Ovet auki kaikille - HLBTIQ -näkökulma urheilussa

OVET AUKI KAIKILLE HLBTIQ -NÄKÖKULMA URHEILUSSA

1

Luet parhaillaan johdantoa aineistoon, jonka tavoitteena on saada aikaan muutoksia urheilumaailmassa. Tasa-arvoisuus ja osallistaminen sanoitetaan usein esimerkiksi niin, että ”kaikki ovat tervetulleita urheiluseuraamme”. Tällä tarkoitetaan tietenkin hyvää, mutta seuran työssä voi silti ilmetä näkymättömiä esteitä ja tiedostamattomia ilmaisuja, jotka sulkevat ihmisiä pois tai saavat erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret kokemaan, etteivät he ole tervetulleita mukaan.

Sukupuolijakoa pidetään luonnollisena osana urheilua, ja useimmissa lajeissa jako tapahtuu jo varhaisessa iässä. Niin huippu- kuin kuntourheilukin perustuu ajatukseen, että ihmisiä on vain kahta eri kategoriaa – miehiä ja naisia. Tämä sukupuolinormi luo myös odotuksia sille, että naisten ja miesten tulee täyttää tietyt sukupuolimääreet ja kokea jompikumpi sukupuoli omakseen. Puhutaan toisin sanoen heteronormatiivisuudesta.

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvilla lapsilla ja nuorilla on urheilumaailmassa suuria haasteita, kun he pyrkivät luomaan positiivista minäkuvaa seksuaalisen suuntautuneisuuden, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun suhteen. Positiivisia esikuvia on tarjolla vähän, ja HLBTIQ-ihmisten on usein pakko piilotella, selittää tai puolustaa identiteettiään. Yksi syy olla harrastamatta urheilua vapaa-ajalla on vaikeus sopeutua sen maailmaan.

“

Urheilulla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa yksilön positiiviseen kehokäsitykseen. Voimme oppia arvostamaan kehoa sen perusteella, mihin

se pystyy, emme siksi, miltä se näyttää. Siksi on tärkeää, että urheilu tarjoaa ympäristön, jossa ihmiset voivat omien edellytystensä puitteissa arvostaa sitä, millaisiin suorituksiin oma keho pystyy.

”

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus on luonnollinen osa urheilumaailmaa. Kunnioitus ja turvallisuus parantavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuloksia. Toivomme, että saat tästä oppaasta tietoa siitä, miten voit tehdä urheilusta turvallisen kokemuksen myös HLBTIQ-ihmisille.

Tässä oppaassa on vinkkejä erilaisista toimista yksilötasolla, seuroissa ja kouluissa sekä liittotasolla ja kunnissa. Oppaan lopussa on HLBTIQ-käsitteitä avaava sanasto.

Onnea työhösi osallistavamman urheilun puolesta!

Finlands Svenska Idrott Lapset ja nuoret samalla viivalla -hanke

Toimittaja Saara Norrgrann Graafinen suunnittelu Cecilia Lindström Kielentarkastus Aija Myllymäki Julkaisuvuosi 2021 2

SEKSUAALIVÄHEMMISTÖ JA SUKUPUOLTEN MONINAISUUS Tässä oppaassa käsitellään kahta teemaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään: seksuaalivähemmistöt ja sukupuolten moninaisuus.

Seksuaalivähemmistöllä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole heteroseksuaaleja eli esimerkiksi homoseksuaaleja, lesboja, biseksuaaleja, panseksuaaleja sekä aseksuaaleja.

Koko ihmisten kirjo kuuluu kuitenkin seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen.

Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on lukemattomia tapoja kokea ja ilmaista sukupuoltaan. Sukupuolen moninaisuutta esiintyy siis sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Osa ihmisistä kokee itsensä selkeästi naiseksi tai mieheksi, osa molemmiksi ja osa ei koe sukupuolensa sijoittuvan lainkaan kahden sukupuolen mukaiseen normiin.1

URHEILUMAAILMAA MUOVAAVAT NORMIT Heteronormatiivisuus ja kahden sukupuolen normi ovat juurtuneet syvälle urheilun maailmaan. Heteronormatiivisuudella tarkoitetaan perinteisiä odotuksia siitä, millaisia naisten ja miesten on oltava. Toisin sanoen sukupuolten oletetaan olevan olemukseltaan naisellisia tai miehekkäitä ja heidän oletetaan olevan kiinnostuneita vastakkaisesta sukupuolesta. Heteronormatiivisuus voi tarkoittaa myös sitä, että ihmissuhteiden käsitetään olevan tietynlaisia. Esimerkiksi sitä, että perheeseen kuuluvat äiti, isä ja lapset.

