__MAIN_TEXT__

Page 1

Pieni asia, iso merkitys: luja maa tassun alla estäisi monet surut. s. 21 UUSI LASTENSAIRAALA

Kaivinkoneen kauha iski maahan Stenbäckinkadulla historiallisen työmaan alkamisen merkiksi. s. 23

JÄSENET

JÄSENET

Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi. Sitten tuli pari juttua – kuten ilmoitusvelvollisuus. Byrokratia kasvaa, INFRA jeesaa. s. 36

www.infra.fi/lehti

Stop työtapaturmille! Murskausala vastaa Rakennusteollisuus RT:n Nolla tapaturmaa -haasteeseen. s. 42

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti    4/2014

60 vuotta infrarakentajien edunvalvontaa – ja yhä vedossa! Kuusikymppisen INFRA ry:n juuret ovat Etelä-Karjalassa. Siksikö ollaan niin lupsakoita?

MITEN NIIN ETELÄKARJALASSA? LUE SIVU

16

TULE JUHLIMAAN 25. LOKAKUUTA! LUE SIVU

44


2

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

3


4

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

5


6

INFRA-LEHTI 4/2014


7

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

SISÄLLYSLUETTELO

9 PÄÄKIRJOITUS

10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

10 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

12 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Suosikkipalstalla seikkaillaan Turusta Hyvinkään kautta Kangasalle.

16 IMATRALLA MOLKENTINIT TUNNETAAN

M O L K E N T I N OY

KONEVOIMAA! Ensimmäinen höyryllä toimiva pistokaivukone valmistui USA:ssa 1832. Suomeen Ameriikan ihme tuli 1912, Seinäjoki–Kristiinankaupunki-radan työmaalle, mutta infra-alan koneellistuminen kiihtyi vasta 1940-luvun lopulla. Uutta tehokalustoa Molkentinin työmaalla.

INFRA ry toimii ympäri maan. Etelä-Karjalassa liittoa perustamassa olleissa yrityksissä infra­töitä puurtaa jo kolmas polvi.

21 MIKÄ ETTEI?

Kun iso kone kaatuu, ei paljon naurata. Usein syyllinen on maanpinnan alla.

23 UUSI LASTENSAIRAALA 2017

29 MIKÄ VEHJE?

Tämäkin tunnettu hanke alkaa infratöillä: louhinnalla ja purkamisella. Loppukäyttäjien ja toteuttajien yhteistyö on tiivistä. Tällä palstalla paljastetaan infrarakentajien hilavitkuttimet. Tämänkertainen vekotin toimii veivaamalla.

30 MUN INFRA

34 K. REPOLAINEN

35 JÄSENSIVUT

36 PAAVON PAKINAT | SETT OCH HÖRT

38 INNOVAATIOT ESIIN

42 YRITTÄJÄN FAKTA

43 PILKE-KOULUTUS

45 INFRA KESÄLAITUMILLA YM.

46 TEAM RYNKEBY POLKI PARIISIIN

48 MENE JA TIEDÄ | YHTEYSTIEDOT

Kalevi aloitti prätkäpoikana kanavatyömaalta.

JUHO HEIKKINEN

16

YHDESSÄ MAALIIN. Lastensairaalahankkeessa rakentajat ja terveydenhoito ideoivat yhdessä, kertoo Sweco PM:n Maija Jokela.

23

INFRA-lehden kolumnisti laukoo pesäkololta.

KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

R A I J A M I K KO N E N

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi

46 38

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jarmo Kokkonen puh. 040 700 9775 jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 050 414 0089 pirjo.nurmi@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717


8

INFRA-LEHTI 4/2014


9

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

PÄÄKIRJOITUS

Lisää kritiikkiä, kiitos! Anu Ginström Päätoimittaja

RAKENTAMISEN LAATU RALA RY on kehittänyt palau- Tilaajatkin ovat kuulemma julkisella puolella keskitejärjestelmän, jossa rakennushankkeen osapuolet määräistä kriittisempiä. antavat ja saavat palautetta rakennusprojekteista. JärSilti infrayritykselläkin voi mennä kaikki nappiin. jestelmään on kertynyt yli 6 000 palautetta lähes 2 000 Hyvä esimerkki on vesirakentaja Terramare, joka hyöhankkeesta. dyntää RALA-projektipalautetta toimintansa kehittäJärjestelmä selvittää, miten yhteistyömenettelyt misessä. Yrityksen saamat arviot ovat hyviä. sujuivat rakentamisen edetessä ja miten eri toimijat Terramarella ja sen talous- ja kehitysjohtaja Tapio onnistuvat prosessin aikana. Leinosella on vain yksi ongelma. Kun Aalto-yliopisto syväluotasi RALAn Yritys janoaa tietoa siitä, mitä kehitetpalautetietokantaa, tulos oli mannaa: tilaatävää sen toiminnassa olisi, mutta kehitjat ja rakennuttajat ovatkin erittäin tyytytävää palautetta tulee vähän. ”Haluaiväisiä urakoitsijoiden projektinhallintaan! simme enemmän negatiivista, kriittistä Sitten jobinposti. palautetta”, Leinonen täräyttää. Lisäämällä Infrarakentaminen saa Aallon tutkimukMoni infrayrittäjä kaipaa myös liekaa sen mukaan kautta linjan heikompia arvi- infrahankkeissa tilaajalta. Luottamusta. Uusien kilpailutoita kuin muu rakennusala. tamistapojen ja hankemuotojen rohkeaa yritysten käyttöönottoa. vapautta Suomi ENNEN KUIN AMMUTAAN VIESTINTUOJAA, RALAn aineisto myötäilee näitä ajatuksäästäisi helposti sia. Projektityypeistä parhaat palautteet mietitään hetki. Tutkimuksessa hyvin menestynyt uudis- 400 miljoonaa saavat ne, jotka sisältävät suunnittelun ja talotuotanto on Aallon tutkimuspäällikkö toteutuksen. euroa vuodessa.” Juha-Matti Junnosen sanoin ”bulkkia”. Integroidut toimintamallit kehittävät Menettelyt ja toimintatavat ovat kaikille toimintatapoja ja sulattavat hankkeista osapuolille läpeensä tuttuja. arvoa tuottamatonta hukkaa: viivästyksiä, seisokkeja ja Infrahankkeissa bulkkia saa etsiä luupilla. sekoilua. Jäljelle jää se, mistä asiakas todella maksaa. Sitä eivät ainakaan ole peruskalliosta yllättäen palTämä tarkoittaa säästöä. jastuvat ruhjeet ja muut oikut, jotka pahimmillaan Hankkeet, joissa urakoitsijalla, suunnittelijalla ja panevat suunnitelmat solmuun, kun aloituspalaveri- tilaajalla on yhteinen tavoite, ovat paljastaneet, että kahvi vielä poreilee projektinjohtajan ruokatorvessa. infratöissä lymyää 10–20 prosentin säästöpotentiaali. Kun työtä tehdään elävässä ympäristössä luonnon Jos se ulosmitattaisiin, Oy Suomi Ab säästäisi vuodessa ehdoilla, ei myös yksikään liito-oravareservaatti, sini- helposti 400 miljoonaa euroa yksinkertaisesti lisääsiipisirkkayhteisö tai harmistunut naapuri jää huo- mällä toteuttavan yrityksen vapautta vaikuttaa projekmiotta. Ja taas selvitellään, odotetaan ja tuskastutaan. tin etenemiseen ja hyödyntää projektiorganisaation Mitään bulkkia ei taida olla siinäkään, että pääosin innovaatioita. julkisin varoin tehtävien infratöiden rahoitus on vähintäänkin ailahtelevaa ja pätkittäistä. Yleensä rahaa ei TARINAN OPETUS? Avoimuus kannattaa. Kritiikkikin ole – ja taas homma mutkistuu. vie toimintaa eteenpäin enemmän kuin tasapaksu hymistely. INFRAHANKKEET OVAT PITKÄIKÄISIÄ, vuosienkin mitInfra-alalla on menossa hyvä, toimintamalleja kehittaisia, ja alttiita tuotanto-olosuhteiden jatkuville muu- tävä pöhinä. Kaiken pöhinän keskellä muistetaan pitää toksille, myöntää Aallon erikoistutkija Sami Kärnä. palautekanavat auki.


10

INFRA-LEHTI 4/2014

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Haluatko tekstareita tyytyväisiltä rouvilta?

S T E FA N S C H U R R / 1 2 3 R F

Maarakennus T. Haavisto järjesti työntekijöilleen yllätyksen Pirkanmaalla. Pahaa-aavistamattomat haavistolaiset viettivät tyhy-päivää Lentolan kartingradalla. Ohjelmassa oli viiden tunnin luentosetti työssä jaksamisesta ja tietenkin mikroautoilua. Nyt ei kuitenkaan tyydytty läsähtämään laiskana autonrattiin.

Tilaisuudessa porukalle lahjoitettiin maastopyörät. ”Ajatus syntyi, kun tilikauden tulos jäi kehnoksi. Ei ollut tarkoituksenmukaista jakaa bonuspalkkioita, mutta jotenkin halusimme silti muistaa. Ajattelimme, että voisi antaa hyvän signaalin, jos kerromme työhyvinvoinnin merkityksestä ja samalla konkreettisesti osoitamme välittävämme porukan fyysisestä hyvinvoinnista”, toimitusjohtaja Jussi Haavisto kertoo. Paikallinen maahantuoja laski tiukan hinnan 35 laatufillarista.

Lisäksi hankittiin Fennian avittamana kypärät ja lukot. ”Kun antaa viikon tai kahden bonuspalkan, pari saattaa muistaa kiittää. Nyt kiitosta tuli paljon enemmän. Erään kuljettajan rouvalta tuli oikein tekstarilla erityiskiitos ukkonsa kunnon eteen nähdystä vaivasta”, Haavisto hekottaa. Yli 15 000 euron hankinta sivukuluineen on paljon. Itsekin työmatkapyöräilyn aloittanut Haavisto odottaa vastinetta. Jos neljäkin työntekijää kohottaa kuntoaan, sijoitus nollautuu muutamassa vuodessa.

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Jättitilaaja yhtenäistää hankintamenettelyjään Liikennevirasto kehittää hankintojaan useissa kehitysprojekteissa. Taustalla on halu jakaa työn riskit reilummin tilaajan ja toteuttajan kesken sekä lisätä niiden keskinäistä vuorovaikutusta ja luottamusta. Myös urakoitsijoiden innovaatioita halutaan hyödyntää nykyistä enemmän. TEKSTI: VESA TOMPURI JA ANU GINSTRÖM

P

erinteinen kilpailu-urakointimalli on yhä voimissaan erityisesti julkisissa hankinnoissa. Tämä on osin seurausta hankintalain jäykästä tulkinnasta; halvin voittaa -periaate on selkeä, mutta myös rajoittunut. ”Pelkkään halpaan hintaan nojautuminen saattaa joissakin tapaukissa kohdella kaltoin erityisesti ketjun viimeisiä lenkkejä eli pieniä urakoitsijoita”, kehittämisjohtaja Heikki Jämsä INFRA ry:stä muistuttaa. ”Tärkeää olisi miettiä, miten tilaajan tavoitteet saadaan yhteisiksi tavoitteiksi läpi toimitusketjun niin, että pää- ja aliurakoitsijan välinen vuorovaikutus lisäisi koko ketjun tieto- ja taitotasoa. Tavoitteiden toteutumista ohjattaisiin kaikkia osapuolia koskevalla kannustinjärjestelmällä.” Jämsä näkee infra-alan ja koko yhteiskunnan eduksi, että tilaajien ja urakoitsi-

joiden vuorovaikutus hankinnoissa kasvaa. Erityisen tärkeää on pohtia hankintamenettelyjen kehittämistä siihen suuntaan, että ne avaavat portteja innovaatioiden hyödyntämiselle. ”Toki tarjousasiakirjojen laadinta on viime kädessä tilaajan asia. Olennaista tässä kehitystyössä on kuitenkin sen tiedostaminen, että eri osapuolten välisellä aktiivisella yhteistyöllä infraprojektien lopputuloksista saadaan entistä parempia”, Jämsä sanoo.

Riskinjakoa ja joustavaa soveltamista Pilottivaiheeseen edennyt hankintamenettelyjen kehittämishanke on tarpeellinen Liikennevirastonkin näkökulmasta. Virastossa on vallalla useita toisistaan poikkeavia hankintakulttuureja. Ne juontavat aikaan ennen 1.1.2010, jolloin tie-, rauta-

tie- ja vesiväylähankkeiden rakennuttajat olivat omissa virastoissaan. ”Yhtenäistämistarpeen lisäksi olemme tiedostaneet tarpeen kehittää muun muassa urakkamuotoja”, johtaja Kristiina Laakso Liikennevirastosta kertoo. ”Perinteinen kokonaisurakkamalli ei suinkaan ole huono, mutta on monia toteutushankkeita, joihin on parempia malleja. Olennaista on aina löytää keinot, miten urakoitsijat ja tilaajat voivat jakaa riskit lopputuloksen kannalta mahdollisimman mielekkäällä tavalla. Kokonaisurakka voi olla toimiva ratkaisu – tai sitten jokin uudempi muoto, kuten ST- tai allianssiurakka.” Laakso näkee hyväksi kehitykseksi sen, että uusia urakkamuotoja voi soveltaa hankkeen mukaan hieman toisistaan poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi ST-urakan laajempi versio STY sisältää suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös ylläpidon, mikä


3,7

11

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

voi olla tapauskohtaisesti hyvä ratkaisu. ST-mallista on jo kokemuksia useilta vuosilta, etenkin rakennushankkeissa, joihin sisältyy vaativia rakenteita. Ylläpitopuolella ST-mallin soveltaminen sen sijaan on uutta; meneillään olevassa kehityshankkeessa myös tästä kartutetaan kokemuksia. Esimerkiksi Espoon alueella tehtävässä ylläpitourakoinnissa tullaan tämän vuoden lokakuusta alkaen soveltamaan urakkamuotoa, jossa on piirteitä sekä ST:stä että allianssista.

Asiakirjoissa ja valvonnassa kehittämistä Espoon alueella Liikenneviraston tienhoitoa lokakuun alusta lähtien urakoivalla YIT:llä on kokemusta ulkoistetuista ylläpitourakoista jo liki 20 vuoden ajalta. Tienhoidon avauduttua 2001 kokonaan kilpailulle sopimuskausipohjainen tienhoitourakointi on yleistynyt ja vakiintunut yhdeksi liiketoiminta-alueeksi sekä YIT:llä että kilpailijoilla. ”Mielestäni suurin etu kilpailutuksissa on ollut se, että näin on saatu tehokkuuden kulttuuria tienhoitoon ja säästetty yhteiskunnan varoja”, YIT:n infrapalvelujen yksikön johtaja Timo Paavilainen sanoo. Tehokkuus paranee Paavilaisen mukaan sillä, että resurssit ovat täsmälleen kulloisenkin tilanteen vaatimat. Tähän on päästy muun muassa alihankinnan suhteellista osuutta kasvattamalla. ”Samaan tahtiin kun kilpailuttaminen

mrd Lupaprosesseissa makaa 3,7 mrd € yritysten investointirahaa, uutisoi Svenska YLE kesällä. Sillä saisi 10 000 työpaikkaa. EK arvioi, että 500 hanketta on jumissa hallintobyrokratiassa 4–5 vuotta. Pulassa ovat etenkin kiviainesyrittäjät, jotka tarvitsevat useita lupia eri luukuilta. Eduskunta hyväksyi uuden ympäristönsuojelulain sillä ehdolla, että lupamenettelyt nopeutuvat. Joko saadaan hanaa?

TÄRKEÄ ASIAKIRJA. Infraurakoinnin sisällöt määritellään tarjousasiakirjoissa. Liikenneviraston tarjousasiakirjapohjia käydään nyt läpi karsien epäreilut kohdat pois. Yritykset on otettu vahvasti mukaan.

on edennyt, tilaajaorganisaatiot ovat supistaneet omia toteuttajaresurssejaan. Kuntapuolella on vielä omiakin ylläpitoresursseja, esimerkiksi Helsingin kaupungilla. Liikennevirasto on jo ulkoistanut kaiken väyläylläpitonsa. Nyt on aika kehittää näitä han­kintoja laadullisesti. Käynnissä olevat ke­­­hi­­­tys­ projektit tuovat toivottavasti tähän hyviä uusia käytäntöjä”, Paavilainen toteaa. Ison organisaation vetäjänä Paavilainen näkee tarvetta yksinkertaistaa ja tiivistää tarjousasiakirjoja. Liian monet viittaukset nykyisiin ja vanhoihin, Liikenneviraston ja sen edeltäjien laatimiin ohjeisiin tuovat sekavuutta. Myös ylläpitotöiden valvontakäytännöissä riittää kehitettävää. ”Vallitseva käytäntö on, että valvonnan lähes ainoa tarkoitus on hakea kunnossapidon toteutuksesta virheitä ja puutteita. Kehittyneempi tapa voisi olla kehittää mittaristo, jolla arvioidaan palvelun laatua. Jos valvoja tekee riittävän monesta asiasta objektiivisia havaintoja, saadaan kyllä aikaan tasapuolinen arviointityökalu, jota voi mahdollisesti hyödyntää myös ylläpidon palkkioperusteena.” Myös mitoittavissa suunnitelmissa ja lähtötietojen tarkkuudessa hän näkee kehittämistä. Jos tiestötiedot ovat ajan tasalla, myös tarjousten perustana olevat lähtötiedot ovat luotettavammat ja täsmällisemmät.

”Viime kädessä kyse on tar­ jousriskeistä ja riskien jaosta. Jos mitoituksen arviointiperusteet ovat epämääräiset ja lähtötiedot puutteelliset, fiksu tarjoaja osaa kyllä hinnoitella riskin. Kun riskiä ollaan valmiit jakamaan toteuttajan ja tilaajan kesken, se on omiaan korjaamaan lähtötiedon puutteita. Sitovina annetut lähtötiedot johtavat varmasti kustannussäästöihin, mistä myös yhteiskunta hyötyy”, Paavilainen kiteyttää.

Tästä on kyse

• • • • •

2011 Liikennevirasto käynnisti hankintamenettelyjen kehittämis­ tarpeita selvittävän projektin. Mukaan otettiin yrityksiä ja kuntia. 2012 syksyllä virasto listasi keskei­ simmät kehittämiskohteet. Listalla olivat mm. riskienhallinta ja lähtötietojen puutteet. Nyt hankinta-asiakirjoja uudistetaan. Yksi työryhmä keskittyy rakennus­ suunnittelun, toinen kokonaisurakoiden ja ST-urakoiden, kolmas rakennuttaja- ja suunnittelukonsulttien asiakirjoihin. INFRA ry:n aloitteesta perustettiin neljäs ryhmä kehittämään teiden hoidon asiakirjoja. Kaikissa ryhmissä on edustajat INFRA ry:stä ja sen jäsenyrityksistä, niin isoista kuin pienistä.


