

PARIISI – OSALLISTAVA KAUPUNKIRANTA

Pariisin rannat olivat vielä 1900-luvun vaihteeseen asti pitkälti avoimia paikkoja kunnes autoistuminen ja teollistuminen eristivät ne kaupunkilaisilta (Atelier parisien d’urbanisme 2011). Vuonna 2013 avatun rantapromenadin, Promenade des berges de la Seine rive gauchen, tärkeimpänä tehtävänä on ohjata jälleen kaupunkilaiset veden äärelle ja lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia.

Taustalla on Pariisissa käynnissä oleva laajempi hanke autoteiden muuttamisesta julkisiksi virkistysalueiksi.

Rantapromenadin erikoisuutena on muuntojoustavuus: se on muokattavissa käyttäjien, käytön ja tilaisuuksien mukaan. Lisäksi alue on helposti muutettavissa toisenlaiseksi mahdollisten tulvien ajaksi. Kapealle rantaosuudelle on mahdutettu runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja oleskelupaikkoja. Siellä on ilmaiseksi vuokrattavia tiloja kuten kontteja sekä pienempiä lasten syntymäpäiville vuokrattavia tiipii-telttoja. (Young 2013.)

Promenadiin liittyy myös kelluva puutarha, jonka viidellä saarekkeella on toisistaan poikkeavat teemat erilaisine oleskelualueineen. Kelluvan puutarhan kasvillisuus ilmentää Pariisin alkuperäistä tuhoutunutta joenvarsikasvillisuutta. Istutettu rakennelma ja kasvillisuus puhdistavat joen vesistöä. Yhdessä mantereen rantapromenadin istutusten kanssa ne ovat tuoneet alueelle jopa 2000 uutta sieni- ja kasvilajia. Alueella järjestetään kaupunkilaisille myös erilaisia opetustilaisuuksia, joissa jaetaan tietoa alkuperäiskasveista ja niiden ekologisesta merkityksestä. (Young 2013.)

Seine-joen rantatörmillä järjestetään myös väliaikaisia tapahtumia. Paris Plage on loppukesästä pidettävä tapahtuma, joka valtaa rantojen autotiet väliaikaisesti käyttöönsä. Alueelle tuotavan

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

hiekkarannan lisäksi se tarjoaa monenlaisia kulttuurielämyksiä ja virkistysmahdollisuuksia kuten minigolfia, BMX-ratoja, ulkoilmakeilausta, vesiliikuntaa ja ruokakojuja. (Pariisin kaupungin internet-sivut.)

Seine-joen rantojen valloituksen toinen vaihe käynnistettiin keväällä 2015. Hankkeen tarkoituksena on vallata myös joen toinen ranta jalankulkijoiden käyttöön. Erikoiseksi hankkeen tekee se, että pariisilaisille julkaistiin kaksi skenaariota: toinen 1,5 kilometrin pituinen ja toinen, kunnianhimoisempi, 3,3 kilometrin promenadi. Kaupunkilaiset saivat äänestää näiden kahden version välillä. Sen lisäksi he saivat ehdottaa erilaisia toimintoja skenaarioihin osoitettujen budjettien puitteissa. (Van Eeckhout 2015.) Äänestyksen päätyttyä kaupungin pormestari ilmoitti, että pariisilaiset olivat äänestäneen 3,3 kilometrin pituisen ehdotuksen voittajaksi. Vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa tulee jatkumaan, ja alueelle on luvassa ainakin rantaan kiinnittyviä torilaivoja, yökerhoja, oleskelutiloja sekä aktiviteetteja kuten leikkipaikkoja, ulkoliikuntapisteitä sekä pelikenttiä. (Le Monde 2015.)

ERITYISPIIRTEITÄ -muuntojoustava julkinen tila -väliaikainen julkinen tila -alkuperäiskasvillisuuden takaisin tuominen -opettava ympäristö, tiedon jakaminen -asukkaiden osallistaminen.

41

BORÅS

Yliopiston edustalle sijoittuu kampuksen pääaukio.

Aukion kiveys on saanut inspiraationsa alueen tekstiilihistoriasta.

Sillan kulkupinta on läpinäkyvä, jolloin kokemus vedestä ja luonnosta on voimakkaampi.

Viskan joki on tärkeä osa kaupungin maisemaa.

Keskustassa joki laskee erilaisin putouksin.

Boråsin historiallinen aukio uusittiin 2007 kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi ja siitä on ympäristöineen kehittynyt kaupungin identiteettitekijä.

Sandwalls platsilta pääsee laskeutumaan veden äärelle.

Porrastetulta jokiuomalta voi seurata erilaisia tapahtumia.

42

3

BORÅS – PIENEN KAUPUNGIN RANTAUUDISTUS

Vesi kuuluu vahvasti Göteborgin itäpuolella sijaitsevan pienen Boråsin kaupungin maisemaan. Keskustassa vesi laskee erilaisin putouksin. Kaupungin pitkä teksitiiliteollisuuden historia on alkanut jo 1870-luvulla. Joen varrella sijaitsevat tehdasalueet ovatkin myös hyötyneet vedestä. Keskustassa sijaitsevien tehtaiden toiminta on hiipunut, ja siksi tehdasrakennusten keskittymä kunnostettiin vuonna 2013 uuteen käyttöön. Uusissa tiloissa sijaitsee alueen tekstiili- ja muotisuunnittelun keskus, yliopisto sekä museo. (Textile fashion centerin internetsivut.)

Tehdasympäristön uudistetuissa ulkotiloissa on huomioitu sen historia. Yliopiston pääsisäänkäynnin edessä olevan aukion graniittikiveys on saanut vaikutteita tekstiilikuvioista. Lisäksi mattomainen pitkä aukion kiveys luo mielenyhtymiä muotialan runway-näytöslavoihin. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut rakentaa alueelle myös paljon erilaisia oleskelupaikkoja. (Sweco Architects 2014.)

Alueen läpi virtaava joki halkaisee sen ja jopa osittain eristää sen muusta kaupungista. Suunnittelun yhteydessä tämä haluttiin muuttaa, ja joen molemmat puolet päätettiin yhdistää toisiinsa.

Jokea ylittävän sillan pinta on jätetty läpinäkyväksi, jotta kokemus

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

joesta ja luonnosta olisi voimakkaampi. Joen lähistöön haluttiin myös monenlaisia oleskelupaikkoja. Sinne on sijoitettu eri kokoisia ja mallisia puukansia istuskeluun, työskentelyyn, lepäämiseen, tapaamiseen, keskustelemiseen ja kohtaamiseen. (Sweco Architects 2014.)

Kaupungin historiallinen veden äärelle sijoittuva aukiotila Sandwalls plats uusittiin vuonna 2007, jolloin sinne sijoitettiin muun muassa erilaisia tilataideteoksia sekä rakennettiin uusi moderni toripinta vanhan mukulakiveyksen tilalle. Rantamuuria muokattiin porrastuksin. Rakennusten yhteyteen sijoittuu erilaisia ravintoloiden ja kahviloiden terasseja, jotka aktivoivat aukiota entisestään. Uudesta aukiotilasta onkin tullut kaupungin uusi vetovoimatekijä ja suosittu tapahtuma- ja kohtaamispaikka. (Boråsin kaupungin internetsivut.)

ERITYISPIIRTEITÄ -aukiopintojen kiveyksen graafinen käsittely -monipuoliset oleskelupaikat -veden äärelle pääsy.

43

SE

INE

OSLO

PARIISI

Oslon maamerkiksi muodostuneelta Oopperatalolta pääsee laskeutumaan veden äärelle.

Bjørvikan asuinalueen visualisointi.

Brannskjær Parkin uimala on muistuma alueen historiasta.

Brannskjær Park on ranta-alueen suurin yhtenäinen virkistysalue.

Astrup Fearnleyn nykytaiteenmuseo Tjuvholmenissa on toteutettu niin, että sieltä pääsee eri tavoin oleskelemaan veden äärelle.

Aker bryggen rantaportaat ovat suosittu oleskelupaikka.

Aker bryggessä kaupallinen toiminto yhdistyy ilmaisiin julkisiin palveluihin.

Tjuvholmenin päässä voi laskeutua vuonon äärelle. Laiturirakenne toimii myös meriuimalana, josta pääsee myös pulahtamaan veteen.

44

3

OSLO – ASUKKAILLE AVATTU VUONONVARSI

Oslon ranta-alue on muuttunut viime vuosina voimakkaasti.

Taustalla on Fjord City plan –niminen yleissuunnitelma (2000), jonka tarkoituksena on uudistaa Oslon ranta-aluetta teollisuudelta kaupunkilaisten käyttöön. Kaksitoista kilometriä pitkä alue on ollut aiemmin sataman, isojen teiden ja teollisuuden käytössä, ja tämä on eristänyt Oslon kaupungin täysin sen edustalla sijaitsevasta vuonosta. (Oslon kaupunki 2004.)

Teollisuuden ja kaupungin kasvun myötä rantaviiva on muuttunut, ja alkuperäinen ranta on kadonnut. Teollisuusalueen kasvu on lopulta eristänyt koko vuonon Oslon kaupungista. Sen rantatörmä on ollut lähes kauttaaltaan korkeareunaista rantamuuria.

Teollisuuden ja satamatoimintojen väistyttyä, kaupungissa on mietitty, kuinka ranta-aluetta saataisiin kehitettyä niin, että veden ääreen saataisiin erilaisia oleskelupaikkoja.

Yleissuunnitelma jakaa alueen neljääntoista osakokonaisuuteen.

Keskustaan rajautuvalla Bjørvikalla sijaitsee vuonna 2008 valmistunut Oslon oopperatalo, joka on jo nyt noussut kaupungin ikoniseksi maamerkiksi. (Oslon kaupunki 2004.) Rakennus laskeutuu rantaan muodostaen mielenkiintoisen ainutlaatuisen aukiotilan veden äärelle.

Aker bryggen kaupunginosa on suunniteltu kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Alue tarjoaa shoppailun ja ravintoloiden lisäksi kohtaamispaikkoja veden äärellä: on ravintolalaivoja, rantaterasseja, kiinteitä aurinkotuoleja, pitkiä penkkejä sekä julkisia porrastettuja oleskeluportaita. Alueelta lähtee myös lauttayhteyksiä lähialueiden virkistyssaarille. (Aker bryggen internetsivut.) Kaksitoista kilometriä pitkä Stranden-rantapromenadi sitoo nämä alueen toiminnot ja aktiviteetit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Se porrastuu veteen muodostaen visuaalisen ja fyysisen koske-

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

tuspinnan Oslon kauniiseen vuonomaisemaan. Samalla se luo ainutlaatuisen sosiaalisen kohtaamispaikan veden äärelle. Yhtenä promenadin tärkeimpänä tehtävänä onkin luoda kaupalliselle alueelle julkinen oleskelutila. (LINK Landskap 2015b.)

Aker Brygge liittyy Tjuvholmenin alueeseen, jossa on luotu erilaisia oleskelupaikkoja veden äärelle: pieniä yksityisiä ja julkisia laajoja. Lisäksi rannoilta löytyy erilaisia uimapaikkoja. Tjuvholmenin päässä on nykytaiteen museo, jonne voi saapua myös omalla veneellä tai kanootilla. Museoalueella sijaitsee myös uimaranta, joka on aktiivisessa käytössä.

Keskustan tuntumaan, Filipstadin teollisuusalueelle, rakentuu lähitulevaisuudessa ranta-alueen suurin yhtenäinen virkistysalue, Brannskjær Park. Ennen teollista toimintaa, paikalla sijaitsi kaupunkilaisten meriuimala. Puistosuunnitelma tarjoaa uudestaan kaupunkilaisille teollistumisen ja satamatoimintojen myötä kadotetun fyysisen kontaktin veteen. Alueen sisään ulottuvien vesialtaiden äärellä voi uida ja harjoittaa monimuotoisia aktiviteetteja.

Toinen puiston esiin nostama historiallinen muistuma on alueen entiset saarekkeet, jotka 1900-luvulla täytettiin sataman käyttöön. (LINK Landskap 2015a.)

ERITYISPIIRTEITÄ -suuren mittakaavan kokonaissuunnitelma -monenlaisia julkisia ranta-alueita -maamerkkeinä toimivia ratkaisuja -julkisia oleskelutiloja kaupallisten palveluiden kyljessä -historiallisten muistumien esittäminen ympäristössä.

45

46

4

A N A LY Y S I T Luvussa tutkitaan suunnittelualuetta kartta-analyysien sekä kirjallisten lähteiden avulla. Aluksi tutkitaan maisemallisia ja toiminnallisia lähtökohtia sekä tarkastellaan suunnittelualueen liittymistä muuhun kaupunkiin, viherrakenteeseen ja rantareitistöön. Lopuksi keskitytään pohtimaan, miten alueella liikutaan, kuka aluetta käyttää ja mitkä ovat eri osa-alueiden potentiaalit.

47

48

4

KANSALLISMAISEMA

Tampere perustettiin Tammerkosken länsipuolelle merkittävien vesi- ja maareittien risteyskohtaan vuonna 1779. Tammerkoski ja sen rannoilla sijaitsevat puistot, tehtaat ja julkiset rakennukset ovat osa valtakunnallisesti merkittävää suomalaista kansallismaisemaa. (Donner 2005: 3—4.)

Tampereen maisemaan kuuluu vahvasti tehtaiden läsnäolo. Punatiiliset tehtaat, savupiiput ja vesihöyry ovat luoneet ainutlaatuisen visuaalisen maiseman lisäksi myös uniikin aistimaiseman kaupungille.

1820-luvulla alkoi kehitys, jonka myötä Tampereesta tuli Suomen ensimmäinen teollisuuskaupunki. Hieman myöhemmin, 1850-luvulla, Tampere oli jo muuttunut suurteollisuuden keskittymäksi.

Merkittävimpiä ensimmäisiä teollisuuslaitoksia oli James Finlaysonin perustama puuvillatehdas. Tekstiiliteollisuuden lisäksi kaupungissa kukoisti ensimmäiseksi metalli-, rauta- ja puunjalostusteollisuus ja myöhemmin kenkä- ja nahkateollisuus. Voimakas teollistuminen muokkasi näkyvästi kaupunkia: Koskenrannan punatiilitehtaat ja savupiiput ovat edelleen elementtejä, joista Tampere tunnetaan. (Tampereen kaupungin internet-sivut.)

1900-luvun lopulla tehtaat siirtyivät keskustasta kaupungin laitamille. Takon kartonkitehdas onkin ainoa koskenvarren aktiivinen tehdas, joka jatkaa 200-vuotista teollisuusperinnettä. Jäljelle jääneet vanhat tehdasrakennukset ovat nykyään uudiskäytössä.

(Museokeskus Vapriikki 2010.)

Takon tehdas on viimeinen toiminnassa oleva tehdas Tammerkosken rannalla. Se sijaitsee Laukontorin laidalla, suunnittelualueen rajalla.

Tammerkosken kansallismaisemaa Ratinan suvannolta päin kuvattuna.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

49

12 9

5 6

3

4

11

2 1

10

8

7

13

15

17

18

14

lualue

Suunnitte

16

20

19

50

P

50m

4

HISTORIALLISET KERROSTUMAT

Jotta suunnitteluprosessin yhteydessä voidaan kunnioittaa rakennetun ympäristön kulttuurisia arvoja, tilallisia ja kaupunkirakenteellisia kokonaisuuksia ja vaalittavia ominaispiirteitä, on suunnittelualueen historiallinen kerroksellisuus ja kulttuuriympäristö tunnettava.

"Voiko tulevaisuutta ylipäätään hahmottaa ilman tietoa sen synnyttäneestä menneisyydestä?"

Juhani Pallasmaa, arkkitehti

"Läsnäoleva aika ja mennyt aika ovat kenties kumpikin läsnä tulevassa ajassa ja tuleva aika sisältyy menneeseen aikaan. Jos kaikki aika on ikuisesti läsnäolevaa ajalle ei ole lunastusta."

Erilaiset aikakerrostumat ovat tyypillisiä Tampereen keskustan kaupunkimaisemalle. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 42—50).

Vaikka luvussa 2.2 (Muuttuva kaupunki – ajankohtaisuus) korostinkin suunnittelualueen pohjoispuolella vaalittavaa kulttuuriympäristöä, mielestäni on tärkeää ottaa huomioon myös eteläpuolen värikäs historia.

Ratina oli alkuaan korkea soraharju ja osa yhtenäistä harjujonoa.

Ratinanniemen kärkeen syntyi 1870-luvulla pienteollisuuslaitoksia. Ajansaatossa niemi on nähnyt monenlaista: muun muassa lasitehtaan, meijerin, konepajoja, jäätelön valmistusta, tiilitehtaan, höyryvoima-aseman ja telakan. 1900-luvun alussa harjua ryhdyttiin hyödyntämään hiekanottopaikkana, jonka seurauksena paikalle muodostui parinkymmenen vuoden aikana syvä hiekkakuoppa. Kaupungin määräyksestä hiekanottoa alettiin rajoittaa, ja lopulta kuoppa tasattiin. Sen paikalle rakennettiin ensin kunnallinen luistinrata ja lopulta Ratinan stadion. (Tampereen kaupunki 2013a: 42—45.)

T. S. Elliot, kirjailija (Pallasmaa 2014)

Myös Eteläpuistolla on pitkä historia, vaikkei se olekaan yhtä monivaiheinen kuin Ratinan. Alue osoitettiin ensimmäisen kerran puistoksi jo vuoden 1867-68 asemakaavassa, mutta sen rakentaminen aloitettiin vasta 1910-luvulla. Valmistuminen viivästyi sotien takia yli kaksikymmentä vuotta. Sisällissodan aikana alue palveli väliaikaisesti lanttu- ja perunamaana. (Tampereen kaupunki 2013a: 40—41.)

Eteläpuistoa ja Ratinannokkaa yhdistää nykyään Ratinan silta, jonka Lars Sonck esitti asemakaavassa jo vuonna 1905. Kuitenkin vasta lähes 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1951, kaupunginval-

1 2

H. LILJEROOS OY KEHRÄSAARI Lambert Petteson 1896 Auttila ja Noppa Oy 1937-40 Bertel Strömmer 1949 Pentti Turunen 1971, 1973

TAKO OY

Birger federley 1922-27 W.G. Palmqvist 1931-40 Bertel Strömmer 1932-53 Heimo Kautonen 1952-74

7

ASUNTO OY LAUKONKULMA

14

RATINAN STADION

8

LAUKONTORI

15

LAUKONSILTA

9

ALAVOIMALA

16

RATINAN SILTA

10

VUOLTEENSILTA

17

NALKALANTORI

Arthur af Hällstöm 1901 (1800-luvun puoliväli) Bertel Strömmer 1937 Leo Seppänen 1985

(1960-luvun alku)

KOSKIKESKUS

18

HÄMEENPUISTO

4

ASUNTO OY LAUKONLINNA

12

IlVESHOTELLI

19

ETELÄPUISTO

5

ASUNTO OY LAUKONHOVI

13

ASUNTO OY VERKASUVANTO

20

RATINANRANTA

6

ASUNTO OY LAUKONHELMI

Veikko Kallio 1926 R. Selin 1972

Maunu Kitunen 1986

ASUNTO OY VERKAVUOLLE

Kehräsaaren lomassa sijaitseva Takon tehdas perustettiin vuonna 1865. Liljeroosin tehtaan tavoin sitä on laajennettu useaan otteeseen. Tehtaassa oli ensin paperi-, pahvi- ja kattohuopatuotantoa, mutta myöhemmin se erikoistui vain kartongin valmistukseen.

Tehdas on viimeinen Tampereen keskustassa toimiva teollisuuslaitos, joka jatkaa kosken partaan yli 200-vuotista perinnettä.

(Museokeskus Vapriikki 2010.) Yhdessä Kehräsaaren tehdasmiljöön ja Alavoimalan kanssa ne muodostavat mielenkiintoisen rosoisen historiallisen punatiilisen teollisuusympäristön suunnittelualueen laitaan.

Herman Ossian Hannelius 1959

11

Birger Federley 1907

Kehräsaari puolestaan oli ennen nimetty siellä toimineen neulatehtaan mukaisesti Neulasaareksi. Myös Kehräsaaren rakennushistoria on hyvin kerroksellinen, vaikka sen nykyiseen muotoon vaikuttaa pitkälti 132 vuotta alueella toiminut Liljeroosen villankeruu- ja värjäystehdas. 1980-luvun puolivälissä suljettu tehdasmiljöö avasi ovensa kaupunkilaisille, kun tehdastilat saneerattiin liike- ja toimistohuoneistoiksi. (Roselli 2012.) Nykyään punatiilisten tehdasrakennusten sisäpihoilta löytyy värikäs ja idyllinen kaupunkitila, jossa pääosissa ovat ruoka- ja käsityökulttuuri.

WSP Finland Pekka Pulkkinen 2010

KAUPPASEURAN KIINTEISTÖ OY

Antti Tähtinen 1988

Laukontorilla on pitkä historia torialueena. Jo vuoden 1866 asemakaavassa Tammerkosken suvantoon rajautuva alaranta on määritetty torialueeksi. Alarantanakin tunnettu toriaukio sai nykyisen muotonsa vuonna 1870. Torin kivilaituri rakennettiin vuosisadan lopulla sataman laajennuksen yhteydessä, jolloin tori sai myös mukulakiveyksen. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012.) Laukontori uudistettiin vuonna 1995, jolloin torin pinnoitteet uusittiin ja pysäköintialueet rajattiin luonnonkivin ja ketjuin (Tampeen kaupunki 2008b). Alue on edelleen suosittu tori ja vapaa-ajanviettopaikka sekä yksi alkuperäinen tamperelaisen erikoisuuden, mustamakkaran, myyntipaikka.

Timo Penttilä 1963

3

Jaakko Tähtinen 1957

tuusto päätti sillan rakentamisesta. Silta otettiin lopulta käyttöön marraskuussa 1959. (Tampereen kaupunki 2013a: 45)

(1870-luku)

(1900-luvun alkupuoli) 2012

ASUNTO OY VERKAVIRTA

Kalle Heikki Narinen 1980-luvun alku

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

51

NÄSIJÄRVI RANTA-TAMPELLAN KANAVA

n.

+95.20 KOSKENNISKAN PATO YLÄKOSKI

FINLAYSONIN JA TAMPELLAN VOIMALAT

n.

+87.8

MAISEMAPUTOUS

KESKIKOSKI

n.