Kahden sukupuolen normi on käsitys, jonka mukaan sukupuolia on vain kaksi: miehiä ja naisia. Kahden sukupuolen normin mukaan biologinen sukupuoli tai juridinen sukupuoli ratkaisee sen, olemmeko miehiä vai naisia, riippumatta ihmisen omasta sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.2 Urheilumaailma on muotoutunut suureksi osaksi näiden normien pohjalta, mikä voi saada tytöt ja pojat kokemaan painetta sukupuolinormeihin sopeutumisesta.

Kahden sukupuolen normi on luonut myös olettamuksen, että sukupuolierottelu on luonnollinen ja ainoa tapa urheilun jaottelussa. Kaikilla eri tasoilla järjestäytynyt liikunta on käytännössä aina jaoteltu sukupuolittain. Vain hyvin harvoissa lajeissa kaikki sukupuolet kilpailevat samassa luokassa siitä huolimatta, että fyysisillä eroilla ei olisi lajissa merkittävää roolia.

Jaottelu sukupuolen mukaan alkaa jo varhain lasten urheilussa, vaikka sukupuolella ei ole ratkaisevaa roolia ennen murrosikää. Tämä sukupuolikäsitys opettaa lapsille jo alusta alkaen, että sukupuolia on kaksi ja että poikien ja tyttöjen ei pidä kilpailla toistensa kanssa.

Kilpaurheilun rakenne perustuu siihen, että sukupuolia on kaksi. Tämä sulkee ulkopuolelle ne, jotka eivät lukeudu kategorioihin tyttö/nainen tai poika/mies.

Muunsukupuoliset ovat vaarassa jäädä ulos sukupuolen mukaan jaotellusta urheilumaailmasta. Heidän on usein luovuttava urheiluharrastuksesta tai urheiltava olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan sen sijaan, että he voisivat harrastaa mukavana pitämäänsä urheilua. 3 https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/tasa-arvosanasto https://www.regnbagsankan.fi/utbildning/fakta-om-hbtiq/ 3 https://www.rfsl.se/verksamhet/idrott-for-alla-kroppar/erfarenheter-fakta-och-tips/

1

2

3

Ulkopuolelle jäämisen lisäksi sukupuolikäsitys voi aiheuttaa myös sukupuolten välistä epätasa-arvoa, koska meillä on usein stereotyyppisiä odotuksia tytöille ja pojille ja suhtaudumme heihin eri tavoin.

MIHIN NORMIT VOIVAT VAIKUTTAA? Kiusaaminen ja syrjintä ovat huolestuttavan tavanomaisia ilmiöitä urheilumaailmassa.

Tutkimus suomalaislasten ja -nuorten vapaa-ajasta kertoo, että kolmasosa lapsista ja nuorista (10–29-vuotiaista) on kokenut kiusaamista, syrjintää tai epäasianmukaista kohtelua.

Erityisesti yli 15-vuotiaat johonkin vähemmistöryhmään omasta mielestään kuuluvat nuoret ovat alttiita kiusaamiselle, syrjinnälle ja epäasialliselle kohtelulle. Jopa 60 % seksuaalivähemmistöön kuuluvista lapsista ja nuorista sanoo, että heitä kiusataan tai syrjitään usein tai toisinaan urheiluharrastuksessa.4 Vuonna 2019 julkaistiin tulokset ensimmäisestä EU:n laajuisesta tutkimuksesta, jossa käsitellään HLBTIQ-ihmisten kokemuksia urheilussa. Tutkimus osoittaa, että homo- ja transfobia on hyvin laajaa ja konkreettista.5 Tutkimuksen tulokset: • 5 524 HLBTIQ-ihmistä 28 EU-maasta osallistui urheilua koskevaan tutkimukseen.

• 90 % kertoi, että homofobia ja erityisesti transfobia ovat ongelma urheilussa.

• 70 % kertoi kokevansa tunnettujen urheilijoiden ”kaapista ulos tulemisen” tärkeäksi voidakseen itse käsitellä syrjintää.

• 82 % on kuullut homo- ja transfobista kielenkäyttöä urheilussa 12 viime kuukauden aikana.

• 53 % ei reagoi homo- tai transfobisen syrjinnän esiintymiseen.

