a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Helsingin Mestarikilta valitsi

VUODEN MESTARIN TULEVIA TAPAHTUMIA jäsenyrittäjille

JUHLANUMERO

Jäsenlehti 1

2018


1

2018

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

Sisällys

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin (09) 665 637 faksi (09) 664 695 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus ............................................................................ 3

Päätoimittaja/ taitto: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuoden 2018 aikana ensimmäinen numero paperisena juhlanumerona sekä verkkojulkaisuna ja muuten verkossa osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa. Ilmestymisajankohdat: huhtikuu, kesäkuu, lokakuu, joulukuu Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Laura Reunanen Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja ja Laura Reunanen

Kansi: 150-vuotisjuhlaillallisella Paasitornissa.

sivu

Yhdistyksen 150-vuotisjuhlaillallinen ........................................ 4–5 Yhdistyksen 150-vuotisjuhlanäyttely .............................................. 6 Yhdistyksen perustaminen ............................................................ 7 Aikamatkalla ja aika matkalla .................................................... 8–9 Vuoden Mestari 2018 ................................................................... 10 Katso vapaat vuokratilat www.hkty.fi/vapaat-vuokratilat/ ............... 10 Tulevia tapahtumia ja ohjelmaa jäsenille ................................... 11


Pääkirjoitus 150-VUOTISJUHLAA VIETTÄMÄSSÄ

Siirrymme hetkeksi vuoteen 1868. Elämme Keisari Aleksanteri II:n aikakautta autonomisessa Suomessa. Suomen tasavallan itsenäistymistä joudumme odottamaan vielä 50 vuotta.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys peruste-

yhdistyksen silloisen sihteerin, myöhemmin tasavallan presidenttinä toimineen Kaarlo Juho Ståhlbergin aloitteesta. Senaatti asettikin vuonna 1908 ns. ammattikasvatuskomitean, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin yhdistyksemme vastavalittu puheenjohtaja Viktor von Wright.

taan keisarillisella asetuksella, joka koskee kaikkia Suomen kaupunkeja. Perustetun yhdistyksen nimeksi tulee Helsingin kaupungin Käsityö - ja Wapriikkilais-Yhtiö ja yhdistyksen jäsenyys on edellytys ammatinharjoittamiselle. Tämä jäsenyysvelvoite koskee kaikkia hantvärkkareita ja tehtailijoita kaupungissa tai puolta peninkulmaa likempänä kaupunkia toimivia.

Yhdistyksemme jäsenyritykset ovat kasvaneet Hel-

Kaupungin ulkopuolella olevia ammatinharjoittajia

Yhdistyksen toiminnan alkuvuosien rooli myöntää

koskee kuitenkin säädös: Vapriikin pitäjä älköön olko velvollinen opinnäytettä suorittamaan, paitsi niissä ammateissa, joissa voipi tulla valkean vahinko tahi terveyden vaara. Ammattioppien sekä yleissivistävän koulutuksen edistäjänä yhdistyksen jäsen velvoitetaan kustantamaan kaikille palvelukseen kirjoitetuille tai kontrahtilla otetuille oppilaille sunnuntaikouluopetus kisällin arvon saavuttamiseksi. Molemminpuolisen turvallisuuden edistämiseksi vahvistetaan myös 14 päivän irtisanominen kaikkien jäsenten noudatettavaksi.

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ryhtyi

1800-luvun loppuvuosina ajamaan ammattikoulun perustamista teollisuuden tarpeisiin. Autonomisen Suomen ensimmäinen valmistava ammattikoulu aloitti toimintansa 1899. Ammattikasvatusta koko laajuudessaan käsiteltiin Teollisuusharjoittajien kokouksessa Tampereella 1905,

singin mukana ja muokanneet kaupungin muodostumista luomalla rakennuskantaa, palveluita sekä kaikkea sitä, mitä kaupunki on 150 vuoden aikana kasvaakseen tarvinnut. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen toiminta on siis kehittänyt käsityöammattien toimintaa jo kolmella vuosisadalla. kisälli- ja mestarikirjat, ja siten säädellä ammatinharjoittamisoikeutta, on muuttunut. 2000-luvulla toimimme kuitenkin yhä pääosin alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti, aikaansaamme hyödyllisen yhteyden ammattikuntien välille. Yhdistyksemme 30-henkinen valtuusto on kokoontunut kuukausittain luomaan tätä hyödyllistä yhteyttä jo 150 vuoden ajan.