TAKON VOIMALAITOS

+82.0

ALAKOSKI

SUVANTO n. +76.9

PYHÄJÄRVI

52

P

1 km

4

KOSKEN TARINA

Tampereen järvet, Näsijärvi (n.6000 eKr) ja Pyhäjärvi (n.5800 eKr), syntyivät kuroutumalla erilleen silloisesta Itämeren varhaisvaiheesta, Ancylusjärvestä. Tammerkoski muodostui näiden järvien välille n. 3500 eKr, kun aiemmin pohjoiseen laskeutunut Näsijärvi kallistui maankohoamisen myötä etelään. Tampereen kaupunki perustettiin vuonna 1779 sen länsirannalle, näiden kahden järven väliin. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 12, 19—22.)

Tammerkoski oli aikoinaan kivikkoinen ja nykyistä leveämpi, ja sen pauhu kantautui kauas (Tampereen kaupunki 2008a: 51).

Kivikkoisen ja leveän kosken rooli muuttui merkittävästi vuonna 1877, kun kaupunki laajeni kosken itäpuolelle. Silloisesta rajavesistöstä muodostui kaupungin sisäinen uoma. (Tampereen kaupunki 2008a: 52—53) Jo kaupungin perustamishetkistä asti Tammerkoski on määrittänyt vahvan identiteetin kaupungille. Koski yhdessä muun maisemarakenteen kanssa on luonut keskustan rakennettuun ympäristöön omaleimaisia alueita (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 12). Järvistä ja koskesta on kaupungin perustamisesta lähtien ollut merkittävää hyötyä. Vesistöt toimivat tärkeänä liikenteellisenä solmukohtana, joka paransi alueen kauppamahdollisuuksia, ja kosken vesivoimaa hyödynnettiin jo keskiajalla jauhomyllyjen pyörittämiseen. Myös varhainen teollisuus käytti koskea voiman-

lähteenään vesirattaiden ja höyrykoneiden avulla. 1850-luvulta alkaen virtaava vesi ohjattiin vesiturbiineihin, joista akselistot siirsivät liikkeen koneisiin. 1870-luvulla veden korkeutta ryhdyttiin säännöstelemään padoilla. (Museokeskus Vapriikki 2010) Vesi on kaupungissa vahvasti läsnä, ja sen merkitys kaupunkimaisemassa tekee suuren vaikutuksen. Vesi on elävä elementti: järvialtaissa sen virtaus on rauhoittunut, ja koskessa se on jatkuvassa liikkeessä. Etenkin kosken korkeussuhteet, sen pauhu, höyryäminen, pyörteet, kuohunta ja ajoittainen rauhoittuminen tuovat mielenkiintoisen lisän kaupunkimaisemaan. Kosken vesialtaat ja padot ovat vuodenajoista riippuen erilaisessa liikkeessä: rauhallisessa, kiivaassa, vilkkaassa, pysähtyneessä, kuohuvassa, hidastuneessa, rauhoittuneessa, voimistuvassa, odottavassa...

Kosken paikallinen luonne määrittää myös sitä ympäröivän maiseman tilan.

Kosken läsnäolo ei vaikuta ainoastaan visuaaliseen aistimaisemaan: sen vesihöyry tuntuu iholla sekä maistuu ja tuoksuu vahvasti ilmassa. Pauhuva ja kuohuva koski kuuluu kosken varrella.

Veden värimaailma vaihtelee valkoisesta siniseen, harmaaseen, ruskeaan ja siniharmaaseen. Punatiilisten teollisten rakennusten ja vehreiden puistojen heijastukset tuovat lisänsä vedenpinnan väripalettiin.

Tammerkosken kartta vuodelta 1867. Osa koskesta on vielä rakentamatta.

Kuvasta voi tulkita alkuperäisten könkäiden ja kosken kuohujen paikkoja.

Nykyään niiden paikoilla on nykyiset voimalaitospadot.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

53

TAMMERKOSKI

ALAVOIMALA TAKON TEHDAS KEHRÄSAARI LAUKONTORI

RATINAN SUVANTO

RATINAN STADION RATINAN RANTAPUISTO

RATINANRANTA

ETELÄPUISTO

54

P

50m

4

ELÄVÄ RANTAVIIVA

Rantojen ääriviivat ovat eläneet kaupungin ja teollisuuden ehdoilla. Rantaviivat ovat paikoin siirtyneet rakentamisen myötä moneenkin kertaan. Nykyään koskenrannat ovat pääosin rakennettuja. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 13.)

Tampereen maisemaa nykyisen Koskikeskuksen paikalta Pehr Adolf Kruskopf, 1837

Takon tehtaan ja Alavoimalan perustaminen sekä Kehräsaaren täyttäminen ovat muokanneet suvannon ja Tammerkosken yhtymäkohtaa voimakkaasti. Laukontorin sataman toiminnot ovat siirtäneet Laukontorin rantaviivaa useaan otteeseen. Ratinan sillan rakennustyöt ovat muokanneet Ratinan ranta-aluetta merkittävästi (Tampereen kaupunki 2013a: 5).

Ratinanniemi 1890-luvulla

ELÄVÄ RANTAVIIVA

Pohjautuen vanhoihin ilmakuviin ja karttoihin Ilmakuvat vuosilta 1946 1956 1966 1974 1987 1995 1999 2014 lähde: https://kartat.tampere.fi

Tampereen kartta 1865

lähde: A-insinöörit Suunnittelu Oy 2012

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

55

KAUPINOJANPUISTO

SOUKKAPUISTO

SÄRKÄNNIEMI

ALEKSANDRA SILTASEN PUISTO

NÄSINPUISTO

TUOMIOKIRKON PUISTO

KIRJASTONPUISTO

NKATU

KESKUSTORI

HÄMEE

O

SORSAPUISTO

NPUIST HÄMEE

PYYNIKIN KIRKKOPUISTO

KOSKIPUISTO

LAUKONTORI KALEVANKANKAAN HAUTAUSMAA

PYYNIKKI RATINANNIEMI

ETELÄPUISTO

VIINIKANLAHDENPUISTO

56

HATANPÄÄN KARTANONPUISTO JA ARBORETUM P

1 km

Satamatoiminnot

4

KESKUSTAN RANTOJEN LUONNE

Kaupungin perustamista edeltävältä ajalta säilynyttä rantaviivaa on enää vähän. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 13.) Rantaalueet voidaankin tyypitellä karkeasti neljään luokkaan: satamaalueisiin, muurattuihin rantatörmiin sekä rakennettuihin ja luonnontilaisiin rantoihin.

Rantamuuri

Kosken varren tyypillisin rantatyyppi on korkea rantamuuri, joka estää rannan käytön oleskelutilana. Porrastetut ja laiturimaiset satamatoiminnot eivät myöskään luo kovin luontevia tai viihtyisiä oleskelupaikkoja, vaikka kosken äärellä näkeekin usein ihmisiä istuskelemassa. Tämä kielii siitä, että mukaville ja luonteville oleskelupaikoille olisi kysyntää.

Luonnontilainen

Rakennettu ranta

Luonnontilaista kallio- tai hiekkarantaa löytyy järvien rannoilta jonkin verran. Myös Tammerkosken pohjoisosassa on pieni säilynyt rantaviiva. Nämä luonnontilaiset julkiset rannat ovat suosittuja uimapaikkoja.

RANTOJEN KARTOITUS

Satamatoiminnot: lautat ja ravintolalaivat

Uimaranta tai -paikka

Venesatamat, kiinnittyminen sallittu Suunniteltu järviuimala

Rantamuuri Rakennettu ranta

Satama

Rakennettava hiekkaranta Tampellan asuinalueen kaavoitettu kanava Soutuveneiden säilytyspaikka Luonnonranta tai luonnontilaiselta tuntuva ranta RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

57

58

P

50m

4

TILALLISUUS

Tampereen kaksi suurta järveä muodostavat laajoja avoimia maisematiloja. Ne näkyvät monesta kohdin, mutta myös niiltä käsin voi tarkkailla kaupunkia eri näkökulmista. (Tampereen kaupunki 2015a: 5.) Järvenselkiä lukuun ottamatta avoimen tilan määrä on pienehkö kantakaupungissa. Erään poikkeuksen luo suunnittelualueelle sijoittuva leveä suvanto, joka muodostaa paikallisesti mielenkiintoisen tilallisen asetelman. Avoin keskeinen vesipinta luo alueella pitkiä näkymiä ja samalla takaa näkymät lähes kaikilta rannoilta kaikille rannoille.

Kaupunki järjesti asukkailleen karttapohjaisen nettikyselyn, jossa etsittiin suosittuja avoimia maisematiloja. Kyselyn tuloksista selvisi, että kaupunkilaiset mieltävät Tammerkosken rannat ja kosken silloilta avautuvat näkymät heille tärkeiksi. (Tampereen kaupunki 2015a: 20—28.) Usein avoimet tilat ovat muita alueita herkempiä ympäristön muutoksille pitkien esteettömien näkymien vuoksi. Suunnittelulta vaaditaan laatua ja huolellisuutta, ettei avoin maisematila vaurioidu. (Tampereen kaupunki 2008a: 44.)

Suvannon avointa vesipintaa jakavat sillat ja koskea ylittävä Alavoimala. Etenkin Vuolteen- ja Laukonsillan korkeat rakenteet erottuvat maisemasta maamerkkeinä. Laukonsilta kohoaa korkealle, ja sieltä avautuu kauniit näkymät suvannon ylle. Ratinan silta on matalampi, mutta silti se hallitsee maisemaa ja rajaa näköyhteyksiä suvannolta järvelle.

TILALLISUUS Tilalllisuutta luova rakennus tai puusto Rakennuskanta Aita tai tukimuuri

Laaja suvannon muodostama avoin tila jatkuu mantereen puolella aukioilla, rantareiteillä ja avoimilla nurmialueilla, joita reunustavat erilaiset rakennetut ja vihreät elementit. Suunnittelualueen pohjoisessa osassa tilaa rajaavat korkeat rakennukset.

Punatiiliset teollisuus- ja uudisrakennukset erottuvat maisemasta kaikkein voimakkaimmin. Laukontoria rajaava rakennuskanta muodostaa korkeudeltaan yhdenmukaisen, mutta tyylillisesti ja ajallisesti vaihtelevan julkisivun (Tampereen kaupunki 2014c: 5).

Ratinan stadionin rannalla tiheä koivurivi luo maisemaan vehreän elementin kesäisin. Koivut ovat kuitenkin huonossa kunnossa (Erola 2012) ja niitä on kritisoitu, sillä ne peittävät historiallisesti arvokkaan Ratinan stadionin julkisivun.

Suunnittelualueen eteläisessä osassa, Ratinan rantapuistossa, avointa nurmipintaista tilaa reunustaa voimakas maastonmuotoilu. Puurivit - ja istutukset jakavat tilaa pienempiin osakokonaisuuksiin, ja vastakkaisella rannalla tilaa tulee lähitulevaisuudessa rajaamaan Eteläpuiston kaavoitusalueella sijaitsevat rakennukset.

Maisemasta erottuu siltojen lisäksi korkeita maamerkkejä: Ratinan stadionin mastot, tehtaiden piiput sekä korkeat, kaupungin siluetista nousevat rakennukset (kuten Hotelli Ilves ja tarkastelualueen ulkopuolelle jäävä Hotelli Torni). Koskikeskuksen yhteydessä sijaitseva Hotelli Ilves on tärkeä maisemallinen dominantti.

Se on monien näkymien pääte sekä osa kaupunkikuvallista siluettia useista paikoista tarkasteltaessa. Lisäksi sen monumentaalisuutta korostetaan talvisin julkisivuvalaistuksella. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 41).

Suunnittelualueella on runsaasti ravintola- ja risteilylaivoja. Länsirannalla sijaitsee myös yksityinen venesatama. Ratinan rantapuiston rantaan saa kiinnittyä veneellä. Yhdessä toritoimintojen kanssa laivat muodostavat tilallisesti jatkuvasti muuttuvan kaupunkimaiseman.

Erilaiset aidat ja tukimuurit jakavat avointa tilaa pienempiin osioihin. Suvannon rannat ovat pääasiassa korkeaa rantamuuria, joka ei houkuttele oleskelemaan veden äärellä. Lisäksi rannat on aidattu putoamisvaaran takia. Suvannon ympäristön aitojen ilmeeseen on toivottu yhdenmukaisuutta. Seuraavalla sivulla suvannon rannat on tyypitelty aita- ja muurityyppien mukaisesti.

Maamerkit: korkeat rakennukset, mastot, tehtaiden piiput Maisemasta erottuva siltarakenne Suunnitteilla oleva kevyen liikenteen silta Tilallisuutta luova maastonmuoto Tärkeä näkymä

Laukontori

Kehräsaaren tehtaiden piiput

Vuolteensilta

PERIAATELEIKKAUS RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ilveshotelli

50m

59

TAMMERKOSKI

KOSKIKESKUS

ENSILTA

LAUKONTORI

VUOLTE

RATINAN SUVANTO

LTA

ONSI

RANTA

LAUK

NALKALAN-

HÄMEE NPUIS

RATINAN KAUPPAKESKUS

TO

RATINAN STADION RATINAN RANTAPUISTO

alue

nittelu

Suun

RATINANRANTA ETELÄPUISTO

60

P

50m

SUVANNON RANTOJEN TYYPITTELY

Laiturirakenne

Rantamuuri

RANTATYPPI

Porrastettu rantamuuri

AITATYPPI

Polveileva rantamuuri

4

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

5m

61

KEHRÄSAAREN RAVINTOLAJA LIIKEKESKITTYMÄ

LAUKONTORI

KAUPALLINEN TOIMINTO KIVIJALASSA

ILVES-HOTELLI KOSKIKESKUS

RAVINTOLALAIVOJA

LAUTTAYHTEYS

VENESATAMA RAVINTOLALAIVOJA

OLESKELU

SISÄLIIKUNTAPAIKKA

JÄÄTELÖKIOSKI BENSATANKKI

RATINAN STADION

RATINAN KAUPPAKESKUS

TAPAHTUMANURMI KOIRAPUISTO

ULKOLIIKUNTAPAIKKA

RANTAREITTI

VENESATAMA

RANTAREITTI ETELÄPUISTO OLESKELU

ONKIPAIKKA

62

P

50m

4

PALVELUT JA TOIMINNOT

Suvannon alueelle sijoittuu paljon kaupallista toimintaa. Uuden Ratinan kauppakeskuksen valmistuttua suvannon ympäristöstä muodostuu Hämeenkadun palveluiden kanssa Tampereen suurin kaupallisten toimintojen keskittymä.

"Maisema on tila, jossa elämä tapahtuu – eletty tila maan ja taivaan välillä"

Lukuisat ravintolalaivat ja -lautat elävöittävät suvannon rantoja.

Ravintolalaivat sijaitsevat pääasiassa Ratinan stadionin rannan puolella. Laukontorin laidalla sijaitseva Suvilaiva on ravintolalaivoista ikonisin, ja se mielletään tamperelaisten keskuudessa jo osaksi tamperelaista identiteettiä. (Rämö 2014.)

Christian Norberg-Schultz, arkkitehti (Jaakola ym 2013)

Laukontori on ollut merkittävä kauppatori Tampereella jo lähes sata vuotta. Sen erityinen asema liittyy sataman läheisyyteen.

Satamaan jatkuvasti saapuvaa tavaraa jäi myös torille myyntiin.

Tori oli pitkään erikoistunut käsityökauppaan. (Vahtikari 2000.)

Nykyään Kehräsaari on tunnettu käsityökeskittymä. Laukontorilta voi löytää perinteisen toritoiminnan lisäksi erilaisia ruokakojuja ja -rekkoja. Siellä järjestetään myös kirpputoreja, erilaisia tapahtumia sekä esityksiä. Laukontoria kehystävien rakennusten kivijalasta löytyy myös erilaista kaupallista toimintaa.

Vaikka kaupalliset toiminnot aktivoivatkin alueen käyttöä, tulisi julkisen ulkotilan tarjota myös ilmaisia virkistyspalveluita. Niitä alueella on valitettavan niukasti. Suvannon rannoilla kulkevat rantareitit ovat merkittäviä virkistysreittejä koko keskustan alueella. Silti suunnittelualueella rantareiteillä on vähän toiminnallisia tai oleskeluun soveltuvia pysähtymispaikkoja. Ratinannokassa sijaitseva koirapuisto on keskusta-alueen ainoa.

Ratinanrannan asuinalueen kanssa samanaikaisesti rakennettu lähiliikuntapaikka Ratinan sillan alla on ahkerassa käytössä.

PALVELUT JA TOIMINNOT kaupallinen palvelu ilmainen palvelu tai toiminto

Toripalveluihin kuuluu erilaisia ruokakärryjä ja -rekkoja sekä perinteisiä myyntikojuja.

Ikoniseksi muodostunut Suvi-laiva on kuulunut olennaisesti Laukonto- Ravintolalaivojen lisäksi rannoilla on kelluvia terassirakenteita. rin idylliin ja Tamperelaiseen kesäkulttuuriin jo vuodesta 1992 lähtien.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

63

AAMU

ILTA

P

P

KESKIPÄIVÄ

TUULISUUS

PIENILMASTO Lämpimät rannat

Tuulen yleinen suunta ja voimakkuus

Kylmät rannat

Mahdolliset tuulisolat ja - tunnelit suhteessa vallitseviin tuulensuuntiin

Paahteiset avoimet alueet

Tuulensuojaisia paikkoja

ILTA

64

AAMU

4

ILMASTO-OLOSUHTEET

Ratinan suvannon rannat tarjoavat runsaasti ilmastollisesti suotuisia oleskelupaikkoja, sillä aurinko pääsee paistamaan suoraan avoimille alueille. Kaavioita tarkasteltaessa pitää huomioida, että auringon kulma on erilainen vuodenajasta riippuen. Kylmäksi osoitettuun Ratinan kauppakeskuksen rantaan paistaa kesällä aurinko pitkälle iltaan. Lounaisrinteillä on yleensä vuorokauden korkeimmat lämpötilat. Ratinan rantapuiston paahteista avointa nurmialuetta reunustava rinne osoittaa paikoin lounaiseen, joten sen kehittäminen tärkeäksi oleskelupaikaksi olisi luontevaa.

AAMU

P

Myös vedellä on vaikutusta pienilmastoon, sillä vesi tasaa lämpöja kosteussuhteita. Läpi vuoden pauhaava koski saattaa nostaa ilmankosteutta paikoin runsaastikin. Näsijärvi ja Pyhäjärvi vaikuttavat suotuisasti Tampereen ilmastoon tasaamalla lämpötilaeroja. Maa viilenee vesistöjä hitaammin, jolloin vesistöt vapauttavat keräämäänsä lämpöä ympäristöön. (Tampereen kaupunki 2008a: 25—29.)

Kantakaupungin alueella vallitsevat etelä-, lounais- ja länsituulet (Tampereen kaupunki 2008a: 29). Laajat, avoimet vesipinnat ja alueet ovat tuulille alttiita, joten tuulisella säällä suojaisat alueet ovat mukavampia oleskelupaikkoja.

ILMASTOLLISESTI SUOTUISAT PAIKAT Ilmastollisesti suotuisat paikat (hotspot)

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

65

KAUPINOJANPUISTO

SOUKKAPUISTO

HERRAINMÄKI ALEKSANDRA SILTASEN PUISTO

NÄSINPUISTO

OSMONPUISTO

TUOMIOKIRKON PUISTO

KIRJASTONPUISTO KESKUSTORI

NKATU

HÄMEE

O

SORSAPUISTO

NPUIST HÄMEE

PYYNIKIN KIRKKOPUISTO

KOSKIPUISTO

LAUKONTORI KALEVANKANKAAN HAUTAUSMAA

PYYNIKKI RATINANNIEMI

ETELÄPUISTO

VIINIKANLAHDENPUISTO

66

HATANPÄÄN KARTANONPUISTO JA ARBORETUM P

1 km

“Tehtaitten alinomainen pauhu ei ole voinut tukehduttaa Tamperelaisten ihastusta kauniiseen ympäristöhönsä. Ihanat puutarhat kylpevät kosken ryöpsähyttelemässä vesihuurussa, ja kaukana kohinasta ja pauhusta saa väsynyt kävelijä korkealla Pyynikkö-vuorella levähdyttää mieltänsä kaukana kimaltelevain vedenselkäin ihaelemisella.”

Matkustus Suomessa, Z. Topelius 1873 (Donner 2005)

4

LIITTYMINEN VIHERRAKENTEESEEN

Viherverkosto tarkoittaa kaupunkirakenteen erikokoisten viheralueiden muodostamaa kokonaisuutta, joka on usein verkostomaisesti yhteen kytkeytynyt. Verkoston viheralueet ja julkiset kaupunkitilat tarjoavat puitteet liikkumiseen, virkistäytymiseen ja palautumiseen sekä näyttämön kaupunkilaisten omaehtoiseen toimintaan ja kaupunkikulttuuriin. (Jaakola ym. 2013: 11.)

Viherverkostolla on tärkeä rooli Tampereen kaupungissa: se jakaa kaupungin pienempiin osa-alueisiin ja kytkee sen sitä ympäröiviin laajempiin viheralueisiin kuten järven rantojen virkistysalueisiin.

Tampereen kantakaupungin viherverkoston perusrunko muodostuu maisemarakenteen äärialueista eli selänteistä ja laaksonpohjista. (Tampereen kaupunki 2008a: 63—64.)

LIITTYMINEN KAUPUNGIN VIHERRAKENTEESEEN JA RANTAREITISTÖÖN Tärkeä näkymä

Keskustan viherverkoston pääpiirteet erottuvat jo 1800-luvun asemakaavoista. Puistojen suunnittelu ja rakentaminen jatkuivat kuitenkin aina 1930-luvun loppuun asti. Verkoston ytimen muodostavat koskimaisemaa reunustavat historialliset vihernauhat sekä Hämeenpuiston puistoakseli päätteineen. Näillä molemmilla on ainutlaatuinen tehtävä kaupunkirakenteessa, sillä ne yhdistävät Tamperetta reunustavat järvet ja niiden rantojen viheralueet toisiinsa. (A-Insinöörit Suunnittelu Oy 2012: 71—80.)

Viheralue Koskenvarren puistonauhat Hämeenpuiston esplanadi Puistokatu Rantareitistö

Tampereen ainutlaatuinen järveltä järvelle kulkeminen tapahtuu pitkälti historiallisia koskenvarren puistonauhoja pitkin. Kosken varren puistonauhoilla on myös muita vaativia tehtäviä: ne toimivat linkkinä kaupungin ja viheralueiden välillä, tuovat vaihtelua tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ja nitovat yhteen teollisen historian ja keskustan toiminnalliset solmukohdat.