• 33 % välttelee kertomasta avoimesti seksuaalisuudestaan tai sukupuoliidentiteetistään urheiluharrastuksen yhteydessä.

• 38 % ei tiedä, kenen puoleen kääntyä, kun syrjintää ilmenee urheilumaailmassa.

• 20 % on jättänyt osallistumatta urheiluun seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoliidentiteetin takia.

• Transihmisten jättäytyminen urheilun ulkopuolelle johtuu negatiivisista kokemuksista tai siitä, etteivät he koe sopivansa järjestelmään.

https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeusliikkua.-Verkkojulkaisu.pdf 5 Saksan liikuntakorkeakoulu, Köln. https://www.out-sport.eu/wp-content/uploads/2019/05/OUTSPORTReport-Relevance-of-SOGI-in-Sport-in-Europe-3.pdf

4

4

VÄHEMMISTÖSTRESSI JA MIKROAGGRESSIOT Vähemmistöstressi tarkoittaa, että henkilöön kohdistuu pitkäkestoista sisäistä ja sosiaalista painetta vähemmistöön kuulumisen johdosta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että ihmisen on oltava varuillaan, valmiina kiusaamisen kohtaamiseen tai kyseenalaistamiseen vähemmistöön kuulumisensa vuoksi.

Vähemmistöstressi voi johtaa psyykkiseen tai fyysiseen sairastumiseen. Tätä voi ilmetä yhtä lailla itse vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä kuin heidän läheisilläänkin.

Vähemmistöstressiä voi syntyä urheilussa silloin, kun maahanmuuttajat luokitellaan yhtenäiseksi ryhmäksi, minkä seurauksena yksilötaidot unohdetaan. Niin kutsutut kantasuomalaiset nähdään siis yksilöinä, jotka edustavat vain itseään, mutta maahanmuuttajataustaiset urheilijat joutuvat kantamaan tiettyyn ryhmään yhdistettyjen ennakkoluulojen ja mielikuvien taakkaa. Sama koskee myös muita vähemmistöryhmiä.

Mikroaggressioita voi ilmetä yksilön altistuessa sanoin ja teoin esiintyvälle väheksynnälle.

Tämä puetaan usein huumoriin ja kohteliaisuuksiin, mutta väheksynnälle altistuvat käsittävät sen usein loukkaavana ja uhkaavana. Mikroaggressioita voidaan kohdistaa vähemmistöön kuuluviin henkilöihin myös ottamalla etäisyyttä heihin. Näin heistä tehdään näkymättömiä. Tällaiselle altistuva voi kokea kommentit stressaavina, kun taas sivustaseuraajan silmin ne vaikuttavat harmittomilta.

Esimerkkejä verbaalisesta mikroaggressiosta ovat esimerkiksi kysymykset siitä, tuleeko hijabissa pelatessa kuuma. Nonverbaalinen mikroaggressio voi tarkoittaa, että transihmiseen otetaan etäisyyttä tai että hänet sivuutetaan kokonaan.6

TOIMENPITEET Osallistava urheilumaailma vaatii toimia usealla eri tasolla. Seuraavassa esitellään osallistamisen mahdollisuuksia yksilötasolla, seuroissa ja kouluissa sekä liittotasolla ja kunnissa.

Yksilö • Reagoi välittömästi, kun kuulet halventavaa puhetta kehosta, koskemattomuudesta tai seksuaalisuudesta. Tällaista puhetta voivat olla esimerkiksi heittää kuin tyttö tai neitikiekko, sus (käytetään negatiivisesti ihmisestä, jonka epäillään olevan homoseksuaali) tai fruity (termi, jota usein käytetään kuvaamaan tiettyjä toimintoja tai ihmisiä homoseksuaalisiksi). Selitä sanojen merkitystä ja kerro, että sanoilla luodaan homofobista ja seksististä ilmapiiriä, vaikka sanoja käytettäisiinkin ”läpällä” kavereiden kesken.

• Käytä sukupuolineutraalia kieltä. Monet identifioituvat muuksi kuin normiksi, eivätkä ole cisihmisiä tai heteroseksuaaleja. Urheilijoista voidaan puhua sukupuolineutraalilla tavalla esimerkiksi käyttämällä termiä futari (ei mimmifutari) ja parisuhteessa olevista esimerkiksi sanomalla kumppani (ei tyttö- tai poikaystävä).