Juhlimme koko vuoden ajan 150 vuotta sitten perus-

tettua yhdistystämme. Tervetuloa mukaan edelleen aktiivisen yhdistyksemme toimintaan ja tutustumaan juhlavuoden lehtien mukana historiaamme. Yhdistyksen puheenjohtaja Erikoishammasteknikko Ilkka Tuominen hkty.fi 1�2018




TEKSTI JA KUVAT LAURA REUNANEN

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen

150-JUHLAILLALLINEN

Ohjelmallinen juhlaillallinen järjestettiin lauantaina 3.2.2018 klo 18 alkaen Paasitornin juhlasalissa Helsingissä. Kaiken kaikkiaan 140 yhdistyksen jäsentä ja yhteistyökumppania oli mukana juhlistamassa yhdistyksen 150 -vuotista taivalta. Keskustan alueen juhlatiloja oli kartoitettu huolellisesti juhlavuoden järjestelyistä vastaavan työryhmän kanssa. Paasitorni valikoitui juhlapaikaksi sopivan kokonsa ja sijaintinsa vuoksi, mutta myös siksi että sen upean jugend-tyylisen salin seinäreliefit ja –maalaukset kunnioittavat eri käsityöaloja. Sieltä löytyy myös Viktor Von Wrightin, yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan (vuosina 1908–1934), mukaan nimetty kokoustila. Ilta alkoi valtuuston ryhmäkuvauksella Paasitornin jykevässä portaikossa. Ryhmäkuva pääsee osaksi pitkää historiaa, sillä varhaisin tunnettu valtuuston ryhmäkuva on yli sadan vuoden takaa vuodelta 1916. Kuvauksen jälkeen muu juhlaväki saapui pikkuhiljaa Paasitornin aulaan, jossa ensimmäinen tunti vietettiin vapaamuotoisen



hkty.fi 1�2018

seurustelun ja kuohuviinitarjoilun merkeissä. Sitten siirryttiin yläkertaan, jossa juhlatilan ovien avautuessa sinfoniaorkesteri Helsingin Työväen Orkesteri soitti juhlavaa sisääntulomusiikkia vieraiden asettuessa paikoilleen pöytiin. Juhlatilan upeat valkovihreät kukka-asetelmat oli tehnyt yhdistyksen valtuuston floristi Janne Pykälä. Puheita ja kuohuvaa Yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Tuominen piti tervetuliaispuheen juhlaväelle. Puheen pohjalta on kirjoitettu tämän lehden pääkirjoitus, jonka voi lukea sivulta 3. Puheenjohtajan tervehdyssanojen jälkeen näytettiin yhdistyksen 150-vuotisesta historiasta kertova video, joka puolestaan löytyy yhdistyksen nettisivuilta www.hkty.fi. Juhlapuheen piti sisäministeri Paula Risik-

ko, joka puhui arvostavasti ja mielenkiintoisesti käsityötaidon ja pienyrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa. Helsingin kaupungin apulaispormestari Pia Pakarinen toi kaupungin onnittelut yhdistykselle. Opetushallituksen edustaja opetusneuvos Hanna Ketonen puhui lämpimästi yhteistyöstämme ja onnitteli yhdistystä. Kolmen ruokalajin illallinen kiisi ohi joutuisasti vapautuneen puheensorinan ja musiikkiesitysten saattelemana. Helsingin Työväen Orkesteri soitti klassista musiikkia koko ruokailun ajan, ja sai muutamaan kappaleeseen solistikseen sopraano Laura Pyrrön. Myöhemmin viulisti Zoltan Takacs esitti riemastuttavan kimaran virtuoottista musiikkia, joka huipentui onnittelulauluun yhdistykselle. Ystävien seurassa Koko illan tunnelma oli juhlava, mutta myös rentoutuneen iloinen, oltiinhan juhlimassa kaikille tärkeää yhteistä asiaa. Vieraina oli niin yhdistyksen valtuustolaisia kuin jäseniäkin, ja valtuuston seniorijäsen-


ten edustus oli ilahduttavan runsasta. Lisäksi paikalla olivat yhtä lukuun ottamatta kaikkien pohjoismaisten pääkaupunkien käsityöyhdistysten edustajat ja lukuisia suomalaisia järjestöjä. Illallisen jälkeen oli onnittelujen ja lahjojen aika. Tervehdyksensä toivat Pohjoismaisten järjestöjen lisäksi Helsingin Mestarikilta, Mestarikiltaneuvosto, Viktor Julius von Wright -ritaristo, Forssan Seudun Käsityöja Teollisuusyhdistys, Helsingin Verhoilijamestarit, Suomen Verhoilijamestarien Liitto, Suomen Kultaseppien Liitto, Haute Coiffure Francaise Suomen osasto ja Pääkaupunkiseudun hiusyrittäjät. Loppuillasta Jazz Monsters Quartet soitti tanssimusiikkia. Hilpeissä tunnelmissa ilta jatkui vielä myöhään yöhön. Onnea 150-vuotias yhdistys!