Suunniteltu täydentävä reitistö Merkittävä aukio- tai toritila Vesistö Ranta-Tampellan suunniteltu kanava (Tampereen kaupunki 2014b: 24) RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

67

P

VIIHTYISÄT PAIKAT - asukaskysely (Tampereen kaupunki 2104b: 73)

68

P

VIIHTYISÄT REITIT - asukaskysely

Koskimaisemaan avautuvien näkymien hyödyntäminen, selkeälinjaiset puistokäytävät sekä viihtyisät oleskelupaikat kosken äärellä ovat ominaisia piirteitä koskenvarren puistonauhojen virkistysalueille. Nykyään tämä tehtaiden, kosken ja puistojen muodostama maisema on osa kansallismaisemaa. (Donner 2005: 3.)

Koskenvarren puistot ovat hoitoluokaltaan korkeatasoisia edustus- ja käyttöviheralueita (Tampereen kaupunki 2006).

KOSKIPUISTO KIRJASTONPUISTO

KESKUSTORI

Keskustan puistot eivät ole vain tärkeitä virkistysalueita vaan ne mielletään myös tärkeäksi imagotekijäksi ja keskeiseksi osaksi kaupungin identiteettiä. (Tampereen kaupunki 2014b: 15.) Etenkin aukiot, rantojen viheralueet ja vesistö ovat keskeinen osa Tampereen maisemaa.

NKATU

HÄMEE

VUOLTEENTORI

Rantojen suosiosta kertoo myös Tampereen kaupungin järjestämä asukaskysely, jossa kerättiin tietoa kaupunkilaisten suosimista reiteistä ja paikoista. Molemmissa kartoissa voidaan todeta tihentymä ranta-alueille, etenkin kosken varrelle ja Pyhäjärven rannoille. Jonkinlaista poikkeusta edustaa kuitenkin Ratinan stadionin ja Koskikeskuksen edustan ranta-alue, jota ei mielletä yhtä arvokkaaksi ympäristöksi ja viihtyisäksi reitiksi verrattuna muihin koskenvarren rantoihin. Rantoihin kohdistuu runsaasti erilaisia käyttöpaineita, joiden takia rantapuistojen tulisi olla riittävän leveitä. Näin rantojen virkistyskäytön ja sujuvien liikenneyhteyksien kehittäminen ranta-alueilla on mahdollista. (Tampereen kaupunki 2014b: 68—73)

LAUKONTORI

KIO

ANAU

RATIN

RATINAN RANTAPUISTO

Rantojen kehittäminen virkistysalueina on myös keskustan strategisen osayleiskaavan keskeinen tavoite. Rantareittien kehittämisen lisäksi rantojen oleskelupaikkoja sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia tulisi kehittää. (Tampereen kaupunki 214b: 81)

ETELÄPUISTO

Koskenvarren puistonauhat ja järvenrantojen virkistysalueet Toiminnalliset kadut ja aukiot Kehitettävät yhteydet

Suunnittelualueella on tärkeä rooli Tampereen keskustan toiminnallisten akseleiden ja virkistysreittien risteävässä verkostossa.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Suvannon ympäristön sijainti Tampereen viherrakenteessa on merkittävä. Se sijoittuu kosken alajuoksulle ja on näiden keskeisten kosken varren vihernauhojen pääte sekä linkki Pyhäjärven rannoille. Koska koskenrannat ovat tärkeitä keskustan imagollisia tekijöitä, myös suvannon rannoista tulisi kehittää näiden korkealaatuisen kaupunkipuistojen jatke.

69

TAMMERKOSKI

KOSKIKESKUS

RATINAN SUVANTO

HÄMEE TO

NPUIS

RATINAN KAUPPAKESKUS

RATINAN RANTAPUISTO

VIIKINSAARI

ETELÄPUISTO

70

P

50m

Suvannon ranta, nykytilanne

Kevyen liikenteen tunneli Ratinan kauppakeskus, valmistuu 2018

PERIAATELEIKKAUS 5m

4

ALUEELLE SAAPUMINEN

Suunnittelualueen sijainti ydinkeskustassa tekee siitä erittäin saavutettavan. Sen pohjoiselle puolelle sijoittuu Tampereen pääkatu, Hämeenkatu. Saapuminen alueelle tapahtuu kätevästi niin julkisilla liikennevälineillä, autolla, pyörällä kuin kävellen. Laukontorilla sijaitsee myös kaksi bussipysäkkiä. Sen rannalta lähtee Pyhäjärvelle myös lauttayhteyksiä, jotka tuovat retkeilijät illan päätteeksi takaisin alueelle. Lisäksi alueelle saapuu matkustajalauttoja myös pidemmältä, aina Hämeenlinnasta asti.

ALUEELLE SAAPUMINEN

Ratinan kauppakeskuksen valmistuminen tulee lisäämään alueen käyttöä. Kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä Tampereen valtatien alitse tullaan rakentamaan kevyen liikenteen tunneli, joka parantaa yhteyksiä Pyhäjärven rantaan. Kauppakeskus ja stadionin ranta puolestaan tullaan muokkaamaan eri liikennemuotojen risteyskohdaksi. Selkeä, kulkua ohjaava ympäristö on tärkeä tällaisessa liikennemuotojen kohtaamispaikassa.

Kävely, pyöräily, lenkkeily Kevyen liikenteen tunneli Autolla saapuminen Bussireitti Bussipysäkki Lauttayhteys

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

71

TAMMERKOSKI

KOSKIKESKUS

KEHRÄSAARI

A

LAUKONTORI

ENSILTA

VUOLTE

RATINAN SUVANTO

B

ONSI

LAUK LTA

NALKALANRANTA

HÄMEE

RATINAN

NPUIS

KAUPPAKESKUS

TO

RATINAN STADION RATINAN RANTAPUISTO

LTATIE

EN VA

ERE TAMP

RATINAN

SILTA

RATINANRANTA ETELÄPUISTO

72

P

50m

4

Takon parkkipaikka-alue

vas: Periaateleikkaus A oik: Periaateleikkaus B

Asunto oy Verkasuvanto

5m

KÄVELYREITISTÖ

Alueen kävelyreitistö on kattava ja pääosin selkeästi jäsentynyt, mutta Ratinan stadionin rannassa Laukonsillan ja Koskikeskuksen välinen osuus kaipaisi uusia suunnitteluratkaisuja. Stadionin edustan julkinen ranta koetaan helposti puolijulkiseksi tai yksityiseksi. Tästä syystä alueella liikkuja ei välttämättä miellä sitä julkiseksi yhteiseksi tilaksi. Ravintolalaivojen ja parkkipaikkojen väliin jää kapea virkistysreitti, joka ei tarjoa viihtyisiä pysähtymiseen houkuttelevia kohtia. Laivojen lähistöllä julkisen ja yksityisen vyöhykkeen raja on epäselvä, mikä hankaloittaa entisestään paikkaan orientoitumista. Koskikeskusta kohti jatkaessa reitti käy paikoin hyvinkin ahtaaksi. Asuinrakennusten etupihaan rajautuvalta kapealta rantakaistalta on ajoyhteys asuinrakennusten parkkihalliin.

Vuolteensillan länsipuolella kevyt liikenne on ohjattu Takon yksityisen pysäköintipaikan ahdistamalle kapealle reitille. Sisäänkäynti Kehräsaaren idylliselle tehdasalueelle on rannan puolelta toimiva ratkaisu, mutta Laukontorilta päin saavuttaessa kuljetaan Takon yksityisen parkkipaikka-alueen läpi.

Laukontorin voi kokea hankalasti suunnistettavaksi. Sen läpi kulkee päivittäin suuri määrä ihmisiä vailla selkeitä reittejä. (Laiho 2008.) Toritoiminnot ovat osittain hankalasti jäsentyneet. Pohjoisen torialueen kuljettavuutta hankaloittaa siellä sijaitsevat aidatut parkkipaikat.

KÄVELYREITISTÖ Ongelmallinen solmukohta Kävelyreitistö Kevyen liikenteen tunneli, sillan alitus Liikkumista ohjaava aita tai muuri Pohjautuen maastohavannointeihin sekä olettamuksiin tulevaisuuden muutosten osalta.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

73

TAMMERKOSKI

VUOLTEENTORI

KOSKIKESKUS

KEHRÄSAARI

P

P

P

ENSILTA

VUOLTE

LAUKONTORI

P

RATINAN SUVANTO

ONSI

LAUK LTA

NALKALANRANTA

NPUIS

HÄMEE TO

RATINAN STADION RATINAN RANTAPUISTO

LTATIE

EN VA

ERE TAMP

RATINAN

SILTA

RATINANRANTA ETELÄPUISTO

74

P

50m

4

PYÖRÄREITISTÖ

Suunnittelualueen pyöräreitistö on osin katkonaista ja hankalasti jäsentyvää. Paikoittain pyöräliikenne yhdistyy autoteihin ja pitkälti kävelyliikenteen kanssa jaettavaan yhteiskaistaan. Suunnistamista hankaloittavat opasteiden ja johdonmukaisuuden puute.

Etenkin Laukontorin läpi kulkeva pyöräyhteys aiheuttaa helposti vaaratilanteita. Eri kevyen liikenteen kulkumuodot tulisikin erottaa vilkasliikenteisillä paikoilla selkeästi toisistaan.

Pyöräpaikkojen puutetta Koskikeskuksen edustalla.

Pyöräparkkipaikkoja ei ole alueella riittävästi, minkä seurauksena Koskikeskuksen aitaan kiinnitetään varsinkin kesäaikaan suuri määrä pyöriä. Myös Laukontorin ympäristössä pyöriä jätetään torin laidalle, ja myös tämä hankaloittaa osaltaan alueella kulkua.

Tampereen kaupunki haluaa lisätä kevyen liikenteen liikkumismuotoa. Tavoitteena on, että vuonna 2016 kävellen ja pyöräillen tehtyjen matkojen osuus olisi 34 prosenttia nykyisen 31 prosentin sijaan. Tampereella pyöräilläänkin jo nyt paljon: vilkkaimpina aikoina keskimäärin 1300 pyöräilijää tunnissa ylittää Tammerkosken eri siltoja pitkin. Tampereen pyöräilijät liikkuvat eniten aamulla kahdeksasta yhdeksään ja iltapäivällä neljän ja viiden välillä. Iltaisin pyöräilijöitä on noin kolmannes enemmän kuin aamulla. Vilkkain ajankohta on touko-elokuussa, mutta myös ympärivuotinen pyöräily on yleistynyt. (Tampereen kaupunki 2015b.)

Pyörä- ja kävelyliikenteen jaettu kaista synnyttää törmäystilanteita torialueella.

PYÖRÄILYREITISTÖ Ongelmallinen solmukohta Pyöräreitti, erillinen pyöräliikenteen kaista Pyöräreitti, kävelyliikenteen kanssa jaettu Pyöräreitti, liikenteen kanssa jaettu Kevyen liikenteen tunneli, sillan alitus Liikkumista rajoittava aita tai muuri Puuttuva yhteys

P

Pyöräparkkipaikat

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

75

ASUKASTIHEYS 2013 n. 100 henkilöä

ASUNTOKUNNAT 2013

IKÄRAKENNE 2012

1 km 2

HELSINKI

25

TAMPERE

20

15

10

5

tuhatta

TAMPEREEN KANTAKAUPUNKI

VÄESTÖ 2013

76

osuus väestöstä

0-6

7,04 %

7-15

7,32 %

16-19

4,53 %

20-29

19,99 %

30-64

43,72 %

65-74

9,50 %

75-84

7,72 %

85-

2,17 %

TURKU

+ TAMPEREEN KANTAKAUPUNKI

ikäryhmä

10

20

TAMPERE

30

40

50

TAMPEREEN KANTAKAUPUNKI

TYÖPAIKAT 2010 2000

2000

1000

1000

200

200

4

ALUEEN KÄYTTÄJÄT

Suunnittelualue sijoittuu hyvin keskeiselle paikalle palveluiden ja työpaikkojen välittömään yhteyteen. Sen ympäristössä, Tampereen kantakaupungissa, asukastiheys on korkeampi kuin suurimmassa osassa Suomen suuria kaupunkeja, kuten Espoossa, Vantaalla tai Turussa. (Tampereen kaupunki 2014a: 10—11).

Taloustutkimuksen vuonna 2011 ja 2012 teetettyjen kyselyjen mukaan ”Tampere on Suomen halutuin asuinpaikka, sillä on hyvä imago yritysten silmissä ja se on myös suosittu matkakohde”.

(Tampereen kaupunki 2013b: 11.)

Tampereen kantakaupungin ikärakenne poikkeaa koko maan keskimääräisestä ikärakenteesta. Valtakunnan keskiarvoon verrattuna, kantakaupungissa on huomattavasti enemmän nuoria aikuisia (20–29 -vuotiaita). Tätä selittää osaksi se, että Tampere on tunnettu opiskelijakaupunki. Verrattuna koko Tampereen ikärakenteeseen voidaan todeta, että kantakaupungin alueelle ovat keskittyneet etenkin nuoret ja ikääntyneet aikuiset (65+ -vuotiaat). Kantakaupungin alueella on huomattavasti enemmän pieniä, yhden tai kahden hengen, asuntokuntia kuin isompia talouksia. (Tampereen kaupunki 2014a: 32—35.)

Laukontorin ranta

Tampere on jo pitkään ollut kasvava kaupunki. Vuonna 2030 kantakaupungissa, suvannon välittömässä läheisyydessä, oletetaan asuvan yli 20 000 asukasta enemmän kuin nykyään, ja väestöstä etenkin lasten ja nuorten osuuden oletetaan kasvavan keskustaalueella. (Tampereen kaupunki 2014a: 52—70.)

Laukontori

(WSP ja Ramboll 2015) (Tampere 2014a)

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

77

LAUKONTORI

Veden äärelle hakeudutaan oleskelemaan. Rannalle torin yhteyteen tarvittaisiin selkeitä oleskelupaikkoja.

78

Kirpputoritoiminta sekä erilaiset esitykset ja tapahtumat täydentävät perinteistä toritoimintaa.

Laukontorilla kirpputoripöydän käyttö on maksutonta.

Nalkalanrannan venesataman porrastettu laituri kerää ihmisiä oleskelemaan veden ääreen.

Torin tilallisuus on tapahtumien, toritoiminnan, vuorokauden- ja vuodenaikojen mukaan muuntuva. Tori on pinnoitettu betoni- ja luonnonkiveyksellä, rantaraitti asfaltilla.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

79

TAMMERKOSKI

atu Kiven k

atu Kirkkok

Aleksis

TAKO OY

ENSILTA

LAUKONTORI

VUOLTE

tu

Satamaka

Na

LTA

RANTA

ONSI

NALKALAN-

LAUK

atu

nk

la lka

TO NPUIS

HÄMEE

PINTAMATERIAALIT

TOIMINNALLISUUS JA TILALLISUUS

Nykyinen rakennuskanta

Nykyinen rakennuskanta

Toritoiminnot, myyntipaikat

Suunnitellut rakennukset

Suunnitellut rakennukset

Ruokarekat ja liikuvat myyntikojut, sekä terassialue

Asfaltti

Oleva puu

Ravintolalaiva

Betonikiveys

Rantareitti

Valaisinpylväs, iso ja pieni

Luonnonkiveys

Parkkipaikka-alue

Tilaa jakavat muurit ja aidat

Puu

Pyöräparkki

RATINAN

Istutusalue

REEN

E TAMP

SILTA

RATINANRANTA

ETELÄPUISTO

80

IE

T VALTA

VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET ma

yö

ilta

LÄPIKULKU, KAIKEN IKÄISET

su

ti

LIIKUNTA, KAIKEN IKÄISET

my

TAPAHTUMAT la

LEIKKI, LAPSET

OLESKELU, AIKUISET

aamupäivä

iltapäivä

VAHVUUDET ke

pe

to LAPSET JA LAPSIPERHEET OLESKELU,

KÄYTTÄJÄTARKASTELU

VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

VUOSIRYTMI KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET ma

yö

ilta

kesä

LÄPIKULKU, KAIKEN IKÄISET

su

ti

LIIKUNTA, KAIKEN IKÄISET TAPAHTUMAT ke

OLESKELU, AIKUISET

aamupäivä

iltapäivä

peOLESKELU, LAPSET to JA LAPSIPERHEET myönteiset tekijät

VAHVUUDET VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

VIIKKORYTMI

ti

KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET Kävely ja lenkkeily, kaiken ikäiset LÄPIKULKU, KAIKEN Läpikulku, kaikenIKÄISET ikäiset

kevät

LIIKUNTA, KAIKEN Liikunta, kaikenIKÄISET ikäiset la

syksy

ke

TAPAHTUMAT Tapahtumat LEIKKI, LAPSET Leikki, lapset

to

sisäiset tekijät

OLESKELU, AIKUISET Oleskelu, aikuiset pe

OLESKELU, LAPSET Oleskelu, lapset JA ja LAPSIPERHEET lapsiperheet

talvi

ulkoiset tekijät

VUOSIRYTMI kesä ti

ke

kevät

HEIKKOUDET

VUOSIRYTMI

kesä

su

aamupäivä

talvi

kielteiset tekijät

VUOSIRYTMI ma

yö

syksy

syksy

sisäiset tekijät

LEIKKI, LAPSET

kevät

4

ulkoiset tekijät

la

KÄYTTÖ – LAUKONTORI

Usein toiminnallisuutta pyritään ohjaamaan pintamateriaalivalinnoilla, jotka vaikuttavat alueen käytettävyyteen. Tarkastelemalla Laukontorin pintamateriaaleja rinnakkain toiminnallisuuden kanssa voidaan todeta, etteivät nykyiset pintamateriaalivalinnat ole yhteydessä torin toiminnallisuuteen.

Torin pääpinnoitteet ovat betoni- ja luonnonkiveys, joiden ladontasuunnat vaihtelevat. Rantareitti on asfalttipäällysteinen. Betonikiveys muodostaa sileäpintaisia neliön mallisia ruutuja muuten mukulaiselle luonnonkivetylle torille. Näiden sileäpintaisten alueiden kuvion olettaisi merkitsevän neliön mallisia torin myyntipaikkoja, mutta näin ei ole. Toritoiminnot on muuten toimivasti sijoitettu, mutta sähköiset ruokakojut ja -rekat eristävät nykyisellä paikallaan pohjoisen- ja eteläisen torialueen.

Alueen käyttäjät määrittyvät alueen toiminnallisten puitteiden mukaisesti. Käyttörytmi seuraa voimakkaasti torin aukioloaikoja, mutta alue toimii myös ympärivuotisesti tärkeänä läpikulkupaikkana.

o

talvi Sähköiset ruokakojut ja - rekat kuuluvat torin tunnelmaan, mutta niiden nykyinen paikka eristää torin pohjoisosan eteläosasta.

UHAT

syksy

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

81

STADIONIN RANTA

Katualueen poistaminen ranta-alueelta mahdollistaa rantakaistan käytön virkistysalueena. Rantaa katsellaan Laukonsillalta ja stadionin piippuhyllyltä myös ylhäältä päin.

82

Pintamateriaalit ovat huonossa kunnossa. Penkit on sijoitettu laivojen läheisyyteen.

Rantaraitti on tärkeä virkistysreitti. Ratinan kauppakeskuksen avautuessa siitä tulee myös osa kauppakeskuksen keskustanpuoleista pääsisäänkäyntiä.

Rantaraitti muuttuu asuinrakennusten kohdalla hyvin kapeaksi.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

83

TAMMERKOSKI

KOSKIKESKUS ENSILTA

VUOLTE

va Su

LTA

ONSI

RANTA

LAUK

NALKALAN-

nt

ok

at

u

RATINAN SUVANTO

Ratinan

rantatie

RATINAN

NPUIS

HÄMEE

KAUPPAKESKUS

RATINAN STADION

TO

PINTAMATERIAALIT

TOIMINNALLISUUS JA TILALLISUUS

Nykyinen rakennuskanta

Kivituhka

Nykyinen rakennuskanta

Suunnitellut rakennukset

Betonikivi

Suunnitellut rakennukset

Istutusalue

Luonnonkivi

Oleva puu

Nurmialue Asfaltti

Rantareitti SILTA RATINAN

RATINANRANTA

ETELÄPUISTO

84

LTATIE

EN VA

ERE TAMP

LTATIE

EN VA

ERE TAMP

Ravintolalaiva tai -lautta

RATINANRANTA

VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET ma yö

ilta

LÄPIKULKU, KAIKEN IKÄISET

su

ti

LIIKUNTA, KAIKEN IKÄISET TAPAHTUMAT la

LEIKKI, LAPSET

ke

OLESKELU, AIKUISET

aamupäivä

iltapäivä

VAHVUUDET

pe

to LAPSET JA LAPSIPERHEET OLESKELU,

KÄYTTÄJÄTARKASTELU

VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

VUOSIRYTMI KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET ma

yö

ilta

kesä

LÄPIKULKU, KAIKEN IKÄISET

su

ti

LIIKUNTA, KAIKEN IKÄISET TAPAHTUMAT la

LEIKKI, LAPSET

ke

peOLESKELU, LAPSET to JA LAPSIPERHEET myönteiset tekijät

VAHVUUDET VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

VIIKKORYTMI

HEIKKOUDET

VUOSIRYTMI

kesä

su

ti

KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET Kävely ja lenkkeily, kaiken ikäiset LÄPIKULKU, KAIKEN Läpikulku, kaikenIKÄISET ikäiset

kevät

LIIKUNTA, KAIKEN Liikunta, kaikenIKÄISET ikäiset la

syksy

ke

TAPAHTUMAT Tapahtumat LEIKKI, LAPSET Leikki, lapset OLESKELU, pe AIKUISET Oleskelu, aikuiset

to

sisäiset tekijät

aamupäivä

talvi

kielteiset tekijät

VUOSIRYTMI ma

yö

syksy

OLESKELU, AIKUISET

aamupäivä

iltapäivä

kevät

OLESKELU, LAPSET Oleskelu, lapset JA ja LAPSIPERHEET lapsiperheet

ulkoiset tekijät

VUOSIRYTMI

talvi

kesä ti

4

KÄYTTÖ – STADIONIN RANTA

Ranta-alue Vuoteensillalta Laukonsillalle on toiminnoiltaan köyhä. Alue toimii lähinnä läpikulkupaikkana. Se on kuitenkin tärkeä osa rantareitistöä ja tärkeä linkki koskenvarsien vihernauhojen ja järvenrantojen virkistysalueiden välillä. Sen merkitys tulee muuttumaan voimakkaasti kauppakeskuksen valmistuttua 2018.

Alueen pinnoitteet ovat huonossa kunnossa, ja etenkin rantaväylän asfaltti on paikoin halkeillut. Lisäksi pinnoitteiden rajautuminen on paikoin epäselvää.

UHAT Esimerkiksi rantaväylän asfaltin ja koivurivistön alle sijoittuvan kivituhkapäällysteen rajapinta on häilyvä.

ke

kevät

syksy

o

talvi

UHAT

syksy

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

85

RATINAN RANTAPUISTO

Blockfest-tapahtuma järjestetään Ratinan areenalla ja rantapuistossa. Rantapuisto suljetaan tapahtuman ajaksi muilta käyttäjiltä.

