Issuu on Google+

"Tietomallintamisen salat taitaville on infra-alalla kova kysyntä." s. 26 TALOUS JA RAHA

Pidentyneet maksuajat rassaavat infraurakoitsijaa. Kun rahoja voi joutua odottamaan viikkoja, pk-yrittäjä on lujilla. s. 10

SILTARAKENTAMINEN

Mikä ettei meilläkin voisi rakentaa siltoja näpsäkästi betonielementeistä? Vielä on matkaa läpimurtoon. s. 15

JÄSENET

Infralaisten kiekko putoaa jäähän Tampereella. Älä missaa vuoden päätapahtumaa, vaan ilmoittaudu Liittopäiville h.e.t.i. s. 43

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti    4/2013

www.infra.fi/lehti

Suomi vuonna 2033: röykkyistä 17 menoa ja romahtavia siltoja? SIVU

Suomen teille levitetään uutta päällystettä nyt samaa tahtia kuin 1960-luvulla. Päättäjiä ei kiinnosta tylsä infran ylläpito, kun näyttävämpääkin politiikkaa voi tehdä.


2

INFRA-LEHTI


4/2013

3


4

INFRA-LEHTI


4/2013

5


6

INFRA-LEHTI


4/2013

7


8

INFRA-LEHTI

SISÄLLYSLUETTELO

9 PÄÄKIRJOITUS

10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

10 TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

12 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

15 MIKÄ ETTEI?

17 SUOMI VUONNA 2033

24 MUN INFRA

26 TIETOMALLINTAMINEN VAKIINTUU

30 MIKÄ TYÖMAA?

33 K. REPOLAINEN

35 JÄSENSIVUT

36 PAAVON PAKINAT | SETT OCH HÖRT

39 KULMAKERTOIMET KUNTOON

42 IN MEMORIAM, YRITTÄJÄN FAKTA YM.

48 INFRA RY:N YHTEYSTIEDOT

17

Tänä vuonna Suomen teille levitetään asfalttia samaa tahtia kuin viimeksi 1960-luvulla. Miten väylien käy?

MARKUS VIIPERI

TYLSÄ AIHE. Infran kunnossapito ja hoito ei sytytä poliitikkoja palopuheisiin – ja korjausvelka saa kasvaa.

Nyt ajattelemme toisin. Visainen pulma, alan kehityksen tukko, ikuinen kanto kaskessa... Voisiko sen panna kuntoon näin?

M I K KO V Ä Y R Y N E N

Kun Terhi Kokkonen palasi Kallion lukiolaisena tutuille Siltasaarenkadun kulmille, hän palasi kotiin. Mallintaminen kaataa raja-aidat työn tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan väliltä sekä säästää rahaa ja aikaa. Mutta mallintajalta vaaditaan tarkkuutta.

Kahden pisteen vihje: kun tämä infrarakenne on valmis, sitä käyttää 60 000 ihmistä päivässä.

24

INFRA-lehden kolumnisti laukoo pesäkololta.

JUKKA JÄRVI

MUN INFRA. Juttusarjan aloittaa muusikko Terhi Kokkonen, jolle tärkeintä infraa on Helsingin Siltasaarenkatu.

Tilaaja, kenen rahoilla rakennat, kysyy Paavo Syrjö. Beställare – med vems pengar bygger du, frågar Paavo Syrjö. INFRA-lehti kiersi Suomen suvessa selvittämässä, mistä on INFRAn jäsenyritykset tehty. Harvelin pojat ovat ainakin rautaa!

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi KUSTANTAJA: Suomen Rakennusmedia Oy TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

39

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginström@infra.fi

TAITTO: akkudesign.fi ULKOASU: both.fi

ILMOITUKSET: Jarmo Kokkonen puh. 040 700 9775 jarmo.kokkonen@rakennusmedia.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, tunneleita, virkistysalueita ja elintärkeitä verkostoja, joissa kulkee vesi, lämpö, sähkö ja tieto. Osa jäsenistä tuottaa rakentamisessa välttämättömiä kiviaineksia. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

TILAUKSET: Marjaana Mäkelä puh. 050 563 4007 marjaana.makela@rakennusmedia.fi

KIRJAPAINO: Esa Print, ISSN 1797-0717


9

4/2013

PÄÄKIRJOITUS

Pidän työstäni, otan siis vapaata.

Anu Ginström Päätoimittaja

TYÖELÄMÄN JA TYÖHYVINVOINNIN tutkijat kuuluvat it-ammattilaisista. Eurotaantuman syventyessä rakenkiistelevän siitä, miten tärkeää lopulta on erottaa toi- nustyömaat uhkaavat hiljetä ja moni infrarakentaja sistaan työaika ja vapaa-aika. Tunnetun päivälehden miettii totisena ensi syksyn työtilannetta. Otapa tässä työelämäsivuilla kolumnisti ilkkuu niitä, joiden mie- sitten omaa aikaa ja pyrähtele, lenkkeile! Työ tai työn lestä eron tekeminen on tärkeää. Moinen ajattelu kuu- puute on mielessä alati. lemma ”perustuu käsitykseen, että työ on ikävää ja Nyt jos koskaan vapaa-ajan kunnioitus on tärkeää. iljettävää, eikä sitä saa päästää saastuttamaan omaa Osalla on edessä työnhaku ja uusien langanpäiden elämää”. Työ- ja vapaa-ajan erottaminen on teollisen kerääminen näppeihin; mistä ja miten lähtisin liikaikakauden ”uusi, huono keksintö” ja yhä useampi keelle, mistä urkenee uusi ura? Osa saa jäädä – entis”mieltää itsensä pikemminkin intohimoitäkin suuremman työtaakan alle. Loput seksi golfaajaksi kuin insinööriksi tai key painivat yrittäjinä elämänsä painia: miten account manageriksi”. selvitä laihan tilauskirjan kanssa, mitä Kolumnistin kuuluu provosoida ja läiihmettä tähän tilalle, mikä näistä ideoista kyttää bensaa, mutta ihan oikeasti. Se, että lähtisi vetämään? haluaa varjella vapaa-aikaansa työsaastuYksikään näistä tuskailijoista ei löydä Ideat itävät tukselta, ei tarkoita pavlovin koiran elämää; yhtälöönsä ratkaisua tuijottamalla sitä että olisi ehdollistunut tehtaan pillin puhal- levossa ja herkeämättä vuorokauden läpeensä. Ideat lukseen ja tarraisi patologisesti kahdek- luovuus kukkii itävät levossa ja luovuus kukkii joutilaisasta neljään -ajatteluun. Eikä se varsinmieli nollautuu rääkkitreejoutilaisuudessa, suudessa, kaan tarkoita sitä, että inhoaisi työtään. nissä. Ja ole vain se intohimoinen golItse teen töitä silloin, kun homma luis- mieli nollautuu faaja! Hyvät harrastukset omalla ajalla taa, kellonajalla ei niin väliä. Rönsyilystä rääkkitreenissä.” kantavat pitkälle myös työelämässä. huolimatta olen ehdoton oman ajan puolestapuhuja. En pidä karttuvista plussatunVAPAA-AJAN, LÄHEISTEN ja oman voinneista ja pyrin käyttämään ne pikimmiten nin tärkeys nousevat esiin tämän lehpois vapaana. Mielestäni ihminen tarvitsee säännöl- den yrittäjähaastatteluissa sivuilla 39–41. Tämä sota lisesti jaksoja, jolloin mielessä eivät risteile oman yri- voitetaan nyt tasapainottamalla työ ja vapaa-aika, ei tyksen tai työnantajan yrityksen tulostavoitteet ja dea- taistelemalla verissä päin viimeiseen mieheen. Jos dlinet. Aikaa, jolloin voi miettiä ihan omia tavoittei- koet olevasi umpikujassa oman jaksamisesi kanssa, taan ja omia arvojaan. Vetäytyä läheistensä kanssa sohota kipupisteisiin reilusti TYKillä – lisätietoa saat maalle, pyrähtää lenkkipolulle. Ei ole laisinkaan itses- sivulta 47. tään selvää, että tällaista aikaa jää, ellei sitä erikseen Itse painun tämän kirjoitettuani pehkuihin, sillä ja tietoisesti pyhitetä. iltatöiksihän tämä meni. Aion kuitenkin pitää ehtoon tunnit vapaana heti tilaisuuden tullen. En siksi, että MIKSI TÄMÄ AIHE pohdituttaa juuri nyt? Otsikot kir- työni olisi ikävää ja iljettävää, vaan koska työni on kuvat lomautuksista ja kilometritehtaalle joutuvista mukavaa. Haluan pitääkin sen sellaisena.


10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

OSAOlle huippulaite Metsolta Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikössä aloitti kivi- ja kaivosalan koulutusohjelma. Idea peruskoulutuksesta syntyi viitisen vuotta sitten, kun kaivosbuumi tuli Suomeen. Vaikka ala kärsii nyt maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta, GTK ennakoi Suomen kaivosteollisuudelle vahvaa kasvua lähivuosikymmeninä. Kysyntää ammattitaitoiselle työvoimalle on etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

OSAO on Suomen ensimmäinen oppilaitos, joka tarjoaa opetuskäyttöön täysin automatisoidun, liikuteltavan murskausaseman. Metson tela-alustainen Lokotracklaitos koostuu LT106-esimurskausja LT200HP-jälkimurskausyksiköistä sekä ST3.5-mobiiliseulasta. IC-sarjan prosessinohjaus liitetään Metson laitosautomaatiojärjestelmään. Kaivuriin tulee operointi- ja kameranäytöt. Kuljettaja voi ohjata prosessia kosketusnäytöllä käymättä koneilla, mikä lisää työturvallisuutta.

Palkittua kaivosautomaatiota Suomalaiskehitteinen kaivosautomaatiojärjestelmä mahdollistaa koneiden ohjaamisen etäyhteydellä. Etänä voidaan käyttää jopa kuormaajia ja dumppereita. Ohjaus siirtyy koneiden ohjaamoista vaikka kilometrien päähän esimerkiksi sinne, missä ihminen suorittaa lastaamisen tai lastin purkamisen. Siirtymät työkone ajaa lasertutkan ja etukäteen opetettujen reit-

tien tai karttojen avulla. Itsenäisen liikkumisen turvallisuuden takaa koneen ympäristöä luotaava lasertutka. Tietokoneen tulkitsema kuva kertoo esteistä tai vaaroista, ja näin kone pystyy reagoimaan esimerkiksi kiertämällä esteen. AutoMine-järjestelmä on käytössä jo yli kymmenessä kaivoksessa ympäri maailmaa. Sen kehittäjiä muistettiin kesällä Suomalaisella insinööripalkinnolla. Palkitut Janne Kallio, Riku Pulli ja Hannu Mäkelä tekivät kaivoshommista turvallista ja siistiä sisätyötä.

TÄSTÄ PUHUTAAN NYT

Pitkät maksuajat rassaavat infrayrittäjää Moni infra-alan pk-yrittäjä on saanut huomata, että päämiehelle lähetetyt laskut kotiutuvat entistä hitaammin. Maininnat aiempaa pidemmistä maksuajoista ovat hiipineet myös tarjouspyyntöihin. Tilanne on tuskastuttanut monia pienyrittäjiä, joiden talous on jo valmiiksi tiukalla. TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVA: JUKKA JÄRVI

E

urokriisin kourissa vähentyneistä urakoista kilpaillaan yhä kovemmin ja usein myös tiukemmin hinnoin. Nyt lisärasitteeksi ovat tulleet alati pidemmät maksuajat. Perinteisen 14 vuorokauden sijaan ne ovat venyneet ensin 21:een, sitten 30:een ja pisimmillään jopa 45–60 vuorokauteen. Tämän on huomannut myös vaasalaisen Raimo Asikainen Ky:n omistajayrittäjä Pasi Asikainen, jolla on asiasta sekä omakohtaista että yrittäjäkollegoilta kerättyä tuntumaa. Asikaisen mukaan selkeä käänne heikompaan alkoi syksyllä 2012. Entistä useammasta tarjouspyynnöstä alkoi löytyä maininta, että YSEn sijaan urakkasopimuksessa sovelletaan normaalia pidempiä maksuaikoja. Usein päälle tulee vielä 2–3 pankkipäi-

vän viive. Jos lasku syystä tai toisesta jämähtää päämiehen maksujärjestelmään, venyy lisäviive helposti viikoiksi. ”Monelle yhden tai kahden koneen yrittäjälle liiketoiminnan pyörittäminen kuukauden maksuajoilla on todella vaikeaa, sillä kassa ei kestä pieniäkään takaiskuja. Tällä menolla edessä on auttamatta konkursseja”, yrittäjä arvelee. Asikaisen mukaan tarjouspyyntöjen perkaaminen kannattaa tänä päivänä aloittaa suoraan loppupäästä. Jos siellä esitetyt maksuehdot ja -ajat tuntuvat kohtuuttomilta, kannattaa miettiä, onko niihin ylipäätään valmiuksia. Riski on osattava joka tapauksessa hinnoitella. ”Päätös on tietysti tällaisena aikana kova. Töitä on niukasti eikä yhdelläkään yrittäjällä ole varaa valittajan tai rettelöitsijän maineeseen. Isommissa yhtiöissä maksuliikennepolitiikka on usein yhtenäinen eikä

siihen välttämättä saa muutoksia edes neuvottelemalla. Ennen hommat sovittiin kumppanusten kesken, nyt tuijotetaan numeroita”, Asikainen harmittelee. Asikaisen 3,0 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän ja 15 henkilöä työllistävän yrityksen tilannetta on helpottanut se, että iso osa asiakkaista on julkisella sektorilla. Siellä maksuajat ovat toistaiseksi pysyneet tutuissa rajoissa.

Yleinen trendi Maksuaikojen asteittainen pidentyminen on alkanut näkyä myös Elinkeinoelämän keskusliiton tekemissä rahoituskyselyissä. EK:n pk-yritysasiantuntijan Jari Huovisen mukaan keskimääräinen maksuaika on nyt noin 28 päivää.


4/2013

98

11

%

PIENIÄ VIEDÄÄN? Sumuinen suhdannetilanne ja euroalueen sitkeä talous- ja velkakriisi on heittänyt varjonsa myös infra-alalle. Pk-yrittäjä tuskailee nyt hidasta rahan tuloa.

Se on pari päivää enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muutos ei Huovisen mukaan ole vielä hälyttävä, ja tilanne on eurooppalaisessa vertailussa edelleen hyvä. EU:n sisällä on käytössä jopa 60 päivän maksuaikoja. ”Huolestuttavaa kuitenkin on, että toimialojen ja yritysten välillä on todella isoja eroja. Pidentyneet maksuajat haittaavat jo monien yritysten päivittäistä toimintaa ja jopa koko toiminnan jatkuvuutta”, Huovinen toteaa. EK:n toukokuussa keräämien tietojen perusteella maksuajat olivat pidentyneet alkuvuoden aikana erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Esimerkiksi teollisuudessa maksuajat olivat keskimäärin 39 päivää. Infra-alan ohella varsinkin vientiorientoituneet pk-yritykset raportoivat jo melko yleisesti suurten kansainvälisten asiakasyritysten pidentyneistä maksuajoista. Osaselittäjänä on taantuma, joka on kiristänyt markkinatilannetta ja johtanut monella alalla hintakilpailuun. Tuloksena on ollut kassavirtaongelmia ja maksuvaikeuksia. Tilannetta vaikeuttaa se, että pankkien uudet vakavaraisuussäännökset ja lisääntynyt valvonta kiristävät käyttöpääomarahoituksen saatavuutta ja nostavat sen hintaa. ”Valtaosa yrityksistä hoitaa silti laskunsa edelleen säntillisesti”, Huovinen lisää.

