Hyvän mielen erikoisjulkaisu, talvi 2021

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU TALVI 2021

ODOTUKSEN AIKAA

VERTAISTOIMINNASTA VOIMAA KASVISPITOINEN KATTAUS SYYSPÄIVÄÄN

TAVALLISTA SEKSUAALI­­NEUVONTAA

SISÄLLYS TALVI 2021 3

8

Pääkirjoitus:

14 Vertaistoiminnasta

RUOKAOHJEET:

Odotuksen aikaa

Kasvispitoinen kattaus

4

Kotoilua ja keskusteluja

syyspäivään

5

Tukea nuorten mielen­

10 Elämää kehossa

terveyteen yhteisöllisestä

11 Haluatko teoksiasi esille

harrastamisesta 6

voimaa 16 Erilainen näkökulma ihmisen kohtaamiseen

12 Tavallista seksuaali­

Kasviksia 6 kourallista päivässä – myös miehille!

auttamissuhteessa 20 Pahikset piilossa

Hyvän mielen talolle?

22 Liity jäseneksi 23 OmaKilta käyttöön

neuvontaa

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU Julkaisija Hyvän mielen talo ry PL 266, 90101 Oulu (käyntiosoite Kauppurienkatu 23, Oulu) info@hyvanmielentalo.fi

Toimitus Solja Peltovuori, solja.peltovuori@hyvanmielentalo.fi 041 4667682

Ulkoasu Atte Kalke, Vitale Ay Kustantaja Hyvän mielen talo ry Paino Waasa Graphics Kansikuva Shutterstock

MEILLÄ ON AIKAA SINULLE Varaa aika henkilökohtaiseen puhelinkeskusteluun, kasvokkain tapahtuvaan tai teams-tapaamiseen Hyvän mielen talon työntekijän tai vapaaehtoisen vertaistukihenkilön kanssa.

Lapsiperheiden asioissa yhteydenotot perhetyöntekijöihin:

044 408 1131 ja 044 334 6138

Jos olet huolissasi läheisesi tilanteesta ja omasta jaksamisestasi, ota yhteyttä omaistyöntekijään:

041 540 2354.

Tukea nuorille aikuisille (18-35-vuotiaat):

044 334 6141 ja 044 311 4140.

Muu yleinen neuvonta ja keskusteluaikojen varaus työntekijälle ja vertaistukihenkilölle: 041

www.hyvanmielentalo.fi tietoa, uutisia ja blogikirjoituksia – ole yhteydessä ja tarjoa omaa kirjoitustasi julkaistavaksi.

Instagram-tilillä @hyvanmielentalo julkaisut ja stoorit – ilmoittaudu vapaaehtoiseksi ja ota kanava haltuun julkaisuillesi Facebook-sivulla @hyvanmielentalo ajankohtaisia kuulumisia ja uutisia toiminnasta.

Tilaatko jo sähköistä uutiskirjettämme, seuraatko meitä Instagramissa ja Facebookissa? Laita Hyviksen tilit seurantaan ja kerro mikä sinua kiinnostaisi?

Lisätietoa: info@hyvanmielentalo.fi Hyvän mielen talo avoinna ma, ti klo 10–17 ja to, pe klo 9–14, os. Kauppurienkatu 23, Oulu (sisään Vaarankadulta).

Seuraa ilmoittelua, järjestämme toimintaa myös aukioloaikojen ulkopuolella ja netissä. Tervetuloa!

2

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

463 5712.

PÄÄKIRJOITUS

ODOTUKSEN AIKAA teksti Solja Peltovuori

V

uonna 1993 Omaiset mielenterveystyön tukena – Pohjois-Suomen yhdistys ry, sai toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusta. Vuoden 1989 joulukuussa perustetun yhdistyksen toiminta lähti kasvamaan ja monipuolistui uudelle tasolle. Vuosi vuodelta tämän jälkeen toistui sama ilmiö vuoden lopussa, odotimme avustusehdotusta seuraavalle vuodelle ja ohjeellista suunnitelmaa, jossa annettiin alustava arvio parin tulevan vuoden avustustasosta.

Usein avustusehdotus oli helpotus ja tulevan vuoden toiminnan suunnittelua voitiin jatkaa rauhallisin mielin. Jossain kohtaa valitettavasti uutiset olivat huonommat ja pahimmillaan juuri ennen joulua oli käynnistettävä keskustelut irtisanomisista tai muista toiminnan järjestelyistä.

Nykyisin olemme tiedon saannin suhteen edelleen samassa tilanteessa, tosin avustusehdotus saadaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) ja yhdistyksen nimeksi on vaihtunut Hyvän mielen talo ry vuonna 2000. Avustusehdotus on tulossa alkukuusta 3.12., joten Hyvän mielen talon ihan joulun alla ei nykyisin tarvitse tehdä äkillisiä ratkaisuja, mikä on helpotus kaikille. toiminnan tavoitteena

Järjestötoiminnan turvaaminen tärkeää

on, että kukaan ei jää yksin kohdatessaan mielenterveyden häiriöiden ja psyykkisen sairastumisen aiheuttamia vaikutuksia omassa elämässään.

Tänä vuonna on monin tavoin pohdittu julkisuudessa järjestötoimijoiden toiminnan jatkuvuutta. Pieni hengähdystauko saatiin, kun ensi vuoden rahoitusten osalta päädyttiin Veikkauksen voittovarojen vähenemisen kompensoimiseen valtion budjetista. Pyritään järjestämään jonkinlainen siirtymäkausi, jonka aikana voidaan miettiä uusia avauksia toiminnan järjestämiseen.

Edelleen on ratkaisematta se, miten ja minkälaisten järjestöjen toimintaa voidaan tukea pysyvämmin. Vahvistuuko poliittisen päätöksen­ teon rooli ja tuleeko järjestötoimintaa luonnehtimaan kausittainen vaihtelevuus vaikkapa hallitusohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Tämä jää nähtäväksi, mutta olennaisia avustusmäärien muutoksia on odotettavissa vuosien 2023-2024 aikana.

Vapaaehtoista mielenterveystyötä tekevän Hyvän mielen talon jäsenistön näkökulmasta on tärkeää, että voimme jatkaa omaa ja läheisen kokemusta mielenterveysongelmista omaavien, toimintamahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamista.

Hyvän mielen talon toiminnan tavoitteena on, että kukaan ei jää yksin kohdatessaan mielenterveyden häiriöiden ja psyykkisen sairastumisen aiheuttamia vaikutuksia omassa elämässään.

Kansalaisjärjestötoiminnan perustana ovat vertaistuen kokemukset sekä vapaaehtois- ja kokemustoiminta. Tällaista osallisuuden kokemusta toteutamme edelleen. Rauhallista joulun odotusta kaikille.



Kirjoittaja on Hyvän mielen talo ry:n toiminnanjohtaja

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

3

KOTOILUA JA KESKUSTELUJA teksti Karoliina Hannula

M

aaliskuussa 2020, otin talteen lehden, jonka pääuutisena oli elämämme nopeasti mullistanut uusi tuttavuus, koronavirus.

Lehden kannessa komeili Suomen kartta, johon oli kiinnitetty iso riippulukko ja viestiä vahvisti teksti ”Suljettu toistaiseksi – koronavirus vei Suomen poikkeustilaan”. Vielä tuolloin useat meistä luulivat, että kyse olisi muutaman kuukauden pituisesta poikkeusjaksosta elämässämme. Kuinka väärässä olimmekaan. Nyt reilu 1,5 vuotta myöhemmin, olemme vihdoinkin päässeet vaiheeseen, jolloin koronarajoituksia on alettu purkaa ja saamme uteliaina tutustua siihen, miltä ”uusi normaali” näyttää.

No, miltä uusi normaali omasta näkökulmastani näyttää? Tämän ja viime vuoden aikana elämäämme ei ole tullut pelkästään rajoittavia tekijöitä, vaan osa meistä on tehnyt myös silmiä avaavia havaintoja. Sen jälkeen, kun meidät ”pakotettiin” sulkeutumaan kotioloihin, jouduimme totuttelemaan siihen, minkälaista elämä on rajoitettuna ja ilman ulkopuolisia kontakteja. Osa meistä oppi eristysaikana kotoilun taidon, rennon kotona oleilun ilman kiirettä tai suorittamista. Samaa kotoilua voi jatkaa arjessa myöhemminkin, vaikka rajoitukset eivät meitä tähän ohjaakaan. Myös läheisten kanssa vietettävää aikaa osaa arvostaa ihan eri tavoin kuin ennen, kun on viettänyt pitkän tovin ilman ystävien, tuttavien ja sukulaisten näkemistä.

Muistetaan kysyä ”mitä kuuluu sinulle” Myös työelämässä on nähty suuri mullistus, kun monet yritykset ovat luopuneet etätyösuosituksistaan ja ihmiset palaavat sankoin joukoin työpaikoilleen. Voi sitä jälleennäkemisen riemua, kun työkaverin näkee ensimmäistä kertaa kasvokkain 1,5 vuoden tauon jälkeen.