86

Laskeutuva rinne muodostaa mukavan oleskelupaikan.

Rantapuiston syysväritys on runsas. Puusto ja maastonmuodot kehystävät avointa nurmialuetta.

Alueen korkeimmasta pisteestä avautuvat komeat näkymät Nalkalanrannalle ja suvannon päälle, mutta on viheralueena syrjässä, eikä sitä käytetä.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

87

KEHRÄSAARI

E

VUOLTE

ONSI

LAUK

LTA

NALKALANRANTA

Ratinan

rantatie

RATINAN STADION

RATINAN

RANTAPUISTO

SILTA RATINAN

PINTAMATERIAALIT

88

reen

e Tamp

valtat

ie

TOIMINNALLISUUS JA TILALLISUUS

Nykyinen rakennuskanta

Betoni

Nykyinen rakennuskanta

Bensa-asema

Suunnitellut rakennukset

Betonikivi

Suunnitellut rakennukset

Koirapuisto

Nurmialue

Luonnonkivi

Oleva puu

Tilaa jäsentävä muuri tai aita

Istutettu pensaskasvillisuus

Kivituhka

Rantareitti

Puustoinen alue

Asfaltti

Monitoiminurmi

VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET ma yö

ilta

LÄPIKULKU, KAIKEN IKÄISET

su

ti

LIIKUNTA, KAIKEN IKÄISET TAPAHTUMAT la

LEIKKI, LAPSET

ke

OLESKELU, AIKUISET

aamupäivä

iltapäivä

VAHVUUDET

pe

toLAPSET JA LAPSIPERHEET OLESKELU,

KÄYTTÄJÄTARKASTELU

VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

VUOSIRYTMI KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET ma

yö

ilta

kesä

LÄPIKULKU, KAIKEN IKÄISET

su

ti

LIIKUNTA, KAIKEN IKÄISET TAPAHTUMAT la

LEIKKI, LAPSET

ke

peOLESKELU, LAPSET to JA LAPSIPERHEET myönteiset tekijät

VAHVUUDET VIIKKORYTMI

PÄIVÄRYTMI

VIIKKORYTMI

HEIKKOUDET

VUOSIRYTMI

kesä

su

ti

KÄVELY, LENKKEILY, KAIKEN IKÄISET Kävely ja lenkkeily, kaiken ikäiset LÄPIKULKU, KAIKEN Läpikulku, kaikenIKÄISET ikäiset

kevät

LIIKUNTA, KAIKEN Liikunta, kaikenIKÄISET ikäiset la

syksy

ke

TAPAHTUMAT Tapahtumat LEIKKI, LAPSET Leikki, lapset OLESKELU, AIKUISET pe Oleskelu, aikuiset

to

sisäiset tekijät

aamupäivä

talvi

kielteiset tekijät

VUOSIRYTMI ma

yö

syksy

OLESKELU, AIKUISET

aamupäivä

iltapäivä

kevät

OLESKELU, LAPSET Oleskelu, lapset JA ja LAPSIPERHEET lapsiperheet

ulkoiset tekijät

VUOSIRYTMI

talvi

kesä ti

4

KÄYTTÖ – RATINAN RANTAPUISTO

Ratinan rantapuiston käyttäjät määräytyvät pitkälti alueen tarjoamien toimintojen mukaan. Alueella sijaitsee aktiivisesti käytössä oleva, keskusta-alueen ainoa koirapuisto. Sen vieressä sijaitsevaa nurmialuetta käytetään erilaisten tapahtumien areenana. Suurin alueella järjestettävä tapahtuma on kaksipäiväinen Blockfest, joka keräsi kesällä 2015 noin 60 000 kävijää (Jokelin 2015). Rantaalueelle sijoittuu myös pienimuotoinen polttonesteen jakeluasema pienveneille. Ratinan rantapuisto toimii myös merkittävänä läpikulkupaikkana.

UHAT

ke

kevät

syksy

o

talvi

UHAT

syksy

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

89

90

5 5

V I S I O

Luvussa esitellään analyysien pohjalta koostetut visiot. Aluksi alueelle esitellään kehittämisstrategia ja sitten osa-alueiden toiminnalliset ja maisemalliset kehittämisvisiot.

91

Toiminnallinen, kuohuva, liikkuva, aktiivinen, nopea, runsas, pauhuava, 채채nek채s

92

Hidastunut, pysähtynyt, rauhallinen, verkkainen, soljuva, pysähtyvä, hiljainen, rauhoittuva, tasoittunut

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

93

SUVANTO Hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.

Leveä ja syvä kohta joessa, jossa vesi liikkuu muuta jokea hitaammin.

Musiikissa suvanto kuvaa rauhoittumista ennen suurta nostatusta.

Suvannossa vesi soljuu rauhallisesti.

RATINAN SUVANTO Ratinan suvanto on ainutlaatuinen paikka, joka erottuu positiivisesti muusta koskiympäristöstä.

Suvanto on korkealaatuinen ja laadukas kaupunkilaisten kohtaamispaikka.

Suvannosta pääsee laskeutumaan veden äärelle.

Suvannossa voi ihailla veden soljuvaa rauhallista liikehdintää.

Ratinan suvantoon pysähdytään oleskelemaan.

Ratinan suvanto tarjoaa rauhoittumista arjen kiireistä.

Ranta-alue, jossa tarjolla on erilaisia toimintoja.

Suvannossa on tekemistä eri vuodenaikoina kaikenikäsille.

94

5

TAMPERE VIRTAA

Ratinan suvanto on ainutlaatuinen paikka, joka erottuu muusta koskiympäristöstä positiiviselle tavalla, mutta on myös luonnollinen jatke muulle koskenvarren korkealaatuiselle ympäristölle.

Suvannon ympäristö yhtyy sujuvasti myös kaupungin muihin toiminnallisiin akseleihin ja tapahtumapaikkoihin, ja se on tärkeä osa kaupungin imagoa.

Ratinan suvannossa voi pysähtyä oleskelemaan, ja se tarjoaa rauhoittumista arjen kiireistä. Siellä on monenlaisia toimintoja, jotka sopivat eri-ikäisille käyttäjille, sekä erilaiseen sosiaaliseen ja itsenäiseen tekemiseen.

Veden eri olomuodot ja sen arkkitehtuuri ovat vahvasti läsnä Tampereen kaupungissa. Myös suvannossa vesi on vahvasti läsnä. Suvanto tarjoaa monenlaisia paikkoja veden äärellä oleskeluun.

Hidastunut – Oleskeltava Laukontori

Kuohuva – Aktiivinen stadionin ranta

Putoava – Laskeva rantapuiston jyrkänne Tasoittunut – Muuntuva rantapuisto

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

95

KUOHUVA – AKTIIVINEN STADIONIN RANTA

SOLJUVA – OLESKELTAVA LAUKONTORI

P

P

Tärkeät kevyen liikenteen yhteydet

Sisääntuloväylä kauppakeskuksen ja keskustan välillä

Rantareitti

Avautuvia näkymälinjoja

Rantamuurin porrastus

Tärkeä näkymä

Rannan oleskelualueet

Rantareitti

Toiminnallinen alue: Toritoiminnor, ruokakojut ja -rekat, kirpputoritoiminnot, konsertit, poliittiset tapahtumat

Aktiivinen alue

Tärkeä näkymä Puuistutuksia Uudet rakennukset Oleva rakennuskanta

96

50m

Rantamuurin siirto ja porrastus Puuistutuksia Uudet rakennukset Oleva rakennuskanta

50m

TASOITTUNUT – MONIKÄYTTÖINEN RANTAPUISTO

LAUKONTORI Laukontori on laadukas kaupunkimatkailukohde, joka palvelee niin paikallisia kuin ulkopuolisia kävijöitä ympärivuotisesti. Laukontorin läpi kulkee selkeä jalankulku- ja pyöräilyverkosto. Alue koetaan paikkana, johon voi tulla oleskelemaan myös käyttämättä kaupallisia palveluita. Rantaan pystyy istahtamaan oleskelemaan veden äärelle. Toritoimintoihin ja kivijalkakauppoihin on liitetty terassipaikkoja.

Laukontorilla on tapahtumaa myös iltaisin, ja se on saavutettavissa erilaisin kulkuvälinein, jalan ja pyörällä. Myös omalla veneellä saapuminen on mahdollista.

RATINAN STADIONIN RANTA Ratinan stadionin ranta on monipuolinen ja aktiivinen kohtaamispaikka, jonka toiminnot tukevat stadionin palveluita. Se on myös tärkeä saapumisympäristö Ratinan kauppakeskukseen.

Rantareitti on suosittu ja kovassa käytössä. Sen varrelle voi pysähtyä harrastamaan tai oleskelemaan. Aktiviteetit tarjoavat mielenkiintoista tekemistä kaikenikäisille. Ryhmitellyt puuistutukset tuovat Ratinan stadionin historiallista julkisivua esille. Samalla ne tarjoavat erilaisia näkymiä Ratinan suvannon yli.

P

50m

Ravintolalaivojen rannanpuoleiset toiminnot on kauniisti liitetty rantatörmään. Jätepalvelut ja logistiset toiminnot eivät hallitse kaupunkikuvaa.

RATINAN RANTAPUISTO

Rantareitti Oleskelualue

Ratinan rantapuisto on aktiivinen tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Siellä voi nauttia niin isommista tapahtumista kuin päivittäisestä omaehtoisesta tekemisestä. Ratinan rantapuistoon voi tulla piknikille, ja sen rannoilta voi kalastaa päivällisen grilliin.

Tapahtumanurmi Koirapuisto

Rantapuiston korkeimman kohdan viheralue on aktiivinen, ja sieltä avautuu hienot näkymät Nalkalanrantaan ja suvannon ylle.

Rantapuisto tarjoaa tekemistä myös lapsille.

Toiminnallinen rinne Voimakas maastonmuoto Näköalapaikka Uudet rakennukset Oleva rakennuskanta

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

97

98

6

S U U N N I T E L M A Luvussa esitell채채n analyysien ja vision pohjalta muodostettu yleissuunnitelma sek채 osa-aluesuunnitelmat Laukontorin, Ratinan stadionin rannan ja Ratinan rantapuiston alueille.

99

KOSKIKESKUS

LAUKONTORI +80.1

+79.0

ensilta

Vuolte

RATINAN SUVANTO +79.5

+79.1

lta Onsi LAUK

NALKALANRANTA

+80.0

+84.3 +79.1 +79.0

RATINAN KAUPPAKESKUS

RATINAN STADION

+86.6

RATINAN RANTAPUISTO +79.1

+79.0

silta RATINAN

100

+87.2

6

YLEISSUUNNITELMA - TAMPERE VIRTAA

Virtaus alkaa Ratinan rantapuistosta, jossa toiminnallinen koski putoaa alas puiston jyrkännettä. Aktiivinen putous johtaa stadionin rantaan, jossa kosken kuohujen lomaan sijoittuu erilaisia toimintoja. Hiljalleen kosken kuohu rauhoittuu ja Laukontorille saavuttaessa veden liike muuttuu hypnotisoiviksi pyörteisiksi.

Soljuvan liikkeen sekaan pääsee rauhoittumaan ja nauttimaan torin tapahtumista. Liike kulkee Laukonsillan yli takaisin rantapuistoon, jossa tasoittunut auringossa kylpevä pinta tarjoaa monitoimisen vehreän tilan erilaisille omaehtoisille ja järjestetyille tapahtumille.

Hidastunut – Oleskeltava Laukontori

Kuohuva – Aktiivinen stadionin ranta

Putoava – Laskeva rantapuiston jyrkänne Tasoittunut – Muuntuva rantapuisto

YLEISUUNNITELMA 1:1000 pienennös 50% RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

101

102

L AU K O N T O R I 103

+83.1

TAKON TEHDAS sähköiset +82.1 ruokakojut - ja rekat

+82.5

+81.8

+81.7

mopoparkit

bussipysäkit toritoiminnot +81.5

Paviljonki +80.9 +80.6 +80.5

LAUKONTORI kiveys

+79.7

pyöräliikenne pyöräliikenne

perinteiset myyntipöydät

+80.1

+80.2

+80.2

istutusalue

huoltoajo ja lastaus

penkki

13 ap

toritoiminnot

+79.3

+79.6 +80.5

puiset oleskeluportaat

+80.2

15 pp

penkki +79.6

15 pp

Laukontorin paviljonki

terassi

+79.7 +80.3

oleva istutusalue +79.5

nne

ike

asfaltti

104

+78.8

p

Laukonsilta

NALKALANRANTA

äli yör

+79.6

20 pp

+79.1

säilytettävät satamatoiminnot

puulaituri

+79.0

KeHRÄsaaRi

VuoLTeenToRi

KosKiKesKus

+78.9

uusiokäytetyt luonnonkivet ja ketjut

VuoLTeensiLTa

6

LAUKONTORI

Laukontorille saapuminen ei jää huomaamatta. Aukioaluetta on korostettu yhtenäisellä kiveyspinnalla, joka nivoo torin eri osaalueet yhteen. Pinta kuvastaa soljuvan kosken pyörteitä ja se toimii torialueen katseenvangitsijana.

Perinteinen toritoiminta säilyy, ja sitä pyritään vahvistamaan entuudestaan. Uusia myyntipaikkoja on osoitettu torin pohjoiseen osaan, jonne myös sähköiset ruokakojut ja -rekat siirretään.

Nykyisin kojut muodostavat autotien vieressä häiritsevän rajan pohjoisen ja eteläisen osan väliin. Siirrolla aukiosta saadaan toimivampi ja yhtenevämpi tila. Pohjoisosassa sijaitseva uusi kahvila-paviljonki jatkaa kiveyksen pyörteiden muotokieltä. Toria reunustavat kivijalkakaupat saavat terassit, joiden myötä ne osallistuvat torielämään.

Toriaukion läpi kulkee hidastettu autokaista, joka on huomaamattomalla korostuksella erotettu muusta aukiopinnasta. Pyöräliikenne on ohjattu erilliselle väylälle autokaistojen viereen.

Jalankulkijan liikkuminen on aukiolla vapaa, eikä siksi katutasoon ole osoitettu erillisiä ylityspaikkoja.

Puuistutukset tuovat vehreyttä rakennettuun tilaan. Veden äärelle pääsee laskeutumaan portaikkoa pitkin. Rantaan rajautuvalle Laukontorin paviljongille on esitetty terassialue veden äärelle.

LAUKONTORI OSA-ALUESUUNNITELMA 1:500 pienennös 70% RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

105

VEDEN PYÖRTEET TORIN PINTA 1:2000

Hidastunut - Oleskeltava Laukontori

HISTORIALLISET ELEMENTIT KALUSTEET 1:2000

Säilytettävät valaisimet Perinteinen torivalaisin Täydentävä valaisin

Perinteiset myyntipöydät

106

"Katseeni pysähtyy veden pintaan. Sen liikkeet, erilaiset pyörteet, ovat kiehtovia ja rauhallisia - lähes hypnotisoivia. Aurinko kimaltelee vedenpinnan muotoja vasten.

Punatiilisten rakennusten heijastukset rikkoutuvat pyörteisiin. Pyrin kääntämään pääni toiseen suuntaan, mutta yhä uudelleen löydän katseeni veden rauhallisista soljuvista pyörteistä."

Laukontorilla on käytössä perinteisiä torimyyntipöytiä. Ne soveltuvat myös istumiseen ja oleskeluun, mutta niiden ideana on se, että kaupunkilaiset voivat halutessaan vapaasti myydä niillä kirpputoritavaroitaan. Myyntipöytiin ei tarvita erillistä varausta ja pöytien käyttö on maksutonta. Laukontorilla kirpputoritoiminta on ollut aktiivista etenkin kesäaikaan. Myyntipöytien määrää on lisätty torilla.

Lisäksi torilla on arvokkaita perinteisiä torivalaisimia, joiden säilyminen on yksi työn lähtökohta. Aleksis Kiven kadun näkymäakselin päätteessä olevaan valaisimeen on liitetty kello ja betoninen jalusta, joka nostaa valaisimen hieman ylemmälle tasolle alleviivaten sen ikään kuin torin keskipisteeksi. Jalusta on toiminut myös istuskelupaikkana. Suunnitelmassa betoniosaan on kiinnitetty puinen istuinosa.

Torin pinnan pyörteiden muoto jatkuu uuden paviljongin arkkitehtuurissa.

Bellevue platz, Zurich RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

107

108

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

109

LAUKONTORI KIVEYSDETALJ 1:100 VERSIO A

110

Suvannon veden pyörteet, niihin heijastuvat punatiiliset julkisivut ja pyörteissä leikkivät auringonsäteet toimivat Laukontorin kiveyspinnan lähtökohtana.

ERITYSAIHEET, PINTAKÄSITTELY

KIVEYSPERIAATE Suvannon veden pyörteet, niihin heijastuvat punatiiliset julkisivut ja pyörteissä leikkivät auringonsäteet toimivat Laukontorin kiveyspinnan lähtökohtana.

Veden pyörteiden erikoisaiheisiin lisätään pintakäsiteltyä kiveä, joka heijastaa auringonvaloa eritavalla.

Peruspinta on toteutettu perinteisestä tiililadonnasta poikkeavalla pystysuuntaisella ladonnalla. Pintaa rikkovat pyörteet, joihin on lisätty auringonvaloa voimakkaammin heijastavaa pintakäsiteltyä kiveä. Pyörteiden sisään jäävä peruspinta vaalenee kohti pyörteiden ytimiä.

LADONTA

Tiilenmallinen kivi voi olla maatiili, betoni- tai graniittikivi. Kiven mitoitus luo muistumaa kosken varren punatiilisistä historiallisesti arvokkaista julkisivuista. Harmaat sävyt korostavat punatiilistä ympäristöä.

Pyörteet leikkaavat peruspintaa jättäen ladontaan pieniä sirpalemaisia paloja. Ladonta kestää lumenaurauksen ja routimisen, kun kivet tiivistetään oikein. Betonikiveä ei suositella leikattavan näin pieniksi osiksi, koska sen kestävyys heikentyy. Tässä mielessä maatiilen tai luonnonkiven käyttö olisikin suositeltava materiaaliratkaisu. Jatkotyöstössä ladontaa tulisi tarkastella niin, että alle 9 cm2 kiviä käytettäisiin mahdollisimman vähän, sillä ainoastaan sen ja sitä suurempien kivien kestävyys aurauksen yhteydessä voidaan taata. Pienet kivet voidaan myös saumata kovettuvalla sauma-aineella, joka estää niiden irtoamisen maan routimisen ja lumenaurauksen yhteydessä. (Jokinen 2016; Pyykönen 2016.)

Hämeenkadun ja Kuninkaankadun risteys, Tampere

Grønnegade, Odense Versiossa A pyörteet leikkaavat peruspintaa jättäen pieniä palasia ladontaan. Pienet kivet kestävät lumenaurauksen ja routimisen, kun ne tiivistetään oikein. Kivet on myös mahdollista saumata kovettuvalla sauma-aineella.

+ 80.6

PERIAATELEIKKAUS 1:100

PYÖRÄKAISTA 3 metriä

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AUTOKAISTA 6 metriä

reunakivi +5 cm

LAUKONTORI ETELÄINEN AUKIOTILA

reunakivi +5 cm

perinteinen torivalaisin

puuistuin

+ 80.1

matala pollari

+ 80.3

LAUKONTORI POHJOINEN AUKIOTILA

111

LAUKONTORI KIVEYSDETALJ 1:100 VAIHTOEHTOINEN VERSIO B

LIIKENNEKAISTOJEN RAJAUS

Luna square, Madrid 112

matala reunakiveys shared spacetyylisessä ratkaisussa

Gronnegade, Odense matala pollari

Valaiseva pollari herättää kulkijan huomion myös pimeään aikaan.

VAIHTOEHTO A - TIILEN MALLINEN KIVI 257 x 123

KIVEYSPERIAATE - VAIHTOEHTOINEN VERSIO Esitetty ladontatapa herätti kuitenkin paljon keskustelua ohjausryhmän kokouksessa, jossa pohdittiin, onko peruspintaa rikkova rajaus tehokas ratkaisu, koska kiviä joudutaan leikkaamaan pyörteiden ladontaa varten määrämittoihin.

Halusin kuitenkin osoittaa, että toripinnan toteutus ei ole ladontatyyppiin sidonnainen, vaikka alkuperäinen tiilenmallinen ladonta on mielestäni ensisijainen vaihtoehto.

Ladonta voidaan ratkaista usealla tavalla niin, että samanaikaisesti voidaan säilyttää pyörteet kiveyksen pinnassa. Vaihtoehtoisena ladontatyyppinä on esitetty kahdesta kivimallista koostuva ladonta, jossa leikattavia kiveyskohtia syntyy ainoastaan erikoistilanteissa kuten kadun ja rakenteiden linjoihin osuessa. Ladonta pyörteineen voidaan siis toteuttaa ilman leikkauksia. Peruspinta koostuu isommasta kivikoosta, ja pyörteitä on korostettu pienemmällä kivikoolla. Pyörteiden joukossa tulisi olla pintakäsiteltyä, auringonvaloa heijastavaa kiveä.

1:50

VAIHTOEHTO B 150 x 150

300 x 300

Pyörätien ja toriaukion rajapintaan on ehdotettu matalaa pollaria. Niiden kestämistä lumenaurauksen yhteydessä pohdittiin myös kokouksessa. Vaihtoehtoisesti on esitetty reunakiveystä, joka rajaa liikennekaistan muusta alueesta. Tällaisessa shared space –tyylisessä ratkaisussa, jossa liikkuvuus torialueella on vapaa, reunakiveys voi olla hyvinkin matala, jalankulkua korostava.

Kiveyspinnan jatkuminen myös liikennekaistoille hidastaa liikennettä toriaukiolla.

1:50

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

113

AKTIIVINEN TILANNE Normaali käyttö

MAKSIMI TILANNE Kalamarkkinat

HILJAINEN TILANNE Talvi

ERIKOISTILANNE Esitys tai tapahtuma

114

MUUNTOJOUSTAVUUS Vaikka jalankulku on vapaata koko shared space –tyylisellä torialueella, sen pääkulkulinjat on huomioitu toritoimintoja sijoittaessa. Nykyinen tilanne, jossa pyörätie kulkee jalankulkijoiden kanssa jaetulla kaistalla rantaa pitkin, ei toimi. Pyöräliikenne onkin ohjattu erilliselle väylälle autokaistojen viereen. Näin edistetään liikenteen sujuvuutta ja vältetään törmäystilanteita. Samalla torialueet jäävät liikenteeltä vapaaksi.

