Page 1

Yritystä Stadiin

4 2016

HELSINGIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

YRITYSKAUPOISSA PIDETÄÄN

TUNTEET SIVUSSA

6 Taksiyrittäjän kyydissä

1_kansi.indd 1

34 Malmin lentokentän kohtalo

44 Veroilmoitukset uudistuvat

18.11.2016 17.19


Sisältö

34

6

22 POIMINTOJA VUODEN 2017 TALOUS­ARVIOSTA 2

48

Yritystä Stadiin 4 I 2016

2_sisis_2.indd 2

18.11.2016 17.20


Sisältö

Yritystä Stadiin

5 Pääkirjoitus 6 Työssä 8 Tässä & Nyt 15 Tapahtumakalenteri

4 2016

16 Yrityskauppoja Suomessa ja katse ulkomaille

21 Yrittäjiä tarvitaan

kuntavaikuttamiseen

22 Kansanedustaja hyötyy keskusteluista tutun yrittäjän kanssa

26 Kivijalkayrittäjien Jätkäsaari 27 Kolumni: Kimpassa on kliffempaa

28 Onnistunut omistajanvaihdos varmistaa elinvoiman

30 Yrittäjälle apua

kehittymiseen ja kasvuun

32 5 vinkkiä yritystilaisuuden järjestämiseen

33 Paikallisesti 34 Paikallisesti: Malmin

lentokentän kohtalo mullistaa alueen yrittäjyyttä

37 YrittäjäInfo

16 2_sisis_2.indd 3

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3

18.11.2016 17.20


YLIVERTAISTA ASIAKASPALVELUA INTRUM JUSTITIA AUTTAA PÄIVITTÄIN TUHANSIA YRITTÄJIÄ LUOTONHALLINNAN HAASTEIDEN PARISSA.

Yrittäjä! Onko rahan kiertonopeus hidastunut? Haluaisitko minimoida luottotappioriskejä? Ota yhteyttä ja hyödynnä jäsenetuja -

soita 09 3154 4880 ja muista mainita olevasi Helsingin Yrittäjien jäsen.

www.intrum.fi 3_alkuosa.indd 4

21.11.2016 8.44


Pääkirjoitus

Yritystä Stadiin

YRITYKSILLE TARVITAAN JATKAJIA ansainvälistymisen ajatellaan

K

suurinta yrityskauppapaikkaa, Yriusein koskevan vain suuria yritykYhä useampi yrittäjä on lähivuosityspörssiä. Verkkopalvelu kokoaa yhsiä. Mitä suurempi yritys sitä tona tilanteessa, jossa yritykselle pitäiteen yritysten ostajat, myyjät ja asidennäköisemmin se harjoittaakin si löytää jatkaja. Arvioiden mukaan antuntijat. Yrityspörssistä voit lukea vientiä muodossa. Kuitenkin hellähes 60jossakin 000 yritystä tulee myyntiin

Helsingin Yrittäjien jäsenlehti, jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille. Julkaisija Helsingin Yrittäjät ry Urho Kekkosen katu 2 C, 00100 Helsinki 050 575 2353 www.helsinginyrittajat.fi Päätoimittaja Tiina Oksala, toimitusjohtaja tiina.oksala@yrittajat.fi Toimitus Jaana Tihtonen, AD/viestintäsuunnittelija jaana.tihtonen@yrittajat.fi Valpuri Aalto, viestintäkoordinaattori valpuri.aalto@yrittajat.fi Kirjoittajat Ilona Savitie Mainosvaraukset: tiedotus.helsinki@yrittajat.fi Kansi Markku Raitasella on yrityskauppa takana ja loistava tulevaisuus edessä. Kuva: Jaana Tihtonen

lisää lehden sivulta 28. sinkiläisistä pk-yrityksistäkin noin 25 protai lopettaa toimintansa seuraavan sentilla on vuoden vientiä tai muuta liiketoimintaaTuleva sote- ja maakuntauudiskymmenen aikana. Omisulkomailla. tajanvaihdokset ovat ajankohtaisia

tus muuttaa merkittävästi kuntien

roolia, kun sosiaali- ja terveyspalveKansainvälistyvä voi toimia Suoyrittäjän eläköityessäyritys taikka halutesmesta käsin tai kohdemaassa oman sa muutoin luopua yrityksestään tai tai lut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä maakuntien vastuulle. Samalla yhteistyöyrityksen kautta. Tässä lehdessä osasta yritystoimintaa. noin puolet kuntien budjettirahoisesitellään yrittäjiä,ohella jotka myös ovat perustaneet Yrittäjän itsensä kanta ja henkilöstöstä siirtyy maakunyrityksensä kannalta Euroopanon ulkopuolelle. santalouden tärkeää, Yrittätiin. Kunnissa tarjolla olevat palvejyyden edellytykset ovat kuitenkin että kaikille elinkelpoisille yrityksil- yhtäläilut muuttuvat, mutta vielä ei tiedetä riippumatta missä päin maailmaa lesiä löytyisi jatkaja.siitä, Omistajanvaihdos tarkemmin millä tavoin. Kunnilla yritys sijaitsee. ilmapiimerkitsee usein Yritysmyönteinen myös kasvusysäystulee kuitenkin jatkossakin olemaan ja toimintaympäristön kilpailukykyisyys täri yrityksen toiminnalle. Julkisia reovat avaimia yritysten kasvuun. sursseja tulisikin kohdentaa nykyistä

merkittävä elinkeinopoliittinen teh-

laajemmin ja suunnitelmallisemmin

tävä edistää yrittäjyyttä ja yritystoi-

omistajanvaihdosten TIINA OKSALA edistämiseen.

mintaa.

yhä useampi uusi yrittäjäura päätoimittaja, Yritystä Stadiinalkaa -lehti

kasasettelu on hyvässä vauhdis-

yrityskaupan tai sukupolvenvaihdok-

sa ja toivottavasti mahdollisimman

sen kautta.

moni helsinkiläinen yrittäjä lähtee

Toivottavaa on, että tulevaisuudessa toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry

Helsingissä kaupunki tuottaa yh-

Ensi kevään kuntavaalien ehdo-

tavoittelemaan valtuustopaikkaa

dessä Uusyrityskeskuksen kanssa

sekä mahdollisuutta vaikuttaa yritys-

palveluita alkavan ja alkuvaiheessa

ten toimintaympäristön kehitykseen

olevan yritystoiminnan sekä voimak-

pääkaupungissa. Jäsenyrittäjä, olet-

kaasti kasvuun tähtäävien yritys-

ko asettumassa ehdolle? Ota yhteyt-

ten tueksi. Myös yritysten omista-

tä toimistoomme – tarjoamme näky-

janvaihdostilanteisiin tulisi tarjota

vyyttä viestintävälineissämme.

neuvontaa. Olemassa olevan yritystoiminnan jatkaminen on riskit-

Taitto Faktor Oy, www.faktor.fi Paino Kirjapaino Fram, www.fram.fi

tömämpää kuin uuden yrityksen perustaminen. Yritystoiminnan käynnistämistä suunnitteleville pitäisikin aktiivisesti tarjota uuden yrityksen perustamisen vaihtoehtona toimivan

ISSN 2342-8767 (Painettu) ISSN 2323-9611 (Verkkojulkaisu)

yrityksen tai sen osan ostamista. Yrityksen myymistä tai ostamis-

M

R IS T Ö M E R

K KI

Y

ta harkitsevalle löytyy verkosta yrityksiä välittäviä asiantuntijoita ja yrityksen myyntipalveluita. Suomen Yrittäjät edistää yritysten omistaMI 441

LJ ÖMÄR K T Painotuote

janvaihdoksia ylläpitämällä Suomen

797

Tiina Oksala

Toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry Päätoimittaja, Yritystä Stadiin -lehti

3_alkuosa.indd 5

21.11.2016 8.44


Työssä TEKSTI & KUVA I JAANA TIHTONEN

PISTEESTÄ A PISTEESEEN B

Taksiyrittäjä Juhani Pitsinki tuntee Helsingin kadut. Alalla hän on ollut vuodesta 1989 ja yrittäjänä vuodesta 1999.

3_alkuosa.indd 6

21.11.2016 8.44


Työssä

Juhani Pitsinki, miten päädyit taksialalle ja yrittäjäksi?

delle kynnyskysymys. Ihmisten kanssa toimimisessa voi totta kai kehittyä

joukoissa: jo 90-luvun alussa otim-

”Päädyin yrittäjäksi sattuman kautta.

– itselleni kävi juuri niin. Itsetun-

me käyttöön täysin digitaalisen kes-

Olin laivalla töissä, ja pitkillä lomilla

to pitää olla kunnossa, koska ratis-

kuksen. Kehitystä on jatkettu uusilla

ryhdyin ajamaan taksia. Kakkostyöstä

sa kuulee kaikenlaista ja lokaa tulee

mobiilitilauspalveluilla. Uudistuksista

tuli minulle päätyö. Yrittäjyys on tällä

välillä niskaan. Joskus joutuu myön-

huolimatta suurin osa tilauksista tulee

alalla, kuten monella muullakin alal-

telemään, vaikka tietäisi olevansa oi-

edelleen puhelimitse.”

la, elämäntapa. Vaikka olen ajautunut

keassa. Monesti asiakas jo loppu-

yrittäjäksi, minun on vaikea kuvitella

matkasta pyytelee anteeksi ja kertoo

Mikä on mukavinta työssäsi?

tekeväni mitään muuta kuin olla itse-

todellisen syyn tulistumiseen. Eli kyl-

”Vapaus on minulle tärkeintä. Kun

näinen yrittäjä.”

lä tässä samalla vähän terapeutte-

hoidat hommasi hyvin, olet itsesi her-

ja ollaan.”

ra ja voit päättää omista työajoistasi.

Minkälainen on taksiyrittäjän työpäivä?

Taksiala on ollut digitalisaation etu-

Kuljettajan työ on siisti sisähomma,

”Kuljettajan työ on vuorotyötä, ja yö-

Minkälaisia kuvitelmia ihmisillä on työstänne?

vuorolla ja päivävuorolla on eroa kuin

”Monilla on sellainen käsitys, että tak-

taamiset ovat myös tämän työn suola.

yöllä ja päivällä. Minulla on kaksi kul-

sityötä tehdään lähinnä öisin, kun

Saan käydä mielenkiintoisia keskuste-

jettajaa, joista toinen haluaa ehdotto-

viemme ihmisiä juhliin tai juhlista ko-

luja päivittäin, ja minua sitoo vaitiolo-

masti ajaa kaikki yövuorot. Itse ajan

tiin. Arki on paljon muutakin. Liike-

velvollisuus.”

siis pääasiassa päiväsaikaan. Tyypilli-

elämästä aiheutuva liikenne työllistää

nen päivävuoro alkaa aikaisin aamul-

täällä Helsingissä hyvin, ja kuljetam-

la, jolloin saatan olla esimerkiksi puoli

me myös paljon vanhuksia.

kuuden aikaan viemässä ihmisiä lento-

Yleinen harhaluulo on, että taksi-

jota voi tehdä ulkona. Maisemat vaihtuvat, siitä olen tykännyt. Asiakaskoh-

Mikä hetki on painunut työstä mieleesi? ”Vanhoilta ihmisiltä kuulee mukavim-

kentälle. Vaihdamme kuskia noin kuu-

kyyti on kallis, koska ajamme tietyn

mat tarinat. Tulimme erään vanhan

den aikaan illalla. Jos iltavuoroon ei ole

merkkisillä autoilla. Taksiyrittäjän ka-

rouvan kanssa hyvin juttuun, ja yhte-

tulossa toista kuljettajaa, oma vuoro-

luston kulut ovat kuitenkin yllättävän

nä päivänä päädyimme kiertelemään

ni venyy jopa kello kahdeksaan. Päivät

pienet. Edullisemmilla autoilla ajami-

hänen vanhoille kotiseuduilleen. Rou-

ovat pitkiä ja tauoista täytyy pitää huo-

nen ei vaikuttaisi kuluttajahintoihin

va esitteli minulle 1900-luvun alun

li. Ajon jälkeen työpäivä jatkuu auton

merkittävästi.”

Helsinkiä ja kotimatkalla hän näyt-

pesulla ja yrittäjän pakollisten paperi-

ti vielä vanhoja valokuviakin. Pian hän

päiviä tulisi ihan viittä päivää viikossa.”

Miten näet taksiliikenteen tulevaisuuden ja mitä muutoksia on edessä?

Millainen on taksiyrittäjän ammatti ja kenelle työ sopii?

”Alallamme on edessä suuria mullis-

kauppaan voi olla yksi päivän tai vii-

tuksia. Siirrymme kesällä 2018 sään-

kon ainoista kohtaamisista.”