12

INFRA-LEHTI 4/2014

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Käynnistä auto ja käy lepäämään!

FA B I O B E R T I / 1 2 3 R F

Suomen infraa kehitetään älyliikenteelle sopivaksi. Jo nyt tieliikennekeskus kerää tietoa matkaaikajärjestelmän, automaattisten mittausasemien ja liikennekameroiden kautta. ”Tietojen perusteella pystytään perinteisten liikennetiedotteiden lisäksi ohjaamaan liikennettä jo kauan ennen varsinaista ruuhkakeskusta vaihtuvilla tiedotus- ja

kaistaopasteilla sekä nopeusrajoituksilla”, tieliikennekeskusta Liikennevirastossa vetävä Sami Luoma kertoo. Helsingin ja Pietarin välille viritetään älyliikennekäytävää. VEDIA-monipalvelu sujuvoittaa etenkin rajaliikennettä ja lisää liikenneturvallisuutta. Tulevaisuuden väylillä on myös yhä enemmän ajoneuvoja, jotka keskustelevat keskenään ja liikenneinfran kanssa. ”Ajantasainen tilannetietoisuus mahdollistaa turvallisemman, sujuvamman ja

mukavamman liikkumisen – ja lopulta automaattisen liikenteen”, Liikenneviraston johtava asiantuntija Risto Kulmala ennustaa. Ajoneuvojen väliseen tiedonvaihtoon perustuvia älykkään liikenteen palveluja on testattu Daimlerin DRIVE C2X -tutkimushankkeessa. Mukana on eurooppalaisia tutkimuslaitoksia ja autonvalmistajia. Älyä on myös uudessa eCallhätäviestipalvelussa. Siinä auton sensorit tunnistavat törmäyksen ja hätäkeskukselle lähtee automaattisesti auton sijainti ja muut pelas-

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Työ tuo valon syksyyn Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: ANU GINSTRÖM

Puutarhakatu, Turku 21.8.2014 klo 13.55 Puhelimessa: Markku Kummala, Kaivuuliike Kummala & Kumpp. Mitä teillä on työn alla? Puistokoti. Tämä on tämmönen pieni työmaa: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle rakennetaan rännivesiputkituksia vanhaan, 1900-luvun alussa rakennettuun taloon. Kummala & Kumpp. on hieno, vanhahtava nimi. Onko yritys

SAMU KUMMALA

TILAA PILTEILLE. Yllätyspuhelun hetkellä ei aina pysty kuvaamaan, mutta ei hätää! Kunnon maarakentajalla on arkistossa kuvia menneistä kohteista. Kummala & Kumpp. ahkeroi Martin päiväkodin väistötilojen pohjatöitä keväällä 2014.

vanhakin? 60 vuotta alkaa tulla täyteen. On nimeä kerran vähän modernisoitukin, ihan aluksi se oli ”kaivausliike”. Millainen kesä on takana Kummaloilla? Kesä on ollut ihan kohtuullinen. Hintataso on surkea ainakin täällä Turun alueella, mutta töitä on kuitenkin ollut. Täytyy olla tyytyväinen tilanteeseen, sillä mo­­

nella alueella on huonomminkin asiat. Mikä oli kesän kohokohta? Kaikennäköisiä kohokohtia tietenkin on ollut… Ei nyt tule mitään painokelpoista mieleen. Mukavissa merkeissä on sujunut kesä kuitenkin? Joo, joo! Millainen on tyypillinen työ­­­­­­­­­­­päi­ väsi? Se alkaa kuuden aikaan

­aa­­­­­­­­­­­­­­­mul­­­la hallilta, ja siitä alkaa eri ­työ­­­mai­­den kiertäminen. Meidän ­pää­lei­pä­­­­työtä ovat ta­­lon­­­raken­­­nus­ koh­­­­teet, joissa teemme tarvittavat infratyöt. Nyt on esimerkiksi Rai­ sios­sa me­­nossa YIT:n kerrostalotyömaa ja Kaarinassa valmistui kaksi kerrostaloa. Hei, kelles sitten soitetaan? Keijo Jaloselle RTA:han.


13

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

M I N N A H O L O PA I N E N

tustoimiin tarvittavat tiedot. Sa­­­ mal­la auton ja hätäkeskuksen välille aukeaa puheyhteys. eCall tulee pakolliseksi uusissa henkilöja pakettiautoissa vuoteen 2017 mennessä. Älyliikenteen kansainvälisten laitemarkkinoiden arvioidaan kasvavan 20 prosenttia vuodessa. Suomessakin aukeaa mahdollisuuksia. Esimerkiksi Finnish Road Weather Excellence -projekti (FIRWE) on osoittanut, että tiesääja talvihoito-osaamisellamme on potentiaalia.

Kerkkolankatu 28, Hyvinkää 29.8.2014 klo 09.42

YIT, Viherpalvelut Hyvönen ja Helsingin kaupunki ovat sopineet katujen ja puistojen kunnossapitotöiden hoitamisesta allianssi­ mallilla. Noin seitsemän miljoonan euron sopimus kattaa Pakilan, Paloheinän, Maunulan, Metsälän, Patolan ja Pirkkolan alueet. Viisivuotinen sopimusaika alkaa yhteisen kehitysvaiheen jälkeen lokakuussa.

SIISTIÄ SISÄTYÖTÄ. RTA:n organisaatio on sen verran joustava ja pieni, että tarjouslaskijakin pääsee usein maastoon. Perjantaisena aamuhetkenä Jalosen Keijo tavattiin kuitenkin toimistohommissa.

maarakennustöihin, joista teemme tarjouksen. Hetkinen, missäs tällainen Oulukeskus on? Siis koulukeskuksen… Ah, mutta tämä onkin aasinsilta. Voisiko työmatkasi suuntautua Ouluun asti? No kyllä, esimerkiksi kaukolämpötöitä olemme tarjonneet pitkällekin. Asteikolla 1–5, miten kivaa on, kun syksy tulee? Kolmonen. Neljä vuodenaikaa on hyvä juttu! Mikä on tämän syksyn valopilkku sinulle? Odotan lähinnä, että tulisi hyviä hommia RTA:lle ja että töitä riittäisi. Kenelle vielä soittaisin? Alpo Lahnakoskelle INFRA Hämeen piiriin. Miksi juuri Alpo? Tunnetaan INFRA ry:n motoristiporukan kautta. Kummalakin on sieltä tuttu.

Allianssia on sovellettu Suomessa lähinnä infran rakentamisessa. Pakila on pilottihanke kunnossapidon puolella. Sillä kartoitetaan muun muassa vaihtuvien talviolosuhteiden vaikutuksia töiden resursointiin ja kustannuksiin. Kaupunki on asettanut allianssille tavoitteita kehittämiseen sekä asukastyytyväisyyden ja tuottavuuteen parantamiseen liittyen. ”Toteutamme alueurakan innovatiivisella, yhteistoiminnallisella ja tehokkaalla tavalla, joka tukee

allianssin kaikkia osapuolia parhaan lopputuloksen saavuttamisessa”, rakennusviraston toimistopäällikkö Pekka Isoniemi sanoo. Allianssin osapuolet muodostavat yhteisen organisaation. Kaikki tavoittelevat yhteisesti sovittua tavoitekustannusta ja -tasoa ”hankkeelle parhaaksi” -ajatuksella. Toimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja raportointi tehdään avoimin kirjauksin. Pääperiaatteena on osapuolten välisen luottamuksen rakentaminen ja syvällinen tiimityöskentely.

Raikun kyläkoulu, Kangasala 8.9.2014 klo 13.11

Tuleeko sinne jotain virikkeitä koululaisille? Ei tällä kertaa – viime vuonna jo laitettiin tänne keinuja ja kiipeilyteline. Kuulin, että Kangasala purkaa leikkikenttiä, kun ei halua kunnostaa niitä uusia EU-määräyksiä vastaamaan. Totta, pari vanhaa ja huonokuntoista kenttää lähtee. Vastineeksi tehdään uuttakin. Jopa kolmea kenttää olemme olleet tekemässä kokonaan uusiksi viime aikoina: kaikki pois ja uudet välineet tilalle. Lisäksi olemme kunnostaneet pinnoitteet viidellä kentällä. Asteikolla 1–5, miten kivaa oli herätä aamulla töihin? Nelonen. Näillä keleillä voisi olla maillakin, mutta maataan sitten talvella ja nautitaan talvipäivistä. Missä olet kun olet ”mailla”? Merikarvialla. Tulee vietettyä vapaat siellä meren rannassa. Mikä infrarakentajan arjessa on parasta? Ehkä se on tämä monipuolisuus. Työt vaihtelevat, yleensä yhtä kohdetta tehdään vain muutama päivä. Kenelle soitan seuraavaksi? Soita Ari Virtaselle!

Puhelimessa: Alpo Lahnakoski, Maarakennus V. Lahnakoski Oy Millainen on syyspäivä Kangasalla? Kaunis ja aurinkoinen! Ei pilven hattaraa näy. Istutko oksalla ylimmällä? En, vaan koulun piknikkipöydän ää­­ ressä. Tulin hetkeksi tähän koneen melusta pois. Mitä on työn alla? Teemme kyläkoulun urheilukentän pintaremonttia. Kuorimme nurmettumaan päässeestä kentästä viitisen senttiä pois ja ajamme uudet kivituhkat päälle höylän kanssa. Olen juuri tässä höylällä eli tiekarhulla hommissa.

TIEKARHU KENTTÄTYÖSSÄ. Lahnakoski tekee laidasta laitaan maarakennushommia: viemärijärjestelmää ja kunnallistekniikkaa, asfalttipohjia. Leikki- ja urheilukentät työllistävät myös mukavasti, kuten nyt Raikun koululla.

A L P O L A H N A KO S K I

Puhelimessa: Keijo Jalonen, RTAYhtiöt Missä nyt mennään? Toimistolla ollaan. Olen pääsääntöisesti täällä, lasken urakoita ja teen tarjouksia. Saako udella koulutustaustaasi? Tie- ja vesirakennusalan insinööri. Eli työmaatkin ovat tulleet tu­­ tuiksi? Kyllä. Nykyinen työkin edellyttää työmaakäyntejä. Tarjousvaiheessa pyrin aina käymään paikan päällä kohteessa hahmottaakseni sen itselleni. Käynnin ai­­kana pystyy arvioimaan, millaisella kalustolla siellä voi toimia, onko esimerkiksi ulkopuolisia rakenteita, jotka estävät isojen työkoneiden käytön. Miten usein työmaakäyntejä on? Suurin piirtein joka toinen päivä. Tänäänkin ehkä..? Kyllä, menen tutustumaan erään koulukeskuksen

Allianssimalli leviää hoitourakoihin


14

INFRA-LEHTI 4/2014

KAUHAAN TARTTUNUTTA

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

Estetiikkaa tiellä

E R J A M U TA N E N / L I I K E N N E V I R A S T O

Upouusi Koskenkylä–Kotka-tie on Suomen pisin visuaalisesti Väyläestetiikalla tarkoiteyhtenäinen tieosuus. Sen varressa taan tien reunalle ja on kymmeniä taideaiheita, jotka rakenteisiin vihjaavat alueen historiasta, SILMÄNsuunniteltuja luonnosta ja elinkeinoeläRUOKAA. Valot ja symboliikka muisvisuaalisia elemästä. tuttavat hienovaraimenttejä, Osoitteesta Liikennevisesti tärkeistä liittymistä E18:lla. Tien jotka havahrasto.fi/e18 löydät paljon tunnusväri on duttavat kevytietoa kohteesta kuten videsininen. esti tiellä liikkuoita, virtuaalimallin ja anijaa. Kulkija ymmärmaation. Kurkkaa sivulta myös tää paremmin, missä kesäkuun alussa julkaistu tiedote mennään. Vireystaso ja turvallija tulosta siitä kartta tien ”taidesuus paranevat. aarteisiin”. Sitten baanalle!

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Hinnat puntarissa Espoon Kaupunkitekniikka -liikelaitos tutki tekevänsä infraa aika kalliilla. Miten tässä näin kävi?

TIUKKAA ON. Liikelaitoksen tilanne jatkuu tiukkana myös ylläpidossa, sillä Espoo jatkaa vuonna 2012 alkanutta alueurakoiden ulkoistamisia.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

E

spoon Kaupunkitekniikka -liikelaitos haluaa kehittää kadunrakennuksen hallintaa ja kustannustehokkuutta. Tähän liittyen se tilasi tutkimuksen, jonka tulokset hämmentävät: liikelaitoksen oma kadunrakennus on 21–49 prosenttia kalliimpaa kuin yksityisten urakoitsijoiden vastaava palvelu. Ajorataneliömetri maksoi 353–435 euroa, kun yksityisen urakoitsijan hinta oli 291 euroa. ”Meidän hintamme on saatu laskemalla tappion päälle koko tuotannon voittomarginaali. Yksityisten kohdalla näin ei ole tehty, koska hankkeiden tappiollisuus- tai tuloksellisuustietoja ei ollut käytettävissä”, liikelaitoksen toimitusjohtaja Anu Hilpi selittää lukuja. ”Hintaamme on lisäksi verrat­tu tarjouskilpailun voittaneeseen hal­vimpaan tar­ joukseen. Matalasuhdanteessa tarjotaan usein myös hyvin tappiollisia töitä. Korkeasuhdanteessa hintaero voi kääntyä jopa päälaelleen.” Hilpi tähdentää, että liikelaitoksen rakentamisen kaikki koneet vuokrataan yksityisiltä. Kun 65 prosenttia kuluista muodostuu palveluostoista yksityissektorilta, kehit-

tämis- ja tehostamishaaste on yhteinen. ”Emme edes osallistu yksityisille suunnattuihin urakkakilpailuihin. Teemme joustavasti esimerkiksi kiirekohteita, joissa voi tulla vastaan yllätyksiä ja muutoksia.”

Masentavat yleiskustannukset Tutkimuksessa haastateltiin myös tilaajatahon eli teknisen keskuksen sekä liikelaitoksen omia esimiehiä. He arvioivat liikelaitosta 15–50 prosenttia yksityistä urakoitsijaa kalliimmaksi. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko piti liikelaitosta 30–80 prosenttia kalliimpana. Espoon liikelaitoksen riesana ovat korkeat kiinteät kustannukset. Tilat on pakko vuokrata kaupungin yksiköltä, ja niistä maksetaan 2,9 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt tiloja aiotaan voimakkaasti supistaa. ”Ylläpidon koneet vuokraamme toiselta liikelaitoksella. Jos silläkin on kalliit toimitilat ja yleiskustannukset, kustannuserät kertautuvat. Myös kaupungin byrokratia raportointeineen tuo lisäkustannuksia”, toimitusjohtaja Anu Hilpi miettii. Palkkalistoilla on 321 vakituista työntekijää, joita ei voi irtisanoa. Liikevaihto on supistumassa vuoden takaisesta 11 miljoonalla.

”Millään tehostamistoimilla emme saa kiinteitä kustannuksia alas, jos ainoa tilaajamme ei anna meille töitä tasaisesti. Koska liikelaitos ei saa tehdä tappiota, 11 miljoonan pudotus on pakko lisätä hintoihin.” Kustannuksia hallitakseen liikelaitos ke­­ hittää tuotannonohjausjärjestelmää, lisää koneohjausta, mittaa kaluston odotusaikaa ja luo sen yhteiskäyttöä parantavaa kalusto­ pankkia sekä tekee aiempaa tarkemmin tilattua laatua eikä yhtään yli. INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö pitää kehittämisasennetta hyvänä asiana. ”Kannatan kehittämistä, mutta sen tulisi keskittyä tilaamisprosessien ja rakennuttajaosaamisen parantamiseen, ei urakoinnin parantamiseen.” Syrjön mielestä yksityispuolen koneisto on viritetty valmiiksi huippukuntoon, eikä veronmaksaja silloin maksa tyhjäkäynnistä. ”Kunnan ei kannattaisi lähteä kilpailemaan, vaan hyödyntää ostopalveluja ja käyttää kustannussäästö heti omaksi hyväkseen.” PASI HEISKASEN YLEMPI AMK -LOPPUTYÖ ”KADUN­R AKEN­ NUKSEN HINTATASOERO JULKINEN VS. YKSITYINEN: CASE ESPOO” NETISSÄ: THESEUS.FI


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

15


16

INFRA-LEHTI 4/2014

JO VAIN NOUSEE! Bantam rautatankojen kimpussa Imatran Terästehtaan pihalla.

IMATRALLA MOLKENTINIT TUNNETAAN Eteläkarjalaista maaperää 1930-luvulta muokannut Molkentin Oy on pala INFRA ry:n historiaa. Leonid Molkentinin perustamaa yritystä johtavat nykyisin hänen pojanpoikansa Antti ja Mikko. TEKSTI: ULLA YLÖNEN, KUVAT: ARI NAKARI JA MOLKENTIN OY


17

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

OLYMPIA­ VUODELTA. L. Molkentinin huoltoauto Ford F 6 on vuosimallia 1952. Se on tallessa.

K

olea ja sateinen kesäpäivä ei tahtia haittaa. Mikko Molkentin on lähdössä Imatran lämpölaitostyömaalle siirtämään vanhoja vie­ märiputkia pois uusien tieltä. Il­ta­päivällä hän suuntaa sähkölinjalle, jossa metsuri tarvitsee nosturin apua. Toimitusjohtaja Antti Molkentin käy ensin arvioimassa pari työmaata. Sen jälkeen hän ”iskee kynnet kalenteriin”. Terästehtaan seisokki alkaa seuraavalla viikolla, ja siihen liittyvät kunnossapitotyöt on ajoitettava. Veljesten isä Esko Molkentin harppoo toimistolle kotoaan samasta pihapiiristä. Hän johti perheyritystä 34 vuotta; kesällä 2013 tehtyyn sukupolvenvaihdokseen asti. Eihän ”tallipäällikkö” malta poissa pysyä, naureskelevat pojat. ”Esko on hallituksen puheenjohtaja ja liikenneluvan haltija”, tarkentaa Mikko Molkentin. Työ on ollut Esko Molkentinille henki ja elämä. Hän on selvästi mielissään, kun koulunkäynti on maistunut pojille paremmin kuin hänelle itselleen. Mikko on koulutukseltaan koneinsinööri. Hänen pätevyytensä riittää myös kaluston määräaikaistarkastusten tekemiseen.

