Yritystä Stadiin 1/2025

01/25 HELSINGIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

Yritystä Stadiin

JAAJO TOIMII, KUN MONET VIELÄ EPÄRÖIVÄT TEKÖÄLY OSAKSI ARKEA // YKSINYRITTÄJÄKIN TYÖLLISTÄÄ // LUOVUUDEN ÄÄRELLÄ

22 14 30 5 PÄÄKIRJOITUS

20 VAIKUTTAMINEN

34 JÄRJESTÖ

7 TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET

22 JÄRJESTÖN KASVOT

36 PAIKALLISYHDISTYKSET

Tiina Oksala: Yrittäjäjärjestö yhdistää yrittäjiä.

Kehitä taitojasi koulutuksissa ja viihdy rennoissa tapahtumissa.

8 TÄSSÄ & NYT

Näin vaikutimme helsinkiläisten yrittäjien puolesta vuonna 2025.

Järjestön vuosi puheenjohtaja Markus Seppäsen silmin.

24 YRITTÄJÄ

Uutisia, hyötytietoa ja ilmiöitä.

Nata Salmela on vuoden 2025 helsinkiläinen yksinyrittäjä.

14 YRITTÄJÄ

30 LUOVA ALA

Superterassi oli Jaajo Linnonmaan yrittäjäuran suurin ponnistus.

2

Aino Papinniemi ja Anttoni Palm yhdistävät taiteen ja bisneksen.

Helsingin Yrittäjien päätapahtuma järjestetään jo 20:nnen kerran.

Tutustu Helsingin Yrittäjien paikallis­yhdistyksiin.

37 YRITTÄJÄINFO Tietopaketti yrittäjän arjen helpottamiseksi.

Helsingin Yrittäjien jäsenlehti, joka jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille.

JULKAISIJA

Helsingin Yrittäjät ry Kyllikinportti 2

37

00240 Helsinki

p. 050 575 2353

helsinginyrittajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Tiina Oksala

toimitusjohtaja

tiina.oksala@yrittajat.fi TOIMITUS

Jaana Tihtonen

viestintäpäällikkö

jaana.tihtonen@yrittajat.fi Venla Vuosalmi

järjestö- ja viestintäkoordinaattori venla.vuosalmi@yrittajat.fi Anette Loiske

toimistosihteeri

24

anette.loiske@yrittajat.fi MAINOSVARAUKSET:

tiedotus.helsinki@yrittajat.fi TAITTO

CheckPoint Production Oy PAINO

PunaMusta Oy

Jäsenyrittäjä, hyödynnä maksuton lakineuvonta

Yrittäjä, onko sinulla huolia tai haasteita yrityksen arjessa? Yrittäjien jäsenenä et jää yksin pohdintojesi kanssa, sillä lähes sata asiantuntijaamme on apunasi vain puhelinsoiton päässä. Tarvitsit sitten verogurua tai tietosuojaeksperttiä, ohjaamme kysymyksesi juuri oikealle henkilölle.

Kysy esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta, reklamaatioista, harhaanjohtavasta markkinoinnista tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä. Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä, me autamme ammattitaidolla. Neuvontapalvelumme auttavat arkisin klo 8–18. Muista kertoa jäsennumerosi puhelun alussa.

Valtakunnallinen neuvontapalvelu: p. 09 229 222 Yksinyrittäjäjäsenien oma lakineuvonta: p. 09 2292 2400

ISSN 2342-8767 (Painettu)

ISSN 2323-9611 (Verkkojulkaisu) KANSI

Johanna Erjonsalo 01/25 HELSINGIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

Yritystä Stadiin

JAAJO TOIMII, KUN MONET VIELÄ EPÄRÖIVÄT TEKÖÄLY OSAKSI ARKEA // YKSINYRITTÄJÄKIN TYÖLLISTÄÄ // LUOVUUDEN ÄÄRELLÄ

3

Yrittäjä, muista vakuuttaa itsesi.

Mitä tapahtuisi, jos sinä sairastuisit tai loukkaantuisit ja joutuisit sairauslomalle?

Kestäisikö yrityksesi, tai pankkitilisi?