”Ala sopii ihmiselle, joka pystyy jous-

nellystä järjestelmästä yhteen Euroo-

tamaan työajoissa. Töitä tehdään

pan liberaaleimmista järjestelmistä.

päivällä, yöllä ja viikonloppuisin. Juh-

Taksien määräsääntely poistuu uu-

lapyhät ovat meille parasta sesonki-

den liikennekaaren myötä, jolloin suu-

Minkälaisena koet taksiyrittäjien mahdollisuudet erilaistaa palvelujaan?

aikaa. Alalle pyrkivät saattavat luulla,

rissa kaupungeissa autojen määrä li-

”Taksialalla on ollut aina mahdolli-

että tähän työhön tullaan vain aja-

sääntyy huomattavasti. Taksialalla on

suus tarjota erilaisia palveluita, esi-

maan autoa. Työ on kuitenkin pal-

ollut käytössä myös hintakatto, jossa

merkkinä tästä karaoketaksit, vip-kul-

jon enemmän asiakaspalvelua kuin

määritellään maksimihinta. Tämä kat-

jetukset ynnä muut. Loppupeleissä

autolla ajoa. Aika harvassa muussa

to poistuu uudistusten myötä, ja hin-

alalla on kuitenkin kyse asiakkaan

asiakaspalvelutilanteessa ollaan näin

nat voivat vastoin arvioita nousta. Us-

simppelistä tarpeesta päästä pistees-

asiakkaan ”iholla”. Tässä hommassa

kon, että pienemmät yrittäjävetoiset

tä A pisteeseen B. Toimimme asiak-

pitää tulla erilaisten ihmisten kans-

toimijat ovat ketteriä ja tulevat pär-

kaiden toiveiden mukaan eli kehitystä

sa toimeen, ja se voi olla monelle uu-

jäämään.

ei voi estää.”

töiden parissa. Pyrin siihen, ettei ajo-

soitti uudestaan ja ilmoitti, että seuraavalla viikolla menemme taas ajelemaan. Monelle vanhukselle taksikyyti

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 7

7

21.11.2016 8.46


Kaffecentralen Oy palkittiin Lauttasaaressa Helsingin Yrittäjät – Lauttasaari ry:n syyskokouksessa 27.10.2016 jaettiin Vuoden 2016 lauttasaarelainen yrittäjä –palkinto. Tänä vuonna palkinnon nappasi Kaffecentralen Oy, jonka toimitusjohtaja on John Söderlund ja hallituksen puheenjohtaja Mikael Donner. Neljän perheen omistaman yrityksen puolesta palkinnon otti vastaan yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Tänä vuonna yhdistys halusi palkita oman alansa menestyjän. Kaffecentralen on erikoistunut espressokahveihin ja -laitteisiin. Yrityksen asiakkaita ovat laatutietoiset kahvilat, ravintolat ja työpaikat. Heillä on myös kaksi omaa myymälää Suomessa ja toimintaa Ruotsissa aloitellaan. Neljässä vuodessa yritys on lähes tuplannut liikevaihtonsa, joka on nyt 2,6 miljoonaa ja henkilöstön määrä on 25.

JAANA TIHTONEN

Tässä & Nyt

Helsinkiläinen Marjukka Mikola palkittiin liikunnallisuudesta Kilsajahti-tempauksessa. Palkinnon ojensivat kampanjan yhteistyökumppanin Fennian johtaja Kari Björklöv, Helsingin Yrittäjien pj Sarianne Reinikkala, Kanta-Helsingin Yrittäjien pj Mari Laaksonen sekä Kilsajahdin tiimistä Pia Hyökyvaara ja Anni Hyökyvaara.

Kilsajahti 2016 päättyi palkitsemisiin – voittaja kerrytti tuhansia kilometrejä työmatkapyöräilyllä Kilsajahti-liikuntahaaste innosti yrittäjiä ympäri Suomen kerryttämään kilometrejä kävellen, juosten ja pyöräillen toukokuusta syyskuun loppuun. Yhteensä yrittäjät kirjasivat Kilsajahti-järjestelmään jopa 60 000 kilometriä. Kilsajahdin ylivoimaisena voittajana palkittiin hämeenlinnalainen Maikki Lähteenmäki. Liikunnallinen yrittäjä polki viiden kuukauden ajan työmatkat pyörällä, saldonaan yhteensä 7000 kilometriä. Smartumilla järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa 5.10.2016 elo- ja syyskuun Kilsajahti-arvontojen voittajina palkittiin helsinkiläinen Marjukka Mikola ja vääksyläinen Tiina Wangel. Kanta-Helsingin Yrittäjien aktiivinen jäsen Veli Vento sai tunnustusta yrittäjien säännöllisestä liikuttamisesta ja lenkki-isäntänä toimimisesta. Lue koko uutinen: bit.ly/kilsajahdinpalkitut2016

Lisätietoja palkitusta yrittäjästä: bit.ly/lauttasaarenvuoden2016yrittaja TEKSTI I TEIJA LOPONEN

Eeva Rajamäestä Vuoden 2016 koillishelsinkiläinen yrittäjä Helsingin Yrittäjät – Koillis-Hel-

yritystään Tapanilassa jo kah-

sinki ry:n Vuoden yrittäjä –tun-

deksan vuotta. Hän on jatkuvas-

nustus annettiin tänä vuonna

ti kouluttautunut ja opiskellut

Eeva Rajamäelle ja hänen Toi-

muun muassa aku- ja triggerpai-

minimi Hellitä Hetkeksi –yrityk-

nantaa, mobilisointia sekä raska-

selleen.

us- ja vauvahierontaa. Palkinnon valintaperusteluissa todettiin,

siitä, että meidät mikroyrittäjät-

että Rajamäki on uskaltanut ot-

kin huomataan. Koen, että tämä

taa riskin siirtyä vakituisesta

on huomionosoitus kaikille meille

palkkatyöstä yrittäjäksi, itsensä

palvelualojen yksinyrittäjille, kou-

työllistäjäksi. Hän on käsityöläi-

lutettu hieroja Eeva Rajamäki to-

nen, fyysisen työn ammatinhar-

tesi kiitospuheessaan.

joittaja ja omalla työllään myös

Rajamäki on pyörittänyt omaa 8

yhteiskunnan tukipilari.

Koillis-Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja Milla Kissaniitty luovutti Eeva Rajamäelle Vuoden yrittäjä –kunniakirjan.

TEIJA LOPONEN

– Olen todella iloinen ja otettu

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 8

21.11.2016 8.46


Tässä & Nyt

Vuonna 2014 Helsingissä toimi

44 898

Jouluaattona luistellaan koko perheen voimin Malmilla!

liikeyritystä. Yrityksistä

1 660

Aika: 24.12.2016 klo 9-13 Paikka: Malmin jäähalli, Talttakuja 6, 00700 Helsinki

oli ulkomaalaisomistuksessa.

Yrittäjät perheineen ovat tervetulleita luistelemaan Malmin

Lähde: Helsingin kaupungin Tietokeskuksen Tilastoja 2016:33 –julkaisu

jäähallille jouluaattona. Tapahtuma on maksuton ja kaikki kolme kaukaloa ovat käytettävissä luisteluun jouluisen musiikin säestyksellä. Joulupukki vierailee tapahtumassa. Järjestäjä on Helsingin Sport Center Service Oy ja yhteistyössä on mukana

Helsingin Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu tarjoaa maksutonta neuvontaa jäsenille

Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry.

SHUTTERSTOCK

Lisätietoja: www.kohy.fi www.sportcenterservice.fi

Helsingin Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu palvelee pääkaupunkiseudun yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa.

Vuoden 2016 kantahelsinkiläiseksi yrittäjäksi palkittiin Sami Meriläinen, NOMART Oy

Palvelu edistää erityisesti pienten ja

YRJÖ TEINILÄ

TEKSTI I MARI LAAKSONEN

keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin hankintoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa.

Kanta-Helsingin Yrittäjät pal-

Hankinta-asiamiehen neuvonta jul-

kitsi syyskauden avajaisissa

kisiin hankintoihin liittyen on yrit-

30.9. Teatteriravintola Nyyrikis-

täjäjärjestön jäsenille maksutonta.

sä paikallisyhdistyksen vuoden

Hankinta-asiamies päivystää arkisin

2016 yrittäjäksi Sami Meriläi-

klo 9-11 puhelinnumerossa 045 110

sen NOMART Oy:stä. Palkinnon

4596. Kerro soittaessasi jäsennume-

ottivat vastaan NOMART Oy:n

rosi, joka löytyy jäsenkortista ja Yri-

Markku Haimi ja Anna Kärnä.

tystä Stadiin -lehden takakannesta.

Kanta-Helsingin Yrittäjien puo-

Neuvontaa annetaan myös sähkö-

lesta palkinnon luovuttivat pu-

postilla osoitteesta helsinki@hankin-

heenjohtaja Mari Laaksonen ja

ta-asiamies.fi. Palvelun tuottaja on

varapuheenjohtaja Anna-Liisa Uskali. Tänä vuonna valintakriteereissä huomioitiin

Jari Lydén, Toiminimi Yrittäjien han-

kansainvälisyys ja design. NOMART Oy on 1987 perustettu, julkisten tilojen kalustei-

kinta-asiamies, Helsinki.

den maahantuontiin ja markkinointiin erikoistunut yritys. Lisätietoja palkitusta yrittäjästä löydät: bit.ly/kahyvuodenyrittaja2016

Lisätietoja kotisivuiltamme: bit.ly/hankintahelsinki Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 9

9

21.11.2016 8.46


Gallup Mistä yrityksesi nimi syntyi? ”Tykkäämme sanaleikeistä ja yrityksemme nimi on sellaisen lopputulos. Chosen viittaa siihen, että haluamme olla asiakkaiden ykkösvalinta. Sense liittyy taas järkeviin ratkaisuihin. Choose sense on lopputulema eli valitse järkevyys. Myös domain oli ratkaiseva tekijä, sillä tälle nimelle löytyi vielä vapaana oleva domain.”

Jukka Tiainen & Mika Berglund Ohjelmistoyritys Chosense Oy

Kiitos lukijatutkimukseemme osallistuneille! Yritystä Stadiin –lehden numerossa 3/2016 julkaistu lukijatutkimus sai hyvin vastauksia. Toimituksemme kiittää kaikkia osallistujia arvokkaista kommenteista. Lehti sai positiivista palautetta sekä sisällöstä että ulkoasusta. Kaikki kehittämisehdotukset ja ideat otetaan huomioon vuoden 2017 lehtiä suunniteltaessa. Vastanneiden kesken arvottiin mainospaikkoja lehteemme ja kirjapalkintoja. Voittajiin on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti.

”Etsimme kaunista nimeä ja Lady Balance Oy osui kohdalle. Muutamaan otteeseen meidät on sekoitettu hauskasti jumppasaleihin, jolloin joudumme kertomaan että kyseessä onkin tilitoimisto. Meille tärkeää on ihmisten kohtaaminen ja yrittäjän tukeminen.”

Merja Honkanen Tilitoimistoyritys Lady Balance Oy

”idaDesignin nimi tulee sanoista Interior Design Architect. Nimi kuvaa paitsi sitä millä alalla toimitaan, mutta viittaa myös yrityksen perustajan Idan etunimeen. Yritys oli aluksi toiminimi, mutta puolitoista vuotta sitten laajensimme osakeyhtiöksi.”

Ida Pihlajaniemi & Mirja Nurmi Sisustusarkkitehtitoimisto idaDesign Oy

TEKSTI I SILJA EISTO, YRITTÄJÄSANOMAT

?

Mikä nimeksi yritykselle? – Pian nimiehdotukset voi tarkistaa nopeasti Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) aikoo ottaa vielä tämän vuoden puolella käyttöön uuden nimipalvelun, jonka on tarkoitus helpottaa yrityksen nimeämistä. Nimipalvelun toiminta-ajatus on auttaa yrittäjää tekemään nopeita toiminimitutkimuksia. – Nimeä hakemalla saa selville tuloksen siitä, löytyykö jo identtisiä tai lähelle meneviä toiminimiä, kotimaisia tavaramerkkejä tai onko kyseessä mahdollisesti jonkun sukunimi tai paikannimi Suomessa,

”Nimi syntyi aikapaineen tuloksena. Meillä oli kolme tuntia aikaa keksiä tulevalle yritykselle hyvä nimi. Selvää oli ainoastaan, että Music tulee osaksi nimeä. Päädyimme lopulta Vild Music –nimeen, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään.”

kertoo PRH:n yritys- ja yhteisölinjan rekisteripäällikkö Lalli Knuutila. Palvelusta voi myös tarkastaa olemassa olevia domainnimiä sekä tutustua eurooppalaisten tavaramerkkien linkkeihin. Ensi vuoden puolella myös yksityisen elinkeinoharjoittamisen perustaminen nopeutuu. Helmikuussa 2017 PRH ottaa

Mika Värtö

nimittäin käyttöön yksityisille elinkeino-

Levy-yhtiö, äänituotantoyhtiö ja management VILD Music Oy

harjoittajille oman sähköisen perustamispalvelun. Lue Yrittäjäsanomien koko uutinen: bit.ly/mikanimeksiyritykselle

10

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 10

21.11.2016 8.46


Tässä & Nyt

Innovaatioseteli haastaa pk-yrittäjät kehittämään Innovaatioseteli on yksi huhtikuussa julkistetuista yrittäjyyspaketin toimenpiteistä. 6 200 euron (5 000 euroa + alv) arvoinen innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Aiheesta lisätietoja tämän lehden YrittäjäInfo-osuudessa sivulla 40. Lue lisää Innovaatiosetelistä Tekesin kotisivuilta: www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli

Palkitut yrittäjät näppärästi yhdellä sivustolla Kuka yrittäjä palkittiin ja minä vuonna? Entä missä yhdistyksessä? Vuoden yrittäjä –sivustolta löydät kootusti tietoa järjestömme valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti palkituista yrittäjistä. Sivustolta löytyy myös Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon voittaneet. Käy tutustumassa tämän vuoden ja vuosien varrella palkittuihin osoitteessa: www.vuodenyrittaja.fi.