Jatkosodan syttyessä autot määrättiin rintamalle. Vain toinen niistä tuli takaisin.”

Antti jaksoi ylioppilaaksi, mutta siirtyi sitten perheyrityksen leipiin. Maarakennuksen alkeet veljekset oppivat jo koulupoikina.

Kuorma-autosta se alkoi Molkentin Oy on yksi Suomen vanhimmista maarakennusalan perheyrityksistä. Karjalassa, Jääsken Virolassa maata viljellyt Leonid Molkentin osti yhdessä veljensä kanssa ensimmäisen kuorma-autonsa 80 vuotta sitten. Kun Vuokseen alettiin rakentaa Rouhialan voimalaitosta, irtosi työmaalta mukavasti lisätienestiä. 1940-luvun alussa Molkentineilla oli jo kaksi kuorma-autoa. Jatkosodan syttyessä autot määrättiin sotatehtäviin rintamalle. Vain toinen niistä saatiin takaisin. Sodan jälkeen Leonid Molkentin asettui Imatralle, sillä kotipitäjä Jääski jäi Neuvostoliiton puolelle. Ensimmäisen kaivinkoneensa, Åkerman 200:n eli Pikku-Jussin, Molkentin hankki vuonna 1953. Seuraavana vuonna kalusto kasvoi Auto-Jussin ja kuljetusvaunun verran. ”Siihen aikaan ulkomaisen koneen ostajan piti itse anoa lisenssit ja hoitaa tuonti. Autolasta sai paperit, mutta kaikesta muusta ostaja joutui huolehtimaan itse”, kertoo Esko Molkentin. >>


18

INFRA-LEHTI 4/2014

SAMOILLA SIJOILLA. Antti (vas.), Esko ja Mikko Molkentin yhtiön varikolla. Kalustoa on säilytetty samalla tontilla yli 50 vuotta. Muutama vuosi sitten naapuriin tuli hotelli ja kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Vaikka liikenne on lisääntynyt, ei tiloihimme ole pyrkinyt kutsumattomia vieraita, kertoo Esko Molkentin.

Varsinaisen maansiirtotoiminnan Molkentin Oy aloitti 50-luvun loppupuolella. Silloin ostettiin tela-alustainen kaivukone, Caterpillar-merkkinen puskukone ja palkattiin ensimmäiset työntekijät.

Rata- ja tietöistä kaivu- ja nostotehtäviin 1960-luku oli maarakennuksen kulta-aikaa. Molkentinilläkin oli parikymmentä erilaista maansiirtokonetta, kaivuria ja nostolaitetta. Niillä osallistuttiin muun muassa Taavetti–Hamina-tien perusparannukseen, tehtiin maarakennustöitä tehtaiden laajennustyömailla, raivattiin metsäautoteitä ja suurempia viljelysmaita asutustilallisille.

Mukana INFRAssa Molkentin Oy:n perustaja Leonid Molkentin oli joulukuussa 1954 perustamassa Suomen Maarakentajien Keskusliittoa (SML). Myös Esko Molkentin on ollut aktiivisesti mukana SML:n ja sitä seuranneen INFRA ry:n toiminnassa. Vuonna 1972 hän oli perustamassa ajoneuvonosturijaostoa ja toimi vuosina 1987–1990 SML:n metsänparannusjaoston puheenjohtajana ja 1990-luvulla Kymen piirin puheenjohtajana. Antti Molkentin on INFRA Kaakkois-Suomen hallituksessa, Mikko Molkentin piirin nosturijaostossa.

Radan kunnossapitoa teimme vuosikymmenet, siihen saakka, kunnes Destia otti työt omikseen.”

Merkittäviä urakoita olivat Uimaharjun saha, Savon radan rakentaminen Hillosensalmella, Silvolan tekojärvi Helsingissä sekä Imatran ja Parikkalan välisen rataosuuden perusparannus. Parhaina vuosina työntekijöitä oli viitisentoista. ”Radan kunnossapitoa teimme vuosikymmenet – siihen saakka, kunnes Destia otti työt omikseen”, kertoo Esko Molkentin. Teiden kunnossapito työllisti yritystä vuosikymmenet ympäri vuoden. Kunnossa pidettäviä tieosuuksia oli paikallisten kohteiden lisäksi muun muassa EteläSavossa sekä rajan pinnassa Vaalimaalla. Paikallisteiden kunnossapito loppui, kun Imatran kaupunki tuli kilpailijaksi. Ovakon ja Stora Enson kanssa yhteistyö on jatkunut vuosikymmenet. ”Telapuskukoneemme on vuokrattu Storalle Kaukopäähän, jossa se on kuorikasan läjityksessä”, kertoo Antti Molkentin. Kuutostien muutaman vuoden takaisessa perusparannushankkeessa Molkentinin kalustoa ja ammattitaitoa tarvittiin muun muassa siltatyömailla sekä rautatieylikäytävien ja ramppien rakentamisessa. Viime vuodet töitä on tehty viiden miehen voimin. Varsinainen maansiirtotoiminta on jäänyt. Nostureita ja erilaisia kasaus- ja kuormauslaitteita työllistävät kohteet sijaitsevat pääasiassa Lappeenrannan ja Ruokolahden välisellä alueella. Tärkeimmät asiakkaat ovat teollisuusyrityksiä ja rakennusliikkeitä. ”Kilpailu on kovaa. Katteet pienenevät ja velvoitteet lisääntyvät”, sanoo Mikko Molkentin. >>


19

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

INFRA ry:n juuret

UUTUUS SAKSASTA. 50-luvulla Weckmanille hankittiin Fordmerkkinen kuormaauto. Malli on nk. reiniläinen; valmistettu Saksassa.

KONEET OVAT ONNEKSI KEHITTYNEET TÄSTÄ. Kaivuri on merkiltään JCB, puikoissa Mauri Sundberg, Erkki Weckman katselee päältä. Kuva 50-luvulta.

KOLME POLVEA MAARAKENTAJIA. Erkki Weckmanin (vas.) 60-vuotispäivillä vuonna 1983. Onnittelemassa Veli ja Jani Weckman.

”Asiantuntemuksesta kannattaa maksaa” INFRA ry:n juuret ovat EteläKarjalassa. Molkentinin lisäksi toinenkin saman tienoon yritys on ollut yhdistystoiminnassa mukana alusta lukien. Veroasiat, ympäristöasiat, lakipykälät ja muut säädökset ovat Jani Weckmanin mielestä asioita, joissa maarakennusyrittäjä voi luottaa INFRAn asiantuntemukseen. ”Yrittäjä ei ehdi seuraamaan kaikkia muutoksia tai aikatauluja. On hyvä, että etujärjestö muistuttaa”, hän sanoo. ”Ja kun sinne INFRAan tulee otettua yhteyttä vain kiperissä tilanteissa, on tärkeää, että yrittäjien kysymyksiin vastaavat ihmiset todella tuntevat toimialan”, lisää Anssi Weckman. Serkukset Jani ja Anssi Weckman edustavat kolmatta sukupolvea Haminan Salmissa yli 60 vuotta toimineen Maanrakennus Weckman Oy:n johdossa. Hallituksen puheenjohtaja Jani

Weckman tuli perheyrityksen palvelukseen vuonna 1995. Anssi Weckmanista tuli kuusi vuotta toimitusjohtaja. Sukupolvenvaihdos tehtiin viisi vuotta sitten. Sitä ennen Erkki Weckmanin perustamaa yritystä luotsasivat hänen poikansa Ensio ja Veli Weckman. Nykyisten johtajien isoisä, jo edesmennyt Erkki Weckman oli joulukuun 12. päivänä vuonna 1954 perustamassa Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:ää. Kuorma-autoilijana aloittanut nuori yrittäjä edusti perustamiskokouksessa Vehkalahden kaivin ja auto Oy:tä. Vuonna 1956 hän hankki oman traktorikaivurin ja aloitti maarakentamisen omissa nimissään. Erkki Weckmanin johdolla Weckman Oy kasvoi monipuolisella kaivinkone-, kuormaaja- ja pyöräkuormauslaitteistolla operoivaksi keskisuureksi yritykseksi. Erkki oli SML:n Kymen piiriyh-

distyksen aktiivinen jäsen, ja toimi vuosina 1974–1978 piiriyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana. Veli Weckman jatkoi isänsä jalanjäljissä ja istui niin ikään SML:n Kymen piirin hallituksessa. ”Yhteiset hankinnat olivat ai­­ koinaan tärkeitä ja kollegojen ­kesken pidettiin muutenkin säännöllisesti yhteyksiä. Nyt ovat alueelliset palaverit harventuneet”, sa­­­noo Veli Weckman.

Oma korjaamo on ehdoton Maanrakennus Weckman on aina tehnyt aliurakointia myös muille. Paljon tehdään tuntitöitä, mutta suurin osa töistä tehdään urakoina. Oma korjaamo on ehdoton, ja siellä korjataan muidenkin yritysten raskasta kalustoa. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa Kymenlaakson kunnat, teollisuuslaitokset, seurakunnat ja vesiosuuskunnat. Toiminta-alue ulottuu itärajalta ja rannikolta

Loviisaan. Ydinaluetta on Kotkan– Haminan seutu. Noin puolet liikevaihdosta tulee kunnilta ja teollisuudesta. Töitä on riittänyt tasaisesti 15 hengelle. Lisätyövoimaa on kiireisinä aikoina hankittu vuokraamalla. Anssi Weckmanin mielestä todella pätevien ammattimiesten löytäminen on vaikeaa. ”Tilanne helpottui jonkin verran, kun Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto aloitti maarakennuskoneenkuljettajien koulutuksen. Sitä kautta meillekin on tullut kolme alle kolmekymppistä kuskia”, hän sanoo. Jani Weckman arvelee, että neljäskin sukupolvi nähdään vielä yrityksen johdossa. Hänen alakouluikäiset poikansa ovat jo istuneet kaivinkoneen puikoissa. Anssi Weckmanin 18-vuotias kuopus on kesätöissä isoisoisän perustamassa yrityksessä. Teksti Ulla Ylönen Kuvat Weckmanien kotialbumi


20

INFRA-LEHTI 4/2014

RATATÖITÄ RIITTI. Tasoristeys korvataan rautatiesillalla Kuutostien perusparannuksen yhteydessä vuonna 2009.

Leonid Molkentinin vanhemmat olivat muuttaneet Karjalaan Puolasta. Isä oli rautatieinsinööri. Leonid sen sijaan syntyi ja asui koko ikänsä Suomessa.

Yrityksen toimintaa koskevat päätökset Molkentinin miehet tekevät yhdessä.

”INFRAlle kuuluu lobbarin rooli” Valtakunnallinen, kuusikymppinen etujärjestö INFRA ry on Molkentinien mielestä hoitanut tehtävänsä hyvin. ”Esimerkiksi viimeaikaisista koulutusvaatimusten muutoksista on tiedotettu riittävästi ja ajoissa. Tespuoli on aina ollut INFRAn vahvinta osaamista, samoin koulutus”, sanoo Antti Molkentin. Mikko Molkentin nostaa juridiset palvelut ykköseksi, mutta jäsenten keskinäinen yhteydenpito on myös tärkeää. Toiminnan keskittyminen ja urakoiden siirtyminen yhä suurempien tekijöiden käsiin on perheyritysten yhteinen huolenaihe. Esko Molkentin kehaisee myös elokuussa eläkkeelle jäävää INFRA Kaakkois-Suomen toiminnanjohtajaa. ”Kalevi Kaipia on hoitanut työnsä hienosti. Kyllä

Toiminnan keskittyminen yhä suurempien tekijöiden käsiin on perheyritysten yhteinen huoli.”

NYT MOLKENTIN KESKITTYY NOSTOHOMMIIN. Meluaita nousee Vesivalon risteyksen tuntumaan Imatralla keväällä 2009.

seuraaja hyppää suuriin saappaisiin.” Hänen mielestään INFRAn mahdollisuudet vaikuttaa maarakennusalan työllisyyteen ovat paikallis­ tasolla pienet. ”Valtakunnallisesti etujärjestön sen sijaan pitää lo­bata ahkerasti. Me olemme sitten paikallisesti yhtey­ dessä oman kulmakunnan kansanedustajiin ja muihin vaikuttajiin”, Esko Molkentin kertoo. Tuttuakin tutumpaa INFRAa hän ei vaihtaisi. ”Kyllähän meitä on yrittäjäjärjestön jäseniksi kosiskeltu useampaan kertaan, mutta emme ole liittyneet. Ei yrittäjäjärjestöstä löydy sellaista asiantuntemusta, mitä maarakennusalalla tarvitaan”, sanoo Esko Molkentin. Nykyinen johtajapolvi on samaa mieltä. Molkentinit, Weckmanit ja kaikki INFRAn jäsenyrittäjät ympäri Suomen on kutsuttu 60-vuotisliittopäivään 25.10. Tottahan olet mukana sinäkin? Lue lisää sivulta 44!


21

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

MIKÄ ETTEI?

Lujaa maata tassun alle PULMA:

RATKAISU:

Ajoneuvonosturi kaatui Vantaalla Kehä III:n­ siltatyömaalla. Vastaavia tapaturmia sattuu useita vuosittain. Yleensä syynä on maan pettäminen tukitassujen alta; lujalta näyttä­­nyt maaperä ei ollutkaan kantava.

Olisiko mahdollista kehittää yksinkertainen menetelmä tai laite, jonka avulla nosturin kuljettaja voisi työmaalla arvioida maaperän todellista kantavuutta tukijalkojen kohdalta?

Yrittäjä ja tekniikan tohtori Anssi Lampinen, luuletko että tämä onnistuisi? Keneltä kysyimme? TEEMU LAMPINEN

AJONEUVONOSTUREIDEN KÄYTTÖALA on erit- muulle pinnalle tulisi mittauksessa saada tyypiltäin monipuolinen alkaen pienehköistä nos- lisesti tietynlainen kantavuusarvo. Jos tulos poiktoista suuriin, jopa yli sadan metrin korkeuteen keaa siitä erityisesti huonompaan suuntaan, syy tehtäviin nostoihin. Nostureiden kaatumisista pitää selvittää ennen ajoneuvonosturin pystyaiheutuu lievimmillään vain taloudellisia mene- tystä. Näin esimerkiksi asfalttipäällysteen alla tyksiä, mutta vakavimpia ovat jopa kuolemaan oleva tyhjä tila tai erikoinen rakenne paljastuu johtaneet onnettomuudet. helposti mittauksessa. Menetelmä on ollut jo vuoEnsimmäinen yhteydenotto ongelman ratkai- sia käytössä eräällä suomalaisella ajoneuvonossumahdollisuuksista tuli kohdalleni Ruotturivalmistajalla. sista (sic!), jossa nosturi kaatui veneen nostossa laiturilta alustan ollessa SUOMESSA TILAAJA VASTAA ALUSMIELESSÄ ­I NFRA-ALAA asfalttipäällysteinen. Syyksi osoitTASTA, kun taas Ruotsissa kuljettaja ­J ÄYTÄVÄ PULMA tautui päällysteen alla olleen soraon vastuullinen. JA SIIHEN LOISTO­ RATKAISU? kerroksen huuhtoutuminen pois, Meillä tilaajan tulisi siis joko itse VINKKAA MEILLE: mikä jätti alleen tyhjän tilan. selvittää alustan kantavuusominaiINFO@INFRA.FI Perussyynä onnettomuustapauksuudet tai ihannetapauksessa ajoneusissa on se, että kuljettaja tai tilaaja näkee vonosturissa olisi vakiovarusteena yksinvain pinnan ominaisuudet. Mistään sen alla kertainen kantavuusmittauslaite ja ohjeet sen olevasta ei ole aina varmaa tietoa, joten alustan käytöstä sekä mittaustuloksen arvioinnista. tyhjä tila, oletettua pehmeämpi kerros, erikoinen Tämäkään ei luonnollisesti takaa täyttä varrakenne tms. voi aiheuttaa ongelmia. muutta, mutta antaa selvästi paremmat mahdollisuudet ongelmatapausten selvittämiseksi. ONGELMAT OVAT OSITTAIN RATKAISTAVISSA kantavuusmittauksella – yksinkertaisimmillaan ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ nykyään käytettävissä olevalla kannettavalla pudotuspainolaitteella. Se ei kuitenkaan aina riitä, vaan tarvitaan tietoa siitä, mitä saatu mittaustulos kertoo, eli onko tulos looginen silmin nähtävää pintaa ajatellen. Olen itse kehittänyt mittaus- ja arviointimenetelmän, joka perustuu siihen, että asfalttipääl”Loistoratkaisu – kannatan.” lysteelle, sorapinnalle, hiekalle, nurmikolle tai

Anssi Lampinen TkT Anssi Lampinen toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään VTT:n tie- ja liikennelaboratoriossa päällysrakenteita sekä mittauslaitteita ja -menetelmiä kehittävänä tutkijana. Kehittämisen kohteena oli ura-, profiili-, tasaisuus-, kitka- ja kantavuusmittauslaitteita, jotka ovat laajassa käytössä tiemittauksissa (IRI, IRI4, Gripman) ja maarakennusalalla (kannettava pudotuspainolaite Loadman) sekä Suomessa että ulkomailla. Laitekehitystyö jatkuu edelleen omassa yrityksessä, ALEngineering Oy:ssä.


22

INFRA-LEHTI 4/2014


23

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

UUSI LASTENSAIRAALA 2017

VÄRI PIRISTÄÄ. Uuden lastensairaalan pääsisäänkäynti on värikäs. Kuten kaikki talonrakentaminen, lastensairaalahankekin alkoi infratöillä. Tällä hetkellä tulevan rakennuksen kohdalla louhitaan kalliota.