Kun ennakoit, on yksi huolenaihe vähemmän – ja tulevaisuus vähän helpompi. lahitapiola.fi/yrittajanhenkiloturva

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Samalla puolella.

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjäjärjestö yhdistää yrittäjiä

S

uomen Yrittäjät on maan suurin elinkeinoelämän järjestö, joka vaikuttaa yrittäjien puolesta sekä vahvistaa ja verkostoi yrittäjiä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti Suomen jokaisessa kunnassa. Yrittäjäjärjestö parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita vaikuttamalla yritystoimintaa koskevaan sääntelyyn ja päätöksentekoon niin EU:ssa kuin kotimaassa ja varmistaa, että yrittäjien ääni kuuluu laajalti yhteiskunnassa.

Helsingin Yrittäjät tekee työtä yrittäjyyden edistämiseksi erityisesti Helsingissä, ja yhdessä alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa koko Uudellamaalla. Lehden sivuilta 20–21 voit lukea, mihin olemme erityisesti vaikuttaneet alueellisesti kuluvana vuonna.

Yrittäjäjärjestö vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä myös verkostoimalla yrittäjiä ja tarjoamalla tietoa sekä käytännön apua yritystoiminnan kehittämiseen. Neuvontapalvelut ja ajankohtaiset koulutukset vahvistavat yrittäjien osaamista toimintaympäristön muutoksissa ja antavat uusia näkökulmia yritystoiminnan kehittämiseen. Jäsenille on tarjolla myös yhteistyökumppaneiden palveluita ja rahanarvoisia jäsenetuja.

Verkostoituminen on monelle yrittäjälle arvokas voimavara yrittäjyyden arjessa. Yrittäjäjärjestö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tutustua muihin yrittäjiin, jakaa kokemuksia ja rakentaa uusia yh-

teistyökuvioita. Yrittäjien yhteisössä voit oppia toisilta, saada vinkkejä sekä vertaistukea yrittäjyyteen ja olet aidosti omiesi parissa. Järjestön piirissä on syntynyt myös monia ystävyyssuhteita, kuten kahden helsinkiläisen yrittäjän ystävyys, josta voit lukea lehden sivuilta 30–33.

Yrittäjien omalla järjestöllä on vaikuttava ja pitkä historia. Keskusjärjestömme Suomen Yrittäjät viettää nykyisessä muodossaan 30-vuotisjuhlavuotta.

Järjestön perustamisen taustalla oli vuodesta 1898 toimineen Pienteollisuuden Keskusliitto PTK:n ja vuodesta 1933 toimineen Suomen Yrittäjäin Keskusliiton SYKL:n päätös yhdistää voimansa uuteen järjestöön. Suomen Yrittäjien perustamisasiakirja allekirjoitettiin 5.9.1995 Finlandia-talolla Helsingissä ja toiminta käynnistyi seuraavan vuoden alusta. Yrittäjäjärjestön perustamisen kunniaksi kalentereissa syyskuun viides päivä on yrittäjän päivä.

Keskusjärjestömme juhlavuoden lisäksi yrittäjyyttä juhlistetaan myös Helsingin Yrittäjien perinteisen Itsenäisyysjuhlagaalan muodossa 5.12. Kalastajatorpalla. Tapaamisiin Itsenäisyysjuhlassa sekä tulevissa muissa tilaisuuksissamme!

TIINA OKSALA PÄÄTOIMITTAJA toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry X: @tiina_oksala

5

Finnvera_Helsingin_Yrittäjät_200x130mm.indd 1

23.10.2025 13.08

Kanssamme tavoitat 98 %* pääkaupunkiseudun ihmisistä Digitaalinen ulkomainontamme mahdollistaa brändillesi huomattavia ja näyttäviä kohtaamisia siellä, missä ihmisjoukot virtaavat: joukkoliikenteessä, teiden varsilla, vilkkailla kauppapaikoilla ja asuinalueilla. Vaikuttavuudellaan ja monikanavaisuudellaan Helsingin Uutisten mainosratkaisut tarjoavat tehokkaan markkinointikanavan koko Helsingin seudulla.