Kuukausi on Skanskan käytäntö Skanska Infrassa tyypilliset maksuajat ovat alihankkijoiden suuntaan 30 päivää. Talous-

Rakennustyömaiden työntekijöistä 98 % maksaa verot Suomeen, kansalaisuudesta riippumatta. Ja elvytys ei kannata? Lähde: Verohallinnon veronumerorekisteri

johtaja Jouni Puupon mukaan ne on monen kumppanin kanssa jo vakioitu, joten niistä ei tarvitse enää erikseen neuvotella. Apuna on myös sähköinen laskutus. ”Maksuaikasuosituksemme ovat pysyneet ennallaan jo useamman vuoden. Pyrimme kuitenkin seuraamaan niiden toteutumista yhtiön sisällä entistä tarkemmin. Maksuajat ovat lopulta yksi tärkeimmistä työkaluista, joilla säädellään yrityksen kassavirtaa.” Skanskassa henkilöstöä koulutetaan asias­sa säännöllisesti. Samalla korostetaan oikeiden maksuaikojen käyttöä sekä velvollisuutta oikaista mahdolliset poikkeamat sovituista. ”Maksuaikojen lisäksi on tärkeää valvoa myös muiden maksuehtojen noudattamista. Keskimääräiset maksuaikamme ovat viime vuosina hiukan pidentyneet, kun tietoisuus niiden noudattamisen tärkeydestä on lisääntynyt”, Puuppo lisää. Nykyisessä markkinatilanteessa isotkin rakentajat ovat usein puun ja kuoren vä­lis­sä. Rakennuttajien urakkatarjous­pyyn­ nöissä on viime vuosina yleistynyt käytäntö, jossa huomattava osa urakkasummasta maksetaan vasta kohteen lopputarkastuksen yhteydessä tai sen jälkeen. ”Jos pääurakoitsija saa merkittävän osan rahoistaan vasta tuossa vaiheessa, se heijastuu väistämättä myös alihankkijoiden maksuehtoihin”, Puuppo muistuttaa. Vaikka maksuaikoihin on tullut kautta linjan pientä viivettä, ei niitä talousjohtajan mukaan kannata lähteä lukitsemaan lakipykälillä. ”Maksuajat ja muut ehdot ovat neuvoteltavissa oleva asia, joka lopulta muodostaa vain osan urakkaneuvottelun ja sopimusehtojen kokonaisuudesta.”


12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Puistolle karkkimesenaatti

FA Z E R

Ajat ovat ankeat, mutta karkinhimo ei hellitä. Fazer vahvistaa toimintaansa Lappeenrannassa. Tehtaaseen on avattu suklaarakeistamon tuotantolinja ja uusi lakulinjakin on tulossa. Myös infrarakentajat saavat osan­sa investoinneista, kun tehtaan viereen rakennetaan Marianne-karkin nimikkopuisto. Lähellä sijaitseva puistoalue, jolla ei aiemmin ollut virallista nimeä,

kunnostetaan Fazerin ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä. Klassikkokarkki Marianne luotiin Lappeenrannassa Chymoksen tehtaalla vuonna 1949. Makeismestarit Aimo Martikainen ja Antti Österman ideoivat karamellin, jossa yhdistyy venäläinen konvehtiperinne ja ranskalainen maku. Karkin valumuotti on ollut aina sama. Nimi tulee Ranskan vallankumousta kuvaavasta taulusta, jossa Marianne-niminen nainen heiluttaa Ranskan lippua.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kesäsesongin pyörteissä Näitkö tänään asfaltintekijän, radanrakentajan tai kadunhoitajan työssään? Putkia tien vieressä odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki ympäri Suomen. Totta vai tarua? INFRA-lehti soittaa ja selvittää. TEKSTI: ANU GINSTRÖM

KRISTIAN NYSTRÖM

Ykköstie, Lohja 10.6. klo 15.15

TURKU JÄÄ TAA. Työ vie murskamiehen kauas kotitoimistolta.

Puhelimessa: projektipäällikkö Kristian Nyström, Fjäder Group Mitä touhuat juuri nyt, Kristian? Ajan Turun toimistolta kohti Hausjärveä. Siellä meillä on päättyvä työmaa, jossa on murskattu meidän omasta ”montusta” kiviaineksia Finavialle kesän asfalttiurakoihin. Kiviaines päätyy Helsinki-Vantaan lentokentälle. Mitä teet Hausjärvellä? Projektipäällikkönä tarkistan, että murska on poistunut paikalta asianmukaisesti ja murskauksessa käytetty alue on kunnossa. Varmistan, ettei meiltä unohdu mitään – isolla murskausalueella auton kokoisetkin osat voivat hukkua. Mitä seuraavaksi? Jatkan vielä tänään Lapinlahdelle, jonne murska seuraavaksi siirtyy. Siellä alustan seuraavaa työmaata – kun toinen päättyy, toinen alkaa. Onko matkamiehen homma arkeasi? Osittain kyllä. Ajokilomet-

rejä kertyy 60 000–70 000 vuodessa. Joka viikko on pari matkapäivää. Lapinlahti on kaukaisin kohteeni, sinne on meiltä Paraisilta noin 500 kilometriä. Miten maailma paranee työsi tuloksena? Maailma toimii tehokkaammin, ja sitä kautta käytetään vähemmän energiaa. Valmistamalla laadukkaita päällystekiviaineksia vaikutamme myös esimerkiksi lentoturvallisuuteen. Teemme oman osuutemme laadusta niin, että se kelpaa kiitoradalle. Asteikolla 1–10, miten hyvältä työnteko maistuu juuri nyt? 11. On mukavaa, kun on paljon kohteita ja paljon järjesteltävää. Minulla on myös hyvät työkaverit, joiden kanssa ratkotaan haasteita. Nyt on ollut muutenkin hyvä päivä. Kenelle soitamme seuraavaksi? Soitetaan Juha Savolaiselle Mäntylä E&E:hen!


13

4/2013

Maa- ja vesirakennusalan työllisyystilanne oli edellisvuonna selvästi heikompi kuin vuonna 1982. Merkillepantavaa on, että vaikka maa- ja vesirakennustoiminta on supistunut, on talonrakennustoiminta edellisenä vuonna jatkunut vilkkaana. Lähinnä toiveita herättävät viitteet alkamassa olevasta noususuhdanteesta. Mikäli suhdannenousu on niin voimakas, että teollisuuden investointitoiminta olennaisesti vil-

kastuu, saattaa investoinneilla olla vaikutuksia myös maa- ja vesirakennusalalle, mutta todennäköisesti vasta vuonna 1985. Urakoinnin ja konevuokrauksen hintataso on voitava säilyttää kustannuksia vastaavalla tasolla. Työ kotiin hinnalla millä hyvänsä ei ole oikea periaate. Maltti on säilytettävä, on pantava ”jäitä hattuun”. Järjettömällä hintakilpailulla ei toiminnan jatkuvuutta pystytä turvaamaan. Osmo Mettänen Maansiirtolehdessä 1/1984

Väliaikaista taidetta Suomen Kuvanveistäjäliitto toi veistosnäyttelyn Hyvinkään asuntomessuille. Hieno idea, mutta miksi vain väliaikainen näyttely, ihmetteli INFRA-lehden testimessuilija. Suomeen mahtuisi enemmän ympäristötaidetta. Tämän kierrätetyistä leikkirekoista ja -kaivureista rakennetun hiekkalaatikkohirviön taiteili Sakari Kannosto. Sopisi moneen kuntaan viheraluetta piristämään!

JUKKA JÄRVI

30 vuotta sitten

J U H A S AV O L A I N E N

Viestitie 10, Naantali 14.8. klo 13.00

MONIPUOLISTA. Infran ammattilaiset taitavat myös mitä kummallisimmat nostopalvelut ja erikoiskuljetukset. Lavetille ui vartiolaiva Telkkä.

Kotkan satama 30.7. klo 10.45 Miten maailma paranee kun ahkeroit? No esimerkiksi nyt saadaan talteen pala historiaa, jotta tulevat sukupolvet pääsevät näkemään, miten isoisät rannikkovesiä ennen vartioivat. Mitä teet seuraavaksi? Tänään lähden vielä siirtämään murska-asemaa Lappeenrannasta Anjalankoskelle. Homma on huomisaamuun mennessä valmis. Tälle viikolle mahtuu toinenkin murskan siirto Haminan moottoritietyömaalla. Kenelle soitamme seuraavaksi? Mitä jos otetaan yhteyttä JJ Kaivin Ja Kallioon Uuteenkaupunkiin, siellä Jorma Marjaniemeen?

Irtoava kivi hyödynnetään heti paikan päällä erilaisissa rakennustyömaan louhe­ rakenteissa.

J A R K KO S I R K I Ä

Puhelimessa: kuljetustyönjohtaja Juha Savolainen, Mäntylä E&E Mitä siellä satamassa tapahtuu? Lastaamme vartiolaiva Telkkää lavettiauton kyytiin. 1958 rakennettu alus viedään varastoon, jossa sitä vähän fiksataan ennen kuin se siirretään merimuseoon. Onko tämä sinulle tyypillinen työpäivä? Yleensä olen konttorilla, korjaamolla ja saattoautossa. Hoidan projektikuljetuksia kuten kivimurskaamoiden siirtoja, isoja teollisuuskuljetuksia ja talojen siirtoja. Teen tarjouslaskentaa, tuuraan tarvittaessa ajojärjestelijää ja näin loma-aikaan ajan lavettiakin.

Kyllä. Olen tehnyt murskausta ja louhintaa vuosikaudet, tosin nyt on vähän laajennettu maarakentamiPuhelimessa: työnjohtaja Jorma sen puolelle. Tällä työmaalla on eriMarjaniemi, JJ Kaivin ja Kallio tyistä, että louhimme voimalinjoMitäpä siellä on työn alla? Täällä jen alta – työturvallisuus on ihan tehdään parhaillaan tulevan sähkö- yk­kös­asia. aseman pohjaa voimalaitoksen Milloin työpäiväsi alkoi? Seitsekupeessa. Pohjaurakka alkoi touko- mältä alkoi ja neljältä päättyy. Tänä kuussa ja valmistuu 27.9., minkä jäl- päivänä pyritään pitämään päivät keen tänne tulevat sähköaseman vakiomitassa. rakentajat. Miltä rakentajan syksy näyttää, Kerro jotain työmaan avainlu- onko kiinnostavia keikkoja tiekuja! Olemme louhineet kalliota dossa? Työ on nykyään nopeatemarviolta 70 000 kiintokuutiometriä, poista ja tulevia työmaita on mahdojosta tulee noin 190 000 tonnia lou- ton ennustaa. Kaikki työmaat ovat hetta. Tästä vain 50 000 murska- yksilöitä ja omanlaisiaan. taan, paikalla on kaksi murskaHei, kenelle soitamme nyt? asemaa. Haastateltavaksi voisi ottaa Onko tämä ihan tyyIsmo Forsmanin NCC RAKENNUS­ pillinen työkeikka? Kaakkois-Suomesta. AINETTA LÄHELTÄ.


14

INFRA-LEHTI


15

4/2013

MIKÄ ETTEI?

Työmaat sujuviksi siltaelementeillä PULMA:

RATKAISU:

Suomessa sillat syntyvät useimmiten paikalla rakentaen. Tämä edellyttää muun muassa puurakenteisten muottien nikkarointia paikan päällä. Siltatyöt kestävät todella pitkään tieliikennettä häiriten.

Betonisiltoja voitaisiin tehdä elementtirakenteisina. Siltatyömaista tulisi lyhytkestoisempia ja ne aiheuttaisivat vähemmän häiriöitä. Näin tehdään jo muualla – mikä ettei toimisi meilläkin?

Suunnittelujohtaja Anssi Laaksonen, A-Insinöörit Suunnittelu – toimisiko tämä?

ELEMENTTIRAKENTEISTEN SILTOJEN estetiikassa on kuitenkin haasteita. Rakenteen alapinnan murtoviivan kaltainen tasausviiva ja vaakageometria johtavat helposti kömpelyyteen. Siltaan muodostuu normaalisti myös paljon erityyppisiä saumarakenteita, joiden pitkäaikaiskestävyys Suomen pohjoisissa olosuhteissa on varsin

”Toimii – tietyin reunaehdoin.”

Keneltä kysyimme? A-INSINÖÖRIT

SILTOJEN PÄÄRAKENNUSMATERIAALEJA ovat heikko. Siltarakenteiden elementeistä tulee pitbetoni, teräs ja puu. Betonisen sillan yleisin kistä jänneväleistä ja suurista kuormista johtuen rakentamismenetelmä on paikalla valaminen. raskaita, mikä aiheuttaa kuljetukselle ja asenMenetelmä on hioutunut ja kehittynyt etenkin nukselle haasteita. Ja toki väylähankkeissa rakenvalumuoteissa käytettävän puumateriaalin hel- netaan muutakin kuin siltoja – liikennehaitan pon saatavuuden ja näin kehittyneen arviointi nimenomaan uusien siltojen rakenteen muovattavuuden johdosta. osalta ei siis ole yksiselitteistä. MIELESSÄ Betonisia elementtirakenteisia silYksi ratkaisuehdotus voisivat olla ­I NFRA-ALAA toja on rakennettu ja niistä on olekorkealaatuiset betonielementit, ­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ massa myös Liikenneviraston tyypjotka toimivat samalla kansirakenRATKAISU? pisuunnitelmasarjoja. Teräs- ja puuteen valumuottina. Elementtien VINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI rakenteisissa silloissa käytetään varaan tehty kansirakenteen valu voienemmän elementtirakentamisen kaltaisiin lopuksi jälkijännittää yhdessä taisia menetelmiä. elementtien kanssa. Elementit voisivat Betonisten elementtirakenteiden etuna on, olla geometrialtaan muita kuin suoria, jolloin että elementit pystytään valmistamaan hyvissä esteettisiltä ongelmilta voitaisiin osin välttyä. olosuhteissa korkealaatuisina. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys voi olla paikalla valettuja ELEMENTTIRAKENTEISEN KEHITTYMINEN vaatii rakenteita parempi esimerkiksi pakkasenkestä- vahvaa yhteistyötä ja kehityshalua useiden osavyyden osalta. Tehdasolosuhteissa pystytään puolten kesken. Mukaan tarvitaan Liikennevimyös käyttämään korkealujuusbetonia, jolloin rasto, suunnittelijat, urakoitsijat ja elementtien siltoihin saisi tämän osalta hoikempia raken- valmistajat. teita. Lisäksi elementtirakenteisissa silloissa sillan rakentamisaika lyhenee. ARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ

Anssi Laaksonen TkT Anssi Laaksonen toimii A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä suunnittelujohtajan tehtävässään pääasiassa siltojen ja muiden vaativien rakenteiden parissa. Hän työskentelee myös sillan­ rakennustekniikan yliopistoopettajana ja siltarakenteita käsittelevän tutkimusryhmän vetäjänä Tampereen teknillisel­­ lä yliopistolla. Innoituksen suunnittelu- ja tutkimustyöhön hän sai tiedon­janosta siltarakennusta kohtaan.


16

INFRA-LEHTI

HELPPO LUVATA. Komeita uudisinvestointeja kelpaa luvata, mutta infran ylläpito ei herätä tunteita. Äänestäjä ei heti näe, tuliko tien pintaan 5 vai 15 senttiä päällystettä.


17

4/2013

MIHIN SUUNTAAN, SUOMI-INFRA? Teiden rapistuva kunto ei ole enää uutinen. Myös siltojen ja ratojen kunto heikkenee nopeasti. Miten tähän on tultu ja mitä pitäisi tehdä? Miltä Suomi näyttää nykymenolla vuonna 2033: kilpailukykyiseltä yhteiskunnalta vai kehitysmaalta? TEKSTI: SARI OKKO, KUVITUS: MIKKO VÄYRYNEN

F

aktojen perusteella Suomen väylästön suuntana on jatkuva alamäki, jossa vauhti vain kiihtyy. Alamäelle löytyy helposti ainakin yksi syntipukki: rahan puute. Vuosittain uudelleen päällystettävien tiekilometrien määrä on nyt puolet siitä, mitä kestävä ylläpito asiantuntijoiden mukaan edellyttäisi. Määrärahojen niukkuuden­ vuoksi keskimääräinen uusimiskierto on ny­kytahdilla noin 26 vuotta, vaikka tavoite on 13. Huonokuntoisimpia asfalttiteitä muutetaan jo sorateiksi. Tänä vuonna uuden päällysteen saa koko maassa 2 000 kilometriä, mikä vastaa 1960-luvun tilannetta. Korjausvelkaa tiestölle on kertynyt 1,5 miljardia euroa. Miten tähän on tultu? ”Näkisin ison kuvan raadollisesti poliittisen päätöksenteon kautta. Painopiste on siirtynyt uuden infran rakentamisen sijasta sen ylläpitoon, mikä ei ole kovin näyttävää ja kiinnostavaa. Rahat halutaan kohdentaa poliittisen suosion kannalta kantavampiin asioihin, hyvinvointiyhteiskunnan muiden etuuksien ylläpitämiseen, mutta ei tylsään infraan”, professori Pauli Kolisoja Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitokselta sanoo. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä toimiva kansanedustaja Markku Rossi on samoilla linjoilla. ”Kyse on pitkäaikaisesta rakenteellisesta ongelmasta. Infran ylläpito ei ole kovin mediaseksikäs laji, ja infrasta on ollut ikään kuin helppo säästää. Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös asenteesta.”

