hkty.fi 1/2017

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry

Jäsenlehti 1

2017

MATKAKERTOMUS

Kultasepänalan messut

JÄSENVIERAILU kirjansitomossa

POHJOISMAISEN

kokouksen kuulumiset

IT’S PARTY TIME!

– Vinkit kevään ja kesän juhlajärjestelyyn ja koristeluun

KUPLA VINTAGE Hieman kuplivaa

1

2017

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry Perustettu vuonna 1868

Sisällys

Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin (09) 665 637 faksi (09) 664 695 hkty@hkty.fi www.hkty.fi

Pääkirjoitus ......................................................................... 3

Päätoimittaja/ taitto: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuoden 2017 aikana vain verkkojulkaisuna ja se löytyy osoitteesta: www.hkty.fi/jasenlehdet

sivu

Kupla Vintage – Hieman kuplivaa ............................................... 4–6 Jäsenvierailu kirjansitomoon .................................................... 7 Messumatka Tukholmassa ................................................ 8–9 It’s party time! ....................................................................... 10–13 Pohjoismainen kokous Islannissa ........................................ 14–16 Löylyyn tutustumassa ......................................................... 17 Korukurssi toimistolla ................................................................... 18

Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa.

Vuokralle tarjotaan ..................................................... 18

Ilmestymisajankohdat: huhtikuu, kesäkuu, lokakuu, joulukuu

Tulevia tapahtumia ja ohjelmaa jäsenille ....................................... 19

Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.

Etukannen kuva: Leena Vajanto Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja

Kannessa: Minttu Virsunen ja Katja Rautajoki/ Kupla Vintage

Pääkirjoitus ARVOISA LUKIJA Sinulla on juuri nyt kädessäsi – pöytäkoneellasi, tabletillasi

tai puhelimessasi -– Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti täysin uudessa digitaalisessa muodossaan.

Vaikka usealla yhdistyksen jäsenellä onkin vanha ammatti, on meidän kaikkien kuitenkin hyvä pysyä myös nykyajan hermoilla. Siirtykäämme siis yhdessä moderniin digilehtien maailmaan!

Monet ovat jo tottuneet lukemaan iltapäivälehtensä netistä.

Nyt on jäsenlehteäkin mahdollista lukea missä ja milloin vain, eikä se ole enää kiinni siitä sattuiko lehti tulemaan matkaan vai ei. Jos junassa istuminen toimettomana tympii tai nautit ansaitusta vapaasta mökkirannan riippukeinussa, voit nyt ottaa puhelimen tai tabletin käteen ja nipistää itsellesi hieman omaa aikaa. Voit rauhassa paneutua yhdistyksen ajankohtaisiin asioihin, perehtyä kollegojen kuulumisiin sekä lukea kursseista, retkistä ja muista tapahtumista. Joka vanhoja muistelee, ei hänenkään enää tarvitse penkoa saunapuiden sytykkeiden lomasta sitä kivaa viime vuonna lukemaansa artikkelia, sillä nyt lehdet jäävät kätevästi talteen ja helposti uudelleen löydettäviksi, kunhan vain nettiyhteys toimii.

Ekologisuutta ei kenenkään sovi tänä päivänä unohtaa

missään tekemisessään. Nyt mekin säästämme maailmaa muutamalta painetulta paperilta. Ja pienistä puroistahan se iso virta syntyy.

Digitaalisen lehden etuihin kuuluu myös se, että mikäli

haluat jakaa artikkelin ystävillesi, onnistuu se helposti lähettämällä linkki viestillä tai sähköpostilla. Lehtien haku onnistuu paitsi jäseniltä, niin myös kaikilta muiltakin hakusanojen avulla. Lehden levikki tulee näin ollen laajenemaan merkittävästi aikaisempaan verrattuna, tehden yhdistystämme, sen jäseniä sekä käsityöaloja entistä tunnetummiksi. Jäsenet joita lehdissä on haastateltu voivat myös halutessaan käyttää juttuja omaan markkinointiin ja mainostamiseen.

Pöytälaatikkokirjoittelijoillekin avautuu nyt aivan

uudet areenat kun lehden koko ei ole enää sidottu painatuskustannuksiin. Lehden kokoa ja artikkeleiden määriä voi suunnitella nyt huomattavasti vapaammin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos juuri sinulta löytyy käsityöalaan liittyvä juttu tai haluat sellaisen kirjoittaa, lähetä se rohkeasti ja häpeilemättä yhdistyksen toimistolle. Toivotamme siis kaikki vierailevat kirjoittajat lämpimästi tervetulleiksi. Tilanahtausongelman poistuttua kuvien ja tekstin asettelusta myös kuvia otamme jäseniltä mielellämme vastaan.

Käsityöihmisiä kiinnostaa usein toiset käsityöläiset, heidän työpajansa, työkalunsa ja työmenetelmänsä. Yksi lehden tärkeimmistä tehtävistä onkin tehdä jäsenistöä ja heidän yrityksiään toisilleen tutuiksi. Jäsenhaastatteluita jo yli kolme vuotta kirjoittaneena olen päässyt aitiopaikalta tutustumaan yhdistyksen ihaniin jäseniin hieman pintaa syvemmältä. Olen juonut kaffet monessa erilaisessa työhuoneessa ja olen kerrankin päässyt kyselemään toisilta käsityöläisiltä kaikkea sitä mitä en messuilla tai asiakkaan ominaisuudessa ole kehdannut jäädä utelemaan. Hymyilemättä en voi haastatteluita edes miettiä – niin kivaa, hauskaa ja mielenkiintoista niiden tekeminen on.

Havaintojeni perusteella on käden taitojen lisäksi yhdis-

tysläisille suotu myös keskivertoa isompi varasto huumorintajua, joka tekee kaikenlaisen kanssakäynnin varsin mukavaksi. Kun tutustumme enemmän toisiimme, lisääntyy samalla mahdollisuudet paitsi uusiin asiakassuhteisiin, ehkä jopa mielenkiintoisiin yhteistyöprojekteihin tai kenties elinikäisen ystävyyden alkuun.

Erinomaisia lukuhetkiä digilehden parissa toivoo, Leena Vajanto Koruseppä HKTY:n lehtitoimikunnan puheenjohtaja

hkty.fi 1�2017

TEKSTI JA KUVAT LEENA VAJANTO

hkty.fi 1�2017

KUPLA VINTAGE – Hieman kuplivaa Kruununhaassa sijaitsee kahden naisen yritys, joka on paljon enemmän kuin ompelimo ja jonka tavallisia töitä ovat myös erikoisemmatkin työt.

Tutustu monipuoliseen osaamiseen ja piipahda vierailulle Kuplan vintagemaailmaan.

Liisankadun kivijalkatilassa on kahden lahjakkaan moniosaajan Minttu Virsusen ja Katja Rautajoen yhteinen yritys, Kupla Vintage. Yrityksen nimi on omistajilleen osuva, sillä kaksikon iloisuus on tarttuvaa ja jutustelu ihanan kuplivaa. Kupla Vintage tarjoaa monipuolista ja ammattitaitoista ompelupalvelua suunnittelusta toteutukseen, korjaustöistä iltapukujen valmistamiseen ja esiintymisasuista hahmopukuihin. Ompelimon yhteydessä on pieni liike, jossa myydään Kupla-mallistoa, sekä vintage- ja secondhand-vaatteita. Myös maskeeraus ja stailaus kuuluvat heidän lukuisiin taitoihinsa. Et ole oikeastaan voinut välttyä Katjan ja Mintun käden jäljen näkemiseltä – niin monessa nämä naiset ovat mukana. Heidän valmistamiaan vaatteita voi bongata monissa elokuvissa, erilaisissa tanssi- ja show-produktioissa tai vaikka musiikkivideoissa.

Toisaalta raitiovaunussa viereen istuvan miehen farkut ovat voineet yhtä lailla käydä Mintun tai Katjan korjattavana.