6

https://www.rfsl.se/verksamhet/regnbagsfamiljer-i-vantan/bemotandetips-minoritetsstress/

5

• Ajattele perheiden moninaisuutta. Joku kuuluu sateenkaariperheeseen, toisen vanhemmat asuvat eri maassa ja joku on voinut menettää vanhempansa. Käytä vanhempien sijasta sanaa huoltaja.

• Vältä stereotypioita, kuten ”heittää kuin tyttö” tai ”isot vahvat pojat”. Urheilun tehtävä on vahvistaa lapsia ja nuoria, ei painostaa heitä pakottaviin rooleihin.

Mieti myös adjektiivien käyttöäsi. Miehiä kuvaillaan usein positiivisemmin ja aktiivisemmin kuin naisia.

• Mieti, millaisiin esikuviin viittaat. Tee se niin, että kaikki lapset ja nuoret voivat löytää samaistumisen kohteita. Nosta esiin normeja rikkovia esikuvia.

• Älä tee kaavamaista jaottelua poikien ja tyttöjen ryhmiin. Oletamme toisinaan, että samaa sukupuolta olevat ihmiset viihtyvät tai toimivat parhaiten yhdessä. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole. Monet voivat tuntea olonsa turvallisemmaksi toisen sukupuolen seurassa. Sukupuolijaottelu voi aiheuttaa myös sen, että joku jaotellaan sukupuolensa perusteella väärin. Monille transihmisille väärä sukupuolijako on ongelmallinen.

• Varmista joukkueen lähtiessä turnauksiin, että kaikkien tarpeet otetaan huomioon.

On tärkeää kysyä etukäteen, tarvitseeko joku yksityisen tai sukupuolineutraalin pukuhuoneen. Kenenkään ei pidä joutua jäämään kotiin tämän vuoksi.

• Pidä puheesi joukkueelle paikoissa, joihin kaikki voivat tulla.

• Perehdy vähemmistöstressiin (sivulla 5) ja siihen, miten voit vähentää sitä harjoituksissa ja niiden yhteydessä. Ole tietoinen siitä, että joku voi kokea ilmapiirin turvattomaksi, vaikkei hän sano sitä ääneen.

• Vähemmistöryhmissä koetaan usein, että heidät on tehty näkymättömiksi yhteiskunnassa. Panosta heidän näkyvöittämiseensä urheiluyhteyksissä, ja yritä parantaa kaikkien turvallisuuden tunnetta aktiivisesti esimerkiksi puhumalla usein kunnioituksen merkityksestä urheilussa.

• Oikean persoonapronominin käyttö osoittaa kunnioitusta. Kaikki voivat tietysti välillä sanoa väärin. Silloin on tärkeää pyytää anteeksi ja korjata sanansa. Lue lisää persoonapronomineista sivulta 10.

• Älä kysy transihmiseltä äläkä muunsukupuoliselta hänen entistä nimeään, jos hän on vaihtanut nimensä.

• Kohtaa transnuoret ja osoita tukevasi heitä. Ilmaise kiinnostuksesi ja kysy myös mahdollisesti käynnistetystä muutosprosessista.

• Muista, että ihminen, joka ei vaihda vaatteita muiden kanssa, voi kaivata pukuhuoneen yhdessäoloa. Yksi käytännön vinkki on keskustella ryhmän kanssa siitä, miten tärkeää on kertoa pukuhuonejutut kaikille. Ulkopuolisuus ei saa seurata mukana pelikentälle.

6

Yhdistykset, seurat • Järjestä HLBTIQ-asioihin liittyviä keskustelutilaisuuksia ja jatkokoulutusta. Mitä enemmän osaamista seura-aktiiveilla on, sitä paremmat edellytykset on saada kaikki kokemaan itsensä tervetulleiksi.

• Tiedota seuran verkkosivuilla, miten seura huomioi HLBTIQ-asiat. Ilmaise selkeästi, että transihmiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat tervetulleita.

• Mieti verkkosivuston ja painetun materiaalin esittelyjä. Kuva urheilijasta, joka on avoin seksuaalisuutensa tai sukupuoli-identiteettinsä suhteen, on helppo tapa osallistaa.

• Käytä tasa-arvosta näkyvästi ilmaisevia symboleja, kuten sateenkaari- tai translippuja. Näkyvät symbolit seuran tiloissa ja verkkosivuilla lisäävät turvallisuuden tunnetta.

• Kerro verkkosivuilla, miltä pukuhuoneet näyttävät ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla.

Seurat, koulut ja muut toimijat voivat uudis- ja korjausrakentamisessa vaikuttaa siihen, miltä tilat näyttävät ja kuinka niiden saavutettavuutta parannetaan.