LASTENSAIRAALA

toteutuu hybridimallilla Uusi lastensairaala 2017 -hanke eteni elokuussa työmaavaiheeseen. Helsingin Meilahteen rakennettavalle sairaalalle on asetettu tavoitteeksi olla lajissaan maailman paras. Se edellyttää toimivaa yhteistyötä hankkeen toteuttajien ja tulevien käyttäjien kesken. Rakennuttajakonsulttina toimivalla Sweco PM:llä on tässä tärkeä rooli. TEKSTI: VESA TOMPURI, KUVAT: SARC JA JUHO HEIKKINEN

LÄHES KÄYTTÖKELVOTTOMAAN KUNTOON päässeen Lastenlinnan tilalle rakennettavan Uuden lastensairaalan rakentaminen käynnistyi elokuussa louhinnoilla. Louhintaurakka sisältyy SRV Rakennus Oy:n ja rakennuttajan eli Uuden lastensairaalan tukisäätiön alkukesästä solmimaan urakkasopimukseen. ”Urakkamuoto on projektinjohtourakan ja allianssimallin yhdistelmä. Totuttuun projektinjohtourakkaan on sisällytetty allianssimaisia piirteitä, mikä näkyy muun muassa siinä, että parhaita ratkaisuja haetaan koko suunnittelun ja toteutuksen ajan yhteisin tavoit-

Urakkamuoto on projektinjohto­ urakan ja allians­simallin yhdistelmä.”

teenasetteluin työpajatyöskentelyllä”, Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela kertoo. Jokela korostaa, että hankkeen suunnittelu on alusta asti edennyt käyttäjien ja toteuttajien vastavuoroisin keskusteluin. Näin on luotu osallistava ilmapiiri, jossa rakentamisen ja terveydenhoidon ammattilaiset ovat voineet rakentavalla tavalla kyseenalaistaa totuttuja ratkaisuja ja esittää toisilleen myös ”tyhmiä” kysymyksiä. ”Olemme tietoisesti ohjanneet suunnittelua vahvasti niin, että perinteinen ’näin on ennenkin tehty’ ja ’tässä >>


24

Räjäytyksille on neljä lyhyttä aikaikkunaa vuorokaudessa ja silloinkin on noudatettava tiukkoja tärinärajoja.”

INFRA-LEHTI 4/2014

on tilat, muuttakaa niihin’ -ajattelu tulisi kyseenalaistetuksi. Toisin sanoen tiloja on suunniteltu lapsen tarpeet huomioivan hoitoprosessin ehdoilla ja toisaalta hoitoprosessin asiantuntijat ovat saaneet pohdittavakseen vaihtoehtoisten tilaratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia”, Jokela toteaa.

2017 mennessä. Aikataulu on tiukka muun muassa siksi, että töitä on tehtävä ahtaalla tontilla ympärillä olevien sairaalatoimintojen määrittämissä aikarajoissa. ”Esimerkiksi louhittavan kallion räjäytyksille on käytettävissä neljä lyhyttä aikaikkunaa vuorokaudessa ja silloinkin on noudatettava tiukINFRA RY ON Louhintoja loppuvuosi koja tärinärajoja. Ensimmäinen louhinMUKANA RAKENTAMASSA PERUSTAA LASTENSweco PM tuli mukaan pikavauhtia valtavaihe valmistuu vuodenvaihteeseen SAIRAALALLE. TULE TALKOImisteltuun hankkeeseen toukokuussa mennessä, toinen ajoittuu helmi–maaSIIN! LAHJOITA HALUAMASI SUMMA 20.10. MENNESSÄ LAS2013. Yhtiön panos oli tärkeä, kun haetliskuulle 2015. Varsinainen perustusTENSAIRAALA TUKIYHDISTYS tiin sopivinta toteutusmuotoa ja tehurakka pääsee alkamaan aiemmin lou2017 RY:N TILILLE OKOYFIHH, FI93 5541 2820 0199 67. tiin alkuvaiheen tärkeitä sopimuksia. hitulta alueelta samoihin aikoihin, ja MERKITSE VIITTEEKSI Pääurakasta kilpaili SRV:n lisäksi kaksi se etenee vaiheittain purku- ja louhinta4103. muuta yritystä. Lopullisessa valinnassa töiden etenemisen mukaan”, projektijohpainoivat tasavahvoin painotuksin sekä hinta taja Marko Yli-Rantala Sweco PM:stä kertoo. että laatupisteet. Purkutyö koskee HUSin nykyistä logistiikkaraHankkeen tämänhetkinen budjetti on 165 miljoo- kennusta, ja se voidaan tehdä vasta, kun uusi logistiiknaa euroa. Toteutusaikaa rakennuttaja on varannut kakeskus loppuvuodesta valmistuu Helsingin ulkovajaat 3,5 vuotta; valmista tulisi itsenäisyyspäivään puolelle.


25

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

Hyväntekijöitä rakennushankkeissa

Lahjarahalla on rakennettu ennenkin

KAUNIS PAIKKA. Uusi sairaala tulee Stenbäckinkatu 9:ään, sairaalakoulun ja Naistenklinikan väliin. Vastapäätä kadun toisella puolella on kauniita 1920luvun taloja.

Rakentamisen historiassa on useita esimerkkejä lahjoitusvaroin toteutetuista hankkeista. Maailmanlaajuisesti tunnetuin on vuonna 1886 paljastettu New Yorkin Vapaudenpatsas. On näkökulmakysymys, puhutaanko tästä Frédéric Auguste Bartholdi ”veistämässä” työssä kuvataideteoksesta vai rakennuksesta. 94 metrin korkeudelle merenpinnasta nousevan patsaan jalusta valmistui Yhdysvalloissa, joka sai patsaan lahjoituksena ranskalaisilta maiden välisen ystävyyssuhteen juhlistamiseksi. Suomalainen vertailukohta voisi olla Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla. Salamurhattu, suomalaisten arvostama keisari sai postuumin kunnianosoituksensa Suomen säätyvaltiopäivien päätöksellä vuonna 1894 – aikana, jolloin suomalaisten itsemääräämisoikeus oli jo heikennyt Aleksanteri II:n aikoihin verrattuna. Merkittävin Suomessa lahjarahalla toteutettu julkinen hanke ennen Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta on kuitenkin vuonna 1948 valmistunut Lastenlinna. Hanke käynnistyi jo 1930-luvulla. Rauhan tultua rahat ja rakennustarvikkeet olivat tiukassa. Varainkeruu organisoitiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta. Tavallisten kansalaisten lisäksi talkoisiin osallistuivat monet kuuluisuudet. Esimerkiksi Jean Sibelius ehdotti hankkeen tukemiseksi konserttia, joka toteutuikin ja jossa esitettiin tuolloin jo aktiivisen sävellystyönsä lopettaneen Sibeliuksen sovitus teoksesta Morceau romantique. Säveltäjä Jacob de Julin oli omistanut sen Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. (VT) VALOA TOIPILAILLE. Luonnonvalo tulvii ajanvarauspoliklinikan suurista ikkunoista.

Louhinnoissa on toimivien sairaalakiinteistöjen ja asutuksen läheisyyden takia noudatettava suurta varovaisuutta ja käytettävä luotettavaa kalustoa. Louhintojen lisäksi joudutaan tekemään paljon irtiporausta, koska uuden lastensairaalan rakenteet sijoittuvat olemassa olevien rakennusten välittömään läheisyyteen tarkoin rajatulla työmaa- ja rakennusalueella. Vastaavaa tekniikkaa on käytetty Meilahteen valmistuvassa, niin ikään SRV:n urakoimassa HUSLAB-rakennuksessa.

Myös konsultilla sairaanhoidon tuntijoita Marko Yli-Rantalan ja muiden rakennuttamisen ja rakentamisen ammattilaisten panos aikataulullisesti, toiminnallisesti ja teknisesti vaativassa Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeessa on välttämätön. Sweco PM:n ja SRV:n lisäksi myös suunnittelijoiksi on valikoitunut osaamiseltaan ja resursseiltaan kärkipään yrityksiä.

Arkkitehtisuunnittelu on työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto SARC Oy / Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n ja rakennesuunnittelu kokonaisuudessaan Ramboll Finland Oy:n vastuulla. Valinnat tehtiin mahdollisimman On mahdo­tonta, ajoissa ennen työmaan käynnistymistä. Hankkeen että rakennut­ pikaisen startin takia suunnitelmat ovat silti vasta ta­jakonsultti alussa. ”Tilaajan asettaman tavoitteen ’Maailman paras las- tuntisi hoito­ tensairaala’ täyttämiseksi tarvitaan kaikkien suunnit- prosessin telijoiden ja urakoitsijoiden panosta. Ymmärrän tavoitteen myös niin, että sairaalassa työskentelyn, vieraile- yksityismisen ja hoidon tulee tuottaa ensiluokkainen kokemus. kohdat.” Tämän kokemuksen laatuun voi ja tulee vaikuttaa sekä teknisin että tilankäytöllisin ja hoitoprosessin keinoin”, Maija Jokela arvioi. Hänestä on mahdotonta ja tarpeetontakin, että rakennuttajakonsultti tietäisi ja tuntisi hoitoprosessien yksityiskohdat. Tähdellistä sen sijaan on, että konsultti paneutuu tilaajan vaatimuksiin tarkasti ja >>


26

INFRA-LEHTI 4/2014

KÄYTTÄJIÄ KUUNNELLEN. ”Näin on ennenkin tehty” ja ”Tässä on tilat, muuttakaa niihin” -ajattelu on kyseenalaistettu lastensairaalahankkeessa, kertoo rakennuttajakonsultti Sweco PM:n Maija Jokela.

Runko tehdään paikalla valaen kosteuden­hallinnan riskien mini­moimiseksi.”

LUE LISÄÄ HANKKEESTA: UUSILASTENSAIRAALA2017.FI

oppii ymmärtämään, millä keinoin tavoitteet ovat saavutettavissa. ”Koska tässä hankkeessa tärkeää on yhteinen ideointi rakentamisen ja terveydenhoidon kesken, meidän tuli suunnittelun ohjaajana ja työpajo­jen spar­ raaja­na huolehtia siitä, että organisaatiossamme ym­märretään muutakin kuin rakentamista. Siksi sai­ raa­larakennuttamisen tiimissämme on rakennuttamisen ammattilaisia, joilla oli kokemusta myös terveydenhoidon sektorilta”, Jokela kertoo.

Paikallavalurunko nousee ensi vuonna Pohjarakennusteknisesti Uuden Lastensairaalan tontti on helpohko. Sen sijaan työmaalogistiikka on erittäin vaativaa, koska tontti on ahdas ja ympäristö täynnä muuta sairaalatoimintaa sekä vilkasta päivittäisliikennettä. ”Lastensairaalan käytönaikaisessakin logistiikassa on vielä muutamia avoimia seikkoja, jotka vaikuttavat joihinkin pohjarakennusvaiheen yksityiskohtiin. Esimerkiksi ambulanssireitin tulevasta linjauksesta riippuu, onko yhtä nykyistä kaukolämpöjohtoa siirrettävä vai ei. Suuret linjat on toki jo ratkaistu”, Marko Yli-Rantala toteaa. Yksi keskeinen päätös oli rakennuksen hiljattain tehty runkoratkaisu. Kantava runko tehdään paikallavalurakenteisena, Yli-Rantalan mukaan muun muassa siksi, että näin minimoidaan rakennusaikaisia ja sairaalarakennuksen elinkaaren aikaisia kosteudenhallinnallisia riskejä ja huomioidaan tehokkaasti rungon

muuntojoustavuus. ”Kieltämättä ontelolaatoista on kosteusteknisesti joitakin ikäviä kokemuksia siinä mielessä, että rakennusaikaista kosteutta ei onteloista ole välttämättä kokonaan saatu pois, mistä on seurannut rakenteellisia ja sisäilmasto-ongelmia. Uudessa lastensairaalassa sisäilmaston olosuhdevaatimukset ovat erittäin tiukat. Kaikki riskit on minimoitava. Paikallavalu näyttää yleistyneen myös sairaalarakentamisessa, eikä se aikataulullisestikaan muodosta ongelmaa muihin rakennevaihtoehtoihin verrattuna.”

Uusi Lastensairaala 2017

•• • • •• • • • •

Toteutusaika: elokuu 2014–joulukuu 2017 Budjetti: 165 milj. € Urakkamuoto: hybridi (yhteistoiminnallisilla menetelmillä täydennetty projektinjohtomuoto) Rakennuttaja: Uuden lastensairaalan tukisäätiö / KOy Uusi lastensairaala Rakennuttajakonsultti: Sweco PM Oy Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto SARC Oy / Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Rakenne- ja pohjarakennussuunnittelu: Ramboll Finland Oy Runkomateriaali: paikalla valettu teräsbetoninen pilarilaatta Pinta-ala: 48 000 br-m2


27

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

Julkinen ja yksityissektori yhteistyössä

Aloite tuli yksityishenkilöiltä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan eri-ikäisistä ti­­ loista lastensairaanhoi­­­­­don tilat kuuluvat Meilahden alu­ een­ kehnokuntoisimpiin. Kun hankerahoitusta oli toivottu toistuvasti eikä sitä vuosienkaan odottelun jälkeen herunut, kehkeytyi idea lastensairaalan rakennuttamisesta varainkeruuta hyödyntäen. Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistys perustettiin 19.6.2012. Sen hallitusta on alusta asti johtanut Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner, johon koko hankkeen julkikuva pitkälti henkilöityy. Berner johtaa puhetta myös hanketta varten perustetussa säätiössä. Uuden Lastensairaalan Tuki

-säätiö on määritellyt tehtäväkseen tukea ja edistää lastentautien lääketieteellistä tutkimusta. Tehtävän täyttämiseksi säätiö rakennuttaa lastensairaalan. ”Hanke käynnistyi yksityishenkilöiden aloitteesta. Lastenklinikan edustajien panos on ollut alusta asti merkittävä. Hankkeen aikana olemme onnistuneet keräämään kansalaisilta ja yrityksiltä lähes 30 miljoonaa euroa. Asetettu tavoite oli 30 miljoonaa, lähes viidennes hankkeen kokonaisbudjetista. Olemme edellä varainkeruulle asetettua aikataulua”, Berner toteaa. Lahjoituksia ovat antaneet yksityishenkilöt, monet säännöllisin kuukausilahjoituksin. Myös yritysmaailma on ottanut idean omakseen ja tukenut hanketta,

jonka kustannukalallaan parasta, set alkuvaiheessa mikä merkitsi koituvat lähes pelsitä, että monet kästään rakentamiratkaisut oli kehitetAnne Berner sesta. Rakennusalan yrityktävä alusta lähtien”, Berset eivät ole erityisen avokätisesti ner kertoo. tukeneet hanketta, mikä johtunee ”Maailman parhaus” on toiosittain kehnoista suhdanteista. minnallisuutta, jonka laatua mitaBernerin mukaan oli olen- taan ensisijaisesti sairaalaa käytnaista luoda heti alussa toi­min­ tävien ja siellä työskentelevien nalliset tavoitteet. Siksi ra­­ken­ kokemuksen perusteella. Myönnutta­mis­organisaatio ryhtyi heti teinen kokemus vaatii korkealaayhteistyöhön HUSin kanssa. Ra­­ tuista tekniikkaa. ken­tamisen ja terveydenhoidon ”Vähintään yhtä tärkeää on asiantuntijat ovat olleet mukana oikea tahtotila. Sitä on löytynyt jo varhain. hankkeen rakentajilta, mutta ”Tiedostimme hankkeen ainut- ilman ihmisten suurta auttamislaatuisuuden – suoranaista mal- halua toteuttaminen ei ehkä olisi lia sille ei ollut. Toki haimme onnistunut. Olennaista on myös läheisiä vertailukohtia maail- julkisen ja yksityisen sektorin malta, ja jonkin verran niitä löy- yhteistyö hankkeen eri vaityi. Tavoittelimme alusta lähtien heissa.” (VT)


28

INFRA-LEHTI 4/2014


Oikea vastaus: Kuvassa on Casagranden koputuskoje, jota käytetään juoksurajan (liquid limit) määrittämiseen. Metallikuppiin laitetaan savea tai silttiä, joka taputellaan tiiviiksi. Keskelle ”kakkua” vedetään suora, kupin pohjaan asti menevä ura. Laitteen laskuri nollataan ja aletaan veivata kammesta. Jokainen veivaus kopauttaa kuppia kovaa alustaa vasten. Tavoitteena on selvittää, monellako koputuksella savikakun ura menee umpeen. Lukumäärän perusteella määritellään maa-ainekseen sitoutuneen veden määrä. Savi ja siltti käyttäytyvät eri tavoin riippuen maa-aineksen vesipitoisuudesta. Maa voi olla kiinteää, plastista kuin muovailuvaha tai juoksevaa kuin vesi. Koputuskokeella saadaan lähtötietoja insinöörirakenteiden kuten teiden tai siltojen suunnittelua varten. Koe auttaa valitsemaan oikean ja turvallisen perustamistavan hankalissakin maaperäolosuhteissa. ”Nykyisin juoksuraja suositellaan määritettäväksi kartiokokeella. Juoksurajalla 60 gramman painoinen kartio uppoaa täysin vaivattuun saveen tasan 10 millimetriä”, laboratorioinsinööri Matti Lojander Aalto-yliopistosta valistaa. ”Casagranden kojekin on silti meillä geotekniikan laboratoriossa esillä. Ei sitä enää opiskelijoiden kanssa käytetä, mutta oppikirjoissa se säilyy varmasti vuosikymmeniä, eivätkä amerikkalaiset siitä varmaan osaa luopua, kartiokoe kun on ruotsalainen keksintö: Swedish Fall Cone Method.”

1 pistettä Laitteella mitataan vesipitoisuutta, jossa savi menettää muovailtavuutensa. 2 pistettä Tietokoneet ja koneautomaatio ovat vallanneet infra-alan, mutta tätä alkeellisen oloista vimpainta käytetään yhä maailmanlaajuisesti maa-ainesten ominaisuuksien selvittämiseen. 3 pistettä Tällä vehkeellä tehdään kokeita, jotka on nimetty viime vuosituhanMITÄ nella vaikuttaneen infrainsinöörin VEHJETTÄ ARVUUTELLAAN mukaan. Insinöörillä on muu­­­­ten SEURAAVAKSI? LÄHETÄ Turussa nimikaimoja, jotka suunKUVAEHDOTUS: INFO@INFRA.FI! nittelevat taloja, potkivat palloa ja JULKAISTU KUVA kauppaavat leluja. PALKITAAN.

VIHJEET TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVA: GOWTHAMAN SINNATHAMBY HAUSKAT LABRAVIDEOT. Haluatko nähdä veivausta käytännössä? Mene Youtubeen ja tee haku sanoilla ”Casagrande test” tai ”Liquid limit test”. Videoilla kampeen käyvät niin reippaat opiskelijanuorukaiset kuin kokeneet tohtorismiehetkin.

MIKÄ VEHJE?

VEIVATEN JA HÖYLÄTEN? Entisaikain katu- ja siltainsinöörit tuskin pääsivät valmistumaan veivaamatta tästä. Piti vain muistaa oikea tahti: pari kierrosta sekunnissa riittää! CUP CAKE. Tämän kupin ansiosta dippainssi voi taputella savikakkuja vaikka keskellä työpäivää.