Kuvissa vasemmalta ylhäältä alkaen: Sisäministeri Paula Risikko Opetusneuvos Hanna Ketonen Sopraano Laura Pyrrö Viulisti Zoltan Takacs

Yhdistyksen valtuuston jäsenet ja -seniorit ryhmäkuvassa Paasitornin portaikossa ennen juhlan alkamista.

hkty.fi 1�2018




Yhdistyksen historiaa esittelevä juhlanäyttely järjestettiin Klaus K Hotellin aulatilassa Bulevardilla Helsingin keskustassa 1.2.–4.3.2018. Näyttelyyn oli vapaa pääsy ja se oli avoinna ympäri vuorokauden.

Stadin hantvärkkarit ja vapriikinpitäjät vuodesta 1868

150-JUHLANÄYTTELY

Juhlanäyttely koostui useammasta osasta, jotka valottivat eri kulmista yhdistyksen historiaa, toimintaa ja merkitystä myös nykypäivän Helsingissä. Koska näyttely sijoittui design-hotellin aulaan ja monet kävijöistä olivat ulkomaalaisia, kaikki info oli esitetty sekä suomeksi että englanniksi. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja ja projektisihteeri Laura Reunanen olivat vastuussa näyttelyn sisällöstä, kuratoinnista ja ulkoasusta. Näyttelyä oli suunnittelemassa valtuuston jäsenistä koostuva näyttelytoimikunta.

helsinkiläisestä käsityöyrittäjyydestä sekä yhdistyksen roolista valtakunnallisena ja paikallisena vaikuttajana.

Yhdistyksen arkistoista

Esillä oli myös vanhoja 1920–30-luvun ryhmäkuvia niin suomalaisista kuin pohjoismaisista käsityö- ja teollisuudenharjoittajien kokouksista. Pohjoismaisesta yhteistyöstä kerromme lisää hkty.fi-lehden numerossa 2/2018.

Kolmas vitriini esitteli yhdistyksen tekemiä julkaisuja alkaen Suomen Teollisuuslehden ensimmäisestä numerosta 1882. Neljäs vitriini oli omistettu yhdistyksen rakennuskaudelle, jonka aikana 1960–1991 yhdistys rakennutti seitsemän pienteollisuustaloa Helsinkiin. Vitriinien sisältöä tukemassa oli neljä suurta infotaulua, jotka kertoivat



hkty.fi 1�2018

Yhdistykselle on 150 vuoden aikana kertynyt merkittävä muotokuvakokoelma. Pitkällä takaseinällä komeilivat neljä tämän kokoelman vanhinta muotokuvaa, joista varhaisimmat ovat J. E. Lindhin käsialaa vuodelta 1853 ja esittävät yhdistyksen ensimmäistä puheenjohtajaa A. F. Bergmania ja hänen poikaansa.

Nykypäivä läsnä Jäsenistöltä pyydettiin lainaksi eri käsityöalojen työkaluja, joista Janne Pykälä koosti näyttävän installaation hotellin kirjahyllyyn ja buffet-pöydän ylle. Installaatiossa oli edustettuna yli 30 eri käsityöalaa työkalujen muodossa. Nykyistä jäsenistöä esittelivät myös Laura Reunasen valokuvasarjat, joissa näytettiin esimerkiksi sepän, nuohoojan, viulunrakentajan ja hammasteknikon työvaiheita pajaolosuhteissa. Muutaman minuutin pituinen historiavideo oli myös osana näyttelyä.

Kuva: Juha Reunanen

Yhdistyksen historiallista esineistöä oli esillä neljässä vitriinissä, joista ensimmäinen käsitteli perustamisen vaiheita ja yhdistyksen voimahahmoa Viktor von Wrightiä. Toisessa vitriinissä kerrottiin yhdistyksen järjestämistä tapahtumista ja valtuuston historiasta, esillä oli muun muassa vanha puheenjohtajan salkku ja nuija, jota puheenjohtaja on käyttänyt kokouksissa jo vuodesta 1917 ja joka on käytössä edelleen.

Maalauksia ja valokuvia

Avajaisia vietettiin torstaina 1.2.2018 klo 15 alkaen. Paikalle saapui monia tuttuja kasvoja yhdistyksen jäsenistöstä, ja näyttelyä ihasteltiin rattoisasti kuohuviinin ja pikkusuolaisen voimin. Monipuolisesta ja selkeästä kokonaisuudesta tuli kiitosta niin jäsenistöltä kuin satunnaisilta kävijöiltäkin, ja Klaus K:n henkilökunta kertoi, että näyttely oli herättänyt paljon mielenkiintoa helsinkiläisen käsityöläisyyden historiaa kohtaan. Näyttely on siirtynyt HKTY:n omiin tiloihin Hernesaareen, jossa se on esillä koko juhlavuoden ajan. Avoinna sopimuksen mukaan.


Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen

PERUSTAMINEN

Yhdistyksen perustamisvuonna Uspenskin ortodoksinen katedraali vihittiin käyttöön Katajanokalla. Charles Darwin oli julkaissut evoluutioteoriansa yhdeksän vuotta aikaisemmin. Helsingissä oli 22 000 asukasta.

Venäjän uudistusmielinen keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1868 asetuksen. Ammattikuntalaitos oli lakkautettava Suomessa, ja kaikkiin kaupunkeihin piti perustaa “kauppiasten, hantvärkkareitten ja vapriikinpitäjien” yhdistyksiä. Yhdistysten tarkoituksena oli aikaansaada hyödyllinen yhteys eri ammattienharjoittajien välillä, pitää huolta yhdistyksiin kuuluvien elinkeinojen yleisistä asioista ja ulosantaa kisällintodistuksia ja mestarikirjoja. Helsingin maistraattiin kutsuttiin koolle joukko elinkeinonharjoittajia, jotka päättivät perustaa kaksi yhdistystä. Toiseen kuului kauppiasluokka ja toiseen kaikki käsityöläiset ja tehtailijat. Tämän yhdistyksen nimeksi tuli aluksi Helsingin Käsityö- ja Wapriikkilais-Yhtiö. Yhdistyksen valtuustoon valittiin 20 ammattialan edustajat, ja puheenjohtajaksi läkkiseppämestari Bergman. Yhteiskunnallinen mahti

1800-luvun loppupuolella yhdistyksen jäsenyys oli tie porvarissäätyyn ja oikeuteen harjoittaa ammattia kaupungissa. Jäsenen tuli olla hyvämaineinen ja hallita itseään ja omaisuuttaan. Ammattitaidon kohottaminen ja ylläpitäminen on aina ollut käsityöaloille tärkeää. Jo 1880-luvulla jäsenlehdestä saatiin lukea kuinka jäsenistö oli huolissaan ammattiosaamisen rapautumisesta. HKTY oli jo 1800-luvulla voimakkaasti vaikuttamassa kaupungin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Yhdistys asetti vuodesta 1872 lähtien koulupäivystäjiä joka kaupunginosaan valvoakseen työntekijöiden sunnuntaikoulun käyntiä. Yhdistys oli aktiivisena aloitteentekijänä myös elinkei-

Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja läkkiseppämestari Adolf Fredric Bergman.

Juhlanäyttelyssä kuvailtiin yhdistyksen perustamista ja Viktor von Wrigtin suurta merkitystä yhdistyksen historiassa.

nolain muutoksissa, ja teki 1900-luvun taitteessa aloitteen ammattikoulujen perustamisessa Helsinkiin. Se jakoi myös stipendejä, joilla eri alojen edustajat pääsivät opintomatkoille Eurooppaan. Yhteinen ennen yksityistä

Yhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja (1908–1934) Viktor von Wright oli myös innokas Suomen ammatillisen koulutuksen ja työväen olojen edistäjä. Hänen mukaansa nimetty wrightiläinen työväenliike pyrki työväen sivistämiseen ja yhteistyöhön työntekijöiden ja työnantajien välillä. Hänen vuosikymmeniä jatkunut pyyteetön ja uuttera työnsä käsityöläisten ja järjestötoiminnan hyväksi tunnustetaan edelleen. Hänen pitkän elämäntyönsä mottona oli ”yhteinen etu ennen yksityistä etua”.

Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg toimi yhdistyksen sihteerinä ennen presidentin virkaan astumistaan. HKTY on ollut perustamassa mm. Suomen Yrittäjiä sekä Helsingin kauppakamaria, joiden jäseniä olemme edelleen. Perinteiden pohjalta

Yhdistyksen pöytäkirjat ovat säilyneet vuodesta 1882 lähtien. Käsityöyrittäjien oli pakollista kuulua yhdistykseen vuoteen 1954 asti saadakseen harjoittaa ammattiaan. Yhdistys perustettiin 150 vuotta sitten nostamaan käsityöalojen arvostusta ja tuomaan käsityöyrittäjiä yhteen. Ne ovat yhdistyksemme tärkeimpiä tehtäviä yhä tänäkin päivänä! hkty.fi 1�2018