Rahat halutaan kohdentaa poliittisen suosion kannalta kantavampiin asioihin, hyvinvointi­ yhteiskunnan muiden etuuksien ylläpitämiseen, mutta ei tylsään infraan.”

Kolisoja muistuttaa, että ongelma on vähitellen kumuloituva ja itse itseään ruokkiva. ”Ylläpidosta voi jossain määrin ottaa förskottia, mutta pian alkaa tulla raja vastaan. Vähäinen ylläpito ei riitä pitämään murenevaa verkostoa kunnossa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa pääoman ulosmittausvara alkaa olla käytetty. Korjaaminen ja kunnon ylläpitäminen tulee koko ajan työläämmäksi ja kalliimmaksi.” Rossin mukaan yhdelläkään hallituksella ei ole puhdasta kaulusta. Jälkeenjääneisyys on alkanut jo 1990-luvulla.

Palvelutasoajattelu tuli ja jyräsi Määrärahojen niukkuuteen on viime vuosina vastattu tehostamalla toimintaa kilpailutuksen avulla. Näin tieverkon hoidossa on saavutettu 25–30 prosentin säästöt. Liikenneviraston ylijohtaja Raimo Tapion mukaan tällä on pärjätty 2000-luvulle asti, mutta nyt tie on käyty loppuun. Kilpailuttamalla ei voida enää säästää. ”Tilalle on tullut palvelutasoajattelu, jonka mukaisesti pääverkon tasoa ylläpidetään, mutta muualla palvelutaso heikkenee. Enää ei oleteta, että kaikki väylät olisivat samalla tasolla. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että kun päällysteiden kunto heikkenee, niitä aletaan rullata pois ja laitetaan soraa tilalle.” Markku Rossia tämä harmittaa. ”Monelle autoilijalle kyse on elinkeinosta. Esimerkiksi mansikkakuljetukset eivät kestä täryjyräkuljetusta. On selvää, että kun väylästö on huonossa kunnossa, kuljetukset vaurioituvat ja lastit liikkuvat. Las-

>


18

INFRA-LEHTI

TOTUUS VOI MASENTAA. Nykyisellä rahoitustasolla Venäjän tiet ovat Suomen väyliä tasokkaammat vuonna 2020.

tien vaurioituminen ja kuljetusten hidastuminen maksavat rahaa ja heikentävät kilpailukykyä. Kuka maksaa vahingot?”, hän kysyy. Tapion mukaan alemman verkon teitä on korjattu Suomessa joissakin tapauksissa jopa liian hyvälle tolalle tien käyttöön ja liikennemääriin verrattuna. On tehty yli-investointeja. ”Yhteiskunta muuttuu, ja väylästön tilanne sen mukana. Tänä päivänä ei ole välttämätöntä, että verkon kunto nostettaisiin 40 vuoden takaiselle alkuperäistasolle. Tilanne pitää suhteuttaa liikenteeseen ja varallisuuteen.”

Vaihtoehtona yksityistäminen? Kun tiet ja radat ovat valtion omistuksessa, ne on lain mukaan pidettävä tietyssä kunnossa. Jos rahat eivät riitä eikä priorisointikaan auta, voidaanko harkita omistajuuden jakamista? ”Omistajuusvaihdoilla valtion omaisuutta voitaisiin siirtää kuntien ja yksityisten omistukseen. Kunnille tämä on mahdoton vaihtoehto, koska ne ovat pulassa jo nyt oman katuverkkonsa kanssa. Tällaista päätöstä ei kukaan poliitikko tule tekemään”, Tapio toteaa. ”Yksityisteiden kunnossapidosta on itse asiassa leikattu rajuimmin. Lipposen hallitus leikkasi kaiken tuen yksityisteiltä vuonna 1995. Sen jälkeen tilanne on

elpynyt, mutta taas ollaan menossa alaspäin kuin lehmän häntä. Ensi vuodelle on luvassa viisi miljoonaa euroa, kun vielä hetki sitten tuet olivat 21 miljoonaa euroa”, Rossi lataa. ”Tukien leikkaaminen on takapajuista hommaa, sillä yksityistiet liittyvät paitsi ihmisten liikkumiseen myös moniin elinkeinoihin. Yksityistiet tuottavat valtiolle myös rahaa, sillä tienhoitokunnat maksavat arvonlisäveroa.” Entistä raskaampien jättirekkojen tulo Suomen teille vie Rossin mukaan tilannetta entistä hullumpaan suuntaan. ”Jo pelkästään huonossa kunnossa olevien siltojen merkitseminen varoituskyltein maksaa pitkän pennin. Teollisuuden pyörät pitäisi saada pyörimään. Hallitus kaivaa nyt uusia monttuja.”

Suomi vuonna 2033 Jos nykyistä menoa jatketaan, tie ei ole yhdenkään asiantuntijan mukaan ruusuinen, pikemminkin röykkyinen. ”Ilman korjausliikkeitä Suomi alkaa näyttää taantuvalta yhteiskunnalta. Tässä muhii imagovaara: vaikka muu infra toimisi, teiden kunnon perusteella voi piirtyä kuva, josta voi kärjistetysti saada kehitysmaavaikutelman”, Pauli Kolisoja miettii. Markku Rossi on samaa mieltä. ”Tätä menoa Venäjä

Pitkospuiden ja moottoritien välille mahtuu paljon erilaisia vaihtoehtoja.”


19

4/2013

ajaa jo vuonna 2020 Suomen ohi väylästön kunnossapidossa. Vuonna 2033 yhä useammat sillat ovat romahtamisvaarassa ja yhä useammille teille joudutaan antamaan nopeusrajoituksia tai kelirikkovaroituksia.” Liikennevirastokin myötäilee. ”Jos näin jatketaan, niin surkealtahan tilanne näyttää. Suomi ei toimi ilman kunnossa olevaa infraa”, ylijohtaja Raimo Tapio myöntää. Professori Pauli Kolisojan mielestä kilpailukykyä on haettava Suomessa toimivalla infralla, koska esimerkiksi työvoimakustannuksilla emme siihen pysty. Kuljetusten pitää toimia.

Teollisuuden pyörät pitäisi saada pyörimään. Hallitus kaivaa nyt uusia monttuja.”

”Jo 1980-luvulla puhuttiin aikapommista” Johtaja Heikki Jämsä INFRA ry:stä toteaa, ettei infra ole itseisarvo sinänsä, vaan sen tehtävänä on tukea muiden talouden sektoreiden kehitystä ja kasvua. ”Mikäli emme pysty ylläpitämään kilpailukykyistä logistiikkaa ja infrastruktuuria, teollisuuden logistiikkakustannukset nousevat ja tavarankuljetusten toimintavarmuus heikkenee. Tämä puolestaan heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Infran kunnon heikkeneminen lisää paineita teollisuuden kustannusten nousulle. Lisäksi tuleville sukupolville jätetään suuri hintalappu korjausvelan kasvaessa entisestään.”

Hiussuonet kuolletetaan? ”Tyytymättömyys vähäliikenteisen tieverkon kuntoon on jossain määrin lisääntynyt samalla, kun teiden kunto on huonontunut. Toisaalta tyytymättömyys päätiestöönkin on kasvanut, vaikka sitä on pidetty hyvässä kunnossa”, tienpidon asiantuntija Vesa Männistö Liikennevirastosta kertoo. Määrärahojen puute näkyy eniten vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä ja sorateillä. Ratapuolella tilanne on valoisampi, mutta sielläkin joudutaan Männistön mukaan miettimään erittäin vähäliikenteisten osuuksien kunnossapitotason merkittävää laskemista. ”Se voi johtaa joidenkin rataosien poistamiseen käytöstä. Vesiväylillä merkittävää palvelutason laskua ei ole odotettavissa.” ”Liikenteen asiakaspalvelukeskukseen tulee vuosittain noin 45 000 yhteydenottoa koskien tieasioita ja jonkin verran myös merenkulun ja rautatieliikenteen yhteydenottoja. Tilastoinnin perusteella voidaan todeta pientä kasvua tiestön kuntoon ja hoitoon liittyvissä asioissa”, tekninen asiantuntija Johannes Järvinen Pirkanmaan ely-keskuksen Liikenteen asiakaspalvelusta toteaa.

>


20

INFRA-LEHTI

Infrarakenteissa on kiinni miljardeja euroja, pelkästään teissä 15 miljardia. Ylläpidosta nipistäminen nakertaa tätä kansallisomaisuutta, mutta selvimmin kärsii hyvinvointieuroja tuova vientiteollisuus.

Tapio ei pidä tilannetta kriittisenä. Hänestä palvelutaso ei ole vielä niin huono, että se vaikuttaisi kilpailukykyyn, eivätkä elinkeinoelämän kuljetukset toistaiseksi kärsi teiden, siltojen tai ratojen kunnosta, vaikka huonoa kuntoa onkin käytetty vuosikausia perusteluna lisämäärärahojen saamiseksi. ”Jo 1980-luvulla puhuttiin aikapommista, joka muhi tieverkon alla. Tuolloin ajateltiin, että tiet suorastaan hajoavat alta pois. Näin ei kuitenkaan koskaan käynyt.” Rossi sanoo saavansa paljon palautetta, jossa kysellään, kannattaako pohjoiseen edes kehittää yritystoimintaa, jos väylästöön ei panosteta. ”Menevätkö investoinnit susille? On selvää, että Suomessa pitää investoida myös alueille, joissa on vähemmän väkeä. Pitkospuiden ja moottoritien välille mahtuu paljon erilaisia vaihtoehtoja.”

”Äly ei auta, jos tie on hajalla” Mitä sitten pitäisi tehdä? ”Tarvitaan pitkäjänteinen perusväylänpidon toiminta- ja rahoitussuunnitelma siten, että nykyinen akuutti tilanne saadaan harkitusti hallintaan. Tämä edellyttää valtiolta sitoutumista yli vaalikausien. Tulee tehdä kansallinen yksimielinen päätös yli puoluerajojen teollisuuden kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja työllisyyden varmistamiseksi”, Jämsä aloittaa. ”Usein sanotaan, että köyhällä on varaa olla innovatiivinen: tilanne pakottaa keksimään jotain uutta. Suomalaiset ovat innovatiivisia, joten varmasti jotain uutta tällekin rintamalle keksitään. Sitä ei kuitenkaan kukaan

Suuntana alamäki

Omistajuus­vaihdoilla valtion omaisuutta voitaisiin siirtää kuntien ja yksityisten omistukseen. Kunnille tämä on mahdoton vaihtoehto, koska ne ovat pulassa jo nyt katuverkkonsa kanssa.”

tiedä, millä aikataululla. Selvää on, että pelkkien puheiden sijaan tarvitaan myös tekoja”, Tapio sanoo. Kolisoja uskoo, että infran rahojen puolustamisen pitäisi nykytilanteessa muuttua kiinnostavasi. ”Tästä on nyt merkkejä ilmassa. Kun tavallinen kansalainenkin näkee teiden kunnon, poliitikkojen kiinnostus herää”, hän pohtii. Kolisoja peräänkuuluttaa myös tutkimukseen investoimista. ”Erityisesti tiealan tutkimustoiminta on hiipunut 2000-luvulla. Tutkimuksen avulla uuden teknologian hyödyntämistä voidaan tehostaa. Jotta älyteknologian avulla voidaan optimoida liikennettä, teiden pitää olla kunnossa. Pelkkä äly ei auta, jos tie on jo hajalla.” Kolisoja ryhtyisi korjausliikkeisiin mieluiten pikaisesti ja kohdentaisi täsmätoimenpiteitä todellisiin ongelmakohtiin. Tässä mittausteknologia on suureksi avuksi.

Yksi prosentti infraan? INFRA ry ja Rakennusliitto ry ovat ehdottaneet, että infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään jatkossa yksi prosentti bkt:stä. Rossin mielestä korvamerkitty määräraha on erinomainen ehdotus, mutta budjettirahan ohella tarvittaisiin myös muuta, esimerkiksi eläkeyhtiöiden rahaa. ”Tarvitaan useita rahoitusmetodeja, sellaisiakin, jotka eivät ole suhdanneriippuvaisia.” Tapiolla ei olisi mitään sitä vastaan, että INFRAn ja Rakennusliiton huutoon vastattaisiin.

Liikenneverkot: kunto 2009 2007

7½ • Maantieverkko: 6½ • Raideverkko: 7+

8–

2011

2013

7

KEHITYS

• Vesiväylät: 8 • Lentoasemaverkosto: 8½ Lähde: Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013, www.roti.fi

>


4/2013

21


22

INFRA-LEHTI

Näin Pohjoismaat satsaavat väyliin

Asiantuntijoiden mukaan perusväylänpitoon tulisi saada vuotuinen 300 miljoonan euron tasokorotus.”

Teiden ylläpito, tuhatta euroa / km

••

Suomi: 6 Ruotsi: 12

••

Norja: 15 Tanska: 46

Ratojen kunnossapito, tuhatta euroa / km

••

Suomi: 34 Ruotsi: 68

••

Norja: 137 Tanska: 152

Lähde: Liikennevirasto

”On kuitenkin epätodennäköistä, että tällaista rahaa ikinä korvamerkittäisiin. Samalla tavalla rahaa pitäisi korvamerkitä vaikka koulutukseen ja terveydenhoitoon.” Jämsä pohtisi vakavasti liikenneinvestointien irrottamista valtion budjettikehyksistä. Tätä tarkoitusta varten tulisi perustaa valtiollinen Infra Oy, jonka avulla voitaisiin hoitaa suurten investointihankkeiden toteutus joustavasti ja taloudellisesti. Lisäksi hän pitää mielenkiintoisena ajatuksena esitettyä uuden rakennetun ympäristön ministeriön perustamista. ”Kannatan ehdottomasti Infra Oy:n perustamista. Sen pitäisi olla tämän vuosikymmenen puolivälin asia”, Rossi kuittaa. Mikä raha sitten riittää? Maaliskuun kehysriihessä päätettiin, että isoihin tiehankkeisiin suunnatuista rahoista ohjataan teiden ylläpitoon sata miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2016 alkaen. ”Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan perusväylänpidon rahoitukseen tulisi saada vuotuinen 300 miljoonan euron tasokorotus. Esimerkiksi päällysteiden uusimiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tarvittaisiin välittömästi 60 miljoonaa euroa vuodessa lisärahoitusta”, Heikki Jämsä muotoilee. Rossi pukee asian sanoiksi hieman toisin: ”Nykyinen hallitus on luvannut yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Monet ovat katteettomia lupauksia ja sellaisia vekseleitä, joihin kukaan ei nimeään kirjoita. Tulevaisuus on tehtävä nyt eikä joskus. Kun puhutaan sadasta miljoonasta, puhutaan summasta, jota voisi verrata siihen, että pikkupoika pissaa lumikinokseen.”

Näin se on ”Suomen tiet ovat vaarallisen huonossa kunnossa. Pikapaikkaukset eivät kestä ja uusiutuvat reiät ovat entistä pahempia. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia veronmaksajille. Päättäjät hyväksyvät teiden rapautumisen, vaikka kaksi kolmasosaa tavaroista ja yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä kulkee kumipyörillä.” Pasi Nieminen, Autoliiton toimitusjohtaja

Kuntainfran tilanne

Kuntaliitto on huolissaan ”Nykyinen tilanne, jossa valtio vyöryttää väylästöään kuntien lainoitettavaksi tai maksettavaksi, on meille suuri murhe. Kaikki valtion väylästöön käytettävät rahat ovat pois kuntien omasta katuverkosta”, yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta sanoo. ”Valtion toimintatavasta on tullut vähitellen maan tapa. Kyllä valtion pitäisi vastata omista velvoitteistaan. On myös muistettava, että erikokoisissa kunnissa ja kaupungeissa on erilaiset tarpeet ja resurssit. Toisilla voi olla kiinnostusta ja mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin, mutta sen ei pitäisi olla ehtona”, yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi lisää. Kuntien infran arvo on noin 65 miljardia euroa. Sen merkitystä ei Kuntaliiton mukaan kuitenkaan tunnisteta riittävästi koko kunnan kehittämisen perustana. Taloudellisesti vaikeina aikoina on vaarana, että välttämättömiä korjausinvestointeja lykätään ja ylläpitorahoja vähennetään. Tämä johtaa pidemmällä aikavälillä suuriin kustannuksiin.