Kuplan synty

Käsityöalan ammattilaisia ei näiden naisten suvuissa ole heitä ennen juurikaan ollut, mutta vaatteita ovat kummankin äidit ja isoäidit valmistaneet itselleen ja perheilleen aina. Minttu sai ensimmäisen pienen ompelukoneensa viisivuotiaana ja myös Katja ompeli nuken- sekä barbinvaatteita jo lapsena.

Katjan tien alalle viitoitti lukiossa alansa osaava opinto-ohjaaja. Hän mainitsi ääneen sen, että Katjalle ompelu voisi olla muutakin kuin harrastus. Lukion jälkeen Katja menikin pukuompelijakouluun ja opiskeli myös ammattikorkeakoulussa

vaatetuspuolen artenomiksi ja myöhemmin työn ohessa maskeeraajaksi.

Mintulle ei alan valinta ollut ompeluharrastuksesta huolimatta alusta asti yhtä selvä. Vuosia muita töitä tehtyään hän haki puoliksi leikillään pukuompelukouluun, jonne myös pääsi.

Erinomaiseen työtarjoukseen tarttuminen kesken työharjoittelun vei Mintun puvustuksen ihmeelliseen maailmaan ja hän päätti jättää koulun Katja muotoilee asiakkaan juhlapukua mallinuken päällä. kesken. Puvustajan työn lomassa Minttu valmistui meikkitaiteijaksi Kaksin kaunihimpi ja stylistiksi sekä suoritti myynnin- ja markkinoinnin ammattitutkinnon. Nyt Edessäni on takuulla sopuisin työpari, oma yritys innoitti häntä palaamaan tajonka olen koskaan nähnyt. Edes tylkaisin opiskelujen pariin ja hän valmistuu simpien työtehtävien jaosta he eivät saa keväällä vaatetusompelijaksi. Haaveissa kinastelua aikaan. Naisia yhdistää selvästi olisi seuraavaksi suorittaa merkonomin kova työmoraali, ahkeruus ja vankka amtutkinto. mattitaito. Vaikka he näkevätkin toisensa Työharjoittelussa Minttu myös tutustui freelancerina samassa paikassa työskentelevään Katjaan. He tekivät vuosia töitä yhdessä ja huomasivat kuinka hyvin molempien työtavat ja samanlainen kupliva huumori tekivät työpäivistä hauskoja ja lennokkaita. Jossain vaiheessa ilmoille heitettiin humoristinen ajatus yhteisestä yrityksestä. Idea lähti muuttumaan todeksi, kun asiaa pohdittiin vähän vakavammin. Nyt heidän yhteinen yrityksensä täyttää pian kolme vuotta.

töissä joka päivä, he pitävät tärkeänä myös sitä, että he tapaavat toisiaan myös vapaa-ajalla, käyvät kahvilla tai elokuvissa. Tarkoitus olisi, että he voisivat joskus rupatella muitakin kuin työasioita, mutta niihin puhe helposti vapaallakin lipsuu.

Jos toisella on huono päivä tai puhti poissa, toinen tsemppaa jaksamaan. Kiireisimpinä aikoina muistuttelevat naiset myös toisiaan tauoille tai jopa pitämään vapaapäivän, mikäli työt sen sallivat. Minttu ja Katja vaikuttavat täyhkty.fi 1�2017

dentävän toisiaan sekä haastattelussa että elämässä. Vaikka he tekevät töitä ihan tosissaan, he eivät ota itseään liian tosissaan. Uskon, että runsaalla huumorintajulla on varmasti oma osuutensa sulavaan yhteistyöhön ja yrityksen menestymiseen.

Tyypillisen epätyypillistä

Tyypillistä työpäivää ei Kupla Vintagessa ole olemassakaan. Työviikkoja kaksikko kyllä pyrkii rytmittämään jonkin verran etukäteen, jotta kaikkeen puuhaan riittäisi aikaa. Maanantaisin myymälä on suljettu, mutta silti töitä paiskitaan täysillä. Silloin on hyvä hetki hoitaa juoksevia asioita, kuten materiaalihankintoja, tehdä paperihommia, markkinointia ynnä muuta. Palaverit pyritään pitämään hiljaisempaan aikaan alkuviikosta tai iltaisin, jotta loppuviikon asiakkaille jää varmasti aikaa. Loppuviikosta liikettä pidetään puolestaan auki hieman pidempään. Isot projektit saattavat heittää kaikki suunnitellut aikataulut uusiksi ja silloin töitä paiskitaan tarvittaessa yötä päivää joka päivä. Korjaustöitä sentään tulee liikkeeseen melko säännöllisesti, mutta nekin ovat kaikki erilaisia. Ainoa samanlaisena toistuva työtehtävä vaikuttaa olevan vetoketjujen ompeleminen. Nykyiset vetoketjut eivät tunnu kestävän käyttöä ja risoja vetoketjuja vaihdatetaan paljon.

Housut pois

Jos Mintulla ja Katjalla ei ole tyypillistä työpäivää, niin ei heillä kyllä ole tyypillistä asiakastakaan. Asiakaskuntaan kuuluu kaikenikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia, sekä naisia että miehiä. Helposti lähestyttävinä ihmisinä Katjalle ja Mintulle tulevat asiakkaat tarinoineeksi myös joskus asian vierestä. Uusiakin hauskoja tarinoita tässä värikkäässä ja vaihtelevassa työssä syntyy alituiseen. Hienotunteisesti ja luottamuksella nämä jutut jäävät kuitenkin Kuplan sisälle. Isoimmat työprojektit vievät aikaa viikkoja tai kuukausia, mutta nopeimmillaan on ompelua järjestetty niinkin, että asiakkaan housut on korjattu samalla kun hän hörppii kalsarikahvit niitä odotellessaan.

Kun saumurit sammuvat…

Kun naiset lähtevät vapaa-ajan viettoon nousee toivepuuhista päällimmäisinä esiin ulkoilu ja nukkuminen. Mintun haaveissa siintää myös kuntonyrkkeilyharrastus ja Katjan toiveissa olisi jatkaa rakasta tanssiharrastusta, mutta työ ja

hkty.fi 1�2017

Mintulla valmistuu KUPLA-malliston paita.

projektit vievät niin paljon aikaa, ettei säännöllisesti toistuvat harrastukset ole heille toistaiseksi mahdollisia. Henkinenkin työhyvinvointi tuntuisi naisilla olevan kunnossa, sillä vaikka lottovoitto osuisi kohdalle, haluaisi kumpikin jatkaa samaa työtä – tietysti velattomina ja mahdollisesti alan uusimmilla ja parhaimmilla koneilla, mutta samaa työtä yhtä kaikki, samassa hyvässä seurassa. Onnea on se, kun saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Suoraa ja siksakkia

Vaihtelunhaluisina ihmisinä Katja ja Minttu arvostavat erityisesti työnsä monipuolisuutta. Eikä toimettomanakaan tarvitse koskaan pyöriä, sillä aina löytyy jotain tekemistä. Kaikista mukavinta heidän mielestään on erikoisasujen valmistaminen. Silloin kun he saavat nähdä alusta loppuun asti piirtämänsä ja suunnittelemansa asun heräävän henkiin esimerkiksi tanssiesityksessä, ovat naiset onnellisimmillaan. Ikävimpiä puolia tässä työssä ovat ne ajoittaiset epävarmat hetket jolloin tulevien projektien varmistumista vasta odotellaan ja on hiljaisempaa. Tiukat aikataulut aiheuttavat omalta osaltaan paljon stressiä eikä niihin

valitettavasti voi aina edes itse vaikuttaa.

Tulevaisuudelta tämä kaksikko toivoo kaikista eniten tasaisesti tippuvia tilauksia ja paljon töitä. Tämä jos mikä kielii kummankin suuresta rakkaudesta alaan.

Käväise Kuplassa

Kaipaatko uutta ilmettä habitukseesi vai haluatko heittää retroa ylle? Käänny Mintun ja Katjan puoleen. He nätistävät vankalla ammattitaidolla. Suunnitteletko sammakkomusikaalia, mutta asut uupuvat? Ei hätää, sammakotkin suunnitellaan ja valmistetaan täällä pieteetillä. Haluatko sittenkin korjauttaa rakkaan rippipukusi?