Aikamatkalla ja aika matkalla – Kesäretki Sastamalaan Viime kesänä yhdistyksen kesäretkellä matkasimme Sastamalaan. Kesäretken kohteista ja tunnelmista kertoo yhdistyksemme floristijäsen Janne-Caro Pykälä. Astu mukaan bussin kyytiin! Vihdoin koitti lauantai 26. elokuuta Herran vuonna 2017 ja niin iloinen joukko käsityöyrittäjiä nousi bussiin Helsingin Rautatientorilla. Tuolloin oli kulunut lähes 100 vuotta itsenäisyyttä, noin 150 vuotta HKTY:n toimintaa ja lähes 720 vuotta siitä, kun eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä mainittiin ensimmäistä kertaa kesäretkemme kohde nimellä Sastamall. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta siinä Satakunnan rajalla. Sinne ajoimme leppoisasti onnikalla kuulumisia vaihtaen ja kuunnellen tietoa paikan historiasta ja päivän kohteista yhden pysähdyksen taktiikalla. Reilut 230 kilometriä ja vajaa kolme tuntia myöhemmin olimme perillä kauniin Rautaveden rannalla Kallialan kylässä. Siinä matkamme kohokohta seisoi, jykevänä, mahtipontisena ja yhtä vakaana kuin 1500-luvun alussa. Kirkonmäellä Hiljaiseksi vetää tuo sanaton saarna, luonnon urut ja huikeat maisemat, kun nousee kirkon mäelle kalmistojen ylle. Arkeologiset kaivaukset todistavat, että paikka on ollut palvonta- ja uhripaikka jo tuhat vuotta ennen kristillistä aikaa ja että samalla paikalla on ollut ehkä kaksikin puukirkkoa edeltäneenä vuosisatana. Nykyinen kirkko on rakennettu keskiajalla jokaisen alueella maata omistavan tarvikkeilla ja työvoimalla, sillä keskiajalla laki määräsi niin. Talkoot eivät siis olleet täysin vapaaehtoisia. Tämän Vanhankirkonniemelle rakennetun myöhäiskeskiaikaisen, myöhäisgoottilaisen harmaakivikirkon vihki käyttöön piispa Arvid Kurki vuonna 1518. Tuolloin tämä Jumalan huone omistettiin Pyhälle Olaville ja se sai nimen S:t Olofs kyrka i Tyrvis eli Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Kirkosta löytyi myös seurakunnan tilikirjat vuosilta 1469−1524, ja ne ovat ilmeisesti ainoat keskiaikaa koskevat Suomesta löydetyt tilikirjat. Muurarien kuluja ja hautamaksuja sekä papiston menoja voi käydä tarkastamassa Valtionarkistossa, missä näitä tilikirjoja nykyään säilytetään. 



hkty.fi 1�2018

Sui generis, vertaansa vailla Ennen kirkko tunnettiin hyvin säilyneistä 1700-luvun sisätiloistaan. Aikakaudelle tyypilliset keveät, akvarellimaiset maalaukset oli maalattu ohuella temperasivelyllä vaalean liimamaalin päälle. Maaväripigmenttien lisäksi niissä käytettiin 1704 keksityllä menetelmällä valmistettua preussinsinistä, joka oli tuolloin muodissa. Syyskuussa 1997 kirkon asehuoneen viereisestä ikkunasta tunkeutui sisään mies varastaakseen ehtoollisviiniä. Huomattuaan, ettei museokirkossa viiniä ollut, eikä vesikään sellaiseksi ollut muuttunut, varasti hän mukaansa esineistöä ja kampesi itsensä ulos ikkunasta. Ulkona ollessaan varas tajusi jättäneensä sormenjälkiään kirkkoon ja kampesi itsensä takaisin sisälle. Tällä kertaa hän asetti palavia kynttilöitä penkkien alle ja varhain aamulla 21. syyskuuta Pyhän Olavin kirkko paloi toistamiseen sitten 1600-luvun alun. Kirkon kaikki puuosat, muun muassa vain kolme viikkoa aikaisemmin valmistunut paanukatto, paloivat kokonaan ja kuumuus vaurioitti kivimuureja. Ja niin rakennettiin jälleen kirkkoa. Hankkeesta tuli kansallinen projekti. Keräysten ja lahjoitusten avulla kaikkiaan noin 1 200 hengen suuruinen talkooväki osallistui jälleenrakentamiseen seuraten museoviraston ja kirkon hyväksymiä suunnitelmia. Vammalan seurakunnan päätös oli, että kirkon uusien koristemaalausten tulee välittää Raamatun sanaa, pohjautua aikaisempiin maalauksiin ja olla esittävää taidetta. Taiteilijoiksi valittiin Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala. Itse pidin erityisesti jälkimmäisen

