Page 1

Turvallisuusviikon Monttumaanantaina turvallisuusopit haettiin syvältä. s. 37 KOULUTUS

Infra-ala kustansi Tampereen yliopistolle digiprofessorin. Jo ensi syksynä alkaa tapahtua. Sivut 10–11

EDUNVALVONTA

Kun valitsee INFRAn, saa yhdellä jäsenmaksulla kolmen järjestön jäsenyyden. Mistä on kyse? Sivut 22–25

NUORET INFRALAISET

Jokkisautoileva INFRA Nuorten pj keräsi firmalleen huiman verkoston luottamustehtävissä. Sivut 38–39

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti    2/2019

www.infra.fi/lehti

TANJA JURVANSUU TIIMEINEEN URAKOI ROVANIEMELLÄ

16

Alltime jätti talven taakseen


...JA TAAS ON NORMAALI TALVINEN AJOKELI.

Tutustu traktorikaluston mahdollisuuksiin ja käyttöön erilaisissa urakointitehtävissä: www.aitoasuorituskykya.fi > VALTRA & FMG -MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Vähemmän vaivaa, enemmän aikaa Forcit Go mullistaa tuotteiden tilaamisen. Helppokäyttöisellä sovelluksella tilaaminen on vaivatonta. Manuaalisen työn määrä on minimoitu ja työskentely on muutenkin joustavaa. Voit tilata tuotteesi mistä ja milloin tahansa tai tehdä halutessasi muutoksia. Arkistoimme kaiken tarvittavan sovellukseen, jolloin sinun on helppo tarkastaa tilaustesi status tai vaikka tarkka saapumisaika työmaalle. Ladattavissa helmikuussa 2019 Lisätietoja forcit.fi

Item type Order summary

Order details Explosives

Delivery date Order date Delivery time Delivery address Detonators Customer order number Order status

Kemiitti 510/610 Kemiitti 510/610

Average chargeable meters/hole Hole dimension (mm) Number of holes Total chargeable meters

Kemiitti 810

Services

Add items

Save as draft

Carncel order Submit order Accessories


Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin inf rahankkeiden nostopalveluiden toimittaja. Joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään inf ratyömaalla, ja Havator on vastannut mm. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen nostotöistä. Inf rahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta: mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Havator nyt myös Oulussa! Lue lisää verkkosivuiltamme: www.havator.fi/uutiset/oulu

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi


Murskaamme kaiken puolestasi Lupien hakeminen • Louhinta • Murskaus • Kuormaus • Kuljetukset

Olemme vaativan infrarakentamisen moniosaaja. Joustava ja skaalautuva kokonaispalvelumme takaa tehokkaan ja kannattavan urakoinnin. Ota yhteyttä. www.srv.fi/infrarakentaminen SRV Infra, Jukka Hyttinen p. 040 704 0031

Laadukkaat kasvualustat

16

MULTAASEMALTAMME Etelä-Suomesta Vaasan, Kuopion ja Joensuun talousalueille asti. Autamme sinua onnistumaan: olemme luotettava kumppani, jolla on Suomen laajin jakeluverkosta ja tasalaatuiset tuotteet. Lisätiedot ja tilaukset puh. 020 331 404, tilaukset@kekkila.fi kekkilaviherakentaminen.fi


5

2/2019

PÄÄKIRJOITUS

Vaikuttavaa jälkeä syntyy vain joukkueena pelaten Anu Ginström Päätoimittaja

SUOMESSA ON YLI 100 000 toimivaa yhdistystä, ja arvottamista. Näkemystä siitä, mikä on muutosten niiden määrä on kasvusuunnassa. todellinen mittasuhde. Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry, Munuais- ja Tässä voivat auttaa järjestöt: niiden tarjoamalle tiemaksaliitto ry, Suomalainen Markku-Liitto ry, Kilju- dolle ja perustelluille visioille on kysyntää. hanhen Ystävät ry – nämä ja tuhannet muut ovat liikJärjestöissäkin on silti eroja. Joihinkin niistä luotekeellä tärkeällä asialla. Yhdistyksen perustaneet Mark- taan enemmän. ku-nimiset toki pilke silmäkulmassa. Multaa kynsien alla ja kaivukoneita hallilla oli puo- RAKENNUSTEOLLISUUS RT:n toimitusjohtaja Aleksi lestaan niillä järjestäytyneen infra-alan pioneereilla, Randell toteaa tässä lehdessä, että vaikuttamisen kenjotka perustivat Suomen Maansiirtokoneiden Liiton, tällä on yhä enemmän määrätietoisia tahoja, joiden SML ry:n, 65 vuotta sitten. näkökulma rakennetun ympäristön kehitVaikka SML on aikoja sitten muuttunut tämiseen on kapea. INFRA ry:ksi, SML-lyhenteellekin jäi käytRakennusteollisuus RT puolestaan täjiä: Suomen Medisiinariliitto, Suomen kokoaa laajasti toimialan näkemykset ja Mehiläishoitajain Liitto, Suomen Moottokokemuksen. Yksi sen tärkeistä jäsenliiriliitto, Suomen Musiikkioppilaitosten Valtion tai toista on INFRA, joka tuntee väylät, elinLiitto, Suomen Muusikkojen Liitto, Suo- kunnan tärkeät kuntatekniset verkostot ja kiertomen Mäyräkoiraliitto. talousasiat. Koko RT:n liittoyhteisö on jo johtamisesta kauan rakentanut luottamusta ja uskottaYHDISTYSTOIMINTA on siis meillä vilkasta, on tullut monivuutta tutkittuun tietoon ja osaamiseen mutta myös luottamus yhdistystoimintaan mutkaisuuden perustaen. on kovaa tasoa ja kasvussa. Suomessa on yli 100 000 yhdistystä, johtamista. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn joista valtaosasta et ole koskaan kuullutuusimman arvo- ja asennetutkimuksen Tässä voivat kaan. Vain ani harvaa niistä ehditään kuulla mukaan kansalaisjärjestöihin luotetaan auttaa Arkadianmäellä tai Säätytalolla. Rakennusenemmän kuin viranomaisiin, ammattialalla ja väyläasioissa RT:tä ja INFRAa halujärjestöt.” yhdistysliikkeeseen tai kirkkoon. Työnantaan kuulla, ja tämä luottamus on saavutajajärjestötkin rankataan Eduskuntaa, tettu kovalla työllä ajan saatossa. pörssiyhtiöitä, hallitusta ja puolueita luotettavamYksinään ja erillisinä RT:n liitot olisivat hauraita. miksi. Ilman laajaa jäsenkuntaansa ne olisivat vielä hauraamSamanaikaisesti esimerkiksi valtion tai kunnan joh- pia. Vaikuttavuus syntyy joukkueena pelaten. taminen on koko ajan enemmän monimutkaisuuden johtamista. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, LUE tästä lehdestä lisää INFRAn toiminnasta: vaikutnopea teknologinen kehitys, väestönkasvu yhtäällä ja tamistyöstä, verkostoista ja lyömättömistä jäsentyöikäisten määrän romahdus toisaalla – isot ilmiöt ja eduista. Jos olet jo jäsen, varmista että otat jäsenyydesniiden arvaamattomat keskinäisriippuvuudet tekevät täsi kaiken irti. Jos et ole jäsen, tule vaikka Maxpo-mespäätöksenteosta jatkuvasti vaikeampaa. suille tenttaamaan, miksi kannattaisi liittyä. Lisätietoa Päätöksentekijät tarvitsevat tulkintaa ja asioiden saat lehden takakannesta.


6

A D O B E S TO C K

INFRA-LEHTI

SATA SYYTÄ. Verkostoja liiketoimintaan ja vapaa-aikaan, tuntuvia jäsenalennuksia, koulutusta, lakiapua... INFRA ry:n jäsenyys kannattaa. Neljässä vuodessa jäsenten liikevaihto on kasvanut yli 20 ja henkilöstön määrä yli 12 prosenttia.

.

LEHTI TÄYNNÄ JÄSENASIAA JA -ETUJA. LISÄTIETOA NETISSÄ: INFRA.FI/LIITY


7

2/2019

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Suomen tiestöä ei tarvitse saada Singaporen tasolle, mutta maksetaan sentään korjausvelat pois!

8 HALOO, ONKO TYÖMAALLA? 10 DIGIPROFFA LIEKEISSÄ

12 RAKENNUSALAN MAINETALKOOT

15 ASFALTTI ALKAA JO VIHERTÄÄ

"Työmaata ei ole yhtä helppo digitalisoida kuin tehdas- tuotantoa, mutta potentiaalia riittää", uskoo digiproffa Kalle Vaismaa.

Mielikuvat rakennusalasta ovat jääneet ajasta jälkeen, sanoo viestintäjohtaja Merja Vuoripuro.

Norja kutistaa päällystystyön hiilijalanjälkeä, mitä tekee Suomi?

16 ALLTIME URAKOI PAREMPIA KATUJA ROVANIEMELÄISILLE

21 PARAS KUNTATILAAJA -KISA

22 EDUNVALVONTA HAARUKASSA

EI OLE TOTTA! Infrarakentaja Kreikan lomalla sesongin kynnyksellä? Jos maapallo pyörii tätä lukiessasi, kaikki meni kuitenkin hyvin. Lomareissulta yllätyspuheluun vastasi ja selfien nappasi INFRAn jäsen Jukka Julkunen.

9 M A R I A PA L D A N I U S

JUKKA JULKUNEN

ROLLON RIVAKAT. Yksityinen Alltime voitti Rovaniemen väyläja virkistysalueinfran hoidon. Vaativan talvihoitokauden jälkeen Juha Vaara ja Tanja Jurvansuu loistivat kilvan kevätauringon kanssa.

INFRAn jäsenyys: kovan luokan vaikuttamistyötä kuin tarjottimella, s'il vous plaît!

26 VERKOSTOJA, VAIKUTTAMISTA JA EVÄITÄ KASVUUN

33 JÄSENSIVUT

33 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

T E R O TA K A L O - E S KO L A

16

34 INFRAN STRATEGIA 2020–2025 37 MONTTUMAANANTAI 38 INFRA NUORTEN UUSI PJ 44 YRITTÄJÄN TYÖKYKY

ARVOISTA VISIOON. Edustajisto kuuli ensimmäisenä uuden strategian päälinjat kokouksessaan Jyväskylässä.

45 INFRAVIENTI – LAAJENNA LÄNTEEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Tanja Väkevä puh. 0207 476 384 tanja.vakeva@rakennustieto.fi

38

TAITTO: Marko Pylvänäinen ja Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry


8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Paremmat tiet – parempi kilpailukyky Tieverkkojen parantaminen ja ylläpito ovat tehokkaita keinoja kehittää valtion kilpailukykyä. ”Toimiva ja tehokas infrastruktuuri on yksi niistä tekijöistä, jotka kertovat maan vauraudesta”, Roberto Crotti World Economic Forumista sanoo. Infrastruktuurilla on Crottin mukaan selkeä vaikutus kauppaan niin valtion sisäisissä kuljetuksissa kuin kansainvälisillä markkinoilla.

Kehittynyt ja hyvin toimiva infrastruktuuri vaikuttaa myös ihmisten terveyteen ja koulutukseen, mikä puolestaan vaikuttaa maan yleiseen kilpailukykyyn. Crotti on yksi World Economic Forumin johtavista ekonomisteista, jotka vastaavat vuosittain julkaistavasta valtioiden globaalia kilpailukykyä kuvaavasta raportista. Kilpailukykyä tarkastellaan 12 tekijän perusteella, joista yksi on infrastruktuuri. Indikaattoreita pisteytetään asteikolla 1-100 määrällisesti ja laadullisesti.

”Euroopassa ja muissa teollirin erinomaisen laadun vuoksi. suusmaissa tieverkosto on melko Toiselle sijalle tuli Yhdysvallat, kehittynyt, joten määrällikolmanneksi Espanja ja sesti tiet yltävät keskineljänneksi Ranska. MAAILMAN arvoon 81. Laatu on Kärkikaartiin ylsiTALOUSFOORUMI kuitenkin heikompi vät Euroopasta ELI THE WORLD ECONOMIC FORUM (WEF) PISTÄÄ eli keskimäärin myös Portugali, VUOSITTAIN JÄRJESTYK68,5. Luvut kertoRuotsi, AlankoSEEN VALTIOIDEN KILPAILUKYVYN. LUE LISÄÄ: vat siitä, että Euroomaat ja Saksa. WEFORUM.ORG pan tieliikenteen inf”Parannettavaa raa voidaan parantaa”, riittää kaikilla mailla Crotti kuvailee. hyvistä sijoituksista huoliKorkeimman pistemäärän saamatta”, Crotti muistuttaa. vutti raportin mukaan Singapore Suomi ei listan kymmenen kärerityisesti maantieinfrastruktuukeen yltänyt.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Siellä, missä meitä tarvitaan PEKKA FÖHR

Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: SARI OKKO

Maarianvaara, Kaavi ti 7.5. klo 10 Puhelimessa: yrittäjä Pekka Föhr, Motourakointi R. Föhr Ky Missä menet, mitä teet? Olen harvesterin puikoissa männikön ensiharvennusta hoitamassa. Teemme sekä maarakennus- että metsähommia, joten olen siellä, missä miestä tarvitaan. Oletko yrittäjäperheen poikia? Juuri näin. Isä perusti firman 1994, jossa olen ollut mukana heti koulusta valmistumisen ja armeijan jälkeen eli noin 14 vuotta. Miltä työ maistuu? Hyvältähän se. Juuri nyt olen täällä ihan omassa rauhassa järvimaisemissa. On mukavaa, kun työtehtävät vaihtelevat. Metsätyöt ovat mukavaa vastapainoa maarakennustöille – ja toisinpäin. Mieli pysyy virkeänä. Mitä kesään kuuluu? Hyvältä näyttää niin maarakennukses-

sa kuin metsätöissä. Loppukesän kalenterissa on vielä tilaa, mutta kyllä se siitä taas täyttyy. Kiireinen kesä on tulossa ja hyvä niin. Luottoa tulevaan siis löytyy? Sen verran on kokemusta, että olen nähnyt sekä kiihkeät ajat että rauhalliset ajat. Näen tulevaisuuden hyvänä. Välillä on KYLLÄ KELPAA. ”Mikäpä sitä on tiukkoja työpiikkejä, mutta olla metsähommissa pyrin tekemään mieluumkesäisissä järvimaisemissa”, Pekka min tasaiseen tahtiin kuin Föhr tuumii. kovasti riehumalla. Kiinnostaako ala nuoria? ta tavoittelemaan, Tärkeintä on laadukas työ. Jos mutta kustannustason hankinnan kriteerinä on halvin pitää olla järkevä. hinta, työn laatu kärsii eikä se Joko on kesäloma mielessä? Tarlopulta palkitse tekijäänsä. Tätä koituksena on pitää lomaa pertilaajienkin tulee miettiä. Uskon, heen kanssa, joten pienimuotoiettä nuoret haluavat tehdä hyvää, sia suunnitelmia on. Kalastamaan laadukasta ja palkitsevaa työtä. pitää myös päästä pohjoisen suunKuuta ei tarvitse lähteä taivaal- taan. Kesäaikaan työrytmi muut-

tuu, kun huomioidaan henkilökunnan lomat, mutta kyllä sitä jaksaa, kun päivät ovat pitkiä ja valoisia. Mitä pistetään grilliin? Naudanpihvillä mennään. Se on parasta eikä kaipaa kyytipojaksi muuta. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Antti-Jussi Keinäselle Nilsiän Soraan.


9

2/2019

M A R KO P Y LV Ä N Ä I N E N

Työrauha tietyömaille! Jokainen voi yrittää kuvitella, miltä tuntuisi, jos auto ajaisi satasta työpöydän ohi kesken työpäivän. Päällystystyömailla kuviteltavissa oleva tilanne on arkipäivää. Rakennusliitto ry ja INFRA ry haastavat nyt autoilijat noudattamaan tarkoin tietyömaiden opasteita ja nopeusrajoituksia. Suomen tiestö on lähikuukausien ajan satojen päällystysalan ammattilaisten työpaikka, joten annetaan tekijöille työrauha.

Järjestöt odottavat myös päällystystöiden tilaajilta uusia ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi saattoautoista. Keski-Euroopassa liikenne ohjataan tietyömaiden kohdalla usein kiertotielle, mutta Suomessa mahdollisuutta on käytetty toistaiseksi niukasti. Tietöiden aiheuttamia liikennehaittoja voidaan vähentää ja töitä vauhdittaa myös kaksivuorotyönä, mutta kolmivuorotyötä alan järjestöt eivät asfalttialalle suosittele yötyön tuomien terveys- ja turvallisuusriskien takia.

MISSÄ MENNÄÄN? Tienkäyttäjät voivat tarkistaa päällystystöiden sekä muiden tietöiden ja häiriöiden tilanteen Traffic Management Finlandin palvelusta: liikennetilanne. tmfg.fi

A R TO PA R V I A I N E N

Parga, Kreikka ma 13.5. klo 13

Itkonniemi, Kuopio to 9.5. klo 9.30

tärkeistä tekijöistä on autourheilu. Luen nuotteja Harri Korkiakosken kartturina SM4-luokassa ja itse ajan kansallisessa F-sarjassa. Ilo pidetään mukana, mutta sen verran vakava harrastus on, että kun ajetaan, ajetaan tosissaan. Se on hyvää vastapainoa työelämälle. Miten hoidat työhyvinvointia? Jos liikunnasta puhutaan, niin talvella pyrin hiihtämään, mutta kyllä sekin liian vähäiseksi jää. Lomaa olisi hyvä pitää pari kertaa vuoteen viikon paussin verran, koska se tekee hyvää pääkopalle. Lomalla tulee mieleen uusia ideoita. Joko grillikausi on korkattu? Meillä grillataan talvellakin, mutta kesän grillikausi on myös avattu. Grilliin menee mieluiten naudanlihaa ja maissia. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Jukka Julkuselle.