29

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA


30

INFRA-LEHTI 4/2014

MUN INFRA

INFRAA

KOKO ELÄMÄ Maarakentajien etujärjestön toimintaa Kaakkois-Suomessa 37 vuotta pyörittänyt Kalevi Kaipia jäi elokuun lopussa eläkkeelle. Kaipian mukana 60-vuotiaasta INFRA ry:stä lähtee iso pala infra-alan historiatietämystä. Kaakonkulman inframiehen parasta infraa on Saimaan kanava. TEKSTI: ULLA YLÖNEN, KUVAT: ARI NAKARI

”ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI oli suomalaisen infrarakentamisen siihenastisen historian suurin yksittäinen hanke eli Saimaan kanavan rakennustyömaa. Vuosi oli 1966, ja olin juuri suorittanut keskikoulun Lappeenrannan Lyseossa. Pääsin juoksupojaksi kanavan rakennuttajan, TVH:n vesitieosaston, palvelukseen. Ajelin kevytmoottoripyörälläni kanavatyömaan pääkonttorin ja kanavan rannoille ripoteltujen työmaayksiköiden väliä. Oli mukava päästellä kuukausipalkalla pitkin polkuja ja hiekkateitä! Tuosta kesästä lähtien suuri osa tuloistani onkin mennyt polttoaineisiin. On ajettu autosuunnistusta ja rallia sekä sponsoroitu oma pojan motocross-harrastusta. Nykyisin ajelen 1200-kuutioisella matkapyörälläni pitkin Eurooppaa. VALMISTUTTUANI TYÖSKENTELIN kaupan ja teollisuuden tehtävissä Imatralla ja Lappeenrannassa. Kesällä 1977 olin työsuhdeasiain hoitajana Metsäliiton MetsäSaimaan tehtaalla, kun luin lehdestä, että SML eli nykyinen INFRA ry hakee asiamiestä Itä-Suomeen. Minut valittiin. Maarakentamisesta en tiennyt mitään, työsuhdeasioista jotakin. Ehkä vaa’assa painoivat myös harrastukset: autot, koneet ja moottoripyörät. En siis ollut teknisesti aivan onneton. Aloitin Kymen ja Mikkelin piiriyhdistysten asiamiehenä 1.8.1977. Samana päivänä SML:n pääkonttorissa aloitti diplomi-insinööri Osmo Mettänen. Yhteistyömme sujui alusta asti hienosti. Osmo muun muassa kävi maakunnissa vetämässä sääntömääräiset kokouk­ set. Minä keskityin rakennusalan raamatun eli YSEn

Ajelin kevytmoottoripyörällä pääkonttorin ja kanavan rannan työmaa­ yksiköiden väliä. Pistelin kuukausipalkalla pitkin polkuja ja hiekkateitä!”

opiskeluun ja jäsenyritysten etujen valvontaan. Kymen piirissä oli satakunta jäsenyritystä, Mikkelissä vajaat 20. Toimintaa hoidettiin paljolti Uudenmaan piiriyhdistykseltä kopioidun mallin mukaan, kunnes 1980-luvulla liiton ja piiriyhdistysten strategiaa kehitettiin oikein konsulttivetoisesti siihen suuntaan, mitä se edelleen on. Vuonna 2007 yhdistykset fuusioitiin INFRA Kaakkois-Suomi ry:ksi.

VIELÄ 1970-LUVULLA SUURIN maarakennustöiden tilaaja oli TVH. Sitten tulivat kunnat, teollisuuslaitokset ja rakennusliikkeet. Yritykset tekivät 70 prosenttia töistä tuntiveloituksella. Sopimukset tehtiin suoraan tilaajan ja maarakennusyrityksen kesken, ja erimielisyyksiä oli harvoin. Kuntien tilaamissa töissä lapiomiehinä toimivat kuntien omat työntekijät. Koneet ja kuljetus ostettiin yrityksiltä. Kilpailu urakoista ei ollut läheskään niin kovaa kuin nykyisin. Aina kuitenkin joku erehtyi polkemaan hintoja, ja kun se pitkässä juoksussa olisi osunut omaan nilkkaan, SML katsoi asiakseen jakaa kustannustietoutta. Koko maahan neuvoteltiin kuntahinnat ja yhteiset hankintaehdot. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa Kouvola oli jo ennen kuntahintoja neuvotellut hinnat suoraan SML:n piirin kanssa. Lappeenrannan ja Kotkan seudulla tuntityötarjoukset taas kilpailutettiin. Yrittäjäpalavereissa korostettiin kustannusnousujen vaikutusta hinta­tasoon. Kuvaavaa tuon ajan tiiviille kuntayhteistyölle on sekin, että kaupunkien edustajat kävivät SML:n jäsentilaisuuksissa esittelemässä tulevia hankkeita ja seuraavan vuoden budjettejaan. >>


31

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

TUOLTA KAIKKI LÄHTI. Kalevi viittoo vastarannalle, jossa sijaitsi ensimmäinen työpaikka: TVH:n Saimaan kanavan rakennuskonttori.

Saimaan kanava Lappeenrannasta Viipuriin ulottuva Saimaan kanava yhdistää Saimaan vesistön Suomenlahteen. Kanava avattiin liikenteelle 1856. Sitä on kahdesti uudistettu perusteellisesti, jotta isotkin alukset mahtuvat siinä kulkemaan. Nykyinen kanava otettiin käyttöön 1968. Lähes­ puolet siitä on Venäjältä vuokratulla alueella. Viime vuonna kanavan läpi kulki 1,8 miljoonaa tonnia tavaraa ja 24 300 matkustajaa. Kanavan rakennusvaiheita esitellään kanavan piiripäällikön entiseen virkataloon perustetussa museossa.

•• •• •• •

pituus 43 km leveys 50–60 m maksimisyvyys 6 m kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle 76 m kahdeksan sulkua; putouskorkeudet 5,5–11,4 m kauko-ohjattu sulutus suluista kolme Suomessa, viisi Venäjän puolella

MIKÄS SE SIINÄ? INFRA ry:n entinen logo ei hetkeen katoa vanhojen kettujen rintapielistä.


32

INFRA-LEHTI 4/2014

TEKIJÖITÄ STADISTA ASTI. Taustalla näkyvän Mälkiän sulkukammion louhintatöitä teki kesällä 1966 Louhintaliike Karppinen Helsingistä. ”Kun tulin SML:ään, firman omistaja Anssi Karppinen oli liiton puheenjohtajana”, Kalevi Kaipia muistelee.

1970-luvulla yritykset tekivät 70 pro­sent­tia töistä tunti­ veloituksella. Sopimukset tehtiin suoraan tilaajan ja maa­ rakentajan kes­ken, ja erimielisyyk­siä oli harvoin.”

TYÖN TEETTÄMINEN ON 30 VUODESSA kiepsahtanut päälaelleen. Nykyisin 70 prosenttia maarakennustöistä tehdään urakoina, ja kun urakointiketjut ovat pidentyneet, ongelmat ovat hankaloituneet ja sopimuserimielisyyksiä riittää. Ketjun viimeiset lenkit ovat joskus heikoilla. Kun vielä samaan ketjuun kuuluu monta INFRAn jäsenyritystä, joutuu etujärjestö riitatilanteissa hankalaan välikäteen. Omien jäsenten välisiä sopimuserimielisyyksiä emme pysty selvittelemään. Valitettavasti liittoon kuulumattomia viedään työyhteenliittymissä ja ketju-urakoissa kuin litran mittaa. Edes allekirjoituksiin ei voi enää luottaa. Vaikka suorien tilaajasuhteiden markkina on supistunut, ovat INFRAn perheyritykset säilyttäneet asemansa paikallisten infra- ja talonrakentajien yhteistyökumppaneina. Huonoina aikoina suorien tilaajasuhteiden markkinoille pyrkivät myös valtakunnan suurimmat maarakentajat. Ne osallistuvat yhä pienempien koh­teiden tarjouskilpailuihin. Pienrakentajat ja oma­­­ko­tiasu­­jat puolestaan työllistävät paikal­­li­sia mik­­­­­ro­­­­yri­­­tyksiä.

misen jälkeen kirkastui, kun Kuopion konttori avattiin uudelleen ja sikäläiset jäsenyritykset saivat oman asiamiehen. ”Lisähappea” hengittelin 2000-luvun alussa keskusliiton nosturi- ja erikoiskuljetusjaoston sihteerin tehtävissä. Pääsin näköalapaikalta tutustumaan erittäin mielenkiintoiseen alaan. Jaoston puheenjohtajan, tamperelaisen Jussi Janhusen, tavoitteena oli parantaa nosturinkuljettajien koulutusmahdollisuuksia. Siinä onnistuttiinkin. Näitä rakennustyömaiden avainhenkilöitä kouluttaa yritysten tarpeiden mukaan nyt viisi kouluttajaa. Erikoisosaamista vaativan alan työvoima on turvattu. Parhaani olen tehnyt myös uusien maarakentajien rekrytoimiseksi. INFRA ry osallistuu Vetovoima ry:n ja Maarakennusalan neuvottelukunnan oppilashankintakampanjoihin, joiden yhteydessä muun muassa vieraillaan yläkouluissa. Koneiden ja rakennustyömaiden vetovoima tehoaa aina! Viimeksi Koskenkylän–Kotkan tietyömaa nosti selvän piikin Kymenlaakson ammattikoulujen maarakennusalan hakijamääriin.

JÄSENYRITYKSET OTTAVAT YHTEYTTÄ INFRA ry:n piiritoimistoon silloin, kun asiat ovat menneet pieleen. Sopimusasioissa auttaminen on ilman muuta ollut päätehtäväni. Siinä sivussa olen toiminut vaihtelevalla menestyksellä ”pappina ja lääkärinäkin”. Tässä tehtävässä pärjääminen edellyttää sekä hyviä puhelahjoja että kuuntelemisen jaloa taitoa! Omalla urallani erityisen palkitsevaa oli työläs 1990luku. SML:n oli laman jälkimainingeissa pakko sulkea Kuopion piiritoimisto, jonka toimialueeseen kuuluivat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Pohjois-Karjalan piiriasiamiehen tehtävät lankesivat minulle. Se oli raskasta aikaa, mutta kolmen ja puolen vuoden puurta-

MAARAKENNUSALALLA MIKÄÄN EI OLE KUIN ENNEN. Koneet ovat muuttuneet suuremmiksi, tilaustyöt urakoiksi, kokonainen lapiomiesten ammattikunta on kuollut sukupuuttoon ja maarakennusalan säädösviidakko sen kun tihenee. Alan yrityksille ole helppo löytää jatkajia oman perheen ulkopuolelta. Viime vuosina INFRAn jäsenkuntaan on liittynyt viherrakentajia ja kiinteistöhuoltoalan yrityksiä. Ilokseni olen huomannut, että nuoret yrittäjät osaavat ottaa aikaa myös itselleen ja perheilleen. Edelliset sukupolvet paiskivat töitä vuorotta, ja jättivät kodin ja lapset puolisoiden harteille.”


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

33


34

INFRA-LEHTI 4/2014

K. REPOLAINEN

Vientimiehelle pitää maistua vodka K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

LIHAKSIA PULLISTELLAAN ja historiaa vääristellään Suomenkin lähiympäristössä nyt oikein urakalla. Svetogorskissa Imatran naapurissa on iso kyltti, jossa Krim ja sen asukkaat toivotetaan tervetulleeksi takaisin Venäjän yhteyteen. En tiedä onko kohta edessä se aika, että Tukholmastakin käytetään itänaapurissa nimitystä ”vanha venäläinen kaupunki”. Ja toimitaan sen mukaan. Historian isoille virroille emme voi mitään, mutta pienille puroille sen sijaan kyllä. Ja yksi näistä sivuaa mukavalla tavalla infra-alaa. Nimittäin Venäjällä on jatkossakin pohjaton tarve tierakentamiselle. Suomalaiset ovat kyllä rynnineet asuntorakentamisessa, mutta nyt olisi aika päästä kunnolla kiinni myös sikäläisiin tie- ja rataurakoihin. Venäjän päällystettyjen teiden pituudeksi arvioitiin hiljattain reilut 200 000 kilometriä, kun Yhdysvalloissa teitä on 3,2 miljoonaa kilometriä. Vientiurakoita kärttävien kannattaa varautua myös siihen, että venäläinen liikemieskulttuuri vääntyy takaisin perivenäläiseen asentoon. Hyvä vientimies ei ole silloin pykälät tarkkaan tunteva juristi, vaan näyttelijä Ville Haapasalon kaltainen hahmo. Ville osaa ottaa lasin vodkaa niin babuskojen kuin pääjohtajien kanssa ja asiat hoituvat siinä sivussa. Miehen tunneälyä ja sosiaalisia taitoja voi vain kadehtia.

Venäjällä on pohjaton tarve tierakentami­­sel­ le. Suomalaiset ovat kyllä rynni­ neet asunto­ rakenta­misessa, mutta nyt olisi aika päästä kunnolla kiinni myös tie- ja rataurakoihin.”

JA SITTEN IDÄSTÄ LÄNTEEN. Kettu lähti kesällä automatkalle Norjaan, mutta juuttui Tukholmaan odottelemaan vuonomaan sään selkenemistä. Kuuden päivän havainnot Tukholmasta ja PALAUTETTA sen ympäristöstä olivat vaikuttavat. KOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. Siinä missä Suomessa vielä mietitään lyijyK.REPOLAINEN kynän pää suussa, missä Pisararadan tai kes@INFRA.FI kustatunnelin kuuluisi kulkea, ovat ruotsalaiset jo laittaneet hösseliksi. Siljan satamasta sujutellaan kohta näppärästi kohti etelään autolla, kun uusi upea Östra Länken aukeaa. Viiden kilometrin pituinen moottoritietunnelityömaa on vaikuttavaa katseltavaa maan päältäkin.

Myös tukholmalaisten oma Pisara, Citybanan, on jo pitkällä. Parin miljardin projektissa ei ole turhia nuukailtu. Siinä missä länsimetroon tehdään säästösyistä 90-metriset laiturit ja useimmille asemille vain yksi sisäänkäynti, Citybananin laiturit ovat 250-metriset. Uloskäyntejä asemilta on niin paljon, että kokeneempikin suunnistaja tuppaa eksymään. Ruotsin tiestöä kadehditaan usein Suomessa. Syystä ja syyttä. Ketun kokemuksen mukaan päätiet ovat Ruotsissa hiukan Suomea paremmassa kunnossa, mutta sivutiet ehkä jopa huonommassa. Pelkkä E4-tien ajaminen Tukholmasta Etelä-Ruotsiin ei koko totuutta kerro.

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEESTÄ SANOTTIIN JOSKUS sen kosteina aikoina, että siinä punasilmäiset valvovat sinisilmäisten etuja. En tiedä, mille liitolle tai kenelle kunnia kuuluu, mutta ajatus isojen liikennehankkeiden kytkemisestä asuntorakentamiseen on loistava. Infrapuolelle koplaus tuo pelkkää mannaa. Talojenkin rakentamiseen tarvitaan aika paljon kaikenlaista infratyötä. Ja nyt ei muuta kuin hommat käyntiin. Länsimetron jatke, pääradan parannus, Tampereen ratikka... näitähän riittää. Infra-alan näkymät eivät ole synkistelyn aihe, vaikka aivan kaikkia toiveita ei ehkä kyetä täyttämään. Kettu vieraili hiljattain kasitien moottoritietyömaalla Turun lähellä. Uutta baanaa on tulossa niin, että motari ulottuu valmistuttuaan 30 kilometrin päähän Turusta. Perusteita varmasti olisi siihenkin, että koko Turku– Pori-väli rakennettaisiin saman tien moottoritieksi. Nykyinen valtatie on kapea ja siinä on notkelmia, jotka tekevät siitä erityisen vaarallisen. Turussa tapasin myös vanhan opiskelukaverin. Hän kertoi siirtyneensä seuraamaan koripalloa jalkapallon sijasta. Perusteluksi hän kertoi sen, että vaimo oli antanut luvan ottaa aina kulauksen punaviiniä kun tulee maali. Koripalloa seuratessa huikkaa voi ottaa enemmän.


35

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 36

Paavon pakinat • Sett och hört

38

Innovaatiot esiin

42

Yrittäjän fakta 42 | Murskayrittäjä, herää!

42 | Rakennusala tarttui tyhyyn

44 | Konekaupan tarkistuslista

44 | INFRAn 60-vuotisliittopäivä

45

INFRA kesälaitumilla

46

INFRAssa tapahtuu

47

Olin & Kortene & Laukkanen

48

Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

”Monta on laulua, monta myös laulujen miestä. Yksi on laulu ylitse muiden: ihmisen, aattehen, hengen ankara laulu.” EINO LEINO, VÄINÄMÖISEN LAULU

43 | PILKE-koulutus auttaa pienyrittäjää


36

INFRA-LEHTI 4/2014

PAAVON PAKINAT OLETKO EDELLEEN TUPELLA? TILAA OMA HUOLTO­ PALVELUSI NETISTÄ WWW.INFRA.FI/ HUOLTOPALVELU TAI SÄHKÖPOSTILLA: HUOLTOPALVELU@ INFRA.FI!

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi Sitten piti hoitaa pari pientä juttua.

