10
INFRA-LEHTI
KAUHAAN TARTTUNUTTA
Somejytky pohjalaasittain ”Huomenta! Nyt alkaa Laivalla tapahtua ja voidaan vihdoin sanoa että nyt ois töitä, eli jos oot aina halunnu ammattimaiseksi kullankaivajaksi niin nyt siihen on mahdollisuus!” Ab Tallqvist Oy:n somepäivitys keskikesällä räjäytti potin: lähes 300 tykkäsi, useat kymmenet jakoivat ja kommentoivat. Laiva kankaan kultakaivokselle Raa heen haettiin kiviauton, pusku
traktorin, kaivurin ja pyöräko neen kuljettajia sekä porareita ja panostajia. Epämuodollinen somerekry tointi ohittaa tehokkuudessa jo perinteisemmät kanavat. ”Jaoimme viestin vain Faceboo kissa ja LinkedInissä. Hakemuksia tuli vajaat 400, joista palkka simme lyhyen ajan sisällä viitisen kymmentä ihmistä. Kampanja maksoi 30 euroa ja minulta meni siihen tunti työaikaa”, myynti- ja markkinointipäällikkö Christof fer Tallqvist ynnäilee.
Palveluala haluaa hyvät keuhkot Palvelualojen elinkeino- ja työ markkinajärjestö Paltalla oli halli tukselle budjettiriihen alla infra terveisiä: työpaikkojen ja työvoi man kohtaamista pitää parantaa. Panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan. Palta tukee esimerkiksi kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien kehittä mistä. Hyvänä tavoitteena se pitää tunnin junayhteyden kehit
tämistä niin Helsingin ja Turun kuin Helsingin ja Tampereenkin välillä. ”Toimiva liikenneinfra on talouden keuhkot. Kaupunkien välisten yhteyksien nopeutumi nen helpottaa työvoiman liikku vuutta”, totesi toimitusjohtaja Tuomas Aarto Paltan tiedot teessa. ”Ratkaisuja on myös löydettävä perusväylien korjausvelan vähen tämiseen.” Keuhkot puhtaiksi ja toimi maan!
DIGITALISAATIO
Suomen ja maailman ero Suomi on infra-alan digitalisaatiossa maailman kärjessä. Miten säilyttää teknologinen etumatka ja saada kaikki mukaan? Tarvitaan porkkanaa ja vähän keppiä, mutta ennen kaikkea tahtoa. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: 123RF
I
nfrarakentamisen digitalisoimiseen erikoistuneen Infrakitin myyntijohtaja Pasi Joensuu sanoo Suomen olevan digitalisaatiossa kymmenen vuotta muuta Eurooppa edellä, vaikka vielä joitakin vuosia sitten kentällä ihmeteltiin alan hidasta ja jopa mahdottomana pidettyä kehitystä – ”kun eihän siellä kaikki yritykset käytä edes sähköpostia”. ”Kymmenen vuotta on provosoivasti sa nottu, mutta se on lukuna paljon lähempänä kuin vuosi tai kaksi. Edistyksellisyyttä ei voi mitata yhdellä mittarilla, mutta mittakaava on oikea. Meiltä löytyy oikeasti maailmanluokan meininkiä”, Joensuu to teaa. ”Olemme edistyksellisiä etenkin siinä, miten digitalisaatio on tuotu työmaille hyödynnettäväksi. Ruotsi ja Norja ovat lähellä, mutta muut eivät ihan vielä nurkan takana.”
”Suomessa on menty sanojen sijaan teot edellä käytäntöön eli mallipohjaisesta suunnittelusta mallipohjaiseen rakentamiseen. Tässä on Suomen ja muun maailman suuri ero. Kun muualla työstetään suunnittelua, suomalaiset ovat jo tekemäs sä. Edelläkävijyys näkyy siinä, mitä työmaalla tapahtuu”, Joensuu tiivistää. Esimerkiksi Destia on Pasi Joensuun mukaan tehnyt infra-alan digitalisoinnissa sekä urakoitsijana että tilaajana uraauurtavaa työtä jo 10–15 vuotta. ”Isot päätökset esimerkiksi koneohjauksen käyttöönotosta työmailla ovat ohjanneet pk-yrityksiä mukaan. Myös Liikennevirasto on tukenut vahvasti digitalisoitumista. Vuonna 2015 voimaan tulleet yleiset inframallivaatimukset räjäyttivät pankin lopullisesti.”
Teoriasta työmaalle
”Suomen yleisestä edistyksellisyydestä huolimatta pk-yritysten digitalisaatio on vaihtelevaa. Usein suureksi kysymykseksi nousee esimerkiksi kaivukoneisiin asennettavat ohjausjärjestelmät”, Joensuu muotoilee.
BIMiä on työstetty maailmalla pitkään. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa mallipohjaista standardointia on kehitetty erityisen hartaasti ja edistyksellisesti.
Porkkanaa ja keppiä
”Pk-yritykset tekevät tyypillisesti paljon pienehköjä hankkeita ja aliurakointia, joissa mennään edelleen paperisuunnitelmilla. Jos tilaaja ei vaadi digitaalisuutta, pk-yri tyksetkään eivät välttämättä näe syytä työn digitalisointiin ja sen edellyttämiin in vestointeihin.” Siksi pk-yritykset tarvitsevat Joensuun mielestä ennen kaikkea digiporkkanoita, mutta ehkä hieman myös keppiä. ”Porkkana voi olla bonus hyvin tehdystä työstä, sillä yleensä eurot kiinnostavat. Yrittäjä joutuu investoimaan jo takin, mutta siitä saatavan hyvän tulee sitten näkyä myös viivan alla. Se motivoi.” ”Keppinä toimii esimerkiksi se, että urakka-asiakirjoissa edellytetään aliurakoitsijalta toimivia prosesseja ja kunnossa olevaa tiedonhallintaa. Elleivät asiat ole kunnossa, urakkaa ei synny.”