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 11

11

21.11.2016 8.46


Helsingin Yrittäjien blogista hyötytietoa ja digivinkkejä

VALPURI AALTO

SHUTTERSTOCK

Tässä & Nyt

Blogistamme löydät jatkossa mielenkiintoisia keskustelunavauksia ja yrittäjyydelle hyödyllisiä vinkkejä. Luvassa on myös kumppanimme Elisan neuvot mm. pilvipalveluiden ja laitteiden haltuunottoon sekä verkkokaupan perustamiseen. Kiinnostaako sinua blogin kirjoittaminen yrittäjyyden teemoista? Ota yhteyttä Helsingin Yrittäjien viestintään: tiedotus.helsinki@yrittajat.fi Klikkaa blogiimme: www.helsinginyrittajat.fi

TEKSTI I VALPURI AALTO

Yksinyrittäjien illassa tuijoteltiin tuntemattomia ja valettiin rohkeutta – tapahtuma saamassa jatkoa Kauan toivottu Yksinyrittäjien ilta järjestettiin syyskuussa ja teemoina käsiteltiin hyvinvointia ja rohkeutta. Rohkeuskouluttaja Jevgeni Särki antoi vinkkejä oman rohkeuden löytämiseen yksinyrittäjän arjessa. Rohkeus pistettiin heti testiin: osallistujat pääsivät tekemään tuijotteluharjoituksia ennalta tuntemattomien kollegojen kanssa. Suositulle illalle on suunnitteilla jatkoa ensi vuonna. Helsingin Yrittäjät ja illan kumppani Fennia haluavat kiittää kaikkia suosittuun iltaan osallistuneita. Yksinyrittäjyys on ollut tämän vuoden pääteemoja Suomen Yrittäjien toiminnassa ja tämän myötä yksinyrittäjille on avattu oma sivusto: www.yrittajat.fi/yrittajat/yksinyrittajat.

TEKSTI I MIKKO SAVELIUS

MIKKO SAVELIUS

Vanhankaupungin Vuoden yrittäjä 2016 on Anu Mäkinen, Ipanainen Oy

Vuoden 2016 Vanhankaupungin Yrittäjäksi valittiin Anu Mäkinen lastentarvikkeita maahantuovasta ja vähittäiskauppaa harjoittavasta Ipanainen Oy:stä. Hakaniemessä sijaitseva Ipanainen on kasvanut lyhyessä ajassa kahden hengen tiimistä 13 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Yritys aloitti toimintansa vuonna 2014, kun ystävykset Anu Mäkinen ja Anni Ahlmqvist ryhtyivät päätoimisiksi yrittäjiksi. Toiminta on kasvanut voimakkaasti maahantuonnin ja verkkokaupan ansiosta. Vuonna 2017 yritys muuttaa suurempiin tiloihin, mutta pysyy edelleen Hakaniemessä. Lue lisää aiheesta: bit.ly/vanhakaupunkivuoden2016yrittaja 12

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 12

21.11.2016 8.46


Tässä & Nyt TEKSTI I YRJÖ TEINILÄ

YRJÖ TEINILÄ

Vuoden 2016 keskihelsinkiläiset yrittäjät ovat Kakkostupa Oy:n Aunilat

TERVETULOA TERVE YRITTÄJÄ.

Helsingin Yrittäjät - Keski-Helsinki ry:n Vuoden yrittäjä –palkinto jaettiin Syyskauden avajaisissa 30.9.2016 Kakkostupa Oy:n eli ravintola Nyyrikin omistajille Kristiina, Terhi ja Tuomas Aunilalle. Perusteena valinnalle olivat muun muassa pitkä yrittäjäura, yrityksen vahva paikallinen näkyvyys ja onnistunut toiminnan uudistaminen. Lue lisää palkituista: bit.ly/kehyvuoden2016yrittaja TEKSTI I JAANA TIHTONEN

Helsingin Yrittäjät – Itäväylä ry:n vuoden 2016 yritys on Itä-Helsingin Lasi Oy Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri luovutti

L A U R A R A I T I O T O I M I T U S J O H TA J A Kukaan ei ole korvaamaton, mutta useimmiten yrittäjä kantaa itse kokonaisvastuun yrityksensä toiminnasta. Nimetty työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ovat helposti tavoitettavissa kaikissa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa.

15.11.2016 Helsingin Yrittäjät – Itäväylä ry:n syyskokouksessa paikallisyhdistyksen yrittäjäpalkinnon Itä-Helsingin Lasi Oy:n Taina ja Matti Martikaiselle. Itä-Helsingin Lasi Oy on perustettu vuonna 1983, eli perinteitä ja näkemystä lasialalta on kertynyt. Yritys työllistää 29 asentajaa ja kymmenkunta toimihenkilöä. Yrityksen toiminnassa on mukana myös perheenjäseniä jo

H A L U AT K O K U U L L A L I S Ä Ä ? OLE YHTEYDESSÄ TERVEYRITYS@DIACOR.FI TA I 0 9 7 7 5 0 8 6 6 1 .

toisesta sukupolvesta. Yrityksen oman tontin kaavoitus vahvistui kaupungilta tänä vuonna ja tavoitteena on ottaa käyttöön uudet toimitilat vuonna 2018. Lue lisää aiheesta: bit.ly/itavaylavuoden2016yritys

L ATA A D i a c o r P l u s S O V E L L U S K A U PA S TA S I . #ENEMMÄNKUINLÄÄKÄRIASEMA

Yritystä Stadiin 4 I 2016

3_alkuosa.indd 13

13

21.11.2016 8.46


MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA HELEN.FI 14

4_jutut.indd 14

Yritystä Stadiin 4 I 2016

21.11.2016 9.07


Tapahtumakalenteri 2016–2017 HY = Helsingin Yrittäjät SY = Suomen Yrittäjät PY = paikallisyhdistys

Kouluttaudu ja verkostoidu yrittäjäjärjestön tapahtumissa. Suurin osa tapahtumista sisältyy jäsenmaksun hintaan. Maksullisten tapahtumien hinnat löydät kotisivuiltamme: www.helsinginyrittajat.fi.

JOULUKUU 1.12. Work & Life Café: Esimiehiä ja alaisia HY

11.5.

11.5. Yritystä Stadiin! –seminaari Yritystä Stadiin! –tapahtuma tunnetaan yrittäjille ja

2.12. Ota yritysblogista tehot irti (webinaari) SY

yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatusta laadukkaasta ohjelmasta ja inspiroivista

5.12. Itsenäisyysjuhla HY

yrittäjätarinoista. Pysy kuu-

9.12. Kriisiviestintä - kun lanta on

lolla - ohjelma julkaistaan keväällä 2017.

lentänyt propelliin (webinaari) SY

14.12. Joulupuuro Y-tilassa HY

TAMMIKUU

MAALISKUU 8.3. Huippupomo SY

18.1. Veroperusteet ja ennakkoperintä 2017 (webinaari) SY

26.1. Talous- ja veroseminaari HY

HELMIKUU 16.2. Pienyrityksen talousjohtaminen SY

25.2. MM-kisat 2017: Yrittäjien talvikarnevaali SY

LISÄÄ ON LUVASSA VUODELLE 2017:

HUHTIKUU 25.4. Paikallisyhdistysten kevätkokoukset HY

12.–13.5.

TOUKOKUU

12. –13.5. Get Together

11.5. Yritystä Stadiin! -seminaari HY

nen valtakunnallinen Nuorten Yrittäji-

12.–13.5. Get Together 2017 SY

tään Tampereella toukokuussa 2017.

Matkakohteena Manse! Kaksipäiväien verkostoitumistapahtuma järjeste-

ja veroseminaari 27.1. TalousVerotusmenettelyihin on tulossa muutoksia vuoden alussa. Asiantuntijamme kertovat, mitä yrittäjän olisi hyvä tietää tulevista muutoksista.

Ensi vuonna tarjoamme monipuolisesti koulutuksia ja tapahtumia, mm. nuorten yrittäjien after workit, uusien jäsenten tilaisuudet, Digiopiston tapahtumat ja hyvinvointikoulutukset. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tapahtumakalenterin löydät aina ajantasaisena kotisivuiltamme:

WWW.HELSINGINYRITTAJAT.FI Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 15

15

21.11.2016 9.07


4_jutut.indd 16

21.11.2016 9.07


TEKSTI I ILONA SAVITIE KUVAT I JAANA TIHTONEN

YRITYSKAUPPOJA SUOMESSA JA KATSE ULKOMAILLE Mitä tehdä, kun aja­tuksissa on menestyvä yritys, mutta kaikkea ei haluaisi aloittaa ihan tyhjästä? Silloin voi laatia budjetin ja ostaa valmiin firman. Niin syntyi Markku Raitasen luotsaama IDcontrol.

K

ulunvalvontaan ja RFID-päätelaitteisiin

kehittämisen tuloksena Raitasella on

erikoistuneen ID-

yritys, joka pohjaa vahvasti paikallisuu-

control Oy:n toimi-

teen ja suomalaisuuteen, mutta tähyää

tusjohtaja Markku

myös yhä laajemmas ulkomaille.

Raitanen istuu koko-

Raitasen ostamassa yrityksessä bis-

ustilan pöydän taka-

nestä tehtiin muovikorteilla: valmistet-

na, katsoo suoraan

tiin kanta-asiakaskortteja, bonuskort-

silmiin ja puhuu pitkiä lauseita yritys-

teja, vip-kortteja ja tarjottiin korttien

kaupoista ja tuotekehityksestä.

yksilöintiä.

Vuodesta 2009 yrittäjänä toiminut

4_jutut.indd 17

Nyt ahkeran tuotekehittelyn ja tiimin

– Laiskana miehenä olin päättänyt

Raitanen tietää, miten omistajanvaih-

ostaa valmiin yrityksen, ja yhdestä yri-

dos viedään menestyksekkäästi maa-

tyksestä olin hieronut jo kauppojakin.

liin. Lyhyessä ajassa hän on ostanut

Se kauppa ei toteutunut, mutta sitten

yrityksen, myynyt siitä puolet pois, sa-

löysin tämän yrityksen. Pääsiäisenä

maan aikaan kehittänyt uutta liiketoi-

päätin, mitä olen valmis yrityksen liike-

mintaa sekä luonut vientiä uusin koh-

toiminnasta maksamaan, ja lokakuussa

demaihin.

tehtiin kaupat, Raitanen kertaa.

21.11.2016 9.08


TEE PÄÄTÖS, OLETKO VALMIS TODELLA LUOPUMAAN YRITYKSESTÄSI; TUNTEET KANNATTAA PITÄÄ POISSA. Perinteiset magneettiraitakortit olivat yrityksen ykköstuote. Muovikorttien ja lisävarusteiden lisäksi ulos myytiin muovikorttitulostimia, ja muovikorteille hankittiin jopa Avainlippu-tunnus. – Aika pian kävi selväksi, että Avainlipulla ei ollut ostajille merkitystä. Vaikka yhden kortin hinnassa se tarkoitti vain noin 1–2 senttiä, edes suomalaiset ammattiliitot eivät olleet valmiita sitä maksamaan. Nykyisin emme ole hankkineet Avainlippu-tunnusta uudelle tuotteellemme. Meille riittää, että voimme sanoa sen olevan kotimainen.

Muovikortista radiotunnisteisiin Yrityksessä oli jo olemassa hieman kokemusta RFID-tekniikasta (Radio Frequency Identification, radiotaajuudella toimiva etätunnistaminen). Kun kyselyjä RFID:n hyödyntämisestä kulunvalvontajärjestelmissä alkoi tulla enemmän, etätunnistus sai yrityksen täyden huomion. Jo olemassa oleva muovikorttibisnes mahdollisti uuden tuotteen, uusien palvelujen ja oman koodauksen kehittämisen nykymuotoonsa. – Se perusliiketoiminta on toiminut kantorakettina kaikessa toiminnassa. Sillä päästiin ulkoavaruuteen, jossa nyt mennään tällä nykyisellä kapselilla eteenpäin, Raitanen kuvailee. – Olisimme tehneet korttibisnekselläkin ihan hyvin tulosta, mutta se tulos hassattiin tuotekehitykseen. Vuonna 2014 lähdimme tekemään ihan omaa kulunvalvontatuotetta, Digiovi-palvelua. Se on 18

4_jutut.indd 18

Yritystä Stadiin 4 I 2016

21.11.2016 9.08


pk-yrityksille suunnattu kulunvalvontajär-

sorin hyvän ohjeen, että on parempi olla

jestelmä jossa hyödynnetään RFID:tä, ja

pieni siivu isosta pizzasta kuin iso siivu

jonka ohjelmiston ja päätelaitteen olemme

pienestä pizzasta. Jos ei tavoittele Afrikas-

kehittäneet kokonaan itse.

sa kuin 2 prosentin markkinaa, se on kui-

Tähän mennessä Raitanen oli jo istunut pitkät tovit organisaatiokaavioiden äärellä ja

tenkin ihan älyttömän paljon.

miettinyt, mikä olisi yritykselle oikea, uusi

Tutki taustat huolella

suunta. Hänen mielestään organisaatio ei

Muille yrityskauppoja suunnitteleville Rai-

tukenut sitä, mihin suuntaan hän halusi yri-

tasella on takataskussa paljon käytännön

tyksen kulkevan. Organisaatiokaaviot piirret-

vinkkejä.

tiin uusiksi ja liiketoiminta jaettiin kahteen

– Tee päätös, oletko valmis todella luo-

eri kustannuspaikkaan. Niistä toinen, vanha

pumaan yrityksestäsi; tunteet kannattaa

muovikorttibisnes, sai lopulta siirtyä koko-

pitää poissa niin ostaessa kuin myydes-

naisuudessaan toiselle omistajalle.

sä. Panosta eläkkeeseen muutenkin kuin

– Aktiivisia myyntiaikeita meillä ei ol-

laakin, tutki taustat huolella: onko tulossa

sa jo pidemmän aikaa. Muovikorttibisnes

isoja reklamaatioita, lomapalkkamiinoja,

näytti hiipumisen merkkejä, ja meillä olisi

onko huonoja leasingsopimuksia joista ei

joka tapauksessa ollut tarve isompiin lai-

pääsekään helposti eroon. Teetä juridinen

teinvestointeihin lähivuosina. Oli hyvä aika

Due diligence -raportti - tarvittaessa myös

myydä tuotanto pois, kun mietimme kan-

ympäristön ja kiinteistön osalta, jos olet

nattaako laskevaan markkinaan investoi-

ostamassa tuotantoalueita tai tiloja. Avain-

da, Raitanen arvioi.