YRITTÄJÄ LOMALLA. Jukka Julkunen on asian ytimessä: lomalla Kreikan Pargassa.

dossa kesät talvet, joten hyvältä näyttää. Vähän huolestuttaa, mistä tulevat tulevaisuuden tekijät – koneita kun ei ohjata vain läppärin tai kännykän kautta, vaan pitää olla paikan päällä työmaalla. Mikä työssä on parasta? Se, että saa tehdä itse ja näkee oman työnsä käden jäljen. Kun tehdään, tehdään kunnolla. Uskon, että tämän ajattelumallin kautta myös työt saavat jatkoa. Grillaillaanko? Voi veikkosella, kyllä vaan. Täällä Pargassa mennään paikallisin eväin, mutta kotona grillailu aloitettiin heti, kun lumet alkoivat sulaa. Ei ole makkaran voittanutta. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Kati Luostariselle Maansiirto Luostariseen. JUKKA JULKUNEN

Puhelimessa: toimitusjohtaja Antti-Jussi Keinänen, Nilsiän Sora Oy Mitä kuuluu? Hyvää, kiitos. Olen kaivinkoneen puikoissa kaupungin viljelypalstaa kunnostamassa. Mitä odotat kesältä? Kesä näyttää valoisalta. Myös ensi talvea voi jo ajatella hyvillä mielin, kun luvassa on kaupungille talvikunnostustöitä viideksi vuodeksi eteenpäin. Millainen on kesän toivesää? En ole mikään helleihminen, mutta toivon parinkymmenen asteen lämpöä ja pilvipoutaa. Hyvä jos pärjää t-paidassa ilman takkia. Miten yrittäjä lomailee? Noin kymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että liian huonosti. Jonkun yksittäisen päivän yritän pitää siellä täällä lomaa, mutta viime kesältä jäi perheen yhteinen loma kokonaan pitämättä. Miten yrittäjä rentoutuu? Yksi

KESÄTERVEISIÄ. Antti-Jussi Keinänen toivottaa ”kollegoille paljon työnintoa ja onnistuneita urakoita”.

Puhelimessa: yrittäjä Jukka Julkunen, Maansiirto Julkunen Missä menet? Välimeren rannalla Kreikan Pargassa. Lomaviikko on menossa eli harvinaista herkkua perheen kanssa. Eli yrittäjä lomalla? Juuri näin. Ei tällaista jatkuvasti tule harrastettua, joten loma Kreikassa on hyvää vastapainoa työlle. Toinen vastapainon tuoja on ralliauton rakentaminen. Sitä kun rakentelet, arkirutiinit katkeavat ja ajatus lähtee lentoon. Mitä Pargassa? Hienot ovat maisemat, vaikka vähän kosteaa on ollut. Lämpötila pyörii noin +20 asteessa. Mikäs täällä on ollessa! Reissaatko paljon? Menin 13 vuotta sitten naimisiin ja nyt pidän jo toista viikon lomaa. Jännityksellä odotan, pysähtyykö maapallon pyöriminen lomani aikana. Vakavasti otettuna olen sitä mieltä, että vapaa-aika pitää osata suhteuttaa työelämään oikealla tavalla ennen kuin on liian myöhäistä. Mitä Kreikan jälkeen? Meillä töitä riittää rautateiden kunnossapi-


10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Korjaustarpeita väyläverkolla

123RF

Maanteitä päällystetään tämän vuoden päällystyskauden aikana arviolta 1 500 kilometriä. Määrä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna ja lähes puolet pienempi kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korjaamiseen on käytettävissä noin 105 miljoonaa euroa, josta noin 30 prosenttia kuluu tiemerkintöihin ja huonokuntoisten

päällysteiden paikkaamiseen. Lopulliseen päällystysmäärään vaikuttaa oleellisesti bitumin hinta. ”Merkittävästi vähentyvät päällystysmäärät ennakoivat päällystevaurioiden ja paikkaustarpeen lisääntymistä jo ennalta huonokuntoisilla ja iäkkäillä tienpinnoilla. Huonokuntoisten teiden ennustetaan lisääntyvän

KORJAUSVELKA UMPEEN. Perusväylänpidon rahoitukseen pitäisi löytyä 300 miljoonaa euroa vuodessa, jotta velka vähenisi.

tänä vuonna 600 kilometrillä”, Väylän tieliikennejohtaja Pekka Rajala toteaa. Korjausvelka kasvaa myös raideverkkolla. Tätä lehteä tehtäessä saatiin vihiä, että alkavalla hallituskaudella voisi kuitenkin käynnistyä nopeiden ratojen suunnittelu Helsingistä Turkuun ja Tampereelle sekä itäiseen Suomeen Porvoon ja Kouvolan kautta. Myös muita ratahankkeita on suunnitteilla. Hallituspuolueet lupasivat lisäpanostuksia liikenneinfraan ennen vaaleja.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Digiproffa liekeissä Kalle Vaismaa on vauhdissa – ja hyvä niin, sillä suomalaisen infra-alan oman digiprofessorin pitäisi saada ala loikkimaan uudelle tuottavuustasolle. Muutos on iso, odotukset korkealla ja aikaa viisi vuotta. Mihin kaikkeen digiproffa ehtii? TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: JONNE RENVALL

H

elmikuun 2019 alusta infra-alan digitalisaation edistämistä vauhdittamaan valittu Kalle Vaismaa on innoissaan. Digiprofessori on reissanut viime viikot tiuhaan tahtiin Tampereen ja Helsingin väliä tapaamassa rahoittajia sekä hahmottamassa hankkeen kokonaiskuvaa. ”Tykkään haasteista. Työ on erittäin mielenkiintoista”, Vaismaa summaa. Tänäänkin työ on imaissut professorin mukaan niin, että ahkerassa käytössä nykyään oleva matkalaukku pääsi unohtumaan edelliseen tapaamiseen. ”Sen verran hajamielistä professoria minusta löytyy”, Vaismaa hymyilee.

Infra-ala kaipaa digiloikkaa Tampereen yliopistoon perustetun uuden industry-professuurin takaa löytyy infra-alalla toimivia suunnittelijoita, urakoitsijoita ja ohjelmistoalan yrityksiä. Kaikkia mukana olevia sidosryhmiä yhdistää yhteinen intressi nostaa alan digitalisaatio ja

suomalainen osaaminen kansainväliseen kärkeen. Samalla professuurin toivotaan lisäävän kilpailukykyä ja synnyttävän uutta bisnestä sekä kotimaassa että ulkomailla. Vaismaa on konkari tutkimus- ja yritysmaailmassa. Uuteen teknologiaan perustuvan palvelutoiminnan kehittämisestä on kertynyt kokemusta muun muassa Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ja digitalisaation mahdollisuuksista WSP Finland Oy:ssä vedetyistä hankkeista. ”Nyt olisi tarkoitus edistää digitalisaation avulla infra-alan tuottavuusloikkaa. Työmaata ei ole yhtä helppo digitalisoida kuin tehdastuotantoa, mutta potentiaalia riittää. Digitalisaatio ei ole itseisarvo, mutta se on hyvä työkalu tuottavuuden parantamiseen ja arjen työn helpottamiseen”, Vaismaa tiivistää.

Lisävauhtia prosesseihin Vaismaan oma uraloikka vei professorin varsin perinteiselle teollisuudenalalle, joka

kaipaa niin työkalujen kuin prosessien kehittämistä, mutta myös alan ammattilaisten asenteisiin vaikuttamista. Vaismaa aikoo puhaltaa myötätuulta infrarakentamisen koko ketjuun ja elinkaareen sekä laajasti yhteistyön edistämiseen. ”Digiloikan aikaansaamiseksi meidän on saatava kaikki olennaiset toimijat mukaan. Ilman muutosmyönteistä tahtotilaa ja kansainvälistä yhteistyötä alan uudistuminen ei onnistu.” Digitalisaatio on Vaismaan mukaan hyvässä vauhdissa muun muassa suunnittelun ja rakentamisen tietomallinnuksessa. Lisävauhtia pitäisi saada lähivuosina omaisuudenhallintaan ja ylläpitoon, jotka ovat kestoltaan pisimpiä infrarakenteiden elinkaaressa. ”Esimerkiksi datan keruu ja sen parempi hyödyntäminen korostuvat koko ajan. Myös työkoneiden automatisaatio ja lisääntyvä äly muuttavat infra-alan perinteisiä pro-


75 %

11

2/2019

sesseja. Ylipäätään digitaalisuuden tulee helpottaa arkea, jotta sen käyttöönottaminen kiinnostaa”, Vaismaa pohtii.

Lentokorkeus kohdilleen KALLE VAISMAA on suomalaisen infra-alan oma digiprofessori. Viiden vuoden industry-professuuri tähtää isoon muutokseen alan digitalisaatiossa.

Tampereen yliopisto on digiprofessuurille luonteva kotipaikka, sillä talosta löytyy vahvaa osaamista infrarakentamisessa sekä tiedonhallintaan ja digitaalisiin sovelluksiin liittyvässä kehittämisessä. Professuurin ympärille kootaan merkittävä hankekokonaisuus ja projektirahoitusta haetaan kattavasti niin tilaajaorganisaatioista kuin julkisista rahoituslähteistä. Pilottihankkeet ovat oleellinen osa kehitystyötä. Vaismaa on käärinyt hihat ripeästi, jotta sopiva ”lentokorkeus” saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Kaksi isoa hanketta on jo aluillaan: tiedonhallinnan hyödyntämiseen liittyvä hanke yritetään saada starttaamaan kesän korvilla ja uuden teknologian soveltamiseen liittyvä hanke ensi vuoden puolella. ”Tuleva kehitys edellyttää nykyistä kansainvälisempää ekosysteemiä, yhtenäisempiä standardeja ja avoimen tiedonsiirron formaatteja. Tarvitsemme myös jossain määrin globaalimpia ohjelmistoperheitä. Tässä kaikessa voisimme olla pohjoismaisella tasolla suunnannäyttäjiä.”

Suomi vuonna 2024? Vaismaa luottaa verkostoitumisen voimaan, joten hän on lähtenyt edistämään

Pohjoismaisella tasolla olevaa kestävää työllisyysastetta ei saavuteta ilman infrapanostuksia. Suomen pitää yhdistää kasvualueet ajallisesti toisiaan lähellä oleviksi työssäkäyntialueiksi. Siihen Suomella on esimerkiksi Ruotsia paremmat mahdollisuudet. Nykyisillä asetuksilla työllisyysaste jää selvästi 75 prosentin tavoitteestaan. Tämänkertaisen luvun vinkkasi RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

yhteistyötä yliopistojen kesken niin kotimaassa kuin ulkomailla. Digiproffa pyrkii saamaan digitalisaatiota mahdollisimman laajasti mukaan myös opetukseen, jotta Suomen tulevien digiorientoituneiden osaajien kasvu pääsee vauhtiin. ”Digitalisaatiota tuodaan ensi syksystä alkaen aiempaa vahvemmin mukaan Tampereen yliopiston olemassa oleviin kursseihin. Tavoitteena on tuottaa jatkossa yhä enemmän myös infra-alan digitalisaatioon liittyviä diplomitöitä”. Odotukset digiprofessuuria kohtaan ovat korkealla, mutta digiproffaa haasteet eivät hämmennä. ”Olen saanut hyvän vastaanoton. Sidosryhmät ovat sitoutuneita ja mukana kehittämässä kokonaiskuvaa”, Vaismaa kiittää. Miltä Suomen infra-ala sitten näyttää viiden vuoden kuluttua? ”Toivottavasti erilaiselta. Olemme ainakin saaneet paljon lisätietoa siitä, mitä pitäisi tehdä ja millä keinoin, jotta ala saadaan nousuun. Viisi vuotta on aika pitkä aika ja sinä aikana ehtii tapahtua paljon edistystä esimerkiksi prosessien, teknologioiden ja ohjelmistojen suhteen.”

Taustalla isoja tekijöitä Digiprofessuurin rahoittajat: A-Insinöörit Civil Oy, CivilPoint Oy, Destia Oy, FCG Oy, Graniittirakennus Kallio Oy, NRC Group Finland, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Roadscanners Oy, Sitowise Oy, Sweco Oy, Trimble Solutions Oy, Wihuri Oy SITECH Finland ja YIT Suomi Oy


12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Työturvallisuus opitaan nuorena Työterveyslaitoksen Asennetta työhön -valmennusohjelma aktivoi nuoria pohtimaan työturvallisuutta. Tavoitteena on harjoitella työhön liittyvien vaarojen tunnistamista ja torjumista sekä lisätä myötätuulta työturvallisuuteen. Kohderyhmäksi valittiin nuoret, koska heille sattuu tilastojen valossa enemmän tapaturmia kuin kokeneemmille työntekijöille. Ohjelman pituus on lähtökoh-

taisesti 12 tuntia, ja sitä voidaan hyödyntää niin ammatillisessa koulutuksessa kuin työpaikoilla. Avainsana on osallistaminen: tiedon tuottaminen yhdessä, kokemusten vaihtaminen, havaintojen jakaminen ja ryhmätöiden tekeminen. Ohjelma VIISAAT tuottaa tutkitusti KYPÄRÄT YHTEEN. tulosta: se edistää Rakennusteollisuuden yhteistä turvallisuusviikkoa työturvallisuutta vietettiin tuttuun tapaan touja vähentää riskikokuun puolivälissä. Viikon kunniaksi työpaikoille jaetasenteita. 4 tiin RAXA-sarjakuvavih(Lähde: Jokka koja, jonka aiheena on #työturvallisuus. 1/2019)

Työmaaliikenne ja jalankulku Työmaaliikenne ja jalankulku Työmaaliikenne ja jalankulku Työmaaliikenne ja jalankulku erotetaan toisistaan. erotetaan toisistaan. Työmaaliikenne ja jalankulku erotetaan toisistaan. erotetaan toisistaan. Varmista, että kuljettaja Varmista, että kuljettaja erotetaan toisistaan. Varmista, että kuljettaja Varmista, että kuljettaja sinut aina kun liikut näkee sinut aina kun liikut näkee Varmista, että kuljettaja näkeelähellä. sinut aina kun liikut näkee sinut aina kun liikut koneiden koneiden lähellä. näkee sinut aina kun liikut koneiden lähellä. koneiden lähellä. koneiden lähellä.

RAKENNUSALAN MAINETALKOOT 4

4

4

5 4

5

4

Vain yksi suunta: ylöspäin!

5

Rakennusala on muuttunut, mutta maine ei. ”Mielikuvat pitää päivittää vastaamaan todellisuutta”, viestintäjohtaja Merja Vuoripuro Rakennusteollisuus RT:stä sanoo. TEKSTI: SARI OKKO

K

un kiinteistö- ja rakennusalan mainetta tutkittiin vuonna 2007, tulokset eivät mairitelleet. ”Hieman kärjistetysti nähtiin, että hämärät yrittäjät tekevät huonoa laatua kalliilla hinnalla”, Vuoripuro sanoo. Myöhemmissäkään tutkimuksissa mielikuvat eivät kohentuneet. Rakennusalan maine on muita aloja selvästi heikompi ja epäluottamus on syvälle juurtunut. Julkisuudessa uutiskynnyksen ylittävät helposti vain kielteiset viestit esimerkiksi rakentamisen laadusta tai tapaturmista. ”Kipupisteitä riittää. Huonoimpia arvosanoja ala saa avoimuudesta, läpinäkyvyydestä, vastuullisuudesta, vuorovaikutuksesta sekä tuotteiden ja palvelujen laadusta suhteessa hintaan”, Vuoripuro listaa.

Edessä elämäntapamuutos Vuoripuron mukaan mielikuvan ja olemassa olevan todellisuuden välissä on suuri

ristiriita. Tätä ristiriitaa lähdetään nyt yleisö: kansalaiset, vaikuttajat, kuluttataklaamaan mainetalkoilla, joka on raken- ja-asiakkaat ja media sekä työvoima eli nusteollisuuden yhteinen strateginen ja alalla työskentelevät, alaa opiskelevat ja viestinnällinen ohjelma. Kuten talkooluon- alalle hakeutuvat. teeseen kuuluu, kaikki jäsenyritykset pääsevät kantamaan kortensa kekoon, kukin Heikkoudesta vahvuudeksi haluamallaan tavalla ja haluamassaan laa- Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, juudessa. talkoiden myötä alan maine paranee, mie”Talkoiden aikajänne on kolme likuva yrityksistä vastuullisina toivuotta, mutta kyseessä ei ole mijoina kohenee ja myönteiset MAINETALmikään kuntokuuri, vaan eläuutiset alkavat vallata näkyKOISSA HYÖDYNNETÄÄN JOUKKOVOImäntapamuutos”, Vuoripuro vyyttä kielteisiltä. Nämä MAA ELI VIESTITÄÄN tähdentää. ”Pyrimme yhteitavoitteet sisältyvät myös RT:n YHDESSÄ SAMAAN AIKAAN JA SAMAAN KOHTEEsen ajattelu- ja toimintatavan strategiaan. SEEN VAIKUTTAVUUluomiseen ja juurruttamiseen ”Kiinnostavia ja innovatiiDEN LISÄÄMISEKSI. #RAKENTAVASTI siten, että toimialan maine visia asioita pitää saada jatkossa huomioidaan kaikessa toiminparemmin esiin. Uusia viestintänassa ja viestinnässä.” keinoja ja -tapoja mietitään talkoiden Töihin on jo ryhdytty tavoitteita, teemoja avulla yhdessä. Olemme vielä lähtökuoja pääviestejä muun muassa työpajoissa pissa, mutta syksyllä päästään kunnolla pohtimalla alan toimijoista koostuvan vies- vauhtiin. Suunta on selvillä ja se vie ylöstintäryhmän voimin. Tähtäimessä on suuri päin,” Vuoripuro toteaa.


15

2/2019

ILMASTONMUUTOS

Asfaltti alkaa jo vihertää Asfalttikauden alkaminen kesän korvalla ei yllätä. Se kuitenkin kiinnostaa, miten päällysteitä voidaan tehdä tänä päivänä yhä pienemmin päästöin ja ympäristöä ajatellen. Nyt otetaan mallia Norjasta. TEKSTI SARI OKKO, KUVA: 123RF

N

orjassa on kehitetty laskentatyökalu, jonka avulla voidaan ottaa huomioon päällystystöiden päästöjen vähentäminen kilpailutuksissa. Pilottimalli on lupaava, joten sitä kannattaa seurata. ”Norjan mallin mukaan urakoitsija saa sitä paremman hinnan, mitä enemmän päästöjä voidaan vähentää”, ympäristöpäällikkö Juha Laurila INFRA ry:stä summaa.

