2 minute read
Tarinoita Herttoniemestä
Kirjoissa Herttoniemi tarjoaa mielenkiintoisen ympäristön romaanien henkilöille. Se on myös kirjailijoiden kotipaikka ja monien tietokirjojen aihe, sillä Herttoniemessä on tehty historiaa. Herttoniemi on innoittanut myös elokuvan tekijöitä ja muusikoita. Taiteilijoiden Herttoniemi on sekä romantiikan että ahdistuksen kotipaikka.
Antti Tuomaisen vuonna 2010 Vuoden Johtolanka -palkinnon voittanut rikosromaani Parantaja (2010) sijoittuu lähitulevaisuuteen, ilmastonmuutoksen runtelemaan Helsinkiin. Romaanissa päähenkilö etsii rakastamaansa toimittajavaimoaan, joka on kadonnut selvittäessään sarjamurhan taustoja. Pariskunnan koti on Herttoniemessä, korkealla mäellä Mäyrätiellä, josta näkyy kauas Arabianrantaan. Näky on lohduton, sillä Arabianranta on tulvien vuoksi pimeä ja sähkötön. Kirjan omaperäinen, vahva henkilö- ja miljöökuvaus löytyy palkinnon perusteista. Lukijan on kuitenkin syytä valmistautua kohtaamaan aika raju Helsinki hylättyine taloineen, vedellä täyttyneine metroineen, pakolaisineen ja muukalaisineen.
Elämäkertoja
Samoille seuduille pääsee piipahtamaan myös Henrik Tikkasen Majavatie 11 -omaelämäkerran avulla (1979). Kuvataiteilija Inari Krohn muistelee lapsuuttaan kirjassaan Muusa kirjahyllyssä (2004). Hän muutti Herttoniemeen vuonna 1953 Hiihtomäentie 30 A:han. Herttoniemi vilahtaa myös Inari Krohnin kirjassa Musta ja muut värit (2006). Se on itsenäinen teos, vaikka jatkaakin Muusa kirjahyllyssä -teoksen tarinaa. 1960-luvulle sijoittuvassa fiktiivimuotoisessa taiteilijaromaanissa taideopiskelija vuokraa Herttoniemen kartanon huvimajan ateljeeksi.
Martti Raninin muistelmissa Käsi otsalla! (2004) siirrytään Siilitie 1:een, josta hänen perheensä sai neljännen lapsen syntymän jälkeen kaupungin asunnon. Saara Raninin, Martin poikien mummin esiinnyttyä Komisario Palmu -elokuvan konnan roolissa pihoilta kuului poikien rallatus minun mummini on mur-haa-jaaa!
Koettua vai kuviteltua?
Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia -romaanissa (1960) ei mainita Herttoniemeä nimeltä, mutta se on houkuttelevaa tulkita romaanin päähenkilön rouva Pyyn kotipaikaksi. Vartio oli juuri muuttanut Herttoniemeen Karhutielle rivitaloon, jonka historiikki julkaistaan tänä syksynä Herttoniemi. fi-sivuilla. Romaanissa kuvattu keskiikäisen kotirouvan uutuuttaan hohtava ja henkistä tyhjyyttään kumiseva koti muistuttaa kovin Karhutien asuntoja.
Nuoret, ne nuoret
Nuortenkirjassa Villihaukka (2004) Ben Kalland kertoo 13-vuotiaasta Herttoniemessä asuvasta Maxista, joka löytää isänsä kanssa loukkaantuneen villihaukan. Max haluaa hoitaa linnun terveeksi, vaikka asiantuntijat ovat asiasta eri mieltä. Max ei kuitenkaan anna periksi.
Herttoniemen Nuorisohotelli on päässyt sekä kirjaan että elokuvaan. Matti Laitinen kuvaa kirjassaan Kissankasvattaja, romaani kuntoutuksen maailmasta (2002) 80-luvun Herttoniemeä, joka on kirjan päähenkilölle, hotellissa asuvalle Pertille lähinnä paidanvaihtopaikka. Saman paikan syrjäytymisvaarassa olevia asukkaita Virpi Suutari kuvaa rosoisen kauniissa uutuuselokuvassaan Hilton! Täällä ollaan elämä (2013).
Lähteitä ja lisää tietoa internetissä
· Herttoniemi.fi-sivulla on Herttoniemen kirjaston henkilökunnan avulla koottu kuvaus kirjoista, jotka sijoittuvat Herttoniemeen tai joissa Herttoniemi mainitaan lyhyesti. http://www.herttoniemi. fi/index.php/historia-ja-kulttuuri-mainmenu-259/ herttoniemi-kirjallisuudessa-mainmenu-363 · Tarinoiden Helsinki on Helsingin kaupunginkirjaston tuottama karttapalvelu, johon on koottu Helsingissä tapahtuvaa ja kaupunkiin liittyvää kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvia. Kaupungin tarinoita voit selailla suoraan Helsingin kartalta. Mukana on
Piakkoin ensi-iltaan tulevassa Sami Laitisen Huojuvassa kuussa 12-vuotiaat herttoniemeläiset Antti ja somalitaustainen Muhis ovat olleet parhaat kaverukset jo tarhasta asti. Ystävyys joutuu koetukselle, kun skinheadit janoavat kostoa somaleille, joita he pitävät pahoinpitelijöinä, vaikka ruhjeiden syynä on tosiasiassa Antin aiheuttama vahinko. Elokuvan keskeisenä ajatuksena on itseensä luottamisen välttämättömyys.
Kartanon tarinat ja kulissit
Herttoniemen kartanoa kuvataan useissa historiaa ja puutarhatietoa kuvaavissa tietokirjoissa. On se päässyt myös Sami Aaltosen kirjaan Aavetaloja (2002). Kartanossa kuvattuja elokuvia on pitkä lista. Vilahtaa se ohimennen hääpaikkana myös Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto -elokuvassa (2012), joka juuri nousi yli 400 000 katsojaa keränneiden kotimaisten elokuvien eliittiin.
Musiikin Herttoniemi
Herttoniemeä käsittelevän musiikin osalta nuori sukupolvi on paikannut selvän aukon. YouTubessa soi muun muassa Shavan 79 (Hertzigassa aamubussissa), netistä löytyy myös Ruudolfin rap-kappale Herttoniemest ikuisuuteen; yhdessä ne tuovat oman mielenkiintoisen lisänsä Herttoniemikuvauksiin. Virve Mertanen
myös kirjastosta kysyttyä -palvelun vastauksia. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ · Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Kansalaismuisti-hankkeen myötä syntyivät kansalaisten tietoihin, kuten muistiin ja valokuviin, perustuvat Siilitien tarinat. http://www.helsinki.fi/ kansalaismuisti/siilitie/index.htm · Jari Sedergrenin blogissa on melko tyhjentävä selvitys elokuvista Herttoniemessä. http://elokuvat. blogspot.fi/2004/11/herttoniemi-nytelmelokuvissa-1920-1970.html