työntekijät on hyvä haastatella etukäteen, vaikuttaa kaupan arvoon tai jopa kaupasta luopumiseen. Myös hyvät pankkisuhteet

nen ja globaali. Tuotekehitys tehdään ta-

on hyvä olla, kun olet ostamassa yritystä,

lon sisällä, omaa Digiovi-tuotetta myy-

Raitanen luettelee.

ja asennuspartneriverkostossa käytetään

Lyhyempi työmatka kuin Uralille

paikallisia toimijoita. Tukitoimintoja on

Euroopassa, Venäjällä ja IVY-maissa kan-

jonkin verran teetetty paikallisella työkes-

nuksensa hankkinut Markku Raitanen tie-

kuksella.

tää talouden kiemurat: sähköinsinöö-

Raitaselle on tärkeää, että yritys on suo-

konsulttiyritykseen kulkenut Raitanen on

messa.

tottunut työskentelemään ulkomailla, erilaisissa kauppaympäristöissä. Viimeisin työ

maailmaa pois. IDcontrolin myynnistä 80

oli itävaltalaisen perheyhtiön Suomen toi-

prosenttia tulee tällä hetkellä kotimaasta ja

mitusjohtajana. Raitanen rakensi yhtiölle

20 prosenttia ulkomailta, mutta muutaman

myynti- ja partneriverkoston entisen Neu-

vuoden päästä osuudet tulevat Raitasen

vostoliiton alueelle – kunnes tuntui siltä,

arvion mukaan olemaan päinvastoin. Koh-

että olisi aika siirtyä taas uusiin haasteisiin.

demaita on nyt noin 20. Listalla ovat muun muassa Ghana, Etelä-Afrikka ja Nigeria. – Afrikka on monelle pelote, mutta meil-

– Konsulttiaikoina matkustin noin 200 päivää vuodessa, Itävallan aikoina toimin Suomesta käsin, mutta matkapäiviä kertyi

lä menee siellä ihan hyvin. Ghana on esi-

noin 100. Työajastani meni vajaa puolet

merkiksi helpompi kuin Venäjä: siellä kaik-

Venäjällä, loput Suomessa ja Keski-Euroo-

ki puhuvat englantia ja lämpötila on aina

passa. Nyt on ihan mukavaa olla Suomes-

plus 30. Eikä siellä ole talvella sellaista

sa, kun työmatka Krunikasta toimistolle

tiesuolaa, että kengät menevät vuodessa

taittuu nopeasti junalla. Ajattelin ensin ot-

pilalle, Raitanen hymyilee.

taa ihan pienen kivijalkatoimiston Kruni-

Afrikka on IDcontrol Oy:n keskeistä

kasta, jolloin töihin olisi päässyt kävellen,

markkina-aluetta, ja yritys tekee Afrikkaan

mutta yhteistyökumppaneille tämä paikka

monen alan kauppaa.

on helpompi, Raitanen toteaa toimitiloista

– Muistan opiskeluajoiltani erään profes-

2.

Tee itsestäsi mahdollisimman tarpeeton tai rakenna päivitetystä liiketoimintasuunnitelmasta "käsikirja", johon kirjaat mitä teet ja mihin suuntaan menet. Liiketoimintasuunnitelma on hyvä työkalu myös kokeneemmille yrittäjille omien toimintatapojen arviointiin ja yrityksen kehittämiseen.

3.

Aseta hinta realistiseksi. Mitä itse olisit valmis maksamaan samanlaisesta liiketoiminnasta? Ostaja ei halua maksaa tunnearvosta vaan tuloksentekomahdollisuudesta.

4.

Käytä asiantuntijaa mikäli et ole täysin varma siitä mitä teet. Netistä etsitty pohja ei aina ole se paras mahdollinen vaihtoehto dokumentaatiolle.

5.

Etsi ostajaa myös lähipiiristä: potentiaalinen ostaja voi olla nykyinen toimittaja, asiakas, työntekijä, kollega tai joku muu lähipiirin henkilö.

6.

Ole liikkeellä riittävän aikaisin. Kiireessä myydystä firmasta saa aina huonomman hinnan kuin jos on aikaa etsiä ostajaa kaikessa rauhassa.

ritaustalta kauppatieteen opintoihin ja

malainen ja omat tuotteet tehdään SuoPaikallisuus ei kuitenkaan sulje muuta

Kannattava firma menee aina paremmin kaupaksi kuin kannattamaton.

koska heiltä saattaa tulla uutta tietoa, joka

IDcontrol on samaan aikaan paikalli-

dään erityisesti suomalaisille pk-yrityksille

1.

yrityksen myynnillä. Jos ostat koko puu-

lut, mutta ostajalla oli ostopöksyt jalas-

Paikallisesti ja globaalisti

6 vinkkiä omistajanvaihdoksiin

Airside Centerissä, lentokentän kupeessa.

Vinkkien antaja Tuure Toivola on pitkän linjan yrittäjä ja yritysvälittäjä Suomen Yrityskaupat Oy:ssä. Henkilökohtainen kokemus yritystoiminnasta ja omalla rahalla tehdyistä yrityskaupoista antaa hyvän näkökulman yrittäjän tilanteeseen. Suomen Yrityskaupat on markkinajohtaja pienten ja keskisuurten yritysten välityksessä Suomessa. Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 19

19

21.11.2016 9.08


Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.

4_jutut.indd 20

21.11.2016 9.08


Yrittäjiä tarvitaan kuntavaikuttamiseen

S

uomalaisten kaupunkien ja kunti-

Kuntien tärkein tulolähde on kunnallis-

en valtuustojen luottamusmiehis-

vero, jota varten tarvitaan työpaikkoja ja

tä on yrittäjiä tällä hetkellä keski-

veronmaksajia. Mitä paremmin asiat kun-

määrin noin 20 prosenttia.

nassa hoidetaan, sitä suuremmalla toden-

– Enemmänkin voisi olla, toteaa elin-

keinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä. Yrittäjien määrä kuntapäättäjissä vaihte-

näköisyydellä kunta kiinnostaa myös potentiaalisia uusia yrityksiä ja asukkaita. – Kaikki mitä näistä asioista päätetään, vaikuttaa yrittäjyyden toimintaedellytyk-

lee paljon, parhaimmillaan yrittäjien osuus

siin. On kaikkien etu, että asiat hoidetaan

kuntapäättäjistä on jopa 60 prosenttia.

tehokkaasti ja alueen elinvoimaa lisäävästi.

Kallama muistuttaa nyt olevan oikea

Kallama muistuttaa kuntien tekemil-

hetki harkita ehdokkuutta. Mukaan tar-

lä hankinnoilla olevan myös elinkeinopo-

vitaan sekä yrittäjiä että yrittäjämäisen

liittista merkitystä. Kunnat ostavat paljon

asenteen omaksuneita ihmisiä.

erilaisia tavaroita ja palveluita, ja yrittäjiä

Sote-uudistuksen myötä kunnan rooli muuttuu, kun palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuu kunnilta. Soten osuus on ollut kunnissa noin puo-

JARKKO ÖVERSTI, TOSIKUVA OY

Ensi vuoden huhtikuussa käytävien kuntavaalien ehdokashaku on käynnissä. Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli on muuttumassa, mikä tuo uusia mahdollisuuksia ja korostaa yrittäjyyden merkitystä.

tarvitaan muistuttamaan kuntia pienhankintojen tärkeydestä.

Yrittäjä on hyvä päättäjä

Soten tuoma muutos kuntien päätöksentekoon on iso mahdollisuus, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama muistuttaa. Uusien valtuustojen tärkeimpiä tehtäviä on kaupunkien pitäminen elinvoimaisina. Yrittäjyyden edistämisellä on tässä iso merkitys.

let budjetista, ja moni päättäjä saattaa

Yrittäjätausta antaa Susanna Kallaman

luulla kuntien merkityksen jatkossa vähe-

mielestä hyvän pohjan yhteisten asioiden

nevän. Ehdokkuus ei ehkä enää motivoi

hoitoon. Yrittäjänä ja kunnanvaltuutettu-

entiseen tapaan.

na itsekin toiminut Kallama toteaa yrittä-

hin voi vaikuttaa muuallakin kuin valtuus-

jillä olevan juuri sellaista liiketoiminnallis-

tossa. Ehdokkaana oleminen mahdollistaa

pää olla mukana vaikuttamassa. Soten

ta osaamista, jota kuntapäättäjän työssä

jo pääsyn lautakuntiin, joissa valtuustoihin

poistuminen kunnilta vapauttaa paljon

tarvitaan.

tulevat asiat valmistellaan.

– Päinvastoin, nyt on entistä tärkeäm-

energiaa ja henkistä pääomaa. Sote-asioihin on liittynyt paljon sellaisia lakisää-

– On osattava katsoa kokonaisuuksia ja ymmärrettävä talouden realiteetit.

teisiä tehtäviä, joihin kuntatasolla ei ole

Toisaalta työskentely valtuustoissa ja

voitu vaikuttaa ja valta päätöksenteossa

lautakunnissa antaa myös paljon ja avaa

on ollut pieni.

uusia näkökulmia sekä yhteiskuntaan että

– Nyt vapautuu aikaa sellaisiin tehtäviin, joilla on oikeasti merkitystä kuntalaisille, Kallama korostaa.

Elinvoimaa edistämään Uusien valtuustojen tärkeimpänä tehtä-

yhteiseen päätöksentekoon.

Kallama muistuttaa, että yhteisiin asioi-

Hän rohkaisee kaikkia vähänkin ehdokkuutta harkitsevia lähtemään mukaan. Tulevat muutokset tuovat paljon uutta ja mielenkiintoista kuntakenttään. – Yrittäjyyden merkitys nähdään aiempaa selvemmin. Vaikka kuilu yrittäjän ar-

– On hyödyllistä keskustella erilaisten ja

keen on vielä olemassa, niin paljon ollaan

eritaustaisten ihmisten kanssa, kuunnella

menty jo eteenpäin. Entistä enemmän nyt

eri näkökantoja ja muodostaa niistä johto-

kaivataan yrittäjiä mukaan päätöksente-

päätöksiä, Kallama mainitsee.

koon, Susanna Kallama kannustaa.

Monia yrittäjiä mietityttää ajankäyttö: Lisätietoja: www.yrittajat.fi/kuntavaalit

vänä Susanna Kallama näkee asukkaiden

mistä löytää aikaa oman yrityksen pyörit-

hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistä-

tämisen lisäksi vielä luottamustoimillekin?

misen. Nämä asiat linkittyvät hyvin lähei-

Asia riippuu pitkälti siitä, minkälaisiin teh-

Jäsenyrittäjä, oletko asettumassa

sesti yhteen.

täviin ryhtyy ja mihin haluaa keskittyä.

ehdokkaaksi kuntavaaleissa? Ota yhteyttä

Elinvoimaan vaikuttavat muun muassa

– Kannattaa myös miettiä panos-tuotos

Helsingin Yrittäjiin (tiedotus.helsinki@

alueen infra, kaavoitus, asuntopolitiikka ja

–suhdetta. Luottamustehtävät antavat sel-

yrittajat.fi) – esittelemme jäsenehdok-

jopa päivähoitotilanne.

laista, josta voi olla hyötyä omassa työssä.

kaamme sähköisissä kanavissamme. Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 21

21

21.11.2016 9.08


4_jutut.indd 22

21.11.2016 9.08


TEKSTI I ILONA SAVITIE KUVAT I JAANA TIHTONEN

Kansanedustaja hyötyy keskusteluista tutun yrittäjän kanssa Pienyrittäjän sosiaaliturva, itsensätyöllistäjän asema ja äitiyden kustannukset puhuttavat, kun yrittäjä ja kansanedustaja kohtaavat. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja nimikkoyrittäjä Jaana Mertama tapasivat tällä kertaa Pikkuparlamentissa.

4_jutut.indd 23

21.11.2016 9.08


Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on juuri pa-

sen, sosiaaliturvasta huolehtiminen jää

Näin toimeksiantajan ei tarvitse huoleh-

lannut työmatkalta Taiwanista, ja istuu nyt

omalle vastuulle. Siihen molemmat toivo-

tia työntekijän sosiaalimaksuista. Har-

hetken aikaa Pikkuparlamentissa tutun

vat muutosta.

voin kuitenkaan pienyrittäjä voi laskuttaa

yrittäjän, sisustussuunnittelija Jaana Mer-

– Mikro- ja pk-yrittäjien sosiaaliturva on

kaikkia lakisääteisiä sosiaalikuluja työn

taman kanssa. Keskustelu lipuu pian yrit-

tullut poliittiseen keskusteluun vasta vii-

ostajalta palkkion päälle, ja yrittäjän tulot

täjyysasioihin – näissä merkeissä naiset

me vuosina, eikä siinä ole juuri tapahtunut

todellisuudessa jäävät alhaisiksi, Merta-

ovat myös tutustuneet.

edistystä. Ylipäätään teema tuntuu kiin-

ma miettii.

Tapaamisen syynä on Suomen Yrittäjien luoma nimikkoyrittäjä-konsepti. Tällä vaa-

nostavan hyvin harvoja kansanedustajia, Alanko-Kahiluoto harmittelee.

– Positiivista on, että istuva hallitus on ainakin luvannut parantaa itsensätyöllis-

likaudella jokaiselle kansanedustajalle ni-

– Se on sääli, sillä itsensätyöllistäjät

täjien työttömyysturvan ennustettavuutta.

mettiin omasta vaalipiiristä nimikkoyrittä-

ovat nopeimmin kasvava työtä tekevien

Valitettavasti kuitenkaan merkittäviä muu-

jä. Näin välitetään tietoa yrittäjyydestä ja

joukko. Työpaikat löytyvät yhä harvemmin

toksia yrittäjän asemaan ei ole tehty, Alan-

yrittäjän arjesta suoraan päättäjille.

ilmoitustauluilta ja ovat pysyviä. Siihen pi-

ko-Kahiluoto sanoo.