Pienet päästöt, parempi hinta Norjassa asfalttiteollisuuden hiilidioksidipäästöjä on pohdittu vakavasti vuodesta 2006. Norjalaiset ovat Laurilan mukaan ympäristöselonteossa (EPD = Environmental Product Declaration) edelläkävijöitä, joten osaamista kannattaa hyödyntää. Myös norjalaisten kehittämä laskentatyökalu on jo niin hyvin hallussa, että siitäkin kannattaa ottaa mallia. ”Laskentatyökalulla on mahdollista tuottaa projektikohtainen EPD kevennetyn menettelyn kautta. Työkalu on asfalttiyrityksille merkittävä eri tekijöiden päästövaikutusten näkyväksi tekemiseen”, Laurila toteaa. Tähän mennessä EPD on ollut Laurilan mukaan Norjassa ennen kaikkea työkalu alan yrityksille oman toiminnan kehittämiseen ja vähäpäästöisyyden edistämiseen. Nyt pilotissa on asetettu uusi kynnys CO2-päästöille. Päästöjen vähentämistä on myös käytetty bonusperusteena. ”Bonus on laskettu siten, että EPD:llä osoitetuista kaikkien tarjousten CO2-päästöistä kullekin kohteelle on laskettu keskiarvo, jonka alittavat tarjoukset saavat hinnanalennusta kaksi kruunua kilogrammaa ja CO2-ekvivalenttia kohti.”

Päästöt puoliksi Norjalaisten mallia voidaan hyödyntää suomalaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin sopi-

vaksi. Ihan yks´yhteen laskentamallia ei kuitenkaan voida monistaa, koska valtioiden välillä on maakohtaisia eroja sekä laskentasääntöihin ja -kertoimiin vaikuttavia tekijöitä. ”Suomessa tavoitteeksi pitää asettaa vastaavanlaisen laskennan ja työkalun rakentaminen. Tämä vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista”, Laurilta sanoo. Norjassa asfalttiteollisuus on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomessa on sitouduttu liikenteen päästöjen puolittamiseen samaan vuosilukuun mennessä. Tienpäällystämisen kakussa asfaltin valmistaminen vie päästöissä voiton noin 60 prosentilla.

Uusia keinoja tarvitaan Norjassa matalalämpöasfaltin käyttö on päällystetöiden lähtökohta. Vuonna 2018 Norjassa valmistetusta asfaltista 18 prosenttia oli matalalämpöasfalttia, ja vuoden 2019 tavoitteeksi on asetettu 30 prosenttia Matalalämpöasfaltti on ympäristöystävällinen päällystämismenetelmä, joka vähentää niin energiankulutusta kuin päästöjä. Tuotantotekniikka perustuu bitumin vaahdottamiseen, jonka avulla voidaan alentaa asfalttimassan lämpötilaa jopa 30

NORJAN TIE. Norjassa asfalttiteollisuus on sitoutunut vähentämään hiili­ dioksidipäästöjä 50 pro­s entilla vuoteen 2030 mennessä.

asteella. Tekniikan ansiosta hiilidioksidipäästöt alenevat ja hiilijalanjälki pienenee. ”Tästä menetelmästä ei ole vielä tullut meillä tapa toimia, vaikka mitään teknistä syytä teknologian käyttämättömyyteen ei ole olemassa,”, Laurila sanoo.

Kello tikittää jo Jos matalalämpöasfalttia Suomessa vielä himmaillaankin, kierrätysasfaltin käytössä suomalaiset ovat konkareita. Uusioasfaltin ansiosta säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja – niin kallioperää kuin ulkomailta tuotavaa öljyä, josta bitumia valmistetaan. Lisäksi asfaltintuotannon energiankulutus ja kokonaispäästöt vähenevät, kun materiaalien kuljetustarve ja kuljetusmatkat vähenevät. ”Asfalttiteollisuudessa kyse on viime kädessä pitkälti siitä, miten laitosten energia tuotetaan. Tavoitteena ja haasteena on päästöjen leikkaaminen kaikin mahdollisin keinoin. Kello tikittää, joten nyt on aika toimia”, Laurila tiivistää.


16

INFRA-LEHTI

KUVASSA ON TURVALLISUUSPUUTTEITA (SUOJALASIT, KUULONSUOJAIMET, KYPÄRÄN LEUKAHIHNA). LAITA VARUSTEET KESÄKSI TIKKIIN, NIIN TEHDÄÄN NYT ALLTIMELLAKIN! KATSO OHJEET NETISTÄ: 51.FI/TURVAA

ALLTIME URAKOI PAREMPIA KATUJA ROVANIEMELÄISILLE Yhtä lentävää lähtöä harvoin nähdään. Kun yksityinen infraurakoitsija Alltime voitti kilpailutuksen Rovaniemen katu-, viher- ja virkistysalueiden kunnossapidosta kesken talvikauden, valmistautumisaikaa jäi tuskin nimeksikään. Riveihin piti etsiä pikana 22 osaajaa ja konetoimituksia odotellessa turvata varakalustoon. Urakkaan tartuttiin silti päät kylmänä ja vahvan yhteishengen voimin. TEKSTI JA KUVAT: MARIA PALDANIUS


17

2/2019

Tieto voitosta tuli loka– marraskuun taitteessa katujen vaatiessa jo ripeitä toimenpiteitä teiden ajokunnon takaamiseksi.”

L UUTTA PÄIN. Ensimmäinen talvi takana, edessä Lapin kesä uusine haasteineen. ”Talvella saa olla koko ajan valppaana ja seurata säätiedotteita, mutta kesällä tahti vähän rauhoittuu”, toteaa työpäällikkö Tanja Jurvansuu. Yläfemmat antaa luottotyöntekijä Juha Vaara.

okakuussa 2018 Rovaniemen tekninen lautakunta valitsi uuden urakoitsijan hoitamaan kaupungin teiden ja katujen sekä puisto-, virkistys- ja liikunta-alueiden kunnossapitoa vuosille 2019–2024. Valinta ympärivuotisen kunnossapidon hoitamisesta tehtiin jo pitkään tiedossa olleen kilpailutuksen perusteella. Millaiselta pohjalta kilpailutukseen ponnistettiin? ”Itse asiassa Rovaniemellä tilaajan tehtävät erotettiin palvelun tuottajan tehtävistä jo vuosituhannen alussa. Silloin eriytettiin oma tuotanto, johon kuului katujen ja yleisten alueiden kunnossapitopalvelut ja rakentaminen. Myöhemmin perustettiin liikelaitos, jonka toimintaan sisällytettiin lisäksi kiinteistönhuolto ja ruokapalvelut”, Rovaniemen kaupungininsinööri ja palvelualuepäällikkö Olli Peuraniemi taustoittaa. Vuonna 2016 kaupungin tytäryhtiönä toiminut tuotantoliikelaitos yhtiöitettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä. Yhtiö fuusioitui Napapiirin Vesi ja Energia -yhtiön eli Neven kanssa, mistä syntyi Rovaniemen Infra Oy. Fuusioitumisen myötä kilpailutuksen kentällä alkoivat puhaltaa muutosten tuulet. ”Yhtiöittämisen yhteydessä päätettiin, että omalta yhtiöltä tilataan palvelut inhouse-hankintana kolmen vuoden siirtymäajalle. Tämän jälkeen kunnossapito- ja rakentamispalvelut kilpailutettaisiin”, Rovaniemen kaupungin kunnossapitopäällikkö Antti Karjalainen kertoo.

”Kun markkinoilla on kilpailua, hinta ratkaisee” Kolmivuotinen siirtymävaihe tuli viime syksynä täyteen, ja kilpailutus pantiin täytäntöön. Urakoijaksi valittiin kiinteistö- ja infrapalveluja tuottava perhe- >>


18

INFRA-LEHTI

UUSIKSI MENEE. Alltimen 22-henkinen tiimi huolehtii yksityiskohdatkin kuntoon. Esimerkiksi vioittuneiden liikennemerkkien korjaus kuuluu työnkuvaan ympärivuotisesti. Tanja Jurvansuun apuna korjaustöissä koneenkuljettaja Juha Vaara.

DIGI TULEE. Kääntöharjat ovat tuttu näky Rovaniemen katukuvassa. Lapissa ei tiettävästi ole montaakaan alan toimijaa, joiden kalustoon kääntöharjat kuuluvat, Alltimella arvioidaan.

yritys Alltime Oy, joka osoittautui kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi palveluntarjoajaksi. Yhtiö valittiin vastaamaan katujen ja teiden talvikunnossapidosta 18,5 miljoonan sekä puistojen ja virkistys- ja liikunta-alueiden huollosta 8,5 miljoonaan euron tarjouksellaan. ”Hinta oli lähtökohtana niin yhtiöittämiselle kuin kilpailutukselle. Silloin kun markkinoilla on kilpailua, hinta ratkaisee lähes aina. Reilun ja avoimen kilpailutuksen kautta kaupungin on mahdollista kasvattaa säästöjä, laskea kustannuksia ja luoda alueelle uutta yritystoimintaa”, Rovaniemen kaupungin tekninen toimialajohtaja Martti Anttila perustelee. Alltimen osalta Rovaniemen kunnossapitourakka alkoi kesken talvikauden tiukkojen aikataulujen puristuksessa. Tieto voitosta tuli loka–marraskuun taitteessa katujen vaatiessa jo ripeitä toimenpiteitä tienkäyttäjien turvallisuuden ja teiden ajokunnon takaamiseksi. Alussa urakointityöt kohdistuivat erityisesti Rovaniemen keskustan, torin, kävelykadun sekä Napapiirin alueille. Helmikuussa työsarka laajeni katujen kunnossapidon puolelle kattaen aiempaa laajemmalla alueen.

Alltime ottaa urakasta kopin ”Vaikka aloitusajankohta oli haastava ja urakka suuri, uskalsimme tarttua ennakkoluulottomasti haastee-

Perinteinenkin urakointimalli sujuu, kun molemmat osapuolet haluavat hyvän lopputuloksen ja ovat avoimia ja rehellisiä.”

seen. Hyvällä yhteishengellä ja osaavalla porukalla tiesimme saavamme hyvää tulosta aikaan”, Alltimen operatiivinen johtaja Ville Komulainen kuittaa. Alltime otti urakasta nopeasti kopin. Yhtiön riveihin Rovaniemelle saatiin lyhyellä varoitusajalla 22 uutta työntekijää, joista osa oli kokeneita tekijöitä ja osa uusia tulokkaita. Hakijamäärä yllätti positiivisesti, vastaaviin työtehtäviin kun ei pätevien tekijöiden tunkua yleensä ole. Kunnossapidon työpäälliköksi saatiin Oulussa vastaavissa tehtävissä toiminut Tanja Jurvansuu, jolla oli täysi luotto yhtiön potentiaaliin uusien haasteiden edessä – siitäkin huolimatta, että hektisestä startista ja uusien koneiden toimitusaikojen pituudesta johtuen työ jouduttiin aloittamaan osin varakaluston turvin. "Etsimme kekseliäitä ratkaisuja, kunnes saimme uuden kaluston käyttöön. Vahvuutemme on innovatiivisuudessa, osaamisessa ja monipuolisessa tarjonnassa, joka ulottuu aina lumien aurauksesta kentänhoitoon ja puiden leikkauksesta tienvarsien niittoihin asti”, Jurvansuu sanoo. Myös naisten kiinnostus alan töihin on ollut nousujohteista. ”Pyrimme aina löytämään työtehtäviimme ja tiimiimme sopivat henkilöt ikään, sukupuoleen tai muihin yksilöllisiin ominaisuuksiin katsomatta. Naiset ovat olleet enenevässä määrin kiinnostunei-


19

2/2019

PALJON NAISIA. Alltimen henkilöstöön kuuluu aimo liuta naisia. Naisten kiinnostus alaa kohtaan on Jurvansuun mukaan kasvanut. Hänellä itsellään on yli 20 vuoden kokemus alalta.

POTKUA. Upouusi kalusto on antanut uutta potkua katujen kunnossapitoon Rovaniemellä.

ta alan töistä. Tämä työhän sopii kaikille, joilla pitävät vaihtelevasta työstä”, Jurvansuu sanoo.

Samassa traktorissa

Nyt talvikauden urakat alkavat olla Alltimen osalta paketissa. Edessä siintävät kesäkauden haasteet. On aika suunnata katseet taaksepäin: Miten ensimmäinen talvikausi sujui? Löysivätkö Rovaniemen kaupunki ja Alltime yhteisen sävelen? ”Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hienosti ja kaikista asioista on keskusteltu avoimesti. Olemme samalla puolella ja tähtäämme yhteiseen päämäärään. Myös eteen tulleet haasteet on pyritty ratkaisemaan yksissä tuumin”, Jurvansuu kuvailee. Ville Komulainenkin kokee yhteistyön olleen jouhevaa ja luottamuksellista. Urakoitsija ja tilaaja ovat istuneet ”aidosti samassa traktorissa” loppukäyttäjän parasta ajatellen. ”Tällainen perinteinenkin urakointimalli sujuu, kun molemmat osapuolet haluavat päästä hyvään lopputulokseen ja ovat avoimia ja rehellisiä toisilleen”, hän vakuuttaa. Kaupunkia edustava Antti Karjalainen yhtyy Alltimen edustajien näkemyksiin: urakka käynnistyi ja eteni odotusten mukaisesti. Vaikka yhteistyötä on takana vasta muutama kuukausi, jotain on jo jäänyt korvan taakse ensi talvea varten.

Kaupunki keskittyy palvelujen järjestämiseen, mutta niiden tuottaminen ei kuulu kunnan perustehtäviin.”

”Alltimen hoitama lyhyt talvikausi toi mukanaan muutamia kehityskohteita, etenkin mitä tulee kalustoon. Niitä mietitään yhdessä kesän aikana”, Karjalainen kiteyttää. Alltimen oma talvikunnossapitokalusto koostui kahdeksasta aurasta, höylästä ja Liebherr-pyöräkoneesta sekä kenttien kunnossapitoon tarkoitetusta kuorma-autosta ja neljästä traktorista. Oman kaluston ja henkilöstön turvin hoidettiin kuitenkin vain vajaa kolmannes urakasta ja loppu oli alihankkijoiden vastuulla. Kun kaikki toimijat lasketaan mukaan, talvikaluston lukumäärä lähenteli kolmeakymmentä. Lapin talven vaihtelevissa olosuhteissa Alltimen edustajat saivat toimittaa myös meteorologin virkaa. ”Sääennusteita seurattiin tarkasti läpi talven, ja kalusto laitettiin liikkeelle lumentulon mukaan. Auraajien työvuorot saattoivat venyä pitkiksi, jopa yötöiksi tilanteen mukaan. Keväällä ja kesällä on luvassa vähän helpompaa”, Jurvansuu vertaa.

Toimiva tilaaja-tuottajatiimi Pitkän tähtäimen tavoitteena kilpailutuksessa on ollut tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden edistäminen. Kaupungininsinööri Peuraniemen mukaan markkinoiden avaaminen ja palvelujen tilaaminen yrityksiltä on omiaan kasvattamaan yritysten elinvoimaa ja siten luomaan myös lisää työpaikkoja paikkakunnalle. >>


20

INFRA-LEHTI

KESÄ EDESSÄ. ”Tavallisesti teen normaalipituisia päiviä, mutta kesän lähestyessä tekemistä riittää ja päivät venyvät joskus hyvinkin pitkiksi”, Alltimen koneenkuljettaja ja insinööriopiskelija Juha Vaara kertoo.

”Kaupunki keskittyy palvelujen järjestämiseen, arviointiin ja kehittämiseen, mutta varsinainen palvelujen tuottaminen ei kuulu kunnan perustehtäviin. Ne voidaan hankkia vapailta markkinoilta.” Yrityksillä on hänen mukaansa myös etulyöntiasema kuntaan nähden mitä tulee joustavuuteen niin hankintojen kuin työvoiman saatavuuden osalta. Siksi kilpailutus kannattaa. ”Avoimen kilpailun kautta saadut taloudelliset vaikutukset voivat parhaimmillaan olla kaupungille hyvinkin merkittäviä, mikä on todistettu jo aiemmin investointikohteiden kilpailutuksissa”, Peuraniemi korostaa. Teknisellä sektorilla kilpailuttaminen on ollut kautta aikain yleinen toimintatapa investointiurakoissa ympäri Suomen, eikä Lappi ole ollut poikkeus. Martti Anttila muistelee, miten Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhtyessä tammikuussa 2006 otettiin kaikilla toimialoilla ensi kertaa käyttöön sisäinen tilaaja-tuottajajärjestelmä. Siitä kuitenkin luovuttiin, koska se ei toiminut muilla palvelualoilla. ”Tekninen sektori on puolestaan toiminut aina hienosti tilaaja-tuottajamallin markkinoiden kanssa. Siksi kilpailutus päätettiin nytkin toteuttaa. Sen uskottiin olevan ratkaisuista toimivin ja tuottavin, ja sellaiseksi se on nähdäkseni myös osoittautunut”, Anttila ynnää.

Etsimme tehokkaampia ja innovatiivisempia työtapoja, jotta pystymme tarjoamaan laadukasta palvelua kilpailukykyisesti.”

Entä miltä näyttää tulevaisuus Alltimen osalta? ”Valoisilta. Nyt meillä on käynnissä jo kaksi suurta kaupunkien ulkoistamaa alueurakkaa, toinen Rovaniemellä ja toinen Järvenpäässä. Uskomme niissä onnistumisen vaikuttavan positiivisesti koko asiakassegmenttiimme”, Komulainen sanoo. ”Rovaniemellä toiminnan kehittäminen jatkuu. Etsimme entistä tehokkaampia ja innovatiivisempia työtapoja, jotta pystymme tulevaisuudessakin tarjoamaan laadukasta palvelua kilpailukykyiseen hintaan, Jurvansuu summaa.

Alltime Oy

• •• • • •

Valtakunnallisesti toimiva kiinteistö- ja infrapalveluyritys. Perustettu vuonna 2001. Toimipisteet Oulussa, Rovaniemellä, Lahdessa ja Tuusulassa. Rovaniemen Tekninen lautakunta valitsi lokakuussa 2018 urakoitsijan vuosille 2019–2024. Rovaniemen katujen kunnossapito siirtyi helmikuun alussa Alltime Oy:lle. Rovaniemen kävelykadun, torin ja Napapiirin alueen kunnossapidosta yritys on vastannut jo syksystä 2018.