KULKUKAAVIO, 1:2000 Pyörätie Pyöräparkki Jalankulun pääkulkulinjat

Toritila on luonteeltaan joustava ja ottaa erilaiset tarpeet huomioon. Laukontorilla järjestetään isompiakin tapahtumia kuten kalamarkkinoita, jotka täyttävät koko aukiotilan. Talvella tori hiljenee, ja alue toimii keskustan tärkeänä lumenkasauspaikkana.

Torilla on puitteet myös erikoistilanteisiin kuten erilaisiin musiikkiesityksiin tai poliittisiin tilaisuuksiin. Myyntipöytiä voi tällöin asetella katsomomaiseen järjestykseen.

MUUNTOJOUSTAVA TILA, 1:2000

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

115

116

TILALLISUUS Toritoimintojen luonteen vuoksi torin tilallisuus on jatkuvasti muutoksessa. Oman lisänsä muuntuvaan tilallisuuteen luovat Laukontorin satamaan rantautuvat alukset ja risteilylaivat. Etelässä Laukontori rajautuu suvannon rantaan, jossa rantatörmän porrastuksilta pääsee oleskelemaan veden ääreen. Korkeat rantamuurit on aidattu luonnonkivillä ja ketjuilla, jotka sijaitsivat aiemmin pysäköintialueilla. Pohjoisessa torin pinta nousee jyrkemmin ja rajautuu rakennusten julkisivuihin.

Läntistä torin laitaa on korostettu vehrein puuistutuksin. Puurivit jäsentävät myös liikennettä ja ohjaavat näkymiä rantaan päin. Samalla ne korostavat pohjoisen ja eteläisen aukiotilan toiminnallisten alueiden yhteen nivoutumista. Takon tehtaan pysäköintialueen ja kevyen liikenteen välissä on viheralue puuistutuksineen.

Aleksis Kiven kadun akselin päässä on torin keskipiste, betonialustainen kellollinen torivalaisin. Muut torivalaisimet rytmittävät aukiotilaa. Pohjoista aukiotilaa täydentää uusi pysyvärakenteinen kahvilapaviljonki, jonka julkisivun pyöreä muoto on kutsuva kaikista ilmansuunnista lähestyttäessä.

LAUKONTORI AKSONOMETRINEN TARKASTELU 1:500 pienennös 90%

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

117

118

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

119

120

R AT I N A N

S TA D I O N I N

R A N TA 121

RATINAN KAUPPAKeSKUS RATINAN STADION OLYMPIA AUKIO Kevyen liikenteen tunneli

+84.3

+84.2

13 pp

16 pp +80.0

+79.0 penkki

jätehuolto

pingispöydät +80.7

valaisinmasto kauppakeskuksen pumppaamo sprinkleri/jäähdyttämö

maastoon integroidut portaat

ny

ky

in

en

ra

nt

am

uu

ri

säilytettävä kasvillisuus

+79.1

+79.2

+79.1

aurinkotuolit

122

puiset oleskeluportaat

penkki aita +79.1

oleskelulaituri

valaisinmasto

+83.2

istutusalue

trampoliinit

+79.0

+84.6

+79.9

huoltoajoyhteys +78.9

16 pp penkki

+78.9

riippumatto turvahiekka

popupkontti

+79.0

penkki

monitoimipelikenttä riippumatto

keinut turvahiekka +78.8

Hissi

istutusalue

valaisinmasto penkki

6

RATINAN STADIONIN RANTA

Ratinan stadionin ranta toimii tärkeänä rantareittinä keskustaalueen ja kosken rantojen puistonauhojen sekä järven rantojen virkistysalueiden ja uusien asuinalueiden välillä. Samalla se toimii edustavana aktiivisena ympäristönä Ratinan stadionille sekä merkittävänä sisääntuloväylänä 2018 valmistuvalle Ratinan kauppakeskukselle. Ilta-aurinkoon kohdistuva ranta kauppakeskuksen edustalla on porrastettu.

Kuohuva koski piirtyy ranta-alueelle. Virtaviivoja rikkovat erilaiset saarekkeet, jotka toimivat muistumina kosken vanhasta kivikkoisesta ulkomuodosta. Jotkut virtaukset ovat niin voimakkaita, että ne rikkovat rantaviivan. Näiltä laiturimaisilta ulokkeilta suvannon ympäristöä pääsee tarkkailemaan aivan uudella tavalla.

LauKonsiLTa

RATINAN STADIONIN RANTA OSA-ALUESUUNNITELMA 1:500 pienennös 70% RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

123

KOSKEN HISTORIA AKTIIVISTA ALUETTA RIKKOVAT SAAREKKEET 1:2000

Kivikkoinen koski

AKTIIVINEN KOSKI AKTIIVINEN ALUE, KOSKEN KUOHU 1:2000

Kuohuva - Aktiivinen stadionin ranta

TOIMINNALLISET ALUEET 1:2000

124

"Tammerkoski oli aikoinaan kivikkoinen ja nykyistä leveämpi, ja sen pauhu kantautui kauas. Nykyään koski virtaa vuodenaikojen mukaan. Joskus kuohut voivat olla hyvinkin voimakkaita, lähes virtaviivaisia. Toisinaan ne taas uppoavat syvälle ja nousevat pintaan voimakkaina pumpulimaisina pyörteinä. Virtaviivoissa on jotain mielenkiintoista. Niillä on selkeä suunta, ja niiden valkoinen linja rikkoo määrätietoisesti harmaata veden pintaa.”

ISTUTUSALUEEN REUNA: korkeus 100-900 mm

PENKKI: puupinta 100 mm

Rantareitti kulkee rantatörmän myötäisesti. Sen varrelta pääsee pujahtamaan saarekkeiden väliin, josta löytyy erilaisia oleskelupaikkoja ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten pop-up –toimintaan vuokrattava kontti, riippumattoja, pingispöytiä, trampoliineja, monitoimikenttä, sekä keinut. Myös ravintolalaivat aktivoivat veden rajaa.

Saarekkeet ovat erimuotoisia, ja niiden reunat ovat kaltevia, ikään kuin kosken kuohujen muokkaamia. Saarekkeet toimivat istutusalueina ja niiden reunaan on liitetty puisia penkkejä. Jotkut kaltevat pinnat ovat niin syviä, että myös niiden päällä voi oleskella. Saarekkeiden etäisyyksissä on huomioitu kaupungin toive siitä, että huoltoliikenne onnistuisi saarekkeiden välissä.

ISTUTUSALUE: heinät ja maanpeiteperennat

VALAISTUS: integroitu erikoisvalaistus 50 mm

SAAREKE, DETALJ-LEIKKAUS 1:50 RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

125

126

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

127

Porrastukset – Tunnelmavalaistus

Saarekkeet – Tunnelmavalaistus

VALAISTUS, 1:1500 Valaisinpylväät – Perusvalaistus

128

Su va n

to ka tu

KUS KIKES KOS up Ka us sk ke pa

TA

aukio

N RA AN TIN RA

iaOlymp

AN RATIN PUISTO A RANT

KULKU, 1:2000

S ASTAU

N

L LTO +

SE UK SK KE LI PA AL UP KIH KA RK PA

UO JÄTEH N RATINA N STADIO

O PUIST TUMA H A P TA

HUOLTO- JA LIIKENNE, 1:2000 Lisäksi saarekkeet on sijoitettu niin, että niiden ja Ratinan stadionin välistä mahtuu kulkemaan isokokoinenkin rekka. Sekä Ratinan stadioniin että Ratinan rantapuiston tapahtuma-alueelle on säilytetty huoltoyhteys. Stadionin ja ravintolalaivojen jätehuolto on keskitetty katualueen lähelle, ja se liittyy yhteen saarekkeeseen. Katualue päättyy kauppakeskuksen parkkihalliin, mutta rannanpuoleinen ajoyhteys yksityiseen parkkihalliin on säilytetty.

Sekä veden äärelle laskeutuvissa oleskeluportaissa että saarekkeiden reunoissa on integroitu tunnelmavalaistus. Portaissa valo laskeutuu sen yläreunasta alas heijastaen koko portaan pinnan.

Saarekkeessa valonlähde sijaitsee alareunassa, jolloin valo hohkaa reunan alta. Perusvalaistus on ratkaistu valaisinmastoilla, joista kohdevalaistus osoittaa pääkulkuväylälle sekä toiminnallisille alueille.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

129

STADIONIN RANTA KOSKEN KUOHU, DETALJ 1:100

130

Kivikkoinen koski ja kosken kuohu

MAALIKUVIOITA ASFALTTIPINNOILLA

MAALIKUVIOT – KOSKEN KUOHU Stadionin ranta-alue on tällä hetkellä pääosin asfaltoitu aina Koskikeskukselle asti. Suunnitelmassa säilytetään asfaltti pintamateriaalina, jota virtaviivainen valkoinen kosken kuohu rikkoo.

Virran suunta on eteenpäin pyrkivä, mutta sen voimakkaat kuohut rikkovat myös pääsuuntaa.

Superkilen, Kööpenhamina

Opinmäki, Espoo

SAAREKKEET Istutusalueen reuna

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

131

RATINAN SUVANTO

A’

ylävesi +77.120 keskivesi +76.900 alavesi +76.100

+79.1

trampoliinit

+79.4

A

+79.0

Kauppakeskuksen pumppaamo sprinkleri/jäähdytys

+80.0 Huolto- ja jäteajoyhteys +84.3

+80.7 Kauppakeskus sisäänkäynti Kevyen liikenteen tunneli

OLYMPIA AUKIO +84.2

132

VII

Ajoyhteys

LIIKENTEELLINEN SOLMUKOHTA Ratinan kauppakeskukseen ohjautuvat sujuvat kulkuyhteydet ovat edellytys sen toiminnalle. Nykyisellään ranta-alue ei palvele 2018 valmistuvaa kauppakeskusta. Kauppakeskukseen tulisi päästä sujuvasti niin sen alatasossa olevalta portilta kuin ylätasossa sijaitsevan Ratinan aukion kautta kulkevalta pääsisäänkäynniltä. Myös selkeä yhteys kauppakeskuksen kanssa valmistuvalle kevyen liikenteen tunnelille on tärkeä. +79.1

Saarekkeet ja virtaviivat on aseteltu niin, että ne jäsentävät tätä liikenteellistä solmukohtaa. Lisäksi rannan puoleiselle viheralueelle maastoutuu kauppakeskuksen ilmanottokanavia. Alue on jätetty yleisilmeeltään avoimeksi, aukiomaiseksi sisääntuloväyläksi, joka palvelee tarpeen vaatiessa myös isoja ihmismääriä.

Suuret oleskeluportaat liittyvät aukiomaiseen tilaan. Ne palvelevat niin uuden kauppakeskuksen kuin Koskikeskuksen ja Ratinan stadionin sekä rantaraitin käyttäjiä.

Yksityisen parkkihallin sisäänkäynti

VII

79.4

+83.2

76.9

III

RATINAN STADIONIN RANTA TARKENNOSSUUNNITELMA 1:375 DETALJ LEIKKAUS A-A’ 1:50 RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

133

134

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

135

KASVILLISUUSPERIAATE 1:1500

PUISTOMAINEN

rehevä korkea värikäs

Ilmeeltään ja tilallisuudeltaan vaihtelevat perennat

136

URBAANI

niukka matala vihreä

KASVILLISUUSPERIAATE Kasvillisuus vaihettuu aukiomaisesta kauppakeskuksen ympäristöstä ja katutilasta kohti Ratinan rantapuiston vehreää tilaa.

Aukiolla kasvillisuus on matalampaa ja yleisilmeeltään vihreämpää. Puistoa kohden se rehevöityy ja muuttuu värikkäämmäksi.

Kasvilajeja ei diplomityön puitteissa ole määritelty, mutta lajisto tulisi kuitenkin olla perenna- ja heinälajeja suosivaa sekä helppohoitoista. Vuodenaikoja voimakkaasti ilmentäviä kasvilajeja tulisi suosia. Katualueen lähellä istutusalue voi olla myös nurmipintaista.

Puistomaisella alueella kasvillisuus on paikoin hyvinkin runsasta, jolloin sen siimekseen pääsee paikallisesti ikään kuin sukeltamaan. Kuitenkin myös korkean ja runsaan kasvillisuuden alueella on korkeusvaihtelua. Korkean kasvillisuuden sijoittamisessa tulisi ottaa huomioon se, ettei ikäviä turvallisuuden tunteen tasoa laskevia taskumaisia piilopaikkoja synny kaupunkiympäristöön.

Saarekkeet on pyritty myös asettelemaan niin, että myös korkeaa kasvillisuutta käyttäen tällaiset alueet pystytään helposti välttämään.

KASVILLISUUSPERIAATE

1:100

Kasvillisuuden vaihettuminen matalasta urbaanista runsaaseen puistomaiseen.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

137

Oleskeluportaat

Pingispöydät

Oleskelulaiturit

Riippukeinut

Trampoliinit

Kauppakeskus

Kevyen liikenteen tunneli

RATINAN STADIONIN RANTA JULKISIVU 1:400 (75% pienennös) 138

Portaat Olympia-aukiolle

Oleskelulaituri

Ravintolalaivojen kiinnittymisalue

Popup -kontti

Monitoimiareena

Istuskelupaikat

Super-keinut

Monitoimikenttä

Huoltoajoyhteys

Ravintolalaivat

Isot keinut

Oleskelu laituri

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Laukonsilta

139

RATINAN STADIONIN RANTA AKSONOMETRISET LEIKKAUSTARKASTELUT 1:400

140

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

141

142

R AT I N A N

R A N TA P U I S T O 143

+85.5

RATINAN STADION

+85.4

+85.2

+84.6 +86.6

KOIRAPUISTO

+8

6.0

Kiipeilyteline turvahiekka

perennaistutus

+79.0

5.0

+8

olemassa oleva taideteos nurmi +84.3 +84.6

+83.6

+84 .0 +83 .0

Jäätelökioski

amfiteatteri +82.1

LEIKKIPAIKKA +79.3

+82.0

turvakumi

A

säilytettävä valaisin

oleskelurinne

+80.4

.0 +81 .0

+80

+80.2 +79.5

+79.5

a ilt ns

ko au

L

piknik-pöydät

RATINAN RANTAPUISTO monitoiminurmi +79.1

+79.1

penkki

+7 9.5

+79.1 9.5

piknik-pöydät

+7

+78.9

Polttoaineasema

144

penkki

A’

+83.6

6

+87.2

RATINAN RANTAPUISTO

Ratinan rantapuiston tasaista nurmialuetta on laajennettu ja Ratinan sillan läheisyyteen sijoittuvaa kevyen liikenteen reitistöä on jäsennelty selkeämmäksi. Tasainen nurmialue tarjoaa puitteet monenlaisille erikokoisille järjestetyille ja omaehtoisille toiminnoille. oleskelukummut

valaisinpylväs

olemassa oleva uLKoLiiKunTaPaiKKa

+8

0.5

+79.5

Koirapuisto on keskusta-alueen ainoa ja siksi kovassa käytössä. Se on puitteiltaan hyvä ja toimiva kokonaisuus, joten se on suunnitelmassa säilytetty ennallaan.

katukoripallokentät

Ratinan sillan alla sijaitseva katuliikuntapaikka on aktiivisessa käytössä. Kaupunki on tulevan kesän 2016 aikana lisäämässä sinne liikuntavälineitä. Puiston puolelle on suunnitelmassa lisätty muutama katukoripalloalue tukemaan liikunnallisia toimintoja.

+79.4 +78.8

grillipaikka grillipaikka +79.6

a iLT

ns

a Tin Ra

A’

+85.8

RATINAN RANTAPUISTO OSA-ALUESUUNNITELMA 1:500 pienennös 70% RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

145

KOSKEN PUTOUKSET

AKTIIVISET JYRKÄNTEET

Kastrup, Kööpenhamina

Belleville, Pariisi

The Rampart Wave, Lyon

Putoava - Laskeva rantapuiston jyrkänne

AVOIN VEDENPINTA

MONITOIMI-NURMIPINNAT

Tasoittunut - Hidastunut monipuolinen rantapuisto Tasainen laaja nurmipinta mahdollistaa alueen käytön erilaisiin järjestettyihin ja omaehtoisempiin tapahtumiin.

146

"Keskustassa vesi on vaikuttava tekijä. Sen läsnäolo, korkeuserot, olomuodot, ja arkkitehtuuri. Maisemaputous tippuu jyrkästi alas. Sitä voi ihailla jo kaukaa, ja lähemmäs saavuttaessa sen kuohunta ryhtyy hallitsemaan ympäristöä. Ääni on voimakas. Ilmassa leijuva vesihöyry tuntuu iholla ja maistuu huulilla.

Lopulta kaikki tasaantuu - rauhoittuu. Jäljelle jää veden pinta, jossa tuulen vire leikkii.

Aurinko kimaltelee liplatusta vasten. Täällä vesi on sellainen, johon ihminen pääsee osaksi. Se tarjoaa puitteet monenlaiselle toiminnalle. ...Toisaalta kuka tietää mistä kierros alkaa taas uudestaan."

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Puistoa reunustaa porrastuva jyrkänne, jolla ei nykyisellään ole toiminnallista funktiota. Lisäksi se eristää puiston ylimpään kohtaan sijoittuvan nurmialueen. Syrjään jääneeltä alueelta on kauniit maisemat Nalkalanrannalle ja suvannon ylle.

Jyrkänteelle sijoittuu ylös asti ulottuva aktiivinen leikkialue. Huipulta jyrkänteen muoto jatkuu veistosmaisena leikkivälineenä, jonka huipulta voi kurkistaa stadionin tapahtumiin sekä ihailla kauas kantautuvia näkymiä ja puiston tapahtumia.

Koirapuiston kupeessa sijaitsevaan rinteeseen on sijoitettu porrastettu amfiteatteri, joka rajautuu ympyränmuotoiselle areenalle. Areenalla voi niin tanssia kuin järjestää esiintymistilaisuuksia tai pienimuotoisia otteluita sekä pelejä.

147

148

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

149

Jäätelökioski

RATINAN RANTAPUISTO PERIAATELEIKKAUS A-A’ 1:200 75% pienennös

150

Kiipeilyrinne

Olemassa oleva kumiankka

Amfiteatteri

Monitoiminurmi

Oleskelukumpareet

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Rantaraitti

151

152

PIKNIK -PAIKAT Rantapuistoon sijoittuu yksityisempiä grillialueita, joilta pääsee myös laskeutumaan suvannon veden äärelle. Toisaalta laiturille voi kiinnittyä omalla veneellä järveltä saavuttaessa.

Nurmialueet ovat sadesäiden jälkeen usein pitkäänkin märkiä.

Puuston lomaan on sijoitettu piknik-alueita, joiden veistokselliset piknik-pöydät lisäävät alueen käytettävyyttä. Pöytäryhmien seassa on yhteiskäyttöön tarkoitettuja grillejä, jotka aktivoivat yhteisöllistä toimintaa.

Rantapuistossa sijaitsee myös yhteisöllisempiä grilli- ja piknikpaikkoja.

RATINAN RANTAPUISTON YKSITYISEMPI GRILLIPAIKKA AKSONOMETRINEN TARKASTELU 1:100 RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

153

154

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

155

156

7 7

L O P P U S A N AT

157

“The city is never completed. It has a beginning but it has no end. It's a work in progress, always waiting for new scenes to be added and new characters to move in.”

Bjarke Ingels 2014

“But in art or architecture your project is only done when you say it's done. So if you want to rip it apart at the eleventh hour and start all over again you never finish.”

Maya Lin 2000

158

7

LOPUKSI

Tämän diplomityön tehtävänä on laatia ideasuunnitelma Ratinan suvannon ympäristöön. Tavoitteenani on luoda alueelle persoonallisten kaupunkitilojen keskittymä, joka nivoo yhteen keskustan ja koskenvarren kulttuurihistoriallisen ympäristön sekä uuden etelään rakentuvan ympäristön. Syntyneestä alueesta tulisi samalla korkealaatuinen jatkumo kosken varren arvokkaalle ympäristölle. Yleissuunnitelman yhteydessä tutkin erityisesti sitä, miten ihmiset pääsisivät oleskelemaan suvannon rannoilla veden äärelle.

Suunnittelutehtävän luonteen vuoksi olen taustoittanut suunnitelman kattavasti. Aluksi tarkastelin sitä, mikä on veden ja rantojen rooli kaupungissa. Lisäksi pohdin syitä siihen, että kaupunkien ranta-alueita on maailmalla uudistettu viime aikoina runsaasti ja veden äärelle pääsystä on muodostunut maailmanlaajuinen ilmiö, jota pyritään edistämään erilaisin suunnittelullisin keinoin.

Sen jälkeen analysoin kattavasti suunnittelu- sekä tarkastelualuetta ja taustoitin sen historiaa. Työprosessiin liittyi laajempikin analyysiosuus sekä lukuisia tilallisuus- ja leikkaustutkielmia, mutta lopputulostuksessa halusin säilyttää vain tarinan kulkuun sopivan olennaisen materiaalin.

Suunnitelmaa tehdessäni halusin ratkaista analyysin osoittamat ongelmatilanteet ja puutteet. Vaikka diplomityö on tehty toimeksiantona, olen suhtautunut työhön ennakkoluulottomasti.

Tampereen kaupungin ohjausryhmä on kommentoinut työtäni ilmaisemalla omia näkemyksiään ja jakamalla omaa erityisosaamistaan kaupungista ja sen käynnissä olevista hankkeista. Olen kiitollinen siitä, että kaupunki on sallinut minulle työn tekemiseen vapaat kädet, ja olen saanut itse asettaa työn sisältöön ja suunnitelmaan tarkemmat reunaehdot. Hahmoteltuani konseptin erilaiset ratkaisut loksahtivat nopeasti paikoilleen, ja kokonaiskuva olikin valmiina jo pitkään ennen työn loppuun saattamista. Tämä mahdollisti monipuolisen tarkastelun ja syventymisen erilaisille detaljitasoille.

Suunnittelualueen kaikista osioista Laukontori ja Ratinan stadionin ranta ovat selkeimmin alueita, joita voi kehittää eniten.