TEKSTI JANNE PYKÄLÄ KUVAT JANNE PYKÄLÄ JA MARIA AMPUJA

teoksista, koska niissä oli vahvasti mukana rauha, seesteisyys ja symboliikka. Kuusi vuotta myöhemmin ja yli 2 miljoonan euron jälkeen entisöinti oli valmis. Nyt entisöity kirkko on niin kaunis, ettei siellä unilukkaria enää kaivata. Suomen kirjapääkaupungissa Ennen Wanhaan mentiin kirkon menojen jälkeen kirkkokahville, mutta me menimme modernisti lounaalle. Kahvila Pukstaavin lounaan jälkeen oli lyhyt hetki tutustua Sastamalan kirjallisuuden museoon, missä voi hypätä suomalaisen kirjan mielenkiintoiseen tarinaan! Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on kirjan kulttuurihistoriaan erikoistunut museo, joka tarjoaa hauskoja elämyksiä kaikenikäisille kirjanystäville. Pukstaavin päänäyttely kertoo suomalaisen kirjan tarinan inkunaabelista e-kirjaan. Museon arkkitehtuuri ja sisältö on kiehtovaa. Itse palasin vuoteen 1972 ja löysin pulpetista tutun aapisen, kuuntelin uudelleen Pertsaa ja Kilua radion kulta-ajoilta, sekä tapasin edesmenneitä suomalaisen kir-


jallisuuden nimiä. Osallistuin myös Suomi 100 -projektiin ja kirjasin tauluun itselleni tärkeimmät suomalaiset teokset. Kaikkien vieraiden jättämien palautteiden pohjalta kartoitetaan Suomen tärkeintä teosta tänä päivänä. Pukstaaviin kannattaa varata reilusti aikaa, kun matkaa Sastamalaan. Ritareita, kirahveja ja kotipihan elämää Jaatsin pihaan saapuessamme kiiruhtaa jo kirkossa oppaanamme ollut talon piika Ruusa (Leena Myllyniemi) meitä vastaan. Hän toivottaa meitin tervetulleeksi ja pyytellee anteeksi Mamsellin myähäästymistä, koska herra Peter Wilhelm Gallénilla on heikko vatsa ja prouvan oli häntä auttaminen. Pian saapuu itse mamselli Anna Mathilda Gallén (o.s. Wahlroos) paikalle ja on ursäkta sin huono finska. Tästä alkoi kiehtova näytelty matka kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan lapsuuteen ja nuoruuteen Jaatsin tilalla Tyrväällä (nykyisin Sastamala).

Tukku Sörnäisten tukkutorilla on minulle arkipäivää, mutta päästä ruumisarkkutehtaalle tutustumaan olikin jo jotain! SHT on arkkutehdas Punkalaitumella ja jo yli 60 vuotta vanha. Yli 130 henkilöä työllistävä yritys siirtää perinteisiä taitoja ja kokemusta yli vuosikymmenten, sukupolvilta toisille. Suurin osa työntekijöistä on puuseppiä tai verhoilijoita – kädentaitajia. Oli yllättävää nähdä, miten monta työvaihetta ruumisarkussa on ja kuinka kaikkien

Ryhmä Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon tutustumassa. Vammalan seurakunnan päätös oli, että uusien sisätilojen maalausten piti välittää Raamatun sanaa ja pohjautua aikaisempiin maalauksiin sekä olla esittävää taidetta. Maalaukset ovat toteuttaneet Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.

Tupsu poikineen Tehtaanjohtaja Jari Leminen kertoi, että lähimetsien honka kuivataan omassa kuivaamossa, minkä jälkeen raakapuu työstetään arkuiksi ja uurniksi. Mitään ei heitetä hukkaan: arkunteosta ylijäävät palat hyödynnetään pienempiin tuotteisiin, esimerkiksi ekologisiin kukkasidontakahvoihin. Työstön eri vaiheissa syntynyt puru ja pienkappaleet poltetaan energiaksi, jolla lämmitetään SHT:n rakennukset ja vielä läheistä kouluakin. Arkkuja ja muita valmiita tuotteita lähtee tehtaalta noin rekkakuormallinen päivässä, puutavaraa saapuu tehtaalle yksi rekallinen per viikko. SHT:n toiminta jakautuu kahteen osaan: omaan puusepänteollisuuteen sekä erikoistuotteiden maahantuontiin. Tehtaan omassa kutomossa valmistuu käsityönä nyörejä, tupsuja, hapsuja ja nauhoja. Näitä tuotteita käytetään paitsi viimeiseen yksiöön, myös adresseihin, kalusteiden verhoiluun ja entisöintiin, kukka-asetelmiin, somistukseen sekä päähineisiin, kuten teekkarien ja merkanttien lakkien tupsuihin.