Sekin järjestyy. Kaikki tämä onnistuu tunteella ja taidolla Kruununhaassa Kupla Vintagessa. Ja vielä vähän enemmän.

.

YHTEYSTIEDOT Kupla Vintage Oy Liisankatu 9 00170 Helsinki puh. 050 454 2772 kupla@kuplavintage.fi www.kuplavintage.fi

JÄSENVIERAILU Kirjansitomossa

Ullanlinnassa sijaitseva kirjansitomo lumosi vieraat tunnelmallaan. Opimme myös kuinka paljon työvaiheita kirja käy läpi sidottaessa ja miten vanha ja huonokuntoinenkin kirja saadaan jälleen käyttökuntoon.

Yrittäjä Vesa Jokinen kertoi kirjansitomonsa toiminnasta.

Kävimme tutustumassa yhdistyksen ryhmän kanssa jäsenyrityksemme Kirjansitomo V & K Jokisen toimintaan Tarkk’ampujankadulla. Vanhanajan tunnelmaa huokuva hieno työhuone vanhoine koneineen ja laitteineen vei kyllä vieraat kuin toiseen maailmaan.

Yrittäjä Vesa Jokinen kertoi ryhmälle yrityksen historiasta ja toiminnasta. Yritys on perustettu 1928 ja se on toiminut samoissa tiloissa siitä lähtien. Vesa kertoi, etteivät verstastilat ole juuri kokeneet remontteja vuosien varrella, tilaa on vain laajennettu kun viereinen huoneisto on liitetty osaksi kirjansitomoa. Tämä tietysti on osa syystä miksi vanha tunnelma on niin hyvin säilynyt työhuoneella.

Vanhoja koneita löytyy moneen työvaiheeseen ja ne ovat edelleen käytössä.

Ryhmämme löysi paljon hienoja yksityiskohtia ja paljon katseltavaa. Vanhat koneet ovat osa työhuonetta, tai lafkaa kuten Vesa sitomoa nimittää, ja ovat edelleen käytössä. Lafka sijaitsee kerrostalon toisessa kerroksessa ja työhuone on aikojen saatossa muokkautunut kahdesta asuinhuoneistosta. Siksi verstas on sokkeloinen ja joka

Kirjansitomo lumosi tunnelmallaan. kulman takana on toistaan mielenkiintoisempia työpisteitä ja vanhoja koneita.

Vesa työskentelee jo neljättä sukupolvea kirjansitomossa ja perheyrityksessä on mukana myös Vesan vaimo Tuija Jokinen.

Osakkaana yrityksessä on kirjansitojamestari Tomi Lappalainen, joka näytti ryhmällemme mitä työvaiheita kirja sidottaessa käy läpi. Oikein mukava oli myös kuulla, että harvinaisen ja perinteisen käsityöalan yritys työllistää useita työntekijöitä. Ryhmällämme oli kerrassaan hieno ja upea vierailu jäsenyrityksessä, emmehän me olisi millään raaskineet lähteä sieltä pois!

Varmaan jokaiselle tuli mieleen, että miten mukava miljöö olla siellä töissä joka päivä. Ja totta tosiaan, työympäristö ja -yhteisö ovat tehneet vaikutuksen myös työntekijöihin. Vesa kertoi, että työntekijöiden työvuosia on ollut tapana kertyä ja eläkkeelle lafkalta on jääty vuosikymmenien pituisen työuran jälkeen.

.

hkty.fi 1�2017

TEKSTI JA KUVAT TIINA ELOVAINIO

Messuosastomme Formex kulutustavaramessuilla Tukholmassa. Vanerinen seinäteos on Inni Pärnäsen tekemä.

MESSUMATKA Tukholmassa – Suomalaisten korualan yritysten kansainvälistymisprojekti Yhdistyksemme jäsenyrittäjä kultaseppä Tiina Elovainio osallistui Tukholmassa messuille omilla tuotteillaan. Tiina kertoo lukijoille messuprojektista, joka oli elämys ja synnytti myös uusia yhteistyökuvioita.

Saavuimme talviseen Tukholmaan tammikuussa tarkoituksenamme osallistua näytteilleasettajina Formex -kulutustavaramessuille. Meitä oli 12 suomalaista korualan yritystä, isoja ja pieniä, täynnä intoa ja jännitystä edessä olevasta.

Tapahtuma, jossa korualan osaajat olivat yhdistäneet voimansa, oli Suomen Kultaseppien Liiton ja PanScan Consulting -yrityksen ideoima kansainvälistymisprojekti. Monelle yritykselle yksin kansainvälisille markkinoille lähteminen olisi ollut liian työlästä ja kallista. Yhdessä töitä ja kustannuksia jakaen, se oli mahdollista myös pienemmille yrityksille. Samalla saimme suuremman näkyvyyden isolla osastollamme.

Galleria Korun esittelyvitriini ja korumallistot Pitsi ja Pyörre.

hkty.fi 1�2017

Ryhmä odottelee vieraita Tukholman lähetystön residenssin sinisessä huoneessa.

Messuosastoa rakentamassa.

Hanketta alettiin työstää syyskuun 2016 alkupuolella. Aikataulu oli tiukka. Jokaisella oli oma työnsä tämän projektin lisäksi sekä joulun myyntisesonkiin valmistautuminen. Kartoitimme erilaisia apurahamahdollisuuksia ja haimme hankkeelle Tekesiltä messuavustusta.

Suunnittelimme osaston ja korujen vitriinit itse ja säästimme näin kustannuksissa.

Osaston matto ja valaistus tilattiin kuitenkin messuilta.

Hankkeelle valittiin nimi Jewellery Form Finland, jolle myös luotiin omat nettisivut linkitettynä kaikkien osallistuvien yritysten omille sivuille. Katseenvangitsijaksi taiteilija Inni Pärnänen suunnitteli osaston takaseinälle upean teoksen vanerista.

Se sai paljon huomiota ja kiitosta osaston vierailijoiden taholta.

Projektiimme kuului myös kutsuvierastapahtuma Tukholman Suomen suurlähetystön residenssissä. Rakennus oli todella upea ja se tarjosi arvokkaat puitteet koruillemme. Paikalle oli kutsuttu sisäänostajia, museoiden johtajia, bloggaajia ja lehdistöä sekä jokaisen yrityksen omia ja lähetystön kutsumia vieraita. Ilta oli onnistunut ja henkilökunta ystävällistä ja avuliasta.

Galleria Korun esittelyvitriini lähetystön tiloissa.

Messut alkoivat keskiviikkona ja kestivät neljä päivää lauantaihin asti. Osastomme sijainti oli hyvä. Se aukesi kolmelle messukäytävälle ja edessämme oleva iso osasto oli kokonaan avoin, minkä vuoksi myös meidän osastomme näkyi messuhallin toiseen reunaan asti. Saimme kiitosta osastomme selkeydestä ja siitä, että se poikkesi edukseen muusta messutarjonnasta. Jokaisella yrityksellä oli oma vitriininsä, jossa se esitteli yritystään ja sen tuotteita. Yhteistyömme toimi hyvin ja ilmapiiri osastollamme oli iloinen ja kannustava. Hitsauduimme yhteen viimeistään silloin, kun kokosimme maanantaina kylmässä messuhallissa vitriinejä ja maalasimme osaston takaseinää.

Osastolla kävi vierailijoita useista maista: Saksasta, Kiinasta, Japanista, Englannista ja Pohjoismaista. Saimme uusia yhteyksiä ja jotkut meistä saivat tilauksia suoraan messuilta. Se on konsulttimme mukaan

harvinaista ensimmäisellä kerralla. Kaikille jäi kuitenkin kotiinviemisiksi yhteystietoja ja olemme olleet ahkerasti messujen jälkeen yhteydessä kontakteihimme.

Messut antoivat paljon uusia ajatuksia ja ideoita tehdä yhteistyötä kansainvälistymisen eteen.

Elokuussa suuntaamme uudelleen Formexiin samalla kokoonpanolla ja täysin uusi projektikin on jo aluillaan.