Vaikka etätyöskentely Suomessa on saatu sujumaan monessa paikassa hyvin, on ihan eri asia keskustella toisen kanssa kasvokkain kuin ruudun välityksellä. Osalle paluu työpaikalle ei kuitenkaan aiheuta riemunkiljahduksia, vaan pikemminkin ahdistusta uudesta tilanteesta. Silloin kun kodin hiljaisuus ja omanlaiset rutiinit vaihtuvat työpaikan hälinään ja jatkuvaan sosiaalisuuteen, jaksaminen voi olla koetuksella. Jokaisen olisikin hyvä miettiä, kannattaako työkaverilleen heti aluksi kertoa omia 1,5 vuoden kuulumisiaan, vai olisiko parempi pysähtyä kuuntelemaan ja kysyä ”Mitä kuuluu?”.

Vaikka siirrymmekin vauhdilla kohti vapaampaa maailmaa, korona-ajan oppeja ei kannata unohtaa.

Omalla toiminnalla ja yhteistyöllä pystymme edistämään turvallisia toimintatapoja ja vähentämään riskejä.

Olemme uudenlaisia kuluttajia, jotka käyttävät aikaisempaa enemmän harkintaa ja odotamme, että saamamme palvelut on tuotettu terveysturvallisesti. Sitä, minkälaiseksi uusi terveysturvallinen yhteiskuntamme lopulta muotoutuu, emme vielä tiedä. Jäämme innolla odottamaan.

Terveellistä ja turvallista joulunodotusta kaikille!



KUVA: SHUTTERSTOCK

Kirjoittaja Karoliina Hannula on Hyvän mielen talon puheenjohtaja kaudella 2020-2021. Hallitus on päättänyt ehdottaa marraskuussa pidettävälle Hyviksen syyskokoukselle, jatkoa Karoliinan puheen­ johtajakaudelle vuosiksi 2022-2023.

4

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

KUVA: SHUTTERSTOCK

TUKEA NUORTEN MIELENTERVEYTEEN YHTEISÖLLISESTÄ HARRASTAMISESTA teksti Meri Rova

Y

hteisöllisellä harrastustoiminnalla nuoruudessa näyttää olevan positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia mielenterveyteen. Tulos selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin lähes seitsemän tuhannen henkilön terveyttä ja hyvinvointia lapsuudesta aikuisikään saakka.

Tutkittavat vastasivat harrastustoimintaa selvittävään kyselyyn 15–16-vuotiaina. Kyselyllä kerättiin tietoa harrastusten määrästä ja siitä, miten paljon harrastuksiin liittyi sosiaalista vuorovaikutusta.

Ennaltaehkäisevä vaikutus syntyy aktiivisuudesta Tutkimuksen mukaan sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika nuoruudessa oli yhteydessä pienempään psykiatristen häiriöiden ilmaantuvuuteen. Erityisesti tämä tuli esille mieliala-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden kohdalla. Vastaavasti sosiaalisesti passiivinen vapaa-aika liittyi suurempaan psykiatristen häiriöiden, erityisesti ahdistuneisuus- ja käytös­häiriöiden, ilmaantuvuuteen.

“Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että mielekkääseen sosiaaliseen vapaa-ajan harrastukseen osallistuminen vaikuttaa nuorten mielen­ terveyteen positiivisesti. Nyt julkaistu tutkimuksemme

vahvistaa tätä käsitystä”, päätutkijana toiminut Johanna Timonen Oulun yliopistosta kertoo.

Timosen mukaan aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tutkimusten valossa harrastustoimintaa olisikin tärkeää tukea myös poikkeusaikoina.

Harrastamisen aarrearkku ”Harrastamisen Suomen malli, joka pyrkii tarjoamaan mielekkään harrastuksen jokaiselle lapselle ja nuorelle koulupäivien yhteyteen, on näiden tulosten valossa erinomaisen oikeansuuntaista toimintaa”, Timonen painottaa.

Tutkimus julkaistiin Journal of Youth and Adolescence -tiedelehdessä.

Myös Oulun kaupunki tukee lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja tarjoaa maksuttomia harrastuksia koulupäivien yhteydessä.

Oulussa hanke on nimeltään Harrastamisen aarrearkku.



Kirjoittaja työskentelee Oulun yliopistossa ja on Hyvän mielen talon hallituksen jäsen kaudella 2021-2022.

Harrastamisen Suomen malli: https://harrastamisensuomenmalli.fi/

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

5

KASVIKSIA 6 KOURALLISTA PÄIVÄSSÄ

K

K U VA

: SH

UT

TE

RS

TO

C

MYÖS MIEHILLE!

Suomalaisten miesten pitäisi lisätä kasvisten käyttöä. Paras lahja isälle on kasvisten käyttöön rohkaiseminen.

Maa- ja kotitalousnaiset suosittelevat kasvispitoista kattausta jokaiseen päivään. teksti Kaisa Myllykangas kuvat Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry/ Timo Viljakainen, Laura Riihelä

6

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

S

uomalaisen ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehillä määrä jää vain 300 grammaan. Lisäksi 23 prosenttia miehistä saa liikaa proteiinia ravinnosta.

Kaisa Myllykangas Oulun Maa- ja koti­ talousnaisista on näköalapaikalla miesten ruoanlaittotapojen suhteen. Hän vetää Hyvinvointia ruoasta -kursseja osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Arjen sankarit -hanketta. Hankkeessa miehiä kannustetaan kasvisten käytön lisäämiseen ja muihin terveellisiin elintapoihin. ”Osa miehistä vieroksuu kasviksia. Monet kuitenkin pitävät kasviksista, mutta tarvitsevat kannustusta ja selkeitä ohjeita niiden moni­ puoliseen käyttöön”, Myllykangas kertoo.

Lupa oikaista Myllykankaan kokemusten mukaan miehet perustelevat kasvisten vähäistä käyttöä sillä, että vihannekset ja hedelmät ovat kalliita, erityisesti talvella. Hän muistuttaa, että kasviksiin kuuluvat myös edulliset juurekset, joita on saatavilla monipuolisesti läpi talven.

Yksi haaste kasvisen käytön lisäämisessä on se, että miehet kokevat kasvispitoisen ruoan teon työlääksi. ”Erityisesti kasvisten pilkkomiseen kuluva aika koetaan hankalaksi. Pakastealtaasta löytyvät valmiit sekoitukset ovat näppäriä ja

LISÄTIETOJA: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas p. 0400 399 865 kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi

ravintoarvoiltaan kelpoja. Niitä voi hyvin käyttää, jos haluaa hieman oikaista.”

Lisää kasviksia huomaamatta Myllykangas nostaa esille, että miehet ottavat yhä useammin osaa perheen ruokahuoltoon tai vastaavat siitä yksin. Vaikka itse pitäisi kasviksista, haasteita niiden käyttöön voi silti tulla. ”Esimerkiksi erään yksinhuoltajaisän suuri huolenaihe oli se, miten hän saisi kasviksia vastentahtoisesti syövän teinipoikansa muuttamaan tapojaan. Toinen isä puolestaan joutui vaimon vakavan sairastumisen vuoksi yllättäen yksin huolehtimaan perheen kaikista aterioista ja tarvitsi apua terveelliseen arkirutiinin pääsemiseksi”, Myllykangas kertoo.

Kasvisten vieroksuntaan Myllykangas vinkkaa, että kasvisraasteita ja -paloja kannattaa lisätä osaksi tuttua ruokaa. Näin kasvisten käyttö lisääntyy lähes huomaamatta. ”Jauhelihataikinaa on helppo keventää kasvisraasteella. Lihaisissa pataruoissa lihan määrää voi vähentää korvaamalla osan lihasta kasvispaloilla.

Myös monia kalaruokia, joista miehet usein pitävät, voi uudistaa lisäämällä mukaan kasviksia.”

Myllykangas on huomannut, että useat miehet myös pitävät marjoista ja kaipaavat vinkkejä niiden hyödyntämiseen. ”Arjen sankarit - ruokaryhmän jälkiruoaksi saatamme tehdä marjarahkaa, mustikkapiirakkaa tai erilaisia smoothieita, jotka ovat olleet miesten mieleen.”

Hyvinvointia ruoasta -ryhmät ovat osa PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Arjen sankarit -hanketta. Hanke on suunnattu työikäisille, työelämän ulkopuolella oleville miehille, jotka haluavat työllistyä. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahaston kautta.

Maa- ja kotitalousnaiset kannustavat kaikkia syömään puoli kiloa eli kuusi kourallista kasviksia päivässä.

Vuonna 2021 kasvisen käytön lisäämiseen on rohkaistu erityisesti Kasviksia kaaliin -järjestökampanjalla. www.maajakotitalousnaiset.fi/kasviksiakaaliin

Katso herkulliset reseptit seuraavalta aukeamalta HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

7

RUOKAOHJEET: KASVISPITOINEN KATTAUS SYYSPÄIVÄÄN Maa-artisokka-omenakeitto 4 ANNOSTA (ALKURUOKANA)

500 g maa-artisokkia tai palsternakkaa 1 pieni sipuli 2 hapokasta omenaa 2 rkl voita 3 oksaa tuoretta timjamia tai 1 tl kuivattua 2 dl omenamehua n. 5 dl kasvislientä 2 dl ruokakermaa 0,25 tl jauhettua valkopippuria (suolaa)

8

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

1. Pese ja kuori maa-artisokat ja kuutioi ne.

2. Kuori ja kuutioi sipuli ja omena ja kuullota ne voissa miedolla lämmöllä.

3. Lisää maa-artisokat ja jatka kuullottamista n. 10 minuuttia.

4. Kaada sekaan omenamehu ja noin puolet kasvisliemestä sekä tipauta timjaminoksat mukaan. Anna porista miedolla lämmöllä kannen alla, kunnes maa-artisokat ovat kypsyneet.

