23
2/2019
Edunvalvonta
HAARUKASSA EK linjasi taannoin työnjakoa liittoyhteisön toimijoiden välillä. Mikä on nyt RT:n ja INFRAn rooli yhteisön jäsenenä? Miten infralaiset vaikuttavat suomalaisen elinkeinoelämän suuntaan? TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVITUS: MARKO PYLVÄNÄINEN / 123RF
”Huolestuttavampaa olisi, jos jätettäisiin vaikuttamatta” EK:n ja sen jäsenliittojen työnjakoa linjattiin uudestaan muutama vuosi sitten. ”Oman käsitykseni mukaan se toimii nyt hyvin. Varmaankin työnjako on veteen piirretty viiva ja päällekkäisyyttäkin on, mutta huolestuttavampaa olisi, jos jätetään tekemättä ja vaikuttamatta” EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pohtii. Karkeasti EK vastaa yleisistä, kaikkia toimialoja koskevista linjauksista ja jäsenliitot taas oman toimialansa. ”Vastaamme EK:ssa esimerkiksi työlainsäädännön ja sosiaalivakuutuksen eli eläkejärjestelmän sekä verotuksen, EU-vaikuttamisen, yrityslainsäädännön ja koulutuksen yleisestä edunvalvonnasta”, Häkämies täsmentää. Rakennusteollisuus RT taas huolehtii rakentajien asioista, esimerkiksi ylimmän tason yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta liikenneinfrastruktuurin tai maankäyttö- ja rakennuslain osalta. ”RT myös edistää tilaajien ja toteuttajien yhteistyötä ja sopimusmalleja sekä koordinoi rakennusteollisuuden liittoyhteisön ja Rakennusliiton välisiä työehtoso-
M A R J O KO I V U M Ä K I
KUN YRITYS LIITTYY INFRA ry:hyn, se saa kylkiäisenä myös Rakennusteollisuus RT:n ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyydet, sillä INFRA on osa RT:tä ja RT taas on EK:n jäsenliitto. Asiaa voi katsoa eri kanteilta. Yksi iloitsee, kun saa yhdellä jäsenmaksulla enemmän: ikään kuin kokonaisen buffet-pöydän, joka notkuu vankkaa edunvalvontaa ja tarjoaa laajan kaikupohjan yhteisille näkemyksille. Toinen taas voi nähdä sotkua ja sekavuutta, sillä iso liittoyhteisö saattaa tarkoittaa myös päällekkäistä työtä ja byrokratiaa. Kumpi on lähempänä totuutta, vai onko kumpikaan?
YRITTÄJÄN PULSSILLA. ”Totta kai eri kokoisilla yrityksillä on erilaisia haasteita. Pienellä yrityksellä työllistämisen riski on suurempi kuin isolla, ja hallinnollinen taakka – määräykset ja velvoitteet – aiheuttavat päänvaivaa, jota yritämme vähentää. Juuri tällaisiin kysymyksiin kysymme EK:ssa säännöllisesti pk-yrittäjiltä kantoja. Uskon että olemme hyvin viivalla.” – Jyri Häkämies
pimusneuvotteluita. Tärkeä osa toimintaa on myös rakentamisen imagosta huolehtiminen. Mitä parempi kuva rakentamisesta on julkisuudessa, sitä helpompi alan yritysten on toimia”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell huomauttaa.
INFRA ry on lähituki INFRA toimii puolestaan RT:ssä infra-alan yrittäjien edunvalvojana ja ”lähitukena”. ”Toimintamme perustuu siihen, että me – INFRAn henkilökunta ja jäsenyrittäjät – tiedämme ja tunnemme parhaiten kaikki oman alamme erityiskysymykset vaikkapa louhintaan, kiviainesten kierrätykseen tai ajoneuvonosturitoimintaan liittyen”, INFRAa luotsaava Paavo Syrjö aloittaa. ”Tehtävänämme on muodostaa yhteinen, kaikkia jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kanta alan erityiskysymyksiin, koskivat ne sitten infratyömaalla noudatettavia työehtoja, murskauksesta syntyvän melun ja pölyn torjuntaa tai väylien kunnossapidon sopimusmalleja.”
>>