10 JOHDANTO
Yleisötutkimuksen ehkä isoin ongelma on se, että aineistoja usein kerätään ilman teoriatuntemusta ja tuloksia analysoidaan ilman teoreettisen taustan luomaa viitekehystä. Ongelma tästä syntyy siten, että tuloksena voi olla lähinnä suoria jakaumia ja prosenttilukuja vailla ymmärrystä siitä, minkälaiseen kehykseen tulokset liittyvät ja mitä aineisto kertoo tutkimuksellisessa mielessä. Tutkimusaineistot heräävät varsinaisesti henkiin vasta sitten, kun niitä tulkitaan jonkin teoreettisen viitekehyksen läpi. Teoriaa ei tarvitse nähdä ongelmallisena tai tavoittamattomana vaan pikemminkin yleisötutkimuksen tukena ja turvana. Teoksen toisessa luvussa esittelemme sosiologiasta kumpuavia teoreettisia näkökulmia, joiden tunteminen auttaa tutkimusaineiston tulkinnassa. Opinnäytetöiden ongelmiin on monia syitä: ohjaus voi olla puutteellista, ammattikorkeakoulun opinnäytetyöopintojen laajuus on suppea yleisötutkimukselta vaadittavaan työmäärään nähden eikä opinnäytetyön tekijäkään aina tule ajatelleeksi, miten vaativan tehtävän hän on ottanut hoitaakseen. Viimeksi mainitulla tarkoitamme sitä, että monet opiskelijat tuntuvat pitävän yleisötutkimusta tylsänä mutta helppona tapana selviytyä opinnäytetyöstä. Tämä asenne saattaa väistämättä opinnäytetyön kriisiin, koska onnistuneen yleisötutkimuksen tekeminen voi osoittautua hyvinkin työlääksi. Tutkimustehtävän täsmentäminen kirjallisuuden avulla, otannan suunnittelu, aineiston kerääminen ja datan siirto tilasto-ohjelmalle ovat vasta valmistelevia toimenpiteitä, minkä jälkeen varsinainen analyysi aloitetaan. Analyysin jälkeen alkaa tulosten soveltaminen käytäntöön – tai ainakin toiminnan kehittämisen suuntaviivojen hahmottaminen. Opiskelijalta vaaditaan uusien tietokoneohjelmien opettelua, kykyä kirjoittaa omin sanoin havaintoja tulkiten, menetelmällistä osaamista ja rohkeutta esittää tilaajalle toimenpide-ehdotuksia. On vaikea uskoa, että tehtävästä selviää ilman tiettyä intohimoa ja tutkijalle ominaista uteliaisuutta. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ja toiset 15 pistettä on varattu opinnäytetyötä tukeville opinnoille. Tämä tarkoittaa noin 400 tunnin työtä oman opinnäytetyön tekemiseen ja saman verran valmentaviin opintoihin. Varsinkin jos opiskelija aikoo itse kerätä yleisötutkimuksen aineiston, tunnit ylittyvät helposti. Opinnäytetyöhön valmentavissa opinnoissa tilastollisten ja laadullisten