Lisätietoja: www.alltime.fi


2/2019

Toimittajalta

Kilpailutus on tunteita herättävä laji Toimittaja Maria Paldanius liukasteli talvella itsekin, mutta ymmärtää nyt urakoitsijaa paremmin. ”Kevyen liikenteen väylät ovat liukkaita ja hiekoittamattomia.” ”Iso tie oli aurattu niin, ettei pieniltä teiltä päässyt mihinkään.” ”Kiitos Alltime. Hoidatte hommanne hyvin, pukeudutte siististi ja osaatte käyttäytyä.” ”Enää ei ole polanteita ja katualuekin on leveämpi!” Rovaniemen katujen talvikunnossapito sai kaupunkilaisilta niin ruusuja kuin risuja. Vilkkainta keskustelu oli kelien äityessä äärimmilleen. Urakasta vastaavaa Alltimea palautevyöry ei yllättänyt. ”Tämä laji herättää tunteita. Hyvin menee, jos palautetta ei tule ollenkaan”, työpäällikkö Tanja Jurvansuu totesi. Itsekin liukastelin keskustassa paukkupakkasten aikaan ja laahustin hampaita kiristellen läpi keväisen loskan. Samaistuin niihin, jotka päivittelivät, miksei kaduista pidetä huolta. Vasta tämän artikkelin myötä aloin ymmärtää yskän: ulkoistetun kunnossapitourakan ensimmäinen talvikausi alkoi varsin haastavissa olosuhteissa. Ihmetys kasvoi kuitenkin toiseen potenssiin, kun kaupungilta kommentoitiin kilpailutuksen perusteita: ”Hinnan perusteella valittiin. Kun kilpailutetaan, hinta ratkaisee lähes aina.” Hankintalaki ja hoitourakoiden hankintoihin kehitelty laatulupausmalli ohjaavat painottamaan hinnan ohella myös työn laatua ja urakoitsijan innovatiivisuutta. Suomessa on myös jo kuntia, jotka käyvät alueen yrittäjien kanssa aktiivista markkinavuoropuhelua hankinnoista. Kun kunnan tarpeiden ja yritysten tarjoamien ratkaisumallien yhteensopivuutta kartoitetaan rauhassa etukäteen, parhaimmillaan paikallisyritysten kilpailukyky ja kunnan verotulot kasvavat ja palvelut paranevat. Urakoitsijoita edustavassa INFRA ry:ssä ajatellaan, että palvelujen ulkoistaminen kertaheitolla ei ole aina fiksuin tie. Markkinoita voi luoda myös kilpailuttamalla urakoita esimerkiksi kaupunginosa kerrallaan, jolloin pienemmätkin yritykset voivat jättää tarjouksensa. Jos kaikki kilpailutetaan kerralla, vain harva pääsee mukaan. Niin tapahtui Rovaniemellä, jossa tarjouksen katujen kunnossapidosta jätti kaksi yritystä. Sellaisessa valinnanpaljoudessa vaaka kallistunee kokonaistaloudellisesti edullisemman tarjoajan puoleen. Kukaties Alltime olisi voittanut kilpailutuksen myös laadun perusteella. Siitä kielii positiivisen palautteen vyöry. Nyt yrityksessä mietitään jo kuumeisesti ensi talven strategioita. Samanlaista pitkänäköisyyttä soisi näkyvän myös Rovaniemen kaupungilla tulevien kilpailutusten yhteydessä. Millaisia tunteita halutaan herättää ja millaista tulosta tehdä? Miten paljon kunnan elinvoimaan halutaan Maria Paldanius panostaa? Kas siinä pähkinä.


22

INFRA-LEHTI

EK:N LAUTASELLA ovat työlainsäädännön, eläkejärjestelmän sekä verotuksen, yrityslainsäädännön ja koulutuksen yleistason edunvalvonta, EU-asiat, kauppapolitiikka ja kansainvälistyminen. Ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa sekä lupa- ja ohjausjärjestelmän yleislinjauksia tarkastellaan koko elinkeinoelämän puolesta.

RT:N PIHVI on ylimmän tason yhteiskunnallinen vaikuttaminen elinkeinoasioissa sekä rakennusalan verotus ja rahoitusmallit. Se ottaa kantaa rakentamisen sääntelyyn ja alan pelisääntöihin sekä sopimusehtoihin. Haarukassa ovat myös työturvallisuuden, digitalisaation, laadun ja maineen edistäminen toimialalla.

INFRAN PERUSLEIPÄÄ on erinomainen jäsenpalvelu kuten tes- ja lakineuvonta tai jäsenen uutiskirjeet. Ilman tyytyväisiä jäseniä ei ole INFRAa, RT:tä eikä EK:ta. Oli yrityskoko mikä tahansa, pulmatilanteissa avun pyytämisen kynnys kannattaa pitää matalana: kaivamme oikean tiedon liittoyhteisön asiantuntijoista!


23

2/2019

Edunvalvonta

HAARUKASSA EK linjasi taannoin työnjakoa liittoyhteisön toimijoiden välillä. Mikä on nyt RT:n ja INFRAn rooli yhteisön jäsenenä? Miten infralaiset vaikuttavat suomalaisen elinkeinoelämän suuntaan? TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVITUS: MARKO PYLVÄNÄINEN / 123RF

”Huolestuttavampaa olisi, jos jätettäisiin vaikuttamatta” EK:n ja sen jäsenliittojen työnjakoa linjattiin uudestaan muutama vuosi sitten. ”Oman käsitykseni mukaan se toimii nyt hyvin. Varmaankin työnjako on veteen piirretty viiva ja päällekkäisyyttäkin on, mutta huolestuttavampaa olisi, jos jätetään tekemättä ja vaikuttamatta” EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pohtii. Karkeasti EK vastaa yleisistä, kaikkia toimialoja koskevista linjauksista ja jäsenliitot taas oman toimialansa. ”Vastaamme EK:ssa esimerkiksi työlainsäädännön ja sosiaalivakuutuksen eli eläkejärjestelmän sekä verotuksen, EU-vaikuttamisen, yrityslainsäädännön ja koulutuksen yleisestä edunvalvonnasta”, Häkämies täsmentää. Rakennusteollisuus RT taas huolehtii rakentajien asioista, esimerkiksi ylimmän tason yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta liikenneinfrastruktuurin tai maankäyttö- ja rakennuslain osalta. ”RT myös edistää tilaajien ja toteuttajien yhteistyötä ja sopimusmalleja sekä koordinoi rakennusteollisuuden liittoyhteisön ja Rakennusliiton välisiä työehtoso-

M A R J O KO I V U M Ä K I

KUN YRITYS LIITTYY INFRA ry:hyn, se saa kylkiäisenä myös Rakennusteollisuus RT:n ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyydet, sillä INFRA on osa RT:tä ja RT taas on EK:n jäsenliitto. Asiaa voi katsoa eri kanteilta. Yksi iloitsee, kun saa yhdellä jäsenmaksulla enemmän: ikään kuin kokonaisen buffet-pöydän, joka notkuu vankkaa edunvalvontaa ja tarjoaa laajan kaikupohjan yhteisille näkemyksille. Toinen taas voi nähdä sotkua ja sekavuutta, sillä iso liittoyhteisö saattaa tarkoittaa myös päällekkäistä työtä ja byrokratiaa. Kumpi on lähempänä totuutta, vai onko kumpikaan?

YRITTÄJÄN PULSSILLA. ”Totta kai eri kokoisilla yrityksillä on erilaisia haasteita. Pienellä yrityksellä työllistämisen riski on suurempi kuin isolla, ja hallinnollinen taakka – määräykset ja velvoitteet – aiheuttavat päänvaivaa, jota yritämme vähentää. Juuri tällaisiin kysymyksiin kysymme EK:ssa säännöllisesti pk-yrittäjiltä kantoja. Uskon että olemme hyvin viivalla.” – Jyri Häkämies

pimusneuvotteluita. Tärkeä osa toimintaa on myös rakentamisen imagosta huolehtiminen. Mitä parempi kuva rakentamisesta on julkisuudessa, sitä helpompi alan yritysten on toimia”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell huomauttaa.

INFRA ry on lähituki INFRA toimii puolestaan RT:ssä infra-alan yrittäjien edunvalvojana ja ”lähitukena”. ”Toimintamme perustuu siihen, että me – INFRAn henkilökunta ja jäsenyrittäjät – tiedämme ja tunnemme parhaiten kaikki oman alamme erityiskysymykset vaikkapa louhintaan, kiviainesten kierrätykseen tai ajoneuvonosturitoimintaan liittyen”, INFRAa luotsaava Paavo Syrjö aloittaa. ”Tehtävänämme on muodostaa yhteinen, kaikkia jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kanta alan erityiskysymyksiin, koskivat ne sitten infratyömaalla noudatettavia työehtoja, murskauksesta syntyvän melun ja pölyn torjuntaa tai väylien kunnossapidon sopimusmalleja.”

>>


24

Lähitukena oleminen tarkoittaa myös yksittäisen jäsenen lähellä olemista. Usein yrittäjä saa avun pulmiinsa jo oman piiryhdistyksen toiminnanjohtajalta, mutta kuka vain jäsen voi kääntyä myös suoraan INFRAn keskusliiton puoleen. Mielessä voi olla vaikkapa työehtosopimuksen, ympäristölainsäädännön tai sopimustekstien tulkintaan liittyviä solmuja. ”Kokemuksemme mukaan solmut aukeavat yleensä yhdellä puhelinsoitolla tai sähköpostilla, joten jäsenen kannattaa pitää yhteydenoton kynnys matalana”, Syrjö vakuuttaa. Syrjön mukaan työnjako lähtee lopulta osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. ”Meidän pitää tunnistaa asiat, joissa INFRA, RT ja EK ovat kukin parhaimmillaan ja hyödyntää näitä vahvuuksia jäsenten toimintaedellytysten parantamisessa. Pitää pystyä sanomaan myös, että tähän asiaan emme INFRAssa keskity. Sen hoitaa RT tai EK. Samoin pitää pystyä tekemään EK:ssa ja RT:ssä.”

Infralaisten ääni kuuluu INFRAn yli 1600 jäsenestä vain reilut 130 ilmoittaa työllistävänsä vakituisesti yli 20 henkilöä. Eikö mikroja pk-yritysten paikka olisi jossain muussa liittoumassa kuin suuryritysten EK:ssa? ”EK:n jäsenistä itseasiassa 96 prosenttia on pk-yrityksiä, eli pk-sektori on todella tärkeä vaikuttaja meillä. Yrittäjävaltuuskunnassamme on sata yrittäjää eri toimialoilta ja alueilta. Valtuuskunta kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa linjaamaan EK:n pk-asioita, ja sillä on työvaliokunta ja työryhmiä”, Jyri Häkämies kertoo. Tyypillisiä yrittäjävaltuuskunnassa käsiteltäviä aiheita ovat osinko- ja perintöverotus, työelämän lait ja työn sivukulut, pk-yrityksiä palveleva koulutus

INFRA-LEHTI

YHDESSÄ. ”Jotta pystymme edistämään alan tavoitteita tasapuolisesti kaikkien ja kaiken kokoisten jäsenten eduksi, toimintaa ja resursseja pitää voida jatkossa johtaa enemmän kokonaisuutena, jakaa tietoa ja ylläpitää tilannekuvaa yhdessä.” – Aleksi Randell

RAKENNUSTEOLLISUUS RT

sekä kansainvälistymisasiat kuten Business Finlandin kehittäminen. Vaikuttamisen pohjaksi tehdään jatkuvasti myös jäsenkyselyjä. ”Minusta EK:ssa on vahva PK-yksikkö, joka kerää pienten ja keskisuurten yritysten näkemykset ja välittää ne EK:n kannanmuodostusprosessiin. Myös INFRAlla ja RT:llä on edustajansa EK:n yrittäjävaltuuskunnassa. Yritysedustajien ja meidän toimihenkilöiden tehtävänä on saada infrayrittäjän ääni kuuluviin EK:n päätöksissä ja kannoissa”, Paavo Syrjö täydentää. Sekä Häkämies että Syrjö korostavat, että mikään yritys ei pärjää yksin. Suuret yritykset tarvitsevat pienempiä erikoisosaajia alihankkijoikseen. Erikoisosaajilla taas ei ole markkinoita, jos isot yritykset eivät tilaa niiden tuotteita ja palveluita. ”Ongelmia syntyy varmasti, sillä ongelmattomia sopimussuhteita ei ole olemassakaan. Niiden ratkaiseminen yhteisymmärryksessä saman katon alla


25

2/2019

JUKKA JÄRVI

on silti tuloksellisempaa kuin poterosta toiseen huutelu. Saman katon alla toimiminen korostaa yhteistyötä, eri katon alla toimiminen vastakkainasettelua”, Syrjö tiivistää.

Muutostarvetta RT:ssä? INFRAn jäsenten kanssa kentällä jutellessa esiin nousevat joskus liiton sisällä koetut jännitteet. Moni infralainen haluaisi lisää yhteistoimintaa talonrakentajien kanssa, mutta voi kokea, että talonrakentaja ei halua samaa. Infraurakoitsija on ”vain” se aliurakoitsija – ei tasaveroinen kumppani yhteisellä työmaalla. Lisäksi koetaan, että isot yritykset eivät kohtele pieniä reilusti urakointiketjussa. Tunnistetaanko tällaiset vastakkainasettelut RT:n johdossa? ”Kyllä, ja myös sen takana oleva historia. Esimerkiksi INFRA ry on nyt hyvin keskeinen toimija RT:n liittoyhteisössä, kun vielä 10–15 vuotta sitten tilanne oli toinen. Elinkeinopoliittinen edunvalvontamme on ollut hajanaista ja poikennut merkittävästi muista liitoista. Nyt tähän haetaan muutosta”, RT:n Randell lupaa. Randell arvelee, että yhteisen näkemyksen puuttuminen RT:n aluetoiminnassa on osaltaan aiheuttanut tarpeettomia raja-aitoja kentällä.

FOKUSOINTIA. ”Skarpattavaa on aina, mutta jokaisen liittoyhteisön osan pitää keskittyä siihen, missä se on suhteellisesti paras. INFRAn täytyy pitää tiiviit yhteydet niin RT:n kuin EK:n suuntaan ja hyödyntää niiden palveluita asioissa, joissa ne toimivat INFRAa tehokkaammin.” – Paavo Syrjö

”Aluetoimintaan pitää löytää uusi, yhteinen näkemys. Työpöydällä on myös RT:n yhteisten pelisääntöjen ja arvojen kuvaus. Liiton tehtäviä hoidetaan jatkossa yhä enemmän tiimeissä ja hankkeina, jolloin tekemisen seuranta, budjetointi ja osallistuminen yli toimialarajojen helpottuu. Eri toimialojen edustajat kohtaavat toisiaan enemmän. Kaikki tähtää samaan: vähemmän vastakkainasettelua, enemmän yhteisiä tavoitteita.”

Kolme kysymystä

”Meitä halutaan kuulla” 1. Organisaatiosi (EK/RT/INFRA) kolme kovinta – missä olette parhaita?

2. Millainen edustamasi organisaation työkenttä on viiden vuoden kuluttua?

Jyri Häkämies: EK:ta pidetään tutkimusten JH: Työ on monilla aloilla, ei kaikilla, muutmukaan ykköslobbarina, RT taas on arvos- tunut. Digitalisaatio ja tekoäly muokkaatettu ja hyvin laaja-alainen edunvalvoja, joka vat työelämää rajusti, mutta suomalaisten nauttii luottamusta. INFRA on sekä asian- korkea koulutustaso tekee muutokset pehtuntija että edunvalvoja infra-asioissa, joi- meämmiksi. Meidän tulee huolehtia suomaden uskon korostuvan tällä vaalikaudella. laisista vahvuuksista kuten siitä, että pysAleksi Randell: Olemme hyviä analysoitymme sopimaan työnantajien ja palmaan ja perustelemaan, miten erikansaajien kesken. laiset politiikkatoimet vaikuttavat, AR: Olemme enemmän osa MILLAISIA LUOTTAMUSkun haetaan kestäviä ratkaisuja alustataloutta. Digitalisaatio TEHTÄVIÄ INFRA rakennetun ympäristön kehiton lyönyt itsensä läpi työTARJOAA AKTIIVISIMMILLE JÄSENILLEEN? tämiseen ja uudistamiseen. mailla, ja keskustelemme tieLUE NETISTÄ: Nojaamme tutkittuun tietoon don virtaamisesta. Teemme INFRA.FI/ TOIMIELIMET ja osaamiseen. Olemme ratkaisupaljon työtä osaamisen ylläkeskeisiä ja avoimia. Näistä syistä pitämiseksi ja parantamiseksi meidän näkemyksiimme luotetaan. sekä edistämme alan arvonnousua. Paavo Syrjö: Jäsenpalveluissa ja alueelli- PS: Jäsenpalvelurepertuaarimme on selsessa palvelussa. Piiriyhdistyksen toimin- keämpi ja palvelut saatavissa eri kanavien nanjohtaja ja hallitus todella tuntevat alu- kautta. Alueellisen palveluverkoston ja yriteensa, ja puhelinsoitto toiminnanjohtajalle täjyysasioiden rooli on kasvanut. Edunvalavaa ovet INFRAn koko palvelurepertuaa- vonnassa hyödynnämme tehokkaasti RT:n riin. Lisäksi olemme kasvaneet kovalla työllä liittoyhteisöä ja olemme saavuttaneet oman infratoimialan auktoriteetiksi. Meitä parempia tuloksia selkeytettyämme yhteistä halutaan kuulla. agendaamme.

3. Miksi yrityksen kannattaa liittyä osaksi INFRAa ja sitä kautta RT:tä ja EK:ta? JH: Yrittäjän pitää voida keskittyä yrittämiseen ja edunvalvojan tehtävä on mahdollistaa se. Poliitikot ja virkamiehet pitää saada uskomaan ja luottamaan yrittäjiin ja raivaamaan esteitä kasvun tieltä. Me teemme tätä yritysten puolesta. AR: Yritysten on voitava keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen tietäen, että RT tekee työtä hyvän toimintaympäristön eteen ja tarvittaessa puolustaa alaa, jota yksittäisten yritysten on vaikea tehdä. RT:n tekemää työtä ja sen ylläpitämiä verkostoja on vaikea ostaa hyllyltä. Vaikuttamisen kentällä on yhä enemmän määrätietoisia tahoja, joiden näkökulma on usein kovin kapea rakennetun ympäristön kehittämisen kannalta. PS: Haluatko saada kaiken infrayrittämisen kannalta oleellisen tiedon yhdestä tuutista? Haluatko välttää sudenkuopat ja tehdä parempaa tulosta? Haluatko vaikuttaa yhteisiin asioihin? Haluatko olla parempi yrittäjä? Jos edes harkitsit vastaavasi kyllä yhteenkään näistä, paikkasi on alan kovimmassa porukassa, INFRAssa.