– Nimikkoyrittäjä-pari on erinomainen

täisi varautua päivittämällä lainsäädäntö

idea! Itse olen hyötynyt yrittäjäkummini asi-

niin, että se tunnistaa myös itsensä työl-

antuntemuksesta paljon, ja uskon että he-

listämisen.

Työttömyyden varalle Mertama on itse varautunut, varmuuden vuoksi. – Kuulun itse myös SYT-työttömyyskas-

delmällinen yhteistyö voi jatkua pitkäänkin.

Jaana Mertama on toiminut yrittäjänä

Olen valmistellut eduskuntaryhmäni kanssa

12 vuotta, mutta kokee huolta erityisesti

työttömyysturvaa. Se on hyvä asia, mutta

avauksia, joihin keskustelut Jaanan kanssa

aloittavan yrittäjän asemasta.

tuen saaminen on tehty todella hankalak-

ovat vaikuttaneet, Alanko-Kahiluoto kertoo.

Sosiaaliturvassa vielä tekemistä Kun työllistää itsensä ja perustaa yrityk24

4_jutut.indd 24

– Nykyinen trendi on, että perusta oma yritys. Yritykset työllistävät monilla aloil-

saan. Voisin siis hakea ansiosidonnaista

si, Mertama sanoo. – Olisi hyvä, jos olisi mahdollisuus ilmoit­

la mieluummin henkilöitä, jotka laskutta-

taa töiden vähentymisestä ilman, että yri-

vat puolestaan oman yrityksensä kautta.

tystä tarvitsee lopettaa. Jos työtilanne

Yritystä Stadiin 4 I 2016

21.11.2016 9.08


paranee, voisi ottaa taas töitä vastaan ja maksaa uudelleen YEL- ja muut maksut.

Tekijänoikeudet ja lainauskorvaukset

sitä seuraavat kolme arkipäivää. – Jos sairastut vaikka perjantaina, harvoin flunssa kestää yli viikkoa. Ja jos kestää, voit hakea vain yhden päivän sairauspäiväkorvausta Kelasta! Olen itse ollut

Kirjallisuuden, tutkimuksen ja taiteen teki-

onneksi harvoin sairaana. Sen sijaan työn-

jöiden sosiaaliturvassa kirjallisuuden tut-

tekijä on oikeutettu sairausajan täyteen

kija ja opettaja Outi Alanko-Kahiluoto nä-

palkkaan 10 ensimmäiseltä sairauspäiväl-

kee parannettavaa, vaikka pientä kehitystä

tä. Tässä on epäkohta. Miksi yrittäjä, ihmi-

näkyykin.

nen hänkin, ei voi sairastaa?

– Olin säätämässä apurahansaajien sosen jälkeen ei tutkijoiden ja taiteilijoiden

Äitiyden kustannukset puhuttavat

sosiaaliturvassa valitettavasti ole saatu

Hallituksen suunnittelema 2 500 euron

muita edistysaskeleita. Pikemminkin työt-

kertakorvaus työnantajalle perhevapaista

tömyysturvan ongelmat tuntuvat lisään-

koituvien kustannusten tasaamiseksi he-

tyneen. Edistysaskel on, että hyvitysmak-

rättää mielipiteitä.

siaaliturvalakia toissa vaalikaudella, mutta

su maksetaan nyt valtion budjetista ja sen

– Nyt kun tuollainen uudistus tehdään,

tasoa saatiin merkittävästi nostettua. Sa-

on varmaa, että sen jälkeen mitään muu-

moin kirjailijoiden ja tutkijoiden lainaus-

ta ei tehdä pitkiin aikoihin. Se on todella

korvausten taso on noussut, hän listaa.

sääli, Alanko-Kahiluoto sanoo.

– Myös YouTuben ja Teoston 2013 solmi-

kata työntekijöitä, koska kulut lasten saa-

sien suhteen hyvä askel. Vaikka korvauk-

misesta eivät jakaudu tasaisesti. En ym-

set ovat minimaalisia, on netti vähitellen

märrä, miten modernissa yhteiskunnassa

muuttamassa villistä lännestä sopimus-

tämä on edes mahdollista. Nykykäytän-

ten piiriin – ja se on tekijöiden etu pitkällä

tö rajoittaa nuorten naisten työllistymis-

jänteellä.

tä pysyviin työpaikkoihin, Jaana Mertama ihmettelee. Alanko-Kahiluoto arvioi, että tällä halli-

Suunnitellusta 5 prosentin verohelpotuk-

tuskaudella suurempia muutoksia ei ole

sesta yksityisille elinkeinonharjoittajille

luvassa, mutta lupailee seuraavan halli-

sekä Mertama että Alanko-Kahiluoto ovat

tuksen ottavan aiheen taas pöydälle.

iloisia. – Viiden prosentin verohuojennus sekä

– Hallituspuolueita yhdistää konservatiivinen käsitys siitä, että hoivavastuun

mahdollisuus maksaa arvonlisävero vas-

kasautuminen voittopuolisesti äideille oli-

ta, kun asiakas on maksanut laskun,

si yksinomaan perheiden valinta. Vinou-

ovat merkittävimpiä viimeaikaisia paran-

ma johtuu myös rakenteista, joita yhteis-

nuksia. Viime hallituskaudella tehty pää-

kunta tukee verovaroin. Nämä rakenteet

tös kansallisesta tulorekisteristä tulee

pitää uudistaa tasa-arvoon kannustavik-

parantamaan kaikkien, mutta erityises-

si ja sitä edistäviksi, Alanko-Kahiluoto

ti epäsäännöllisten tulovirtojen varassa

miettii.

olevien yrittäjien asemaa, Alako-Kahiluoto summaa. Jaana Mertama on tyytyväinen, että

– Perhevapaajärjestelmä pitäisi uudistaa kokonaisuutena niin, että uudistus

Jaana Mertama • sisustussuunnittelija • Sisustussuunnittelu Valoisa Arki -yritys toiminut vuodesta 2005 • Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen • on mukana myös MTV3:n Pientä Pintaremonttia -ohjelmassa suunnittelijana • asuu Kumpulassa

kattaisi myös kotihoidontuen. Sitä tulee

yrittäjäjärjestön ajamia parannuksia toteu-

kehittää nivomalla se kiinteämmin osak-

tetaan. Hänellä on muitakin toiveita alv-

si joustavampaa perhevapaajärjestelmää.

maksuihin liittyen.

Perhevapaiden ohella on jaettava niistä

– Arvonlisäveron alarajaa tulisi nostaa

aiheutuneet kustannukset tasaisemmin

50 000 euroon. Alarajaan tulisi myös teh-

kaikkien työnantajien ja työntekijöiden

dä säännöllinen indeksitarkastus, Merta-

kesken. Lasten hoitaminen pitkään koto-

ma esittää.

na kotihoidontuella voi olla köyhyys- tai

Myös YEL-vakuutetun sairauspäivärahan

• kolmannen kauden kansanedustaja • eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vihr.) • Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005 • filosofian tohtori, kirjallisuuden opettaja ja tutkija • asuu Herttoniemessä

– Usein kuulee, miten ei uskalleta pal-

ma lisensiointisopimus oli tekijänoikeuk-

Verohuojennus on hyvä alku

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)

työllisyysloukku. Suurin köyhyysriskiä

omavastuu mietityttää Jaana Mertamaa.

lisäävä tekijä se on äideille, joilla ei ole

Omavastuuaika on sairastumispäivä ja

työpaikkaa, johon palata. Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 25

25

21.11.2016 9.08


KUVA: HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI / KIMMO BRAND

Helsingin kaupunki

TEKSTI I TIINA TORPPA

Kivijalkayrittäjien Jätkäsaari

A

sukasmäärä kasvaa. Länsisata-

mistokokonaisuus on 19 000 neliömetriä.

ma pyörii vilkkaana. Tulee lisää

– Jätkäsaaren toimisto- tai liiketiloista

hotelleja, asuntoja ja liiketilo-

kiinnostuneen kannattaa olla nyt liikkeellä

ja. Jätkäsaaren kasvu tuo lisää

ja ottaa yhteyttä rakennuttajiin, sillä tila-

mahdollisuuksia yrittäjille.

ratkaisut, esimerkiksi ravintolan mahdol-

Noin 90 prosenttia nykyisistä liiketilois-

listava talotekniikka, suunnitellaan paljon

ta Jätkäsaaressa on jo vuokrattu, ja uusia

ennen rakennuksen valmistumista, Mead

liiketiloja valmistuu koko ajan. Kerrostalo-

sanoo.

jen kivijalkatilaa on tähän mennessä noin la tai rakenteilla on liki 7 000 kerrosneliö-

Tämän päivän ja huomisen palveluja

metriä lisää.

Jätkäsaaren työpaikat ja valmiit asun-

6 000 kerrosneliömetriä, ja suunnitteil-

– Osa Välimerenkadulle ja Atlantinkadul-

not tarkoittavat asiakkaita jo nyt. Lisäk-

le tulevista tiloista tulee sopimaan ravin-

si satama tuo ja vie päivittäin keskimää-

toloille, projekti-insinööri Katharina Mead

rin 17 000 ihmistä. Asukkaat hyötyvät, kun

Helsingin kaupunginkansliasta sanoo.

muualta tulleet käyttävät palveluja ja ne

Kivijalkatilojen lisäksi Jätkäsaareen rakennetaan lisää toimistotiloja. Meadilla on

Tänä vuonna Helsingin kaupunki kysyi jätkäsaarelaisilta, mitä palveluja he toivoi-

kiinnostaa.

sivat alueelle. Asukkaat mainitsivat: leipo-

– Esimerkiksi yritys, joka haluaa olla niin

Ville ja Pia Hämäläinen aloittivat K-Market Jätkäsaaren kauppiaina vuonna 2012. Aluksi työntekijöitä oli Hämäläisen ja hänen vaimonsa Pia Hämäläisen lisäksi 6, nyt 12.

pysyvät kannattavina.

ajatuksia, minkälaisia firmoja tilat voivat

lähellä Tallinnaa kuin mahdollista, mut-

KUVA: ANTTI PULKKINEN

Jätkäsaaren vetovoima ja lähipalvelut lisääntyvät koko ajan

hivuosina Jätkäsaareen on tulossa lisää päivittäistavarakaupan palveluja.

mo, konditoria, olutravintola, etnisiä ravin-

Koko tekstin voi lukea Uuttahelsinkiä

toloita ja muita ihmisläheisiä palveluja.

–sivuilta, www.uuttahelsinkia.fi.

tei Virossa. Tai työntekijät tahtovat kulkea

Toiveista monet voivat toteutua. Tu-

työmatkat julkisilla kulkuvälineillä, ja tie-

leehan Jätkäsaareen kaikkiaan Kampin

Jätkäsaareen tulevia liiketiloja voi seurata:

tysti on monia muitakin, joille Jätkäsaari

kauppakeskuksen verran liiketiloja, noin

www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama/

sopii, hän sanoo.

45 000–50 000 neliömetriä, kun alue on

toimitilat

Juuri nyt rakennetaan kokonaista puukorttelia, Wood Cityä. Sinne tulevat asun-

valmis. – Jätkäsaaressa ajatus on, että vaate-

not valmistuvat tontin länsipuolelle vuoden

kauppoja lukuun ottamatta asukas saa

2017 lopussa. Toimistotilat, hotelli, ravinto-

kaikki palvelut lähikortteleista, projekti-

la- ja kahvilapalvelut valmistuvat myöhem-

päällikkö Matti Kaijansinkko Helsingin

min. Pelkästään Wood Cityn hotelli- ja toi-

kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Lä-

26

4_jutut.indd 26

Tarvitsetko tietoa yrittämisestä Helsingissä? Tutustu www.hel.fi/ yritystenhelsinki.

Yritystä Stadiin 4 I 2016

21.11.2016 9.08


Kolumni

TEKSTI I VIRVE KUUTAR KUVA I TOMMI TORPPA

KIMPASSA ON KLIFFEMPAA

I

sos lafkas on siit hyvä olla duu-

byroon snyglat ihan kelle vaan, ku il-

teet ja palvelut. Kimpassa snadit voi

nissa, ett ku ei ite snaijaa jotain,

mottautuu steedaajaks? Voiks niihin

kans blisaa bulimpii juttui.

ni voi froogaa muilta. Sitä voi

luottaa? Sitä skagaa snadimmin, jos

skulaa IT-tukeen tai talousosas-

hittaa firman, jonka joku frendi tsen-

listi hyötyyki, ni miks me ei kaik-

tolle tai vaik dallaa pomon luo ja toi-

naa ja voi suositella. Mut mistä niit

ki sit olla yhtä bulii, glaiduu fämilii?

voo, ett niist joku bonjaa asian pa-

sit repii?