Kuntaliitossa on laskettu, että vuosittaiset katujen kunnossapitokulut ja pikkukorjaukset maksaisivat noin 3 000 euroa kilometriltä. Jos kadun päällyste päästetään halkeilemaan ja rikkoutumaan, korjaaminen maksaa helposti jo 90 000 euroa kilometriltä. Pahimmillaan huonosti hoidettu katuverkko heijastuu myös vesihuoltoverkostoihin. ”Koska infran ylläpito on jäänyt riittämättömäksi, useimmille Suomen kunnille on syntynyt korjausvelkaa. Pyrimme nyt luomaan kuntien kanssa yhteisiä pelisääntöjä korjausvelan laskemiseksi ja pienentämiseksi, sillä kiinni sitä ei valitettavasti tässä taloustilanteessa saada. Korjausvelan pitäisi näkyä selvänä lukuna kunnan taseessa”, Rontu toteaa. Rontu ja Kämppi arvelevat, että saattaa tässä olla peiliin katsomi­ senkin paikka. ”Olemmeko osanneet viestiä päättäjille infran tärkeydestä riittävän hyvin? Nyt tunnelma on se, ettei infraa arvosteta riittävästi, jolloin siitä on helppo vetäistä jälleen siivu pois.”


4/2013

23


24

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

”PITÄKÄÄ

TÄSSÄ! Tällä kadulla laulaja opetteli kävelemään ja tätä hän tamppasi ylös vastaeronneena nihilistinä.

ORIGINAALI. Laulaja ja lauluntekijä Terhi Kokkonen syntyi Siltasaarenkadulle ja vie nyt sitä pitkin lapsensa hoitoon.


25

4/2013

HUOLTA

SILTASAARENKADUSTA!” Seison Pitkällä sillalla. Tästä alkaa Siltasaarenkatu, rasittava suora Kallion kirkolle, jonka ylös junttaaminen rattaiden kanssa helmikuun loskamyrskyssä saa kasvoille epäuskosta jähmettyneen ilmeen. Toisaalta suoran alas hölkkääminen kuolleiden kuukausien jälkeen muokkaa kasvolihakset uusiksi, idioottimaiseen hyvän olon järjestykseen. TEKSTI: TERHI KOKKONEN, KUVA: MARKUS VIIPERI

Monina kuukausina Helsingin roudan läpitunkema maa kutsuu ihmisiä jämähtämään. Aina silloin tällöin tätä vastaan kuitenkin kapinoidaan.”

NYT KUN LÄHTEE KÄVELEMÄÄN, vastaan tulee kaikenlaista. Dena, humanisti, nisti, elämäntapaäiti, kerjäläinen, hippi, hipsteri ja joku joka ainakin näyttää rikkaalta, kunnes astuukin äkkiä Sokoksen ovista sisään. Hakaniemen Sokos. Tavaratalo, jonka olemassaolon syvällinen ymmärtäminen vaatisi niin monta lisäkäyntiä, että se valitettavasti tullaan lopettamaan ennen tämän tietoisuuden syntyä, mutta joka vielä kutsuu vaatimattomana Siltasaarenkadun kulkijoita pölyisiin kerroksiinsa. Tavaratalojen perintöprinsessa saa jäädä tälläkin kertaa. Ohitan sen ja vastaani virtaavat kaupunkilaiskerrostumat ripein askelin ja äkkiä melu viiltää tärykalvoja. Olen saavuttanut työmaan. Ratikkakiskoja korjataan ja vesikattoa uusitaan. Asfaltti revitään auki tunnollisella innolla ja kun yksi kohta paikataan, jossain jo piikataan. Jos pakenisin paikalta ja kääntyisinkin vasemmalle, saapuisin Paasipuistoon, unohdettuun keitaaseen, jonka maisema-arkkitehtuuri tuo etäisesti mieleen suurkaupungin, ja jonka penkeillä minulla on New York -vajareissani tapana istua ja imeä kitusiini lämmintä maitoa so. lattea, mutta tänään ei ole aikaa nostalgialle eikä romantiikalle. Jolkotan rennosti suojatien yli torille. TORIN MUKULAKIVIÄ LASKIESSANI Siltasaarenkatu tuntuu hetken kaukaiselta. Se nukkuu jossain valkoisen pressun alla ja minun on kierrettävä muutama työmaa-aita liikaa saadakseni sen taas jalkojeni alle. Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteyksessä kaunis sää on äkkiä poissa ja ilma täyttyy pakokaasusta ja vesitihkusta. Vähän sen jälkeen kun Siltasaarenkatu muuttuu kävelykaduksi, ohitan synnyintaloni. Viidennessä ker-

roksessa hiivin pois alkovista, jossa siskoni kanssa nukuin. Nousin ikkunalaudalle, avasin ikkunan, työnsin pääni ulos ja katselin alhaalla hitaasti liikkuvaa punaisten perävalojen helminauhaa joka ikinen yö siihen asti, kunnes täytin viisi ja jouduin muuttamaan erään sinileväisen järven rannalle. Kaipasin silloin Siltasaarenkatua, tuijotin tyhjää mustaa pihaa, jota kukaan ei hiekoittanut. Onneksi minulla oli älliä palata heti kun se vain oli mahdollista. Jo kuusitoistavuotiaana sain kokea itkunsekaista jälleennäkemisen riemua oksentaessani eräänä syysiltana kadun tutuille kiville. Saavun Neljännelle linjalle. Katu loppuu siihen. Viikko sitten seisoin tällä samalla paikalla ja vedin syvään henkeä. Katu oli täyttynyt tuhansista ihmisistä, jotka huojuivat musiikin tahdissa. Monina kuukausina Helsingin pikkukaupunkimainen tunnelma kutsuu ihmisiä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja sen roudan läpitunkema maa kutsuu heitä jämähtämään. Aina silloin tällöin tätä vastaan kuitenkin kapinoidaan. Istuin alas keskelle iloista inhimillistämispyrkimystä ja elokuinen aurinko lämmitti minunkin kasvojani.

HYVÄT KADUNRAKENTAJAT. Pitäkää huolta Siltasaarenkadusta. Se on ollut mukana elämäni vitsikkäissä käänteissä useammin kuin mikään muu katu, tie tai polku. Tuo Kallion kolkko portinvartija, runko, josta Ympyrätalo, Areenantalo, Metallitalo ja Hakaniemen halli kasvavat kuin raskasmetallin-, kalatiskin- ja ookoo hintaisen bissen -hajuiset oksat, ja jonka latvaa koristaa jumalan huone. Lars Sonckin jylhä harmaagraniitti. Tai jos kolmevuotiaan poikani silmin katsoo, R2D2robotti. Robotti, jota kohti Tähtitorninmäki talvisin kohottaa sinisenä hohtavan lasermiekkansa.


26

INFRA-LEHTI

INFRA-ALA OPPI

VILLI VISIO. Infra FINBIMin visio on, ett채 vuonna 2014 kaikki isot infratilaajat tilaavat vain mallipohjaista palvelua. Kuvassa tietomalli Helsingin Vartiokyl채nlahden tulvavallista ja silloista.


27

4/2013

TEHOSTAMAAN Suomen infra-ala rämpi takasuoralta USA:n kintereille tietomallinnuksen hyödyntämisessä. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: SIPTI INFRA OY

INFRA-ALAN PALVELUTARJONNASSA suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito ovat pitkään pysytelleet omissa siiloissaan. Nyt perinteisestä vaiheajattelusta siirrytään tietomalleja hyödyntävään palvelutuotantoon. Näin visioi VR Trackin tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen. Hän on juurruttanut alalle uutta ajattelutapaa Infra FINBIM -hankkeessa, jossa tilaajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja softatoimittajat ovat yhdessä määritelleet mallintamisohjeet sekä testanneet ja opetelleet käytäntöjä. Hankkeen hedelmiä voivat hyödyntää ilmaiseksi kaikki. Siilojen aukeaminen lisää yhteistyötä ja poistaa siten kehityksen jarruja. Laatusen mielestä suunnittelijat ovat jo kehityksessä kartalla, eikä pullonkaula ole enää rakentajissakaan. ”Tilaajat ovat nyt ratkaisijana. He tekevät muutoksen.”

Aikaa myöten toteutusketjun jokaisen lenkin on opittava luottamaan edelliseen ja seuraavaan.”

Luottamus puntarissa

Ilmat pois, tuottavuus ylös Liikenneviraston kehityspäällikkö Tiina Perttulan mukaan perinteisissä infrahankkeissa jopa 30 prosenttia ajasta kuluu lähtötietojen selvittämiseen ja tarkisteluun. Lähtötietomalli ottaa prosessista nämä ilmat pois. Mallissa dokumentoidaan, jaotellaan ja hallitaan suunnitteluvaiheen pohjatietoja. Viraston pilotissa Sito laati valtatien 14 Laitaatsalmen kohdasta lähtötietomallin. Malli yhdisteli satoja

2D- ja 3D-aineistoja kymmenistä lähteistä. Lukuisten lähteiden yhdistely edellytti tiedon harmonisointia, esimerkiksi koordinaattimuutoksia. ”Työ poiki ensimmäiset mallinnusohjeet ja lopputuotteena oli myös katseluportaali lähtöaineiston havainnollistamiseksi”, hanketta vetänyt Juha Liukas kuvailee. Lähtötietomallin pohjalle pystytään tekemään laadukkaita ja havainnollisia suunnitelmia, joista saa yhdellä silmäilyllä käsityksen edessä olevasta työstä. Lähtötietomalli ja suunnitelma yhdessä muodostavat infrahankkeen tietomallin. ”Tarkoitus on, että lähtötieto päivittyy ja jalostuu, ja päivittyneet lähtötiedot ovat kaikilla osapuolilla koko ajan käytettävissä.”

HYÖDYNNÄ INFRAFINBIM-HANKKEEN HEDELMÄT: WWW.INFRABIM.FI

Mallintajalta vaaditaan vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Tiedon alkuperä ja tarkkuus pitää säilyttää. Toisaalta lähtötietoja mallinnettaessa huomataan myös lähtöaineiston virheet. Kun virheet havaitaan suunnitteluvaiheessa, toteutusvaiheen kustannukset pienenevät. Infrarakentamisen riskit liittyvät kuivatussuunnitteluun, maastomalleihin ja pohjanvahvistusratkaisuihin. Johto-, kaapeli- ja maaperätiedoissa voi olla puutteita ja aukkoja. Koska tiedot pitää kirjata malliin yksi-

>


28

INFRA-LEHTI

N O VAT R O N OY

3D:TÄ KAIKILLE. Markkinoilla on laitteita, jotka tuovat 3D-koneohjauksen myös pienille työmaille ja pienten urakoitsijoiden ulottuville. Kuvassa Novatronin edullinen Xsite LINK -malli, jolla 3D-työsuunnitelmat voi tehdä vaikka itse esimerkiksi talonpohjasta tai ojalinjasta. Ilman satelliittipaikannusta järjestelmä toimii myös perinteisenä kaivusyvyysmittarina.

selitteisesti, epävarmat kohdat on tarkennettava. Ketjun myöhemmän toimijan pitää saada kiinni mallintajan ajatuksenjuoksusta. Voiko mallin merkintöihin luottaa? ”Vastuukysymys nousee aina esiin mallintamisesta puhuttaessa, mutta en tekisi siitä hirveää peikkoa. Lähtötiedot ovat kuitenkin olleet aina. Nyt prosessia tehdään läpinäkyväksi, mutta vastuurajoja ei tarvitse määritellä uudestaan. Aikaa myöten toteutusketjun jokaisen lenkin on opittava luottamaan edelliseen ja seuraavaan, vaikka nyt edellisen vaiheen suunnitelmat vielä tarkastetaan”, Tiina Perttula muotoilee. Lähtötietomallin tarkennukset paljastavat, jos jollain alueella on paljon epävarmoja tietoja. Silloin voidaan vaikka kaivaa jokin yksittäinen putki esiin, jos sen sijainti on kriittinen hankkeen kannalta. Parhaimmillaan mallintamalla poistetaan tarpeettomia, itse vuosien saatossa synnytettyjä ongelmia.

Dokumentoi heti – ei huomenna. Dokumentoi epävarmat putket, johdot, kallioperä jne. selvästi. Tarvittaessa käy paikan päällä.

Sulle luvannut en ruusutarhaa

Tietomallinnuksen edut Tiedon kulku paranee, tietojen tarkisteluun ei tärväänny aikaa. Haastavat paikat paljastuvat jo suunnittelussa – rahaa säästyy. Tarkka työnjälki = pienempi materiaalihukka. Mittaaminen ja laadunvalvonta helpottuvat.

Mallintajan ABC

• • • •

Faktaa rahasta ja materiasta Tietomalleista saadaan määrä- ja kustannustiedot luotettavammin kuin perinteisillä menetelmillä. ”Tästä on merkittävää hyötyä ministeriön tehdessä päätöksiä liikennehankkeista. Mallista saadaan myös nopeasti tuoretta tietoa siitä, missä työmaa on menossa. Se on aidosti kiinnostavaa”, Tiina Perttula muistuttaa. Nyt tietoa on vaikea saada. Sitä hukkuu matkan varrella, hiljainen tieto katoaa. Vaikka tiedon määrä voi aiheuttaa tuskaa, on parempi sietää pientä epämukavuutta kuin käpertyä omaan siiloon. Mallintamisen myötä tiedonkulku ja dokumentaation laatu paranevat, mutta myös harhakauhaisut jäävät pois, jolloin työteho paranee ja materiaalihukka pienenee. ”Nykyajan infratyökoneet on varustettu tarkoilla paikannuslaitteilla ja tietokoneilla, joihin suunnitelmat tuodaan digitaalisesti 3D-toteutusmallina. Kuljettaja näkee ohjaamiseen tarvittavat tiedot näyttöruudulta, eikä maastomerkintöjä enää juuri käytetä”, Destian projektinjohtaja Pasi Nurminen kuvailee. Työkoneen paikannuslaite antaa jatkuvaa paikkatietoa koneen kuljettajalle. Ei ole tavatonta, että kaivutulos heittää alle pari senttimetriä suunnitellusta. Työmaalla mittausresursseja tarvitaan aiempaa vähemmän, mutta työkoneen paikannustarkkuuden valvominen on silti tärkeää. Myöhemmin koneohjauksen tuottamaa mittatietoa voi hyödyntää laadunarvioinnissa.

Tehot irti 3D:llä

• • •

Perttula haluaisi infrarakenteiden omistajat ylläpitämään lähtötietoja nykyistä paremmin. ”Sijaintieto tulisi omistajalta, joka myös vastaisi tiedoista. Tämä aiheuttaa varmasti keskustelua vielä seuraavat 5–10 vuotta.”

Jos lähtötiedoissa on aukkoja, avaa ne mallin myöhemmille käyttäjille. Selosta tarkasti, mutta ytimekkäästi!

Destia on toteuttanut yli sata urakkaa mallinnusta ja koneohjausta hyödyntäen. Suunnittelun tarjouspyynnöissä on pyydetty koneohjaukseen soveltuvia malleja esimerkiksi muotoilulla ”mittaussuunnitelma koneohjausmalleineen” tai ”koneohjausmalli InfraModel-muodossa”.

Kuljettaja näkee ohjaamiseen tarvittavat tiedot näyttöruudulta, eikä maastomerkintöjä enää juuri käytetä.”

MULLISTAAKO 3D INFRAN YLLÄPIDON? LUE NCC ROADSIN MANU MARTTISEN AJATUKSIA: WWW.INFRA.FI/LEHTI


29

4/2013

3D-mallissa meta- ja paikkatietoineen tieto siirtyy notkeasti seuraavaan suunnittelu- tai työvaiheeseen.

Alalla ei ole ollut käytössä tarkkaa määrittelyä koneohjausmallin eli toteutusmallin laatimiseen. Valtaosa niistä laaditaan työmailla ja vain kymmenesosa – ST-urakat – suunnittelutoimistossa. Kokonaisurakoiden mittausaineisto on ollut lähtötilanteessa lähes aina työkoneautomaation tarpeisiin kelpaamatonta. Nurminen ei lupaakaan uuteen lähteville heti ruusutarhaa. ”Pahimmillaan työmaalla on jouduttu suunnittelemaan uudestaan. Vaikka kuva näyttää hyvältä, vedet voivat mallissa virrata väärään suuntaan ja niin edelleen. Mikään suunnittelujärjestelmä ei tällä hetkellä tuota suoraan vaatimukset täyttävää aineistoa – kehitettävää on yhä.” Infra FINBIM -hankkeessa alalle on luotu tuotantoa palveleva, yksityiskohtainen ohje toteutusmallin laatimiseen. Työn tilaajat voivat käyttää sitä rakennussuunnitteluvaiheen hankinnoissa. Nurminen kehuu mallintamisen parantavan valmiuksia kaikkeen mittaamiseen. ”On vain ymmärrettävä, missä vaiheessa ja millä tarkkuudella pitää mallintaa. Mitä lähemmäs toteutusta tullaan, sen tarkempaa mallia vaaditaan.” Tarkkuus on valttia kaupunkiympäristössä, kun putkia riittää, eivätkä lähtötiedot ole kaikin osin koordinaatistossa. Kaikkia tietoja ei saada ja kompromisseihinkin joudutaan tyytymään. ”160 miljoonan euron Sörnäisten tunneli on mallinnettu periaatteella, että lähtötietoihin ei kosketa, vaan kerrotaan selosteessa, mitä epäjatkuvuudet tarkoittavat. Vanhojen kuvien kaivelu ja mallintaminen ei ole helppo homma”, Helsingin rakennusviraston projektinjohtaja Ville Alajoki tunnustaa. Helsinki korostaa infrahankkeissa ketjuajattelua. Koneohjaus on vain pieni osa suunnittelusta toteutukseen jatkuvaa ketjua. ”Tieto pitää saada liikkumaan. Oman pesän suojelu ei vie asiaa eteenpäin – luottamusta kehiin”, Alajoki usuttaa.