Formex-kulutustavaramessut pidettiin Tukholmassa 18.–21.1.2017. Suomen osaston nettisivut löytyvät täältä: www.jewelleryformfinland.fi YHTEYSTIEDOT Galleria Koru Oy Kultaseppä Tiina Elovainio puh. +358 40 577 1925 tiina.elovainio@galleriakoru.com www.galleriakoru.com hkty.fi 1�2017

TEKSTI JA KUVAT JANNE-CARO PYKÄLÄ

IT’S PARTY TIME! Kevään ja kesän juhlakausi lähestyy vauhdilla ja moni pohtii järjestääkö juhlat kotona, ravintolassa, yrityksen tiloissa vai juhlatilassa. Olipa juhlasi syy ristiäiset, valmistujaiset, syntymäpäivät tai muu perhejuhla, juhliminen kannattaa aina!

Juhla piristää ja katkaisee arjen.

Kotona pidettävät juhlat ovat usein rennommat ja vieraat viihtyvät juhlissa pidempään kuin juhlatilassa, joten tämä kannattaa huomioida naapureita ajatellen. Juhlitpa sitten kotona tai valitsemassasi juhlapaikassa, kannattaa miettiä ottaako avukseen ammattilaisen ja säästää omaa aikaa, hermoja ja rahaa. Itse suosittelen ottamaan avuksi joko juhlasuunnittelijan, cateringyrittäjän tai pienen ohjelmatoimiston, jos vierasmäärä ylittää 20 henkeä, etkä ole tottunut juhlien järjestäjä. Kannattaa myös muistaa, että tarjoilutyö ja siivous ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Teitpä juhlasi itse tai ammattilaisen avulla, juhlajärjestelyt kannattaa aina aloittaa heti kun tietää juhlapäivän. Nyrkkisääntö itse järjestettäviin juhliin on aloittaa juhlajärjestelyt viimeistään 6 kuukautta ennen juhlapäivää.

Mistä aloittaa?

Itse suosittelen aina ensin miettimään millaisissa juhlissa itse viihtyy, mikä on juhlakalulle tärkeää, mikä on jäänyt ai-

10

hkty.fi 1�2017

emmista juhlista mieleen, mitä toiveita tai odotuksia juhliin liittyy, paljonko vieraita kutsutaan ja mikä on koko juhlan budjetti. Seuraavaksi on sovittava päivämäärä ja päätettävä juhlapaikka.

Kannattaa laskea tarkkaan mikä on sinulle edullisin vaihtoehto, sillä kotona järjestettävät juhlat eivät aina ole se helpoin ja edullisin tapa juhlia. Jos vieraita on paljon, tarvitaan kylmätilaa, astioita, tarjoilijoita, catering, bajamajat, suojamattoja ja katoksia tai teltta lisätilaksi.

Harvalle mahtuu kotiin 60 vierasta mukavasti. Tämänkin voi ennakoida ja jakaa vieraat pienempiin ryhmiin audienssiaikoja säätelemällä omien vieraiden, ystävien ja sukulaisten mukaan, joten lähetä kutsut viimeistään 3–4 viikkoa ennen juhlapäivää. Ennen kutsua on hyvä informoida vieraita tulevasta juhlasta vaikkapa sähköpostilla vähintään 2–3 kuukautta ennen juhlia, sillä kesällä juhlitaan paljon ja kutsuja voi olla samalle päivälle useita.

Tässä vaiheessa kannattaa myös kysyä mahdollisista ruokarajoitteista. Tämä kaikki helpottaa juhlan suunnittelua ja tämän pohjalta löytyy jo helpommin teema, värimaailma, ohjelmaa, somistusta, ruoka- ja juomaideoita.

Teema toimii juhlissa punaisena lankana, mikä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Valitsemasi aiheen ympärille voit rakentaa mitä vain ja sitä voit jatkaa kutsuista koristeluun, tarjoiluihin ja vaikka pukukoodiin. Teemaksi sopivat vaikka tähdet, kaupungit, bändit, autot, filmitähdet tai vaikka juhlittavan harrastus.

Tehtävänjako

Koska juhlien järjestäminen yksin on raskasta, siksi kannattaa pyytää apua tutuilta, perheenjäseniltä, ystäviltä ja ottaa tarjottu apu kiitollisena vastaan. Ja jos joku kieltäytyy kunniasta, älä suutu. Kun koko perhe on mukana valmisteluissa, juhlat saavat siitä lisää luonnetta ja kukaan ei aja itseään loppuun. Jaa tehtävät selkeästi jokaisen mieltymysten ja taitojen mukaan. Lapset osallistuvat mielellään

somisteiden askarteluun ja leivonnaisten koristeluun. Perheen hortonomi voi hoitaa pihan tai terassin kuntoon ja suunnitella kukista somisteet. Perhepiirin jauhopeukalo puolestaan voi miettiä jo hyvissä ajoin valmistettavia ruokia, laskea tarvittavat määrät ja miettiä paljonko ruokatarjoilu vie kylmätilaa sekä tehdä valmiiksi tarjottaviin laput esim. laktoositon, gluteeniton ja sokeriton. Päätä, onko kaukaa tuleville vieraille tarjoilla lämmintä ruokaa ja läheltä tuleville järjestät ruokailun jälkeen vain kahvihetken.

Mieti millainen pöytä tarjottaville pitää olla ja vältä noutopöydän sijoittamista suoraan aurinkoon. Muista tässä vaiheessa tarkastaa, että tarjoiluastiat mahtuvat pöytään. Tee myös päätös siitä, käytätkö kertakäyttö-, vuokra- vai omia astioita.

Juhlien juomavastaava hakee ennalta mietityt juomat riittävän aikaisin, jotta ne ehtivät jäähtyä. Huomioi, että noin 40 henkilön juomien jäähdyttämiseen menee helposti reilut 8 tuntia ja kylmiöön pitää mahtua myös ruoat. Jos kylmätila alkaa loppua, kannattaa kysyä naapurilta apua tai ostaa vaikka styroksista valmistettuja kylmälaukkuja muutaman euron hintaan, joihin laittaa jäät ja juomat. Jäät kannattaa pakastaa ennakolta pakasterasioihin tai tilata jäät valmiina. Mieti myös kuka tarjoilee, täyttää ja siivoaa pöytää, korjaa astioita ja miten loppusiivous järjestetään. Huomioi, että erilaisten uusperhekuvioiden yleistyessä ristiriidat ovat yleisiä, joten sovi jo etukäteen miten asiassa toimitaan jos tilanne kärjistyy. On kuitenkin aikuisten tehtävä pitää huoli siitä, että kireät välit eivät pilaa nuoren eikä muiden juhlaa.

Juhlapäivän aikataulutus

Juhlapäivän aikataulu kannattaa miettiä sekä tarjoilujen että ohjelman osalta kunnolla valmiiksi etukäteen: Milloin apujoukot ovat paikalla? Moneltako juhlakalun on oltava valmiina paikalla ja laitettuna? Onko kuvaaja missä kohtaa ja miten juhla taltioidaan? Koska ja missä otat vieraat vastaan? Kuka tarjoilee ja missä nostetaan malja? Moneltako alkaa tarjoilu ja ohjelma? Sovitun ohjelman lomaan kannattaa jättää taukoja seurusteluun, eikä tehdä ohjelmasta liian tiukkaa. Kokemuksesta voin sanoa, että lähes poikkeuksetta perhejuhlissa tulee yllätysesiintymisiä, joten juhlan aikataulu elää lähes aina luonnostaan. Kannattaa kuitenkin pyytää juhlasi seremoniamestaria laatimaan jotakin ohjelmaa varalle,

Kuvan kakun Janne-Caro koristeli suklaaseen dipatuilla, nonparellikuorrutetuilla ruusuilla.

Pöytäkoristelussa voi leikkiä väreillä sekä yhdistellä rohkeasti erilaisia elementtejä ja maljakoiksi sopivia astioita.

Pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä juhlissa, sillä niistä syntyy kokonaisuuden tunnelma.

jos tunnelma jostain syystä alkaa laskea.