5. Ota timjaminoksat pois.

Lisää kerma ja soseuta tasaiseksi. Ohenna tarvittaessa kasvisliemellä sopivan paksuiseksi.

Mausta pippurilla (ja suolalla).

6. Ripottele pinnalle halutessasi timjaminlehtiä.

VINKKI:

Käytä valmista maa-artisokkasosetta.

Lisää se sipulin ja omenankuullottamisen jälkeen. Kypsennysaika lyhenee.

Punainen kalapata 4 ANNOSTA

600 g kuhafileitä (tai muuta ruodotonta vaaleaa kalaa) 1 pieni (100 g) punainen paprika 1 kpl (100–150 g) salaatti­ fenkoli (tai lehtiselleriä) 2 salottisipulia tai 1 tavallinen 1–3 valkosipulinkynttä 2 rkl rypsiöljyä 400 g tomaattimurskaa 1 rs 250 g kirsikka­ tomaatteja 1–2 kpl (70 g) mauste­ kurkkua (tai kivettömiä oliiveja) 0,5 sitruunan mehu 0,25–0,5 tl vastarouhittua pippuria 0,5–1 kpl punaista mietoa chiliä tai veitsen­ kärjellinen voimakasta chilijauhetta 0,5 tl suolaa 0,5 tl jauhettua jeeraa (eli juustokuminaa) 1 tl paprikajauhetta 0,5–1 tl sokeria

1. pieni nippu sileää lehtipersiljaa 2. Viipaloi paprika ja salaattifenkoli valmiiksi, kuori ja hienonna sipulit ja kuullota padassa öljyssä.

3. Lisää tomaattimurska, paprika, fenkoli ja viipaloidut tai rullatut kalafileet, kypsennä noin 10 minuuttia.

4. Lisää tomaatit, kuutioitu kurkku (puolitetut oliivit), sitruunamehu ja mausteet ja jatka hauduttamista 10-15 minuuttia.

5. Tarkista kypsyys, lisää silputtua lehtipersiljaa ja tarjoa lohkoperunoiden kanssa.

Omenaunelmatorttu N. 15 PALAA

4 kananmunaa 6. Levitä ensin omena­sose 1,5 dl sokeria torttupohjalle. Lusikoi 1 dl perunajauhoja sitten kerma-rahkaseos 0,5 dl kaakaojauhetta pohjalle ja levitä se 1 tl leivinjauhetta huolimattomasti tortulle.

Täyte Kääri levy rullalle. Leivin­ 2 dl vaahtoutuvaa kermaa liinan avulla rullaaminen 1 prk (a 200 g) vaniljarahkaa onnistuu helposti. tai vaniljatuorejuustoa Kääräise paketiksi ja 1-2 rkl sokeria nosta jääkaappiin 1-2 dl kiinteää omenasosetta vetäytymään.

(Koristeluun vadelmia ja 7. Mausta koristeeksi jäänyt omena­ruusukkeita) kermavaahto vanilja­ sokerilla ja vatkaa tarvit­ 1. Vatkaa munat ja sokeri taessa kiinteämmäksi. kuohkeaksi, vaaleaksi Jos haluat omenaruusuja, vaahdoksi. leikkaa omenanpuolik­ 2. Sekoita kuivat aineet kaasta ohuita viipaleita keskenään ja siivilöi seos ja pehmitä niitä mikrossa kevyesti sekoittaen munatai pienessä kattilassa sokerivaahtoon. vesitilkan kanssa. Anna 3. Levitä taikina leivinpaperilla jäähtyä hieman ja kääri vuoratulle uuni­pannulle ja aina muutamasta viipa­ paista 200 asteen lämmössä leesta ruusumainen uunin keskitasolla noin koriste. kymmenen minuuttia.

8. Leikkaa torttu 4. Kumoa kypsä pohja annospaloiksi halutessasi leivinliinan, puhtaan tai koristele kokonainen astiapyyhkeen päälle tai rulla kermavaahdosta sokeroidulle leivin­paperille. pursotetuilla tai Poista paistopaperi ja anna lusikoiduilla nokareilla, pohjan jäähtyä täytteen vadelmilla ja omena­ valmistuksen ajan. ruusukkeilla. Tarjoa 5. Vatkaa kerma vaahdoksi. Ota kahvin kanssa. siitä vajaa puolet koristelua varten toiseen kulhoon.

Sekoita toisen puolikkaan vaahdon joukkoon rahka tai tuorejuusto ja mausta sokerilla.

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

9

ELÄMÄÄ KEHOSSA teksti Henna Saarenketo

M

ielenterveyden haasteet ovat vaikuttaneet elämääni monella tavalla. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa tasapainoilu on usein hämärtänyt sisäistä identiteettiäni sekä tuonut suuria haasteita terveen kehonkuvan rakentumiseen.

Syömishäiriöstä kummunneet syyllisyys ja häpeä ovat puolestaan jumiuttaneet tunnemaailmaani, saaden kehon peittymään tummien verhojen alle.

Olen elänyt kolmessa eri kehotodellisuudessa: Maanisen vartalon itseriittoisuudessa, masentuneen ihmisen pimeässä katoavaisuudessa ja tasaisempien vaiheiden täydellisessä hämmennyksessä. Ylivireisenä laihdun huomaamatta, masentuneena paino saattaa kohota kymmenenkin kiloa. En ole aikuisiällä ollut edes kahden vuoden ajan samankokoinen.

Jatkuvien kehomuutosten vuoksi on ollut vaikeaa hyväksyä omaa ulkoista olemusta. Laihuuden ihannointiin kasvaneena katselen kaihoisasti muutaman vuoden takaisia kuvia hoikasta naisesta, ja samaan aikaan yritän hyväksyä peilistä heijastuvaa keski-­ ikäistä, jonka on täytynyt päivittää koko vaatekaapin sisältö noiden vuosien jälkeen.

Ruoka ja tunteet Painonhallinnan haasteeseen nivoutuu kohdallani enemmän piuhoja kuin pelkkä suhde ruokaan ja syömiseen. Kun masennus hävittää muut hyvänolon tunteet, saan ruuasta hetkellistä nautintoa. Herkut voivat toimia lohduttajana sekä palkintona siitä, että jaksoin elää raskaan päivän. Pimeyden vangilla ei myöskään ole aina ruokahalua, jolloin kunnon ateriarytmiä on haastavaa pitää yllä, mikä taas johtaa naposteluun ja herkutteluun terveellisen ravinnon korvikkeena.

Olen käyttänyt ruokaa myös vaikeiden tunteiden tukahduttamiseen ja tämä asia on ollut yksi suuri tekijä bulimian puhkeamisessa.

Häpeätaakkaa kantamassa Elin bulimian kanssa salasuhteessa 20 vuotta. Se on ollut valtava rasite sekä keholle että mielelle. Kohtauksien aiheuttama häpeä on yksi lamauttavimmista tunteista, joita olen elämässäni kokenut. Suurten, henkilökohtaisten salaisuuksien säilöminen aiheuttaa kehossani fyysisiä oireita. Häpeä painaa hartiat kumaraan, aivan kuin yrittäisin asennolla peittää sitä, mitä kuljetan sisälläni.

Olen elämän varrella oppinut kasvattamaan ympärilleni suojamuurin, jonka avulla pidän ihmisiä kädenmitan päässä. En ole uskaltanut antaa mahdollisuutta läheisille ystävyyssuhteille, koska olen pelännyt vaikeuksien ja mielenterveysongelmien nousevan esille. Tuomitsemisen pelko on saanut minut pienentämään itseäni, painumaan kyyryyn, kuin sillä tavalla pystyisin piilottamaan sisäiset epävarmuudet.

Turvattomuus ja pelko saavat vatsani sekaisin. Kun koen jonkin asian uhkaavana, tuomitsevana tai rajojani rikkovana, tuntuu vatsassa olevan suuri kivi joka pyörii ja painaa suolistoa. Minulle on kauan sitten diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymä, mutta olen viime vuosina huomannut vatsaoireiden ilmaantuvan ainoastaan stressitilanteissa, joten ehkä kohdallani on kysymys myös tunteiden aiheuttamasta reaktiosta.