26

INFRA-LEHTI

JÄSENGALLUP

Verkostoja, vaikuttamista ja eväitä kasvuun ”Soitto vain, ja asiat lähtevät rullaamaan”, kuvailee INFRA ry:n jäsen Kari Huttunen INFRAn paikalliselta yhteyshenkilöltä saamaansa tukea yrittäjyyteen. Kysyimme Karilta ja muilta jäseniltä, miksi he ovat INFRAn toiminnassa mukana. Vastauksissa korostuvat verkostot, vaikuttaminen, hyvät jäsenedut ja -alennukset sekä yhdistyksestä saatavat kasvun eväät. TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVAT: HANNU KORPELA

MIKSI KUULUT INFRAAN? JAA OMA SYYSI SOMESSA TUNNISTEELLA #INFRANJÄSEN! PARHAAT JAOT PALKITAAN JÄÄTELÖLAHJAKORTILLA.

Ari Virtanen Maanrakennus Ahti Virtanen Oy, Kangasala ”Vuonna 1963 perustettu perheyrityksemme toimii Pirkanmaalla. Liikevaihto on 4–5 miljoonaa, ja meillä on keskimäärin 30 ihmistä töissä. Parasta yrityksessämme on henkilökunta ja ammattitaito; sitoudumme ihmisiin ja töihin, ja olemme ammattiylpeitä. Haasteenamme on löytää osaajia kuten hyviä kaivukoneen kuljettajia. Työn löytäminen itsessäänkin on alan yritykselle aina haaste, sillä kilpailu on kovaa. Olemme INFRAn jäsen, koska INFRA on hyvä kanava viedä yrittäjän asioita eteenpäin päättäjille. Vertaistukikin on iso asia: jaamme yrittäjien kesken kokemuksia. Jäsenillä on samoja haasteita eri puolilla Suomea, ja auttaa kun kuulee, miten muut ovat niitä ratkaisseet. INFRAn olemme kokeneet erittäin hyväksi kumppaniksi – jäsenenä on oltu 1960-luvulta asti. Hyödynnämme koulutuksia ja juridista apua ja arvostamme sitä, että INFRA neuvottelee valmiiksi työehtosopimuksen raamit valtakunnallisesti. Arvostamme myös yhteishankintoja. Saamme esimerkiksi korjaussignaalin koneohjaukseen tai polttoaineet edullisemmin, samoin vakuutukset. Jos tulee hankala tilanne, saamme INFRAn lakimiehiltä tukea ja vältämme turhia oikeuskäsittelyjä. INFRAn suhdanne-ennusteet parantavat puolestaan ennakointia: osaamme varautua tulevaan.”


27

2/2019

MARIA ON MYÖS INFRA NUORTEN PUHEENJOHTAJA. LUE LISÄÄ SIVUILTA 38–39. JOS OLET NUORI YRITTÄJÄ INFRAN PIIRISSÄ, LÄHDE MUKAAN "NUORISOJAOSTON" TOIMINTAAN!

Maria Säävälä Säävälät Oy, Oulu

Juha Halonen Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, Vantaa ”Meillä on tyypillinen pk-perheyritys, joka on toiminut alalla noin 30 vuotta. Erikoisosaamistamme on kalliorakentaminen, joka on erittäin haasteellista ja vaatii erikoisosaamista kaikilla osa-alueillaan. Olemme ammattilaisia, jotka nauttivat työstään. Parasta työssäni on monipuolisuus. Pääsen vaikuttamaan niin johtamiseen kuin toteutukseen. Juridiikka ja sopimustekniikka ovat puolestaan niitä vaikeita asioita yrittäjälle nykypäivänä, ja viime aikoina olemme hyödyntäneet erityisesti näihin liittyviä palveluita. Yhteisössämme – INFRAssa ja Rakennusteollisuus RT:ssä – on tätä varten erittäin hyvät asiantuntijat. Olemme INFRAn jäsenenä, koska INFRA on omalla alallamme ainoa täyden palvelun toimialaliitto, joka mahdollistaa jäsenille myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja luottamustehtävissä etenemisen. Meille INFRA on ollut kasvun eri vaiheissa apuna ja tukea. Se on luonut mahdollisuudet kasvaa portaittain isommaksi. Yhteisö tarjoaa mahdollisuudet ajatusten vaihdolle, mikä kehittää koko alaa. Se luo turvaa ja uskallusta investoida ja palkata uutta porukkaa. INFRA tarjoaa mahdollisuuden myös vapaa-ajan rientoihin – voi liikkua luonnossa ja harrastaa urheilua. Alan yritys, joka ei ole INFRAssa, ei tietenkään voi tietää, mistä puhumme. Siksi kaikkien kannattaa tulla kokeilemaan itse.”

”Yrityksemme on INFRAn jäsen, koska jäsenedut ovat niin hyvät. INFRA tarjoaa hyvät verkostot, mutta hyödynnämme myös paljon INFRAn koulutuksia, useamman kerran vuodessa. INFRAn kautta pienikin yritys saa käyttöönsä vastaavia palveluja ja toimintoja, mitä isoilla on itse tuotettuina, kuten lakipalveluja. Esimerkiksi meillä oli kerran kiistaa erään asiakkaan kanssa hinnoittelusta. INFRAn lakiasiantuntijoiden kanssa asia selvitettiin rakentavassa hengessä, ja saimme tekemästämme työstä lopulta asianmukaisen korvauksen. Korvaus oli sen verran enemmän kuin olisimme ilman INFRAa saaneet, että jo tämä kuittaa useamman vuoden jäsenmaksut. Yksikin tällainen vähän isompi selvittely tuo jäsenmaksun helposti takaisin.”

Marko Pakarinen Meri-Porin Kuormaus Oy, Pori ”Meidän yrityksemme tarjoaa lastinkäsittely- ja vuokrakonepalveluja pääosin mekaanisen metsäteollisuuden sekä kemianteollisuuden tuotantolaitoksille. Työturvallisuus, työntekijöiden viihtyvyys ja asiakkaan sitä kautta kokema palvelun laatu ovat meillä kaiken tekemisen perustana. Olen jäsenenä INFRAssa siksi, että toimimalla INFRAn luottamustehtävissä voin omalta osaltani olla viemässä näitä meille tärkeitä asioita myös muille jäsenyrittäjille. Suosittelen lämpimästi jäsenyyttä!”

>>


28

INFRA-LEHTI

Juha-Matti Vainio Westcoast Road Masters Oy, Pori ”Vuonna 2012 perustettu yrityksemme tarjoaa tiestöalan konsultointipalveluita. Parasta meidän yrityksessämme on nopeus, ja parasta omassa työssäni on vapaus. INFRAn jäseniä olemme, koska haluamme verkostoitua ja auttaa muita jäseniä. Jäsenpalveluista meille on erityisen tärkeää käydä INFRAn jäsentapahtumissa verkostoitumassa ja tulla tutuksi toisten jäsenten kanssa. INFRAn jäsenyritykset tilaavat meiltä mittauspalveluita.”

Kari Huttunen Maansiirto E. Huttunen Oy, Outokumpu ”Isäni perusti yrityksemme vuonna 1964. Itse valmistuin Kuopion tekusta rakennusinsinööriksi 1994 ja olen siitä pitäen toiminut yrityksessä. Aloitellessani toiminta oli laman keskellä pientä: oli kuusi konetta ja muutamia työntekijöitä. Nyt henkilöstöä on 25 ja liikevaihto on 5–6 miljoonaa. Kun mukana on enemmän ihmisiä ja vastuuta voi jakaa, yrittäjänä on hieman helpompaa. Tykkään siitä, kun saamme asiat toimimaan; hommat rokkaa ja jokainen hoitaa oman osuutensa. Pidän myös siitä, kun tilaajat ovat tyytyväisiä, työntekijät ovat tyytyväisiä ja tietenkin kun tulostakin syntyy. INFRAn jäsenyys kertoo yhteistyökumppaneillemme ja tilaajillemme, että noudatamme alan yhteisiä pelisääntöjä. Luottamustehtävien kautta olen saanut olla mukana esimerkiksi Joensuun ja Kuopion kaupunkien hankintojen kehittämisessä ja yhteisten pelisääntöjen luomisessa hankintoihin. Etenkin nuorempana tutustuminen alan konkareihin liiton kautta oli tärkeää. Nyt on noussut tärkeäksi osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen. Yhdessä INFRAn kanssa olemme kehittäneet alan koulutusta alueellamme. Lisäksi kollegoiden kanssa on perustettu esimerkiksi työyhteenliittymiä tarjousten tekemistä varten. INFRAn ekstranetistä saan käyttööni lomakkeita ja indeksejä. Myös tes-palveluja olemme käyttäneet.”

Marianne Valkama Kiertotalousasiantuntija, Sitowise Oy ”Sitowise ja sen tytäryhtiö Maapörssi auttavat rakennusalaa siirtymään kohti kiertotaloutta. Maapörssi hoitaa hankkeissa syntyvien ylijäämämaamassojen ja purkujätteiden kierrätyksen ja uusiokäytön lupahakemuksineen yrittäjän puolesta ja rinnalla sekä jakaa tietoa kierrätysmateriaalien saatavuudesta ja tarpeesta edistäen näin niiden käyttöä. Infra-alalla pikkumuutoksillakin on valtava ympäristövaikutus, kun neitseellisten materiaalien sijaan käytetään uusiomateriaaleja. Raskaat kuljetukset vähenevät, kun maa-aineksen tai uusiomateriaalien hyödyntämistä koordinoidaan ja niiden hyödyntämispaikat löytyvät läheltä. Alan lainsäädäntö, asetukset ja ohjeet hakevat vielä muotoaan. INFRAn jäsenenä saamme niiden valmistelusta paremmin tietoa, sillä INFRAlla on hyvät kanavat kuntiin, ely-keskuksiin ja ministeriöihin. Voimme yhdessä vaikuttaa sääntelyyn niin, että se huomioi niin ympäristön kuin yrittäjänkin.”


30

INFRA-LEHTI

Meitä on jo yli 1 600 – liity fiksujen joukkoon heti tänään! INFRA ry:n jäsenyys on merkki yrityksen sitoutumisesta hyvään laatuun, reiluun toimintaan ja jatkuvaan parantamiseen. Jäsenenä verkostosi ja liiketoimintamahdollisuutesi lähtevät kasvuun. Voit kokeilla hyviä jäsenpalveluitamme riskittä, sillä jäsenalennukset kuittaavat helposti jäsenmaksun, joka ei ole suuri muutenkaan. Jäsenmaksu on myös verovähennyskelpoinen. Lähde mukaan sivuilla www.infra.fi/liity. Tervetuloa INFRA ry:n jäseneksi!

INFRA ON TOIMIALAJA TYÖNANTAJALIITTO YRITYKSILLE, JOTKA TARJOAVAT VÄYLIEN JA YHDYSKUNTA­ TEKNIIKAN RAKENTAMISTA TAI HOITOA, ASFALTOINTIA, NOSTURIJA ERIKOISKULJETUS­PALVELUITA, PURKU- JA KIERRÄTYS­PALVELUITA, LOUHINTAA, KALLIORAKENTAMISTA TAI KIVIAINESTEN MYYNTIÄ.


Jäsenalennuksia ja edullisia ryhmäostoja

TES-, sopimus- ja lakineuvontaa

Uusia liikekumppaneita ympäri maan

Oikeaa tietoa liiketoiminnan tueksi

Jäsenkoulutusta ja webinaareja

Palvelua läheltä, oman alueen yhteyshenkilöltä

Ekstranet apuna 24/7: ohjeet, lomakkeet, FAQ

Opintomatkoja ja tehdasvierailuja

Hauskanpitoa hyvässä jengissä

Ylitä itsesi yrittäjänä – INFRAn jäsenenä onnistut

Vaikuta ja etene luottamustehtävissä

Tule tutuksi isojen infratyön tilaajien kanssa


32

INFRA-LEHTI

TUTUSTUMISTARJOUS: 4 NUMEROA

20€

KIINTEISTÖLEHTI

apuna taloyhtiön arjessa

Suomen Kiinteistölehti on taloyhtiöiden oma lehti. Se on oiva neuvonantaja vaikkapa silloin, kun tarvitset ajankohtaista tietoa, kun olet menossa osallistumaan taloyhtiösi yhtiökokoukseen. Eikä vain silloin, koska myös muulloin Kiinteistölehti käy samassa ajassa kuin taloyhtiön vuosikello. NYT 4 NUMEROA UUSILLE TILAAJILLE TUTUSTUMISHINTAAN 20 €

TILAA osoitteessa www.kiinteistolehti.fi/tilaa-kiinteistolehti/

Suomen.Kiinteistolehti

Kiinteistolehti

suomen_kiinteistolehti

www.kiinteistolehti.fi


33

2/2019

JÄSENSIVUT INFRAN JÄSENET OHJAKSISSA

Nyt tehdään INFRAn uutta strategiaa 2020–25. Älä jää seuraamaan sivusta vaan osallistu talkoisiin. s. 34

HOITAJAN HOMMISTA INFRA-ALALLE

Maria Säävälän työ vaihtui yrittäjän arkeen. Kuinka hänestä tuli INFRA Nuorten puheenjohtaja? s. 38

VIENTIAPUA POHJANMAALAISITTAIN

Kiinnostaako Ruotsin tai Norjan markkinat? Infra-Botnia auttaa jäsenyrittäjiä lännen valloituksessa. s. 44 K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Suunta on oikea Rakennusteollisuuden turvallisuusviikko oli toukokuussa. Teema on ajankohtainen, vaikka työpaikkakuolemat ovat tuntuvasti vähentyneet.

TYÖTURVALLISUUS on vuosien mittaan parantunut merkittävästi. Tämä tuppaa unohtumaan, kun lyhytaikaisissa tilastoissa tapaturmataajuus junnaa paikallaan. Asioita kannattaa katsoa välillä myös pidemmällä perspektiivillä. Muistellaanpa vaikka 1960-lukua, jolloin rakentamisessa kuoli lähes 100 henkilöä vuodessa. Viime vuosina enää 4-5 henkilöä on kuollut raksalla. Tämä on yhä liikaa, mutta nolla on jo täysin realistinen tavoite.

JATKETAAN hyvää työturvallisuustyötä pitämällä itsestä ja työkaverista huolta. Toimitaan fiksusti, tehdään turvallisuushavaintoja ja estetään tulevat tapaturmat, sillä jokainen työtapaturma on turha. Havaintojen tekijä on kingi! Ari Kähkönen turvallisuusasiantuntija INFRA ry

MONTTUMAANANTAI S. 37 | TYÖKYKYÄ ELOSTA S. 40 | ONNISTUMISIA S. 41 | MESSUILLA S. 42 & 45


34

INFRA-LEHTI

INFRAN STRATEGIA 2020–2025

Ole mukana luomassa

INFRAN STRATEGIAA INFRAn aikaansaamat hyvät tulokset perustuvat strategian toimeenpanoon. Strategia on päivitetty säännöllisesti. Nyt tehdään INFRAlle strategiaa 2020–2025. TEKSTI: ANU GINSTRÖM JA SAIJA SYVÄOJA KUVAT: 123RF

STRATEGIAKOOSTE JA KYSELY MY.SURVEYPAL .COM/STRATEGIAKYSELY_0.1

Tammikuu: Strategiakonsultiksi valittiin Ellun Kanat.

Helmikuu: Tehtiin ensimmäinen jäsenkysely.

INFRAN uusi strategia syntyy dialogissa jäsenten kanssa: herätteet, toiveet ja tavoitteet kerätään ruohonjuuritasolta. Vaikuttamisareenoita on kaikille jäsenille. Talven ja kevään aikana on kerätty tausta-aineistot, määritelty yhteinen tahtotila ja strategian suunta.

Kyselyitä, takomista ja keskustelua INFRAn strategiaan liittyvään ensimmäiseen jäsenkyselyyn vastasi helmikuussa hyvin lyhyessä ajassa huimat 250 jäsentä. Kyselyssä INFRAn nykytilaan oltiin varsin tyytyväisiä. Arvoja pidettiin hyvinä. Jos jokin kismitti, se koski sitä, että yhteisiä

Maaliskuu: Piirien ja ulkoisten sidosryhmien taustahaastattelut valmistuivat.

Huhtikuu: Kerättiin jäsenten näkemykset työpajoissa ja -ryhmissä.

pelisääntöjä ei noudateta. Isommissa yrityksissä ajateltiin useammin, että jäsenistöllä ei ole yhteistä suuntaa, kun taas pienemmissä koettiin, että infralaisilla on yhteinen jaettu käsitys siitä, miksi olemme olemassa ja mihin tähtäämme. Strategiatyöpajat jalkautuivat piiriyhdistyksiin, ja kuuteen työpajaan osallistui yhteensä nelisenkymmentä aktiivista jäsenyrittäjää. Pajatyöskentelyn lisäksi kevään mittaan strategiahommissa huhki myös useita työryhmiä; mikroyritykset (konepalvelu), pk-yritykset (urakoivat perheyritykset) ja isot yritykset (ns. suorat yritysjäsenet).

Toukokuu: Strategian päälinjat esiteltiin edustajistolle.

Kesä–elokuu: Jäsenet ottavat kantaa strategiaversioon 0.1

Nämä ryhmät koottiin, jotta strategiaan saadaan mukaan kattavasti erikokoisten jäsenyritysten näkemykset INFRAn tulevaisuudesta.