”Tämähän on kivaa!” Parhaimmillaan pelkkä uuden viehätys vie mennessään ja sulattaa muutosvastarinnan.

Oman pesän suojelu ei vie asiaa eteenpäin – luottamusta kehiin!”

”Hankkeen osalliset pääsivät heti näkemään, mitä ollaan tekemässä ja vaikuttamaan lopputulokseen. Kokonaisuudesta tuli luonteikkaampi ja toimivampi. Naapurin tontille alun perin jatkunut parkkialue korjattiin lennossa. Eräässä kokouksessa tilaaja sanoi, että tämähän on kivaa! Suunnitelmia oli helppo esitellä myös yleisötilaisuudessa ja saimme erinomaista palautetta”, VR Trackin suunnittelupäällikkö Ilkka Sinisalo muistelee mallintamisen helppoutta eräässä tuoreessa kohteessa. VR Trackin toimitusjohtaja Ville Saksi on realisti. ”Tuolla ulkona on iso joukko, joka ei ole vielä uskossa. Tietomallit pitää nyt myydä omille esimiehille ja päätösten tekijöille. Kaikkine termistöineen se ei ole helppoa. On varattava resursseja ja ihmisiä on koulutettava. Myös oppilaitokset on saatava mukaan. Mallintamisen salat taitaville on kova kysyntä”, hän vihjaa. Vianovan toimitusjohtaja Heikki Halttula arvioi, että tietomallien ekosysteemi alkaa olla valmis. Mukana on riittävä massa toimijoita, urakoitsijoita, suunnittelijoita ja ohjelmistoja. Kun tilaa tietomallin, varteenotettavia tarjouksia tulee useita ja niissä käytetään useita eri mallinnusohjelmia. ”Tarvitaan vain tilaaja, joka osaa käyttää malleja, ja rakentajia, jotka osaavat rakentaa niiden avulla. Esimerkiksi USA:ssa mallintaminen on nyt lähdössä vahvasti liikkeelle ja Suomessa ollaan saman kynnyksellä. Olen ihmetellyt, että miksi tämä ei tästä lähde, mutta onnistumisten myötä kehitys voi olla meillä hyvin nopeaa.”

Näin se on

OPISKELIJA! HIO BIM-OSAAMISTA ILMAISELLA OHJELMALISENSSILLÄ: CAMPUS.TEKLA.COM

”Asteikolla 1–10 projektinjohtajien BIM-asenne on viitosen luokkaa. Esimerkkejä on laidasta laitaan. Ely-keskuksissakin on paljon eroja; joillakin on paljon kokemuksia, toisilla ei lainkaan. Tietomallien tekeminen pitää ohjeistaa niin, että se ei mene kokemattomaltakaan metsään.” Tiina Perttula, Liikennevirasto


30

INFRA-LEHTI

MIKÄ TYÖMAA? Joka hetki ympäri Suomen valmistuu toimivaa ja kestävää infraa. Tämä työmaa on harvinaisen syvältä, mutta pilkistelee silti tarkkasilmäisille. Oletko kulkenut silmät auki Suomessa? Arvaa mistä työmaasta on kyse!

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: SKYFOTO GROUP

SÖPÖÄ! Tällä pienoistyömaalla on keskeinen, merellinen sijainti – ja ikioma ”pihakoivu”.

EVENEMANG, KURSER, SEMINARIER... Bakom den här skogen finns det ett stycke Sverige i Finland.


31

4/2013

SAARISTOKIN LÄHELLÄ. Portsa on Turussa, mutta tämä on Porsta.

VIHJEET 5 pistettä Tällä infratyömaalla tarvitaan jumboa, esi-injektointia ja rusnausta. 4 pistettä Työmaalla louhitaan noin kolme miljoonaa kuutiota kalliota. 3 pistettä Työmaa sukeltaa parhaimmillaan lähes 60 metrin syvyyteen. Työmaan pituus on 13,9 kilometriä. 2 pistettä Kun työn alla oleva infrarakenne on valmis, sitä käyttää 60 000 ihmistä päivässä.

Oikea vastaus: Länsimetro. Kuva on Hanasaaresta. Pääkaupunkiseudun metroliikenne jatkuu Ruoholahdesta Espoon Matinkylään vuonna 2015. Suomen suurin infrahanke työllistää tuhansia. Se käsittää 7 uutta asemaa, 15 pystykuilua ja kaksi lähes 14 kilometrin pituista tunnelia. Valmistuttuaan länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä.

MITÄ TYÖMAATA ARVUUTELLAAN ­S EURAAVAKSI? EHDOTA MEILLE: INFO@INFRA.FI

1 piste Hankkeen valmistuttua pääkaupunkiseutu on yhä vankemmin raiteilla.


32

INFRA-LEHTI


33

4/2013

K. REPOLAINEN

Täsmäelvytystä haulikolla K. REPOLAINEN INFRAn kettu tekee tarkkoja ja sumeita havaintoja inframaailmasta läheltä ja kaukaa, provosoiden keskustelua.

VAIKKA KUINKA muuta toivoisi, talouden mustat pilvet eivät hälvenneet kesän aikana Suomen talouden yltä. Ainoa missä toimeliaisuus on lisääntynyt, on leukojen louskutus siitä, mitä asialle tulisi tehdä. Hallitus on ollut vaisu aloitteentekijä. Väsyneen pääministerin ajatukset ovat harhailleet jo uudessa eurovirassa. Valtiovarainministeri taas on seurannut otsa kurtussa demarien ennätysalhaisia kannatuslukuja. Jos tarkkailijakettu olisi saanut päättää, valtakunnan infra olisi saanut välittömästi 300 miljoonan euron elvytysruiskeen. Vielä ei kannata hurrata eikä hakea ketulle infraneuvoksen arvonimeä, sillä useimmat teistä eivät seuraavista riveistä pidä.

Jos tarkkailijakettu olisi saanut päättää, valtakunnan infra olisi saanut välittömästi 300 miljoonan euron elvytysruiskeen.”

AIKA MONET tyrkyllä olevista elvytyshankkeista ovat yhtä tyhjän kanssa. Osa on liian pieniä, osa liian kalliita ja osa muuten vain turhia. Varat kannattaisi keskittää muutamaan isoon valtakunnalliseen tiehankkeeseen. Näin rahalle saadaan maksimaalinen hyöty. Tällaisia voisivat olla runkovaltateiden muuttaminen moottoriteiksi isojen kaupunkien ympäristössä. Esimerkiksi valtatie kahdeksan kaipaisi moottoritiestatusta Porin molemmin puolin. Samoin valtatie 12 Lahden länsi- ja itäpuolella. Toiveiden tynnyrin täyttäminen joka niemessä ja notkossa johtaa mahdottomuuteen: haulikolla ei voi täsmäelvyttää. RADANRAKENTAJAT KUULUVAT Suomessa niihin harvoihin ammattiryhmiin, joilla menee hyvin. On länsimetroa, kehärataa, Pohjanmaan radan PALAUTETTA parannustyötä, Kemijärven radan sähköistysKOLUMNISTILLE? TUIKKAA POSTIA OS. urakka ja monta muuta. K.REPOLAINEN Itse asiassa taitaa olla ensimmäinen kerta, @INFRA.FI kun valtio satsaa kiskoliikenteen parantamiseen enemmän rahaa kuin kumipyöriin. Ilmiö saattaa olla tullut jäädäkseen. Jos junan matka-aika Helsingistä Ouluun kyetään painamaan alle viiden tunnin ja esimerkiksi Tampereelle pääsee tunnissa ja vartissa, henkilöauton on toti-

sesti aika vaikea kilpailla tällaista pikakiituria vastaan. Autoilun puolestapuhujat voivat silti nukkua yönsä rauhassa, onhan vastassa VR. Yhtiössä on omat sympaattiset puolensa, mutta ketteryys ja uuden innovointi ei kuulu niihin. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä matkaan kuluu vielä sietämättömän paljon­aikaa. Ikään kuin yhtiö jo aikatauluis­sa va­rus­ tautuisi pahimpaan, huonoon keliin tai kaluston rikkoutumiseen. Pendolino töhertää Tikkurilasta Tampereelle nopeimmillaan 75 minuutissa. Kilometrejä välille kertyy noin 170. Otaniemessä opetetun matematiikan mukaan keskinopeudeksi tulee 136 kilometriä tunnissa. Ei kovin hääppöinen tulos junalta, jonka huippunopeus on yli 200 km/h.

HÄMEESEEN MENEE myös tämän numeron typerehtimispalkinto numero yksi. Tampereen rantaväylän projektia uhkaa syksyllä hylkäys kaupunginvaltuustossa. Päätös olisi ainutlaatuinen jopa Suomen historiassa. Tunneli helpottaisi liikennettä Suomen vilkkaimmalla Helsingin ulkopuolisella maantiellä. Samalla Näsijärven rantaan saataisiin laadukas asuinalue. Mutta kun ei. Osa valtuutetuista ei halua 180 miljoonan euron elvytysruisketta kaupunkiin, jossa työttömyysaste huitelee 15 prosentissa. Valtio on luvannut maksaa tunnelitöistä 30 prosenttia. Tavallisesti valtion investointirahasta kilpaillaan, eikä sitä katsota nenänvartta pitkin, kuten Tampereella on käymässä. Ihan puhtain paperein ei tunnelipuoluekaan pääse. Faktojen lateleminen ylimielisessä sävyssä tuskin saa yhdenkään vastustajan pään kääntymään myötämieliseksi. Tämä koskee myös itseäni. Ehkä vastustajien ymmärtäminen ja jossain määrin myöntely voisivat tuottaa paremman lopputuloksen. Eräs keino saattaisi olla myös Tampereen pikaratikkahankkeen kytkeminen Rantatunnelin projektiin. Ei toista ilman toista voisi toimia oivallisesti. Ja me infrarakentajatkin saattaisimme sanoa: kiitos molemmat!


34


35 LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

JÄSENSIVUT 36

Paavon pakinat

36

Sett och hört

39

INFRA-lehti kesäkiertueella

42

In Memoriam: Seppo Teini ja Mika Kantomäki

43

Yrittäjän fakta 43 | Liittopäivät Tampereella 27.–28.9.

45 | Ryhtiä kuntien elinkeinotoimintaan

46 | INFRAn motoristit taas turneella

44 | Sähköinen toi­min­ nan­ohjaus tuo tehoa

45 | Liikennevirasto kysyy pätevyyttä

46 | Tes-kevätretki

47

Olin & Kortene & Laukkanen

48

Mene ja tiedä

48

INFRA ry:n yhteystiedot ””Usko ammattitaitoosi ja arvosta sitä. Pyydä työstä hinta, jolla pärjää.”

PAAVO SYRJÖ, INFRA RY


36

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Tilaaja – kenen rahoilla rakennat? INFRA ry:n toimitusjohtaja ei pidä pidentyneitä maksuaikoja reiluna pelinä. Urakoitsijan huumori on koetuksella, kun omat juoksevat kulut juoksevat ja juoksevat, mutta maksu tehdystä työstä viipyy. ETELÄEUROOPPALAINEN MAKSUKÄYTÄNTÖ on huomaamatta hiipinyt Pohjolan perukoille saaden härmäläisen maarakentajan hämilleen. Urakkasopimuksessa sovitun mukaisesti tilaaja lupaa maksaa urakoitsijan työstään lähettämät laskut 30 vuorokauden kuluessa. Esimerkin tilaaja on höveli, sillä laki sallii jopa 60 vuorokauden maksuajan. Urakoitsijan yrittäessä vedota YSEen ja esittäessä lyhempää maksuaikaa tilaaja toteaa jonossa olevan muitakin urakoitsijoita, joille 30 vuorokauden maksuaika ei ole mikään ongelma, ja YSEhän on nykyään vain suuntaa-antava paperi. Sopimus syntyy ja urakoitsija aloittaa työt. TYÖKONEEN LAINANLYHENNYKSET laukkaavat normaaliin tapaan, ja pankinjohtaja muistaa urakoitsijaa kuukausittain kirjeellä. Löpöäkin kuluu kuutiokaupalla. Öljyyhtiö vähät välittää urakoitsijan ja tilaajan välille sovitusta 30 vuorokauden maksuajasta. 14 päivää netto on käytäntö. Olisit onnellinen – niitäkin urakoitsijoita on, joille ei myydä enää kuin käteisellä, toteaa öljy-yhtiön edustaja. Putket ja kaivotkin pitäisi tilata, niin, ja kiviainekset. Eipä auta

muu kuin kaivaa taas kuvetta viimeistään paukkuu ja samaan aikaan erääntyy mak14 vuorokauden päästä! settavaksi lasku polttoaineen lisätilaukTyönteko sujuu kyllä ihan suunnitellusti. sesta jonkun pitkäkyntisen käytyä työUrakoitsija saa ensimmäisen välitavoitteen maalla tyhjentämässä löpösäiliön. valmiiksi ja kirjoittaa tilaajalle laskun. Viimein kohde on valmis. Urakoitsija on Alkaa 30 vuorokauden odottelu urakoitsi- välttänyt likviditeettikonkurssin, mutta jan jatkaessa töitään samalla, kun tililtä millä hinnalla? Panttaamalla koko omaikatoavat polttoaineeseen, suutensa, sekä omansa että vaikoneen lyhennyksiin ja huolmon. Seuraavaa keikkaa vartoihin, vakuutuksiin sekä ten ei sitten olekaan enää materiaaleihin käytetyt rahat. mitään pantattavaa. Lopulta pankkitilille on Tilaaja puolestaan on määrä tupsahtaa urakoitsijan Seuraavaa varsin tyytyväinen. Se kuitkuukausi sitten laskuttama keikkaa tasi palkkiot omalta asiaksumma. Pari päivää aiemmin varten kaaltaan sovitun maksueräurakoitsija saa kuitenkin tilaataulukon mukaan 14 päivän ei sitten jalta ilmoituksen, että lasku ei maksuajalla. syystä tai toisesta täytäkään olekaan Raha virtasi sisään 14 vuorotilaajan toimintajärjestelmän enää mitään kauden syklillä, mutta alle 30 mukaisia vaatimuksia. Samaan vuorokauden ei yksikään lasku pantattavaa.” hengenvetoon tilaaja pyytää lähtenyt talosta ulos. Siitä pitiurakoitsijaa lähettämään vät huolen rahoitusjohtaja apuuuden laskun – luonnollisesti naan leegio juristeja. 30 vuorokauden maksuaikaa Kohdekin valmistui ajallaan noudattaen. ja mikä parasta, urakoitsijoiden rahoilla rakennellessa ei omaa rahaa kuluVIIMEISTÄÄN NYT loppuu urakoitsijalta- nut tippaakaan. kin huumori. Rototiltin hydrauliikkaletku Kätevää – kyllä! Reilua – ei todellakaan.

SETT OCH HÖRT

Beställare – med vems pengar bygger du? En sydeuropeisk betalningspraxis har smugit sig till Finland. Typiskt är att beställaren lovar betala fakturor från entreprenören inom 30 dagar, och lagen tillåter upp till 60 dagars betaltid. De allmänna avtalsvillkoren för byggentreprenader, YSE, är ju numera endast riktgivande. Låneamorteringarna på entre-

prenörens arbetsmaskiner ska däremot betalas som förut. Och allt det bränsle som går åt – det ska betalas inom 14 dagar. Rör, brunnar och stenmaterial ska beställas. Igen är det 14 dagars betaltid som gäller! Till slut kan entreprenören skicka den första fakturan till beställaren. En 30 dagars väntan

inleds; entreprenören jobbar på samtidigt som pengarna för bränsle, underhåll och amorteringar samt för försäkringar och material försvinner från kontot. När det belopp som entreprenören en månad tidigare har fakturerat ska komma in på kontot, kommer i stället ett meddelande om att fakturan inte uppfyller kraven i beställarens verksamhetssystem. En ny faktura måste skickas – naturligtvis med 30 dagars betaltid.