Koen, että Ratinan rantapuisto on toiminnallisesti ja maisemallisesti kokonaisuutena toimiva jo sellaisenaankin. Suurin epä-

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

kohta on ranta-alueen eristäytyminen korkealla rantamuurilla ja kasvillisuudella sekä se, että korkeimmalle tasolle sijoittuvaa viheraluetta eikä rinnettä ole hyödynnetty. Laukontorin nykyinen ulkomuoto on arkinen, ja sitä voisi kehittää aktiivisemmaksi toritilaksi ja miellyttävämmäksi ympäristöksi. Pohjoisen torialueen parkkipaikkojen poisto sekä Aleksis Kiven kadun muuttaminen kävelykaduksi tarjoavatkin torin kehittymiselle lupaavat mahdollisuudet. Alueen suurin potentiaali on kuitenkin Ratinan stadionin rannalla, jossa katualueen poistaminen vapauttaa leveän ranta-alueen virkistyskäyttöön. Myös rantamuurin siirtäminen luo hienoja mahdollisuuksia alueelle. Koska nykyinen toimintatarkoitus poistuu kokonaan, muutos tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia alueen kehittymiselle. Ratinan stadionin ranta on myös suurin epäkohta koko koskenvarren ympäristössä ellei jopa Tampereen virkistysalueiden verkostossa. Työssä esitetyn asukaskyselyn tuloksista voi vetää saman johtopäätöksen. Ranta-alueen kehittäminen on kriittisessä vaiheessa, sillä rannan toiminnallinen muutos on edellytys koko vuonna 2018 valmistuvan Ratinan kauppakeskuksen saavutettavuudelle. Se tulisikin nostaa ensisijaisesti jatkotyöstön kohteeksi.

Diplomityö on tehty Tampereen kaupungille jatkosuunnittelun tueksi. Tulevaisuuden suvannon ympäristön tulee erottua muusta koskenvarren ympäristöstä positiivisesti. Sillä tulee olla oma vahva identiteetti, joka nostaa suvannon alueen esille ja luo uuden vetovoimaisen kaupunkitilan keskustaan. Tähän prosessiin tulisi osallistaa myös kaupunkilaisia sekä muita kaupunkitilojen mahdollisia käyttäjiä. Esimerkiksi Laukontorin aktivoimista myös ilta- ja talvikäyttöön tulisi ensisijaisesti suunnitella torimyyjien kanssa. Vuorovaikutus on tärkeää, sillä suunnittelija voi luoda alueelle ainoastaan toiminnalliset puitteet. Kaupunkitilojen todelliseen käyttöön ja sen määrittämiseen tarvitaan asukkaita.

Länsimaisissa suurkaupungeissa on viime vuosina vahvasti kehitetty ranta-alueita kaupunkilaisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin pohjalta. Muutos on jo muodostunut ilmiöksi ja siitä saadut palautteet ovat olleet erittäin myönteisiä. Tampereen keskustassa on ainutlaatuinen vesialueen miljöö ja siten erinomainen mahdollisuus kytkeytyä osaksi tätä maailmanlaajuista suuntausta ja olla Suomessakin yksi edelläkävijöistä.

159

KIRJALLISET LÄHTEET Donner, Julia (2005). Koskimaiseman puistot - Koskipuiston ja Kirjastonpuiston

historiallinen selvitys. Tampereen kaupunki, Vihersuunnitteluyksikkö. Toimittanut

Ranja Hautamäki.

Jääskeläinen, Emmi (2014). Länsiranta, Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon.

Diplomityö, kaupunkisuunnittelun oppituoli, Aalto-yliopisto.

Kuusjärvi, Juuso (2014). Liikkumisympäristöjen ja ulkoilulajien elvyyttävyys. Psykologian

Progadu tutkielma, syyskuu 2014. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

yksikkö, Tampereen yliopisto. <https://tampub.uta.fi/bitstream/ handle/10024/96317/GRADU-1416212440.pdf?sequence=1> (23.4.2016).

Pallasmaa, Juhani (2014). Kohtaamisia, Kirjoituksia arkkitehtuurista ja taiteesta.

Suomentaja Kirsi Heininen-Blomstedt.

ARTIKKELIT JA JULKAISUT Aamulehti (2015). Ratinaan nousee Tampereen suurin kauppakeskus. Aamulehden

verkkojulkaisu 30.3.2015. <http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194970703733/ artikkeli/ratinaan+nousee+tampereen+suurin+kauppakeskus+katso+kuvista+mil ta+se+nayttaa.html> (23.4.2016).

Bjarke Ingels Group (2009). Copenhagen Harbour Bath. Arkkitehtitoimiston kansainväliseen

Archdaily-blogiin kirjoittama julkaisu. <http://www.archdaily.com/11216/

copenhagen-harbour-bath-plot> (23.4.2016).

Braae, Ellen & Diedrich Lisa (2012). Site specificity in contemporary large scale harbour

transformation projects. Journal of Landscape architecture, spring 2012.

Heikkilä Mikko (2012). Saamelaisen Tammerkosken kaupunki. Virittäjä 1/2012. Kotikielen

seura, Helsinki. 117-124 InSitu (2012). Les berges du Rhône. <http://divisare.com/projects/250396-in-situ-les-berges du-rhone> (23.4.2016).

Jokelin, Jantson (2015). Hiphop-festivaali Blockfest uuteen yleisöennätykseen. Helsingin

sanomien artikkeli (23.8.2015). <http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305979670872>

(23.4.2016).

Kummu, Matti; De Moel, Hans; Ward, Philip &Varis, Olli (2011). How Close Do We Live

to Water? A Global Analysis of Population Distance to Freshwater Bodies.

Tutkimusartikkeli. <http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal. pone.0020578> (23.4.2016).

Le Monde (2015). A Paris, une partie des quais rive droite interdite aux voitures en 2016. Le

Monde lehden artikkeli. 18.10.2015. <http://www.lemonde.fr/politique/ article/2015/10/18/a-paris-une-partie-des-quais-rive-droite-interdite-aux voitures-en-2016_4791768_823448.html> (23.4.2016).

Lintunen, Jarmo (2013). Paperitehdas Tampereen ytimessä. Verkkolehti, Kansan Uutiset (8.6.2013). <http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3007751-paperitehdas tampereen-ytimessa> (23.4.2016).

LINK Landskap (2015a). Brannskjær Park. World Landscape Architecture Magazinen

julkaisu 12.3.2015. <http://worldlandscapearchitect.com/brannskjaer-park-oslo norway-link-landskap/> (23.4.2016).

LINK Landskap (2015b). The waterfront promenade at Åker brygge. Landezine Landscape

Architecturen julkaisu 4.12.2015. <http://www.landezine.com/index.php/2015/12/ the-waterfront-promenade-at-aker-brygge-by-link-landskap/> (23.4.2016).

Louekari, Meri & Lintula Marja (2015). Avoin ranta luo mahdollisuuksia. Arkkitehtiuutiset

(10) 2015.

160

Louekari, Meri (2015). Yli 130 kilometriä rantaviivaa avaa mahdollisuuksia. Helsingin

yleiskaavan blogipäivitys, 29.5.2015. <http://www.yleiskaava.fi/2015/yli-130 kilometria-rantaviivaa-avaa-mahdollisuuksia/> (v).

Malmberg Lari (2015). Mainostoimiston suunnitelma Töölönlahdelle repii Helsinkiä.

Helsingin sanomien artikkeli 15.11.2015. <http://www.hs.fi/kaupunki/

a1447502172508> (23.4.2016).

Malmberg Lari (2016). Töölönlahdella pilaantunutta maata puolen metrin kerros –

uimarantaa alueelle havitteleva mainostoimisto: ”Tämä oli meille hyvä uutinen”.

Helsingin sanomien artikkeli 14.04.2016. <http://www.hs.fi/kaupunki/a146060657

9952?jako=f5bfafb8730c4fa0b056e14eb355bf7d&ref=fb-share> (23.4.2016).

Riikonen Jose (2014). Osaava katukalastaja saa Ruoholahdesta kalan minuutissa. Helsingin

sanomien artikkeli (23.7.2014). <http://www.hs.fi/matka/a1406080174906>

(23.4.2016).

Ramö, Mirja (2014). Ratinan suvantoon tyrkyllä enemmän laivoja kuin mahtuu.

Paikallislehti, Tamperelainen. <http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/290100 ratinan-suvantoon-tyrkylla-enemman-ravintolalaivoja-kuin-mahtuu>

(23.4.2016).

Sandford, Róbinson Rojas (2008). State of the world’s cities - harmonious cities. <http:// www.rrojasdatabank.info/statewc08091.1.pdf> (23.4.2016).

Sweco Architects (2014). Borås textile fashion center. Landezine Landscape Architecturen

julkaisu 12.03.2014. <http://www.landezine.com/index.php/2014/03/boras-textile fashion-center-thorbjorn-andersson-landscape-architecture/> (23.4.2016).

Tastula Anne (2015). Suppaus tuo vesiurheiluun uusia tuulia. Yle-uutiset, julkaistu artikkeli. <http://yle.fi/uutiset/suppaus_tuo_vesiurheiluun_uusia_tuulia_-_katso_video_ lajin_kokeilusta/8115280> (23.4.2016).

Tyrväinen, Liisa; Silvennoinen, Harri; Korpela, Kalevi & Ylen, Matti (2007). Luonnon

merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportti.

Vahtikari, Tanja (2000). Laukontori kauppatorina. Tampereen kaupungin

elinkeinokeskuksen tuottama verkkojulkaisu ”Koskesta voimaa” kaupungin historiasta. <http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/laukonto.htm>

(23.4.2016).

Van Eeckhout, Laetitia (2015). Anne Hidalgo lance l’acte II de la restitution des berges de

la Seine aux piétons. Le Monde-lehden julkaisu 6.5.2015. <http://www.lemonde.fr/ planete/article/2015/05/06/anne-hidalgo-lance-l-acte-ii-de-la-restitution-des berges-de-la-seine-aux-pietons_4628551_3244.html> (23.4.2016).

Vive, Simon (2014). Extraordinary Development Re-connects City With The River Bank.

Landscape Architects Network. <http://landarchs.com/extraordinary development-re-connects-city-river-bank/> (23.4.2016).

VolumeOne Design Studio (2015). Breaking The Edge: Reclaiming Detroit’s Riverfront. World

Landscape Architecture Magazinen julkaisu 11.7.2015. < http:// worldlandscapearchitect.com/breaking-the-edge-reclaiming-detroits-riverfront volumeone-design-studio/> (23.4.2016).

White, Mathew; Smith, Amanda; Humphryes, Kelly; Pahl, Sabine; Snelling, Deborah

& Depledge, Michael (2010). Blue Space: the importance of water for preference,

affect, and restorativeness ratings of natural and built scenes. Journal of

environmental psychology, 30 (4).

Young, Michelle (2013). Urban Interventions on the Seine: Paris Plage, Floating Barges and a

Life Size T-Rex. <http://untappedcities.com/2013/07/09/urban-interventions-on the-seine-paris-plage-floating-barges-and-a-life-size-t-rex> (23.4.2016).

SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT A-Insinöörit Suunnittelu oy (2012). Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö.

(sisältäen liitteet 1-2). Tampereen kaupunki.

Atelier parisien d’urbanisme (2011). Paris, rives de la Seine - Le projet des berges de Seine en 2012. Mairie de Paris. <http://www.apur.org/sites/default/files/documents/ APBROAPU561.pdf> (23.4.2016).

Erola, Antti (2012). Puiden kuntotutkimus 17.9.2012, Ratina. Tampereen infra. Tampereen kaupungilta työn lähtöaineistoksi saatua materiaalia.

Haapala Pertti (2012). Auditionti Tampereen kaupungille. Suomen historian professori, Tampereen yliopisto.

Hemgård, Gretel (2011). Eteläpuiston ja Nalkalanrannan maisemallinen tarkastelu.

Tilaustyönä Tampereen kaupungille.

Jaakola, Maria; Karisto, Maria; Kuokkanen-Suomi, Liisa & Kiljunen-Siirola; Raisa (2013). Vihreä ja merellinen Helsinki 2050, Vistra osa1: lähtökohdat ja visiot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin kaupunki.

Kööpenhaminan kunta, Københavns kommune (2010). Havneparken. Københavns kommune, Brygge og Teknikforvaltningen, Vej og park. <http://kk.sites.itera.dk/ apps/kk_pub2/pdf/027_Havneparken.pdf> (23.4.2016).

Kööpenhaminan kunta, Københavns kommune (2013). En havn af muligheder - Visioner for mere liv ved og i Københavns Havn. Københavns kommune, teknik- og miljøforvaltningen. <http://kk.sites.itera.dk/apps/kk_pub2/pdf/1103_HGj6rdBJcb. pdf> (23.4.2016).

Laiho, Jyrki (2008). Laukontorin kehittämissuunnitelma. Tampereen kaupungin työryhmä 2007-2008.

Museokeskus Vapriikki (2010). Kansallismaisema Tammerkoski. Museo-esite.Tampereen kaupunki ja Vapriikki. <http://www.vapriikki.net/tammerkoskenkaupunki/ Tammerkoski_esite.pdf> (23.4.2016).

Oslon kaupunki (2004). “The Fjord City”- The Plans for Urban Development of The Waterfront. Oslon kaupungin toimittama julkaisu. <http://81.47.175.201/ plalitoral/SIGlitoral/altresplans/oslowaterfront.pdf> (23.4.2016).

Roselli, Suvi (2012). Kehräsaaren historiikki. <http://www.kehrasaarenystavat.fi/ kehrasaaren_historiikki.pdf> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2005). Tampereen viheralueohjelma 2005-2014. Tampereen kaupunki, Yhdyskuntapalvelut 2005. <http://www.tampere.fi/ytoteto/puisto/vao/ tampereenviheralueohjelma.pdf> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2006). Puistot, suojaviheralueet ja hoitoalueet. Tampereen viheralueohjelma, viheralueyksikkö. <http://www.tampere.fi/ytoteto/puisto/vao/ kartat/alue6a.pdf > (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2008a). Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Kaupungin suunnittelupalvelut.

Tampereen kaupunki (2014c). III (Nalkala) JA XIII (Ratina), Tori- ja vesialuetta, laukontori, paviljongin rakentaminen, kaava nro 8515. Tampereen kaupungin julkaisu. <http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8515/hyvaksytyt/8515_ selostus_140805.pdf> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2015a). Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat.

Kaupunkiympäristön kehittäminen /Maankäytönsuunnittelu. <http://www. tampere.fi/liitteet/a/LDVRPWHum/Avoimet_maisematilat_ RAPORTTI_31032015.pdf> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2015b). Tampereen pyöräilykatsaus 2015. Tampereen kaupungin tuottama julkaisu. <http://www.tampere.fi/liitteet/t/dmz6jVJUa/Tampereen_ pyorailykatsaus2015.pdf> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2015c). Tampereen strateginen osayleiskaava. Kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu. <http://www.tampere.fi/asuminen-jaymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/keskustan-strateginen-osayleiskaava.html> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2016). Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavaluonnokset nähtävillä. <http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/ tiedotteet/2016/03/24032016_2.html> (23.4.2016).

WSP (2013). Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma. Tampereen kaupungin tilaama työ. <http://www.tampere.fi/liitteet/t/6G7TgrM90/takliraportti290413. pdf> (23.4.2016).

WSP & Ramboll (2014). Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma. Tampereen kaupungin tilaustyö. <http://www.tampere.fi/liitteet/t/Rlz1dsMYe/ tampereenraitiotieyleissuunnitelma.pdf > (23.4.2016).

INTERNET-LÄHTEET Boråsin kaupungin internetsivut. <http://www.boras.se> (23.4.2016).

Hafencity -projektin internetsivut. Hampurin kaupunki. <http://www.hafencity.com/en/ home.html> (v).

Katajannokan Allasprojektin joukkorahoituskampanjan internet-sivut. <http://www. helsinkiallas.fi/joukkorahoitus/> (23.4.2016).

Lyonin kaupungin internet-sivut. <http://www.fetedeslumieres.lyon.fr/fr/lieu/berges-durhone> (23.4.2016).

N2 mainostoimiston internet-sivut. <http://n2.fi> (23.4.2016).

Pariisin kaupungin internet-sivut. <http://quefaire.paris.fr/programme/55944_paris_ plages_2015> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2008b). Laukontorin kehittämissuunnitelma. Kaupungin pormestarin osoittama työryhmä.

Tampereen kaupungin internet-sivut. Kaupungin historia. Tampereen kaupunki. <http:// www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/historia.html> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2013a). Tampereen keskustan rantojenkäytön historia 1700-luvulta lähtien. Maankäytön suunnittelu.

Textile fashion centerin internetsivut. <http://textilefashioncenter.se> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2013b). Viiden tähden keskusta - Tampereen kehittämisohjelma.

Kaupungin kehitysryhmä, Keskustahanke.

Tampereen kaupunki (2014a). Asukkaat ja asuminen - Kantakaupungin yleiskaava.

Tampereen kaupungin julkaisu, Maankäytön suunnittelu. <http://www.tampere.fi/ liitteet/a/jk1UHe5eW/Asukkaat_ja_asuminen2014.pdf> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki (2014b). Tampereen vihreä keskusta - Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen.

Tampereen infra/Vihersuunnittelu. <http://www.tampere.fi/liitteet/t/w02tRvQI0/ Tampereen_vihrea_keskusta.pdf> (23.4.2016).

MUUT LÄHTEET Jokinen, Arttu (2016). Vdw –sauma-aineen ja luonnonkivien valmistaja, Liuskemestarit oy.

Sähköpostikeskustelu 28.4. -1.5.2016 Laukontorin ladonnasta.

Palmgren, Tomas (2015). Rannat kaikkien käyttöön. Lisää elämää rannoille –seminaari 10.9.2015. Seminaari puheenvuoro.

Pyykönen, Olli (2016). Hagemaster maatiilen maahantuoja ja asiantuntija, Novenberg oy.

Sähköpostikeskustelu 28.4.2016 Laukontorin ladonnasta.

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

161

KUVALÄHTEET Kuvat ovat tekijän ellei toisin mainita.

Osaa kuvia on muokattu tai rajattu alkuperäisestä. sivu 20-21

Michael Van Valkenburgh Associates. Artikkeli julkaistu

2 SELOSTUS

2.1 Liittyminen ympäristöön

Kauppakeskuksen punatiilinen julkisivumateriaali heijastaa alueen teollista historiaa ja liittää rakennukset Tammerkosken kulttuurimaisemaan. Autotuonti laajennuksineen ja Vuoltsu muodostavat puolestaan linja-autoaseman kanssa kaupunkikuvallisesti arvokkaan funkiskortteleiden miljöökokonaisuuden.

Uudelle alueelle muodostuu aukiotilojen sarja. Se avaa näkymät linja-autoasemalta alas stadionin pääsisäänkäynnille ja lopulta Suvannon rantaan sekä kohti Hämeensiltaa ja liittää näin alueen osaksi Tampereen keskustaa. Aukiotilat jatkavat kauppakeskuksen aulatiloja ulos, jonne on suunniteltu tilavarauksia alueella oleskelua tukeville toiminnoille kuten myyntikojuille, ravintoloiden terasseille ja väliaikaisille tapahtumille.

Istutuksia käytetään niukasti, lähinnä suojavyöhykkeinä katualueilla. Tällä erotetaan suunnittelualue puisto- ja vihervyöhykkeistä, jotka ympäröivät sitä kolmelta suunnalta. Ratinanaukiolle on suunniteltu puuriviä ja Tampereen valtatietä reunustavat puurivit.

Tavoitteena on, että aukio- ja katutilat suunnitellaan yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi riippumatta tonttirajoista.

osana Jussi Murolen luovuttamaa lähtöaineistoa

Mairie de Paris.

<http://next.paris.fr/english/visit/flagship-events/pa ris-plages/rub_8208_stand_34146_port_18969> (23.4.2016).

Arup. The guardianin arttikeli, Oliver Wainwright, 24.6.2014.

<http://www.theguardian.com/artanddesign/2014/ jun/24/garden-bridge-london-thomas-heatherwickjoanna-lumley> (23.4.2016).

B & M Arkkitehdit

3.5 Suvannon ranta SUUNNITTELUALUEEN OSAT 1:2000

Suvannonranta on monenlaisen liikenteen risteyskohta. Suvantokatu päättyy ja muuttuu pysäköintialueeksi, Ratinan rantatieksi. Sama kohta on kevyenliikenteen tunnelin pääte; ja kevyenliikenteen reitit jatkuvat katualueen yli rantaan. Lisäksi on sisäänajo kauppakeskuksen pysäköintihalliin sekä ajoväylä viereisten asuinkerrostalojen pysäköintihalliin.

Alueen korostamisella ja materiaalivaihteluilla pyritään herättämään läpikulkijoiden huomio ja luomaan turvallisuutta etenkin kevytliikenteelle. Sama pintamateriaali jatkuu kevyen liikenteen tunnelista alas suvannon rantaan korostaen kevyenliikenteen reittiä katualueen yli. Aukiotilaan on mitoitettu huolto- ja saattoliikenteen kääntöpaikka.

Aukiolla on muutamia vihersaarekkeita, joiden muoto ohjaa kulkijoita. Saarekkeet toimivat sekä istutusaltaina että penkkeinä. Suunnitelmassa rantaan on esitetty puupintaista laituria, mikä lisäisi julkista aluetta asuinkerrostalojen edessä.

sivu 40

19.08.2010. <http://buildipedia.com/aec-pros/urban -planning/brooklyn-bridge-park-linking-harbor-in frastructure-and-the-urban-fabric> (23.4.2016).

B & M Arkkitehdit

osana Jussi Murolen luovuttamaa lähtöaineistoa

Architecture Urbanisme. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013. <http://www.urbangardensweb.com /2013/08/12/float ing-gardens-giant-chalkboards-and-climbing-wallson-banks-of-seine-iparis/> (23.4.2016).

Mairie de Paris. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013. <http://www.urbangardensweb.com/2013/08/12/ floating-gardens-giant-chalkboards-and-climbingwalls-on-banks-of-seine-in-paris/> (23.4.2016).

The urban observer. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013. <http://www.urbangardensweb.com/2013/08/12/ floating-gardens-giant-chalkboards-and-climbingwalls-on-banks-of-seine-in-paris/> (23.4.2016).

Mairie de Paris. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013. <http://www.urbangardensweb.com/2013/08/12/ floating-gardens-giant-chalkboards-and-climbingwalls-on-banks-of-seine-in-paris/> (23.4.2016).

Pier 55 projekti. Archdailyn blogikirjoitus 17.11.2014.

NÄKYMÄ RATINAN SUVANNOSTA KOHTI KAUPPAKESKUSTA

<http://www.archdaily.com/568286/heatherwick-toconstruct-170-million-pier-55-park-off-manhattans-hudson-river-shoreline> (23.4.2016).

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

Lomholt, Isabelle. E-architectin blogikirjoitus 06.03.2014.

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

<http://www.e-architect.co.uk/copenhagen/ kalvebod-waves> (23.4.2016).

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

Hess, Peter Alfred.

<http://www.everystockphoto.com/photo.php? imageId=13170886> (23.4.2016).

Atelier Dreiseitl

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

HJE, KORTTELIALUEET

Lipsanen, Niko.

<https://www.flickr.com/photos/nlipsane/612962 9034> (23.4.2016).