HALOO, ONKS INFRASSA? Jep. Soitit oi­keaan paikkaan. Niin tää ilmoitusvelvollisuus? Miten se oikein toimii? Ja voisin muutenkin tarkistaa pari asiaa. Tupsahti tuolta postilaatikosta melko messevä urakkatarjouspyyntö elyltä. Okei, sehän sopii. Käytännössä sulla on ilmoitusvelvollisuus kahdesta asiasta siinä urakassa. Ekaks sun tulee ilmoittaa suoraan verottajalle tiedot kaikista rakennustyötä sisältävistä alihankinnoista aina, kun yksittäisen aliurakan arvo ylittää 15 tuhatta euroa. Jos sä ostat esim. asfaltoinnin aliurakoitsijalta, niin siitä sun pitää ilmoittaa verottajalle. Ilmoitus uusista alihankinnoista pitää tehdä joka kuukausi ja ilmoituksesta pitää käydä ilmi urakoiden sopimusosapuolet, urakoiden kokonaissummat, urakoiden kestot ja kyseisen kuukauden aikana kunkin aliurakoitsijan sulta laskuttama sum­ ma. Verottajalla on sitten leegio ukkoja tsekkaamassa ristiin näitä eri ilmoituksia. Sitte toiseks sun pitää ilmoittaa tiedot kaikista työmaan työntekijöistä, jos sen

koko hankkeen arvo on yli 15 tuhatta. Jos Infratyömaille on olemassa etälukulaitsä olet pääurakoitsijana, on homma hie- teita, joiden avulla verottajan vaatimat tieman työläämpi. dot voidaan lukea järjestelmään ja siirtää Sun pitää kerätä kaikilta eteen­­­­päin. sun aliurakoitsijoilta niiden Okei. Kiitti tästä. Pitää vielä työntekijätiedot ja lähettää ne, hieman sulatella. Kuis muuten sekä sun omien ukkojen tienoi muut vaatimukset? Niitäkin dot verottajalle sähköisesti. taitaa olla aika joukko? Nääkin tiedot pitää lähettää Myönnetään, No joo, onhan niitä. Rakenjoka kuukausi. nuslupaahan näissä tiehankettä kirjoitus-­ Jos taas pääurakoitsijana keissa ei tarvita. Meluilmoipöydän takaa toimii joku toinen, niin riittus, jos sä murskaat, pahimtää, että sä toimitat sun omien moni asia näyt­massa ta­pauksessa jopa ukkojen tiedot päätoteutta- tää yksinYVA. Ja tietty jätteensiirtojalle, joka raportoi ne edelleen kertaisemmalta asiakirjat, jos ajat maita verottajalle. läjitysalueelle. Fiksuinta on hoitaa homma kuin montun Joo, toi on perushuttua. niin, että urakkatiedot siirtyy reunalta.” Mitäs vielä? automaattisesti taloushallinTilaajana ely-keskus on non järjestelmästä verottajalle kuukausit- kiinnostunut siitä, että sulla on yhteistain. Työntekijätietojen keräämiseen me kunnalliset velvoitteet hoidettuna, suositellaan Valtti-kortteja, jotka voi hank- voimassa oleva RALA-sertifikaatti ja kia Tilaajavastuu Oy:ltä. Jokaiselle ukolle riittävät referenssit. Sitte sun pitää tulee luottokortin kokoinen muovikortti, noudattaa alan tessejä ja sulla pitää jonka ne päivittäin leimaavat työmaalle olla riittävä liikevaihto ja kattava tullessaan ja sieltä lähtiessään. vakuutusturva hankkeeseen nähden.

SETT OCH HÖRT

Kom ihåg att lämna uppgifter varje månad! Skyldigheten inom byggbranschen att lämna uppgifter om arbetstagare och entreprenader till Skatteförvaltningen trädde i kraft 1.7.2014. De första anmälningarna skulle göras senast 5.9.2014. Samtidigt trädde i kraft skyldigheten för huvudentreprenören eller någon annan huvudsaklig genomförare att föra en förteckning över de arbetstagare och egenföretagare som arbetar på arbetsplatsen. I entreprenadkedjan ska varje aktör som beställer en byggtjänst (= beställare) varje

månad till Skatteförvaltningen lämna uppgifter om de företag som för beställaren utför en byggtjänst som avses i mervärdesskattelagen. Till Skatteförvaltningen ska också lämnas uppgifter om uppdragets art och varaktighet, arbetsplatsens läge och de vederlag som beställaren betalat eller som beställaren fakturerats för. Den huvudsakliga genomföraren lämnar månatligen till Skatteförvaltningen uppgifter om de arbetstagare som arbetar på en gemensam

byggarbetsplats. Den huvudsakliga genomföraren lämnar uppgifter om sina egna arbetstagare och om arbetstagare hos andra entreprenörer, liksom om egenföretagare och hyrda arbetstagare som arbetar på byggplatsen. Varje företag ska till den huvudsakliga genomföraren lämna uppgifter om sina egna arbetstagare. Skyldigheten att lämna uppgifter om entreprenaden och arbetstagare börjar när byggarbetet eller byggarbetsplatsen inleds. Inledningen av skyldigheten att lämna uppgifter om entreprenader granskas separat för varje avtal.


37

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

LAURI ASANTI

TULKOON VALKEUS. Mitä enemmän vilunkiveikkojen pyörittämästä pimeästä rahasta saadaan päivänvaloon, sitä enemmän meillä on yhteiskuntana varaa satsata infrarakentamiseen ja sitä enemmän meille kaikille riittää keikkaa, Paavo Syrjö uskoo.

Just, just. Ne yhteiskunnalliset velvoitteethan tulee INFRAn jäsenetuna sieltä Luotettavalta Kumppanilta, mutta toi RALAsertifikaatti saattaa vaatia jumppaa, mutta kai siitä selvitään. Olikohan se sitten siinä? No ei ihan vielä. Sun työntekijöillä tulee olla kottikärryllinen erilaisia lupia. Kuorma-autokuskeilla tulee olla voimassa oleva ammattipätevyysdirektiivin mukainen ajolupa ja firmalla mahdollisesti liikennelupa. Perusduunareilla pitää olla työturvallisuuskortit, tieturvat ja tulityöluvat. Jos urakka-alue sattuu risteämään radan kanssa, niin rataturvaakin vaaditaan ja jos mukana on vesijohtojen käpistelyä, niin vesityökortti ja muoviputkihitsarin pätevyys on kovaa valuuttaa. No, johan nyt. Ei kai auta kun laittaa taas ukot koulun penkille. Just näin. Suosittelen INFRA Akatemiaa. Sittenhän sulla pitää varmaa olla näitä erikoistyölajien pätevyyksiä, panostajaa, ylipanostajaa, räjäytystyönjohtajaa, 1- ja 2-luokan betonityönjohtajaa... Älä s.....a. Nyt alkaa kyllä jo pulssi nousta. Taidanpa ilmottaa tieinsinöörille, että pitäköön tunkkinsa...tuut, tuut, tuut.. Paavo Syrjö Toimitusjohtaja, INFRA ry PS. Kirjoituspöydän takaa moni asia näyttää yksinkertaisemmalta kuin montun reunalta. Kaikkien näiden hankalalta kuulostavien, pakollisten kuvioiden tarkoitus on kuitenkin jalo. Ne on laadittu järjestäytyneiden urakoitsijoiden hyväksi. En yhtään ihmettele urakoitsijan tuskaa kaiken tämän valvonnan edessä. Aika paljon paperia pitää pyörittää, ennen kuin Jussi pääsee suota kuokkimaan!

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

För bildandet av en gemensam byggarbetsplats är det för lämnandet av arbetstagaruppgifternas del relevant att veta om det finns planer på att fler än en arbetsgivare utför arbete på byggarbetsplatsen. Detta innebär att även om bara en arbetsgivare verkar på byggarbetsplatsen när verksamheten där inleds och de följande arbetsgivarna kommer till byggarbetsplatsen först vid senare arbetsskeden, så börjar skyldigheten att lämna uppgifter genast när den första arbetsgivaren inleder arbetet på byggarbetsplatsen.

Om den uppgiftsskyldige inte uppfyller sin plikt att lämna uppgifter kan denne påföras en försummelseavgift på högst 15 000 euro. Försummelseavgiften kan även påföras om den uppgiftsskyldige lämnar uppgifterna på fel sätt, t.ex. på papper. Uppgifterna om entreprenader och arbetstagare kan endast lämnas elektroniskt till Skatteförvaltningen. Uppgifterna kan lämnas via Skatteförvaltningens tjänst Ilmoitin.fi eller på en webblankett i tjänsten Suomi.fi. Använder kunden

webblankett måste han eller hon autentisera sig med en Katso-kod. Ett företag kan också utnyttja Suomen Tilaajavastuu Oy:s Veronumero.fi-tjänster för att lämna uppgifter. Chat-tjänsten på webbplatsen hjälper vardagar klockan 8–18. Paavo Syrjö MER PÅ WEBBEN: VERO.FI/KATSO, ILMOITIN.FI, VERONUMERO.FI/TYOMAAREKISTERI/ RAPORTOITAVAT-TIEDOT


38

INFRA-LEHTI 4/2014

EI HARMAATA, KIITOS. Näkymä tunnelityömaalle. Harmaata työvoimaa ei täällä siedetä. Jos aliurakoitsijan työmaalta löytyy asiaton työntekijä, urakoitsijan hommat loppuvat saman tien.

Allianssimallista innovaatioita Tampereen rantatunnelitöihin Tampereen Näsijärven rantamaisemat vapautuvat maantiekäytöstä asuntorakentamiselle toukokuussa 2017. Tuolloin avataan liikenteelle kaupungin ohittava 2,3 kilometriä pitkä kalliotunneli. Vapautuneelle alueelle mahtuu 2 600 uutta asuntoa. TEKSTI: MATTI VALLI, KUVAT: MATTI VALLI JA LIIKENNEVIRASTO


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

Tampereen rantatunneli

39

Allianssimallin hyödyt Hyvän ennakkosuunnittelun avulla saatiin perin­ teiseen toimintatapaan verrattuna:

•• • • • • • •

laskettua hintaa yli 10 % (20 M€) lyhennettyä hankkeen kestoa helpotettua työn tekemistä.

Esimerkkejä rantatunnelin innovaatioista: T3 – Louhitaan tunneli niin leveänä, että törmäyskaiteen taakse saadaan tekniikkakäytävä. –> säästö 1 M€ T8 – Levennetään itäpään ilmanvaihto­kanavaa siten, että sitä voidaan käyttää työtunnelina. –> säästö 3 M€ T11 – Ajotunnelin rakentaminen Nääs­hal­lista alkaen. Toteutusaika on noin 4 kk­lyhyempi kuin perusvaihtoehdossa. –> säästö 1,2 M€ T17 – Tunnelin poikkileikkausta kavennetaan oikeassa reunassa, koska alkuperäisestä mitoitusperustasta (läpimenevä 3. kaista) on luovuttu. –> säästö 2,6 M€ S7 – Naistenlahden pohjaveden alenta­minen mahdollistaa maltillisemmat raken­teet nostetta vastaan. –> säästö 1,6 M€

INFRAn jäsenyrityksiä mukana Delete, Finnsukellus, KVL-Tekniikka, Lai­neen Raivaus, Louhintahiekka, Lännen alituspalvelu, Läänin Kuljetus,­­­ Maa- ja vesirakennus Kiri, Normilouhinta, Nostokone­ palvelu RN, Salon Louhinta­palvelu, Satakunnan Nosto­ palvelu, Ari Kuikka, Jarkan Maansiirto, Kuljetusliike Matti Janhunen, Maanrakennus Eero From, Maanrakennus S. Paavola, Maanrakennus Vehkakoski, Pirkan rakentaja­ palvelu, Satakunnan Nostopalvelu

”TUNNELIURAKKA TOTEUTETAAN allianssimallilla. Hankkeen osapuolet – tilaaja, suunnittelija ja toteuttajat – ovat yhdessä sitoutuneet toteuttamaan hankkeen 180 miljoonan euron budjetilla. Riskit ja tappiot, mutta myös mahdollisuudet ja kannustinpalkkiot jaetaan ennalta sovittujen periaatteiden mukaan”, tunneliallianssin projektipäällikkö Esko Mulari Lemminkäinen Infra Oy:stä kertoo. Projektin osapuolet ja johto työskentelevät yhdessä työmaan kylkeen perustetussa suuressa johtokeskuksessa. Sitä kutsutaan amerikkalaisittain isoksi huoneeksi, Big Room. Keskus sijaitsee tunnelin itäpuolisten ajoramppien tuntumassa, VR:n käytössä ennen olleessa suuressa tiilibunkkerissa. Samassa tilassa istuvat niin Tampereen kaupungin, Liikenneviraston, Lemminkäisen kuin suunnittelijakunnankin edustajat.

Tietoa ei pantata Joukkoäly toimii. Yhteisessä tilassa vaihdetaan tietoa ja punnitaan vaihtoehtoja sekä innovoidaan. Päätökset syntyvät nopeasti, mutta ne edellyttävät yksimielisyyttä,

joten yksi osapuoli ei voi jyrätä toista. Tilikirjat ovat avoimia, joten kotiinpäin ei voi vetää. Menot ja hankinnat ovat yhteisen luupin alla. ”Kokonaisuuden toteuttamista edistävät innovaatiot koituvat kaikkien hyödyksi. Tässä hankkeessa on tehty tähän mennessä 76 suurta ja pientä innovaatiota, joiden vaikutus 180 miljoonan euron tavoitekustannusiin on noin 20 miljoonaa euroa”, Esko Mulari kuvaa. Esimerkki: Alkuperäinen ajatus oli rakentaa ajotunnelit keskeltä rantaväylää, jolloin liikenne olisi jouduttu ohjaamaan kiertotielle. Joku kuitenkin keksi kysyä, voitaisiinko ajotunneleja tehtäessä hyödyntää tunnelilinjan vieressä sijaitsevaa maanlaista liikuntahallia, jolloin tunnelinlouhinta päästäisiin aloittamaan suoraan nykyisestä tunnelitilasta. Näin sitten tehtiin. ”Tämä yhteisessä tilassa syntynyt idea lyhentää tunnelin toteutusaikaa neljällä kuukaudella ja tuottaa miljoonien eurojen säästöt. Koska ajotunneli tunneliin louhitaan sivusuunnasta, niin nykyiselle rantaväylälle ei tarvittu kiertotietä. Varsinaiseen

tietunnelin louhintaan päästiin nopeammin, kun ei tarvinnut odottaa pitkän ajotunnelin valmistumista ja mittavia liikennejärjestelyjä vt 12:lla, Mulari sanoo.

Työturvallisuus mukana kannustinpalkkioissa Tunnelin louhinta alkoi tammikuussa 2014. Sitä ennen oli tehty maansiirto- ja johtosiirtotöitä. Tunnelinajo etenee sekä idästä länteen että lännestä itään ja keskel­tä Näsinkalliolta kumpaankin suuntaan. Kahdeksaa suurta perää ajetaan neljällä jumbolla. Tällä hetkellä työmaan vahvuus on noin 322 henkilöä. Johtokeskuksessa työskentelee myös hankeen turvallisuuskoordinaattori Terhi Haapaniemi Lemminkäiseltä. Aiemmin hän työskenteli rakennuttajakonsulttina ja oli mukana muun muassa Liikenneviraston ratarakennushankkeissa. ”Elokuun loppupuolelle tultaessa pieniä poissaoloihin johtaneita työtapaturmia on tapahtunut kuusi kappaletta, joista on kertynyt 29 poissalopäivää”, Haapaniemi toteaa. >>


40

INFRA-LEHTI 4/2014

INNOVAATIOT ESIIN

Yhteisessä tilassa syntynyt idea lyhentää tunnelin toteutusaikaa neljällä kuukaudella ja tuottaa miljoonien eurojen säästöt.”

Turvallisuuskoordinaattori vastaa rakennuttajan puolelta turvallisuuteen liittyvistä tiedoista, turvallisuussäännöistä ja menettelyohjeista sekä niiden yhteensovittamisesta muun muassa allianssin ja kaupungin muiden työmaiden osalta niin, että kullakin työskentelyalueella on vain yksi turvallisuudesta vastaava päätoteuttaja. Työmaalla on tavoitteena nolla tapaturmaa. Kun tapaturma sattuu, periaatteena on, että uudet vastaavat tapaturmat vältetään. Turvallisuutta pohditaan päivittäin sekä johtotasolla että säännönmukaisesti eri toteuttajaryhmien omissa tapaamisissa. ”Työmaatasolla viikkopalavereissa työntekijät ja aliurakoitsijat kartoittavat omia riskejään. Ne ovat kärjessä myös silloin, kun tunnelilouhintapuolen ja avolouhinnan

työnjohtajat pitävät viikoittaisia kokouksiaan”, Terhi Haapaniemi kuvaa.

Tunnelissa aistihavainnot heikkenevät Työntekijän yleisperehdytys kestää noin tunnin. Tunnelitöissä työnjohtajat käyttävät aikaa kohdekohtaiseen perehdyttämiseen useamman tunnin. Työajat ovat tärkeitä: on tiedettävä, missä milloinkin voi työskennellä. Kuulo- ja näköaistien toiminta tunnelissa käydään myös läpi. Pimeässä ja melussa mahdollisia riskitekijöitä on vaikea havaita. ”Turvallisuushavainnoista ja läheltä piti -tilanteista raportoidaan. Se on tehty mahdollisimman helpoksi. Siihen kannuste-

Tampereen rantatunneli

•• • •

Urakkasumma: 180 milj. euroa Tunnelisto: molemmilla ajosuunnilla erilliset 5 m korkeat tunnelit, joissa kaksi ajokaistaa (lev. 3,5 m) ja turvakaista (3,25 m), elementtirakenteiset yhdyskäytävät yhdistävät tunneleita 150 m välein Allianssin osapuolet: Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, Lemminkäinen Infra, Saanio & Riekkola (kalliosuunnittelija), A-Insinöörit Suunnittelu (tiesuunnittelija) Keskeisiä aliurakoitsijoita: sillat Insinööritoimisto Seppo Rantala; mittaukset Pirkanmaan mittauspalvelu; tunnelin ulkopuoliset maansiirrot Louhintahiekka; louheen kuljetus tunnelista Neliöx ja Jarkan maansiirto; johtosiirrot KVL Tekniikka ja MVR Kiri; valmisbetonin toimitus Rudus; INFRAn jäsenet hankkeessa: ks. s. 39

HUHUA VAIN? Esko Mulari ja Terhi Haapaniemi eivät ole nähneet työmaalla kypärätöntä miestä, mutta huhupuheiden mukaan sellainen on jossain välissä päässyt pujahtamaan aitauksen sisään.