Onkohan härmäläiset tottunu tuleen

remmin. Snadis firmas ei oo varaa

Meil on kaikilla – tai ainaki kai-

toimeen liikaa omillansa? Naapurii

bungaa joka alan osaajalle. Yrittäjä

kil pitäis olla – erilaisii jengei, mihin

tsiigataan vaan sen verran, ett onks

duunaa ite, vaikkei niin hyvin snaijais-

me kuulutaan. Modernisti bamlataan

sil jotain bulimmin ja paremmin ku

kaan. Ja jos käy skeida tsägä, ni pie-

verkostoista. Ku yrittäjä treffaa mui-

meillä, ett tarttis ruveta ite tsemp-

leen menee. Tai ainaki menee bulisti

ta yrittäjiä järjestöis, kertseis, klubeis

paamaan. Vai skagataanks me, ett

aikaa, minkä vois käyttää paremmin-

tai vaik kuntosalil, ni usein bamlataan

jos avautuu liikaa toiselle yrittäjälle,

kin - duunaamalla sitä, minkä var-

kans siitä, mitä jokainen duunaa. Ja

ni se snutaa hyvät idikset? Voi olla

masti osaa. Turha sliibaa, ett aika ei

ku tsennaa tyypin, on paljon iisim-

ett käy niinki. Mut se ei skulaa joka

riitä mihinkään eikä ikinä ehdi relaan.

pää luottaa siihen ja slumppaa sen

skagaa. Yrittäjä ottaa riskei jo muu-

palveluita.

tenki, ni kandee tsekkaa sekin mahis,

Jos yrittäjä ei ite osaa, ni ekaks se ehkä funtsii, olisko joku frendi, jolle

Stadiinkin on födannu paljon mes-

ett alkaa skulaa kimpassa. Vaik tekiski duunii firmassaan

liksaks riittää, ett vie sen skruudaan

toi, mis samantyyppiset yritykset

tai bisselle. Sit jossain muussa voi

vuokraa kimpassa toimitiloi. Monta

yksin, ni ei sitä tartte olla yksinäi-

ite jeesaa frendii. Mut ei frenditkään

snadii nyrkkipajaa kimpassa on pa-

nen. Ihan niinku vapaa-ajalla tsögaa

kaikkee osaa. Ja jos niit liikaa käyt-

rempi ku jokainen omillaan ympäri

hyvien frendien seuraa, ni duuneis-

tää eikä bungaa mitään, ne lakkaa

Stadii. Siinä säästää fyffee ja parhaas

saki voi tsögaa jengii, jonka kans on

olemasta frendei. Sitä riskii ei kande

tapaukses voi muiden kans bytskaa

glaiduu suunnitella jotain nyyaa, to-

ottaa.

ajatuksii ja saada nyyii idiksii omiin

teuttaa proggiksii, funtsaa muuten

duuneihinsa.

vaan yrittäjän elämää. Kimpassa on

Sitku duunei alkaa olla bulimmin, yrittäjä funtsaa, pitäiskö tsögaa duu-

Bulimmassa lafkassa on ympärillä

kliffempaa. Sillon yrittäjänki elämä on laiffii.

nari. Mut jos ei oo varma, ett riittää

duunikavereita, joiden kans voi käydä

duunii ja firmassa fyrkkaa bungaa

tsufella. Saman ilon saa snadimpikin,

sille liksaa, ni alkaa skagaa. Mut sitä

ku se lähtee kimppaan muiden kans.

Kirjoittaja Virve Kuutar on

selvii snadimmil menoil, ku slumppaa

Siiinä sil on jengii, jonka kans voi

stadilainen friidu, joka on firmassaan

palveluita vaan sillon, ku niit tarttee.

tsittaa tsögessa ja bamlaa jotain klif-

15 vuotta opettanu härmäläisii

faa samalla ku divaa päivän borgat.

bonjaan sloboja. Toiseks duunikseen

Pitää siis tsekkaa firmoi, miltä voi slumppaa osaamista, niinku tilitoimistot, juristit, it-lafkat tai vaik firmat,

4_jutut.indd 27

Jos kimpas on kliffaa ja siit on bu-

Ja vaik saa niit idiksii. Yks mitä snadien firmojen kandeis

se vois opettaa landei bonjaan stadilaisii. Niitä tilauksii venatessaan

ku steedaa byroot. Mut siin tulee

salee duunaa kimpassa, on markki-

se skrivaa ja bamlaa stadilaisille,

nyya ongelma. On aika buli riski an-

nointi. Ilmotus bungaa ihan yhtä pal-

jotka bonjaa slangii.

taa firman kaikki kuitit ja tiliotteet tai

jon tai myyntibreivin sendaamisest

tietsikat, jos ei yhtään tsennaa lafkaa

tulee ihan yhtä paljon duunii, oli siin

www.mimino.fi

ennestään. Tai uskallat sä antaa sun

sit yhen, kahen tai viiden firman tuot-

www.slangibuidu.fi

21.11.2016 9.08


TEKSTI I MIKA HAAVISTO KUVITUS I JARKKO ÖVERSTI, TOSIKUVA OY JA SUOMEN YRITTÄJÄT

Onnistunut omistajanvaihdos

VARMISTAA ELINVOIMAN

Alueellista kilpailuetua ja elinvoimaa

seuraava yrittäjä jatkaisi juohevasti yri-

taisesti työpaikkoja verkostovaikutusten

tyksen kehittämistä siitä, mihin edellinen

vuoksi – näin erityisesti alueilla, jossa ei

Alueellisesti omistajanvaihdosten sujumi-

jäi, ei haaskausta tapahtuisi. Vastaavasti,

synny uutta yritystoimintaa. Toteutumaton

sella on merkitystä. Tarkastellaanpa tilan-

jos koko Suomessa omistajanvaihdokset

omistajanvaihdos haaskaa yrittäjyys- ja

netta sitten kunnan, maakunnan, Suomen

sujuisivat parhaiten maailmassa, syntyisi

asiakasosaamista sekä aineellista ja ai-

tai jopa Euroopan kannalta.

jopa globaali kilpailuetu.

neetonta omaisuutta. Asiakastarpeethan

Parhaalla tavalla hoidetuilla, onnistu-

Onnistunut omistajanvaihdos säilyttää

eivät poistu, vaikka alueellinen asiakastar-

neilla omistajanvaihdoksilla alueet voisi-

keskimäärin neljä työpaikkaa. Toteutuma-

peen tyydyttäjä, yrittäjä tai yritys markki-

vat rakentaa itselleen kilpailuedun. Kun

ton omistajanvaihdos vaarantaa moninker-

noilta poistuukin. Asiakastarpeen tyydyttää silloin joku toinen.

Suomen Yrittäjät edistää omistajanvaihdoksia Suomen Yrittäjissä on käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on omistajanvaihdosten onnistumisen varmistaminen. Hankkeen myötä on määritelty palveluprosesseja, palveluita ja eri toimijoiden rooleja. On etsitty ja kehitetty parhaita toimintatapoja ja laajennettu niiden maantieteellistä kattavuutta. Yrittäjiä on muistutettu lähestyvästä omistajanvaihdoksesta ja annettu vinkkejä valmistautumiseen. Päättäjien tietoon on tuotu omistajanvaihdos-

Ostaja ja myyjä - pidä nämä mielessä: Myyjälle • Pidä yrityksesi kokoajan myyntikunnossa • Lähde liikkeelle ajoissa • Älä yritä myydä salaa Ostajalle • Yrityskauppa on kelpo reitti yrittäjyyteen • Yrityskauppa on yrittäjälle mahdollisuus kasvuun Molemmille • Hyödyntäkää ammattilaisten osaamista

4_jutut.indd 28

21.11.2016 9.08


taulukko 1. oMistajanvaihdosten jakautuMinen taulukko 1. oMistajanvaihdosten jakautuMinen

Yhteensä Yhteensä

57 000 57 000 YritYstä YritYstä

Myynti 54 % Myynti 54 %

Muu ratkaisu 5 % Muu ratkaisu 5 %

yritysjärjestely 10 %

yritysjärjestely 10 %

sukupolvenvaihdos 32 % sukupolvenvaihdos 32 %

Yli 54 –vuotiaiden yrittäjien odottamat omistajanvaihdokset seuraavan kymmenen vuoden aikana

ten laajuus ja merkitys. Tiedotusvälineiden

Omistajanvaihdos merkitsee yritykselle

yritystään laajentavaa, ei löydy. Kuitenkin

käyttöön on tuotettu artikkeleita ja muuta

uutta alkua, usein kasvua ja aina uudistu-

vain avoimesti kaupan olevia yrityksiä voi-

materiaalia. Omistajanvaihdosteemaa on

mista. Siksi startupien rinnalle on lansee-

daan myydä ja ostaa. Toinen merkittävä

monin tavoin nostettu ylös. Hankkeessa

rattu termi ReStartup-yritykset.

yrityskaupan este lienee että, yritys ei ole

keskitytään nyt yritysmarkkinoiden kehittä-

myyntikunnossa. Myyjän, ostajan ja rahoit-

osalta. Hankkeessa panostetaan myyjien ja

Yritysmarkkinoita tulee vauhdittaa

ostajien aktivoimiseen samoin kuin asian-

Yritysmarkkinat eivät mikro- ja pk-yritysten

tuntijapalveluiden kehittämiseen. Myös

osalta toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

sähköisten markkinapaikkojen, Yrityspörs-

Yli 54-vuotiaiden yrittäjien omistajanvaihdos-

sien, alueelliseen kattavuuteen ja kehittä-

toiveista vain noin puolet toteutuu. Markki-

miseen keskitytään. Omistajanvaihdoksiin

noita tulee vauhdittaa. Tarvitaan lisää osaa-

Yrityspörssi on kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

liittyvää edunvalvontaa jatketaan ja alan

via ja innostuneita henkilöitä, jotka haluavat

Yrityspörssi on itsepalveluperiaatteella toi-

toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan.

yrittäjiksi tai aikovat laajentaa yritystoimin-

miva helppokäyttöinen kauppapaikka, jos-

taansa. Tarvitaan myös lisää hyviä, myynti-

sa ilmoituksia voivat vaivattomasti julkaista

kelpoisia yrityksiä sekä asiantuntijapalvelui-

niin ostajat, myyjät kuin alan ammattilai-

miseen erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien

Startupien rinnalle tarvitaan ReStartupeja

tajan näkemykset yrityksen arvosta eivät kohtaa. Oikea yrityksen arvo on se, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät.

ta ja rahoitusratkaisuja omistajavaihdosten

set. Yrityspörssissä voi ilmoituksen jättää

Uudet yritykset ja startupit ovat yleisen

tueksi. Lisäksi tarvitaan toimiva, tunnettu

myös nimettömänä. Ilmoitus Yrityspörssis-

keskustelun kohteena laajasti. Uusia yri-

kauppapaikka, Yrityspörssi, jossa myyjät, os-

sä ei maksa paljoa ja kohteesta voi tehdä

tyksiä, uusia innovaatioita tarvitaan, mut-

tajat ja alan ammattilaiset voivat kohdata.

kuvien ja videoiden avulla houkuttelevan.

nykyistä enemmän huomiota. Omistajan-

Omistajanvaihdosten esteitä

Kirjoittaja DI Mika Haavisto toimii Suomen

vaihdos on uutta yritystä riskittömämpi

Omistajanvaihdosten suurin este on se,

Yrittäjien Omistajavaihdoshankkeen vetä-

vaihtoehto. Tätä eivät valitettavasti kaik-

että myyjät eli yrittäjät, pyrkivät salaa-

jänä ja kannustaa kaikkia yrittäjiä tutustu-

ki yrittäjyyttä suunnittelevat tiedä tai tule

maan myyntiaikeensa ja ostajaa, eli yri-

maan Suomen Yrittäjien Yrityspörssi

ajatelleeksi.

tystoiminnan yrityskaupalla aloittavaa tai

-palveluun osoitteessa www.yritysporssi.fi.

ta omistajanvaihdoksiin tulisi kohdistaa

Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 29

29

21.11.2016 9.08


TEKSTI I RIKU HAUTAMÄKI JA KAISA VÄLIVEHMASI KUVA I JAANA TIHTONEN

Yrittäjälle apua kehittymiseen ja kasvuun

4_jutut.indd 30

21.11.2016 9.08


U

usi palvelu, toimintaympäristö tai asiakas? Kansainvälinen valloitus? Tarve tehostaa yrityksen toimintaa, investoida tai kartoittaa liiketoiminnan nykytila? Kehittämiskartoitus on sähköinen työkalu, joka auttaa

yrittäjää muodostamaan kokonaiskuvan yrityksen kehittämistarpeista. Yrittäjä voi analysoida kysymysten avulla yrityksen nykytilaa, tulevaisuuden tavoitteita, henkilöstömäärän muutoksia ja liiketoiminnallisia kehittämistarpeita. Kaikki tiedot säilyvät luottamuk-

Ulla LeppakoskiJuvonen

sellisina ja halutessaan yrittäjä voi lähettää täytetyn kartoituksen Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluiden asiantuntijoille, jotka sopivat tarvittaessa tapaamisen yrittäjän kanssa. – Tapaamisessa pyydän yrittäjää kertomaan yrityksestä. Keskustelemme tilanteesta ja kysyn tarkentavia kysymyksiä, jotta palvelutarpeet selviävät, TE-toimiston asiantuntija Päivi Mattola kertoo. Kartoitus on väylä kaikkiin julkisiin yrityspalveluihin. Käytännössä TE-toimiston asiantuntija ohjaa yrityksen oikean palvelun piiriin. Julkisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Team Finland-toimijat ELY-keskus, Tekes, Finnvera sekä Finpro ja Helsingin kaupungin NewCo Helsinki -yrityspalvelut. – Asiantuntija on yrityksen ”kasvuluotsi” ja on yrityksen rinnalla niin kauan kuin yritys haluaa, asiantuntija Markku Kuutschin ku-

TEKSTI I KAISA VÄLIVEHMAS KUVA I NIINA STOLT

Kehittämiskartoitus auttaa muutoksen tekemisessä

K

ehittämiskartoitus auttaa yrityksen nykytilan kuvaamisessa ja tulevaisuuden visioinnissa. Se selkiyttää toimintaa muutostilanteissa ja luo pohjan konkreettiselle

suunnittelulle.

vailee. Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää yrityspalveluiden muuttunutta roolia tärkeänä. – Perinteisesti TE-toimiston palvelut ovat liittyneet henkilöstön

– Kartoitus ja liiketoimintasuunnitelma täydentävät toisiaan. Minua se auttoi pääsemään takaisin yrittäjyyden kartalle ja sain askelmerkit uu-

hankintaan, mutta nyt apua on tarjolla myös kasvuun ja kehitty-

denlaiseen yrittäjyyteen, Ulla Leppäkoski-Juvonen

miseen. Huolehtimalla alueen yrityksistä edesautamme nykyisten

NailStationista kertoo.

työpaikkojen säilymistä ja uusien luomista, Ukkonen kuvailee.