TA M P E R E E N K A U P U N K I

Atelier Dreiseitl

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

na on mahdollistaa uuden rantapaviljongin rakenena on löytää arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti isesti merkittävään paikkaan Laukonsillan kupeentin Laukontorille, jota rajaa korkeudeltaan varsin ja tyylillisesti epäyhtenäinen rakennuskanta. Panykyään sijaitsevan toimisto- ja lipunmyyntiraken-

n ääreen, uuden rantamuurin ja torin kevyen liisen kaakkoisseinustalle voidaan rakentaa ulkotennettä palveleva laituri.

Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

puolista torialuetta tullaan myöhemmin kehittän kävely-, pyöräily- ja jätehuoltojärjestelyistä on

ntiliikenne

<http://www.archdaily.com/301967/hornsbergsstrandpark-nyrens-arkitektkontor> (23.4.2016).

sivu 34-35

14.11.2015. <http://www.hs.fi/kaupunki/ a1447386249952> (23.4.2016).

Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

sivu 26

N2 Helsinki Oy, COBE Architects ja Lundén Architecture. Helsinginsanomien artikkeli 14.11.2015. <http://www.hs.fi/kaupunki/ a1447386249952> (23.4.2016).

Pariisin kaupungin valokuvakokoelma. Atelier parisien d’urbanisme (2011). <http://www.apur.org/sites/ default/files/documents/APBROAPU561.pdf> (23.4.2016).

Allas-joukkorahoituskampanja.

<http://www.helsinkiallas.fi/joukkorahoitus/> (23.4.2016).

Aamunkoi, Rosa. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Mairie de Paris. Atelier parisien d’urbanisme (2011).

<http://www.apur.org/sites/default/files/documents/ APBROAPU561.pdf> (23.4.2016).

Patrick Kovarick. Le Monde (2015). Artikkeli 18.10.2015.

<http://www.lemonde.fr/politiquearticle/2015/10/18 /a-paris-une-partie-des-quais-rive-droite-interditeaux-voitures-en-2016_4791768_823448.html> (23.4.2016).

Mairie de Paris. Le Monde (2015). Artikkeli 18.10.2015.

sivu 28

<http://www.lemonde.fr/politiquearticle/2015/10/18 /a-paris-une-partie-des-quais-rive-droite-interditeaux-voitures-en-2016_4791768_823448.html> (23.4.2016).

Joutsi, Jukka (2016). kuvablogi, kuva otettu 6.8.2006

<http://www.jukkajoutsi.com/tampere.html> (23.4.2016).

Hautamäki, Ranja.

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

sivu 32

Thorbjörn Andersson with Sweco Architects. World

Landscape Architecture blogi. Artikkeli 06.09.2013. <http://worldlandscapearchitect.com/sjovik-squarestockholm-sweden-thorbjorn-andersson-with-swe co-architects/> (23.4.2016).

162

Mairie de Paris. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013.

N2 Helsinki Oy, COBE Architects ja Lundén Architecture. Helsinginsanomien artikkeli

nnuksen pohjoispuolelta torialueen kautta. Pavilopaikkoja.

Paviljongin asemapiirros. (Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy)

<http://www.lemonde.fr/politiquearticle/2015/10/18 /a-paris-une-partie-des-quais-rive-droite-interditeaux-voitures-en-2016_4791768_823448.html> (23.4.2016).

Lindman, E:son Åke. Archdailyn blogikirjoitus 5.12.2012.

Laukontori Ratinan suvannosta kuvattuna.

ön

elussa on huomioitava alueen liittyminen koskensemakokonaisuuteen ja kevyen liikenteen reitteinioittaa Laukontorin arvokasta ympäristöä.

Mairie de Paris. Le Monde (2015). Artikkeli 18.10.2015.

sivu 38

Københavns kommune (2013).

<http://kk.sites.itera.dk/apps/kk_pub2/pdf/1103_ HGj6rdBJcb.pdf> (23.4.2016).

Jds/Julien de smedt Aarchitects urban agency.

Architizerin blogikirjoitus.<http://architizer.com/ projects/kalvebod-waves/> (23.4.2016).

Københavns kommune (2013).

<http://kk.sites.itera.dk/apps/kk_pub2/pdf/1103_ HGj6rdBJcb.pdf> (23.4.2016).

Kody. Blogikirjoitus 23.8.2012.

<https://codydoescopenhagen.wordpress.com /2012/08/23/what-can-i-say/> (23.4.2016).

Dissing+weitling. Danish architecture centerin artikkeli

4.3.2015.<https://codydoescopenhagen.wordpress. com/2012/08/23/what-can-i-say/> (23.4.2016).

Visit copenhagen internet-sivut.

<http://www.visitcopenhagen.com/copenhagen/ copenhagen-street-food-gdk911633> (23.4.2016).

sivu 42

<http://www.urbangardensweb.com/2013/08/12/ floating-gardens-giant-chalkboards-and-climbingwalls-on-banks-of-seine-in-paris/> (23.4.2016).

Mairie de Paris. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013. <http://www.urbangardensweb.com/2013/08/12/ floating-gardens-giant-chalkboards-and-climbingwalls-on-banks-of-seine-in-paris/> (23.4.2016).

Thorbjörn Andersson with Sweco Architects. Landezinen artikkeli 12.03.2014. <http://www.landezine.com/ index.php/2014/03/boras-textile-fashion-centerthorbjorn-andersson-landscape-architecture/> (23.4.2016).

Thorbjörn Andersson with Sweco Architects. Landezinen artikkeli 12.03.2014. <http://www.landezine.com/ index.php/2014/03/boras-textile-fashion-centerthorbjorn-andersson-landscape-architecture/> (23.4.2016).

Thorbjörn Andersson with Sweco Architects. Landezinen artikkeli 12.03.2014. <http://www.landezine.com/ index.php/2014/03/boras-textile-fashion-centerthorbjorn-andersson-landscape-architecture/> (23.4.2016).

Sheikh, Amjad.

<https://en.wikipedia.org/wiki/Borås#/media/ File:Boras.jpg> (23.4.2016).

Borås stad.

<http://www.boras.se/forvaltningar/miljoforvaltnin gen/miljoforvaltningen/bostadboras.4.e16926 112bcd91ede6800095857.html> (23.4.2016).

M Borås/ Mediacad.

<http://sverigesradio.se/sida/artikelaspx?programid =95&artikel=5603975> (23.4.2016).

BoråsBorås AB. Blogipäivitys 3.11.2013.

<http://boraspunktcom.blogspot.fi/2013/11/borasur-en-exilborasares-perspektiv-1.html?view=flip card> (23.4.2016).

Sverige radio. Artikkeli 30.12.2014

<http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?progra mid=95&artikel=6056255> (23.4.2016).

sivu 77

sivu 44

Joutsi, Jukka (2016). kuvablogi, kuva otettu 6.8.2006

Quirk, Vanessa. Archdailyn artikkeli 21.06.2012

12.03.2015 <http://worldlandscapearchitect.com/ brannskjaer-park-oslo-norway-link-landskap/> (23.4.2016).

Tomasz Majewski. Landezinen artikkeli 4.12.2015 <http://www.landezine.com/index.php/2015/12/ the-waterfront-promenade-at-aker-brygge-by-linklandskap/> (23.4.2016). <http://www.landezine.com/index.php/2015/12/ the-waterfront-promenade-at-aker-brygge-by-linklandskap/> (23.4.2016).

LINK Landskap. World landscape architecturin artikkeli 12.03.2015 <http://worldlandscapearchitect.com/ brannskjaer-park-oslo-norway-link-landskap/> (23.4.2016).

Placebo Effects AS. Thornewsin artikkeli 26.4.2013 <https://thornews.com/2013/04/26/oslos-newneighborhood-by-the-fjord/> (23.4.2016).

<http://www.ect.no/referanser/lysdesign/ utendoers-anlegg/aker-brygge-utomhus.aspx> (23.4.2016).

sivu 81

Tahmela.

Google.

<https://fi.pinterest.com/landscapeforms/ landscape-lighting-trends/> (23.4.2016).

<https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustamakkara#/ media/File:Tammelantori3.jpg> (23.4.2016). sivu 131 <maps.google.fi> (23.4.2016).

sivu 86

Tomasz Majewski. Landezinen artikkeli 4.12.2015

ECT. Valaistusinsinöörit.

<http://www.jukkajoutsi.com/tampere.html> (23.4.2016).

<http://www.archdaily.com/246526/why-skateboar ding-matters-to-architecture> (23.4.2016).

LINK Landskap. World landscape architecturin artikkeli

sivu 128

Blockfest. Myy promotionin artikkeli 26.8.2014.

Lindén Mikael. Projektiuutisten artikkeli 4/2015. sivu 136

Karres+Brands. toimiston internet-sivut.

<http://www.omanetti.net/myypromotion.fi/ myy/?p=864> (23.4.2016).

<http://www.karresenbrands.nl/project/mandelapark> (23.4.2016).

MASU Planning

Blockfest. Blockfestin instagram-tili.

<http://instagram.com/p/7IAiWmm4d1/?takenby=blockfest> (23.4.2016).

sivu 138-141

Kody. Blogikirjoitus 23.8.2012.

sivu 93-95

<https://codydoescopenhagen.wordpress.com /2012/08/23/what-can-i-say/> (23.4.2016).

Aaltonen, Petri. Yle uutisten artikkeli 9.11.2012.

Wojtek, Gurak. Visit Oslon internet-sivut

<http://yle.fi/uutiset/tammerkoski_kuohuu_nyt_ poikkeuksellisen_paljon/6370528> (23.4.2016).

<http://www.visitoslo.com/en/your-oslo/newarchitecture/> (23.4.2016).

Basaran, Mustafa.

Tomasz Majewski. Landezinen artikkeli 4.12.2015

<http://www.landezine.com/index.php/2015/12/ the-waterfront-promenade-at-aker-brygge-by-linklandskap/> (23.4.2016).

sivu 106-107

<https://fi.pinterest.com/pin/459085755741 869511/> (23.4.2016).

Thorbjörn Andersson with Sweco Architects. World

Tampereen kaupungin kuva-arkisto. Koskesta voimaa

Landscape Architecture blogi. Artikkeli 06.09.2013. <http://worldlandscapearchitect.com/sjovik-squarestockholm-sweden-thorbjorn-andersson-with-swe co-architects/> (23.4.2016).

internet-sivut <http://www15.uta.fi/koskivoimaa/ kaupunki/1918-40/raklauko.htm> (23.4.2016).

sivu 48-49

Tampereen kaupunki. Kuvaaja: Hannu Vallas.

Belgrill Gastronomie.

osana kaupungin luovuttamaa lähtöaineistoa

Tampereen kaupungin kuva-arkisto. Koskesta voimaa

<http://www.belgrill.ch> (23.4.2016).

<http://www.capetowngreenmap.co.za/blog/opendesign-cape-town-2015> (23.4.2016).

<http://scontent.cdninstagram.com/hphotos-xaf1/ t51.2885-15/s320x320/e15/11262789_152956818378 566_1491046951_n.jpg> (23.4.2016).

<http://www.apmollerfonde.dk/ImageGen .ashx?image=/media/34365/gyngerjpg&width=900 &compression=100> (23.4.2016).

sivu 110-111

internet-sivut <http://www15.uta.fi/koskivoimaa/ kaupunki/1918-40/raklauko.htm> (23.4.2016).

sivu 52-53

Vapriikin kuva-arkisto. Kuvaaja: Teuvo Mäkinen.

Mairie de Paris. Urban gardensin artikkeli 12.08.2013.

olivve.com. Landezinen artikkeli 4.11.2014

<http://villivyohyke.net/wp-content/uploads/2013 /10/Kuohujen-paluu_140202.pdf> (23.4.2016).

<http://www.urbangardensweb.com/2013/08/12/ floating-gardens-giant-chalkboards-and-climbingwalls-on-banks-of-seine-in-paris/> (23.4.2016).

<http://www.landezine.com/index.php/2014/11/ sishane-park-by-sanalarc/> (23.4.2016).

Karres+Brands. toimiston internet-sivut.

MASU Planning

<http://www.karresenbrands.nl/project/mandelapark> (23.4.2016).

Putkonen, Mikko.

<https://commons.wikimedia.org/wiki/File: Tammerkoski_in_Tampere_May2008_001.jpg> (23.4.2016).

sivu 112

MASU Planning

Tampereen kaupunki, museopalvelut. Vapriikin internet-

sivut <https://www.vapriikki.net/tammerkosken kaupunki(nayttely.php?id=1> (23.4.2016).

FAVARO 1. Faretti street light. <http://www.archiproducts.com/it/1682/ illuminazione-per-esterni-illuminazione-daincasso-p2.html> (23.4.2016).

sivu 120-124, 130

Aaltonen, Petri. Yle uutisten artikkeli 9.11.2012.

sivu 55

Kansalliskirjasto. Pehr Adolf Kruskopfin maalaus.

<https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ commons/5/57/Tampere_1837.jpg> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki. Tampereen keskustan

rantojenkäytön historia 1700-luvulta lähtien. Maankäytön suunnittelu.

sivu 146

Tårnbyhuse. Amagerbladetin artikkeli 10.11.2015.

<http://minby.dk/amagerbladet/legeplads-for-allealdre/> (23.4.2016).

sivut <https://www.vapriikki.net/tammerkosken kaupunki(nayttely.php?id=1> (23.4.2016).

Tampereen kaupunki, museopalvelut. Vapriikin internet-

<http://www.projektiuutiset.fi/opinmaki/> (23.4.2016).

<http://yle.fi/uutiset/tammerkoski_kuohuu_nyt_ poikkeuksellisen_paljon/6370528> (23.4.2016).

Vapriikin kuva-arkisto. Barthélemy Louvergnen teos.

<http://villivyohyke.net/wp-content/uploads/2013 /10/Kuohujen-paluu_140202.pdf> (23.4.2016).

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

BASE. Landezinen artikkeli 5.1.2011.

<http://www.landezine.com/index.php/2011/01/ playground-in-belleville-park-by-base-landscapearchitecture/> (23.4.2016).

BASE. Landezinen artikkeli 2.2.2016.

<http://www.landezine.com/index.php/2016/02/therampart-wave-by-base/> (23.4.2016).

Blockfest. Myy promotionin artikkeli 26.8.2014.

<http://www.omanetti.net/myypromotion.fi/ myy/?p=864> (23.4.2016).

163

LIITTEENÄ PLANSSIPIENENNÖKSET

164

VUOLTEENTORI

KOSKIKESKUS

RATINAN SUVANTO - TAMPERE VIRTAA

LAUKONTORI +80.1

Tämä diplomityö käsittelee ajankohtaista ja maailmanlaajuista ilmiötä, kaupunkirakentamisen uudistamista, jonka myötä kaupunkien rannoista on syntynyt uusien virkistysalueiden paikkoja. Tarkastelen työssä tätä ilmiötä esimerkkikohteiden avulla ja esitän kaupunkitilojen kehittämissuunnitelman Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevalle Ratinan suvannon ranta-alueelle. Tampereen kaupunki on tilannut diplomityön alueen jatkosuunnittelun tueksi.

ENSILTA VUOLTE

+79.0

Suunnittelukohde mielletään uinuvaksi alueeksi, joka on jäänyt historiallisesti arvokkaiden kosken puistonauhojen ja tehdasalueiden varjoon. Työn lähtöasetelma onkin ajankohtainen ja kiinnostava. Pyhäjärven rantaan, suunnittelualueen eteläpuolelle, on kehittymässä merkittävä uusi asuinalue. Sen lisäksi Ratinan stadionin yhteyteen on rakentumassa suuri kauppakeskus. Suunnittelualue jääkin tämän historiallisen keskustan ja arvokkaan koskenvarren sekä uuden Pyhäjärven rantaan muodostuvan alueen väliin. Alueen rooli on kokemassa muutoksen, joka kohdistaa suunnittelualueelle uusia käyttövaatimuksia. Haasteeksi nouseekin näiden uusien ja vanhojen kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien käsittely ja niiden yhteen nivominen suunnittelualueella.

Tilaajana Tampereen kaupunki toivoi tutkittavan erityisesti kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, kuinka suunnittelualueella pääsisi jatkossa paremmin veden äärelle. Nykyiset korkeat rantamuurit aitoineen eivät muodosta rannan äärelle oleskelualueita. Toiseksi sitä, miten suvannon alueesta saataisiin kehitettyä kokonaisvaltainen, imagoltaan korkealaatuinen ja laadukas virkistysalue, joka liittyisi muuhun arvokkaaseen koskiympäristöön ja sen virkistysreitteihin.

Tampereen kaupunki on perustettu maiseman solmukohtaan, kapealle kannakselle Pyhäjärven ja Näsijärven väliin.

Näitä vesistöjä yhdistää pohjois-eteläsuuntainen Tammerkoski, joka halkaisee itä-länsisuuntaisen harjumuodostuman sekä Tampereen keskustan. Koski laskee järvien välillä kahdeksantoista metriä. Sen alajuoksulle sijoittuu Ratinan suvanto, joka ympäristöineen muodostaa työn suunnittelualueen. Alue koostuu historiallisesta rantaan rajautuvasta torista, satamasta, rantapuistosta ja -promenadista.

RATINAN SUVANTO

Jo kaupungin perustamishetkistä asti Tammerkoski on määrittänyt vahvan identiteetin kaupungille. Koski yhdessä muun maisemarakenteen kanssa on luonut keskustan rakennettuun ympäristöön omaleimaisia alueita. Järvistä ja koskesta on kaupungin perustamisesta lähtien ollut merkittävää hyötyä. Vesistöt toimivat tärkeänä liikenteellisenä solmukohtana, joka paransi alueen kauppamahdollisuuksia, ja kosken vesivoimaa hyödynnettiin jo keskiajalla jauhomyllyjen pyörittämiseen. Myös varhainen teollisuus käytti koskea voimanlähteenään vesirattaiden ja höyrykoneiden avulla. 1850-luvulta alkaen virtaava vesi ohjattiin vesiturbiineihin, joista akselistot siirsivät liikkeen koneisiin. 1870-luvulla veden korkeutta ryhdyttiin säännöstelemään padoilla.

ylävesi + 77.120 keskivesi + 76.900 alavesi +76.100

+79.5

Vesi on kaupungissa vahvasti läsnä, ja sen merkitys kaupunkimaisemassa tekee suuren vaikutuksen. Vesi on elävä elementti: järvialtaissa sen virtaus on rauhoittunut, ja koskessa se on jatkuvassa liikkeessä. Etenkin kosken korkeussuhteet, sen pauhu, höyryäminen, pyörteet, kuohunta ja ajoittainen rauhoittuminen tuovat mielenkiintoisen lisän kaupunkimaisemaan. Kosken vesialtaat ja padot ovat vuodenajoista riippuen erilaisessa liikkeessä: rauhallisessa, kiivaassa, vilkkaassa, pysähtyneessä, kuohuvassa, hidastuneessa, rauhoittuneessa, voimistuvassa, odottavassa...

Kosken paikallinen luonne määrittää myös sitä ympäröivän maiseman tilan.

+79.1

NALKALANRANTA

A NSILT

LAUKO

Kosken läsnäolo ei vaikuta ainoastaan visuaaliseen aistimaisemaan: sen vesihöyry tuntuu iholla sekä maistuu ja tuoksuu vahvasti ilmassa. Pauhuva ja kuohuva koski kuuluu kosken varrella. Veden värimaailma vaihtelee valkoisesta siniseen, harmaaseen, ruskeaan ja siniharmaaseen. Punatiilisten teollisten rakennusten ja vehreiden puistojen heijastukset tuovat lisänsä vedenpinnan väripalettiin.

Yleissuunnitelmassa Tampere virtaa myös suvannon rannoille. Tulevaisuudessa Ratinan suvanto erottuu muusta koskiympäristöstä positiiviselle tavalla, mutta on myös luonnollinen jatke muulle koskenvarren korkealaatuiselle ympäristölle. Suvannon ympäristö yhtyy sujuvasti myös kaupungin muihin toiminnallisiin akseleihin ja tapahtumapaikkoihin, ja se on tärkeä osa kaupungin imagoa. Ratinan suvannossa voi pysähtyä oleskelemaan, ja se tarjoaa rauhoittumista arjen kiireistä. Siellä on erilaisia toimintoja, jotka sopivat eri-ikäisille käyttäjille, sekä erilaiseen sosiaaliseen ja itsenäiseen tekemiseen. Suvanto tarjoaa monenlaisia paikkoja veden äärellä oleskeluun.

+80.0

OLYMPIA-AUKIO

Virtaus alkaa Ratinan rantapuistosta, jossa toiminnallinen koski putoaa alas puiston jyrkännettä. Aktiivinen putous johtaa Stadionin rantaan, jossa kosken kuohujen lomaan sijoittuu erilaisia toimintoja. Hiljalleen kosken kuohu rauhoittuu ja Laukontorille saavuttaessa veden liike muuttuu hypnotisoiviksi pyörteisiksi. Soljuvan liikkeen sekaan pääsee rauhoittumaan ja nauttimaan torin tapahtumista. Liike kulkee Laukonsillan yli takaisin rantapuistoon, jossa tasoittunut auringossa kylpevä pinta tarjoaa monitoimisen vehreän tilan erilaisille omaehtoisille ja järjestetyille tapahtumille.

+84.3 +79.1 +79.0

RATINAN KAUPPAKESKUS

RATINAN STADION

+86.6

RATINAN RANTAPUISTO

HIDASTUNUT – OLESKELTAVA LAUKONTORI

+79.1

KUOHUVA – AKTIIVINEN STADIONIN RANTA

+79.0

SILTA RATINAN

TASOITTUNUT – HIDAS RANTAPUISTO

+87.2

PUTOAVA – LASKEVA RANTAPUISTON JYRKÄNNE

R AT I N A N

RATINAN SUVANTO YLEISSUUNNITELMA 1:1000

K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 1

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

165

TAKON TEHDAS +82.1

+82.5

+81.8

sähköiset ruokakojut - ja rekat

+81.7

mopoparkit

bussipysäkit toritoiminnot +81.5

Paviljonki +80.9 +80.6 +80.5

LAUKONTORI kiveys

perinteiset myyntipöydät

+80.1

+80.2

VUOLTEENTORI

+80.2 +79.7

pyöräliikenne pyöräliikenne

KEHRÄSAARI

20 pp

KOSKIKESKUS istutusalue

huoltoajo ja lastaus

penkki

13 ap

toritoiminnot

+79.3

puiset oleskeluportaat

+79.0

puulaituri

+78.9

uusiokäytetyt luonnonkivet ja ketjut

VUOLTEENSILTA

A

U

K

O

N

T

O

R

I

Uudelle Laukontorille saapuminen ei jää huomaamatta. Aukioaluetta on korostettu yhtenäisellä kiveyspinnalla, joka nivoo torin eri osa-alueet yhteen. Pinta kuvastaa soljuvan kosken pyörteitä ja se toimii torialueen katseenvangitsijana. Perinteinen toritoiminta säilyy, ja sitä pyritään vahvistamaan entuudestaan. Uusia myyntipaikkoja on osoitettu torin pohjoiseen osaan, jonne myös sähköiset ruokakojut ja -rekat siirretään. Nykyisin kojut muodostavat autotien vieressä häiritsevän rajan pohjoisen ja eteläisen osan väliin. Siirrolla aukiosta saadaan toimivampi ja yhtenevämpi tila. Pohjoisosassa sijaitseva uusi kahvila-paviljonki jatkaa kiveyksen pyörteiden muotokieltä. Sen julkisivun pyöreä muoto on kutsuva kaikista ilmansuunnista lähestyttäessä. Toria reunustavat kivijalkakaupat saavat terassit, joiden myötä ne osallistuvat torielämään.