VASTINETTA RAHOITTAJILLE. Rantatunneli hankkeella tavoitellaan optimaalista arvoa hankkeen rahoittajille Tampereen kaupungille ja Suomen valtiolle. Havainnekuva kohteesta Valimaankatu 1.

taan jopa pienellä rahapalkkiolla, joka arvotaan kuukausittain kaikkien niiden kesken, jotka ovat omalla nimellään ilmoittaneet ha­­vainnosta”, Haapaniemi selvittää. Havainnon voi antaa tekstiviestillä, sähköpostilla tai tähän tarkoitukseen suunnitellulla turvallisuushavaintolapulla. Ilmoituksen voi jättää nimettömänäkin. Suunnittelijat, rakentajat ja turvallisuuskoordinaattori tarkastavat työkohteiden tilanteen kerran viikossa. Esko Mulari itsekin kiertelee paikkoja ja puuttuu asiaan, mikäli huomauttamisen aihetta löytyy. SEURAA TUNNELITYÖMAAN EDISTYMISTÄ LIVENÄ! HTTP://SEURANTA.RANTATUNNELI.FI/ MUUTA TIETOA: WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/RANTATUNNELI


41

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

Ympäristöystävällistä vesien neutralointia Länsimetron työmaalla neutraloidaan alkalisia vesiä hiilidioksidin avulla. Menetelmä on ympäristöystävällinen, helppo ja turvallinen. LÄNSIMETRON TUNNELITYÖMAILLA, noin 20–55 metrin syvyydessä, maaperään vuotavaa pohjavettä käytetään hyödyksi po­­ rauk­sissa. Välillä tunneliin on pumpattava vettä myös ulkopuolelta. ”Kallion louhinnassa veteen sekoittuva maa-aines ja ruiskubetonointi nostavat kuitenkin poistovesien pH:ta, minkä vuoksi vesiä ei voida johtaa suoraan sade- tai jätevesiviemäriin, vaan ne on neutraloitava ensin”, Skanskan projekti-insinööri Kirsi Savikurki summaa. Ympäristölupa velvoittaa, että alkaliset teollisuusjätevedet neutraloidaan. Luonnossa neutraloimaton vesi aiheuttaa vahinkoa ekosysteemissä. Myös biologiselle puhdistamolle pumpattavien vesien pH:n on hyvä olla lähellä neutraalia, sillä liian happamat tai emäksiset vedet ovat haitaksi puhdistamon bakteerikannalle. Vettä käsitellään 100–200 kuutiota vuorokaudessa urakan etenemisestä riippuen. ”Osa neutraloiduista poistovesistä menee jätevesijärjestelmän kautta kunnalliselle vedenpuhdistamolle ja loput lasketaan sadevesiviemärin kautta mereen”, Savikurki sanoo. Skanska on valinnut Tapiolan ratatun-

nelin ja aseman työmaan vesien käsittelyyn AGAn hiilidioksidineutraloinnin. ”Hiilidioksidia käytetään säätämään veden pH halutulle tasolle. Veden kanssa reagoidessaan hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa, joka laskee veden pH:ta”, AGAn myyntiedustaja Antti Hämäläinen kertoo. ”Usein teollisten prosessien alkaliset jätevedet ovat pH:ssa 10–13, ja pHtavoite neutraloinnin jälkeen on tavallisesti 7–9.”

Turvallista ja helppoa Hiilihappo on heikko happo, ja sillä on loiva neutralointikäyrä, minkä vuoksi hiilidioksidilla saadaan aikaan tasainen ja helposti säädettävä pH. Vahvoja happoja käytettäessä jo hyvin pieni muutos hapon määrässä saattaa muuttaa pH:ta rajusti. Muina etuina Hämäläinen mainitsee, että mineraalihappojen lailla hiilidioksidi ei tuo vesiin suoloja. Hiilidioksidi ei aiheuta samanlaista korroosiota laitteistoihin kuin vahvat hapot. Hiilidioksidia käytettäessä ei myöskään tarvita erillistä syöttöpumppua, koska tarvittava syöttöpaine saadaan hiilidioksidisäiliöstä tai -pullosta. Hiilidioksidin käsittely on helppoa ja tur-

vallista, koska käyttäjän ei tarvitse olla kosketuksissa aineen kanssa.

Tiedonkeruujärjestelmä pitää ajantasalla Kirsi Savikurki on ollut hiilidioksidineutralointiin tyytyväinen. ”Urakoissa, joissa menetelmää on käytetty, minulla on siitä ainoastaan positiivisia kokemuksia. Laitteissa ei ole ollut ongelmia, menetelmä on turvallinen ja seuranta helppoa. Tiedonkeruujärjestelmä kerää jatkuvasti tietoa, joka toimitetaan tilaajalle analysoitavaksi. Saamme selkeää tietoa siitä, millaista vettä neutralointialtaista pumpataan viemäreihin.” AGAn sovellusinsinööri Elina Kallio-Sihvosen mukaan hiilidioksidilaitteistojen asennukset räätälöidään prosessiin optimaalisiksi. ”Laitteita löytyy erilaisiin ja erikokoisiin hiilidioksidin syöttö- ja liuotustarpeisiin. Hiilidioksidi voidaan syöttää prosessiin neutralointialtaan pohjaan asennettavalla liuotusmatolla tai prosessiputkeen asennettavalla syöttösuuttimella. Hiilidioksidin syöttöön ja liuottamiseen voidaan käyttää myös reaktoria.” Saija Syväoja

PEKKA KIIRALA

NÄIN SE TOIMII. Elina Kallio-Sihvonen AGAlta esittelee Skanskan Tapiolan-metrotyömaalla neutralointiallasta, jonka pohjalla on SOLVOCARB® B -liuotusmatto.


42

INFRA-LEHTI 4/2014

VERTES EDMOND MIHAI / 123RF

YRITTÄJÄN FAKTA

Murskayrittäjä, herää! Keväällä 2015 alkaa turvallisuus­­ kampanja, jossa saat vastinetta jäsenmaksullesi. JOKAINEN MURSKAUSALAN työtapaturma on vältettävissä yhdenmukaisilla turvallisuustavoitteilla ja -käytännöillä. Turvallisuustason mittaamiseen ja pa­­ rantamiseen on kehitetty erityinen työkalu, Murskamittari, joka korvaa lain vaatimat viikoittaiset kunnossapitotarkastukset. INFRA ry tarjoaa keväästä 2015 alkaen jäsenyrityksilleen maksutonta opastusta

murskauslaitosten työturvallisuuden arviointiin Murskamittarilla. Opastuksessa käydään työmaalla yhdessä läpi murskan turvallisuutta ja opetellaan Murskamittarin käyttöä. Jäsenyrittäjä saa käytännössä maksuttoman turvallisuuskonsultaation, jota vastaavaa ei muualta saa. Lisätietoa tulevissa lehdissä – pysythän kuulolla!

Rakennusalan liittojen yhteinen huoli Rakennusalan työnantaja- ja työntekijäliitot käynnistivät kaksi vuotta sitten Rakennusalan terveys RATE -hankkeen. Hankkeesta syntyi Tyohyvinvointitarjotin.fi. HANKKEEN TAUSTALLA oli liittojen yhteinen huoli työntekijöiden ja yritysten hyvinvoinnista. ”Keinot työkyvyn edistämiseksi ja sai­ raus­poissaolojen vähentämiseksi voivat joskus olla hyvinkin yksinkertaisia ja keksitty jo jossain muualla. RATE-hankkeessa py­­rimme välittämään tietoa hyvistä käytännöistä ja laajentamaan niiden käyttöä”, Ra­­kennusliiton II puheenjohtaja Kyösti Suokas kertoo. Työhyvinvointitarjotin esittelee lyhyesti ja käytännönläheisesti rakennusalan yrityksissä toteutettuja toimenpiteitä sekä tutkimustietoa. Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä lähestytään sivustolla elintapojen, ergonomian, turvallisuuden, työkyvyn tuen, työssäjaksamisen ja työterveysyhteistyön näkökulmista. RATE-HANKKEESSA KEHITETYN sairauspoissaolojen seurantaohjeen ja mallipohjan tavoitteena on saada tarkempaa tietoa rakennusalan sairauspoissaolojen kehityk-

sestä ja edistää näiden seurantaa yrityksissä. Tilastojen mukaan rakennusalalla sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisempiä kuin työntekijöillä keskimäärin. ”Kun perustiedot ovat kunnolla hanskassa, osataan myös paremmin tunnistaa tavat, joilla sairauspoissaoloja voidaan vähentää”, työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT:stä toteaa. Suokas ja Kari pitävät RATE-hanketta yhtenä esimerkkinä siitä, mitä työntekijäja työnantajapuolen tiiviillä yhteistyöllä voidaan saada aikaan.

RATE-HANKKEESTA SOVITTIIN rakennusalan työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Työter­veys­laitos. Saija Syväoja TSR.FI/TUTKIMUSTIETOA/TATA-TUTKITAAN > TIEDOTTEET RAKENNUSLIITTO.FI/TYOHY VINVOINTITARJOTIN/

Tutumpi vaikuttaja INFRA ry:n kesäkuisen sidosryhmäkyselyn perusteella INFRA ry:n tunnettuus oli noussut ko­­ histen kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Korkeimmat arvosanat INFRA sai vaikuttamiskyvystä ja asi­an­ tuntevuudesta: keskiarvot 4 ja 3,92 asteikolla 1–5. Avoimuudessa ja palvelualttiudessa on hieman kehitettävää: keskiarvot 3,52 ja 3,67. Jäsenten vastauksista saatu keskiarvo jäsenpalvelun laadulle oli 3,56. Vastaajia oli yhteensä 347. Vastauksista 22 % tuli INFRAn jäsenyrityksistä. Loput saatiin ulkoisilta sidosryhmiltä. Tulokset on julkaistu netissä (www.infra.fi). Kyselyn arvonnan pääpotti, Partioaitan lahjakortti, meni ka­­ lastusta ja metsästystä harrastavalle A-Insinöörien Jouni Tu­­ ruselle Tampereelle. Siis oikeaan osoitteeseen, onnittelut!

Kunnat säästävät – leikkipuistoja suljetaan Kuntapäättäjien mielestä kaikkia nykyisiä leikkikenttiä ei kannata kunnostaa nykyturvamääräysten mukaisiksi, uutisoi YLE Uutiset kesällä. Halvemmaksi tulee sulkea. Näin käy esimerkiksi Hämeenkyrössä ja Kangasalla. Kiristyneet turvamääräykset koskevat niin istutuksia kuin välineiden materiaaleja ja leikkikentän pohjamateriaalia. Perusleikkikentän rakentaminen alusta asti maksaa 20 000–30 000 euroa.

Töitä tarjolla! Yksistään Varsinais-Suomessa on 30 000–35 000 kiinteistöä, joissa ei ole tehty vielä mitään jäteve­ sijärjestelmän saattamiseksi lain vaatimaan kuntoon, kertoo Tu­­­­run Sa­­nomat. Valtakunnallisesti 50­­– 70 % vakituisesti asutuista kiinteistöistä ei täytä jätevesien puhdistusvaatimuksia. Kyse on miljoonan ihmisen jä­tevesistä. Ja aikaa on vuoteen 2016 asti.


43

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

Tiedoilla ja taidoilla parempaan tulokseen Pienyrittäjä ei enää selviä yrittäjyyden haasteista ilman liiketoiminnan suunnittelua. PILKEkoulutuksen avulla voit päivittää taitosi tälle vuosikymmenelle. KEVÄÄLLÄ 2012 INFRA ry tilasi Tampereen AMK:lta projektin, jonka tavoitteena oli kehittää uudelta pohjalta pienille infrayrittäjille soveltuva liiketoimintasuunnittelumalli. Tekes osallistui hankkeen rahoittamiseen. Mallin kehittivät TAMKin rakennustekniikan ja liiketalouden opettajat. Projekti sai nimikseen PILKE ja sen tarkoituksena oli saada pien- ja mikroyrityksille valmiudet liiketoimintasuunnitteluun sekä eväät markkina- ja toimintaympäristömuutoksiin. Pilottikoulutukset järjestettiin keväällä 2014 seitsemällä paikkakunnalla. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä.

Kurssilla käsiteltiin myös koneen tuntihinnan ja pienurakan tarjoushinnan muodostumista. Kaikilla kursseilla ensimmäiset pari tuntia menivät luennoijia kuunnellessa. Kun päästiin talousasioihin, juttua tuntui riittävän vaikka kuinka paljon. ”Koulutuspäivän anti yllätti osallistujat erittäin positiivisesti. Koko päivän asiat liittyivät suoraan yrittäjien tilanteisiin ja omaan kehittymiseen. Koulutuksen avulla moni yrittäjä kertoi havahtuneensa miettimään yrittäjyyttään tarkemmin”, INFRA Hämeen toiminnanjohtaja Katja Niemelä kertoo. Katja oli vastuussa pilottihankkeen koulutusten organisoinnista.

PILOTTIKURSSIEN keskeisenä sisältönä oli liiketoimintaympäristön seuraaminen ja tiedonhaku, yksinkertaisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen, tuloslaskelma ja tavoitteellinen tulosbudjetti sekä kustannus- ja pääomarakenne ja liikepääoma.

OSALLISTUJILLA oli myös parannusehdotuksia tarjottuun materiaaliin. He peräänkuuluttivat esimerkiksi pienurakoitsijalle sopivaa tarjouslaskentaohjelmistoa. Ehdotukset on otettu huomioon vuonna 2015 starttaavissa koulutuksissa.

Kurssien sisältö tulee syksyn kuluessa myös INFRA Akatemian nettisivuille INF­­ RAn jäsenten itseopiskelumateriaaliksi. Saija Syväoja LISÄTIETOA JA TULEVAT KOULUTUSAJANKOHDAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.INFRA.FI/AKATEMIA.

Kommentteja PILKE-kurssilaisilta

• • • •

”Kyllähän nämä esimerkit tuntihinnan laskemiseen ovat olleet vuosia INFRAn nettisivuilla, mutta ei niitä ole osannut soveltaa!” ”Etukäteen arvelin, että kurssi menee vain asioiden kertaamiseen, mutta täällähän oli aivan uutta asiaa kokeneemmallekin.” ”Kannatti tulla kurssille. Sain hyviä vinkkejä yrityksen markkinointiin ja sen merkityksestä yrityksen toimintaan.” ”Koko kurssi oli maarakentajien omaa asiaa eikä pelkkää yleistä höpinää.”

KUZMA / 123RF

KAIKKI MUKAAN. INFRA järjestää vuonna 2015 jokaisessa piiriyhdistyksessä yrittäjyyskoulutusta PILKE-hankkeessa laaditun materiaalin pohjalta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa.


44

INFRA-LEHTI 4/2014

YRITTÄJÄN FAKTA

Konekaupan tarkistuslista Ole tarkkana konekauppaa tehdessäsi. Sekä myyjällä että ostajalla on velvollisuuksia. INFRA RY ON LAATINUT yhdessä Teknisen Kaupan maarakennusjaoston kanssa tarkistuslistan konekaupassa huomioon otettavista seikoista. Aiheesta on suunnitteilla myös koulutusta, jossa kaupanteon vaiheita käsitellään tarkemmin. Lisää konekauppa-asiasta tulevissa lehdissä sekä INFRAn nettisivuilla. Tarjouspyyntö/tarjous • Yksilöi tarjouspyyntö mahdollisimman tarkasti • Kerro myös koneen käyttötarkoitus • Tarkista, vastaako tarjous tarjouspyyntöä ja tarjouksen voimassaoloaika

Sopimuksen syntyminen • Sopimus syntyy, kun osapuolet hyväksyvät tarjouksen • Tee aina kauppakirja eli kirjallinen tilaus-/toimitussopimus Kauppahinta • Rahoitus • Maksuehto

kohteeseen hankkimistaan varusteista Vaihtokone ja sen lisälaitteet • Kunto on sovitun mukainen • Luovutusaika • Omistusoikeus • CE-todistus Toimitusehdot • Toimitusaika sovitaan kaupanteon yhtey­ dessä • Toimituspaikka • Rahtikustannukset • Vaaranvastuu/vakuuttaminen • Koneen tarkastus luovutettaessa ja reklamaatio: muoto ja aika

Kaupan kohde • Merkki, malli, sarjanumero, käyttöönottovuosi, rekisterinumero, mittarilukema • Kunto sovitun mukainen (käytetyn osalta) • CE-merkintä, vaatimuksenmukaisuustodistus • Omistusoikeus ja sen siirtyminen;­ Viivästys siirtyy ostajalle, kun kauppaan liittyvät vel- • Myyjän tai ostajan viivästys • Sopimusvoitteet on hoidettu sakko • Myyjän viivästyksen sattuessa, saako koneen tilalle Lisävarusteet • Lisävarusteet yksilöidään • Varmistetaan Muita seikkoja lisävarusteiden yhteensopivuus hankitta- • Takuuehdot • Käyttöönottokoulutus van koneen kanssa esim. 3D- ja paikannus- • Määräaikaishuollot • Kirjallinen reklalaitteiden yhteensopivuus; myyjä vastaa maatio viipymättä • Noudatetaan sovittuja toimittamistaan ja asentamistaan varus- kauppaehtoja teista; ostaja vastaa itse erikseen kaupan Saija Syväoja

Nyt pörähtää! 60-vuotias INFRA juhlii 25.10. Helsingissä perinteisen juhlavasti mutta infralaisen rennosti. Ohjelma Hotelli Radisson Blu Royalissa, Runeberginkatu 2, Helsinki 09.30 Tervetuloa 09.40 Pohjoismaiset tervehdykset 10.00 Infran merkitys kansantaloudelle • Toimitusjohtaja Pasi Holm, Pellervon taloustutkimus PTT 10.45 Mikä on muuttunut infra-alalla 60 vuodessa? • Filosofian maisteri Esa Rantamo 11.30 Kuinka me voimme? INFRAn työhyvinvointikyselyn tulokset • Työhyvinvointiyksikön päällikkö Mareena Jalkanen, Etera 12.30 Lounas hotellilla Loppupäivän ohjelma 13.30 Perinteinen liittopäiväekskursio Volvolle 18.15 Kuljetus hotellilta Tapahtumatalo Koskenrantaan • Katariina Saksilaisen katu 9, Helsinki 19.00 60-vuotisiltajuhla (tumma puku) • illallinen • taikuri Henri Kemppainen • tanssia, Sami Saari & Sonics feat. Laura Voutilainen • illan juontaa Maarit Poussa

Erillistä seuralaisten ohjelmaa ei poikkeuksellisesti tänä vuonna ole. Osallistumismaksu päivän tapahtumiin on 130 €/hlö (+ ALV). Ilmoittaudu 10.10. mennessä hanna.johansson@infra.fi tai puh. 0400 343 155. Ilmoittautuessasi kerro, osallistutko aamupäivän seminaariin, lounaalle, iltapäivän kohdevierailuun ja iltajuhlaan. Majoitusvaraukset 10.10. mennessä Hotelli Radisson Blu Royaliin puh. 020 1234 700, sähköposti reservations.finland@radissonblu.com. Kiintiötunnus on INFRA ry Liittopäivät. Huonehinnat ovat 99 € / 1hh standard ja 99 € / 2hh standard. Kuusikymppinen INFRA on mukana rakentamassa perustaa uutta lastensairaalaa varten. Jos haluat osallistua talkoisiin, lahjoita haluamasi summa 20.10. mennessä Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:n tilille OKOYFIHH, FI93 5541 2820 0199 67. Merkitse viitteeksi 4103. Kerätty summa lahjoitetaan lyhentämättömänä Lastensairaalan tukiyhdistyksen edustajalle iltajuhlassa.


