Huittisten Hirvenpää

Vuonna 1903 torppari Heikki Malmin renki Kustaa Mäenpää oli kunnostamassa Palojoella peltoa perunamaaksi, kun uran terä kalahti. Suoturpeesta nousi esille hirvenpäänmuotoinen kiviesine. Vuonna 1904 Malmi vei kiviesineen Turun markkinoille, jossa se herätti mielenkiintoa. Kivi vaihtoi omistajaa viidellä markalla ja päätyi Turun kaupungin historiallisen museoon ja myöhemmin kansallismuseon kokoelmiin. Huittisten museolla on kokoelmissaan veistoksen jäljennös. Hirvenpää on edelleen tunnetuin suomalainen muinaislöytö ja se ajoitetaan valmistetuksi mesoliittisena kivikautena eli jääkauden jälkeisenä esihistoriallisena metsästäjä-keräilijä –kautena.

Vuonna 1907 suomalainen arkeologi ja poliitikko Julius Ailio (1872-1933) matkusti paikan päälle tutustumaan aiheeseen ja suoritti Malmin suostumuksella kaksipäiväisen arkeologisen kaivauksen. Löydöksinä löytyi muinainen asuinpaikka, jossa on löydösten perusteella ollut kota-asumuksia, tulentekopaikkoja ja kiviaseita. Sitä hämmästyttävämpi onkaan ollut löytää hirvenpääase, joka Ailion mukaan on luultavasti heimopäällikön arvonmerkki taisteluissa ja uskonnollisissa juhlamenoissa. TAUSTATIETOA

Alkuperäinen Huittisten Hirvenpää on esillä Suomen Kansallismuseossa.