Päälinjat ensi kertaa esillä INFRAn uuden strategian suuntaviivat esiteltiin ensimmäistä kertaa edustajiston kokouksessa Jyväskylässä 15. toukokuuta. Konsultiksi valittu Viestintätoimisto Ellun Kanat oli vetänyt edustajistolle yhteen kyselyissä, työpajoissa, haastatteluissa ja sisäisissä työryhmissä nousseet asiat. Työpajoissa ja haastatteluissa selvisi, että jäsenyrittäjät ajattelevat INFRAn nykyti-


35

2/2019

Syys–lokakuu: Valitaan pilottiprojektit, joissa kokeillaan strategiaprosessissa heränneitä ideoita.

PROSESSI ETENEE. INFRA ry lähettää jäsenistölleen kyselyn strategiakoosteesta kesäkuussa. Jäseniltä saatu palaute on tärkeää, ja se otetaan huomioon strategian jatkotyöstössä.

1.11.: Uusi strategia 2020–2025 on valmis ja esitellään jäsenistölle.

lasta ja tulevaisuudesta lopulta varsin samalla tavalla omasta jäsenyystaustasta riippumatta. Jäsenet tunnistavat pitkälti samat vahvuudet ja haasteet. Strategialta myös toivottiin samoja asioita. Ellun Kanat jakoi työpajoissa esiin tulleet asiat kolmeen eri kastiin: romukoppaan joutaviin, niihin joista pidetään kiinni, ja niihin joita kehitetään rutkasti. Hyvää, kiinnipidettävää oli esimerkiksi vahva piiritoiminta ja alueellinen tuntemus. Kehitettävää on muun muassa edunvalvonnassa ja viestinnässä. Totaalisesti romukoppaan pistettiin jakautuminen kahteen leiriin – pieniin ja isoihin toimijoihin.

Isot vastaan pienet? ”INFRA ry:ssä elää tällä hetkellä teidän itsenne tekemä ja ylläpitämä mielikuva jakolinjasta pieniin ja suuriin toimijoihin”, Anni Kosunen Ellun Kanoista totesi Jyväskylässä. ”Molemmilla ’puolilla’ on tarpeita ja odotuksia, joita ei voida ohittaa tai hiljentää. Se ei ole hyvän järjestödemokratian mukaista, eikä vie toimintaanne eteenpäin. Muutoksessa ei pärjätä ilman yhteistyötä. Eri leirien näkemyserot eivät saa polarisoitua enempää, muuten INFRA ry:n yhteistyökyky ja -valmius ohenee, ja se heikentää koko yhdistyksen toimintaa.” INFRAn halutaan olevan jatkossakin

vahva, yhtenäinen ja yhteen hiileen puhaltava joukkue, jossa yhteisön ja yhdessä toimimisen edut ovat tärkeämpiä kuin keskinäinen kahnaaminen. On myös sanottava ääneen, että INFRA ry tarkoittaa erilaisille jäsenille eri asioita. Osa kokee tärkeimmäksi infralaisten yhteisön, osa jäsenpalvelut. Osa toimijoista on INFRAn jäseniä saadakseen kansainvälistä edunvalvontaa, osalle on tärkeintä vaikuttaa alueellisesti. Kaikki syyt kuulua liittoon ovat yhtä tärkeitä. Kosusen esitystä kuullut edustajisto tunnisti jakolinjan isojen ja pienien yrittäjien välillä ja haasteet urakoiden työnjaossa. >>


36

INFRA-LEHTI

ANU GINSTRÖM

Koko liittoyhteisö kehittyy Samanaikaisesti INFRAn strategiaproses­ sin kanssa myös koko Rakennusteollisuus RT hioo toimin­tamalliaan. Tavoitteena on löytää keinoja tehostaa edunvalvontatyötä jäsen­liittojen kesken esimerkiksi lisäämällä liittorajat ylittävää tiimityötä. Liittojen asema ei sinällään muutu. ”Emme ole missään nimessä menettämässä itsenäisyyttämme INFRAna. Se on itsestään selvä asia”, INFRAn puheenjohtaja Nina Lindström tähdentää. INFRA on RT:n liittoyhteisössä tasaveroisena jäsenenä siinä missä vaikkapa Talonrakennusteollisuus. INFRAlla on kaikki edellytykset ottaa myös suunnannäyttäjän roolia liittoyhteisön sisällä. Tai vahvistaa jo olevaa suunnannäyttäjän rooliaan. ”Istun RT:n hallituksessa ja voin sanoa, että INFRA ajattelee liittoyhteisössä ketterästi ja tulevaisuuteen katsellen”, Lindström muotoilee.

Yhteisesti todettiin urakoiden työnjaosta löytyvän parannettavaa. ”INFRA ry:tä tarvitaan viemään alaa eteenpäin, emmekä saa järjestöstä kaikkea irti, jos arjessa työmaalla on vastakkainasettelua” edustajiston puheenjohtaja Jouni Karjalainen Destialta kiteytti. ”Urakoissa tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen.”

Olemmeko oikealla tiellä?

Koska kyse on tärkeästä välietapista, haluamme kysyä jäseniltämme, onko työn suunta nyt oikea. Painottuvatko tähänastisessa strategiakoosteessa mielestäsi oikeat asiat? Onko jokin olennainen näkökulma ohitettu liian kevyesti? Mikä tähänastisessa koosteessa on mielestäsi parasta ja osuvinta? Kooste ja kysely löytyvät osoitteessa my.surveypal.com/strategiakysely_0.1 Vas­tauksia voit antaa elokuun loppuun asti. Palautteesi on tärkeä!

ANTTI ASTRÉN

Strategian työstämistä on määrä jatkaa edustajistolle esitetyn koosteen pohjalta.

SYNERGIAA.

RT:n toimintamallin kehittäminen sattui samaan ajankohtaan INFRAn strategian päivittämisen kanssa. INFRAn hallitusten tapaamisessa tammikuussa puheenjohtaja Nina Lindström totesi, että näin on hyvä. ”Pk-yrittäjien ajatuksia saadaan isosti molempiin prosesseihin mukaan.”

INFRAN ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Infralaisille tärkeitä arvoja ovat reilu peli, tasa-arvoisuus, luottamus, vastuullisuus ja vastuunkantaminen, ylpeys ammattitaidosta, läpinäkyvyys, avoimuus, yhteistyö ja kumppanuus, tuloksellisuus, pitkäjänteinen toiminta, tulevaisuuteen katsominen sekä pyrkimys kohti yhteistä päämäärää. Näistä arvoista johdetaan INFRAn toimintaperiaatteet: EDELLÄKÄVIJYYS. INFRA ry on kaikessa tekemisessään edelläkävijä ja alan uudistaja. INFRA tekee vaikuttavaa edunvalvontaa ja nostaa infrarakentamisen merkitystä julkisessa keskustelussa.

PÄÄ POIS LAATIKOSTA.

Konsultti Ellun Kanat valittiin vetämään strategiaprojektia, jotta he herättelisivät infralaiset ajattelemaan laatikon ulkopuolelta ja asettamaan itsensä epämukavuusalueelle. Kun kanat Anni Kosunen (oik.) ja Eveliina Pennanen vetivät strategiapajaa Himoksella, kuvaan saatiin myös Keski-Suomen piirin pj Jukka Tuominiemi.

REILU TOIMINTA. INFRA ry:n vaikuttavuus syntyy yhteisöstä ja sen voimasta. Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. Infralainen arvostaa toista infralaista ja yhteistyökumppaneita. VASTUULLISUUS. Kannamme kaikessa tekemisessämme vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä. Rakennamme työllämme alan yleistä mainetta.


37

2/2019

S A I J A S Y V Ä OJ A

TURVALLISUUSVIIKKO 2019

Monttumaanantai jalkautui metrotunneliin Rakennusteollisuuden turvallisuusviikko alkoi Monttumaanantain vierailulla PARANNETTAVAA? GRK Infran Länsimetron työAikanaan länsimetron Hyljetien kuilusta tunnelin ilma vaihtuu, savu poismaalle RU27. Aamupäivän tuu ja paineet tasaantuvat. Monttumaanantain osallistuaikana parikymmentä jat pohtivat kuilun pohjalla MVR-mittarin turvalliosallistujaa kiersi tunneleissa suushavaintoja. turvallisuusasioita tarkkaillen. ”ONNEKSI ei ole sattunut yhtään vakavia onnettomuuksia”, GRK Infran rakennuspäällikkö Sami Immonen kertoi aamukahvin lomassa ennen varsinaista työmaavierailua. ”Pienempiä, vasaralla peukaloon tyyppisiä on sattunut jonkun verran. Useasti syynä on ollut ajattelemattomuus. Ajattelemattomuuksiin onkin vaikea etukäteen puuttua.” GRK Infra urakoi Finnoon aseman sekä ratalinjan. Ratalinja ulottuu Matinkylästä länteen Kivenlahteen ja rakentaminen on logistisesti erittäin haastavaa. Urakassa rakennetaan 17,5 kilometriä ratalinjaa, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Kuilut ovat noin 600 metrin välein ratalinjalta maan pinnalle louhittuja aukkoja, joiden tehtävänä on ilmanvaihto, savun poisto ja paineentasaus. Lisäksi kuilut toimivat hätäpoistumisteinä. Urakkaan kuuluu myös yhdystunneleiden rakenteiden rakentaminen palosulkuineen. Yhdystunneleiden tehtävänä on yhdistää kaksi rinnakkaista tunnelia toisiinsa ja varmistaa metron turvallisuus poikkeustilanteissa. Yhdystunneleita linjalla on noin 150-170 metrin välein. Lisäksi urakassa asennetaan yhteensä 2 800 kappaletta poistumistie-elementtejä molempiin tunneleihin. Poistumistie-elementin kansi toimii myös turvallisena hätäpoistumistienä metrosta. Elementtien sisään asennetaan muun muassa 216 kilometriä kaapelisuojaputkea, lähes 17 kilometriä salaojaputkea ja 16 kilometriä hulevesiputkea.

Pinomäen mukaan nopeusrajoituksesta kerrotaan työmaan perehdytysvideolla, joka pyörii muun muassa työntekijöiden taukotilassa. Lisäksi Jukka Hietavirran mukaan telineet työmaalla olivat kunnossa, LÄNSIMETRO tilaajana on myös vaikka kierroksella mukana olTYÖTURVALLISUUSpanostanut työturvallisuuteen. leilta Telinekatajan ammattiVIIKON AINEISTOT LÖYTurvallisuuteen kiinnitetään laisilta tulikin pientä moitetta. TYVÄT OSOITTEESTA eritystä huomiota rakentami- WWW.RAKENNUSTEOLLI”Kulkutiet oli merkitty hieSUUS.FI/TURVALLISUUSVIIKKO sen aikana ja urakoitsijoilta nosti huomionauhoilla. En ole edellytetään tiukkojen turvalliaiemmin nähnyt näin merkitsuusohjeiden noudattamista. tyjä”, Juha Merjama Tapaturvasta Länsimetro sijoittui Nolla tapaturkehui. maa -foorumin työturvallisuuden tasoluoTyömaan jätehuolto nousi myös loppukituksessa kategoriaan III. Kyseessä on Työ- keskustelussa esille. Sami Immosen terveyslaitoksen organisoima mittaus, jossa mukaan tilanpuutteesta johtuen jätteiden tasoluokituksia jaettiin yhteensä 92 työ- lajittelu pystytään usein tekemään vasta paikalle ympäri Suomen. tunnelityömaan ulkopuolella. Tasoluokituksia jaetaan jäsentyöpaikoille Saija Syväoja tai yksiköille, joissa on panostettu työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Län- SEURAA SOMESSA #/@METRORAKENTUU simetro on ollut mukana luokituksessa lokakuusta 2018 saakka. Länsimetron tavoitteena rakennuttajana on hypätä seuraavana LÄNSIMETRO LYHYESTI vuonna turvallisuustasoissa yksi pykälä eteenpäin kategoriaan II. Sami Immonen muistutti, että länsimetro on valtava infra-alan mutta myös suuri talotekninen ponnistus. Tämä kaikki vaatii paljon työmaan logistiikalta ja turvallisuudelta.

”ILMANLAATU työmaalla oli hyvä ja kulkuväylät ok. Tosin nopeusrajoituksesta kertova kyltti puuttui. Rakennusjätettä lojui jonkin verran kulkuväylillä eli karkeasiivous oli tekemättä. Työmaan valaistus ja yleisjärjestys olivat hyvällä tasolla”, Etelä-Suomen avi:n työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta kertoi MVR-mittarihavainnoistaan kierroksen jälkeen. GRK Infran riskienhallintajohtaja Timo

• • • •• •

Länsimetron rakentaminen on Espoon ja Helsingin yhteishanke. Ruoholahti–Matinkylä-osuus 14 km, 8 uutta asemaa. Matinkylä–Kivenlahti-osuus 7 km, 5 uutta asemaa ja Sammalvuoren maanalainen varikko. Koko ratalinja tehdään maan alle. Valmistuessaan rataa käyttää yli 170 000 matkustajaa päivittäin. Matinkylä–Kivenlahti-osuus tulee käyttöön kesällä 2023.


38

INFRA-LEHTI

H A N N U KO R P E L A

INFRA NUORTEN UUSI PUHEENJOHTAJA

NFRA NUORTEN TOIMINTAAN VOIVAT OSALLISTUA KAIKKI NUOREN POLVEN INFRAN JÄSENYRITTÄJÄT JA JÄSENTEN JÄLKIKASVU. OSALLISTUJIEN IKÄ OSUU HAARUKKAAN 20–40 VUOTTA. JOS KIINNOSTUIT, LAITA SÄHKÖPOSTIA: INFO@INFRA.FI!

Terkkarilta infratyömaille Jokkiskisoissa Maria Säävälä päästelee soralla ja asfaltilla jopa 140 kilometriä tunnissa 1500 euron kotteroilla. Arkena on ”vain” sata lasissa. Vauhdikas Maria hyppäsi hoitajan hommista infra-alalle, ja haastaa nyt INFRA Nuorten puheenjohtajana uuden polven yrittäjiä järjestötoimintaan. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: HANNU KORPELA JA SÄÄVÄLÖIDEN KOTIALBUMI

VIELÄ kuutisen vuotta sitten Maria Säävälän arki oli erilaista. Säävälä työskenteli Haukiputaan terveyskeskuksessa lähihoitajana. Säännöllinen päivätyö oli kuitenkin juuri vaihtumassa kolmivuorotyöksi toisessa yksikössä, ja tilanne pisti mietteliääksi. Työn ohessa oli tullut tehtyä sihteerin töitä Juho-puolison vastuulla olleessa infra-alan perheyrityksessä. Nyt idulla ollut muutos sai ratkaisevan sysäyksen: Maria päätti vuonna 2013, että hoitoalan työt saavat vaihtua kokonaan yrittäjän arkeen. ”Hyppäsin hyvin erilaisiin hommiin. Hirvitti ehkä aluksi, mutta toisaalta tiesin mihin lähden.”

Hiljalleen tehtäviä yrityksessä tuli lisää, ja ne olivat yhä vaativampia. Tänään Marian arkea ovat urakka- ja tarjouslaskenta sekä yhteyksien hoitaminen yrityksen laajassa verkostossa. Parhaillaan hän viimeistelee myös rakennusmestarin tutkintoa päiväopintoina OAMK:ssa, täyspäivätyön ohessa. Jotta elämä ei kävisi tylsäksi, siihen kuuluu myös 11- ja 12-vuotiaiden tyttärien kilparatsastusharrastus ja vanhempien yhteinen jokkisautoharrastus. ”Kemorasta startataan kausi, ja heinäkuussa on Pellossa jokkiskansan suviseurat. Jokaisen kisan lopuksi oma kisa-auto myydään noin 1500 eurolla. Arpaonni ratkaisee

tulevan omistajan. Meillä on autonraatoja monta kymmentä, ja niistä sitten kasaillaan kuhunkin kisaan sopiva”, Maria valistaa jokkisuntuvikkoa.

”Meillä pysytään ja meille halutaan takaisin” Jo Juho Säävälän isoisä oli yrittäjä. ”Yritys oli tehnyt monenkirjavaa hommaa maarakentamisesta jätehuoltoon ja kuljetustoimintaan, mutta kun Juho lähti pyörittämään sitä vuosina 2007–2008, aloimme keskittyä maarakentamiseen. INFRAn jäseneksi liityttiin vuonna 2012”, Maria muistelee. Kun maarakentaminen osuus yrityksen


39

2/2019

S Ä Ä V Ä L Ö I D E N KO T I A L B U M I

TÄSTÄ EN TINGI ”Meillä Säävälöillä laatu pysyy korkeana. Tämä näkyy siinä, että tilaajat ovat tyytyväisiä. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi Oulun kaupungin ja Oulun Veden kanssa. Heillä on vahva luottamus siihen, että teemme sen, mikä on sovittu. Valitettavasti luottamus ei vaikuta hintoihin julkisissa hankinnoissa, mutta yksityisellä puolella voidaan olla valmiita maksamaan siitä, että laatu on kova ja voi luottaa lopputulokseen.” ”Meillä on myös osaava henkilöstö. RALA-sertifioijat kävivät hiljan ja kehuivat, että henkilöstömme on täysin kartalla siitä mitä tekevät ja miksi. Järjestämme henkilöstölle myös koulutusta, esimerkiksi äskettäin oli 3D-koulutusta koneohjaukseen liittyen.”

bisneksestä alkoi kasvaa 2010-luvulla ja järjestäydyttiin alan työnantajiin INFRAssa, myös yritys alkoi kasvaa. ”Vuoden 2010 tienoilla meillä oli 5–10 vakituista työntekijää, nyt lähes 20”, Maria kuvailee. Säävälöiden valtti on työpaikan hyvä henki. Työporukka on kuin omaa perhettä, ja Säävälöillä pääsee hyödyntämään monipuolisesti osaamisensa – ”ja se mitä ei osata, se opetellaan”, Maria napauttaa. ”Meillä on esimerkiksi tietty, sama porukka, joka tulee aina kesäsesonkiin meille töihin. Meillä pysytään ja meille halutaan takaisin, koska yritämme olla joustavia. Jos työntekijät joustavat, niin mekin pyrimme siihen. Otamme esimerkiksi henkilöstön perhetilanteet huomioon.”