Vapauttava rehellisyys Kaksisuuntaisuuden tunnistaminen, bulimian myöntäminen ja terapia ovat tehneet ihmeitä fyysiselle olemukselleni. Siitä asti kun tein tietoisen päätöksen puhua rehellisesti haasteistani, on valo päässyt pyyhkimään kehon pölyisiä nurkkia, tuulettaen pois turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Olen alkanut kulkea jälleen selkä suorana ja huomannut hengitykseni virtaavan vapaammin. Ennen en osannut vetää keuhkoja täyteen. Hengitin pinnallisesti, kuin valmistautuen ikävään yllätykseen. Kun ei ole mitään salattavaa, ei ole myöskään peiteltävää. Kehon ei tarvitse kietoutua, eikä valmistautua kuviteltuihin hyökkäyksiin. Seison nykyään sydän auki siltä osin, jota ennen pidin turhaan tiukasti lukittuna. Tunnen olevani oikealla polulla kohti kehoa, jonka tunnistan kodikseni.

RST KUVA: SHU TTE

OCK



10

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

Henna Saarenketo on kirjoittanut esikoiskirjan Onnellinen Hullu, joka on vertaistuellinen kuvaus kaksisuuntaisen mielialahäiriön värittämästä elämästä. ( Julkaistaan 2022) Hän pitää myös saman nimistä blogia osoitteessa www.onnellinenhullu.fi, jossa käsitellään mielenterveyden haasteita ja pohditaan elämän ihmeellisyyttä.

HALUATKO TEOKSIASI ESILLE HYVÄN MIELEN TALOLLE?

H

teksti Solja Peltovuori

yvän mielen talolla on toteutettu näyttelytoimintaa vuosien ajan. Joskus varsinaisessa näyttelytoimintaan varatussa tilassa, tällä hetkellä moni­ puolisessa käytössä olevissa ryhmä- ja käytävätiloissa. Tiloissa on käytössä valmiit ripustuskiskot ja ripustussiimoja koukkuineen sekä kaksi lukittavaa vitriiniä.

Tarjoamme tiloja maksutta taiteilijoiden, sekä ammattilaisten että harrastajien, käyttöön. Mahdollistamme töiden ja taiteilijoiden näyttelytoimintaa ja esittäytymistä yleisölle sekä saamme Hyvän mielen talon kävijöiden nähtäville mielenkiintoisia teoksia. Tavallisesti näyttelyn kesto on noin yksi kuukausi tai lyhyempi aika. Varsinaisia myyntinäyttelyitä emme järjestä, mutta sopimuksen mukaan työt voivat olla hinnoiteltujakin. Tällöin käytäntönä on, että myytyjen töiden hinnasta 15 % tilitetään Hyvän mielen talon toiminnan tukemiseen.

Mahdollisuuksien mukaan tarjoamme viestinnällistä apua näyttelyjen markkinointiin. Hyvän mielen talon viestinnän kanavat ovat käytettävissä ja kerromme näyttelyistä mm. Hyviksen kotisivuilla ja some-kanavissamme facebookissa ja instagramissa.

Mukavia kokemuksia on myös näyttelyjen yhteyteen järjestetyistä taiteilijatapaamisista ja tapahtumista, joissa töiden katselemiseen ja töihin tutustumiseen on voitu paneutua yhdessä taiteilijan ja yleisön kanssa. Halutessaan taiteilijat ovat myös järjestäneet näyttelyiden avajaisia omille verkostoilleen. Näin on tarjoutunut mahdollisuus esitellä oman taiteellisen tuotannon ajankohtaista tilannetta ja teoksia tutuille ja uusille yleisöille.

Oona aloitti yhteisötyöntekijänä

KUVA: SHUTTERSTOCK

Hyvän mielen talon uusi yhteisötyöntekijä Oona Kylmäluoma on juuri aloittanut työrupeaman Paikka auki- hankkeen kautta. Oona on valmistunut mediapalvelujen toteuttajaksi ammattiopisto Luovilta keväällä 2020 ja hän on erikoistunut video-ja äänityöskentelyn tehtäviin. Oonan työsuhde kestää kesään 2022 saakka.

Hyviksen yhteisötyöntekijänä Oona pääsee tekemään erilaisia järjestötoimintaan liittyviä viestinnän tehtäviä, tapahtumajärjestämistä ja suunnitelmissa on myös näyttelytoiminnan järjestämisen tehtäviä. Jos olet kiinnostunut omien töiden esittelystä Hyvän mielen talon toimitiloissa, ota yhteyttä Oonaan sähköpostitse oona.kylmaluoma@hyvanmielentalo.fi tai puhelimitse 044 491 9420.

Tällä hetkellä joulukuun ja tammikuun 2022 näyttelytilat ovat vapaana, samoin maaliskuussa on tilaa. Alustavia varauksia on helmikuussa, huhtikuussa sekä toukokuussa 2022. Ota yhteyttä ja mietitään, miten sinä saisit näyttelyn pystyyn Hyvän mielen talolle!

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

11

TAVALLISTA SEKSUAALINEUVONTAA teksti Laure Kurkela

Tukea aikuisväestön tarpeisiin Aikuisväestölle suunnattu seksuaaliterveysneuvonta sai alkunsa, kun aiemmin käynnistyneen Seritatyön matalan kynnyksen puhelimeen tuli paljon puheluita, jotka koskivat yleisemmin ihmisen seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviä asioita ja haasteita. Seritatyön neuvonta on tarkoitettu seksuaalirikoksen tekijöille, potentiaalisille tekijöille tai heille, jotka ovat huolissaan oman seksuaalisen käytöksen muuttumisesta laittomaksi, sekä heidän läheisilleen.

Seritatyö oli pioneerityötä, jota toteuttavat edelleen yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakoti ja Vuolle Setlementti.

Tietoiseksi-hanke tarjoaa seksuaalineuvontaa pääasiassa aikuisväestölle, sillä nuorille ihmisille (alle 29-vuotiaille) on olemassa Oulussa omat palvelunsa.

12

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

Valtakunnallisesti aikuisväestölle suunnattua seksuaalineuvontaa on Helsingissä, Joensuussa ja Mikkelissä.

Oulussa seksuaalineuvontaa saa sairauspohjaisesti naistentai miestentautien yksityisiltä klinikoilta. Maksuttomat matalan kynnyksen palvelut aikuisväestölle ovat kuitenkin vähissä. Tietoiseksi-hanke on syntynyt paikkaamaan näiden palvelujen puutetta Pohjois-Suomessa. Palvelujen löytyminen Etelä-Suomessakaan ei ole ilmiselvää, sillä Tietoiseksi-hanke saa yhteydenottoja ympäri Suomea.

Henkilökohtaista tukea tai apua parisuhteeseen Yleensä Tietoiseksi-hankkeen seksuaalineuvontaan vastaa Sanna Ukonaho, joka on koulutukseltaan sairaan­ hoitaja ja seksuaalineuvoja. Seksuaalineuvontaan otetaan yleensä yhteyttä yksilöasiakkaana, mutta pariskuntana apua hakevien määrä on nousussa. Suurimmalla osalla ongelmat kietoutuvat parisuhteeseen, haaveisiin pari­ suhteesta tai eroasioihin. Parisuhteen seksuaalisuuden eritahtisuus on yleisin asia, mihin apua haetaan.

Tietoiseksi-hanke toimii myös monikulttuurisesti ja kulttuurisensitiivisesti ja seksuaalineuvontaa tarjotaan monikulttuurisiin parisuhteisiin. Kantasuomalaisten parisuhteessa saattavat hiertää erilaiset asiat, kuin parisuhteessa, jossa toinen osapuoli on ulkomaalaistaustainen. Maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten kanssa työskentely on erilaista kuin suomalaisen kanssa ja työskentelyyn sekä luottamuksen syntymiseen tarvitaan enemmän aikaa. Auttajan pitää olla kulttuurisensitiivinen, mutta oikean tiedon levittämisestä pidetään kiinni.

Mentorikoulutuksilla vahvistetaan kulttuurisensitiivistä osaamista Seksuaaliterveysmentorien koulutuksella edistetään seksuaalioikeuksien toteutumista ja seksuaaliterveyttä

Kuva: Shutterstock

O

ulun ensi- ja turvakodin ja Vuolle Setlementin yhteishanke Tietoiseksi – Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskus käynnistyi vuonna 2019.

Hanke on vastannut selkeään tarpeeseen tarjoten aikuisväestön seksuaalineuvontaa, monikulttuurista seksuaaliterveysmentorointia ja -mentorikoulutusta sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneiden neuvontaa.

Tietoiseksi-hankeen seksuaaliterveysneuvontaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse, chatissa tai sähkö­ postitse. Neuvontaa järjestetään sekä etäyhteyksin että kasvokkain. Tietoiseksi-hanke tarjoaa matalan kynnyksen palveluita, joissa asiakas voi halutessaan asioida täysin nimettömänä. Oli avun tarve mikä tahansa, apua kannattaa hakea rohkeasti. Ei ole niin pientä tai isoa asiaa, etteikö yhteyttä voisi ottaa.

Asiakasprofiileista on huomattu, että apua hakevien keski-ikä on yllättävän korkea ja asiakkaissa on paljon miehiä.

monikulttuurisissa yhteisöissä. Tällä hetkellä Tietoiseksi-hanke on kouluttanut 25 maahanmuuttajataustaista seksuaaliterveysmentoria. Hankkeesta voi tilata mentorointityötä. Kulttuuriyhteisöissä tapahtuva mentorointityö tehdään Tietoiseksi-hankkeen työntekijän työparina.