Vieraille on kohteliasta kertoa jo kutsussa juhlien päättymisaika ja isäntäväki voi muistuttaa siitä tyylikkäästi vaikka juhlan loppupuolella kiitospuheessaan, ellet ole pikkutunneille saakka bilettäjä. Moni harmistuu, jos ruoka on ylikypsää tai vieraita, jotka notkuvat viimeiseen pisaraan asti ja käyttäytyvät huonosti. Hyvä isäntä varaa vierailleen jatkopaikan etukäteen ja mainitsee asiasta jo kutsussa, vaikka ei itse jatkaisikaan iltaa.

den kuluessa. Usein tähän riittää juhlien päättyessä sanotun kiitoksen lisäksi sähköposti, tekstiviesti tai kiitosviesti luomaasi Facebook-tapahtumaan. Postitse lähetettävä kiitos alkaa olla historiaa.

Kiitokseen kannattaa liittää mukaan kuva tai pari juhlista ja mukaan vähintään yksi kuva, jossa näkyy kiitettävä mahdollisimman edustavana. Totuushan on se, ettei ketään kiinnosta mikään niin paljon kuin se, miltä minä näytin. Persoonallisen lisän kiitokseen saat liittämällä siihen vaikka jonkun tarjotun drinkin tai ruoan reseptin. Tärkeintä on muistaa kiittää niin apujoukkoja, henkilökuntaa kuin vieraitasi.

Juhlan jälkeen

Sopiva aika kiittää vieraistasi on mahdollisimman pian, viimeistään noin kuukau-

hkty.fi 1�2017

11

Vanhat esineet uudelleen käytettyinä ja patina ovat nyt in.

Omakotitalon kuistilla oli sopiva tila noutopöydälle.

Janne-Caron tärkeimmät tärpit juhlajärjestelyyn ja koristeluun kotona: - Pyri keräämään hyviä ideoita ideakansioosi tai pinterestiin aina, kun niitä tulee kohdalle.

Tämä helpottaa varsinaista suunnittelutyötä siinä vaiheessa, kun juhlasi ovat tulossa.

- Vieraslistaa miettiessä pidä mielessä, kenen juhla on kyseessä. Esimerkiksi valmistujaisissa etusijalla ovat juhlakalulle tärkeät ihmiset, joiden kanssa hän haluaa jakaa elämänsä tärkeän hetken.

- Muista tarkastaa työnjako: Kuka hoitaa juhlien askareet, alkumaljan tarjoilun ja kahvin kaatamisen.

- Pidä hyvää huolta vieraista. Isäntäväki ottaa vieraat itse vastaan, rentoutuu ja nauttii juhlista. Juhlakalun kireys tarttuu helposti muihin, joten rentoudu parhaasi mukaan. Kerro vieraita vastaanottaessasi, mihin takit ja lahjat jätetään ja miten ohjelma suurin piirtein etenee.

- Varmista, että käytettävissä on tarpeeksi astioita. Tarvittaessa käänny sukulaisten, ystävien ja naapurien puoleen tai vuokraa astiat.

- Juhlien järjestäminen ulkona on Suomessa aina riski joten tähän kannattaa aina varautua suunnitelma B:llä.

- Ylioppilasjuhlissa ja muissa valmistujaisissa päivänsankarille tuodaan yleensä kukkia.

Varaudu siihen vaikka lainaamalla maljakoita etukäteen ystäviltä. Itse suosin yhtä tai kahta isoa astiaa, joihin kaikki saadut yksittäiset ruusut voi asetella yhdeksi jättiasetelmaksi.

Mahdollisille kimpuille kannattaa varata muutama vaasi.

- Kiinnitä huomio määriin. Määrä vaikuttaa ilmeeseen, olipa kyse kynttilöistä, valoista, kukista tai ilmapalloista. Muista, että yksityiskohdilla on suuri merkitys, sillä niistä muodostuu isompi kokonaisuus ja niistä paljastuu loppuun asti mietitty tilaisuus.

- Nyt suosittuja juhlakoristeita ovat esimerkiksi koristehelminauhat, tekotimantit ja pom pomit. Pöytäliinoissa kaitaliinat, pitsiliinat, satiini ja organza ovat in. Samoin pienet koristepuut tai aidot oksat, joihin voi ripustaa somisteita. Jos haluat selvitä koristeluissa vähällä, keskity tarjoilupöydän somistukseen. Yksi näyttävä kokonaisuus on parempi kuin monta pientä, näin pieni budjetti koristelussa ei välity vieraille.

12

hkty.fi 1�2017

Noutopöydän asetelmien on hyvä nousta reippaasti tarjoiluiden yläpuolelle, näin saat helposti aikaan juhlavan tunnelman jo muutamalla kukalla.

Juhlakaudella 2017/18 suosittuja juhlakoristeita ovat koristehelminauhat, tekotimantit ja kaitaliinat.

Selkeät ja raikkaat, luonnonmukaiset elementit sopivat merenrannalla vietettyihin juhliin hyvin.

- Huomio vuodenaika. Suosi kauden kukkia ja materiaaleja koristeluissa. Valot ja kynttilät menettävät merkityksensä kevään päivinä ja kesällä, kun on valoisaa.

Käytä mielikuvitusta. Ole rohkea ja anna persoonasi näkyä. Liika sovinnaisuus voi jättää juhlatilan kuivaksi.

- Siivoa tarkemmin vasta vieraiden lähdettyä. Siisti, raikas ja selkeä kodin yleisilme riittää. Raivaa ylimääräiset tavarat, kodinkoneet ja muut piiloon, jotta ne eivät vie turhaan tilaa. Sijoittele kalusteet oikein.

Tila tulee suhteuttaa vierasmäärään ja tätä kautta kalusteiden sijoitteluun.

Janne-Caro maalaa käsin myös kortteja.

Jos kutsussa on pyydetty vastausta, on siihen erittäin suositeltavaa vastata.

Vastaamattomuudella aiheuttaa emännälle ja isännälle turhaa vaivaa. Esteen sattuessa on hyvä sanoa syy rehellisesti ja samalla mainita, että annat kuitenkin kutsulle arvon. Noudata kutsun aikataulua: liian aikainen saapuminen on yhtä paha virhe kuin myöhästyminen.

Vieraskirja ja kukka-asetelma.

- Kun mietit tarjoilua muista perusohje: mitä useampaa sorttia on tarjolla, sitä vähemmän kutakin kuluu ja suolaista nautitaan enemmän kuin makeaa. Ota huomioon yleisimmät erityisruokavaliot, joiden huomioiminen ei tuota kohtuuttomasti vaivaa. Maitotuotteet on helppoa korvata laktoosittomilla vaihtoehdoilla ja lihattomia vaihtoehtoja on hyvä olla aina tarjolla. Kannattaa kuitenkin tehdä vieraille selväksi esimerkiksi pienten korttien avulla onko tarjottavassa pähkinää ja mikä on gluteeniton. Oikeasti allergiset ovat hyvin tarkkoja valinnoistaan ja siksi moni harvinaisemman ruokarajoitteen omaava ottaa mukaansa tottuneesti omat tarjottavat, joten sinun ei tarvitse siitä ottaa stressiä.

Luonnon voi tuoda kauniisti mukaan myös juhlapöytään. Kuvassa lautasliina on taiteltu strelizian lehdelle ja kokonaisuus on viimeistelty linnunsulista tehdyllä, käsinmaalatulla perhosella.

- Raikas booli on helppo ja trendikäs vaihtoehto. Pullotetuilla tuotteilla saat vastaavasti juhlallisempaa tunnelmaa. Yhdestä normaalikokoisesta samppanjapullosta riittää noin kuuteen lasilliseen. Muista alkoholiton juomavaihtoehto.

- Kokeile kattausta etukäteen. Koekattauksen tekemisellä selvität, miltä kattaus tulee näyttämään ja kuinka paljon sen tekemiseen kuluu aikaa. Samalla huomaat, mitä kattauksesta puuttuu tai toimivatko värit. Myös servietit kannattaa taitella valmiiksi ennalta.