Kohtalokas päätös toi kavereita ympäri maan Yksi Säävälöiden kohtalokkaimmista päätöksistä INFRAan liittymisen jälkeen oli päätös lähteä pariskuntana mukaan INFRA ry:n uuden polven jäsenille suunnattuun INFRA Nuoriin. Äkkiä yrittäjät eivät enää nyhjänneetkään yksin omissa nurkissaan, vaan yrittäjätuttuja alkoi olla vähän Suomen joka kolkalla. ”Sehän oli meille ponnahduslauta verkostoitumiseen ja luottamustehtäviin”, Maria myöntää. ”Juho vaikuttaa nyt INFRA Pohjoisen hallituksessa ja INFRAn konepalveluvaliokunnassa. Itse olen ympäristövaliokunnassa ja kiviainesjaostossa – jälkimmäiseen menin viime vuonna ja ympäristövaliokunnassa

VAUHDIKKAAT.

Isot Säävälät kiitävät Jokkis-autoillaan, tyttäret hevosten selässä. Jokamiehenluokka eli Jokkis on harrastajamääriltään suurin autourheilulaji, kerrotaan Autourheilu.fi:ssä. Suhteellisen vapaat tekniset säännöt mahdollistavat kisa-auton rakentamisen lähes kaikista siviililiikenteessä käytettävistä autoista.

olen jo kolmatta vuotta. INFRA Pohjoinen valitsi minut myös edustajistoon tälle kaudelle.” Naiselle itselleen mieluisimpia luottamustehtäviä taitaa olla kuitenkin INFRA Nuorten puheenjohtajan pesti, jossa hän aloitti vuodenvaihteessa. Alku on ollut vauhdikas. Tänä vuonna Nuoret ovat olleet koolla Levillä ja Tampereella, ja syyskuussa matkataan Prahaan Doosanin vieraaksi. Marras–joulukuulla pidetään pikkujoulut näillä näkymin Helsingissä. Prahaan ilmoittautuneiden lista ilahdutti. Mukana oli paljon ihan uusia nimiä, ja juuri tätä uusi puheenjohtaja haluaakin. ”Meillä on Suomessa alueita, joilta ei ole vielä aktiiveja INFRA Nuorissa. Haluan kaikki alueet mukaan.”

”Tärkeintä on verkostoituminen” Säävälä lupaa, että INFRA Nuoret pidetään jatkossakin matalan kynnyksen ryhmänä, johon on helppo tulla. ”Emme pidä liian virallisia kokouksia – toki puhumme paljon asiaa ja järjestämme nuorten haluamia koulutuksia, mutta tärkeintä on silti verkostoituminen ja mukava yhteinen tekeminen muiden samanhenkisten kanssa.”

Maria korostaa kokemuksen rintaäänellä, että INFRA Nuoret on helppo tie myös tuleviin luottamustehtäviin INFRA ry:ssä kaikille, jotka sitä haluavat. ”Monet INFRA Nuorissa toimineet ovat suuntautuneet piirihallituksiin ja muihinkin luottamustoimiin.” Entä hoitaja-Maria, palaako hän vielä? Ehkä ei. Jouluna 2019 valmistuva rakennusmestari sanoo suoraan, että miesvaltaisella alalla otetaan vähän rennommin työpaikalla. Onko hoitoalan taitoja silti tarvittu nykyisessä työssä? ”Kyllä aina ensin soitetaan minulle, kun jotain sattuu. Taustani on hyvin tiedossa”, Säävälä hymähtää.

SÄÄVÄLÄT OY

• • ••

Maarakennusurakointia kaupungeille, kunnille, liikelaitoksille ja yrityksille sekä pienimuotoisesti yksityishenkilöille. Lisäksi purkutöitä, maa-ainesten ja kappaletavaran kuljetusta, yhdyskuntajätteen paalausta. Liikevaihto noin 4 milj. euroa. Vakituista henkilöstöä lähes 20, kesällä yli 30.


40

INFRA-LEHTI

ELO

TYÖKYKYÄ ELOSTA

Itsestään huolehtiva yrittäjä turvaa yrityksensä menestyksen Yrittäjän työkyky kytkeytyy yrityksen menestykseen. Työeläkeyhtiö Elon johtava asiantuntija Kari-Pekka Martimo painottaa työn energisoivia elementtejä ja ennakoivan toiminnan merkitystä. PUHE työkyvystä ja työhyvinvoinELO ON INFRA nista juuttuu usein liian suureen RY:N YHTEISTYÖJÄtyömäärään, kohtuuttomiin työSEN. KIINNOSTUITKO aikoihin, uupumisen uhkiin ja SINÄKIN YHTEISTYÖSTÄ? HALUATKO TIETÄÄ epävarmaan tulevaisuuteen. MIKSI jotkut vaikuttavat oleLISÄÄ? KATSO INFRA.FI/LIITY. Pelkkiin riskeihin ja negatiivisiin van lähes loputtoman energiasioihin keskittyminen ei kuitensiä ja innostuneita työstään? He kaan edistä työkykyä eikä liiketoimintodennäköisesti kokevat työn imua. nan menestystä. ”Työn imu on energisoiva positiivinen ”Tutkimusten mukaan työ tukee hyvin- tunne – työhyvinvointia parhaimmillaan”, vointia”, painottaa Martimo. ”Silti paljon kertoo Martimo. aikaa käytetään puhumalla työstä ikään ”Tutkimusten mukaan työn imussa olekuin se olisi vahingollista terveydelle.” vat kuormittuvat haastavassa työssä huomattavasti muita vähemmän. Yrittäjä voi SUOMALAISTEN yrittäjien arjessa moni asia päästä työn imuun tuunaamalla omaa työon varsin hyvällä tolalla. Työ- ja elinkein- tään, mikä onnistuu esimerkiksi omaa oministeriön työolobarometrin mukaan osaamista kehittämällä sekä kysymällä mitä pienempi yritys on, sitä avoimempi palautetta muilta, erityisesti asiakkailta.” on ilmapiiri. Voiko yrittäjä työn imussa uupua liian Alle 50 henkilön yrityksissä yli 80 pro- innokkaan työnteon takia? Martimon musenttia on sitä mieltä, että työntekijöiden kaan siitä ei tarvitse olla huolissaan. ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja ”Työn imua voi nauttia niin paljon kuin luottamukselliset. Myös riittävän tiedon haluaa. Tietysti vaikka tekisi mieli tehdä saaminen on tärkeää työkyvylle. Alle 10 jatkuvasti 12–14 tunnin päivää, on muishengen yrityksissä yli ¾ on sitä mieltä, että tettava huolehtia myös työn ulkopuolisesta tieto liikkuu avoimesti. elämästä. Perhe ja ystävät osaavat kyllä ”Nämä ovat pienten yritysten vahvuuk- sanoa, jos läheinen yrittäjä tekee liikaa sia ja toivon, että yrittäjät tulevat niistä töitä.” entistä tietoisemmiksi. Kun edistetään työkykyä ja työhyvinvointia, kannattaa lähteä YRITYSTOIMINNAN eri vaiheissa yrittäjä liikkeelle positiivisista asioista ja varmis- kohtaa hieman erilaisia haasteita. Elon yrittaa, että ne säilyvät ja vahvistuvat. Hyvin- täjämittaritutkimuksen mukaan alkuvaivoivia yrittäjiä on onneksi paljon. Elon heen yrittäjät kaipaavat tukea erityisesti Menesty yrittäjänä -tutkimuksessa selvisi, rahoituksessa, asiakashankinnassa sekä että valtaosa yrittäjistä voi hyvin.” erottautumisessa. Vakiintumisvaiheen yrit-

KONE KUNTOON. "INFRAn jäsenyrittäjä, muista huoltaa myös oma koneistosi", Elon Kari-Pekka Martimo kehoittaa.

täjät tarvitsevat tukea omasta itsestä huolehtimiseen ja oman toimialan muutosten taklaamiseen. ”Yrittäjää ei pidä syyllistää kuormittumisesta, sillä se ei ole pahasta, kun siihen yhdistyy riittävä palautuminen. Yrittäjän on kuitenkin syytä kiinnittää huomio heikkoihin signaaleihin työkykynsä kehityksestä. Neuvoisin yrittäjiä kysymään itseltään säännöllisesti, mitä tukea ja osaamista tarvitsen nyt onnistuakseni työssäni?” Myös ulkopuoliset silmät tulevat tarpeeseen. Pitkän uran työterveyshuollon parissa tehnyt Martimo rohkaisee yrittäjiä hankkimaan työterveyshuollon. ”Moni yrittäjä hoitaa kyllä työntekijöidensä työterveyshuollon kuntoon, mutta jättää sen hankkimatta itselleen”, sanoo Martimo. ”Kela korvaa YEL-vakuutettujen yrittäjien työterveyshuollon kustannuksia. Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien lisäksi työterveyshuolto tarjoaa yrittäjälle paikan, jossa työkyvyn riskeistä kertovat heikot signaalit voidaan havaita aikaisemmin.”

ELO on Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Yli 40 prosenttia Suomessa toimivista yrittäjistä on valinnut Elon työeläkekumppanikseen. Kristiina Nieminen


41

2/2019

YIT

ONNISTUMISIA UUTTA. Uusi erikoiskuljetusmääräys (TRAFICOM/94450/03.04.03. 00/2019) kumoaa aiemman Trafin määräyksen Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot (TRAFI/4592/ 03.04.03.00/2015).

Uusi erikoiskuljetusmääräys helpottaa asfalttiyrittäjää INFRA ry ja sen asfalttialalla toimivat jäsenet olivat aktiivisia uutta erikoiskuljetusmääräystä valmisteltaessa. Yhteydenpito Traficomiin johti alan kannalta suotuisaan ratkaisuun. ”ILMAN nyt tehtyjä muutoksia asfalttitöiden tekemisestä olisi tullut erittäin hankalaa, koska lämpövaunujen kuljetuksessa työmaalle olisi jouduttu käyttämään varoitusautoja”, INFRAssa asfalttialasta vastaava Heikki Jämsä kertoo. ”Nyt on mahdollista kytkeä ajoneuvot toisiinsa muualla kuin tietyömaalla ja vähentää asfaltointityössä tarvittavia poikkeusjärjestelyjä.” UUDEN määräyksen mukaan kuorma-autossa saa kuljettaa siihen kytketyn hinattavan laitteen työssä tarvittavaa polttoainetta tai muuta käyttövoimaa sekä hinattavan laitteen käyttämiseen liittyviä varaosia, tarvikkeita ja työkaluja. Edellytyksenä on, että ei ylitetä vastaavalle ajoneuvoyhdistelmälle tiellä yleisesti sallittua massaa. Tämä mahdollistaa asfalttityömailla käy-

tettävän, keskiakseliperävaunuksi ja hinattavaksi laitteeksi luokitellun lämpövaunun kuljettaminen työmaalle säiliöautolla, jossa on lämpövaunun käytössä tarvittavaa nestekaasua, vaikka lämpövaunu on tiellä yleisesti keskiakseliperävaunulle sallittua mittaa pitempi. Vanhassa määräyksessä kuljetuksessa oli käytettävä varoitusautoa, jos pituussuuntainen etäisyys ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän takimmaisesta akselista ajoneuvon tai kuorman takimmaiseen kohtaan oli yli kuusi metriä. Uusi määräys sallii em. ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän käytön ilman varoitusautoa silloin, kun ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän osoitetaan kuljetuksessa käytettävillä mitoilla täyttävän kääntyvyysvaatimukset. Vaatimusten täyttymisen voi osoittaa käytännön testistä saatavalla testiraportilla

tai esimerkiksi yleisesti käytössä olevilla ajoneuvoyhdistelmien mitoitusohjelmilla laadittavilla kuvaajilla.

KOSKA kyseessä on auton ja hinattavaksi laitteeksi luokiteltavan perävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä, kytkentäkatsastuksessa ei tarvitse yksilöidä vetoautoa. Ajoneuvoyhdistelmän ajoneuvojen rekisteritiedoissa ei siten välttämättä ole tietoa, täyttääkö tiellä käytettävä ajoneuvoyhdistelmä kääntyvyysvaatimukset. Kääntyvyysvaatimusten täyttymisen osoittaminen esimerkiksi tienvarsitarkastuksessa voi edellyttää, että kuljetuksessa pidetään mukana vaatimustenmukaisuuden osoittavaa asiakirjaa. Asiakirja on oltava kyseiselle tai sitä mitoiltaan vastaavalle ajoneuvoyhdistelmälle. Magnus Frisk

123RF

Liittopäivät Jyväskylässä 1.–3.11.2019 Merkkaa jo kalenteriisi ja kiillota buutsit! Luvassa maalaisromantiikkaa ja ilmavaa menoa. Lisätietoa jäsenen uutiskirjeissä. Majoituskiintiö löytyy Sokos Hotel Paviljongista. Varaa majoitus ajoissa viimeistään 4.10.2019 osoitteesta www.sokoshotels.fi, Jyväskylän Sokos Hotellien myyntipalvelusta puh. 020 1234 640 tai e-mail ETKÖ VIELÄ paviljonki.jyvaskyla@sokoshotels.fi. SAA JÄSENEN UUTISKIRJETTÄ. Varaustunnus on BINFRA2019. TILAA SE NYT INFO@INFRA.FI


42

INFRA-LEHTI

T E R O TA K A L O - E S KO L A

MESSUILLA

YT19-näyttelyssä kisattiin ennätysyleisön edessä Yhdyskuntatekniikka-näyttelyssä vieraili kahden päivän aikana 5 673 näyttelyvierasta. Näyttelyssä kisattiin infra-alan osaamisesta, parhaasta uutuustuotteesta ja parhaista näyttelyosastoista. ENSIMMÄISTÄ kertaa järjestettävän Infra-alan monet osaajat -kilpailun avulla haluttiin tuoda näkyväksi alalla olevaa ja kaikkien kansalaisten päivittäiseen elämään vaikuttavaa osaamista. Kilpailussa jokaisen viiden näyttelyn taustajärjestön ammattilaisista kootut joukkueet ratkoivat kolmea Jyväskylän kaupungin määrittämää, kaupunkiympäristöön liittyvää tehtävää. Keissit olivat ”Liikunta, infra ja ilmastonmuutos” – case Harju, ”Infralla ilkivaltaa vastaan” – case Sepänaukio sekä ”Tapahtumat ja niiden vaatimukset infralle” – case Lutakon aukio ja satama. Tuomariston muodostivat Jyväskylän kaupungin edustajat. Kilpailun voittajaksi valittiin ylivoimaisesti SKTYn joukkueen työ Lutakon aukion

ja sataman elävöittämiseksi. Perusteluissa mainittiin muun muassa joukkueen vahvan ammattimainen ja rohkea kaupunkisuunnittelullinen ote sekä työn havainnollinen esittäminen. INFRAa edustivat toiminnanjohtajat Antti Astrén ja Tuukka Liukko. INFRAn ryhmän työssä jokerina oli joukkoistaminen. Ryhmä onnistui kääntämään pienen kokonsa voitoksi ja lyhyessä ajassa keräämään useita kommentteja Lutakon alueen kehittämiseksi 300:lle lähteneen nettikyselyn avulla. Tuomaristo arvosti INFRAn työtä neljännen sijan verran. Idea oli tuomariston mielestä loistava, mutta työn loppujalostaminen oli jäänyt kesken.

YHDESSÄ. Parhaan pienen osaston palkinnon sai INFRAn jäsenyrittäjä Geosynt Oy. Yritys syntyi, kun kaksi geosynteettialan palvelun tarjoajaa, Kaitos ja Taretek yhdistivät voimansa.

torakentajista, Jyväskylän Energialta ja Keuruun kaupungilta. Uutuustuotteeksi valittiin INFRAn uuden yhteistyöjäsenen, Uponor Infra Oy:n Water Monitoring Services. Eniten yleisöääniä sai Georg Fischer AB Finlandin Cool-Fit 2.0, 4.0.

NÄYTTELYN paras osasto ja paras iso osasto -palkinnot menivät Pipelife Finland Oy:lle. Paras ulko-osasto -palkinnon sai Ruskon Betoni, ja paras pieni osasto oli Geosyntillä. Nähdään seuraavassa Yhdyskuntatekniikka 2021 -näyttelyssä 19.–20.5.2021 Turussa.

YT19-UUTUUSTUOTTEEN valitsi raati, johon kuuluivat edustajat Suomen Maas-

Saija Syväoja

ANTTI ASTRÉN

Infralaisia Baumassa INFRA Häme järjesti keväisen matkan Bauma 2019 -messuille. Mukana oli matkalaisia neljästä eri piiristä. KOLMEN vuoden välein Saksassa järjestettävä messu on helposti yksi suurimmista alan tapahtumista. Tämän vuoden messuilla kävi yli 620 000 henkeä viikon aikana. Messumatkaan lähdettiin kahden eri ryhmän voimin. Molemmissa oli 12 henkeä ja jäseniä neljästä eri piiriyhdistyksestä. Majoitus oli varattu liki vuotta aikaisemmin, koska Münchenin hotellit täytyvät aikaisessa vaiheessa ennen messuja. Hintatasokin hyppää ylöspäin, mitä lähemmäksi messut tulevat.

NÄYTTEILLEASETTAJIEN kanssa oli varattu etukäteen tapaamisia, mutta vapaa-aikaakin jäi paikallisiin nähtävyyksiin tutustumista varten. Osa väestä kävi muun muassa Mercedes-Benz-museossa Stuttgartissa, osa taas hieman ikävämmässä paikassa, Dachaun keskitysleirin sijoilla. INFRAn matkoilla yhteistä puhuttavaa riittää, eikä verkostoitumista ole koskaan liikaa. Erilaisia tapaamisia ja yhteistyöku-

vioita on helppo sopia, kun väkeä on kattavasti koolla eri puolilta Suomea.

YHTEISELLÄ MATKALLA. Ryhmämatkat ovat oiva tapa tutustua muihin INFRAn jäsenyrittäjiin yli piirirajojen. Wihurin osastolla infralaisia kiinnostivat Catin isot pyöräkuormaajat.