• Kerro verkkosivuilla ja muissa tiedotuskanavissa, kenen puoleen urheilijat voivat kääntyä, jos he kokevat itse syrjintää tai havaitsevat jonkun muun syrjintää.

• Urheilijoiden on annettava pukeutua omalla mukavuusalueellaan, oman sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisunsa mukaisesti. Ota tämä huomioon myös, kun seura tilaa uusia vaatteita. Sukupuolen mukaan luokiteltujen pukeutumiskoodien tarvetta on syytä miettiä. Vaatteet on muotoiltava eri vartalotyypeille sopiviksi.

• Varmista, että kaikilla on turvallinen paikka vaihtaa vaatteita ja käydä suihkussa.

Kenenkään ei pidä joutua vaihtamaan vaatteita tilassa, joka on varattu eri sukupuoli-identiteetin mukaisille henkilöille. Mitä ratkaisuja seura voi tehdä luodakseen sukupuolineutraalin tilan?

• Auta sukupuolivähemmistöjä ymmärtämään lajiliiton säännöt ja kilpailusäännöt ja varmista, että muut osallistujat, tuomarit ja valmentajat eivät kohtele ketään huonosti.

7

Lajiliitot • Kerro liiton verkkosivuilla, kenen puoleen voi kääntyä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa asioissa.

• Kaikkien urheiluliittojen vetäjien, kouluttajien, työntekijöiden ja vapaaehtoisten on saatava koulutusta HLBTIQ-asioissa sekä hetero- ja cisnormatiivisuudessa. Ota asia esiin kaikissa lasten, nuorten ja aikuisten urheiluun liittyvissä koulutustapahtumissa.

• Laadi HLBTIQ-asioihin liittyvää aineistoa tai jaa muiden tekemää materiaalia jäsenseurojen käyttöön. Järjestä HLBTIQ-asioita koskevia teemapäiviä ja jaa materiaalia, jota jäsenseurat voivat nostaa esiin omissa kanavissaan. Osallistu Pride-tapahtumiin ja kerro, millaista työtä yhdistys tekee näissä asioissa.

• Tiedotusvälineiden kanssa viestivien edustajien on tunnettava terminologia, nimien asianmukainen käyttö ja ajankohtaiset hyvät käytännöt.

• Kansallisella tasolla urheilevan transihmisen on saatava tukea ja apua mahdollisessa joukkueen ja luokan vaihdossa. Tiedota erivapaushakemuksen tekemisestä.

• Urheilun ja liikunnan on oltava kaikkien saatavilla sukupuolesta riippumatta.

Tee tasa-arvosuunnitelma, jossa nimenomaisesti suunnitellaan transihmisten osallistamista.

• Tarkastele sääntöjä ja selvitä, estävätkö ne transihmisiä osallistumasta urheiluun – ja miten. Tutki, voiko sääntöjä tarkistaa siten, että transihmiset voidaan osallistaa paremmin. Selvitä mahdollisuuksia tehdä jaottelut muuten kuin sukupuolen perusteella, kuten junioriluokkien käyttöönotolla. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käyttöön kolmas kilpailukategoria perinteisen sukupuolijaon lisäksi.

• Muista koskemattomuus. Urheilevan transihmisen kokemuksia ei saa missään olosuhteissa paljastaa muille ilman lupaa. Kaikkia lääketieteellisiä tietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti.

• Kaikkia lasten ja nuorten sukupuoli-identiteettejä ja sukupuolen ilmaisuja on kunnioitettava. Anna alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten valita itse kilpailuluokkansa joukkueensa tai ryhmänsä sukupuolesta riippumatta.

8

Kunnat • Kerro kunnan verkkosivustolla urheilupaikkojen saavutettavuudesta. Miltä pukuhuoneet näyttävät? Ilmoita, onko käytössä erilliset tai sukupuolineutraalit pukuhuoneet ja WC:t.

• Anna mahdollisuus tehdä anonyymeja kehitysehdotuksia urheilu- ja liikuntapaikoille.

• Luo seurojen toimintarahoituksia ja avustuksia koskevat säännöt, jotka tukevat HLBTIQ-ihmisiä.

• Rohkaise ja palkitse seuroja, jotka tekevät työtä HLBTIQ-ihmisten osallistamisen edistämiseksi.

• Anna lisänäkyvyyttä ja tukea urheilulajeille, jotka mahdollistavat urheilun sukupuolirajoista välittämättä.