Tavoittavuus haltuun yhdellä kontaktilla: meks.fi

*Lähde: Kantar Mind 2024

KUN HALUAT SAADA BRÄNDISI VIESTIN LÄPI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA, VALITSE HELSINGIN UUTISTEN MAINOSRATKAISUT.

TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET

Tapahtumia ja koulutuksia yrittäjyyden eri tarpeisiin

Oivalla uutta, kehitä taitojasi ja tuuleta ajatuksia muiden yrittäjien seurassa. Tarjoamme tapahtumia ja koulutuksia yrittäjyyden kaikkiin vaiheisiin – ja suurin osa niistä sisältyy jäsenmaksusi hintaan. Helsingin alueelliset tapahtumat löydät osoitteesta helsinginyrittajat.fi ja valtakunnalliset koulutukset osoitteesta yrittajat.fi/koulutukset.

KUVAT TUOMAS ELENIUS, NESTORI LÖNNGRÉN JA RAMI MARJAMÄKI

Suuret tapahtumat

YRITYSTÄ STADIIN 19.5.2026

Helsingin Yrittäjien jokakeväinen tapahtuma järjestetään toukokuussa jo 20:ttä kertaa. Tässä yrittäjyystapahtumassa pääset kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja verkostoitumaan yrittäjäkollegoiden kanssa. Tapahtuma järjestetään Bio Rexissä Helsingin ytimessä.

GET TOGETHER 22.–23.5.2026

Nuorten Yrittäjien vuoden päätapahtumaa Get Togetheriä vietetään tällä kertaa Oulussa. Nuorille tai nuoren­mielisille yrittäjille suunnattu kaksipäiväinen verkostoitumistapahtuma tunnetaan rennosta ilmapiiristä ja siitä, että turha pönötys on unohdettu.

VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT 16.–17.10.2026

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät valtaavat ensi vuonna Lahden! Kaksi päivää pitää sisällään huikean bisnesseminaarin, käytännönläheisiä tietoiskuja, perjantai-illan bileet ja lauantain upean Yrittäjä­gaalan.

Valtakunnallinen Yrittäjät-akatemia

Alueellinen ja paikallinen tarjonta

Yrittäjät-akatemian koulutukset: yrittajat.fi/yrittajat-akatemia

Helsingin alueelliset tapahtumat: helsinginyrittajat.fi

Suomen Yrittäjien valtakunnallinen Yrittäjät-akatemia tarjoaa vuoden mittaan lukuisia koulutuksia, jotka auttavat sinua menestymään yrittäjänä ja vahvistamaan yrityksesi kilpailukykyä. Tarjonnasta löydät joustavat ja tehokkaat koulutukset: webinaarit, koulutustallenteet, verkkokurssit ja lähikoulutukset. Yrittäjien jäsenenä sinä ja henkilöstösi päivitätte osaamista maksutta tai jäsenetuhintaan, käytännönläheisesti ja helposti. Tarjonnassa on myös muutamia englanninkielisiä koulutuksia.

Helsingin Yrittäjien jäsenenä käytössäsi ovat aluejärjestön ja kuuden paikallisyhdistyksen monipuolinen tapahtuma- ja koulutustarjonta. Täsmäkoulutuksissamme opit alansa parhailta ja elokuvailloissamme voit vaihtaa vapaalle. Verkostoitumiselle on omistettu lukuisia tilaisuuksia ja silloin tällöin järjestämme myös koko perheelle sopivia tapahtumia. Tapahtumissa on otettu huomioon erilaisten yrittäjien tarpeet, ja esimerkiksi nuorille yrittäjille on räätälöity omaa toimintaa.

7

TÄSSÄ & NYT

KUVA MARKKU PAJUNEN

Pitkä yrittäjäura ansaitsee tunnustuksensa

Julkiset hankinnat eivät ole vain jättien pelikenttä

Moni yrittäjä on vilkaissut julkisia hankintoja ja sulkenut selaimen saman tien. Tarjouspyynnöt näyttävät pitkiltä ja monimutkaisilta, ja mieleen hiipii ajatus: “Eihän minulla ole mitään mahdollisuuksia isoja vastaan.”