Hanketyötekijä ja seksuaalineuvoja Luz Peltoniemi on kotoisin Perusta ja tarjoaa seksuaalineuvontaa ja -ohjausta espanjaksi ja suomeksi. Hänen työrooliinsa myös kuuluu seksuaaliterveysmentorointityötä.

Seksuaaliterveysmentori Muaamar Al-Saffar on kotoisin Irakista ja hän tekee tarvittaessa hankkeelle tulkkaus- ja käännöstöitä. On suuri etu, että seksuaaliterveysmentori on itse kielitaitoinen. Osa asiakkaista ei halua ulkopuolista tulkkia. Mentoroinnissa kielitaito on tarpeen, sillä osassa kielistä ei välttämättä ole suomen kieltä vastaavia sanoja kuvaamaan asioita riittävän tarkasti. Hanke tarjoaa puhelin- ja chat-neuvontaa arabian kielellä.

Tietoiseksi-hankkeessa tarjotaan myös yksilöllistä keskusteluapua ja tukea seksuaalisuutta loukkaavan väkivaltakokemuksen jälkeen. Apu on tarkoitettu

niille, jotka kokevat, että heidän seksuaalioikeuksiaan on loukattu tai loukataan, sekä heidän läheisilleen. Jos oman avuntarpeen arviointi on hankalaa, voi olla ensin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Tapaamiseen voi tulla yksin, tukihenkilön kanssa, saatettuna tai ohjattuna toisesta auttavasta tahosta.

Tietoiseksi-hanke tarjoaa monipuolisia palveluita:  seksuaalineuvontaa mieltä painaviin kysymyksiin ja ongelmiin sekä kantasuomalaisille että ulkomaalaistaustaisille aikuisille  seksuaalikasvatusta tilauksesta esimerkiksi kouluilla tai tapahtumissa  seksuaaliterveysmentorointia monikulttuurisissa yhteisöissä sekä mentoreiden kouluttamista  keskusteluapua ja tukea seksuaalisuutta loukkaavan väkivaltakokemuksen jälkeen Seksuaalisuus on elämän voimavara. Tietoiseksi-hanke tekee arvokasta työtä, jotta jokaisen ihmisen seksuaali­ oikeudet voivat toteutua.

LISÄTIETOA:

www.tietoiseksihanke.fi info@tietoiseksihanke.fi Ajanvaraus neuvontaan: 040 675 3200.

Puhelinneuvontaa ti klo 12–15 ja to klo 13–16 numerossa 040 675 3200.

Seksuaalineuvonta-chat nettisivuillamme ma klo 13–16 ja ke klo 12–15.

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

13

KUVA: SHUTTERSTOCK

VERTAISTOIMINNASTA VOIMAA teksti Tanja Portimo

V

ertaistoiminta on samankaltaisessa tilanteessa olevien ja samankaltaisia asioita kokeneiden välistä tukea, apua ja kokemusten jakoa. Sen kulmakiviä ovat tasa-arvoisuus sekä kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Vertaistukitoiminta voi olla kasvokkain tapahtuvaa henkilökohtaista vertaistukea, ryhmämuotoista, chat- tai sovelluspohjaista vertaistukea. Jokaiselle vertaistoiminnasta kiinnostuvalle löytyy varmasti oma väylänsä toteuttaa ideansa.

Vertaistuen määritelmää toteuttavana, pidän ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena ei ole olla ylhäältä päin suunnattua tietopohjaista vaan kokemuspohjaista asiantuntemusta omasta alueesta. Vertaisryhmä parhaimmillaan luo osallistujille toivoa omaan vaikeaan tilanteeseen ja 14

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

siitä selviytymiseen. Vertaistuki auttaa vaikeassa tilanteessa, voi ehkäistä tilanteen pahenemista sekä antaa myös tukea tulevaisuutta ajatellen.

Vertaisuuden voimavarana on ajatus siitä, että kaikki vertaiset ovat tasa-arvoisia ja samassa tilanteessa, vaikkakin ehkä eri kohdissa omalla matkallaan. Vertaisten kanssa syntyy tunne samaistumisesta: moni muukin jakaa saman todellisuuden. Vertaisryhmä muodostaa turvallisen tilan jakaa omia kokemuksiaan ilman pelkoa siitä, että tulee leimatuksi tietynlaiseksi. Vertaisena olet omiesi joukossa. Parhaimmillaan yhden ihmisen avautuminen voi antaa myös muille voimaa kertoa omista kokemuksistaan.

Vertaisryhmän ymmärtävä ja tukeva vastaanotto voi antaa rohkeutta myös läheisille tai muille ihmisille kertomiseen.

HYVIKSEN KOHTAAMISPAIKAN RYHMÄT JA -CHATIT Lisätietoa vertais- ja harrasteryhmistä löydät kotisivuiltamme. Tiedustelut myös Valentina 041 463 5710 tai valentina.vahanen@hyvanmielentalo.fi. Tutustu myös Hyvän mielen talon chatteihin: https://tukinet.net/toimijat/hyvan-mielen-talo-ry/

Etäryhmät ja chatit Microsoft Teamsissa ja Tukinetissä

» » » » » » »

Ahdistus & stressinhallinta chat Disso – vertaischat Hyviksen etäolkkari verkkoryhmä Juttutupa-chat Kirjoitusretriitti verkkoryhmä Kaamos – vertaischat Masentaako? -vertaischat

Vertaistukiryhmät

» » » » » » » »

Ahdistuneiden vertaistukiryhmä Bipo-vertaistukiryhmä Disso – vertaisryhmä Epävakaa persoonallisuushäiriövertaisryhmä Hyvän mielen omaiset Miesten porinatunti Naisten kesken -porinaryhmä Ääniä kuulevien vertaistukiryhmä

Harrasteryhmät

» » » » » » » »

Hyvis tutuksi- ryhmä Hyvän mielen liikkujat Hyvän mielen lukupiiri Kitararyhmä Kuvallisen ilmaisun ryhmä Käsityöryhmä Peliryhmä Piirretään ja maalataan yhdessä -ryhmä

Sain ryhmästä toivomaani tukea sen hetkiseen tilanteeseen.

Vapaaehtoisuudesta voimavaroja

Vertaistukea kahden kesken

Sain oman diagnoosini käytyäni useiden vuosien pitkän selvittelyn eri hoitotahojen kanssa. Olin diagnoosin saatuani helpottunut: en olekaan hullu.

Kaipasin kuitenkin keskustelua sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtäisivät, minkälaisten asioiden kanssa taistelen päivittäin. Matkani vertaisohjaajaksi alkoi, kun olin ollut mukana psykiatrian poliklinikalla vakautumisryhmässä. Sain ryhmästä toivomaani tukea sen hetkiseen tilanteeseen ja kipinän disso-ryhmän perustamiseen.

Aloitin vapaaehtoisena Hyvän mielen talolla tänä syksynä. Vaikka olen toiminut vapaaehtoisena vasta lyhyen tovin, olen saanut siitä valtavasti voimavaroja. Olen uskaltanut ylittää itseni ja kohdata ihmisiä samanlaisten ongelmien äärellä. Ryhmän ohjaaminen on ollut antoisaa sekä välillä myös kuormittavaa. Hyvän mielen talolta on kuitenkin saatavilla vahvaa tukea ryhmänohjaukseen liittyviin asioihin. Olen kokenut vahvistuvani roolissani ohjaajana sekä saanut koulutusten myötä loistavia vinkkejä haastaviin tilanteisiin.

Vertaisryhmän ohjaajana on kiitollisessa asemassa, sillä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa vapaaehtoisuuden myötä, mutta myös saada itse vertaistukea. Ryhmässä käydyt keskustelut ovat olleet koskettavia, voimaannuttavia ja yllättäviäkin.

Omaan tilanteeseen on voinut saada uutta näkö­ kulmaa muiden kertomien kokemusten myötä.

Vertaisryhmä on paikka, johon jokainen voi tulla sellaisenaan kuin on sekä hyvinä, että huonoina päivinä. Tämän olen oppinut ja kokenut myös itse ohjaajana. Haastavana päivänä kun olotilat vaihtelevat, olen silti voinut mennä ohjaamaan ryhmää.

Ryhmien lisäksi Hyvän mielen talolta on saatavilla myös kahdenkeskeistä vertaistukiapua koulutetulta vertaistukihenkilöltä. Kahdenkeskeisen vertaistuen anti on ryhmään verrattuna yksilöllisempää ja syvempää. Vertaistukihenkilön ja tuettavan tapaamiset mahdollistavat tarkemman pureutumisen haasteisiin yksilöllisestä näkökulmasta. Nämä tapaamiset antavat paljon myös vertaistukijalle. Toisen samoja asioita läpikäyvän elämäntilanne voi antaa uutta näkökulmaa myös omaan matkaan mielen­ terveyskuntoutujana.

Omien kokemusten kertominen vertaiselle voi olla helpottavaa, sillä olette yhteisen asian äärellä.