När bygget är klart har entreprenören kanske lyckats undvika likviditetskonkurs, men till vilket pris? Genom att pantsätta hela sin egendom. Beställaren fick in arvodena av sina kunder inom en betaltid på 14 dagar, men beställaren behövde inte betala en enda faktura på 30 dagar. Så länge beställaren bygger med entreprenörernas pengar går det inte en cent egna pengar. Mycket behändigt, men verkligen inte rättvist. Paavo Syrjö


37

4/2013

PETRI RÄTY

MITÄ INFRARAKENTAMINEN MAKSAA? KUSTANNUSINDEKSIT JÄSENILLE EKSTRANETISSÄ: WWW.INFRA.FI

JÄSENSIVUILLA pakinoi INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö. Lisää tämänkertaisesta aiheesta voit lukea tämän lehden sivulta 10.

Uusi kasvo INFRA ry:ssä Tapani Karonen jää ansaitulle eläkkeelle 36 INFRAssa ja sitä ennen SML:ssä vietetyn vuoden jälkeen. Seuraajaksi on nimitetty 16.9. alkaen DI Ari Kähkönen. Arista INFRA ry saa pätevän asiantuntijan jäsenkuntaa palvelemaan. Hänet tavoittaa INFRAn Unioninkadun toimistolta Helsingistä. Vuonna 1985 Otaniemestä valmistunut Ari on erikoistunut tie-, yhdyskunta- ja pohjarakennustekniikkaan. Uransa ensimmäiset kymmenen vuotta hän toimi tutkijana VTT:n tie- ja liikennelaboratoriossa ja sitten konsulttina Viatekissa (nyk. Ramboll). Kokemusta hankittuaan Ari perusti Inframan-konsulttitoimiston, jonka toimitusjohtajana hän toimi yli kymmenen vuotta, kunnes Pöyry Oy osti yrityksen vuonna 2005. Pöyryn palveluksessa Ari toi­ mi vuoteen 2011 saakka; ensin konsulttina, sitten osastopäällik­ könä ja liiketoimintayksikön johtajana. INFRAan Ari siirtyy Suomen Tieyhdistyksen johta­jan paikal­ta. Edunvalvonta- ja jär­jes­ tö­työ­kin on siis käynyt tutuksi. Arin vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu kestävyysurheilu sekä kirjallisuus ja muu kulttuuri.

INFRA Akatemia aloittaa vuoden lopussa

Trafikverket kräver mer behörighet Trafikverket utvidgar behörighetskraven för nästan alla arbeten inom infrastruktur. Om ditt företag fortfarande saknar Rala-behörighet eller motsvarande, eller ett certifierat verksamhetssystem, är det dags att sköta saken genast. Trafikverket har redan en tid krävt Ralabehörighet eller motsvarande vid byggande eller underhåll av vägar samt extern certifiering av verksamheten. Nu utvidgas behörighetskraven till att gälla även upphandlingen av entreprenader och tjänster för järn- och vattenvägar, liksom också underentreprenader. Kraven kom-

mer dessutom att gälla alla projekteringsupphandlingar. Från början av 2014 kommer Ralabehörighet eller motsvarande att krävas i alla nya infrastrukturupphandlingar. Från den första juni 2014 krävs Rala-certifikat. Kraven kommer att införlivas i HILMAs upphandlingsannonser, i förfrågningarna om att anmäla sig som kandidat och i de egentliga handlingarna för anbudsförfrågningar. LÄS MER: WWW.TRAFIKVERKET.FI > NYHETER > 24.6.2013

Kom på Förbundsdagarna i september! Mer info på sid 43 i detta nummer.

Yrittäjän kannattaa satsata koulutukseen, koska palvelun ostaja arvostaa osaamista. Monet tilaajatahot vaativat jo nyt erilaisten kurssien suorittamista sopimuskumppaneiltaan. INFRA ry:n koulutustarjontaa monipuolistetaan ja yhtenäistetään. Koulutustoiminta – tutut tieturva-, tulityö- ja YSE-koulutukset sekä erilaiset koulutuspäivät ja seminaarit – keskitetään vuoden loppuun mennessä uuden INFRA Akatemian alle. Keskittäminen järkeistää koulutusten koordinointia ja kehittämistä sekä helpottaa sopivan kurssin löytämistä.


38

INFRA-LEHTI

TOTTA KAI ETEEN- JA YLÖSPÄIN! Miksi ei voitaisi joskus olla vaikka Destian kokoisia, miettivät Harvelin yrittäjäveljekset Petri (vas.), Mikko ja Kimmo Harjula.

FAKTAT YRITYS Harvel Oy, Kangasniemi PERUSTETTU 2007 HENKILÖSTÖÄ noin 10 vakituista INFRAN JÄSENEKSI 2012

KANNATTAA KYTÄTÄ. Harvelilaiset kyttäävät pitkään sopivia työkoneita kansainvälisiltäkin nettimarkkinoilta. Kun sopiva tulee kohdalle, isketään heti. Poseerauspaikkana on hollannista bongattu käytetty lavettiyhdistelmä. ”Puoli vuotta katsoin joka ilta, mitä on tarjolla, kunnes tuli sopiva vastaan”, muistelee Kimmo.


39

4/2013

INFRA-LEHTI KESÄKIERTUEELLA

Kulmakertoimet kuntoon Hyvä tiimi, huolellinen nuotitus ja kylmät hermot silloinkin, kun penkka tulee ennakoinnista huolimatta liki. Siinä on menestysresepti niin ralliradoille kuin yrittämiseenkin, tietävät Harvelin pojat. TEKSTI: ANU GINSTRÖM JA SAIJA SYVÄOJA, KUVA: JUKKA JÄRVI

KAIKKI MAARAKENTAJIEN TOIMISTOT eivät ole hikisiä koppeja mutakentän perukoilla. Harjulan veljessarja ottaa vieraat vastaan tehtailija Viktor Topeliuksen 1899 rakennuttamassa hirsitalossa. Talo on entistetty pieteetillä perinnemenetelmin. Harvel Oy:n paperiasioita hoidellaan tunnelmallisessa kamarissa pönttöuunin ja kansallisromanttisten tapettikuvioiden äärellä. Harjulat kurvasivat infrarakentajiksi vuonna 1998 ja veljesten yhteinen yritys syntyi 2007. Entisillä ralliharrastajilla oli henkisesti lyhyt matka yrittäjyyteen. ”Kilpaurheilusta tulee se tiimityön arvostus, tavoitteellisuus ja ajanhallinta. Parasta on, jos töissä on samanlainen yhteishenki kuin rallireissussa”, toimitusjohtaja Petri Harjula pohtii. Kolmekymppisten yrittäjien Petrin, Mikon ja Kimmon tärkein menestyksen avain on monipuolisessa osaamisessa. Samasta talosta saa maarakennuspalvelut louheenajosta ja pohjatöistä viherrakentamiseen, talonrakennus- ja purkutyöt sekä insinööritoimiston palvelut kuten tekniset piirrokset ja projektinjohdon.

Jarrumiehiä ja haaveilijoita Harvelin liikevaihto on tuplattu monena vuotena hakemalla tukijalkoja eri aloilta. Kun hallitaan monta segmenttiä – tienpito siinä missä vanhojen hirsitalojen kengitys tai homekorjaukset –, töitä riittää tasaisesti. ”Kaikki ideat eivät lähde. Riittää että joka

kymmenes lähtee. Esimerkiksi talviaikaan ihan Kangasniemen taajaman tuntumaan. rakennamme alan kausivaihtelun vasta- Pojat ostivat tontin, ja rakentavat nyt siipainoksi omakotitaloja, jotka laitamme hen liikekeskusta. Bisnesmahdollisuus lopuksi vuokralle tai myymme. Meihaistettiin ilman kalliita konsulttidän ei ole tarvinnut lomauttaa apuja. Perustusvaiheessa olevan koskaan”, Kimmo Harjula lukaalin kerrosalasta 90 proKIERSIMME SUOMEN kuvailee. senttia on jo vuokrattu. SUVESSA SELVITTÄEN, Kun projektin lähetessä MISTÄ ON INFRAN JÄSENYRIVerkostot kuntoon TYKSET TEHTY. KENEN YRITloppua voi jo osoittaa seuTÄJÄN TARINAN SINÄ HALUAT raavan työkohteen, ei työVeljekset oppivat jo ralliLUKEA JATKOSSA? KUULEMME TOIVEESI: INFO@INFRA.FI tahti hyydy. Toisin voi olla, maailmassa verkostoitumijos työntekijöiden mieltä kalsen tärkeyden, joten ei ollut vaa epävarmuus jatkosta. Työnvaikea päättää INFRAan liittytekijät onkin tärkeää pitää ajan misestä. ”Olemme myös Yrittäjien tasalla firman tilanteesta. jäseniä, mutta INFRAsta saa todella palFirmalla on kirkas kasvutavoite. jon toimialakohtaista tukea. Lomakepoh”Eteenpäin tätä viedään. En ymmärrä jat kuten lisätyötarjouslomake ovat olleet sitä, jos yrittäjyys on tasaista 30 vuotta, yksi kovassa käytössä. Vakuutuksiin liittyen on mies ja poika. Pitää aina olla joku tavoite. helppo soittaa ja kysyä ennakkotapaukKun se saavutetaan, otetaan uusi. Suunnittelemme toimintaa viiden vuoden tähtäiHarvelin yrittäjyysopit mellä. Kulmakertoimen on oltava riittävä”, Kimmo lataa. ”Harvelin tiimissä kaikki ovat erilaisia 1. Opi virheistä. Ei saa käydä luonnon tyyppejä. On jarrumiehiä ja niitä, jotka päälle, jos joku neuvoo. menevät pää pilvissä – ja sopiva tekijä2. Kuuntele kaikkien ideoita. Älä joukko siihen päälle”, Mikko tarkentaa. tyrmää heti. Ihan hullutkin ideat kannattaa Mikon mukaan sanoa ääneen. Yhdessä niitä kehi3. Tarvittaessa ole jämäkkä, mutta tetään. Eikä ideointi kuulu vain yrittäjälle; perustele aina päätökset. Tuo yrittäjän näkökulma esiin työntekijälle. työntekijät ja kumppanitkin kertovat, jos tulee vaikka sopiva kone myyntiin tai jos4. Muista aina vapaa-aika ja perhe! sain on kiinnostava työ tarjolla. Tuore älynväläys poiki ison työmaan

>


40

INFRA-LEHTI

INFRA-LEHTI KESÄKIERTUEELLA LISÄÄ YRITYSESITTELYJÄ NETISSÄ: WWW.INFRA.FI/LIITY

sista. Nykypäivänä tarvitsee myös yhä enemmän lakiapua”, Kimmo summaa. Lisämausteeksi Harjulat toisivat INF­RAan kummitoiminnan, jossa nuoret yrittäjät pääsisivät peesaamaan konkareita. Nuorille työntekijöille Kimmo tarjoaisi monipuolisesti mahdollisuuksia. Usein nuori pannaan kaikkein kurjimpiin hommiin, joissa puutuu viikossa. ”Joku tykkää käyttää piikkausrobottia, toinen inhoaa sitä. Pitää päästä kokeilemaan.” Monissa INFRAn ajamista asioista veljeksillä on selkeä kanta. Kuten että pääurakoitsijan pitäisi valvoa, pystyykö aliurakoitsija tekemään työn tarjoamallaan hinnalla laillisesti. Oikeiden urakoitsijoiden valitseminen on tärkeää. Jokaisen yrityksen pitää löytää huippuosaajat, jotta alan tuottavuus paranisi. ”Tuomiot talousrikoksista ovat ihan liian pieniä. Pitäisi saada useampi vuosi linnaa, jos on aliurakoitsijoita kusettanut”,

Petri napauttaa. Harvel luovii isojen ja pienten välimaastossa polarisoituneella alalla. Kun on parahiksi ”välikokoa”, voi ottaa urakoita, joihin pienet eivät yllä ja jotka eivät isoja kiinnosta. Asemien säilyttämiseksi eurot pitää laskea tarkasti. Tarjousten liitteeksi tehdään monisivuinen laskentamuistio. Jälkilaskentaa kehitetään. Etenkin vuokrakoneiden osalta pitää olla tarkkana, jotta ne ovat täydessä käytössä. Harvelissa vuokrakoneiden käyttöä on tosin vähennetty 90 prosenttia. ”Lisäämme kalustoa pikku hiljaa. Viimeksi on hankittu kaksi pyöräkuormaajaa Suomesta, lavetti Hollannista ja telamurska Ruotsista. Varaudumme hankintoihin hyvissä ajoin ja ostamme koneet 75-prosenttisesti omalla rahalla. Jos joku huomaa koneen, jolla voi tehdä jonkin työn puolet nopeammin, se ostetaan”, Kimmo kuvailee yrityksen strategiaa.

Maalissa juhlitaan Rallia ei voiteta, jos siellä pelätään. Eikä siltikään aina voiteta. Laihian rallissa Kimmo lopetti laskemisen auton pyörähdettyä ympäri kahdeksan kertaa. Viimeisellä osuudella juuri ennen maalia pyllähdettiin ja neljäntenä ollut voitti. Kun on kaikenlaista tullut nuorempana koettua, osaa nyt kiinnittää huomion työturvallisuuteen. Maalissa voi silti juhlia, muuten ei töissä jaksa. Haastattelun jälkeen tiimi suuntaa Jyväskylän ralliin yhteistyökumppanien kanssa. Vapaa-ajalla mökeillään, metsästetään ja matkaillaan. Myös henkilöstölle halutaan taata työ- ja vapaa-ajan helppo yhdistäminen. Käytössä on työaikapankki. Vapaat järjestyvät joustavasti ja sen kummemmitta tilityksittä. Ja onpa pojilla tallissa edelleen yksi ”vähän piristetty” Subaru rassattavana, Ketomaan Jarin vanha. Sillä ajellaan rallia ja sprinttiä viihteeksi. (AG)

S A I J A S Y V Ä OJ A

Verkostoidu, nuori yrittäjä! FAKTAT YRITYS Maansiirto Vipuveräjä Oy, Joensuu PERUSTETTU 1952 HENKILÖSTÖÄ 4 INFRAN (SML:N) JÄSENEKSI 1997

JOENSUULAINEN yrittäjä Vesa Vipuveräjä on aktiivinen järjestömies. Luottamustehtäviä on INFRA ry:n lisäksi SKALissa, Suomen Yrittäjissä ja Kauppakamarissa. Hän kehottaa muitakin reippaasti mukaan järjestötoimintaan itselle tärkeitä asioita ajamaan ja verkostoituMELKEIN maan. YLIAKTIIVINEN? Vesa Vipuveräjälla Maansiirto Vipuveräjä Oy on on luottamustoimia monissa viime aikoina tehnyt pohjatöitä järjestöissä. lukuisilla työmailla Joensuun seudulla sekä kuskannut pilaantunutta maata. Vesa Vipuveräjä kokee, että järjestäytynyt infrayrittäjä pystyy keskittymään oikeisiin töihin. INFRA ry:stä saa tietoa ja turvaa.

Etenkin nuoren yrittäjän kannattaa lähteä yhdistystoimintaan. ”Yhteistyö on tärkeää niin yhdistystoiminnassa kuin työmaillakin. Hommia on helppo tehdä muiden INFRAn yrittäjien kanssa, kun on yhteiset pelisäännöt.” Vesa mainitsee Tilaajavastuu.fi-palvelun ja on tyytyväinen, että INFRA on sitoutunut maksamaan palvelun liittymismaksun. ”Kepulikonsteilla ei yrittäjä pitkälle pötki.” Mitä terveisiä hänellä on nuorelle yrittäjälle? ”Ole kylmähermoinen ja valmiustilassa 24/7 – ja tervetuloa mukaan INFRAn yhdistystoimintaan! Esimerkiksi meillä INFRA Pohjois-Karjalassa on nuorekas hallitus. Olen siellä vanhin.” (SS)


41

4/2013

S A I J A S Y V Ä OJ A

Perheyrittäjän arki on kolmivuorotyötä FAKTAT YRITYS Maarakennus Tervo Oy, Porvoo PERUSTETTU 1969 SUKUPOLVENVAIHDOS 2013 HENKILÖSTÖÄ 8

OIKEITA JA LEIKKI­K AIVUREITA. Nina Tervo ja lapset Ella ja Janne.