Vaikuttamisverkosto jalkauttaa julkisia yrityspalveluita yrityksiin Vaikuttamisverkosto lisää TE-toimiston yrityspalveluiden tunnettuut-

Kartoituksen täyttämiseen kannattaa panostaa. Se sisältää tyypillisiä yrityksen toimintaan liittyviä osa-alueita ja niiden läpikäynti auttaa hahmottamaan toimintaa kokonaisvaltaisesti. – Täyttäminen vaati paneutumista. Jouduin et-

ta. Se on käytännöllinen toimintamalli, jonka avulla yritys voi saada

simään numeroita ja miettimään aidosti, missä

henkilökohtaisesti räätälöityä palvelua. Jokaiselle Helsingin Yrittäji-

kohtaa teen oikein ja missä väärin. Tapasin Mark-

en paikallisyhdistykselle on nimetty oma TE-toimiston asiantuntija

ku Kuutschinin TE-toimistosta ja hän auttoi minua

yhdyshenkilöksi. Asiantuntija vierailee yrittäjien kokouksissa, tekee

täyttämään konsultointihakemuksen ELY-keskuk-

yrityskäyntejä, auttaa rekrytoinneissa ja ohjaa yrityksiä kehityspo-

sen yritysten kehittämispalveluista.

lulla hyödyntäen kaikkia julkisia yrityspalveluita. Vuoden 2016 aikana laajennetussa, koko Uudenmaan alueen vaikuttamisverkostossa, ovat mukana Helsingin Yrittäjät, Espoon Yrit-

Konsultti auttoi Ullaa yritystoiminnan vahvuuksien ja heikkouksien määrittämisessä ja ratkaisukeskeisessä ajattelussa.

täjät, Vantaan Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät sekä Uudenmaan TE-

– Kävimme yhdessä läpi yritystoimintani tuote

toimiston eri toimipaikat ympäri maakuntaa. Kehittämiskartoitus

tuotteelta, hinta hinnalta. Totesimme, että hinnoit-

on tärkeä työkalu osana

teluni oli ok, mutta myyntiä pitäisi lisätä roimasti.

Vaikuttamisverkoston toimintaa. – Vaikuttamisverkosto rakennettiin ensin Hel-

Mistä liikkeelle? Kehittämiskartoitus: https://oma.yrityssuomi.fi/ yrityksen-kehittamiskartoitus

singin Yrittäjien kanssa, mutta hyvien kokemusten perusteella se laajennettiin koko Uudellemaalle, TE-toimiston yrityspalveluista vastaava palvelujohtaja Minna Helenius kertoo.

Osasin myydä, mutta en myynyt. Kuvittelin tuotteiden myyvän itse itseään. Toisaalta tiedostin, että en voi enää toimia samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Koko ajatteluni piti muuttua ja on muuttunut. Perustin verkkokaupan ja hankin lisää some-

Lisätietoja: asiantuntijat Päivi Mattola, Tuula Fonsell ja Markku Kuutschin, yritysasiakkuuskoordinaattori Riku Hautamäki (etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi)

ja digiosaamista. Opin, että koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä myönteinen muutos ja ennen kaikkea, koskaan ei saa luovuttaa. Ja apua kannattaa aina hakea, Leppäkoski-Juvonen neuvoo. Ulla Leppäkoski-Juvonen on helsinkiläinen kauneusalan yrittäjä ja Kanta-Helsingin Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen. Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 31

31

21.11.2016 9.08


TEKSTI I SUVI JOENSIVU KUVA I JAANA TIHTONEN

5 vinkkiä yritystilaisuuden järjestämiseen Tapahtuman järjestäminen tulee lähes jokaisen yrityksen eteen ennemmin tai myöhemmin. Kyseessä voi olla pikkujoulut, asiakasilta, lehdistötilaisuus tai seminaari. Jos kokemusta tapahtumien järjestämisestä ei ole, järjestelyvastuun ottaminen voi tuntua jännittävältä. Näiden nyrkkisääntöjen avulla tilaisuuden suunnittelu muuttuu pakkopullasta hauskaksi seikkailuksi. 1. Suunnittele tilaisuus huolellisesti

sa tilaisuuksissa työ- ja markkinointikus-

syrjään ja miettiä, mistä tilaisuuden osal-

tannukset. Budjetista kannattaa kertoa eri

listujat innostuvat ja pitävät.

Tiedät varmasti sanonnan hyvin suunni-

palveluntarjoajille, jotta he voivat tehdä si-

tellusta ja puoliksi tehdystä. Sama pätee

nulle parhaan mahdollisen tarjouksen.

4. Hyödynnä uusia palveluita, ammattilaisia & verkostoja Tilaisuuden järjestäjä ei ole yksin. Apuna

miksi tilaisuus järjestetään? Mikä on tilai-

3. Mieti tilaisuuden sisältö kohderyhmän ehdoilla

suuden tavoite ja mitä halutaan saavuttaa?

Varsinaisen järjestelyn voi aloittaa vaikka

velluksia, jotka helpottavat järjestelyn eri

Minkälainen kohdeyleisö? Mikä olisi paras-

ohjelmasta: halutaanko aktiviteettia, esiin-

vaiheissa aina tilan ja aktiviteetin varaami-

ta, mitä voisi tapahtua tai seurata? Vasta-

tyjää, puhujaa tai bändiä? Vai onko tarvet-

sesta kutsun lähettämiseen ja palautteen

ukset auttavat järjestäjää hahmottamaan,

ta videotykille ja fläppitaululle? Kun akti-

keräämiseen.

minkälaista tilaisuutta ollaan järjestämässä.

viteetti ja ohjelma on selvillä, voi miettiä

myös tilaisuuksiin. Hyvä tapahtumajärjestäjä pohtii ainakin seuraavia kysymyksiä:

2. Aseta realistinen budjetti

on uusia tapahtuma-alan palveluita ja so-

Jos eteen tulee isompi ongelma tai omia

puitteita. Riittävätkö omat tilat vai olisiko

rahkeita suurempi tilaisuus, voi hyvin

hyvä vuokrata? Tarjouspyyntö kannattaa

kääntyä tapahtumien ammattilaisten puo-

Budjetin määrittäminen toimii järjestäjän

jättää muutamalle eri toimijalle, jotta löy-

leen. Pienemmissä pulmatilanteissa taas

tukena ja antaa raamit, joiden puitteissa

dät varmasti sopivan tilan. Varmista, että

voi hyödyntää omia verkostoja. Kollegoi-

tilaisuutta järjestetään. Budjetin voi aset-

kaavailtu ohjelma sopii tilaan tai että siel-

den ja ystävien vinkkien lisäksi apua voi

taa könttäsummana tai miettiä, paljon-

tä löytyy tarvittava varustelu.

kysellä vaikka Twitterissä, LinkedInissä ja

ko tilaisuus saa maksaa per osallistuja.

Pidä tapahtuman kohdeyleisö ja tavoite

Budjetissa on hyvä huomioida mahdolli-

mielessä, kun suunnittelet ohjelmaa! Jos-

nen tilavuokra ja catering sekä isommis-

kus omat preferenssit kannattaa laittaa

Facebookissa.

5. Suhtaudu tilaisuuteen oppimiskokemuksena Olipa kyseessä sitten pieni kokous tai sadan hengen juhla, melkein aina sen järjestämisestä oppii jotain. Tilaisuuden jälkeen palautetta voi kerätä joko suullisesti, sähköpostitse tai palautekyselyllä riippuen osallistujien määrästä. Myös itse kannattaa pohtia, mikä olisi voinut mennä paremmin tai mitä tekisit nyt toisin. Muista kuitenkin keskittyä myös hyvään ja miettiä, mihin olit erityisen tyytyväinen! Vinkkien kirjoittaja Suvi Joensivu on tapahtuma-alan ammattilainen ja vastaa Venuu.fi:n markkinoinnista sekä siitä, että tiimihenki pysyy korkealla. Venuu on vuonna 2013 perustettu helsinkiläinen startup. Kolmessa vuodessa Venuu on kasvanut sekä Suomen että Ruotsin suurimmaksi tapahtumatilojen ja muiden tapahtumapalveluiden varauspalveluksi. Venuu.fi:hin on listattu yli 1500 tilaa kokouksiin, juhliin, seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin sekä elämyspalveluita ja muita palveluntarjoajia. Palvelua kehitetään vauhdilla eteenpäin 12 hengen tiimin voimin.

32

4_jutut.indd 32

Yritystä Stadiin 4 I 2016

21.11.2016 9.08


Paikallisesti

Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistykset Helsingin Yrittäjät muodostuu yhdeksästä paikallisyhdistyksestä, jotka vaikuttavat omien kaupunginosiensa edunvalvontaan ja verkottavat yrittäjiä paikallisesti. Ota rohkeasti yhteyttä paikallisen toiminnan vetäjiin!

Helsingin Yrittäjät - Keski-Helsinki ry Timo Kangas, pj p. 044 064 4448, keski_helsingin@yrittajat.fi www.keskihelsinki.fi

Kanta-Helsingin Yrittäjät ry Mari Laaksonen, pj p. 040 578 0189, kanta_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kantahelsinki

Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry Milla Kissaniitty, pj p. 040 242 7846, koillis_helsingin@yrittajat.fi www.kohy.fi

Helsingin Yrittäjät – Vanhakaupunki ry Harry Mälkki, pj p. 050 1610, vanhankaupungin@yrittajat.fi www.vanhankaupunginyrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Lauttasaari ry Kari Ehari, pj, Reconos Ky p. 0400 673 103, lauttasaaren@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/lauttasaari

Helsingin Yrittäjät - Itäväylä ry Micael Blomster, pj p. 040 755 7745, itavayla@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/itavayla

Helsingin Yrittäjät – Töölö ry Esko Leppäkorpi, pj p. 040 516 1918, toolon@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/toolo

Länsi-Helsingin Yrittäjät ry Pauliina Visuri, pj p. 040 508 7438, lansi_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/lansihelsinki

Itä-Helsingin Yrittäjät ry Eero Herranen, pj p. 040 771 3567, ita_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/itahelsinki

Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 33

33

21.11.2016 9.08


Paikallisesti TEKSTI I JAANA TIHTONEN JA VALPURI AALTO KUVAT I JAANA TIHTONEN

MALMIN LENTOKENTÄN KOHTALO MULLISTAA ALUEEN YRITTÄJYYTTÄ

Helsingin kaupungin uusi yleiskaava toi surullisia uutisia Malmin lentokentän alueen yrittäjille: lentoliikenne ja pienteollisuus saavat siirtyä asuntojen tieltä. Ihmiset ympäri Suomen reagoivat nopeasti tulevaan muutokseen Lex Malmi -kansalaisaloitteella ja listaan kertyi tavoiteajassa kymmenien tuhansien lentokentän säilyttämistä kannattavan nimet. Aloitteen myötä yrittäjät toivovat eduskunnan antavan alueelle mahdollisuuden kehittyä entistä tehokkaammaksi ilmailun, logistiikan, pienteollisuuden ja verstastoiminnan keskittymäksi.

Monipuolista ilmailutoimintaa vuodesta 1936 Helsinki-Malmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity kenttä Helsinki-Vantaan jälkeen ja kesäaikaan usein Suomen vilkkain. Malmilla on myös maan tärkein siviilikäytössä oleva helikopterikenttä. Malmin kentän valtti on ollut sen monipuolisuus. Alueella toimii Patria ja Rajavartiolaitos, siellä järjestetään lentokoulutusta ja tehdään eri alojen lentotyötä, esim. sähkölinjojen tarkastuslentoja sekä kartoitus- ja ilmavalokuvauslentoja. Malmilta noustaan ilmaan tärkeille vapaaehtoisvoimin toteutettaville etsintä- ja pelastuslennoille, ja kentällä huolletaan sekä ulkomaisia että kotimaisia koneita. Kenttä on ollut myös yksityislentäjien ja harrasteilmailijoiden suosiossa, mikä on luonut työtä alueen ilmailuyrittäjille. Helsinki-Malmin lentokentällä on olennainen merkitys Suomen saavutettavuudelle, erityisesti nyt, kun yksityinen liikeilmailu on lisääntynyt. Kentällä on tärkeä rooli ainoana yleisilmailuliikenteelle soveltuvana yhteytenä pääkaupungin ja muun Suomen välillä.

Työpaikat vaakalaudalla Paikallinen yrittäjäjärjestö, Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry, on ollut huolissaan yleiskaavan vaikutuksista alueen yrittäjyydelle. Saman huolen jakaa kattojärjestö Helsingin Yrittäjät, joka on yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa vaikuttanut lentokentän ja yritystoiminnan jatkumiseksi.

Yrittäjät Mark Baker, Gun Gustavsson, Teija Loponen ja Risto Lehtinen näkevät Malmin lentokentän alueessa suurta potentiaalia yritystoiminnan ja kaupunkilaisten viihtyvyyden kannalta. 34

4_jutut.indd 34

Yritystä Stadiin 4 I 2016

21.11.2016 9.09


Paikallisesti

Yleiskaavassa suunniteltu Malmin lentokentän rakentaminen uhkaa koillisen Helsingin kahden suuren työpaikkakeskittymän toimintaa. – Koemme Malmin lentokentän säilyttämisen tärkeänä, koska siellä toimii noin

dosta. BF-Lento on toiminut Malmilla vuo-

tää puuttua asiaan esimerkiksi kaupungin

desta 1969 - ja syystä.

huoltovarmuuden tai turvallisuus- ja pe-

– Suomessa on niin vähän asukkaita,

lastuspalvelukysymysten kannalta.

että täällä on ainut keskittymä, josta riit-

– Uskon, että eduskunta tulee viemään

tää asiakkaita niin meille kuin meidän kil-

käsittelyä pidemmälle kuin mitä Helsingin

pailijoillemme, Baker sanoo.

kaupunginvaltuusto on tehnyt, Gun Gus-

kolmisenkymmentä yritystä. Viereisellä,

Yritys on kartoittanut mahdollisuuksia

myös kentän rakentamisen myötä uhan-

toimia jossain muualla. Helsinki-Vantaan

alaisella Tattarisuon teollisuusalueella toi-

liikennevirtaan Malmilla harjoitettava il-

saatiin yli 50 000 nimeä, lupaa hyvää.

mii 250 yritystä, jotka työllistävät yhteen-

mailu ei sovi.