Tämä mielikuva elää sitkeästi ja on osin turha.

Julkiset hankinnat tarjoavat yli 38 miljardin euron markkinan joka ­vuosi. Hyvinvointialueet, koulut, kunnat ja valtion virastot etsivät jatkuvasti tuotteita, palveluja ja osaajia - ja moni näistä hankinnoista voisi sopia myös pienelle yritykselle, kunhan se lähtee mukaan.

Suurimmat esteet ovat usein henkisiä. Tarjouspyyntöjen kieli voi tuntua byrokraattiselta, mutta ne noudattavat selkeää kaavaa: mitä ostetaan, millä ehdoilla ja millä perusteilla valinta tehdään. Jokaisella yrittäjällä on oikeus kysyä lisätietoja, ja hankintayksikön on vastattava kaikille samalla tavalla. Lisäksi pienellä yrityksellä on vaihtoehtoja: mukaan voi lähteä alihankkijana tai osana konsortiota eli ryhmittymää.

Ensiaskeleet ovat yksinkertaisia: seuraa hankintakalentereita, käy keskusteluja palveluja käyttävien yksiköiden kanssa jo ennen kilpailutusta ja pidä silmällä HILMA-palvelua. Valmistautuminen antaa etulyöntiaseman, sillä tarvittavat selvitykset ja todistukset voi hankkia jo hyvissä ajoin. Useimmiten vaatimukset eivät ole niin vaikeita kuin ensisilmäyksellä näyttää.

Ja mikä tärkeintä: apua on saatavilla. Harva tietää, että hankintoihin osallistumiseen saa maksutonta neuvontaa. Autan yrittäjiä esimerkiksi tarjouspyyntöjen tulkinnassa, tarjousten valmistelussa ja koko prosessin jäsentämisessä sekä muussa julkisiin hankintoihin liittyvässä sparrauksessa.

Julkiset hankinnat eivät ole varattuja vain jättiyrityksille. Ne ovat tilaisuus, johon myös pieni toimija voi tarttua. Kun uskaltaa jättää ensimmäisen tarjouksen, avautuu ovi markkinoille, joista voi löytyä pitkäaikaisia asiakkuuksia ja aivan uusia kasvun mahdollisuuksia.

Pentti Komssi Helsingin ja Vantaan hankinta-asiamies p. 044 343 2045 pentti.komssi@yrittajat.fi Jäsen, hyödynnä maksuton hankintaneuvontamme. Ota yhteyttä suoraan hankinta-asiamieheemme Pentti Komssiin tai lue lisää palvelusta verkkosivuiltamme: helsinginyrittajat.fi.

Vuosia ja vuosikymmeniä kestänyt yrittäjäura ansaitsee tunnustusta. Suomen Yrittäjien yrittäjäristi on hieno tapa muistaa ansioitunutta yrittäjää. Yrittäjäristi on huomionosoitus, jonka vastaanottamisesta jää hyvän mielen lisäksi merkintä yrittäjyyden historiaan. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä.

Lisätietoja: yrittajat.fi/palkitseminen

Luovan alan yrittäjä, tee yrityksellesi maksuton kuntotarkastus

Ovatko yrityksesi perusasiat kunnossa?

Ovatko tuotteet ja markkinointi timanttisessa iskussa ja mahdolliset riskit hyvin tiedossa?

Yrityksen kuntotarkastus -opas kokoaa yhteen kymmenen tärkeää teemaa, jotka luovan alan yrittäjän tulisi huomioida menestyksellisen yrittämisen mahdollistamiseksi.

Maksuton opas on osa KLOV-hanketta, joka keskittyy erityisesti luoviin aloihin. Opas sopii silti hyvin myös muiden alojen yrityksille.

Lataa maksuton opas: yrittajat.fi/oppaat

8

TÄSSÄ & NYT

KUVA SATU MALI

Vuoden nuori yrittäjä 2025 on Jenni Ahokas – Kosmetiikkamerkin yrittäjälle valtakunnallinen palkinto Jenni Ahokas, Beautyko Import Oy, palkittiin valtakunnallisella Vuoden nuori yrittäjä -palkinnolla. Voittaja julkistettiin Suomen Yrittäjien Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä 25.10.2025 Tampereella. Helsingin Yrittäjät valitsi Ahokkaan aiemmin keväällä alueellisen palkinnon saajaksi.