INFRAN (SML:N) JÄSENEKSI 1989

”PERHEYRITYS on koko perheen projekti, johon jokainen saa tottua tavalla tai toisella. Useat kerrat on ajeltu lasten kanssa pitkin Uuttamaata hakemassa kaikenlaisia letkunpätkiä, pultteja, o-renkaita ja ties mitä” Nina Tervo kertoo yrittäjän arjesta. Sairaanhoitajan koulutuksenkin hankkinut Nina hoitaa perheyrityksensä toimistotyöt kaiken muun touhun ohessa. Usein palkkakorttien laskeminen lipsahtaa puolen yön paremmalle puolelle. Kiireen keskellä alan yhteisen järjestön apua osaa arvostaa. ”Suurin hyöty INFRAn jäsenyydestä on

edunvalvonta ja lainopillinen apu. Pienelle yritt��jälle tuo turvaa, kun on paikka, josta voi kysyä lähes mitä tahansa alaan liittyvää. Vastauksetkin tulevat verrattain nopeasti, aina vielä saman päivän aikana”, Nina summaa INFRAn jäsenyyden etuja. ”Lisäksi INFRA tarjoaa runsaasti koulusta. Jäsenhinnat ovat usein huomattavasti edullisempia kuin ulkopuolisilta kouluttajilta ostettuina.” Maarakennusalalla vaaditaan sitkeyttä ja palvelualttiutta. Pätevä, ahkera, motivoitunut ja luotettava yrittäjä pärjää kiristy-

neessä kilpailussa. ”Vaikka alalla vallitsee korkeisiin kustannuksiin nähden alhainen hintataso, niin edes nuoren, aloittelevan yrittäjän ei kannata lähteä hinnoittelemaan palveluitaan reilusti alle yleisen tason. Se jos mikä on omiaan lisäämään kannattavuusongelmaa.” Nina peräänkuuluttaa myös aliurakoitsijan aseman parantamista. Ja muistaa lopuksi, mitä aviomies Sami Tervo pyysi viestittämään alalle havitteleville: maarakennusalan töissä on eduksi, jos on luontaisesti vähäinen unen tarve! (SS)

JUKKA JUOLA

Infrayrittäjät ovat oma rotunsa FAKTAT YRITYS Lastaus Heikki Kärjä Oy, Kalajoki PERUSTETTU 1966 HENKILÖSTÖÄ 8 INFRAN (SML:N) JÄSENEKSI 1978

HEIKKI KÄRJÄ aloitti uransa maarakennusalalla 17-vuotiaana. Yrittäjyys alkoi kaivosyhtiöillä aliurakoitsijana. Nykyään Lastaus Heikki Kärjä harjoittaa kiviainesmyyntiä ja kuljetustoimintaa. Yrityksen omistamalla maansiirtokalustolla on urakoitu ympäri Suomea muun PIENTEN ASIALLA. muassa kaivoksilla. Heikki Kärjä tuo INFRAn kiviainesjaosToimitusjohtaja Heikki ajaa toon pienen yrittäjän INFRA ry:n kiviainesjaostossa näkökulman. alan yhteisiä etuja. Hän on tuonut pienen kiviainesyrittäjän näkökulman INFRAn toimintaan. ”Etua ajetaan, juu”, Heikki myhäilee pohjoisen miehen vaatimattomaan tapaan. Perhe on kasvatettu töiden ohessa. ”Nuo-

rin poika Kari saa ottaa ohjat aikanaan. Kolme tyttöäkin on pääkaupunkiseudulla. Sopisivat hekin näihin hommiin, yrittäjähenkisiä ovat”, Heikki miettii firmansa kohtaloa. ”Nuorena vielä jaksoi painaa hommia mutta nyt täytyy ottaa jo vähän rennommin. On tärkeätä olla hyvässä fyysisessä kunnossa tällä alalla. Henkinen kantti kasvaa fyysisen kunnon myötä.” Kärjä arvostaa mielenkiintoista ja monipuolista työtään. ”Infrayrittäjät ovat ihan oma rotunsa. Yrittäjä ei aamulla aina tiedä mistä itsensä illalla löytää”, hän pohtii 47 vuoden yrittäjäkokemuksella. (SS)


42

INFRA-LEHTI


43

4/2013

YRITTÄJÄN FAKTA Mikael Tallqvistista Kokkolan tervaporvari

INFRA ry:n Liittopäivät Tampereella 27.–28.9.2013 INFRA ry:n Liittopäivät pidetään tänä vuonna Tampereella poikkeuksellisesti jo syyskuun lopussa. Tervetuloa Manseen tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin – sekä tietenkin pitämään hauskaa niin kuin infrarakentaja vain osaa! LIITTOKOKOUSVIIKONLOPPU alkaa perjantain illanvietolla, jonka teemana on nääs jääkiakko. Lauantain ohjelmassa on Arkadianmäen terveisten ja Avant Tecno -ekskursion lisäksi pienimuotoinen konenäyttely, Mansen Minimörinät.

Seuralaiset saavat nauttia muodin uusista tuulista, kun catwalkille astuvat paikallisten suunnittelijoiden luomukset. Lauantaiiltaa tahdittaa tangokuningas Jouni Keronen ja Keidas-orkesteri. Liittopäivät juontaa juontaa viihteen moniottelija Tarja Jykylä.

PERJANTAIN OHJELMA / FREDAGENS PROGRAM 14.00 Tesoman jäähalli / ishall Ystävyysjääkiekko-ottelu / Vänskapsmatch i ishockey INFRA-hockeyteam–Lemminkäinen 19.00 Rav. / Rest. Ziberia, Finlaysonin alue Jääkiekkoteemabileet, pukeutuminen teeman mukaan Fest på temat ishockey, klädsel enligt tema LAUANTAIN OHJELMA / LÖRDAGENS PROGRAM 9.30 Hotelli Ilves, Ballroom Terveiset Arkadianmäeltä, Pohjoismaiset tervehdykset ja pääyhteistyökumppaneiden puheenvuorot Hälsningar från Arkadiabacken, nordiska hälsningar samt inlägg av våra huvudsamarbetspartners 10.30 Hotellin piha-alue ja aula / Hotellets gårdsplan och lobby Mansen Minimörinät / Liten maskinmässa 12.00 Lounas hotellilla / Lunch på hotellet 13.30 Tutustuminen Avant Tecnoon Ylöjärvellä tai INFRA for Ladies: Besök på Avant Tecno i Ylöjärvi, eller INFRA for Ladies: Muotinäytös ja tuote-esittelyjä (Viona Blu, Dead Birds & Lionheart, Lumene) Hotelli Ilveksen yökerhossa, lopuksi shoppailua alennuskuponkeineen 19.00 Hotelli Ilves, Ballroom Liittopäiväjuhla / Förbundsdagsfest Ilmoittaudu Hanna Johanssonille 16.9.2013 mennessä: hanna.johansson@infra.fi tai 0400 343 155. Osallistumismaksu 150 €/hlö sisältää kaiken ohjelman. Anmäl dig till Hanna Johansson senast den 16 september 2013. Deltagaravgiften 150 €/pers. Inkluderar hela programmet. Hotellihuoneita voi varata Sokos Hotelli Ilveksestä kiintiönimellä INFRA Liittopäivät: puh. 020 1234 631, faksi 03 5698 6263, sähköposti ilves.tampere@sokoshotels.fi Hinta 99 € yhden hengen ja 119 € kahden hengen huoneelta. Rumbokning: Sokos Hotel Ilves, gruppnamn INFRA Förbundsdagar. Lisätietoja / Mer information: saija.syvaoja@infra.fi, 09 1299 564

INFRA Pohjanmaan jäsenyritys Tallqvist Oy:n toimitusjohtaja ja piirin hallituksen jäsen Mikael Tallqvist on valittu vuoden 2013 tervaporvariksi. Tallqvist on toiminut isänsä perustamassa maarakennusyrityksessä 1980-­­lu­vulta. Valitsijaraadin mukaan Tallqvist on kansainvälinen teollisuustoimija, joka vaalii myös paikallista yrittäjyyttä ja yrittäjyyden perusarvoja vastuullisesti. – Hän osaa katsoa tulevaisuuteen ja ajatella laajempia kokonaisuuksia. Ei pelkästään omaa yritystään, vaan myös alueen asioita yrittäjyyden näkökulmasta, raati perustelee. Mikael Tallqvist nostaa tervaporvarivuotensa teemaksi verkostojen ja väylien rakentamisen tavaroille ja ihmisille.

Telineasentajille  henkilösertifikaatti Rakennustelineiden toimivuudella ja turvallisuudella on suuri merkitys koko työmaalle. Niiden suunnittelu ja rakentaminen vaatii ammattitaitoa. Suomessa otettiin alkuvuodesta käyttöön Keski-Euroopan mallin mukaisesti telineasentajan henkilösertifiointi asentajien ammattitaidon kohottamiseksi ja todentamiseksi. Ensimmäiset asentajat ovat jo saaneet sertifikaattinsa. Sertifikaattikoulutus kestää kaksi päivää, vuoden 2015 alusta neljä päivää. Koulutus sisältää teoriaopetuksen, kirjallisen kokeen ja näyttökokeen. LISÄÄ NETISSÄ: WWW.TTS.FI

Jäsentarrat ja sähköiset logot Voit tilata isoja tai pieniä INFRAtarroja sekä läpinäkyviä ikkunatarroja: saija.syvaoja@infra.fi, puh. 09 1299 564. Sähköinen logo osoitteesta: www.infra.fi/logot.


44

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA

Sähköinen toiminnanohjaus tuo tehokkuutta Uusi sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa ja yksinkertaistaa yksikkösuoritteisiin pohjautuvia maarakennustöitä. Järjestelmä sisältää suunnitelmat ja suoritteet sekä tiedot mahdollisista muutoksista. Raportointia ja laskutusta varten tiedot saadaan suoraan järjestelmästä.

” SANTERI JUSSLIN

Ennen laskujen kirjoittaminen vei pari työpäivää viikossa. Nyt järjestelmästä saatavan tiedon avulla työ hoituu varttitunnissa.”

EPUSOFTIN KEHITTÄMÄ järjestelmä perustuu pilvipalvelutyyppiseen ratkaisuun, jossa kaikki tieto tallennetaan verkon kautta palvelimelle. Järjestelmän ytimessä ovat sähköiset suunnitelmat ja kartat, joihin yhdistetään paikkatieto. Käyttäjien työn alle ottamat ja valmistuneet työsuoritteet tallentuvat palvelimelle automaattisesti aika- ja paikkaleiman kanssa. Näin suoritteet ovat käytettävissä laskutusta ja dokumentointia varten. Järjestelmä on ollut käytössä vuoden päivät maarakennusyritys Epuro Oy:ssä. Toiminta on tehostunut merkittävästi. ”Ennen laskujen kirjoittaminen vei pari työpäivää viikossa. Nyt järjestelmästä saatavan tiedon avulla työ hoituu varttitunnissa”, Epuro Oy:n Juha Kinnunen kertoo. Tukkimiehen kirjanpito on altis virheille ja suoritteiden katoamiselle, Kinnunen toteaa. Ennen jopa viisi prosenttia tehdystä työstä jäi laskuttamatta epätäsmällisten suorituskirjausten vuoksi. Epuron logistiikkakustannukset ovat pienentyneet 30 prosenttia tarkan suunnittelun ja täsmällisten ajoreittien ansiosta. Jär-

TYÖKONEISSA KÄYTÖSSÄ on useimmiten kannettava tietokone, joka sisältää ohjelmiston ja GPS-antennin. Älypuhelimille ja tablet-tietokoneille (Windows-pohjaiset) on omat sovelluksensa. Järjestelmää voi käyttää myös selainpohjaisesti kaikilla laitteilla, esimerkiksi toimistolla.

jestelmä näyttää suoritteet kartalla, laskee optimaalisen reitin ja antaa reitityksen kuljettajalle. Epurolla järjestelmä on käytössä kaikessa verkosto-, logistiikka- ja maarakennustoiminnassa. Järjestelmän myötä tulee myös tilaisuus siirtyä laskutuksessa säännöllisiin maksuposteihin, Kinnunen lisää.

Tilaaja näkee, missä mennään Kaikki tieto on reaaliaikaisesti käytettävissä tilaajalla, suunnittelijalla ja urakoitsijalla. Sovellus toimii vuorovaikutteisesti ja mahdollistaa useiden työryhmien samanaikaisen työskentelyn, ohjauksen ja seurannan. Muutokset, lisätyöt ja kommentit kirjataan suoraan sovelluksessa kartalla näkyviin kohteisiin. Ongelmakohdasta voi ottaa kuvan ja liittää sen kommentteineen järjestelmään. Käyttäjille voi lähettää viestejä reaaliaikaisesti ja jakaa näin tehokkaasti lisäohjeistusta tai tehdä muutoksia suunnitelmiin. Myös reklamaatioihin vastaaminen helpottuu, kun tiedetään tarkasti, missä on oltu ja mitä on tehty milloinkin.

Järjestelmää toimii eri alustoilla ja tukee reaaliaikaisuuden lisäksi myös offline-toimintoja. Jos joutuu työskentelemään alueella, jossa ei ole verkkoyhteyttä (GSM, 3G), järjestelmä säilyttää tiedot suoritetuista tehtävistä koneen muistissa ja siirtää ne automaattisesti palvelimelle, kun verkkoyhteys on seuraavan kerran käytettävissä. Ohjelmistoa on kehitetty yhteistyössä TeliaSoneran kanssa Tupajumi-projektissa, jossa projektipäällikkönä toimii Matti Kuokkanen. Projektissa puretaan vanhentunutta ilmakaapeliverkkoa. TeliaSonera on ottanut järjestelmän käyttöön projektin kaikilla urakoitsijoilla ja Epusoft koordinoi järjestelmän ylläpitoa. ”Järjestelmä tarjoaa käyttömahdollisuuksia myös projektinhallintaan ja luo uudenlaista läpinäkyvyyttä ja reaaliaikaista tietoa urakoitsijarajapinnassa. Reaktiivinen hallinta on muuttunut proaktiiviseksi”, luonnehtii Kuokkanen. Aliurakoitsijat mukaan luettuna järjestelmä on tällä hetkellä käytössä 11 yrityksessä valtakunnallisesti. Santeri Jusslin


45

4/2013

Ryhtiä kuntien elinkeinotoimintaan Eduskunta on hyväksynyt kuntalakiin ja kilpailulakiin kilpailua edistäviä muutoksia. Kunta ei voi jatkossa toimia kilpailluilla markkinoilla kuntana tai liikelaitoksena, vaan sen on annettava tehtävä erillisen osakeyhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. KUNNAN TULEE JATKOSSA yhtiöittää toiminta, jossa kunta toimii kilpailluilla markkinoilla. Poikkeus uudesta yhtiöittämisvelvollisuudesta ovat kunnan lakisääteiset toiminnot sekä vähäiset tai kunnan omaan käyttöön tuotetut palvelut. Jatkossa kunnan on myös hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti toimiessaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Lakimuutoksen taustalla on INFRA ry:n tekemä Tieliikelaitosta koskeva kantelu. EU:n komissio totesi vuonna 2007, ettei toimintaa voi harjoittaa kilpailluilla markkinoilla liikelaitoksena, joka ei voi mennä konkurssiin eikä maksa veroja. ”Ajan myötä muutokset parantavat yksityisen elinkeinonharjoittajan asemaa mark-

kinoilla. Ylipäätään kuntien elinkeinotoiminnan läpinäkyvyys lisääntyy”, INFRA ry:n lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen arvioi. Muutokset parantavat yksityisten elinkeinonharjoittajien asemaa markkinoilla. Kuntien elinkeinotoiminnan läpinäkyvyys lisääntyy. ”Negatiivisena seikkana kuntien ajaessa alas omaa tuotantoa alalle voi tulla kuntien omistamia osakeyhtiöitä, joille annetaan huomattavia etuja siirtymävaiheessa: kalustoa, tiloja ja pitkiä palvelusopimuksia kuntien töistä ilman kilpailua”, Laukkanen aprikoi. ”Pidemmällä tähtäimellä yhtiöittäminen kuitenkin avaa kuntien töitä kilpailulle ja

lisää näin tarjottavia töitä. Jatkossa KiIpailuvirasto voi myös tarvittaessa puuttua valtion, kunnan, kuntayhtymän tai niiden vallassa olevan yksikön aiheuttamiin kilpailuvääristymiin, mikä vähentänee haittoja ja edistää kilpailua.” Virasto puuttuu peliin, jos toiminnassa sovelletaan menettelyä tai rakennetta, joka vääristää tai estää tervettä ja toimivaa kilpailua tai on ristiriidassa markkinahintaisen hinnoittelun kanssa. Väärät menettelyt poistetaan ensisijaisesti neuvotellen. Toiminnan jatkamiselle voidaan asettaa kilpailuneutraliteetin varmistavat ehdot, tarvittaessa vielä uhkasakolla tehostettuna. Anu Ginström

LISÄÄ NETISSÄ: WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/AJANKOHTAISTA KS. UUTINEN 6.6.2013

Liikennevirasto kysyy pätevyyttä Liikennevirasto laajentaa pätevyysvaatimuksia lähes kaikkiin tilaamiinsa infratöihin. Jos yritykseltäsi puuttuu Rala- tai vastaava pätevyys tai sertifioitu toimintajärjestelmä, toimi heti. LIIKENNEVIRASTO on jo jonkin aikaa edellyttänyt teiden rakentamisessa ja ylläpidossa Rala-pätevyyttä tai vastaavaa muuta näyttöä sekä toimintatapojen ulkopuolista arviointia (Rala- tai muu vastaava sertifikaatti). Nyt vaatimukset laajenevat koskemaan lähes kaikkia viraston rakentamisen, ylläpidon ja hoidon hankintoja sekä suunnittelupalveluja. Vaatimukset otetaan käyttöön myös ratojen ja vesiteiden urakoiden ja palvelujen hankinnoissa ja ne koskevat myös

aliurakoita. Niin ikään vaatimukset ulotetaan kaikkiin suunnitteluhankintoihin. Pätevyys- ja sertifikaattivaatimukset tulevat voimaan vaiheittain. Rala-pätevyyttä tai vastaavaa edellytetään kaikissa uusissa infrahankinnoissa vuoden 2014 alusta. Rala-sertifikaattia (työmaa- tai yritystasoista) edellytetään 1.7.2014 alkaen. Vaatimukset sisällytetään HILMAn hankintailmoituksiin, tarjoajaksi ilmoittautumispyyntöihin sekä varsinaisiin tarjouspyyntöasiakirjoihin.

