50
Tämä seikka liittyy oleellisesti pohdintoihin luovuuden olemuksesta, sekä ajatukseen luovuuden erilaisista tasoista ja ilmenemismuodoista. Jorma Heikkilä on kuvannut tätä toteamalla, että ”käytettävissä on runsaasti tutkimuksia yleisen luovuuden ja spesifin luovuuden eroista. Tulokset osoittavat, että eri alat, ja tarkasti ottaen niissäkin eri tehtävät, edellyttävät ratkaisijoiltaan spesifiä luovuutta. Joissakin tapauksissa yleisellä luovuudella on selittävää vaikutusta yli toimialojen. Työpaikoilla tulisi havaita, että eri alojen kysymyksiin odotetaan erilaisia vastauksia ja tämän saavuttaminen edellyttää sisällöllisesti ja muodollisesti erilaisen ja eritasoisen luovuuden potentiaalin aktivoitumista” (Heikkilä 2010, 24). Tämä on ehkä hyvä pitää mielessä myös luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden kehittämishankkeissa: kymmenen vuotta omaa ilmaisuaan abstraktin maalaustaiteen puitteissa hionnut kuvataiteilija ei välttämättä ihan nopeasti osaa ajatella omaa luovuuttaan taiteellisen työnsä välittömän viitekehyksen ulkopuolella. Tällöin voi olla kohtuutonta olettaa, että kyseinen henkilö nopeasti keksii jonkun luova tavan jolla hänen osaamisensa olisi muokattavissa uudenlaiseksi markkinoitavaksi tuotteeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei tällaista uudenlaista ajattelutapaa olisi syytä rohkaista. Mikko Laasola (2012) tunnistaa oman työnsä luovuuteen kiinnittyvän perustan,
mutta ei ole välttämättä erityisemmin pohtinut edustavansa ”luovaa taloutta,” ainakaan siinä merkityksessä että työ olisi jollakin tavalla luovan panoksen vuoksi erillään muusta liiketoiminnasta. Lillan Graphicsin yhteydessä ei ole lopultakaan kovin tärkeää miettiä mitä luovuus on, vaan todeta että työ sisältää selkeästi luovuuteen perustuvaa osaamista, ja siirtyä sitten analysoimaan kyseisen yrityksen toiminnan käytäntöjä ja kannattavuuden perusteita. Analyysia voidaan soveltuvin osin käyttää apuna suunniteltaessa luovan alan yrityksen perustamiseen ja liiketoimintasuunnitelman jalostamiseen tarkoitettuja palveluja.
Luovan alan mikroyrityksen perustamisvaiheeseen liittyviä huomioita
Kuten suurin osa verkostoitumisen merkitystä liiketoimintaosaamisessa kuvaavasta kirjallisuudesta tuo esille, verkostoitumisen primäärinen taso on ennen muuta kommunikaatiota ja tiedon jakamista (Valkokari 2009, 32). Lillan Graphicsin tapauksessa koko yrityksen perustaminen ja ensimmäisten asiakaskontaktien luominen on perustunut siihen, että yrittäjä on ensin toiminut suoraan tai ainakin välillisesti kyseisellä alalla jonkin aikaa jonkun toisen palvelukses-