Johdanto 9
osaltaan selvityksen luonne, valmistumisesta kulunut aika sekä lomakkeen täytön vaativuus. Urakehitys on aiheena saattanut tuntua kiusalliselta kohderyhmään kuuluneista, jos henkilökohtaista kokemusta uran positiivisesta kehityksestä ei ole syntynyt. Myös melko pitkä aika valmistumisesta on saattanut heikentää siteitä oppilaitokseen, joten kyselyyn osallistuminen ei tunnu niin ”velvoittavalta” kuin esimerkiksi pian valmistumisen jälkeen tehtyjen selvitysten osalta. Työelämään sijoittumista koskevissa tarkasteluissa onkin päästy hyvään vastausprosenttiin. Lisäksi urapolkuja kartoittava osio kyselylomakkeesta (LIITE 1) saattoi myös tuntua vaivalloiselta, koska siinä suositeltiin cv:n tai ansioluettelon käyttämistä tietojen kirjaamisen apuna. Kadon määrittelemiseksi aineistossa esiintyviä jakaumia verrattiin esimerkiksi AMKOTA -tietokannan työllisyys- ja työttömyystietoihin, Arreston ja Määtän (2006) sekä Nikoskisen (2008) yhteisöpedagogien työelämään sijoittumista koskevien aineistojen jakaumiin sekä HUMAKin omiin opiskelijatietoihin. Tulosten tulkinnassa Arreston ja Määtän (2006) selvityksellä on keskeinen rooli, sillä sen kohderyhmä oli sama kuin tässä selvityksessä (vuosina 2001-2004 valmistuneet). Näin ollen tiedot työelämään sijoittumisesta toimivat oivana vertailukohteena myöhäisempää työelämänvaihetta tarkasteltaessa. Kyselylomakkeen (LIITE 1) muotoilussa hyödynnettiin ja sovellettiin aikaisempien uraseurantatutkimuksen lomakkeita, esimerkiksi Korhosen (2003) Tampereen yliopiston uraseurantaselvityksessä käytettyä lomaketta sekä Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Päivi Vuoriselta saatuja lomakemalleja. Kysymys 13, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan valmistuneiden työn tehtäväkuvaa, on sellaisenaan peräisin Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksen mittaristosta, jota on käytetty ainakin Korkeakoulutuksesta työelämään -tutkimuksessa (Vuorinen & Valkonen 2007).