Kaunis seutu ja suuri puutarha tekivät nuoreen Axel Galléniin lähtemättömän vaikutuksen, ja Tyrväällä vietetty aika vaikutti merkittävästi hänen uraansa ja tuotantoonsa. Oli kiehtovaa kulkea vanhojen omena- ja päärynäpuiden lomassa samassa puutarhassa, jossa kansallistaiteilijamme on lapsena rustannut mielikuvituksellisia töitään. Istahdinpa samalle kivelle, minkä kerrotaan olleen Axelin lempipaikka piirtää, ja melkein näin päärynäpuussa apinan ja vanhan saarnin takaa juoksevan sulkapään. Ymmärsin siinä mistä hänen töidensä intensiteetti kumpuaa, tuon kouluikäisen taiteilijan, jonka piirustusten aiheet vaihtelivat kotipihan elämästä kaukomaiden intiaaneihin ja mielikuvituslinnojen haamuihin, sorsanmetsästyksestä leijonanmetsästykseen ja Gulliverin seikkailuihin.

Kahvit ja ämpärit Lähtö kotiin kävi Kahvila Myötätuulen kautta. Kahvilan pitäjä tarjoili meille makoisat kahvit sekä suolaista ja makeaa. Merja Mikkosen sieni-purjoquiche ja herkullinen kolmen kerroksen juustokakku suorastaan suli suussa. Kahvilan pitäjä tietää, mistä suomalaiset tykkää ja lahjoitti jokaiselle paikkakunnalla valmistetut Vanttilan Muovin ämpärit. Värivikansa ansiosta niitä ei voinut myydä, mutta minusta ne olivat ihan huippu designia, juuri tuon elävän väri-ilottelun takia!

Saimme myös tietää, että yksi GallenKallelan kuuluisimmista teoksista, Poika ja varis, on syntynyt Tyrväällä, hänen viettäessään viimeistä kesäänsä Sipin talossa 1884. Teos avasi hänelle ovet taidekouluun Pariisissa. Arkkutehtaalla valmistuu ylellisiä yksiöitä Pentti Saarikosken Liisankadulla alkoi soida päässäni, kun bussi kääntyi Punkalaitumen suuntaan. Ehkä se johtui osin siitä, että asun Helsingin Kruununhaassa, floristina teen myös surusidontaa ja Liisankadun laulussa mainittu hautaustoimistokin on tuttu. Suomen Hautaustoimistojen

vaiheiden on nivouduttava saumattomasti yhteen – laatu on huikeaa käsityötä. Myös tuotteiden määrä yllätti: Pelkästään arkkumalleja on 750!

SHT-Tukun kierros päätettiin pakkaamoon mistä valmiit arkut lähtevät eteenpäin. Olimme hyvin vaikuttuneita vierailusta. Tehdas oli suuri ja valmistus tapahtuu pääosin käsin ja monen työvaiheen kautta. Kuvassa tehtaan tuotantojohtaja esittelee arkun hopeanhohtoista pintakäsittelyä.

Paluumatkalla juttua riitti päivän tapahtumista ja mietimme jo seuraavaa retkeä. Ihmettelimme kippistelyn lomassa, miten niin pienellä alueella voi olla niin paljon nähtävää ja koettavaa, sellainen yhteishenki ja luovuus?! Ja niin palasi iloinen joukko käsityöläisiä Tyllilän Linjan kyydillä takaisin Rautatientorille. Illan pimetessä bussipysäkillä oli tunnelma kuin markkinoilla, kun iloinen retkikunta kokosi mukaansa matkan ostoksiaan: ämpäreitä, julisteita, keinutuolin, kirjoja, herkkuja – Olipa tämä HKTY:n reissu jälleen aika matka! hkty.fi 1�2018




Helsingin Mestarikilta palkitsi

VUODEN MESTARIN 2018 Vaatturimestari Matti Hampaala on valittu Helsingin Mestarikillan Vuoden 2018 Mestariksi. Helsingin Mestarikilta valitsee joka vuosi jäsenistöstään Vuoden Mestarin. Titteli on kunnianosoitus korkeasta ammattitaidosta ja edistyksellisestä toiminnasta käsityöalalla. Neljännen Vuoden Mestari -huomionosoituksen saaja on vaatturimestari Matti Hampaala. Uudenmaankadulla sijaitsevassa yrityksessään työskentelevä Suomen Vaatturiliiton puheenjohtaja on perinyt kädentaidon vanhemmiltaan: Hänen äitinsä oli käsityönopettaja ja isänsä vaatturimestari. Mestariksi Hampaala valmistui vuonna 1991 ja Räätäliliike Hampaala on toiminut vuodesta 1992. Hän on kouluttanut monia vaatturialan osaajia, myös oman poikansa.

VUOKRATAAN Katso yhdistyksen vapaat vuokratilat: www.hkty.fi/vapaat-vuokratilat/

– Matti Hampaalassa kulminoituu loistava kädentaito ja muodon hallinnan kyky lisättynä teknisellä osaamisella, kertoo Helsingin Mestarikillan aiempi oltermanni Pirjo Savolainen valinnan perusteista. Vuoden Mestari -palkinto on erityisen arvostettu, koska sen myöntävät mestarit kollegoilleen.