45

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

INFRA Länsi-Suomen täydellinen purjehdus

J U K K A A N N E V I R TA

INFRA KESÄLAITUMILLA INFRA LÄNSI-SUOMEN RANNIKKO­ LAIVURIT. Paapuurissa leppoisaa merituulta ja styyrpuurissa päivän paistetta.

Aurinkoisena lauantaiaamu­ päivänä 19.7. Laitakarin perinne­ venesatama Luvialla alkoi täyttyä infrarakentajista. INFRA LÄNSI-SUOMI oli vuokrannut käyttöönsä Kaljaasi Ihanan miehistöineen tarkoituksena tarjota jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille merellistä yhdessäoloa. Ainoa ei-täydellinen asia oli, että Kaljaasi Ihana on rekisteröity 45 henkilölle. Mielenkiintoa olisi ollut useammalla, mutta merilaki on tämän suhteen armoton.

Neljä vuotta sitten talkootöinä Luvialla valmistuneen Kaljaasi Ihanan piirustusten pohjana käytettiin Luvialla vuonna 1907 rakennetun kaljaasi Marsin piirustuksia. Luvialla on valmistettu yli 400 erityyppistä purjealusta 1500–1900-luvuilla. Ihanan rakentamisen tarkoituksena olikin

herättää henkiin paikkakunnan vanha laivanrakennustaito. Purjehduksen jälkeen halukkailla oli mahdollisuus jatkaa iltaa perinteiseen tapaan Pori Jazzin tahdissa. Kiitos kaikille kesätapahtumaan osallistuneille. Ensi vuonna uudestaan! Jukka Annevirta

SEPPO HUTTUNEN

Elokuisen INFRAn Mp Tourin isäntinä toimivat Pohjois-Savon konkarit Seitsemänteentoista INFRAn retkiajoon osallistui reilut 80 motoristia eri puolilta maata. Tahkolla joukot evästettiin 300 kilometrin taipaleelle savolaista mutkatietä. ESA TORPPAVIRRAN ja kumppaneiden ideoi­ma reitti suuntautui Varpaisjärvelle ja sieltä edelleen Siilinjärven, Alapitkän ja Maaningan suuntaan. Kehvon mutkat käytiin luonnollisesti nauttimassa, ja sen jälkeen ajettiin Toivalan ja Vuorelan kautta katsomaan uudet Kallan moottoritie- ja rautatiesillat Kuopiossa. Puijon tornin ravintolan savumuikkukeiton voimin jatkettiin kohti etelää. Lyhyen moottoritiepäräytyksen jälkeen reitti suuntautui Puutossalmen lossin kautta kohti Vehmersalmea ja edelleen Tuusniemen suuntaan. Tätä osuutta ei pilannut edes vajaan seitsemän kilometrin

YLI 70 MP TOURIA TAKANA. Vas. Kalevi Kaipia (Lappeenranta), Matti Janhunen (Tampere), Kari Haverinen (Sotkamo), Raimo Leskinen (Kuopio) ja Esa Torppavirta (Siilinjärvi) nauttimassa Kunkun antimista.

”enduroajo” soratiellä Litmaniemeltä Lehtomäkeen. Kahvitauko pidettiin Tuusniemellä ja loppumatka oli mutkailoittelua Kaavin, Muuruveden ja Juankosken pikkuteillä.

INFRAn motoristit olivat erittäin kiinnostuneita Heinon esittelemistä BMW-, MotoGuzzi- ja Kawasaki-malleista. Ehkä ensi vuonna nähdään tuttuja uusien ajopelien sarvissa.

YHTEINEN MOTORISTIVIIKONLOPPU kruunattiin illallisella ravintola Syvärin Kunkussa. Yhteistyökumppaneiden ansiosta ruoka oli jälleen erinomaista. Torppa-Yhtiöt tarjosi huikeat musiikkiesitykset, joista ylivoimaiseksi tähdeksi nousi Savon murteella esitetty Satumaa-tango! Tahkolla oli samaan aikaan moottoripyöräkauppias R. M. Heinon asiakastilaisuus.

INFRAN MP TOUR on saanut pitkään nauttia hyvistä yhteistyökumppaneista. Tänä vuonna pääsponsori oli Rotator Oy. Lisäksi Onninen Infra, Grundfors Pumput, WavinLabko, Siilinjärven Osuuspankki, Martikaisen Konevuokraamo, Rudus ja Häggblom olivat mukana ajokuntoa ylläpitävässä toiminnassa. Parhaat kiitokset taas kerran! Kalevi Kaipia


46

INFRA-LEHTI 4/2014

SANTERI JUSSLIN

INFRASSA TAPAHTUU

INFRAn kettu matkasi halki Euroopan Team Rynkebyn hyväntekeväisyyspyöräily Helsinki–Pariisi poljettiin 5.–11.7.2014. Myös INFRAn kettu polki 48 suomalaisen polkijan kera Pariisiin. PYÖRÄILYN AVULLA kerättiin syöpäsairaille lapsille yhteensä lähes 150 000 euroa. Summa on syöpäsairaiden lasten ja nuorten tukisäätiö Sylva ry:lle kolmannes vuosibudjetista. Iso kiitos kaikille tukijoille! Reitti kulki Saksan, Hollannin, Belgian ja Ranskan läpi. Saksassa ja Hollannissa oli silmiinpistävän siistiä ja tasaista. Belgiassa puolestaan oli reissun kovimmat mäet, kuten ammattilaiskisoista tuttu Mur de Hue 15 prosentin nousuineen. Rapa roiskui alamäissä aiheuttaen jarrupalojen kulumi-

INFRA KERÄSI RAHAA. INFRA ry ja INFRA Kaakkois-Suomi keräsivät komeat potit hyväntekeväisyyspyöräilylle. Elokuisessa shekinluovutustilaisuudessa vas. Paavo Syrjö, Ari Kähkönen, Heikki Lähteenmäki (Rynkeby Finlandin kapteeni), Kalevi Kaipia ja Tuukka Liukko. Kaakkois-Suomi lahjoitti 1 210 ja keskusliitto 3 000 euroa.

sen yhden päivän aikana ja rengasrikkoja. Ranskassa maisemat vaihtelivat upeista jokilaaksoista tylsiin teollisuusalueisiin. Huonosta kelistä huolimatta isoja onnettomuuksia tai loukkaantumisia ei tapahtunut. Kokemattomimpia polkijoita tsempattiin ja jopa työnnettiin pahimmissa mäissä. Kaikki pääsivät polkien perille Pariisiin 1 200 muun pohjoismaalaisen Rynkeby-pyöräilijän kanssa.

Me suomalaiset ve­­ dimme sisukkaasti joka aamu kosteita pyöräilyvaatteita päälle ja us­­koim­ ­me auringon vielä paistavan. Ja paistoihan se viimeisenä päivänä, kun poljettiin juhlavasti suurena ryhmänä Pariisiin poliisisaat­tueen perässä! Tunnelma maalissa, Les Invalides -kirkon puistossa, oli upea. Suomen lippua heiluttavat vastaanottajat saivat pyöräilijöiden silmät kostumaan. INFRAn kettuna polki Ari Kähkönen

SANTERI JUSSLIN

Tuukka Liukko on INFRA KaakkoisSuomen uusi toiminnanjohtaja Tuukka Liukko on 35-vuotias konetekniikan DI, jolla on 10 vuoden kansainvälinen työkokemus puuteollisuuden palveluksesta. Tuukan työhistoria on painottunut vahvasti tutkimus- ja kehitystoimintaan yliopistossa sekä metsäteollisuuteen suurten yritysten palveluksessa. Perhe ja harrastukset Minulla on vaimo ja kaksi lasta. Aapo täyttää viikon päästä 6 vuotta ja Nelli on 2-vuotias. Vaimoni Kaisa on koulutukseltaan matemaatikko ja on opettajana Saimaan ammattikorkeakoulussa. Harrastuksiani ovat ”höntsäsarjan” harrastelijalentopallo, tennis, lukeminen ja uiminen. Mitä odotat työltäsi toiminnanjohtajana? Työn monipuolisuus oli se juttu joka sai minut innostumaan tästä tehtävästä. Lyhyen tutustumisen perusteella vaikuttaa

SUURET SAAPPAAT. Kalevi Kaipia on jäänyt eläkkeelle tänä syksynä. Hänen saappaansa on täyttänyt uusista asioista innostuva, luotettava ja palveluhenkinen Tuukka Liukko.

siltä, että tehtävien kirjossa riittää opettelemista. Näen työn mielenkiintoisena edunvalvonnan näköalapaikkana. Odotan kanssakäymistä jäsenten kanssa sekä käytännön ongelmien ratkomista. Lisäksi odotan, että saan olla mukana vaikuttamassa INFRAn hankkeiden ja koulutuksen kehitykseen sekä alan kehitykseen yleisesti. Miten kuvailit itseäsi työhaastattelussa? Toimintatavoiltani olen uusista asioista innostuva, luotettava ja palveluhenkinen.

Pyrin viemään asioita ra­­kentavasti eteenpäin ja pe­­rustan toimintani konk­­­­­reettiseen näyttöön. Perusluonteeltani olen avoin ja tun­­­­­­­­­­nollinen.

Mottoni Tämäpä on hankala, kun en oikein ole mottoihmisiä. Olisikohan se vaikka vanhojen samuraiden tyyliin ”Vihainen mies kukistaa itsensä niin taistelussa kuin elämässäkin”. Saija Syväoja


47

I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Kaikilta ammattikuljettajilta vaaditaan ammattipätevyys Ammattipätevyyden voimaantulon siirtymäaika päättyi 10.9.2014. Nyt ei ole enää mahdollista toimia am­­ mattimaisessa liikenteessä kuljettajana ilman ammattipätevyyttä. Uusien kuljettajien tulee suorittaa perustason ammattipätevyys. Vanhoilta kuljettajilta, joiden ajo-oikeus on alkanut ennen 10.9.2009, ei vaadita perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamista, mutta heidän on suoritettava jatkokoulutus. Jatkokoulutuksen tuli olla suoritettuna ensimmäisen kerran 10.9.2014 mennessä. Jos ammattipätevyyttä ei ehtinyt suorittaa 10.9.2014 mennessä tai ammattipätevyyttä ei ole pidetty voimassa jatkokou­ lutuksella, kuljettaja saa pätevyyden voimaan osallistumalla jatkokoulutukseen. Ammattipätevyys on voimassa viisi vuotta. Voimassaoloa voidaan jatkaa aina viideksi vuodeksi kerrallaan jatkokoulutuksella. (TO)

Muista ilmoittaa tiedot kuukausittain! Rakennusalan työntekijä- ja urakkatietojen tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle tuli voimaan 1.7.2014. Ensimmäiset ilmoitukset oli annettava 5.9.2014 mennessä. Samalla tuli voimaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuus pitää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Urakkaketjussa jokaisen rakentamispalvelua tilaavan (=tilaajan) on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle tiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua. Verohallinnolle on toimitettava myös tiedot toimeksiannon lajista, kestosta ja työmaan sijainnista sekä tilaa-

KORTENE

LAUKKANEN

jan maksamista tai tilaajalta laskutetuista vastikkeista. Päätoteuttaja toimittaa Verohallinnolle kuukausittain tiedot yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä. Päätoteuttaja antaa tiedot omista työntekijöistään ja työmaalla toimivien muiden urakoitsijoiden työntekijöistä sekä itsenäisistä työnsuorittajista ja vuokratyöntekijöistä. Jokaisen yrityksen on toimitettava päätoteuttajalle tiedot omista työntekijöistään. Urakkaa ja työntekijöitä koskeva tiedonantovelvollisuus alkaa silloin, kun rakennustyö tai työmaa alkaa. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuuden alkamista tarkastellaan sopimuskohtaisesti. Työntekijätietojen toimittamisen osalta yhteisen työmaan muodostumisessa oleellista on tieto siitä, että kyseinen työmaa on suunniteltu tehtäväksi useamman kuin yhden työnantajan voimin. Eli vaikka työmaan alkaessa siellä toimisi vain yksi työnantaja ja seuraavat työnantajat tulisivat työmaalle vasta myöhemmissä työvaiheissa, alkaa tiedonantovelvollisuus heti ensimmäisen työnantajan aloittaessa työt. Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyön­ti­ maksu. Laiminlyöntimaksu voidaan määrä­tä myös, jos tiedonantovelvol­li­nen toi­­mittaa tiedot väärällä tavalla, esimerkiksi paperilla. Urakkaa ja työntekijöitä koskevat tiedot voi toimittaa Verohallinnolle vain sähköisesti. Tiedot voi toimittaa Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelulla tai Suomi.fi:n verkkolomakkeella. Verkkolomaketta käytettäessä asiakkaan on tunnistauduttava Katso-tunnisteella. Yritys voi hyödyntää myös Suomen Tilaajavastuu Oy:n Veronumero.fi-palveluita tietojen ilmoittamisessa. Sivustolla oleva chatpalvelu auttaa arkisin kello 8–18. Lue myös Paavon pakinat sivuilta 36–37! (TO/MK) VERO.FI/KATSO, ILMOITIN.FI, VERONUMERO.FI/TYOMAAREKISTERI/ RAPORTOITAVAT-TIEDOT

Parhaat infra-alan opinnäytetyöt palkittiin Destian jo yhdeksännen kerran järjestämä paras infra-alan opinnäytetyö -kilpailun palkinnot jaettiin 27.8. Nyt palkitsemisvuorossa olivat AMK-työt. Kilpailutöitä oli tänä vuonna eniten kilpailun historian aikana, kilpailuraadin puheenjohtaja, Destian turvallisuuspäällikkö Pertti Niemi kertoo. Parhaana palkittiin Antti Kiviniemen työ ”Radan tietomallipohjaisen massalaskennan vaatimukset”. Työ tehtiin Tampereen am­­mattikorkeakoulussa ja tilaajana oli VR Track Oy. Aihe on erittäin ajankohtainen ja sillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Työssä on syvällistä pohdintaa massalaskennan vaikutuksista ja ideoita ohjelmistojen kehittäjille. Työn toteutus on selkeä ja huolellinen. Kunniamaininnan sai Susanna Meriläinen Hämeen ammattikorkeakoulusta työllään ”Micro trenching -menetelmä mikrokaapeliasennuksessa” sekä Laura ­Paa­­­­­­janen Rovanie­­men am­­mat­­ tikor­­keakoulusta työllään ”La­­ser­ skanneritekniikan käyttö katuver­ kon uramittauksissa – case Rovaniemi”. Kilpailun raadissa oli myös INFRAn edustaja.

Talvikelejä odotellessa! Tienkäyttäjät ovat aiempaa tyytyväisempiä maanteiden talvikunnossapitoon. Tämä käy ilmi Liikenneviraston tekemästä talven 2014 tienkäyttäjätutkimuksen tuloksista. Pääteiden talvihoitoon yksityishenkilöistä on tyytyväisiä­ 70 %,­kun viime vuonna heitä oli vain 63 %. Myös ammattikuljettajat arvioivat teiden talvihoidon onnistuneen aiempaa paremmin. Sekä yksityisautoilijat että am­­ mattikuljettajat arvioivat autolla liikkumisen talvikaudella 2013– 2014 turvallisemmaksi kuin edellistalvena. Tästä on hyvä jatkaa ensi talven lumille. Lisätietoa www.liikennevirasto.fi.


48

INFRA-LEHTI 4/2014

MENE JA TIEDÄ

YGOFORUM SEMINAARI 2.10.2014 klo 9.00–14.40, Helsingin messukeskus Seminaarin aihe ”Poikkeukselliset sääolot ja niihin sopeutuminen ympäristötekniikan keinoin”. Samanaikaisesti messukeskuksessa on myös EnviroExpo, ViherTek, FinnBuild, InfraExpo ja Arena. Seminaarin järjestävät YGOFORUM ja Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP ry. Osallistumismaksu 70 €.

YMPÄRISTÖ- JA POHJATUTKIMUSTEEMAPÄIVÄ 9.10.2014 Hotelli Kuninkaantie, Espoo Kohderyhmä ovat ympäristö- ja pohjatutkimuksia suunnittelevat ja toteuttavat sekä tuloksia hyödyntävät. Päivään kuuluu pienimuotoinen näyttely. Päivän järjestää Suomen geoteknillinen yhdistys. Osallistumismaksu 210 €.

INFRAN 60-VUOTISLIITTOPÄIVÄ 25.10.2014, Helsinki Muista ilmoittautua 10.10. mennessä hanna. johansson@infra.fi/puh.0400 343 155. Katso lisää sivulta 44.

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄ 5.–6.11.2014 M/s Baltic Queen -22 tunnin risteily Tallinnaan Aiheina muun muassa tienpidon rahoituksen suuntaviivat, työturvallisuus, asfaltin uusiokäyttö, tiemerkinnät, hankintamenettelyt, bitumin sideaineet sekä asfaltin historia. Osallistumismaksu 1-hh 390 €/hlö, 2-hh 340 €/hlö.

INFRA AKATEMIAN KOULUTUKSET: LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 9.–10.10.2014 Hotelli Haaga, Helsinki Teemoja ovat muun muassa ohjeiden ja lainsäädännön päivitykset, tunnelien ja kalliotilojen suunnittelu sekä tietomallinnus. Tilaisuudessa palkitaan vuoden panostaja. Tilaisuus järjestetään yhdessä Suomen Kalliomekaniikkatoimikunnan kanssa. Osallistumismaksu jäseniltä 360 €.

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Katja Niemelä puh. 0400 836 205

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564 Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563 Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

KORTTIKOULUTUKSET Tarkista syksyn koulutusten ajankohdat osoitteesta www.infra.fi/akatemia, akatemia@infra. fi tai puh. 050 527 5850.

Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

HARKITSETKO OPAS­­­­­­TE- TAI VAROITUS­­LAITE­­ HANKINTOJA? Osa liikennemerkkien sekä sulku- ja varoituslaitteiden määräyksistä muuttuu vuonna 2015. Lykkää hankintoja, jos mahdollista. Lisätietoa www.liikennevirasto.fi/julkaisut > Liikennemerkkien rakenne ja pystytys sekä sulku- ja varoituslaitteet


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

49


50

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

51


52

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

53


54

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

55


56

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

57


58

INFRA-LEHTI 4/2014


I N F R A R Y 6 0 V U O T TA

59


60

INFRA-LEHTI 4/2014

Profile for Infra-lehti

2014 | 4  

2014 | 4