• Urheilupaikat on usein rakennettu niin, että niissä harjoitustiloihin kuljetaan pukuhuoneiden kautta.

Huomioi tämä uudis- ja korjausrakentamisessa.

OSALLISTAVA VIESTINTÄ Emme mieti kovin usein sanavalintoja tarkasti, ja käytämme monia ilmaisuja usein vanhasta tottumuksesta. Tiedostamatta ja pahaa tarkoittamatta vahvistamme ja toistamme normeja ja ennakkoluuloja. Kun tiedostamme oman kielenkäyttömme, voimme vahvistaa osallistamista ja näkyvöittää ihmisiä, jotka ovat vaarassa tulla sivuutetuiksi. Kenenkään ei pidä voida huonosti huolimattoman kielenkäyttömme vuoksi.

Kun käytetään sukupuolineutraalia kieltä ilman stereotypioita ja moninaisuutta esittävää kuvastoa, laajempi kohderyhmä voi kokea itsensä nähdyksi ja tervetulleeksi.

Mikäli vältämme normeja ylläpitävää kielenkäyttöä, nuorille annetaan tilaa kehittyä omaksi itsekseen.

Muista: • Mieti arvolatautuneiden ja sukupuolisidonnaisten sanojen käyttöä. Yleistäminen sulkee pois henkilöt, jotka eivät sovi normeihin.

• Milloin käytetään arvolatautuneita sanoja, kuten vahva, lihaksikas, söpö, herttainen, räävitön, kingi, kova, heikko, hento, mahtava? Käytämme tiedostamattamme enemmän tiettyjä sanoja puhuessamme naisista ja enemmän muita sanoja puhuessamme miehistä.

• Asenteet ja reaktiot voivat olla hyvin näkyviä kehonkielessä ja nonverbaalisessa viestinnässä. Ole tietoinen siitä, tapahtuuko näin myös tilanteissa, joissa et tunne oloasi täysin mukavaksi.

• Yhteiskunta koostuu hyvin erilaisista ihmisistä. Älä siksi oleta, että tunnet henkilön taustan, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin.

9

VINKKI! Pronominikierros Monessa kielessä, esimerkiksi ruotsissa ja englannissa, persoonapronomini määräytyy sukupuolen mukaan.

Yksi tapa luoda turvallisuuden tunnetta on käyttää tutustumiseen pronominikierroksia.

Tämä tarkoittaa, että kaikki osanottajat saavat esittäytyä nimellään ja kertoa, mitä persoonapronominia haluaa itsestään käytettävän (esim. ruotsiksi hon, hen, han, den). Näin varmistetaan, että kaikkia kutsutaan heidän haluamallaan tavalla.

Pronominikierrokset eivät toimi kuitenkaan automaattisesti. Ne on myös toteutettava oikealla tavalla, etteivät ne käänny itseään vastaan ja luo sen sijaan turvattomuuden tunnetta transihmisille. Siksi kannattaa huomioida seuraavaa: • Kerro ryhmälle, miksi haluatte pitää pronominikierroksen. Kerro, mikä persoonapronomini on ja että haluatte pitää kierroksen, koska koskaan ei voi tietää, mitä pronominia tai pronomineja joku haluaa itsestään käytettävän. On kuitenkin tärkeää tulla kutsutuksi oikealla pronominilla.

• Kerro, että aina voi sanoa, ettei halua kommentoida. Kenenkään ei tarvitse määrittää itselleen persoonapronominia, ellei halua.

• Jos osallistujat vitsailevat pronominikierroksesta, tee heti selväksi, ettei se ole ok.

• Muista, että joukossa voi olla ihmisiä, jotka eivät uskalla olla avoimia toivomansa kutsumapronominin suhteen ja että toivottu pronomini voi muuttua ajan mittaan.

Lähde: Ruotsin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö RFSL7

Vinkki!

Vaihda harjoitusten sukupuoleen viittaavat sanat. Esimerkiksi Teräsmies-koordinaatioharjoitus, jossa liikkeet usein muistuttavat supervoimin lentämistä, voidaan nimetä uudelleen heiluvaksi apinaksi tai yksinkertaisesti supersankariksi. Kukkulan kuningas -tyyppiset leikit voidaan nimetä esimerkiksi Töppäreen tähdeksi jne. Testaa sukupuolinormien haastamista.