- On kohteliasta ilmoittaa naapureille juhlista, varsinkin jos järjestät isot pirskeet kerrostalossa. Myös omakotialueella on kohteliasta ilmoittaa asiasta lähimmille naapureille, varsinkin jos järjestät juhlat ulkona.

- Juhlan jälkeen nosta jalat pöydälle ja nauti hetkestä. Mitä isommat juhlat olet järjestänyt, sitä ansaitumpi on oma lepohetki. Jos siedät epäjärjestystä, lykkää siivousta myöhempään tai teetä se muilla.

Jutun kirjoittaja Janne-Caro Pykälä on vuoden 2015 hää- ja juhlasuunnittelija ja HKTY:n valtuustossa floristien edustaja.

Parone Design/ Janne-Caro Pykälä palvelee hää- ja juhlaväkeä

www.paronedesign.com

Yhteystiedot: info@paronedesign.com ja 040 555 1946. hkty.fi 1�2017

13

POHJOISMAINEN KOKOUS Islannissa Kokouksessa Islannissa aiheina olivat mm. koulutus ja Islannin talous. Kokous aloitettiin, niin kuin monena kertana yhteenvedolla mitä on tapahtunut vuoden aikana. Jokainen yhdistys kertoi omasta toiminnastaan ja mitä toimintaa

on järjestetty sitten viime tapaamisen.

Seuraavana aiheena oli pieni yhteenveto Islannin taloudesta. Tätä olimme odottaneetkin, jotta kuulisimme mitä Islannille kuuluu sitten talouden romahtamisen vuonna 2008. Islannin talous on kasva-

nut merkittävästi viimeisen 5–6 vuoden aikana. Työllisyys, ostovoima ja bruttokansantuote ovat nyt kaikkien aikojen korkeimmillaan. Talouden ydinalueet mm. kalastus ja maanomistus, halutaan pitää omissa käsissä. Turismi on myös huikeassa kasvussa ja Islannin yhdistyksen puheenjohtaja oli huolissaan miten Islanti pystyy tarjoamaan palveluita ja vastaanottamaan niin paljon kävijöitä kuin kiinnostusta olisi. Tämän turismin kasvun kyllä huomasimme mekin vaikka olimme matkassa ns. matalan sesongin aikana. Voi vain kuvitella miten ajoissa varausten kanssa kesäkautena olisi syytä olla.

Ammattikoulutus aiheena

Kokouksessa kuulimme mm. projektiperusteisesta oppimisesta.

Teknillisen oppilaitoksen markkinointipäällikkö kertoi heidän projektiperusteisesta oppimisesta, josta heillä oli hyviä kokemuksia. Oppilaitoksessa ei ole enää perinteisiä luokkahuoneita vaan oppilaat tekevät yhteistyötä sekä toistensa ja työelämän kanssa erilaisissa projekteissa.

Mukana tässä uudessa oppimisympäristössä ovat neljä oppilaitosta Reykjavikissa.

Nuoret yrittäjät esittäytyvät

Islannin tutkimuskeskus Rannisin koulutus- ja kulttuuripäällikkö oli kertomassa pohjoismaisesta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen tiimoilta. Näiden aiheiden jälkeen kuulimme vielä nuoren kohopainoyrittäjän ajatuksia yrittämisestä sekä heidän yritystarinansa. Kohopaino on vanha käsityöala ja tekniikka mutta nuorilla yrittäjillä on siihen aivan uusi ote. He kuulemma tekevät kaiken tarkoituksella väärin eli hyödyntävät vanhoja koneita uudella modernilla tavalla ja suosio on ollut valtaisaa. Yritys on vasta muutaman vuoden vanha mutta toiminta on kasvanut niin paljon, että yritys työllistää jo kahden yrittäjän lisäksi useita työntekijöitä.

Einar Jónsson Museon piha-alueella oli lukuisia patsaita esillä, museon takaa näkyy suuren Hallgrímskirkja -kirkon torni, molemmissa kuvissa.

14

hkty.fi 1�2017

Luennoitsijoiden jälkeen jatkoimme keskustelua aiheista sekä yhdessä että myös pienten ryhmätöiden lomassa.

Pohjoismaisten pääkaupunkien Käsityö- ja Teollisuusyhdistykset kokoontuvat joka vuosi.

Tänä vuonna kokous pidettiin jo helmikuussa Reykjavikissa koska samalla juhlistimme Islannin yhdistyksen 150-vuotista toimintaa.

Patsaan valaistuksen paljastamistilaisuudessa juhlapuheen piti Islannin pääministeri Bjarni Benediktsson, taustalla näkyy Musiikkitalo Harpa.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

hkty.fi 1�2017

15

Elämys museolla

Kokouksen jälkeen kokousvieraille oli varattuna vastaanotto Einar Jónsson Museolla. Einar Jónsson oli Islannin ensimmäinen kuvanveistäjä, hän valmistui Tanskan kuninkaallisesta taideakatemiasta vuonna 1899. Museo valmistui vuonna 1923 sijaiten silloin yksinään pienen kukkulan päällä keskelle Reykjavikia.

Upea graniittinen rakennus on taiteilijan itsensä suunnittelema. Museo valmistui alun perin myös taiteilijan ateljeeksi ja galleriaksi sekä perheen kodiksi. Sittemmin museon ympärille on rakentunut kaupunkimiljöö ja toista puolta hallitsee Reykjavikin yksi suosituimmista matkailukohteista, hulppea kirkko Hallgrímskirkja. Museo oli kaunis ja mielenkiintoinen ateljeekodin ja gallerian yhdistelmä, jossa suuret kipsiveistokset hallitsivat tiloja. Värikkäiden seinien sisällä patsaissa näkyi aikakauden vaikutus, emmekä voineet olla vertaamatta tunnelmaa muiden saman aikakauden Pohjoismaisiin kuvanveistäjiin ja heidän inspiraation lähteisiin Pohjoismaiden mytologiasta ja menneisyyden merkkihenkilöistä.

Valaistus osana juhlaa

Seuraavana päivänä eli perjantaina ohjelmassamme oli juhlallisuus Arnarhóll -kukkulalla. Siellä sijaitsee Ingólfur Arnarsonin patsas, joka on Islannin ensimmäinen vakituinen asuttaja. Patsas on kuvanveistäjä Einar Jónssonin veistämä.

Islannin yhdistys oli organisoinut osana juhlavuottaan patsaan valaistuksen ja tätä valaistuksen sytyttämistä juhlistimme tilaisuudella. Patsas seisoo näyttävästi kukkulan päällä ylhäisessä yksinäisyydessään lähellä uutta Musiikkitalo Harpaa, mutta patsas ei ole koskaan aiemmin ollut valaistu.

Tilaisuus oli sovittu juuri ennen hämärän laskeutumista, niinpä kun valaistus paljastettiin, tiedotusvälineet olivat paikalla, oli tunnelma korkealla. Juhlapuheita pitivät Islannin pääministeri Bjarni Benediktsson, Reykjavikin kaupunginjohtaja Dagur B. Eggertsson sekä Islannin yhdistyksen puheenjohtaja Elsa Haraldsdóttir.

Patsaalta oli esteetön näkymä Musiikkitalolle ja samalla kun ihailimme patsaan valaistusta, niin Musiikkitalon lasinen ulkopinta oli valaistu pohjoismaiden lippujen väreillä, kunkin maan lipulla yksi kerrallaan. Se oli hieno ele ja tunsimmekin joka hetki olevamme kunniavieraita kaikissa juhlallisuuksissa. Tilaisuuden

16

hkty.fi 1�2017

Mitalijuhlassa mestarikirjan saaneet poseeraavat Islannin presidentin Guðni Thorlacius Jóhannessonin (vas.) vierellä.

jälkeen kokoonnuimme Reykjavikin kaupungin vastaanottolle kaupungintalolle, jossa puhui jälleen Reykjavikin kaupunginjohtaja Dagur B. Eggertsson sekä Islannin yhdistyksen puheenjohtaja Elsa Haraldsdóttir.