Kokemukseni mukaan vertaiskeskustelussa tulee ymmärretyksi ilman jatkuvaa asioiden tarkkaa selittämistä ja kuvailua. Keskusteluissa saattaa löytää täysin samankaltaisia toimintamalleja tai päinvastoin erilaisia reaktioita eri asioihin. Molemmat tilanteet edistävät omaa toipumista, sillä samanlaiset kokemukset voimaannuttavat ja erilaiset suhtautumistavat antavat uutta näkökulmaa.

Vertaistukitoiminta antaa kokemuksen yhteisöllisyydestä, voimaa sekä toivoa. Asioiden kanssa ei tarvitse kamppailla yksin, vaan tukea voi hakea ryhmästä tai henkilökohtaisesti. Vertaistukitoiminta on tarkoitettu kaikille tilanteesta riippumatta, voit tulla paikalle juuri sellaisena kuin sillä hetkellä olet.

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

15

ERILAINEN NÄKÖKULMA IHMISEN KOHTAAMISEEN AUTTAMISSUHTEESSA

H

yvän mielen talolla auttamistyötä toteutetaan muun muassa henkilökohtaisen keskustelun menetelmällä. Perinteisesti keskusteluapua toteutetaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmissä ja järjestöissä muutaman kerran ja enimmillään noin 5–10 kerran tapaamisissa. Lähdimme Hyvän mielen talon henkilökunnan kanssa tarkastelemaan ja kehittämään käynti kerrallaan menetelmää osaksi työntekijöiden työtä. Käynti kerrallaan menetelmä perustuu voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen, joka on erilainen ajattelumalli ja näkökulman ihmisen kohtaamiseen. Tässä artikkelissa kuvaan käynti kerrallaan menetelmän lähestymistapaa.

Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys käynti kerrallaan menetelmän taustalla Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa menneisyyden vajeiden sijasta keskittymistä positiivisiin voimavaroihin ja

16

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

ratkaisujen mahdollisuuksiin. Usein kuulee, että ihmiselle esitetään kysymys on ”mikä on sinun ongelmasi, kun tulit tänne?” Kysymys johtaa ongelman määrittelyyn ja korostaa ongelman olemassaoloa. Kun painotetaan voimavaroihin ja muutokseen kysymys olisikin: ” Mikä olisi hyvä tulos tästä meidän tapaamisestamme?” Kokonaistavoitteena voidaan pitää asiakkaan voimaantumista omassa arjessaan, jota voidaan tukea voimavaralähtöisellä työotteella. (Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2018).

Käynti kerrallaan menetelmä pohjautuu ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen, jolloin sekä ongelmat että ratkaisut ovat vuorovaikutuksella muutettavissa olevia rakennelmia, konstruktioita. Se, miten asioista puhutaan, muokkaa ihmisen mielen sisältöä ja ohjaa myös käyttäytymistä. Käynti kerrallaan menetelmän perusidea on sama kuin ratkaisukeskeisen psykoterapian: vahvistaa ihmisen omia voimavaroja. Ajatellaan, että ihmisen elämäntilanne on hankala ja hän tarvitsee sparraajaa tai valmentajaa, joka auttaa miettimään ja ratkaisemaan miten

KUVA: SHUTTERSTOCK

Teksti Päivi Vuokila-Oikkonen

hankalassa tilanteessa kannattaa edetä. Ihmistä ei määritellä sairaaksi tai hänen ongelmansa eivät ole lähtökohta, ihminen kyllä kertoo ongelmastaan, kun häntä kuunnellaan (Vuokila-Oikkonen 2002).

Tärkeää on, että kunnioitetaan jokaisen ihmisen itse luomaa todellisuutta ja se on lähtökohtana keskustelussa. Tavoitteena on miettiä, miten saadaan aikaan nykyistä tyydyttävämpi tilanne. Perusideana on, jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä. Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä ja jos jokin ei toimi, tee jotain muuta (Insoo & Miller 1994).

Keskeistä käynti kerrallaan menetelmässä on asiakkaan kuuleminen ja dialogisuus sekä asiakkaan omista tavoitteista lähteminen. Keskustelun dialogisuus tarkoittaa ihmisen puheessa syntyvien lausumien dialogista suhdetta toisiinsa. Ollessaan dialogisessa suhteessa toisiinsa puhujien lausumat ovat vastauksia edeltäviin lausumiin. Puhuja pyrkii lausumassaan ottamaan huomioon kuulijansa, hän

tarkoittaa puheensa ymmärrettäväksi ja odottaa siihen joko sanallista tai sanatonta vastausta tai merkkiä siitä, miten lausuma on ymmärretty (Haarakangas 1997).

Dialogi sisältää myös sanattoman vuorovaikutuksen. Tärkeää on katsekontakti, sanattoman viestinnän elementtejä ovat mm. ”hhmm” ja ”ahaa”. Lisäksi kehomme viestit olisi hyvä olla samansuuntaisia puheemme sisällön kanssa. (Vuokila-Oikkonen 2004, Myllyneva 2016). Tärkeää on kysymällä saada ihmistä pohtimaan asiaansa eri näkökulmista. Ei- tietäminen kohtaamisessa tarkoittaa, että hän tietää ja on asiantuntija. Kuitenkin hänen asenteensa kohtaamisessa on, että työntekijä ei tiedä kyseessä olevan henkilön tilannetta ja siksi kysymysten avaamisella molemmat pääsevät syvemmälle ihmisen tilanteeseen. Kysyminen ei tarkoita peräkkäisiä ja suljettuja kysymyksiä. Dialogia eteenpäin vieviä kysymyksiä ovat mitä? kuka? missä? tai ”kuinka? Tärkeää on kuunnella, reflektoida ja tarkistaa kuulemaansa.

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

17

KÄYNTI KERRALLAAN MENETELMÄSSÄ VOIDAAN TUNNISTAA SEURAAVAT ELEMENTIT:

1

ASIAKASLÄHTÖISYYS. Ihmisen oman näkökulman painottaminen, jolloin ihminen kohdataan oman elämänsä asiantuntijana. Työskentelyn lähtökohtana ja huomion keskipisteenä on ihmisen tapa elää ja hahmottaa todellisuus. Hyvässä yhteistyössä työntekijän asenne on keskeisin asia. Asenne vaikuttaa teoriaan muutoksesta, ihmiskäsitykseen sekä se millaisena ihminen kohdataan. Kunnioittava asenne sisältää toiveikkuuden ja tulevaisuuteen panostamisen. Yhteistyö perustuu ihmisen omien tavoitteiden etsimiseen ja määrittelyyn. Ongelmat nimetään tavoitteiksi ja rajataan ratkaistavaan muotoon. Etsitään kohti ratkaisua vieviä askeleita ja keskustellaan tavoite- ja onnistumispuheen suuntaan ongelmapuheen sijaan. Pienikin muutos on tärkeää. Pieni muutos voi saada aikaan myönteisen muutoksen vyöryn, ”lumipallo kasvaa itsestään alamäessä”.

2

IHMISEN KOKONAISVALTAINEN KOHTAAMINEN. Ihmisen kohtaamisessa huomio keskittyy ihmisen olemiseen fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena. Lisäksi ihmisellä on sosiaalisia suhteita. Yksi ulottuvuus on hengellisyys tai henkisyys. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös edellisten systeemistä vaikutusta toisiinsa. Jos ihmisellä on jokin fyysinen vamma tai oire, se väistämättä vaikuttaa myös ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen vähenee.

3 4

DIALOGI, JOSSA RAKENTUU ARVOSTAVA KOHTAAMINEN JA VUOROVAIKUTUS. Avaintekijöitä ovat kuuntelu, jota ohjaa se, mitä ihminen haluaa sanoa.

VOIMAVARALÄHTÖISYYS. Ihmisen omien voimavarojen, vahvuuksien, kykyjen ja hyvien ominaisuuksien löytäminen. Voimavarat ovat jokaiselle henkilökohtaisia. Voimavarat auttavat selviytymään arjessa, ne antavat tukea ja voimaa. Voimavarakeskeinen näkökulma perustuu myönteiseen tapaan suhtautua itseensä, kohdata elämän haasteita ja kuormittavia tilanteita (Furman & Ahola 1993). Usko ihmisen sisäiseen vahvuuteen muodostaa ratkaisukeskeisyyden ytimen ja on samalla yksi haastavimmista asioista muistaa käytännön asiakastyössä (Lipchik 2002).

Teemaa voi lähestyä seuraavasti: ”Kutsu ” ihmistä keskustelemaan vahvuuksista, resursseista, poikkeuksista, voimavaroista ja toivon näkökulman vahvistamisesta esimerkiksi seuraavasti: ” Milloin ongelmaa näyttää esiintyvän vähemmän? Milloin asiat viimeksi sujuivat hyvin? Kun ongelmaa ei ole, tai sen vähäisempää, millaista silloin on, mitä silloin teet? Ottaen huomioon kaiken, mitä olet käynyt läpi, kuinka olet onnistunut selviytymään?