7

https://www.rfsl.se/verksamhet/idrott-for-alla-kroppar/erfarenheter-fakta-och-tips/

10

KÄSITTEET Sanoilla, käsitteillä ja termeillä on monia eri merkityksiä. Tunteiden sanoittaminen tai käsitteiden löytäminen ilmiöille voi helpottaa itsensä ja muiden ymmärtämistä. Sanojen merkitykset myös muuttuvat ajan myötä ja saavat uusia merkityksiä. Seuraavaan on koottu HLBTIQ-asioihin kuuluvia termejä ja määritelmiä.

Biseksuaali tai panseksuaali on hminen, joka voi rakastua tai tuntea vetoa eri ihmisiin sukupuolesta riippumattomasti.

Cis-ihminen tai cis-sukupuolinen on ihminen, jonka biologinen sukupuoli, koettu sukupuoli ja tapa ilmaista sukupuoltaan vastaa sitä sukupuolta, joka hänelle on määritetty syntyessään eli juridista sukupuolta.

Ristiinpukeutuminen (crossdressing) tarkoittaa, että ihminen ilmaisee sukupuolensa toisinaan tai usein juridiseen sukupuoleen liittyvien odotusten vastaisesti. Ilmaiseminen voi tapahtua vaatteiden, meikin, hiusten, kehonkielen, äänenpainon tai muiden tekijöiden avulla.

Hbtiqa+ on lyhenne sanoista homoseksuaalit, lesbot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit ja aseksuaalit. Lyhenteeseen voidaan lisätä plusmerkki tarkoittamaan, että se voi käsittää myös muita suuntauksia ja identiteettejä.

Heteroseksuaali on henkilö, joka voi rakastua tai ihastua toista sukupuolta oleviin ihmisiin.

Homofobia tarkoittaa negatiivisia asenteita homoseksuaalisuutta tai homo- ja biseksuaaleja ihmisiä kohtaan. Kyse voi olla yksittäisen ihmisen näkemyksistä tai kokonaisen yhteiskunnan arvoista. Homofobia limittyy toisinaan transfobiaan.

Muunsukupuolinen tarkoittaa, että ihminen ei identifioidu mies ja nainen -jaottelun mukaisesti.

Intersukupuolinen (interseksuaalinen) tarkoittaa ihmistä, jota ei voida luokitella mieheksi eikä naiseksi sukuelinten rakenteen tai kromosomien perusteella. Suuri osa diagnooseista kootaan sukupuolen kehityksen häiriötä (Disorder of Sex Development, DSD) koskevan käsitteen alle, joka tarkoittaa biologista syndroomaa. Osalla ihmisistä interseksuaalisuus on sukupuoli-identiteetti tai tärkeä osa identiteettiä, kun taas toiset pitävät sitä vain lääketieteellisenä näkökulmana.

Toisinaan jo vastasyntyneestä lapsesta nähdään, että sukupuoli ei noudata naisen tai miehen sukuelinten normeja, mutta DSD havaitaan joskus vasta murrosiässä tai kun ihminen haluaa saada omia lapsia. Intersukupuolinen voi olla cisihminen tai transihminen ja hänen seksuaalinen suuntautumisensa voi olla mikä tahansa.

11

Käsite sukupuoli voidaan jakaa viiteen eri osaan: • Biologinen sukupuoli määritellään sisäisten ja ulkoisten sukuelinten, sukupuolikromosomien ja hormonitasojen perusteella.

• Juridinen sukupuoli on sukupuoli, joka ihmisellä on lain edessä eli väestötietojärjestelmään rekisteröity sukupuoli. Transsukupuolinen voi korjausprosessinsa aikana hakea muutosta väestötietoihin.

• Sukupuoli-identiteetti on ihmisen sukupuoli, joksi ihminen itsensä tuntee ja johon hän kokee kuuluvansa.

• Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sitä, kuinka ihminen ilmaisee sukupuolta esimerkiksi vaatteilla. Ihmisen sukupuolen ilmaisu voi olla sama tai eri kuin sosiaalinen ja kulttuurinen sukupuoli.

• Sosiaalinen tai kulttuurinen sukupuoli perustuu normeihin ja odotuksiin miehekkyydestä tai naisellisuudesta. Sosiaalinen ja kulttuurinen sukupuoli vaihtelee ajan ja paikan mukaan.