+79.6

Toriaukion läpi kulkee hidastettu autokaista, joka on huomaamattomalla korostuksella erotettu muusta aukiopinnasta. Jalankulkijan liikkuminen on aukiolla vapaa, eikä siksi katutasoon ole osoitettu erillisiä ylityspaikkoja. Tästä huolimatta jalankulun pääkulkulinjat on huomioitu toritoimintoja sijoittaessa. Nykyinen tilanne, jossa pyörätie kulkee jalankulkijoiden kanssa jaetulla kaistalla rantaa pitkin ei toimi. Pyöräliikenne onkin ohjattu erilliselle väylälle autokaistojen viereen. Näin edistetään liikenteen sujuvuutta ja vältetään törmäystilanteita. Samalla torialueet jäävät liikenteeltä vapaaksi.

Laukontorin paviljonki

Läntistä torin laitaa on korostettu vehrein puuistutuksin. Puurivit jäsentävät myös liikennettä, ja ohjaavat näkymiä rantaan päin. Samalla ne korostavat pohjoisen ja eteläisen aukiotilan toiminnallisten alueiden yhteen nivoutumista. Takon tehtaan pysäköintialueen ja kevyen liikenteen välissä on viheralue puuistutuksineen. Veden äärelle pääsee laskeutumaan portaikkoa pitkin. Rantaan rajautuvalle Laukontorin paviljongille on esitetty terassialue veden äärelle. Laukontorilla käytössä olevat myyntipöydät soveltuvat myös istumiseen ja oleskeluun, mutta niiden ideana on se, että kaupunkilaiset voivat halutessaan vapaasti myydä niillä kirpputoritavaroitaan. Myyntipöytiin ei tarvita erillistä varausta ja pöytien käyttö on maksutonta. Laukontorilla kirpputoritoiminta on ollut aktiivista etenkin kesäaikaan. Myyntipöytien määrää on lisätty torilla.

+80.2

15 pp

säilytettävät satamatoiminnot

L +79.6

+80.5

oleva istutusalue

+79.1

penkki

15 pp

Lisäksi torilla on arvokkaita perinteisiä torivalaisimia, joiden säilyminen on yksi työn lähtökohta. Aleksis Kiven kadun näkymäakselin päätteessä olevaan valaisimeen on liitetty kello ja betoninen jalusta, joka nostaa valaisimen hieman ylemmälle tasolle alleviivaten sen ikään kuin torin keskipisteeksi. Jalusta on toiminut myös istuskelupaikkana. Suunnitelmassa betoniosaan on kiinnitetty puinen istuinosa.

terassi

+79.7

oleva +80.3 istutusalue +79.5

e

nn ike

räli

asfaltti

LAUKONTORI TARKENNOSSUUNNITELMA 1:500

Suvannon veden pyörteet, niihin heijastuvat punatiiliset julkisivut ja pyörteissä leikkivät auringonsäteet toimivat Laukontorin kiveyspinnan lähtökohtana. Peruspinta on toteutettu perinteisestä tiililadonnasta poikkeavalla pystysuuntaisella ladonnalla. Pintaa rikkovat pyörteet, joihin on lisätty auringonvaloa voimakkaammin heijastavaa pintakäsiteltyä kiveä. Pyörteiden sisään jäävä peruspinta vaalenee kohti pyörteiden ytimiä. Tiilenmallinen kivi voi olla maatiili, betoni- tai graniittikivi. Kiven mitoitus luo muistumaa kosken varren punatiilisistä historiallisesti arvokkaista julkisivuista. Harmaat sävyt korostavat punatiilistä ympäristöä.

Esitetty ladontatapa herätti kuitenkin paljon keskustelua ohjausryhmän kokouksessa, jossa pohdittiin, onko peruspintaa rikkova rajaus tehokas ratkaisu, koska kiviä joudutaan leikkaamaan pyörteiden ladontaa varten määrämittoihin. Halusin kuitenkin osoittaa, että toripinnan toteutus ei ole ladontatyyppiin sidonnainen, vaikka alkuperäinen tiilenmallinen ladonta on mielestäni ensisijainen vaihtoehto.

+78.8

LAUKONSILTA

NALKALANRANTA

pyö

+79.6

Ladonta voidaan ratkaista usealla tavalla niin, että samanaikaisesti voidaan säilyttää pyörteet kiveyksen pinnassa.

Vaihtoehtoisena ladontatyyppinä on esitetty kahdesta kivimallista koostuva ladonta, jossa leikattavia kiveyskohtia syntyy ainoastaan erikoistilanteissa kuten kadun ja rakenteiden linjoihin osuessa. Ladonta pyörteineen voidaan siis toteuttaa ilman leikkauksia. Peruspinta koostuu isommasta kivikoosta, ja pyörteitä on korostettu pienemmällä kivikoolla. Pyörteiden joukossa tulisi olla pintakäsiteltyä, auringonvaloa heijastavaa kiveä.

Pyörätien ja toriaukion rajapintaan on ehdotettu matalaa pollaria. Niiden kestämistä lumenaurauksen yhteydessä pohdittiin myös kokouksessa. Vaihtoehtoisesti on esitetty reunakiveystä, joka rajaa liikennekaistan muusta alueesta. Tällaisessa shared space –tyylisessä ratkaisussa, jossa liikkuvuus torialueella on vapaa, reunakiveys voi olla hyvinkin matala, jalankulkua korostava. Kiveyspinnan jatkuminen myös liikennekaistoille hidastaa liikennettä toriaukiolla.

R AT I N A N K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 2

166

"Katseeni pysähtyy veden pintaan. Sen liikkeet, erilaiset pyörteet, ovat kiehtovia ja rauhallisia lähes hypnotisoivia. Aurinko kimaltelee vedenpinnan muotoja vasten. Punatiilisten rakennusten heijastukset rikkoutuvat pyörteisiin. Pyrin kääntämään pääni toiseen suuntaan, mutta yhä uudelleen löydän katseeni veden rauhallisista soljuvista pyörteistä."

+ 80.6

3 metriä

AUTOKAISTA 6 metriä

reunakivi +5 cm

PYÖRÄKAISTA

reunakivi +5 cm

perinteinen torivalaisin

puuistuin

LAUKONTORI ETELÄINEN AUKIOTILA

matala pollari

+ 80.3

+ 80.1

LAUKONTORI POHJOINEN AUKIOTILA

Näkymä Laukontorin uudelta kahvilapaviljongilta iltatorille päin.

VEDEN PYÖRTEET TORIN PINTA 1:2000

Hidastunut - Oleskeltava Laukontori

Torin pinnan pyörteiden muoto jatkuu uuden paviljongin arkkitehtuurissa.

HISTORIALLISET ELEMENTIT KALUSTEET 1:2000

Säilytettävät valaisimet Perinteinen torivalaisin Täydentävä valaisin

R AT I N A N

Perinteiset myyntipöydät

AKSONOMETRINEN TILATUTKIELMA, 1:500

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 3

167

MUUNTOJOUSTAVA TILA, 1:2000 HILJAINEN TILANNE Talvi

MAKSIMI TILANNE Kalamarkkinat

KULKUKAAVIO, 1:2000 Pyörätie Pyöräparkki

AKTIIVINEN TILANNE Normaali käyttö

Näkymä torilta Kehräsaaren suuntaan.

Jalankulun pääkulkulinjat

LIIKENNEKAISTOJEN RAJAUS

VAIHTOEHTO A - TIILEN MALLINEN KIVI

Luna square, Madrid matala reunakiveys

257 x 123

Gronnegade, Odense matala pollari

ERITYSAIHEET, PINTAKÄSITTELY

Veden pyörteiden erikoisaiheisiin lisätään pintakäsiteltyä kiveä, joka heijastaa auringonvaloa eritavalla.

1:50

LADONTA – VERSIO A

VAIHTOEHTO B 150 x 150

300 x 300

Hämeenkadun ja Kuninkaankadun risteys, Tampere

Grønnegade, Odense Versiossa A pyörteet leikkaavat peruspintaa jättäen pieniä palasia ladontaan. Pienet kivet kestävät lumenaurauksen ja routimisen, kun ne tiivistetään oikein. Kivet on myös mahdollista saumata kovettuvalla sauma-aineella.

KIVEYSDETALJ

KIVEYSDETALJ

ENSISIJAINEN VERSIO A 1:100

VAIHTOEHTOINEN VERSIO B 1:100

1:50

R AT I N A N K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 4

168

RATINAN KAUPPAKESKUS RATINAN STADION +84.6

+79.9

OLYMPIA AUKIO Kevyen liikenteen tunneli

huoltoajoyhteys

+84.3

+84.2

+80.0

+78.9

13 pp

16 pp

+79.0

16 pp

monitoimipelikenttä penkki

penkki

jätehuolto

+78.9

riippumatto turvahiekka

popupkontti

+79.0

penkki pingispöydät

+80.7

valaisinmasto kauppakeskuksen pumppaamo sprinkleri/jäähdyttämö

istutusalue penkki aita

+79.1

riippumatto

keinut turvahiekka

Hissi

istutusalue

valaisinmasto penkki

+78.8

+79.0

oleskelulaituri

valaisinmasto

+83.2

maastoon integroidut portaat

trampoliinit

R A T I N A N

S T A D I O N I N

R A N T A

Ratinan stadionin ranta toimii tärkeänä reittinä keskusta-alueen ja kosken puistonauhojen sekä järven rantojen virkistysalueiden ja uusien asuinalueiden välillä. Samalla se toimii edustavana aktiivisena ympäristönä Ratinan stadionille sekä merkittävänä sisääntuloväylänä 2018 valmistuvalle Ratinan kauppakeskukselle. Ilta-aurinkoon kohdistuva ranta kauppakeskuksen edustalla on porrastettu.

ri

säilytettävä kasvillisuus

ny

ky

in

en

ra

nt

am

uu

Kuohuva koski piirtyy ranta-alueelle. Stadionin ranta on nykyään pääosin asfaltoitu aina Koskikeskukselle asti.

Suunnitelmassa säilytetään asfaltti pintamateriaalina, jota virtaviivainen valkoinen kosken kuohu rikkoo. Virran suunta on eteenpäin pyrkivä, mutta sen voimakkaat kuohut rikkovat myös pääsuuntaa. Virtaviivoja halkovat erilaiset saarekkeet, jotka toimivat muistumina kosken vanhasta kivikkoisesta ulkomuodosta. Jotkut virtaukset ovat niin voimakkaita, että ne rikkovat rantaviivan. Näiltä laiturimaisilta ulokkeilta suvannon ympäristöä pääsee tarkkailemaan aivan uudella tavalla.

puiset oleskeluportaat

+79.1

Rantareitti kulkee rantatörmän myötäisesti. Sen varrelta pääsee pujahtamaan saarekkeiden väliin, josta löytyy erilaisia oleskelupaikkoja ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten pop-up –toimintaan vuokrattava kontti, riippumattoja, pingispöytiä, trampoliineja, monitoimikenttä, sekä keinut. Myös ravintolalaivat aktivoivat veden rajaa.

Saarekkeet ovat erimuotoisia, ja niiden reunat ovat kaltevia, ikään kuin kosken kuohujen muokkaamia. Saarekkeet toimivat istutusalueina, ja niiden reunaan on liitetty puisia penkkejä. Jotkut kaltevat pinnat ovat niin syviä, että myös niiden päällä voi oleskella. Saarekkeiden etäisyyksissä on huomioitu kaupungin toive siitä, että huoltoliikenne onnistuisi saarekkeiden välissä.

Lisäksi saarekkeet on sijoitettu niin, että niiden ja Ratinan stadionin välistä mahtuu kulkemaan isokokoinenkin rekka. Sekä Ratinan stadioniin että Ratinan rantapuiston tapahtuma-alueelle on säilytetty huoltoyhteys. Stadionin ja ravintolalaivojen jätehuolto on keskitetty katualueen lähelle, ja se liittyy yhteen saarekkeeseen. Katualue päättyy kauppakeskuksen parkkihalliin, mutta rannanpuoleinen ajoyhteys yksityiseen parkkihalliin on säilytetty.

Ratinan kauppakeskukseen ohjautuvat sujuvat kulkuyhteydet ovat edellytys sen toiminnalle. Nykyisellään ranta-alue ei palvele 2018 valmistuvaa kauppakeskusta. Kauppakeskukseen tulisi päästä sujuvasti niin sen alatasossa olevalta portilta kuin ylätasossa sijaitsevan Ratinan aukion kautta kulkevalta pääsisäänkäynniltä. Myös selkeä yhteys kauppakeskuksen kanssa valmistuvalle kevyen liikenteen tunnelille on tärkeä.

+79.2

Saarekkeet ja virtaviivat on aseteltu niin, että ne jäsentävät tätä liikenteellistä solmukohtaa. Lisäksi rannan puoleiselle viheralueelle maastoutuu kauppakeskuksen ilmanottokanavia. Alue on jätetty yleisilmeeltään avoimeksi, aukiomaiseksi sisääntuloväyläksi, joka palvelee tarpeen vaatiessa myös isoja ihmismääriä. Suuret oleskeluportaat liittyvät aukiomaiseen tilaan. Ne palvelevat niin uuden kauppakeskuksen kuin Koskikeskuksen ja Ratinan stadionin sekä rantaraitin käyttäjiä.

Kasvillisuus vaihettuu aukiomaisesta kauppakeskuksen ympäristöstä ja katutilasta kohti Ratinan rantapuiston vehreää tilaa. Aukiolla kasvillisuus on matalampaa ja yleisilmeeltään vihreämpää. Puistoa kohden se rehevöityy ja muuttuu värikkäämmäksi. Puistomaisella alueella kasvillisuus on paikoin hyvinkin runsasta, jolloin sen siimekseen pääsee paikallisesti ikään kuin sukeltamaan. Kuitenkin myös korkean ja runsaan kasvillisuuden alueella on korkeusvaihtelua.

+79.1 valaisinmasto

aurinkotuolit

R AT I N A N

RATINAN STADIONIN RANTA TARKENNOSSUUNNITELMA 1:500

K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 5

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

169

KOSKEN HISTORIA AKTIIVISTA ALUETTA RIKKOVAT SAAREKKEET 1:2000

Kivikkoinen koski

AKTIIVINEN KOSKI AKTIIVINEN ALUE, KOSKEN KUOHU 1:2000

Kuohuva - Aktiivinen stadionin ranta

TOIMINNALLISET ALUEET 1:2000

Näkymä Ratinan kauppakeskuksen edustalta Koskikeskukselle päin.

"Tammerkoski oli aikoinaan kivikkoinen ja nykyistä leveämpi, ja sen pauhu kantautui kauas.

Nykyään koski virtaa vuodenaikojen mukaan. Joskus kuohut voivat olla hyvinkin voimakkaita, lähes virtaviivaisia. Toisinaan ne taas uppoavat syvälle ja nousevat pintaan voimakkaina pumpulimaisina pyörteinä. Virtaviivoissa on jotain mielenkiintoista. Niillä on selkeä suunta, ja niiden valkoinen linja rikkoo määrätietoisesti harmaata veden pintaa.”

RATINAN STADIONIN RANTA

SAAREKE

AKSONOMETRISET LEIKKAUSTARKASTELUT 1:400

DETALJ-LEIKKAUS 1:50

ISTUTUSALUEEN REUNA:

PENKKI:

ISTUTUSALUE:

VALAISTUS:

korkeus 100-800 mm

puupinta 100 mm

heinät ja maanpeiteperennat

integroitu erikoisvalaistus 50 mm

R AT I N A N K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 6

170

MAALIKUVIOITA ASFALTTIPINNOILLA

Superkilen, Kööpenhamina

Opinmäki, Espoo

KOSKEN KUOHU JA SAAREKKET DETALJ 1:100

Näkymä Stadionin edustan rantaraitilta Ratinan rantapuistolle päin.

Ratinan kauppakeskus

Kevyen liikenteen tunneli

Portaat Olympia-aukiolle

Oleskelulaiturit

Ravintolalaivojen kiinnittymisalue

Monitoimikenttä

Huoltoajoyhteys

RATINAN STADIONIN RANTA

Isot keinut

Oleskelu laituri

Laukonsilta

R AT I N A N

JULKISIVU 1:400

K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 7

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

171

R A T I N A N

RATINAN STADION

R A N T A P U I S T O

Ratinan rantapuiston tasaista nurmialuetta on laajennettu ja Ratinan sillan läheisyyteen sijoittuvaa kevyen liikenteen reitistöä on jäsennelty selkeämmäksi. Tasainen nurmialue tarjoaa puitteet monenlaiselle erikokoisille järjestetyille ja omaehtoisille toiminnoille. Koirapuisto on keskusta-alueen ainoa, ja siksi kovassa käytössä. Se on puitteiltaan hyvä ja toimiva kokonaisuus, joten se on suunnitelmassa säilytetty ennallaan.

+85.5

Ratinan sillan alla sijaitseva katuliikuntapaikka on aktiivisessa käytössä. Kaupunki on tulevan kesän 2016 aikana lisäämässä sinne liikuntavälineitä. Puiston puolelle on suunnitelmassa lisätty muutama katukoripalloalue tukemaan liikunnallisia toimintoja.

Puistoa reunustaa porrastuva jyrkänne, jolla ei nykyisellään ole toiminnallista funktiota. Lisäksi se eristää puiston ylimpään kohtaan sijoittuvan nurmialueen. Syrjään jääneeltä alueelta on kauniit maisemat Nalkalanrannalle ja suvannon ylle. Jyrkänteelle sijoittuu ylös asti ulottuva aktiivinen leikkialue. Huipulle tultua jyrkänteen muoto jatkuu veistosmaisessa leikkivälineessä, jonka huipulta voi kurkistaa stadionin tapahtumiin sekä ihailla kauas kantautuvia näkymiä ja puiston tapahtumia.

+85.4

Koirapuiston kupeessa sijaitsevaan rinteeseen on sijoitettu porrastettu amfiteatteri, joka rajautuu ympyränmuotoiselle areenalle. Areenalla voi niin tanssia kuin järjestää esiintymistilaisuuksia tai pienimuotoisia otteluita sekä pelejä.

Rantapuistoon sijoittuu yksityisempiä grillialueita, joilta pääsee myös laskeutumaan suvannon veden äärelle. Toisaalta laiturille voi kiinnittyä omalla veneellä järveltä saavuttaessa. Nurmialueet ovat sadesäiden jälkeen usein pitkäänkin märkiä. Puuston lomaan on sijoitettu piknik-alueita, joiden veistokselliset piknik-pöydät lisäävät alueen käytettävyyttä. Pöytäryhmien seassa on yhteiskäyttöön tarkoitettuja grillejä, jotka aktivoivat yhteisöllistä toimintaa.

+85.8

+85.2

+84.6 +86.6

6.0

Kiipeilyteline turvahiekka

KOIRAPUISTO

+8

perennaistutus

5.0

+79.0

+8

olemassa oleva taideteos

+83.6

nurmi +84.3 +84.6

+83.6

+84 .0 +83 .0

Jäätelökioski

+87.2

amfiteatteri +82.1

LEIKKIPAIKKA +79.3

+82.0

turvakumi

A

oleskelurinne

+80.4

.0

+81

.0

+80

+80.2

valaisinpylväs

+79.5

oleskelukummut

olemassa oleva ULKOLIIKUNTAPAIKKA

+8

0.5

ON

UK

LA

TA SIL

+79.5

+79.5

piknik-pöydät

RATINAN RANTAPUISTO monitoiminurmi

katukoripallokentät

+79.4

+79.1 +79.1

+78.8

penkki

+7

grillipaikka

9.5

grillipaikka

+79.1

+79.6

9.5

piknik-pöydät

+7

A’

AN

Polttoaineasema

penkki

TIN RA

+78.9

TA SIL

RATINAN RANTAPUISTO

TARKENNOSSUUNNITELMA 1:500

R AT I N A N K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 8

172

KOSKEN PUTOUKSET

AKTIIVISET JYRKÄNTEET

Kastrup, Kööpenhamina

Belleville, Pariisi

The Rampart Wave, Lyon

Putoava - Laskeva rantapuiston jyrkänne

AVOIN VEDENPINTA

MONITOIMI-NURMIPINNAT

Tasoittunut - Hidastunut monipuolinen rantapuisto Tasainen laaja nurmipinta mahdollistaa alueen käytön erilaisiin tapahtumiin.

"Keskustassa vesi on vaikuttava tekijä. Sen läsnäolo, korkeuserot, olomuodot, ja arkkitehtuuri.

Maisemaputous tippuu jyrkästi alas. Sitä voi ihailla jo kaukaa, ja lähemmäs saavuttaessa sen kuohunta ryhtyy hallitsemaan ympäristöä. Ääni on voimakas. Ilmassa leijuva vesihöyry tuntuu iholla ja maistuu huulilla.

Lopulta kaikki tasaantuu - rauhoittuu. Jäljelle jää veden pinta, jossa tuulen vire leikkii. Aurinko kimaltelee liplatusta vasten. Täällä vesi on sellainen, johon ihminen pääsee osaksi. Se tarjoaa puitteet monenlaiselle toiminnalle. ...Toisaalta kuka tietää mistä kierros alkaa taas uudestaan."

Jäätelökioski

Kiipeilyrinne

Olemassa oleva taideteos, kumiankka

Näkymä Laukonsillan viereltä Ratinan rantapuiston leikkipaikalle.

Amfiteatteri

Monitoiminurmi

Oleskelukummut

Rantaraitti

R AT I N A N

RATINAN RANTAPUISTO PERIAATELEIKKAUS A-A’ 1:200

K A U P U N K I T I L O J E N

SUVANTO

K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A

Diplomityö Tekijä: INKA NORROS Valvoja: JYRKI SINKKILÄ Ohjaaja: RANJA HAUTAMÄKI

PLANSSI 9

RATINAN SUVANTO - KAUPUNKITILOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

173

174