KIITOKSET messuisännöinnistä Avant Tecno, Real Machinery, Volvo Construction Equipment, Wihuri Oy Tekninen kauppa, Ritchie Bros. ja Mascus! Antti Astrén


43

2/2019

FORCIT

HUIPPUKONGRESSI HELSINGISSÄ

Euroopan räjäytysinsinöörien juhlakongressi pidetään Helsingissä 15.–18.9.2019 Helsinki on EFEEn kymmenennen juhlakongressin päänäyttämö. Noin 500 räjäytysalan asiantuntijaa ympäri maailman kokoontuu yhteen – tule mukaan! ”EFEE World Conference on explosives and blasting on vakiinnuttanut asemansa yhtenä tärkeimmistä kansainvälisistä räjäytysalan tapahtumista. Toivon kongressin edelleen kasvattavan osallistujamääräänsä ja mainettaan”, EFEEn puheenjohtaja Jari Honkanen kertoo. Kongressiin odotetaan saapuvaksi noin 500 räjäytys- ja louhinta-alan ammattilaista 50 eri maasta. Honkasen mukaan on todella harvinaista herkkua saada tämän tason kansainvälinen konferenssi Suomeen. ”Maamme tunnetaan maailmalla louhintalaitteiden ja -tekniikan edelläkävijänä, ja Helsinki tunnetaan kauniina, turvallisena ja viihtyisänä kaupunkina, jossa osataan varsinkin maanalainen kalliorakentaminen. Tärkeintä konferenssin saamisessa on kuitenkin ollut aktiivinen toimintamme kansainvälisessä järjestössä.” INFRA ry on vuonna 1988 perustetun EFEEn (European Federation of Explosives Engineers) perustajajäseniä. INFRAlla on kun-

AINUTLAATUINEN TILAISUUS. ”Tervetuloa juhlistamaan kanssamme EFEEn 10-vuotista taivalta Helsingin juhlakongressiin!” EFEEn puheenjohtaja ja Finnrockin toimitusjohtaja Jari Honkanen toivoo runsaasti suomalaisia räjäytysalan insinöörejä ja ammattilaisia mukaan tapahtumaan.

nia isännöidä kymmenettä kansainvälistä kongressia Scandic Marina Palace Congress Centerissä. Kongressi käsittää workshopin, kaksipäiväisen seminaarin ja näyttelyn sekä ekskursion. Kongressin esityskieli on englanti. Kongressivieraille seuralaisineen on järjestetty gaalaillallinen ilotulituksineen ja tähtiesiintyjineen Klippanin Ravintola Saaristossa Helsingin edustalla.

SUNNUNTAINA 15.9. kongressin ensimmäisenä päivänä workshopin aiheena ovat räjäytykset herkässä kaupunkiympäristössä. Osanottajat pääsevät myös jalkautumaan Helsingin maanalaiseen tunneliverkostoon. Helsinki on ensimmäinen ja edelleen todennäköisesti ainoa pääkaupunki maailmassa, jolla on maanalainen yleiskaava, jonka avulla voidaan varmistaa maanalaisen tilan tehokas käyttö kaupunki-infrastruktuurin tukena. Maanantai-iltana nautitaan juhlaillalli-

nen ravintola Saaristossa Klippanilla. Luvassa on taikuutta ja räiskettä, erinomaisia ruokia ja juomia unohtamatta. Kongressin viimeisenä päivänä, keskiviikkona 18.5., on mahdollisuus lähteä ekskursiolle Forcitin Hangon tehtaalle. Matkalla tutustutaan myös Tytyrin kaivosmuseoon Lohjalla.

KONGRESSIIN liittyvä näyttely on kasvanut vuosi vuodelta ja on jo olennainen osa tapahtumaa. Näyttely mahdollistaa uusien teknologioiden esittelyn ja verkostoitumisen kansainvälisten tavarantoimittajien kanssa. Näyttelyyn osallistuu noin 60 näytteilleasettajaa. Aikainen lintu madon nappaa; early bird -ilmoittautuminen on käynnissä ja jatkuu 31.7.2019 asti. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta www.efee2019.com. Saija Syväoja


44

INFRA-LEHTI

INFRA-BOTNIA

INFRAVIENTI

Laajenna länteen! Vaasassa on virinnyt viime vuosina suomalaisen infraosaamisen vientiin keskittyvä Infra-Botniahanke. Rannikolle karttunut vientiosaaminen on kaikkien INFRAn jäsenyritysten käytettävissä, muistuttaa Infra-Botnian projektipäällikkö Petra Ylitalo. VAASAN Infra-Botnia-hanke on tähän asti keskittynyt vientiin länteen päin. Ruotsi ja Norja eivät ole ainoat vaihtoehdot vientimaiksi suomalaisille infra-alan yrityksille, mutta Vaasan seudun yrityksille on yleensä luonnollisinta hakeutua länteen päin. Alueella Västerbottenin lääni koetaan läheisemmäksi kuin esimerkiksi Uusimaa, niin maantieteellisesti kuin kulttuurisesti. Hyvin toimiva yhteys Uumajan ja Vaasan sekä Pohjanmaan ja Västerbottenin välillä on hyödyllinen kaikille Suomen yrityksille ympäri maata. MIKSI kiinnostua viennistä länteen? Ruotsi ja Norja ovat pitkään olleet kasvumarkkinoita ja mailla on kova työvoiman tarve, ja siksi niissä on ollut tilaa ja tarvetta innovatiivisuudelle. Ruotsissa on esimerkiksi yleisempää, että pienet yritykset jättävät tarjouksia yhdessä. Ruotsissa läpiviedyn hankkeen jälkeen suomalaisyrityksellä on varmasti paljon uusia ideoita. Ruotsi ja Norja tekevät myös hyvin mielellään yhteistyötä Suomen kanssa, sillä Suomella on korkeat standardit työlle ja samankaltainen työkulttuuri. VIENTI edellyttää vientimaan pätevyysvaatimusten ja turvallisuusstandardien täyttämistä. Tällä hetkellä vaaditaan eri sertifikaatteja ja pätevyyksiä kuin Suomessa, vaikka sertifikaattikoulutus onkin hyvin samankaltainen kuin kotimaassa. Infra-Botnia

GO WEST. tarjoaa tähän helpotusta pkniistä, vaikka olisikin epä”Suomalaisyrityksiä kaivataan länsinaapuyrityksille. Tarjolla on yhteenvarma siitä, kuka voi auttaa reiden inframarkkivetoja yleisimmistä vaatitai missä asiassa tarkalleen noille”, Petra Ylitalo Infra-Botniasta sanoo. muksista Norjassa ja Ruottarvitsee apua. Yhteydenotsissa sekä opastusta siihen, taja osataan ohjata tarvittaessa miten Ruotsissa ja Norjassa tareteenpäin oikealle taholle. vittavat pätevyydet saa helpoimPohjoiskalotin rajaneuvonta min hankittua (ks. www.infra-botnia.eu/ auttaa yrityksiä kaikkialla Pohjoismaisfi/julkaisut). sa, ja sieltä saa vastauksen monenlaisiin Jatkossa tutkitaan myös mahdollisuuk- yrittäjän mielessä pyöriviin kysymyksiin: sia helpottaa työtä rajojen yli. Hanke tutkii Mistä löytää yhteyksiä? Olenko huomanesimerkiksi harmonisoinnin mahdolli- nut miettiä kaikkea? Olenko ymmärtänyt suuksia ja pyrkii tuomaan esiin sen vah- asiat oikein? vuuksia. Täydellinen harmonisointi tarKauppakamarit ja kehittämispalvelut koittaisi käytännössä sitä, että tietty serti- voivat auttaa niitä, joilla on viennin aloitfiointi yhdestä maasta kattaisi automaat- tamiseen vielä matkaa. tisesti vastaavan pätevyysvaatimuksen toiViexpo on tärkeä resurssi pk-yrityksille, sessa maassa. jotka ovat kiinnostuneita viennistä PohMyös kielitaito on iso etu. Ruotsissa janmaalla. Siellä autetaan ja neuvotaan monet ovat maininneet, että haluavat tehdä viennin alkutaipaleella. Tarjolla on myös kauppoja ainakin osittain ruotsiksi. messukäyntejä ja yritysmatkoja. Puheenaiheen monimutkaistuessa voi tarElokuussa Infra-Botnia järjestää yhdessä vittaessa käyttää englantia. Viexpon kanssa matkan Uumajaan, sisältäen messukäynnin. Lue lisää ja ilmoitKUN vienti alkaa kiinnostaa, kannattaa taudu mukaan: www.infra-botnia.eu/fi/ ottaa yhteys organisaatioon, joka auttaa tapahtumat. yrityksiä vientiasioissa. Näitä toimijoita on Petra Ylitalo Suomessa monia, mutta ne tekevät yhteis- Kirjoittaja on Infra-Botnian työtä. Voi siis huoleti ottaa yhteyttä yhteen projektipäällikkö


45

2/2019

MANSELAISET KONEMESSUT

KOTIKENTTÄETU. Mansen Mörinöiden erityispiirre on, että järjestäjät esittelevät tuotteitaan omissa toimipisteissään. Konesillan pihalle oli järjestetty vankka rivi vaihtokoneita näyttävästi esille.

VAIHE VAIHEELTA. Elinkaaritapahtumaan Taratestin tiloihin oli koottu toimijoita infrahankkeen alusta loppuun. Tapahtuman moottorina toimi Taratestin toimitusjohtaja Tero Mäkinen.

Yllättävän isot Mansen Mörinät Mansen Mörinät avasi huhtikuun alussa pirkanmaalaisten kone- ja kuljetuskalustokauppiaiden hallien ovet Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän ympäristössä. Varsinaisia järjestäjiä oli yli 50. Kävijöitä tapahtuma keräsi myös ennätysmäärän arvioiden liikkuessa jopa 15 000 kävijässä. KUVAT JA TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA

MUKANA. INFRA Hämeellä oli pieni osasto Volvon toimitilan kupeessa. Osastoa piti pystyssä ansiokkaasti TAMkin opiskelijat. INFRA Häme organisoi perinteisesti bussikuljetuksen alueella.

YKKÖSIÄ. INFRA Hämeen jäsenyrittäjä Taratest on maaperätutkimuksiin erikoistunut yritys ja ensimmäisiä uuden infrahankkeen aloituspaikalle saapuvia. Tero Mäkisen apuna elinkaaritapahtumassa hääri hallitseva Miss Suomi Alina Voronkova. Pelipaikalle oli saapunut myös tamperelainen kiekkolegenda Janne Ojanen.

SOPPAA JA KONEHUVEJA. Isot koneet, 3D ja maittava riistakeitto kiinnostivat. Volvon sisähallissa oli jatkuva jono koneohjaustuoliin ja soppatykille.


46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Utvidga västerut PROJEKTET Infra-Botnia i Vasa har fokuserat på export västerut. Sverige och Norge har länge varit tillväxtmarknader med ett stort behov av arbetskraft och därför har de utrymme för och behov av innovativitet. Export förutsätter att man uppfyller exportlandets kompetenskrav och säkerhetsstandarder. För närvarande krävs andra certifikat och behörigheter än i Finland trots att certifikatutbildningen är mycket snarlik den vi har här. På denna punkt kan Infra-Botnia lätta på bördan för små och medelstora företag. Infra-Botnia ger små och medelstora infrastrukturföretag stöd inom digitalisering och internationalisering. Läs mer om verksamheten på www.infra-botnia.eu.

De strategiska huvudlinjerna presenterades RIKTLINJERNA i INFRAs nya strategi lanserades vid representantskapsmötet i Jyväskylä den 15 maj. Kommunikationsbyrån Ellun Kanat, som valts till konsult, hade gjort en sammanställning av de frågor som kommit fram i enkäter, workshops, intervjuer och i interna arbetsgrupper som fokuserat på behoven i olika stora medlemsföretag. Medlemsföretagarnas tankar om INFRAs nuläge och framtid är rätt likartade, oberoende av den egna medlemsbakgrunden. Medlemmarna identifierade i stort sett samma styrkor och utmaningar. Man hade också samma förhoppningar på strategin. Strategin kommer att justeras utifrån representanternas kommentarer och i juni skickas ett utkast till medlemmarna för att få deras kommentarer. Enkäten översätts också till svenska.

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

Rätt riktning BYGGINDUSTRINS säkerhetsvecka ordnades i maj. Arbetarskyddet har gjort stora framsteg under årens lopp. Vi tenderar att glömma det då statistiken över olycksfrekvensen på kort sikt verkar stampa på stället. Det lönar sig därför att anlägga ett längre perspektiv. På 1960-talet dog nästan 100 personer per år inom byggandet. I fjol endast 4–5 personer. Något har vi gjort rätt. Låt oss fortsätta det fina arbetarskyddsarbetet genom att måna om oss själva och arbetskamraterna. Det gäller att vara smart, göra säkerhetsobservationer och förhindra kommande olyckor, eftersom varje arbetsolycka är onödig.

MENE JA TIEDÄ MAXPO-MESSUT 5.–7.9.2019, Hyvinkään lentokenttä INFRAn osasto A33 Lisätietoa takakannessa

LIITTOPÄIVÄT 1.−3.11.2019, JYVÄSKYLÄ Majoitus Sokos Hotel Paviljonki

EFEE WORLD CONFERENCE 15.−18.9.2019, HELSINKI Lisätietoa s. 43

ASFALTIN PALAUTEPÄIVÄT 7.−8.11.2019 Perinteinen risteily Tukholmaan


47

2/2019

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare


48

INFRA-LEHTI


2/2019

49


50

INFRA-LEHTI


2/2019

51


52

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin. Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.


53

2/2019

Viinikankaari 9, 01530 VANTAA Puh. 044-7272 640 • www.stminfra.fi


54

INFRA-LEHTI

Haemme dynaamista

RAKENNUSTEOLLISUUDEN MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ tiimin vetäjäksi vahvistamaan palvelujamme ja niiden myyntiä kotimaan rakennusteollisuudessa. Vastuullasi on rakentaa voimakas ja osaava tiimi tukemaan Etran monikanavaista tuotteiden sekä palveluiden myyntiä rakennusteollisuuteen. Pyrit edistämään Etran edelläkävijäasemaa monikanavaisena palveluntarjoajana myös rakennustyömailla. Tehtäviisi kuuluu myös tuoteportfolion kehittäminen, koulutukset sekä uusien tuotetarpeiden määrittäminen. Toimit yhteistyössä koko Etran myynti- ja osto-organisaation sekä tunnettujen tuotemerkkien toimittajien kanssa. Olet innostunut ja asiakaspalveluhenkinen joukkuepelaaja. Ymmärrät ja osaat kuunnella erilaisia ihmisiä. Pidät uusien konseptien rakentamisesta ja tunnet hyvin rakennusteollisuuden asiakkaat sekä niiden toimintamallit. Sinulla on hyvät kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot suomen kielellä. Englannin osaaminen on etu. Olet valmis matkustamaan tarvittaessa kotimaassa. Päätoimipaikka on Helsinki, Hämeenlinna tai Tampere. Tarjoamme työntekijälle mahdollisuuden työskennellä vakavaraisessa suomalaisessa teollisuusalan perheyrityksessä kilpailukykyisellä palkalla ja eduilla. Tehtävä on vakituinen. Raportointi toimitusjohtajalle. Jos koet että edellä mainitut vastuut ja ominaisuudet sytyttävät sinua, hae tehtävään täyttämällä hakemus palkkatoiveineen 17.6.2019 mennessä http://www.etola.fi > Etola-Yhtiöt > Avoimet työpaikat. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Mika Arvaja puh. 050 524 8855.


Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin inf rahankkeiden nostopalveluiden toimittaja. Joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään inf ratyömaalla, ja Havator on vastannut mm. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen nostotöistä. Inf rahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta: mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Havator nyt myös Oulussa! Lue lisää verkkosivuiltamme: www.havator.fi/uutiset/oulu

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi


POWERHUOLTO

KONEHUOLLOT WETTERI POWERILTA AMMATTITAIDOLLA KILPAILUKYKYISEEN HINTAAN! Hintaesimerkkejä

L60G L120G EC160D EC220D

500 h

1000 h

350 € 360 € 460 € 530 €

470 € 480 € 680 € 720 €

Hinta sisältää huoltotyön, moottoriöljyt sekä tarvittavat suodattimet. Alv 0 %. Tarjous voimassa 31.8.2019 saakka.

OULU

KOKKOLA

Poikkimaantie 31 Kuljettajantie 7 020 7788 715 020 7788 621

KAJAANI

Sokajärventie 2 0400 148 220

KEMI

Valiontie 8 020 7788 661

KEMPELE

Kytösavuntie 2 040 630 0352

KUUSAMO

Kitkantie 83 020 7788 535

ROVANIEMI

Teollisuustie 29 020 7788 335

puh. 020 778 870 • www.wetteripower.fi

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi


VOLVO CE:N HUOLTOPALVELUT KAIKKIALLA SUOMESSA

Volvo CE Finlandin huolto- ja korjaustoiminta laajenee koko Suomen alueelle. Uudet toimipisteet avataan Ouluun, Pajakuja 1, Oulunsalo, Keminmaalle, Käpyläntie 7, Keminmaa ja Rovaniemelle, Kalliokummuntie 10, Hirvas. Kajaanissa sopivan kohteen haku on edelleen käynnissä. Ensimmäiset Pohjois-Suomen alueelle avattavat huoltotoimipisteet aloittivat toimintansa Oulussa ja Rovaniemellä vaiheittain maaliskuun puolivälistä alkaen. Ammattitaitoiset mekaanikkomme liikkuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella kaikkiaan 11 täysin varustellun huoltoauton voimin. Kesäkuusta eteenpäin kaikki Volvo CE -palvelut, myynti, huolto, varaosat ja korjaamo ovat saatavilla saman katon alta koko Suomessa.

TERVETULOA! Suomalaisen urakoitsijan vahva valinta – Volvo maansiirtokoneet! www.volvoce.fi facebook.com/volvocefi

Volvo Construction Equipment Building Tomorrow


✓ ✓ ✓

Kaikki kulutusosat korvattu uusilla DEUTZ alkuperäisosilla Kaikki komponentit on päivitetty uusimpaan versioon Laatu sekä takuu ovat samat kuin uusilla DEUTZ -moottoreilla

Moottorin sarjanumerolla varmistat vastaavuuden!

Murskaamme kaiken puolestasi Lupien hakeminen • Louhinta • Murskaus • Kuormaus • Kuljetukset

Olemme vaativan infrarakentamisen moniosaaja. Joustava ja skaalautuva kokonaispalvelumme takaa tehokkaan ja kannattavan urakoinnin. Ota yhteyttä. www.srv.fi/infrarakentaminen SRV Infra, Jukka Hyttinen p. 040 704 0031


HUOMAATKO? Sinäkin luit tämän.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2019 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi


Profile for Infra-lehti

Infra 2/2019  

Infra 2/2019