Pätevyysvaatimusten tiukentuminen kohdistuu erityisesti aliurakoitsijoihin. Etenkin Rala-sertifikaatti on harvoilla yrityksillä. Vajaan vuoden aikana iso joukko infraurakoitsijoita joutuu siis laatimaan yritykselle joko työmaa- tai yrityskohtaisen toimintajärjestelmän sekä arvioituttamaan sen ulkopuolisella. Tämä ei tapahdu hetkessä, joten toimenpiteisiin on syytä ryhtyä heti. Tapani Karonen


46

INFRA-LEHTI

YRITTÄJÄN FAKTA S I M O J Y L H Ä N K A N G A S , Y T M - I N D U S T R I A L OY

INFRAn motoristit taas turneella 16:s INFRA Mp -tour suuntautui tänä vuonna Kainuun vaara­ maisemiin. Lauantaina 10.8. yli 70 motoristia ajelivat reilun 300 kilometrin lenkin Raatteentiellä ja Suomussalmella. PERJANTAINA Sokos Hotelli Vuokattiin saapuneilla motoristeilla oli ollut melko kostea tulomatka. Myös lauantaiaamu alkoi sateessa, mutta Raatteeseen tultiin jo auringonpaisteessa. Raatteessa tutustuttiin mahtavaan Talvisodan monumenttiin ja museoon. Pysäyttävän realistinen videoesitys ja opastettu museokierros herkisti muistelemaan kovia kokeneita isiä ja isoisiä. Teemaan sopivasti Raatteella saatiin lounaaksi hernekeittoa ja pannaria, minkä jälkeen oli mukava lähteä täydellä vatsalla kohti Suomussalmea. Suomussalmen kuntakeskukses­s a Äm­män­saa­ressa motoristeille esittäytyi

PÄÄOSA JOUKOSTA saatiin kuvaan Raatteentien museolla.

näyttelijä ja näytelmäkirjailija Eero Schroderus, joka esitteli Talvisodan taistelupaikkoja Kiantajärven rantamaisemassa Jätkänpuistossa. Kianta-laiva kuljetti ryhmän Ilmari Kiannon Turjanlinnan raunioille, jossa loistavan historialuennon lisäksi Schroderus nauratti kuulijoita esityksellä suomussalmelaisen traktoriurakoitsijan edesottamuksista. Ennen paluumatkaa kahviteltiin Jaloniemitalossa ja kuultiin Schroderuksen repertuaarista tarina Kainuun tytön kohtaloista Helsingissä. Eikä nauru loppunut Hotelli Vuokatissakaan. Saunan ja mojovan illallisen jälkeen kertailtiin edellisten Mp

Tourien tapahtumia Esa Torppavirran ja Raimo Leskisen avustuksella. INFRA Pohjoisen sotkamolainen puuhanainen Aikku Eskelinen oli suunnitellut päiväohjelman ja Kari Haverinen vastasi reitistä. Illallisen, ohjelman ja muun tarjoilun turvasivat ansiokkaasti INFRA Mp Tourin yhteistyökumppanit Volvo CE Finland, Onninen, Grundfors Pumput, YTMIndustrial, Eurosteel, MEP Steel ja Etra Kajaani. Ensi vuonna uudestaan! Kaikki INFRA ry:n moottoripyöräilyä harrastavat jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Kalevi Kaipia

K A R I L A PAT T O , R A K E N N U S L I I T TO

Jatkuvan neuvottelun periaatteella INFRAn ja Rakennusliiton tes-työryhmät vierailivat 12.–13.6. E18-moottoritien työmailla. Yhteisen retken tavoitteena oli pedata hyvä neuvotteluvalmius kevään tes-vääntöihin. INFRA-ALAN työnantajia ja työntekijöitä edustava retkikunta tutustui kesäretkellään työyhteenliittymiin Pulteri ja Haminan kehä. Rakennusliiton Kari Lapatto ja INFRA Kaakkois-Suomen Kalevi Kaipia olivat laatineet erittäin mielenkiintoisen matkaohjelman. Vaikka valtaosa osallistujista työskentelee päivittäin työmailla, retki antoi paljon. Ryhmäläisiä kiinnosti erityisesti työturval-

lisuuden parantaminen ja harmaan talouden torjuntakeinot. Illalla retkue maisteli maankuulua Lemin särää eli tuntikausia koivulaatikossa haudutettua karitsaa. Särän syönnin Suomen ennätys on kuulemma 13 annosta. Ennätys jäi voimaan retkikunnan päästessä keskimäärin kolmeen annokseen. Seuraavana aamuna osallistujat tutustuivat Saimaan kanavaan. Laivan kannelta

nähtiin myös uusi tuulivoimala sekä Kaukaan tehtaiden työmaa. Parasta antia olivat työehtosopimusneuvotteluihin osallistuvien vapaamuotoiset keskustelut neuvottelupöydän ulkopuolella. Kevään 2014 neuvottelut sujuvat varmasti jouhevammin, kun neuvottelijat tuntevat jo toisensa – jatkuvan neuvottelun periaatteella. Mika Kortene


47

4/2013

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN YT-näyttelyn saldo Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

TYKkiä tarjolla – kuntoutusta INFRA ry:n yrittäjille TYK-kuntoutus (TYKki) on ammatillista kuntoutusta, johon hakijalla on lakisääteinen oikeus. INFRA ry:n, Verven ja Kelan yhteistyössä järjestämän kuntoutuksen kohderyhmänä ovat pitkään työelämässä olleet yrittäjät, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt. Tavoitteena on mahdollistaa jatko nykyisessä työssä. TYK-kuntoutujan työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat oleellisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi tai työkyvyttömyys uhkaa viiden vuoden kuluessa. Työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät enää riitä työkyvyn palauttamiseksi. Yrittäjä on oltava edelleen työssä, mutta osaaikaeläke ei ole este kuntoutukselle. Työkyky on olennaisesti alentunut, kun hakijalla on ongelmia selviytyä työstään eli yritystoiminnan pyörittämisestä. Hakemuksessa on kuvattava, mitä rajoituksia sairaus tai vamma työssä aiheuttaa. Sairausloma ei ole olennainen asia, koska monet sinnittelevät työssä niitä pitämättä. Tämän pitää kuitenkin näkyä lääkärin lausunnossa tai omassa hakemustekstissä. TYK-kuntoutuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamiseen. Sen aikana tarkastellaan työn sisältöä, siinä tapahtuneita muutoksia ja muutosten vaikutusta työn sujumiseen ja jaksamiseen. Muut sisältöalueet liittyvät terveyteen, kuntoiluun ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Tukena ovat Verven kuntoutustutkija, kuntoutuslääkäri, työfysioterapeutti, psykologi ja sosiaalityöntekijä sekä oma työterveyshuolto ja INFRA ry. Kuntoutuskurssit järjestetään talviaikaan, jolloin maarakennusalalla on hiljaisempaa. INFRAn jäsenille tarkoitetut kurssit järjestetään Verve Mikkelin Anttolanhovissa ja Verve Oulun Lasaretinsaaressa. Kuntoutus on osallistujalle maksuton. Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa, joka on noin 75 % vuosityötulosta. Kela maksaa myös matkakorvauksen kuntoutukseen

KORTENE

LAUKKANEN

halvimman kulkuneuvon mukaisesti. Omavastuu yhdensuuntaiselta matkalta on 14,25 euroa. Hae kuntoutukseen täyttämällä kuntoutushakemus, Kelan lomake KU101! Liitteeksi tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto terveydentilasta ja työterveyshuollon selvityslomake KU 108. Mikäli yrittäjällä ei ole käytössä työterveyshuoltopalveluja, liitteeksi tulee vain lääkärin laatima B-lausunto. Hakemus liitteineen toimitetaan Oulun kuntoutuksen osalta omaan Kelan toimistoon, jossa kuntoutuspäätös tehdään. Mikkelin kuntoutukseen haluavat toimittavat hakemuksen Kalevi Kaipialle. Kun hakemus on hyväksytty, Verve lähettää kutsun kuntoutukseen. Lisätietoja antavat Reino Pulli (Oulu), Kalevi Kaipia (Mikkeli) ja Mika Kortene. Yhteystiedot seuraavalla sivulla. (MK)

Kuorma-autonkuljettajilta vaaditaan ammattipätevyys Lainsäädäntö edellyttää ammattimaisessa liikenteessä toimivalta kuljettajalta ammattipätevyyttä 10.9.2009 alkaen. Kuljettajien on osoitettava pätevyys joko erillisellä ammattipätevyyskortilla tai ajokortilla, jossa on ammattipätevyydestä ilmoittava merkintä. Uusilta kuorma-auton kuljettajilta on vaadittu ammattipätevyys 10.9.2009 alkaen. Kuljettajilta, joiden ajo-oikeus on alkanut aikaisemmin, ei vaadita perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamista, mutta heidän on suoritettava jatkokoulutus. Jatkokoulutus on oltava suoritettuna ensimmäisen kerran 10.9.2014 mennessä, jonka jälkeen se on uusittava viiden vuoden välein. Merkintä ammattipätevyydestä kannattaa ottaa vasta 9.3.2014 jälkeen, vaikka vaaditut koulutuspäivät olisi suoritettu jo aiemmin. Tällöin seuraava viisivuotisjakso käynnistyy 10.9.2014. Lisätietoja saat INFRA ry:n elinkeinokiertokirjeessä 6/2013. (MK)

Kaksipäiväinen Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttely keräsi lähes 5 000 kävijää Jyväskylän Paviljonkiin. Kävijämäärä jäi hieman vuoden 2011 kolmipäiväisestä näyttelystä. Näytteilleasettajia oli 208. Sisäosastojen kokonaispinta-ala oli näyttelyhistorian toiseksi suurin, lähes 3 700 m2. Sen sijaan ulko-osastojen kokonaispinta-ala jäi ennätysalhaiseksi ollen vain runsaat 1 300 m2. Seuraava näyttely on vuonna 2015 ja INFRA on taas mukana järjestelyissä.

Työturvallisuusmittarit käyttöön! Turvallisuuden teemavuotena 2013 INFRA ry edistää työturvallisuusmittarien käyttöä. Mittarien avulla eri työmaiden turvallisuustasoa pystytään seuraamaan ja vertaile­maan luo­tet­tavasti. Työmaalla käydään läpi mittarissa luetellut turvallisuustekijät ja arvioidaan niiden tilaa selkeällä asteikolla. Yhteisellä mittarilla saadaan palautetta ke­hit­tämisen tueksi. Murskamittaria käyttävät kiviainesalan yritykset. Mvr-mittari soveltuu u­seim­mille maa- ja vesirakentajille. Asfalttimittari palvelee taas as­fal­tintekijöitä. Mittarit mahdollistavat myös työturvallisuuskilpailut. Pilot­ti­na järjestettävään val­ takunnalli­seen kilpailuun il­moit­ tautui määräaikaan mennessä 20 suurta ja keskisuurta yritystä. Mukaan lähtivät myös pkseudun kuntien teknisen palvelun tuottajat – Espoon kaupunkitekniikan liikelaitos, Vantaan kuntatekniikan keskus sekä Helsingin rakentamispalvelu Stara. Kilpailu kestää tämän vuoden loppuun. Murskamittariin perustuva kiviainesalan turvallisuuskilpailu järjestetään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Myös asfaltintekijöillä on meneillään oma turvallisuuskilpailunsa.


48

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

YGOFORUM-WORKSHOP: TULEVAISUUDEN KAATOPAIKKA 12.9.2013 klo 9.30–14.40 Suomen ympäristökeskus, seminaarisali Laulujoutsen, Mechelininkatu 34 A, Helsinki Seminaari on maksuton. Ilmoittaudu 6.9. mennessä. Järjestäjä Ygoforum ja Ympäristöyritysten Liitto ry.

MAARAKENNUSPÄIVÄ 26.9.2013 klo 11.00–20.00 Finlandiatalon kongressisiipi, Helsinki Iltapäivän teemana on "Muutos on mahdollisuus". Maarakennuspäivä päättyy illanviettoon. Osallistumismaksu 325 € + alv 24 %. Ilmoittaudu 18.9.2013 mennessä tarja.hellstrom@infra.fi. Järjestäjä MANK ry.

INFRA RY:N LIITTOPÄIVÄT 27.–28.9.2013 Sokos Hotelli Ilves, Tampere Katso lisää sivulta 43.

KUNTAINFRA 2013 30.–31.10.2013 Radisson Blu Royal, Helsinki Tule kuulemaan, mitkä ovat kuntainfran rakentamisen ja ylläpidon suurimmat haasteet. Osallistumismaksu etuhintaan 595 € + alv 24 %. Järjestäjä Talentum Events

MAARAKENNUSKULJETUSSEMINAARI 31.10.–1.11.2013 Sokos Hotelli Seurahuone, Kotka Lisää netissä www.skal.fi lähempänä ajankohtaa.

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄ 12.–13.11.2013 Risteily Tukholmaan, Viking Line Mariella Lisää myöhemmin netissä: www.infra.fi.

PIIRIYHDISTYSTEN SYYSKOKOUKSET INFRA Pohjois-Savo pe 30.8., Kuopio INFRA Pohjoinen la 31.8., Oulu INFRA Länsi-Suomi ke 11.9. klo 18.00, Turku INFRA Häme ma 16.9., Tampere INFRA Pohjois-Karjala pe 20.9., Joensuu INFRA Uusimaa pe 20.9. klo 18.00, Vantaa INFRA Keski-Suomi ti 24.9. klo 18.00, Jyväskylä

VUOSIKOKOUS INFRA Kaakkois-Suomi la 14.9. klo 16.00, Kouvola

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Katja Niemelä puh. 0400 836 205

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 09 1299 562 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 09 1299 564 Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 09 1299 563 Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, purku- ja kierrätysasiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines- ja louhinta-asiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Kalevi Kaipia puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

HAE INFRAN JÄSENYRITYKSIÄ MOBIILISTI! Tarvitaanko työmaalle taitava infrarakentaja? Tilaaja voi nyt hakea tietoa INFRAn jäsenyrityksistä kätevästi älypuhelimella. Uutuussovelluksella tilaaja voi mýös lähettää tarjouspyynnön valitsemilleen yrityksille – näppärää ja nopeaa. Ilmaisen yrityshakusovelluksen voi ladata menemällä kännykässä olevaan sovelluskauppaan ja kirjoittamalla hakusanaksi infra.


4/2013

49


50

INFRA-LEHTI


4/2013

51


52

INFRA-LEHTI


4/2013

53


54

INFRA-LEHTI


4/2013

55


56

INFRA-LEHTI


4/2013

57


58

INFRA-LEHTI


4/2013

59


60

INFRA-LEHTI


2013 | 4