Keneltä olet saanut apua tukea? Mikä siinä on ollut sellaista mikä on auttanut sinua? Mikä elämässäsi on hyvin, minkä haluaisit jatkuvan? Pyydetään kiinnittämään huomioita sellaisiin asioihin elämässä, jotka puhuvat ongelman ratkaistavuuden puolesta kuten 2Kuka kuulee mielellään edistymisestäsi? Kuka tukisi ponnistelujasi (perhe, ystävät)?”

5

MAHDOLLISUUKSIEN TUTKIMINEN YHDESSÄ IHMISEN KANSSA. Mahdollisuuksia tutkitaan esimerkiksi kysymyksillä: ”Mitä olet huomannut edellisen tapaamisemme tai puhelun jälkeen, mikä voi olla elämässäsi parempaa?

Miten se tapahtui? Mitä sinä teit? Miten tämä asia on sinulle ongelma? ja miten ongelma vaikuttaa elämässäsi?

Mikä mahdollistaa ongelman jatkumisen? Mitä luulet, että pitäisi tapahtua, että asiat menevät parempaan suuntaan? Millaiseksi toivot tilanteen muuttuvan? Millainen on tilanne, kun se toimii hyvin? Mistä huomaisit sen? Mikä olisi pieni ensimmäinen askel, joka sinun kannattaisi tehdä? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta, että onnistut?”

6

ONNISTUMISTEN JA TOIVEIKKUUDEN HUOMIOINTI. Tietoisuus siitä, että ihminen on muutoksessa jo ennen kuin häneen ollaan yhteydessä tai hän on yhteydessä työntekijöihin. (Hoyt 2018). Hän on tiedostanut ongelmansa ja haluaa apua tähän. Kun ihmiset päättävät valita keskustelumahdollisuuden, tapaamisajan varaamisen, he ovat todennäköisesti jo hyvin motivoituneita työskentelyyn ja muutokseen. Aikaisempien onnistumisten huomioimista voi myös lähestyä seuraavilla kysymyksillä: ”Mitä olet jo yrittänyt tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Mikä on ideasi tai teoriasi siitä, mikä auttaa?” Keskustelussa kysymyksiä esitetään nykyisyydestä, ei niinkään elämän historiasta.

18

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

Yhdessä muutoksen hahmottaminen ja hänen ratkaisuvaihtoehtojensa näkeminen ovat avain ihmisen pärjäämiseen.

Käynti kerrallaan menetelmässä tärkeintä on yksi tapaaminen Käynti kerrallaan menetelmä tarkoittaa työntekijän panostamista yhteen tapaamiseen. Kohtaamisessa korostuu se, että ihmisellä on voimavaroja muutokseen. Yhdessä muutoksen hahmottaminen ja hänen ratkaisuvaihtoehtojensa näkeminen ovat avain ihmisen pärjäämiseen. Ihminen voi tulla uudelleen tapaamiseen tarvittaessa, mutta tarpeen arvioinnin tekee ihminen itse. Käynti kerrallaan menetelmässä korostuu siten ensimmäisen kohtaamisen ja sen alussa syntyvän luottamuksen merkitys. Tärkeää on saavuttaa me-tunne, yhdessä

tekemisen idea ja tavoite (Vuokila-Oikkonen 2014, Vuokila-Oikkonen 2016.)

Puhun käynti kerrallaan menetelmästä enkä tera­ piasta. Terapia käsite on osin kiistelty ja terapeutti käsitteen käyttäjältä edellytetään terapiakoulutusta. Osaamisen hankkiminen on tärkeää ja sosiaali- sekä terveysalan koulutetuilla on tarvittava perusosaaminen. Käynti kerrallaan menetelmä vaatii uudenlaista osaamista ja ajattelutavan muutosta. Ajattelutavan muutosta syntyy yhteiskehittämisellä ja harjoittelemalla. Rakennamme yhdessä hyvän mielen talolla mallia käynti kerrallaan menetelmästä työntekijöiden työtavaksi syksyn 2021 aikana.



Kirjoittaja on psykiatrinen sairaanhoitaja, terveystieteiden tohtori, työelämän kehittäjä, muutos-valmentaja, työnohjaaja.

Hän työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja häneen voi olla yhteydessä: GSM +358408297670, paivi.vuokila-oikkonen@diak.fi, twitter: @paivivo ja LinkedIn: linkedin.com/in/paivi-vuokila-oikkonen

Lähteet Furman, B., Ahola, T. (1993) Muuttuset- terapiasta ratkaisuihin. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti OY. Haarakanbgas, K. (1997) Hoitokokouksen äänet: dialoginen analyysi perhekeskeisen psykiatrisen hoitoprosessin hoitokokouskeskusteluista työryhmän toiminnan näkökulmasta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 130.

Hoyt, M. F., Bobele, M., Slive, A., Young, J., & Talmon, M. (Eds.). (2018) Single-session therapy by walk-in or appointment: Administrative, clinical, and supervisory aspects of one-at-a-time services. ProQuest Ebook Central https://ebookcentral.proquest.com/lib/diak/detail.action?docID=5442653 Insoo K.B. & Miller S.D (1994) Ihmeitä tapahtuu. Alkoholiongelmaisen ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti oy, Otava, Keuruu.

Lipchik, E. (2002) Beyond technique in solution-focused therapy : working with emotions and the therapeutic relationship. New York: Guilford Press Myllyneva A. (2016) Psychophysiological responses to eye contact. Acta Universitatis Tamperensis; 2196, Tampere University Press.

Vuokila-Oikkonen, P. (2002) Akuutin psykiatrisen osastohoidon yhteistyöneuvottelun keskustelussa rakentuvat kertomukset. Acta Universitatis Ouluensis Medica D 704.

Vuokila-Oikkonen P. (2016) Ensimmäisen kohtaamisen merkitys työelämän kehittämisprosessissa. Ratkes. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehti, 1, 19-22.

Vuokila-Oikkonen, P. (2014) Ratkaisukeskeisyys, narratiivisuus ja dialogisuus työnohjauksessa kohtaavat toivon näyttämöllä. PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ TEKEMÄSSÄ - TUTKIVA OTE TYÖNOHJAUKSEEN. toim. Heroja T., Koski A., Seppälä P, Säntti P. & Wallin A. United Press Global, pp.93-108.

Vuokila-Oikkonen P. & Keskitalo E. (2018) Sosiaalisen kuntoutuksen voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Teoksessa Kostilainen H.& Nieminen Ari. 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diak Työelämä 13. Juvenes Print. pp. 84-96.

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

19

PAHIKSET PIILOSSA

teksti Meri Rova

S

uomalaiset saavat ruokavaliostaan yhä liikaa suolaa, sokeria ja kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa.

Piilosuolasta, piilorasvasta ja piilosokerista puhutaan silloin, kun näitä ainesosia ei pysty havaitsemaan elintarvikkeista paljain silmin. Mitä nämä piilopahikset oikein ovat ja miten ne vaikuttavat terveyteemme?

KUVAT: SHUTTERSTOCK

Suolaa, suolaa, vähemmän suolaa Tiesitkö, että jopa yhdeksällä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta suolan saanti ylittää suositukset?

Miehet saavat suolaa keskimäärin 9,5 grammaa vuorokaudessa ja naiset 6,9 grammaa, kun suositus on alle viisi grammaa, siis teelusikallinen.

Ruokasuolassa eli natriumkloridissa oleva natrium on elimistölle välttämätön aine, jota tarvitaan nestetasapainon säätelyyn ja lihasten ja hermoston normaaliin toimintaan. Liika natrium kuitenkin rasittaa elimistöä ja nostaa verenpainetta. Kohonnut verenpaine puolestaan lisää sydänsairauksia ja nostaa aivohalvauksen riskiä. Korkealla verenpaineella on yhteys myös muistisairauksiin. Sen vuoksi suolan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Keskimäärin kolmannes saamastamme suolasta kertyy makkaroista ja leikkeleistä ja toinen kolmannes

leivästä ja viljatuotteista. Lisäksi piilosuolaa löytyy monista juustoista, liemivalmisteista, maustekastikkeista ja suolaisista naposteltavista.

Tarkkaan etsimällä kaupoista löytyy kuitenkin myös vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Ruoanlaitossa osan suolasta voi korvata muilla mausteilla, kuten pippureilla ja yrteillä. Suola onkin pitkälti tottumuskysymys, sillä vähäsuolaiseen ruokaan sopeutuu noin parissa viikossa.

Sokerin määrä voi yllättää Siinä missä varsinkin miehet syövät liikaa suolaa, näyttää sokeri maistuvan etenkin naisille. Naisista jopa kolmasosa saa liikaa lisättyä sokeria, miehistä viidennes. Keskimäärin ruokavaliostamme löytyy sokeria (sakkaroosia) 40 grammaa eli noin puoli desiä päivässä.

Lisättyä sokeria piilee esimerkiksi makeisissa ja kekseissä, hilloissa, sokeroiduissa juomissa ja maustetuissa jogurteissa ja rahkoissa.

Piilosokeri reikiinnyttää hampaita samalla tavalla kuin näkyväkin sokeri. Sokeri sisältää myös kohtuullisen paljon energiaa, eli se lihottaa. Lihominen puolestaan lisää riskiä lukemattomille muille sairauksille, kuten diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.

Hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa oleva luontainen sokeri on monella tapaa terveellisempää kuin

TERVEYSVERO TUKEMAAN KANSANTERVEYTTÄ Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat jo pitkään ajaneet terveysveron käyttöönottoa Suomessa. Terveys­ verolla tarkoitetaan sitä, että elin­ tarvikkeita verotettaisiin niiden ter­ veellisyyden mukaan. Raskaimmin vero iskisi epäterveellisiin tuotteisiin, joissa on liikaa sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Sen sijaan kasvikset, hedelmät ja vihannekset olisivat verottomia.

Asiassa päästiin pieni askel eteen­ päin, kun hallitus päätti tämän syk­ syn budjettineuvotteluissaan muo­ kata nykyistä virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan.

Muutosten on tarkoitus tulla

voimaan vuonna 2023. Tarkoitus on, että vaiheittain valmistellaan veromalli, joka koskisi myös muita tuoteryhmiä. Terveysvero siis etenee, vaikkakin hyvin hitaasti.

Toteutuessaan terveysvero olisi hyvä keino vaikuttaa ihmisten osto­ käyttäytymiseen, minkä lisäksi se kannustaisi tuottajia ja teollisuutta valmistamaan entistä terveellisem­ piä elintarvikkeita. Pitkällä tähtäimel­ lä terveysverolla olisi positiivisia vaikutuksia meidän kaikkien terveyteen.

Lue lisää: soste.fi/terveysvero/

lisätty sokeri, eikä sitä ole syytä vältellä. Päinvastoin silloin oheistuotteena saa monia hyödyllisiä vitamiineja, hivenaineita ja kuitua.

Kovaa rasvaa kekseissä Elintarvikkeissa oleva piilorasva on pääosin kovaa rasvaa. Eniten kovaa piilorasvaa saamme liharuoista, maito- ja lihavalmisteista sekä suolaisista ja makeista leivonnaisista. Esimerkiksi keksit voivat sisältää yllättävän paljon kovaa rasvaa.

Omassa arjessa kovan rasvan saantia voi vähentää vaihtamalla maidot, juustot ja leikkeleet vähärasvaisiin ja käyttämällä kermaa ja voita vain harvoin.

Viinerin tai pasteijan sijaan kannattaa valita perinteinen pulla ja keksin tilalle pähkinöitä tai hedelmä.

Pehmeät rasvat hellivät verisuonia ja edistävät sydänterveyttä. Niitä saat napsimalla päivittäin erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, syömällä pari kertaa viikossa rasvaista kalaa ja vaikkapa avokadoa. Leivän päälle kannattaa valita pehmeä kasvirasvalevite ja ruoanlaittoon ja salaatin joukkoon esimerkiksi rypsiöljyä.

Sydänmerkki kertoo paremmasta valinnasta Sillä, mitä poimimme ostoskärryihin, voi olla yllättävän suuri vaikutus terveyteemme. Kiireisen ruokakori

Lisää tietoa sydänmerkistä löydät osoitteesta sydanmerkki.fi

täyttyy helposti valmisruokapakkauksista ja erilaisista välipalatuotteista, eikä tuoteselosteiden tutkiminen välttämättä houkuta nälkäisenä.

Onneksi on olemassa Sydänmerkki. Se auttaa tavallista kuluttajaa tekemään terveellisempiä valintoja.

Merkin voi löytää ruokapakkausten kyljestä. Sydän­ merkin voivat saada tuotteet, joissa rasvan laatu on hyvää eli pehmeää, ja suolan sekä sokerin määrä on maltillinen. Myös kuidun määrällä on merkitystä.

Mille tahansa tuotteelle ei sydänmerkkiä myönnetä.

Kriteerit perustuvat tutkittuun ravitsemustietoon.

Puolueeton asiantuntijaryhmä kehittää kriteereitä jatkuvasti tieteen ja ruokavalikoiman kehittyessä. Tiesitkö, että Sydänmerkki on EU:ssa rekisteröity ravitsemusväite ja ainoa symboli Suomessa, joka kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta?



Meri Rova työskentelee tiedeviestinnän asiantuntijana Oulun yliopistossa. Hänellä on myös terveydenhoitajan koulutus ja hän on väitellyt lääketieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi vuonna 2005.

LIITY JÄSENEKSI

HENKILÖJÄSENMAKSU 10 €/VUOSI

JA TUE HYVÄN MIELEN TALON TOIMINTAA

HYVÄN MIELEN TALON JÄSENYYS SOPII SINULLE, KUN olet kiinnostunut mielen hyvinvoinnista olet kiinnostunut yhteisöllisestä toiminnasta olet kiinnostunut vertaistuesta sinulla on omaa tai läheisen kokemusta mielenterveyden ongelmista ja toipumisesta  haluat tehdä vapaaehtoistyötä  haluat toimia kokemusasiantuntijana  haluat tukea mielenterveysyhdistyksen toimintaa    

Liity jäseneksi: www.hyvanmielentalo.fi

tai ota yhteyttä yhdistys- ja taloussihteeri Viola Karjalainen • viola.karjalainen@hyvanmielentalo.fi • 040 584 0562

22

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

OMAKILTA KÄYTTÖÖN HYVÄN MIELEN TALON JÄSENILLE Hyvän mielen talon jäsenrekisteriä ylläpitää Mielenterveyden keskusliitto.

Jäsenasioita hoidetaan OmaKilta-palvelun kautta ja kirjautuaksesi ohjelmaan tarvitset henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. OmaKilta-palveluun voit kirjautua suoraan Hyviksen kotisivulta https://www.hyvanmielentalo.fi ja liiton https://www.mtkl.fi – sivuston kautta.

Toimita Hyviksen yhdistys- ja taloussihteeri Viola Karjalaiselle tiedoksi sähköpostiosoitteesi, jotta hän voi tarkistaa, että sähköpostitietosi on ajan tasalla Kilta-jäsenrekisterissä.

Yhteys: viola.karjalainen@hyvanmielentalo.fi ja 040 584 0562 Ensimmäisellä kerralla OmaKiltaan täytyy rekisteröityä, ja tähän tarvitset tuon sähköpostiosoitteen. Kun painat sivustolla OmaKilta-painiketta, näytölle avautuu rekisteröitymis- ja sisäänkirjautumissivu. Uutena käyttäjänä tilaat salasanan kohdasta: Tilaa uusi salasana tästä.

Rekisteröitymisen jälkeen palveluun kirjaudutaan jäsennumerolla ja salasanalla.

Saat tarvittaessa apua palvelun käyttöön ottamisessa Violalta tai Mielenterveyden keskusliitosta: Maie Puusaar, maie.puusaar@mtkl.fi ja 040 512 0125.

OMAKILTA-ASIOINTIPALVELUSSA VOIT:      

tarkistaa ja päivittää yhteystietosi tutustua Mielenterveyden keskusliiton jäsenetuihin tarkistaa jäsenmaksusi tilanteen nähdä oman sähköisen jäsenkortin ja tulostaa sen tarvittaessa selailla järjestelmässä näkyviä tapahtumia lukea jäsentiedotteita

HYVÄN MIELEN ERIKOISJULKAISU

23

MEILLÄ ON AIKAA SINULLE

LÖYDÄT MEIDÄT OULUN KESKUSTASTA, VAARANPUISTON LAIDALTA Voit varata maksuttoman, elämän tilannetta selventävän keskusteluajan työntekijän tai vertaistukijan kanssa. Saat tietoa toimintaan osallistumisesta ja perehdytämme vapaaehtois- ja kokemustoimintaan. Kerromme, miten voit liittyä jäseneksi ja millaisia ovat Hyviksen ja kattojärjestömme Mielenterveyden keskusliiton jäsenedut. Ota rohkeasti yhteyttä!

Kohtaamispaikka neuvonta ja tukipalvelut Piia Saraspää omaistyöntekijä tiimivastaava 041 540 2354 Ritva Hiltunen järjestötyöntekijä 041 463 5712

Opastava perhetyö Mervi Kauppinen hankevastaava perhetyöntekijä 044 408 1131 Henry Kaspala perhetyöntekijä 044 334 6138

Koulutus- ja kokemustoiminta Päivi Isojärvi koulutuksellisen tuen koordinaattori 041 466 7683 Virve Saaranen kokemustoiminnan koordinaattori 044 718 6762

Valentina Vähänen järjestötyöntekijä 041 463 5710

Mielipaletti nuorten aikuisten (18-35v) toiminta

Jenni Tulppo vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 044 901 7212

Ella Sohlo mielipaletti-työntekijä 044 334 6141

Oona Kylmäluoma yhteisötyöntekijä 044 491 9420

Johanna Verhiö mielipaletti-työntekijä 044 311 4140

Hallinto

 sähköpostit: etunimi.sukunimi@hyvanmielentalo.fi

Paikka auki –hanke

Viola Karjalainen yhdistys- ja taloussihteeri 040 584 0562 Solja Peltovuori toiminnanjohtaja 041 466 7682

Tilaa uutiskirje osoitteesta www.hyvanmielentalo.fi

saat ajankohtaista tietoa suoraan sähköpostiisi noin 1–2 krt kuukaudessa