10

hkty.fi 1�2018


K E S Ä R E T K I  2 0 1 8 Tuusulanjärven taiteilijakodit Lauantaina 25.8.2018 Retken kohteina ovat taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi, säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainola puutarhakierroksineen, kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin Ahola, Elävän veden kappeli (2012) Järvenpäässä, lounaana Krapihovin runsas pitopöytä ja iltapäiväkahvit Ainolan pihapiirin Kahvila Auliksessa. Ilmoittaudu 17.8. mennessä sähköpostilla: maria.ampuja@hkty.fi Retken hinta: Laskutetaan todellisten kulujen mukaan, noin 120 €/hlö. Retkelle ovat tervetulleita HKTY:n jäsenyrittäjät seuralaisineen ja perheenjäsenineen!

Tervetuloa mukaan!

Kuva Ainolasta: Maria Ampuja

Retkelle lähdetään klo 9 ja Helsinkiin palataan noin klo 19.

RAPUJUHLA Lauantaina 6.10.2018 klo 16–21

Rapujuhlaa vietetään tänäkin vuonna jäsenten toivomuksesta yhdistyksen toimistolla. Yhdistys järjestää mukavan illanvieton missä jäsenet tapaavat ja tutustuvat toisiinsa rapujen syönnin merkeissä. Ilta laskutetaan ns. omakustannehintaan.

Hinta: 89 €/hlö. Hinta sisältää alkuruuan noutopöydästä, ravut 10 kpl pääruokana ja jälkiruuan, snapsin ja puoli pulloa valkoviiniä.

Jos et syö rapuja, voit silti osallistua, rapujen tilalla on silloin herkullinen tapaslautanen.

Ravut tulevat pientuottajalta siksi osallistujamäärä pitää tietää ajoissa. Jos ilmoittaudut myöhemmin, ei rapujen saatavuutta voida enää taata.

Mukava jäsenilta tiedossa, tervetuloa mukaan!

Ilta Kansallisteatterissa TAIDEKIERROS JA ILLAN NÄYTÖKSENÄ: JULIA JA ROMEO Torstaina 25.10.2018 klo 16 alkaen Kansallisteatterissa on runsas muotokuvaaarteisto, jonka tekijänimiä ovat jopa kultakauden taiteilijat Albert Edelfeltistä Juho Rissaseen. Oopperalaulaja ja FM Katriina Pyrrö opastaa taidekierron Kansallisteatterissa, kierros kestää kaksi tuntia (klo 16–18).

Taidekierroksen jälkeen yhdistyksen ryhmälle on katettu iltapala teatterin lämpiöön, jonka jälkeen jäämme seuraamaan illan esitystä Julia ja Romeo. Shakespearen mestariteoksen uusi tulkinta on vahvasti tätä päivää ja ollut erityisen tykätty nuorten katsojien keskuudessa.

Sitova ilmoittautuminen 31.8. mennessä: maria.ampuja@hkty.fi.

Tervetuloa!

Hinta: 68 €/hlö. Yhdistyksen ryhmälle on varattuna 20 lippua ennakkoon ilmoittautuneille. Paikat sijaitsevat parvella riveillä 6 ja 7 keskellä. Hinta sisältää lipun esitykseen, opastuksen taidekierroksella ja välipalan (lohileipä ja lasi viiniä). Ilmoittautua voit sähköpostilla 21.9. asti tai niin kauan kuin paikkoja riittää: maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 1�2018

11


Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä. Jäsenenä voit osallistua tapahtumiimme Käsityö on Designia! -tapahtumaan ja Yksilöllisen käsityön

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi! – Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä Jäseneksi pääsee täyttämällä jäsenhakemuskaavakkeen, jonka saa tulostamalla kotisivuiltamme tai pyytämällä sen

päivät -näyttelytapahtumaan Kaapelitehtaalla.

postitse toimistoltamme. Jäseneksi hyväksytään pääkau-

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

punkiseudulla toimivat käsityö-, pienteollisuus- ja palvelu-

tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

yritykset. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta.

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Katso www.hkty.fi ja tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake! Lisätietoja: Maria Ampuja

Suomen Yrittäjien kaikki jäsenedut ja neuvontapalvelut kuuluvat myös

maria.ampuja@hkty.fi

jäsenmaksuumme. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä

puh. (09) 665 637

olet myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

www.iesite.fi/hkty

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa. 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle. Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016! Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin. VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut

Profile for hkty

hkty.fi 1/2018  

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti. Nro 1/2018 on 150-vuotisjuhlanumero. Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöaloj...

hkty.fi 1/2018  

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti. Nro 1/2018 on 150-vuotisjuhlanumero. Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöaloj...

Profile for hkty.fi
Advertisement