Risto Ryti

Maamme viides presidentti, Risto Ryti on ainut satakuntalaislähtöinen presidenttimme. Hän oli kotoisin Loimijokilaaksosta, Huittisten Loiman kylästä, jossa hän syntyi 1889.

Risto Ryti varttui vauraassa talonpoikaiskodissa, jossa työnteon lisäksi arvostettiin koulutusta. Ryti viettikin mieluummin aikaansa kirjojen parissa kuin maatöissä. Lahjakas opiskelija suoritti ylioppilastutkinnon 17-vuotiaana, ja jo kolme vuotta myöhemmin hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon.

Risto Ryti oli nuoren tasavallan häikäisevin talouselämän ja politiikan varhaislahjakkuus. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan 30-vuotiaana, ja 1920-luvun alussa hän toimi kahdessa hallituksessa valtiovarainministerinä. Suomen Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin vain 33-vuotiaana.

Ryti oli ennen muuta kylmähermoinen kriisiaikojen mies. Hänen valtiomiesuransa merkittävimmät ratkaisut olivat suostuminen pääministeriksi 1939 ja maan johtaminen rauhaan 1940 sekä ns. Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittaminen 1944. Allekirjoitettuaan sopimuksen omissa nimissään Ryti takasi maalle mahdollisuuden sodasta irrottautumiseen eroamalla presidentin virasta.

Sodan jälkeen Ryti tuomittiin ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 10 vuodeksi kuritushuoneeseen. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti 1945–1946 merkitsi moraalista voittoa. Kansakunta – kommunisteja lukuun ottamatta – ei pitänyt tuomittuja syyllisinä, vaan sijaiskärsijöinä. Presidentti Paasikivi armahti Rytin terveydellisistä syistä hänen kärsittyään tuomiostaan kolme vuotta.

Rytin hautajaisista 1956 muodostui harras, isänmaallinen surujuhla. Muistopuheissa Rytin elämäntyölle annettiin suuri tunnustus.