Juhlan huipentuma

Lauantaina päivällä vuorossa oli Mitalijuhla kaupungintalolla, jossa ammattiin valmistuneet opiskelijat saivat kisälli- ja mestarikirjansa sekä parhaimmat palkittiin mitaleilla. Mitalijuhlassa juhlapuheen piti Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson. Mitalijuhla järjestetään vuosittain ja tämä oli 11. juhlallisuus.

Lauantain ja koko matkamme ohjelma huipentui gaalaillalliseen, joka oli Islannin yhdistyksen 150-vuotisjuhla. Illalliselle osallistui noin 300 vierasta. Mukana oli sekä Islannin yhdistyksen jäsenistöä että kutsuvieraita, joita myös me Pohjoismaiset järjestöt edustimme. Juhlapuheen piti Islannin edellinen presidentti Ólafur Ragnar Grímsson. Sen lisäksi Pohjoismaiset järjestöt kävivät viemässä tervehdyksen osana illallisen ohjelmaa.

Osana Pohjoismaista yhteisöä

Tällä kertaa Pohjoismainen kokous oli paljon enemmän kuin pelkkä kokous illallisineen kun saimme olla mukana kaikissa juhlallisuuksissa juhlien 150vuotiasta Islannin yhdistystä. Muutaman päivän aikana kuulimme juhlapuheita islanniksi usean tunnin edestä ymmärtämättä niistä juuri mitään mutta tunsimme itsemme erittäin tervetulleiksi ja arvokkaiksi vieraiksi sekä kutsuvieraina

Juhlagaalassa HKTY vie tervehdyksensä Islannin yhdistykselle, jossa lahjan vastaanottaa Islannin puheenjohtaja Elsa Haraldsdóttir.

istuimme heti presidenttien ja kaupunginjohtajan takana.

Islannin kokouksessa edustettuina olivat yhdistyksen lisäksi kaikki Pohjoismaiset järjestöt eli Stockholms Hantverksförening, Oslo Håndverks- og Industriforening, Haandværkerforeningen i Kjøbenhavn, Idnadarmannafélagid i Reykjavík sekä Färsaarten Vinnuhúsid – House of Industry. Yhdistystä edustivat kokouksessa puheenjohtaja Ilkka Tuominen, valtuuston varapuheenjohtaja Hilkka Stenberg ja toiminnanjohtaja Maria Ampuja.

Ensi vuonna kokousjärjestelyistä vastaa Färsaarten yhdistys.

.

TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA

Löylyyn

tutustumassa Kevätkokouksen jälkeen Yhdistyksen ryhmä tutustui hieman

Löylyn suunnitteluprosessia ryhmällemme esitteli toinen Löylyn suunnittelijoista Avanto Arkkitehdeista arkkitehti SAFA Ville Hara. Rakennuksen ulkomuodosta tulee mieleen merenrantakalliot, teräsrungon päällä on puuverhoilu, jossa on käytetty lämpökäsiteltyä mäntyliimapuuta. Puuosat ovat näin vuosi valmistumisen jälkeen kauniisti harmaantuneet ja muistuttavat ulkomeren kalliota siinäkin mielessä. Rakennus on käytännössä rakennettu meren ja täyttömaan päällä.

Tämä asetti perustuksille haasteita ja näkyi kustannuksissa mutta se on kyllä hieno yksityiskohta. Terassilla istuessa kun katselee merelle, voi helposti kuvitel-

puolelta. Erityisen hienoa on huomata, että rohkea projekti koleassa säässä kevätkokouksen niin suunnittelun ja rakentamijälkeen Hernesaarenrannan Löylyyn. sen mutta myös lupakäytäntöjen kannalta, ei ole lannistanut osalla olevansa etäämpänä merellä kuin aivan lisia missään vaiheessa, vaan rohkeus ja kaupungin keskustan tuntumassa. Löylyn uskallus on kantanut loppuun asti ja nyt kattoterassilta on myös mukavat näkymät saamme kaikki kaupunkilaiset sekä turiskaupungin suuntaan, erilainen perspektit maailmalta ihailla jotain hyvin erilaista tiivi mitä on aikaisemmin nähty. mitä Helsinki tarjoaa.

Erikoista on tietysti myös se, että LöyArkkitehti Ville Hara kertoi suunnittelyssä sijaitsee yksi Helsingin yleisistä luprosessista innostuneesti ja kansainväsaunoista sekä myös savusauna, kaupunlistäkin mainetta saanut Löyly on tietysti gin ainoa kaikille avoimena. Ja saunoista hyvä meriitti suunnittelijalle. Erittäin pääsee suoraan pulahtamaan mereen. mielenkiintoista oli kuulla suunnittelun Savusaunan rakentaminen asetti myös yksityiskohdista ja projektin etenemisestä haasteita mutta niiden ratkaisemisessa arkkitehdin suusta. Ryhmällämme oli on hyvin onnistuttu, koska vaikka sauna todella mukava vierailu Löylyyn ja osa onkin palanut jo kerran, niin palo ei ole jäsenyrittäjistä jäikin testaamaan myös haitannut Löylyn muuta toimintaa. Salöylyt. Olemme siksikin iloisia edustavasvusauna lämpiää joka päivä ja lämmitys ta Löylystä, koska se tekee yhdistyksen aloitetaan aamulla, jotta sauna olisi kyltoimiston seudun ja Hernesaaren todella vettävissä iltapäivällä. Ahkera lämmitys paljon viihtyisämmäksi kuin aiemmat on tietysti riski rakenteille. täyttömaan rannat. Palkittuun kohteeProjektista tekee mielenkiintoisen ja erilaisen myös se yksityiskohta, että rakennusprojekti lähti liikkeelle kaupungin

.

seen ovat löytäneet niin kaupunkilaiset kuin vieraatkin. Toivomme Löylylle menestystä jatkossakin!

hkty.fi 1�2017

17

Auri Sarivaara valmisti näyttävän ranneketjun hopealenkeistä.

Leena Vajanto opasti Sirpa Kukkosta.

KETJUKURSSI toimistolla Yhdistys järjesti jäsenilleen uuden ketjukurssin ennen Ystävänpäivää. Kurssia toivottiin marraskuussa pidetyn kurssin inspiroimana.

Yhdistyksen toimistolla pihdit viuhuivat ja valmista syntyi kun jäsenyrittäjät kohtasivat jälleen iloisissa tunnelmissa kurssiillan merkeissä. Ketjukurssilla tehtiin hopealangasta renkaita ja renkaista ketjuja.

Lenkeistä valmistui rannekoruja ja niihin sopivia korviksia.

Mallimestari Pirjo Savolaisen ketju lähes valmiina.

Kurssilaisina oli yksitoista yhdistyksen jäsenyrittäjää ystävineen sekä apujoukot ja opettajana toimi yhdistyksen jäsenyrittäjä koruseppä Leena Vajanto. Leena on tottunut kurssinvetäjä, joten hän otti

ryhmän hyvin haltuun ja osa kurssilaisistakin osasi jo levitellä pihdit ja lajitella lenkit tottuneesti, aiemman kurssin kokemuksen pohjalta.

Kurssille oli mahdollisuus osallistua, vaikkei ollut mukana edellisellä kerralla.

Kurssin teemana oli Ystävänpäivä, mukaan oli mahdollista ottaa ystävänsä tai tehdä koru ystävälle. Intoa ja yritystä ei ainakaan kurssilaisilta puuttunut mutta myös valmista syntyi ja upeita koruja saivat kaikki tehtyä.

VUOKRALLE TARJOTAAN TAI MYYDÄÄN: Yhdistyksellä on vapaita tiloja tarjolla seuraavasti:

VUOKRATTAVANA

18

MYYTÄVÄNÄ

• Toimisto- ja pienteollisuustilaa 199 m² Munkkisaaren Yritystalosta, Henry Fordin katu 5. Vuokra 1.890 €/kk.

Tila sijaitsee samassa talossa kuin yhdistyksen toimisto.

• Kivijalkatila 105 m², Viides linja 2, myydään vuokrattuna. Tila sijaitsee kauniissa Jugendtalossa Hämeentien ja Viidennen linjan kulmassa. Tilan näyteikkunat Viidennelle linjalle päin.