Sukupuolidysforia on voimakas ja pysyvä tunne syntymisestä väärään sukupuoleen, mikä aiheuttaa psyykkistä kärsimystä ja heikentää usein arjen toimintakykyä. Sukupuolidysforia voi olla kehollista tai sosiaalista. Kehollinen sukupuolidysforia voi tarkoittaa, että tietyt kehon osat tai oma ääni voivat aiheuttaa voimakasta vastenmielisyyden tunnetta tai ahdistusta, koska ne eivät vastaa henkilön omaa sukupuoli-identiteettiä. Sosiaalinen sukupuolidysforia muodostuu, kun muut eivät kohtele ihmistä tämän sukupuolen mukaan.

Sukupuolieuforia tarkoittaa positiivisia tunteita, joita transihminen kokee sukupuoli-identiteettinsä vahvistuessa. Sukupuolieuforia näyttää erilaiselta eri ihmisillä. Sukupuolieuforian syntyminen on yksilöllistä. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että keho heijastaa ihmisen omaa sukupuoli-identiteettiä. Myös muiden antama vahvistus sukupuolelle esimerkiksi oikean nimen tai persoonapronominin käytöllä voi saada aikaan sukupuolieuforiaa.

Sukupuolen korjaus (lääketieteellinen korjaushoito) on yläkäsite eri tavoille muuttaa kehoa niin, että se vastaa ihmisen omaa sukupuoli-identiteettiä, mikä puolestaan vähentää sukupuolidysforiaa. Kyse voi olla hormonihoidosta, kirurgisista toimenpiteistä, karvojen poistosta tai ääniharjoittelusta. Monet ihmiset vaihtavat korjaushoidon yhteydessä juridista sukupuoltaan.

Suomessa yli 18-vuotiaat voivat korjata juridisen sukupuolensa.

Transihmiset-käsite kattaa yleisesti ihmiset, jotka samaistuvat toiseen sukupuoleen tai ilmaisevat toista kuin syntymässä vahvistettua sukupuoltaan. Transihmiset rikkovat usein sukupuolta koskevia normeja eri tavoin.

Transfobia tarkoittaa negatiivisia asenteita transihmisiä kohtaan. Kyse voi olla yksittäisen ihmisen näkemyksistä tai yhteiskunnan arvoista.

Queer voi tarkoittaa sukupuoli-identiteettiä tai seksuaalista suuntautumista tai kuvata suhteita tai seksuaalista toimintaa. Sillä voidaan myös viitata akateemiseen teoriaan, poliittiseen liikkeeseen ja queer-aktivismiin. Yhteistä niille on kritiikki normaaliutta koskevaa ajatusta kohtaan. Queer ei tarkoita, että ihmisellä olisi tarve määritellä sukupuoltaan tai seksuaalista suhtautumistaan.

Lisätietoja käsitteistä on osoitteessa seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/

12

HALUATKO PEREHTYÄ AIHEESEEN TARKEMMIN? Seuraavassa on vinkkejä verkkosivustoista ja raporteista: Seta ry:n sivuilla on runsaasti tietoa muun muassa HLBTIQ-käsitteistä. Seta ry on ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on yhteiskunnallinen tasavertaisuus riippumatta ihmisen seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta seta.fi Sukupuolisensitiivinen hanketyö: www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/275456/2019_OIVA_10_Sukupuolisensitiivinen_hanketyo.pdf?sequence=2&isAllowed=y Transihmisiä koskevia tutkimuksia: tgeu.org/publications/ Trans och idrott – Ingen ska lämnas utanför. Ruotsin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavan järjestön RFSL:n raportissa tarkastellaan ja valotetaan transihmisten kokemuksia urheilun parissa. Raporttia varten tehtyihin haastatteluihin osallistui 110 transihmistä. Monet heistä kertovat osallistumisen suurista esteistä. www.rfsl.se/wp-content/uploads/2020/09/Trans-och-idrott_enstaka-sidor.pdf

LÄHTEET 1

https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/tasa-arvosanasto

2

https://www.regnbagsankan.fi/utbildning/fakta-om-hbtiq/

3

https://www.rfsl.se/verksamhet/idrott-for-alla-kroppar/erfarenheter-fakta-och-tips/

4

https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/02/Lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-Oikeus-

liikkua.-Verkkojulkaisu.pdf 5

Saksan liikuntakorkeakoulu Köln. https://www.out-sport.eu/wp-content/uploads/2019/05/OUTSPORT-

Report-Relevance-of-SOGI-in-Sport-in-Europe-3.pdf 6

https://www.rfsl.se/verksamhet/regnbagsfamiljer-i-vantan/bemotandetips-minoritetsstress/

7

https://www.rfsl.se/verksamhet/idrott-for-alla-kroppar/erfarenheter-fakta-och-tips/

13