Malmin kentällä on valtakunnallisesti mer-

tavsson toteaa optimistisesti. – Se, että lyhyessä ajassa aloitteeseen

sä yli 2000 henkeä, kertoo yhdistyksen

– Me ratsastamme nyt kahdella hevo-

hallituksen jäsen, yrittäjä Teija Loponen.

sella. Plan B on siirtää toiminnot Turkuun

Suomen asia, komppaa yrittäjä ja yrittä-

ja se on ollut meille ainoa mahdollisuus

jäyhdistyksen pitkäaikainen luottamus-

vat ajaa pienteollisuuden kauemmas, jopa

saada oppilaita tälle vuodelle, Gustavsson

henkilö Risto Lehtinen.

kokonaan pois Helsingistä. Tämä tarkoit-

kertoo.

Yhdistyksen mukaan muutokset saatta-

kittävä tukijajoukko takana. Malmi on koko

Yhdistys toivoo huomioitavan, että Hel-

Turku on yrittäjien mukaan ihanteelli-

sinki-Malmin lentopaikan merkitys ei ole

Malmin lähialueelta ei löydy vastaavan-

nen paikka toiminnalle, mutta asiakkaiden

vain osatekijä Helsingin kaupungin asun-

laista korvaavaa pienteollisuusaluetta.

määrän vähentyminen pelottaa.

totuotannossa, vaan sillä on huomattavaa

taa suuria muutoksia työpaikkoihin, koska

– Useimmat alueen yritykset edustavat

– Mitä jos ihmiset eivät lähdekään Suur-

valtakunnallista merkitystä Suomen kilpai-

erikoisaloja, eikä heidän tarpeilleen löydy

Helsingin alueelta liikkeelle Turkuun, Gus-

lukyvylle. Tähän asti lentokenttänä korvaa-

Helsingin rajojen sisäpuolelta sopivia toi-

tavsson pohtii.

mattoman arvokasta aluetta on tarkastel-

mitiloja. Kaupungin pitäisi tarjota eri elin-

Baker ja Gustavsson toteavat yhdestä

tu lähes yksinomaan asuntorakentamisen

keinonharjoittajille tasapuoliset mahdolli-

suusta, että Suomi on arvostettu ilmailu-

näkökulmasta, kuin tyhjänä tonttimaana.

suudet toimia, Loponen korostaa.

maa ja suomalaisten pilottien hyvää kou-

– Kentän lopettaminen tietäisi monen yrityksen toiminnan loppumista ja osalle

lutusta ihaillaan. – Usean ilmailualan kouluttajan keskitty-

– Tässä uudessa asemakaavassa vuodelle 2050 on selkeästi hyväksytty se, että Malmin seutu ei ole yrityskeskittymä. Yri-

varmasti myös konkurssia. Samalla lukui-

minen Malmille on luonut asiakkaan kan-

tysten käytössä olevia maita pyritään otta-

sia ihmisiä jäisi työttömäksi.

nalta hyvää kilpailu, yrittäjät toteavat Mal-

maan asuntokäyttöön heti kun mahdollis-

min kentän eduksi.

ta, kertoo Risto Lehtinen.

Ilmailuyrittäjyys etsii uutta kotia

Loponen, Lehtinen, Baker ja Gustavsson

Suomen vanhimman lentokoulun yrittä-

Lex Malmi luo toivoa

ovat kaikki yhtä mieltä, että kenttää koske-

jät Mark Baker ja Gun Gustavsson ovat

Yli 56 000 ihmistä allekirjoitti Lex Mal-

vat päätökset tehtiin kiireessä ja mietti-

joutuneet uuden yleiskaavan myötä miet-

mi -kansalaisaloitteen ja haluaa kumota

mättä tarpeeksi muita vaihtoehtoja.

timään varasuunnitelman toiminnalleen.

kaupungin suunnitelmat. Helsingin Yrittä-

– Helsingissähän on vapaata tilaa yli

Sijoitukset ja kehitystoiminta on jäädytet-

jät - Koillis-Helsinki ry:ssä uskotaan aloit-

400 hehtaaria rakentamiselle. Ne pitäisi

ty viime vuosina epävarman tilanteen joh-

teen muuttavan tilanteen, jos valtio päät-

ensin hyödyntää, Lehtinen painottaa. Yrittäjät näkevät Malmin kentässä paljon potentiaalia yrittäjyyden kasvulle ja kansalaisten viihtyvyydelle. – Lentokentän alueesta voisi tulla monipuolinen toimintakeskus, johon linkittyisi erilaisia palveluja. Se voisi olla vaikkapa elämyskeskus, jossa voisi kesäisin pitää nykyisten lentonäytösten rinnalla isoja konsertteja ja muita tapahtumia. Ilmailutoiminta on tähänkin asti joustanut suurtapahtumien kohdalla. Samalla lentokentän ympäristön luontoa voitaisiin hyödyntää kehittämällä sinne kasvillisuuteen perehdyttäviä luontoreittejä, historiapolkuja, lintujen bongauspaikkoja, Loponen ja Lehtinen kuvailevat. – Näin kentällä jo toimivien ja sinne tulevien uusien yrittäjien verot maksettaisiin jatkossakin Helsinkiin, ei lähikuntiin, Loponen lisää. Yritystä Stadiin 4 I 2016

4_jutut.indd 35

35

21.11.2016 9.09


ADVERTORIAALI

Innovaatioiden koodi

on murrettu Monet pohtivat, miten onnistua menestymisen edellyttämässä jatkuvassa uudistumisessa. Innovaation voittokulku voi tyrehtyä jo alkumetreillä – tai mikä pahempaa: vasta, kun siihen on tuhlattu suunnattomasti aikaa ja rahaa. Nyt on ratkaistu, mitkä tekijät saavat innovaatiot tuottamaan tulosta tai epäonnistumaan. – Oikeilla menetelmillä voidaan luoda innovaatioita, jotka toimivat todellisina kilpailukyvyn kasvattajina, korostaa tuotekehitystyötä terävöittävien koulutusten parissa työskentelevä Rastor Oy:n asiakasratkaisupäällikkö Tuomo Talvitie.

oleellisen tekijän unohtuminen jarruttaa prosessia. – Asiantuntijoille, johtajille ja yrittäjille suunnatussa Rastorin Ideasta markkinoille -koulutuksessa käymme kattavasti läpi ne tekijät, jotka saavat innovaation nousemaan tähtituotteeksi tai epäonnistumaan. Ideat viedään nopeasti käytännön testaukseen, Talvitie kertoo ja neuvoo: – Uudet yrittäjät hyötyvät Lean startup -metodeista. Kaikille on tärkeää kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin sekä taito luoda vahva brändi ja rakentaa kasvua. Nykytilanteen hallinta ei riitä – tarvitaan digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median hyödyntämistä sekä silmää tulevaisuuden tarpeille.

Huomioi tulevaisuuden tarpeet Jotta uusi tuote tai palvelu menestyy, kehitysideat tulee osata yhdistää toimialan ja asiakkaiden tuntemukseen. Usein kehitystyötä tutkaillaan kuitenkin liian suppeiden lasien läpi ja jonkin

Kohtaa rohkeasti muutosvastarinta Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edellyttää kykyä kyseenalaistaa perinteiset tavat tehdä. Monesti tarvitaan myös taitoa innostaa henkilöstö mukaan uuden luomiseen, sillä kaiken-

laisten muutosten vastustaminen istuu tiukassa. – Suuressa yrityksessä voidaan helposti ajautua tilanteeseen, jossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Kun asioita yritetään viedä eteenpäin, mutta viesti ei kulje avoimesti, ihmiset kaivautuvat jämähtäen asemiinsa, Rastorin asiakasratkaisupäällikkö Timo Raittinen kuvailee haasteita. Kun kehitystyötä on herättelemässä ulkopuolinen taho, saadaan esille tarvittava määrä sekä kyseenalaistamista että yhteen hioutumista. Rastorin Ideasta markkinoille -koulutuksessa pureudutaan mm. palvelumuotoilun ansaintalogiikkaan, disruptiiviseen tuotekehitykseen, liiketoiminnan skaalautuvuuteen, konseptointiin sekä innovaatiotoiminnan rahoituslähteisiin. – Innovatiivinen kehitystyö on mahdollista juurruttaa pysyväksi, systemaattiseksi tekemisen malliksi, korostaa Timo Raittinen.

Kilpailukyvyn moottori käyntiin

Rastorin asiantuntijat vinkkaavat, mitä tuote- tai palvelukehityksessä kannattaa pitää mielessä: • Testaa idean toimivuutta jo varhaisessa vaiheessa. • Eläydy asiakkaan arkeen. • Hyödynnä tuote- ja palvelukehitysmenetelmiä sekä analyysityökaluja. • Muokkaa ketterästi. • Huomioi sitouttaminen.

Lisätietoja tuotekehityskoulutuksista: Timo Raittinen, 0400 431 726, timo.raittinen@rastor.fi Tuomo Talvitie, 040 669 4148, tuomo.talvitie@rastor.fi

www.rastor.fi 5_info.indd 36

18.11.2016 17.20

TAITT


– keijo jaatinen

mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä? Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

5_info.indd 38

18.11.2016 17.20

TAITT


Tietoa, taitoa ja tukea – Jäsenyys tarkoittaa muutakin kuin jäsenkorttia lompakossa

1. YRITTÄJYYDEN EHTYMÄTÖN TIETOPANKKI.

5. APUA REKRYTOINTIIN.

Yrittäjien uutiset verkossa ja vastauksia verokysymyksiin,

Pestaamo-palvelumme tarjoaa pienyritykselle räätälöityä apua

omistajanvaihdospulmiin ja Helsingin kaupungin hankinta­

työntekijän palkkaamiseen, jatkajan löytämiseen ja esimiehenä

politiikkaan. Uusimmat vaikuttamistyön uutiset ajantasaisesti

toimimiseen.

suoraan sähköpostiisi uutiskirjeinä. Mukana myös ohjeet ja ilmoittautumiset koulutuksiin, seminaareihin ja tapahtumiin.

6. LUO TÄRKEITÄ VERKOSTOJA. Hyviä kontakteja ei yrittäjällä voi koskaan olla liikaa, ja voit

2. KOULUTUSTA MAKSUTTA.

aloittaa vaikka Helsingin Yrittäjien 6000 yrittäjäkollegasta. Ta­

Järjestämme kuukausittain erilaisia tapahtumia,

pahtumissa verkostoidut livenä ja Synergia-palvelussa markki­

koulutuksia ja seminaareja.

noit yritystäsi verkossa.

3. SÄÄSTÖÄ PAKOLLISISSA MENOISSA.

7. MAKSUTTA KAKSI LEHTEÄ.

Yrittäjä tarvitsee polttoainetta, pakollisia vakuutuksia,

Jäsenenä saat yrittäjyyden kuumimmat uutiset Yritystä Stadiin

maksupäätteitä ja -palveluja, työmatkoja, sähköä, auton…

-lehdessä ja Yrittäjäsanomissa. Tarjoamme myös alennuksia

Ota käyttöösi rahanarvoiset edut.

lehti-ilmoituksista.

4. MAKSUTON LAKINEUVONTA.

8. YRITTÄJÄTILA KOHTAAMISPAIKKANA

Asiantuntijamme ovat apunasi joka arkipäivä

Yrittäjätila tarjoaa yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille tapah­

numerossa (09) 229 221.

tumia, teemapäiviä ja verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa osoitteessa Annankatu 36 B.

LISÄÄ SYITÄ OLLA JÄSEN OSOITTEESSA WWW.HELSINGINYRITTAJAT.FI JÄSENMAKSUT VUONNA 2016 henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien €/vuosi 1

152

2–3

225

4–5

282

6–7

338

8–9

411

10–19

487

20–49

603

50–99

959

100–

1 895

Jäsenyys on voimassa liittymispäivästä vuodeksi eteenpäin. Jäsenmaksun perusteena on yrityksen henkilöstömäärä omistajat ja osakkaat mukaan lukien. Maksun voit vähentää yrityksen verotuksessa.

JOS ET OLE VIELÄ JÄSEN, LIITY OSOITTEESSA: WWW.HELSINGINYRITTAJAT.FI/LIITY

Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. 46

5_info.indd 46

Yritystä Stadiin 4 I 2016

18.11.2016 17.20

TAITT


ONGELMA?

ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN.

Apua teknisiin ongelmiin 0600 900 200 (2,19 €/min + pvm/mpm)

LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITYSGURU Elisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä.

Ota yhteyttä! Varaa aika lähimmälle Yrityspisteelle www.elisa.fi/ajanvaraus, tai soita 010 808 088 (pvm/mpm, ark. 8–16.30). Lisätietoa palveluista ja Elisan yrittäjäjärjestöeduistasi saat myös www.elisa.fi/yedut 52 Yritystä Stadiin 4 I 2016

61354_EL_YJA_Yritysguru_ratkaisee_HEY_210x250.indd 1 5_info.indd 52

25.8.2016 16.55 18.11.2016 17.20

Yritystä Stadiin 4/2016  
Yritystä Stadiin 4/2016  

Yritystä Stadiin on stadilaisten yrittäjien oma lehti. Helsingin Yrittäjät ry:n jäsenlehden numerossa 4/2016 teemana on omistajanvaihdokset...

Advertisement