• Toimisto- ja pienteollisuustilaa 170 m² Sörnäisten rantatie 33, Suvilahdenkatu 10, Suvilahden kaasukellon vastapäätä lähellä Kalasataman aluetta. Vuokra 12 €/ m².

Vuokrattavissa tiloissa lisäksi 3 kk vuokravakuus.

Tiloista lisätietoja ja pohjakuvat: www.hkty.fi/vapaat-vuokratilat/

• Toimisto- ja pienteollisuustilaa 364 m² Sörnäisten rantatie 33, Suvilahdenkatu 10, Suvilahden kaasukellon vastapäätä lähellä Kalasataman aluetta. Ikkunat kaasukelloille päin.

Vuokra 10 €/ m².

Sörnäisten talossa on juuri tehty putki- ja julkisivuremontti.

Tiedustelut toimistoaikana isännöitsijä Ilkka Euramaa, Isännöinti Euramaa ky, puh. (09) 175 288

hkty.fi 1�2017

TAI välittäjän kautta: Aninkainen Toimitilat, Marina Elkovskaja, puh. 040 582 7442 marina.elkovskaja@aninkainen.fi

K E S Ä R E T K I 2 0 1 7 Sastamala Lauantaina 26.8.2017 Retkellä tutustumme Sastamalassa sijaitsevaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenmaisemiin sekä arkkutehtaaseen Punkalaitumella.

Ilmoittaudu 17.8. mennessä: Maria Ampujalle sähköpostilla maria.ampuja@hkty.fi Retken hinta: HKTY jäsenet 100 €/hlö ja lapset 50 € Hgin Mestarikillan jäsenet 120 €/hlö.

Retkelle ovat tervetulleita HKTY:n jäsenyrittäjät seuralaisineen ja perheenjäsenineen sekä Helsingin Mestarikillan jäsenet.

Tervetuloa mukaan!

Matkaohjelma: klo 8:30 Lähtö Helsingistä 12:00 Opastus Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa.

Kirkko vietti viime vuonna 500-vuotisjuhlia ja 90-luvun tuhopolton jälkeen täysin kunnostettuna on käymisen arvoinen kohde. Kirkossa on Kuutti Lavosen 29 maalausta, jotka koristavat kirkon lehterikaiteita.

13:15 Lounas Kahvila Pukstaavissa. Lounaan jälkeen on hetki aikaa tutustua Pukstaaviin, Suomalaisen kirjan museoon.

14:45 Opastettu kierros Kulttuuritalo Jaatsissa, Akseli Gallen-Kallelan kauniissa lapsuudenkodissa ja sen pihapiirissä.

16:15 Vierailemme Arkkutehtaalla. SHT-Tukku on valmistanut arkkuja suomalaisella kädentaidolla jo kuudenkymmenen vuoden ajan. Nykyään yrityksen omistaa noin 300 suomalaista hautaustoimistoyrittäjää eri puolilta maata.

Kahvit ennen kotimatkaa.

17:30 Lähtö Helsinkiin 20:30 Saapuminen Helsinkiin.

Suomenlinnan Lelumuseo Lauantaina 20.5.2017 klo 14 Erityisesti lapsiperheille suunnattua ohjelmaa!

Museon perustaja Petra Tandefelt ottaa ryhmän vastaan. Museon jälkeen kahvit Samovarbar kahvilassa!

Sisäänpääsy 6 €/hlö ja lapset 3 € tai museokortti. Jokainen maksaa sisäänpääsyn sekä kahvin itse paikan päällä.

Vaikka kahvi on omakustanteena, kahvila haluaa hieman tietää määrää niin leipovat ryhmälle sen mukaan.

Suomenlinnan Lelumuseossa pääset tutustumaan vanhoihin leikkikaluihin aina 1800-luvun alusta 1960-luvulle saakka.

Yksityinen kokoelma käsittää satoja vanhoja nukkeja, noin sata antiikkinallea ja muita vanhoja leikkikaluja. Kokoelman leikkikalut on kerätty Suomesta, ja ne heijastavat meidän suomalaisten leikkejä ja kulttuuria.

Ilmoittautuminen ennakkoon: maria.ampuja@hkty.fi.

Helsingin Mestarikilta täyttää 50 vuotta ja julkistaa Vuoden Mestarin osana Taitaja -tapahtumaa keskiviikkona 17.5.2017 klo 12 Messukeskuksessa, Merihaka-tila.

Tapahtumaan on vapaa pääsy!

RAPUJUHLA Lauantaina 16.9.2017 klo 15 alkaen

Myrskyluodon Maija KOTIMAINEN SUURMUSIKAALI Torstaina 5.10.2017 klo 19 Helsingin Kaupunginteatteri Lasse Mårtensonin unohtumaton, suomalaisten sieluun soimaan jäänyt musiikki kuullaan nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä musikaaliteoksena. Musikaalin dramatisoi Seppo Parkkinen Anni Blomqvistin teosten

pohjalta ja sen ohjaa Kari Rentola. Musiikin sovittaa Arttu Takalo ja laulujen sanat ovat Maija Vilkkumaan käsialaa. Näyttelijävalinnoista kerrotaan ensi vuoden puolella.

Suurmusikaali Myrskyluodon Maijan ensi-ilta on 24. elokuuta 2017 vastaremontoidun, 50 vuotta täyttävän teatteritalon suurella näyttämöllä.

Rapujuhlaa vietetään tänäkin vuonna jäsenten toivomuksesta yhdistyksen toimistolla, laita päivämäärä jo kalenteriin! Lisää rapujuhlasta seuraavassa lehdessä, juhlaan voi jo ilmoittautua!

Hinta: 71 €/hlö. Yhdistyksen ryhmälle on varattuna 34 lippua ennakkoon ilmoittautuneille.

Paikat sijaitsevat parvella rivillä 2, keskellä.

Kaikki paikat ovat jo varattuina, mutta voit kysellä toimistolta peruutuspaikkoja lähempänä esitystä maria.ampuja@hkty.fi. hkty.fi 1�2017

19

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:

Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä myös esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä. Jäsenenä voit osallistua tapahtumiimme Käsityö on Designia! -tapahtumaan ja Yksilöllisen käsityön

Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi!

– Saat jäsenetuja ja näkyvyyttä Jäseneksi pääsee täyttämällä jäsenhakemuskaavakkeen, jonka saa tulostamalla kotisivuiltamme tai pyytämällä se

päivät -näyttelytapahtumaan Kaapelitehtaalla.

postitse toimistoltamme. Jäseneksi hyväksytään pääkau-

Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-

punkiseudulla toimivat käsityö-, pienteollisuus- ja palvelu-

tetty mm. kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.

yritykset. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta.

Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, yritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin.

Katso www.hkty.fi ja tulosta/ pyydä jäsenhakemuslomake!

Lisätietoja: Maria Ampuja

Suomen Yrittäjien kaikki jäsenedut ja neuvontapalvelut kuuluvat myös

maria.ampuja@hkty.fi

jäsenmaksuumme. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä

puh. (09) 665 637

olet myös Suomen Yrittäjien jäsen.

Katso myös www.facebook.com/hkty.fi

Katso edut www.yrittajat.fi/jasenedut

www.facebook.com/kasityoondesignia

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenille tarjottavat edut!

YRITTÄJYYTEEN ASIANTUNTEMUSTA! YRITTÄJYYTEENLIITTYVÄÄ LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysJäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjurijuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja diikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis- ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolvenja omistajanmaksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajan-

vaihdoksissa. Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden lisäksi opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omikäytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto. en asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin kello eturivin asiantuntijaa.

9–16 puh.

09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.

AINUTLAATUISET VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT 2016!

Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

vaihdoksissa. Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista

Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien viestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, majoitus- ja menestystarinoissa. KäytäAINUTLAATUISET edut hyväksesi. Saat alennuksia kokouspalveluihin, kulttuuriin sekä säästöä polttoainekuluihin.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaKatso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut Yhteistyökumppanit tarjoavat jäsenetuja, katso nämä ja muut edut www.yrittajat.fi/jasenedut