Ahokas tunnetaan suomalaisen Korea-kosmetiikkamerkki Smuuti ­Skinin perustajana. Yritys sai alkunsa, kun Ahokas huomasi, että markkinoilta puuttui nuoria kiinnostava kosmetiikkabrändi. Tuotteita on kehitetty suunnitteluvaiheesta saakka kohderyhmää kuunnellen. Markkinoinnissa on hyödynnetty nuoria puhuttelevia kanavia, erityisesti TikTokia, millä on ollut merkittävä vaikutus brändin suosioon.

Yritys työllistää Ahokkaan lisäksi seitsemän henkeä, ja sen tuotteet suunnitellaan Suomessa ja valmiste-

Helsinki on Suomen suosituin matkailukohde – kansainvälinen matkailu kasvussa

Helsinkiläisissä majoitusliikkeissä rekisteröitiin kesän aikana ennätykselliset 1,6 miljoonaa yöpymistä. Näistä 42 prosenttia oli kotimaisia ja 58 prosenttia ulkomaisia asiakkaita. Arviolta 44 prosenttia kaikista Helsinkiin saapuvien vierailijoiden yöpymisistä tapahtuu majoitusliikkeiden ulkopuolella, kuten ystävien tai sukulaisten luona.

Ulkomaalaisten yöpymisten määrä kasvoi lähes 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita Helsinkiin saapui Saksasta, Yhdysvalloista, Britanniasta ja Ruotsista. Japani on kasvattanut merkitystään ja oli viidenneksi suurin markkina kesä-elokuussa. Myös Italiasta, Australiasta ja Kanadasta saapuvien matkailijoiden määrä kasvoi selvästi viime vuodesta.

Helsinki on kestävän matkailun edelläkävijä. Kaupunki sijoittui jo toista vuotta peräkkäin kärkisijalle kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa ­Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä.

taan Etelä-Koreassa. Verkkokaupan lisäksi tuotteita myydään läpi Suomen isoissa tavarataloissa ja marketeissa, kuten Prismoissa, Sokoksella, K-Citymarketeissa ja Tokmannilla.

Smuuti Skin on kansainvälistynyt nopeasti, ja tällä hetkellä myynnistä noin 40 prosenttia tulee ulkomailta. Tuotteita myydään eri Euroopan maissa Pohjoismaista Isoon-Britanniaan. Ahokas on muun muassa saanut brändinsä kansainvälisen jätin H&M:n Ruotsin, Norjan ja Tanskan myymälöiden Beauty-osastolle.

Jenni Ahokas ja hänen yrityksensä saivat tunnustusta rohkeasta kasvusta ja kansainvälistymisestä. Ahokas on luonut selkeän tuoteperheen ja valinnut sille sopivan kohderyhmän.

Yritys on menestynyt onnistuneella hinnoittelulla, jakelukanavien valinnalla sekä kohderyhmää puhuttelevalla markkinoinnilla.

KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

9

TÄSSÄ & NYT

#Yrittäjä, seuraathan meitä jo somessa?

Pistä seurantaan Helsingin Yrittäjien sosiaalisen median kanavat, niin pysyt ajan tasalla yrittäjyyteen liittyvistä uutisista ja saat rahanarvoisia vinkkejä liiketoimintaan. Löydät meidät alla mainituilla nimimerkeillä.

Yrittäjyys syntyy visiosta ja yhteistyöstä

Yrittäjyys on aina ollut unelmani. Muistan katsoneeni 13-vuotiaana Leijonan luolaa ja selanneeni joka päivä Financial Timesia. Silti kun lähdin mukaan perustamaan yritystämme, en rehellisesti tiennyt, mitä kaikkea yrittäjyys tulisi vaatimaan. Tiesin vain, että haluan rakentaa jotakin merkittävää: yrityksen, joka ei vain selviä, vaan jättää pysyvän jäljen markkinaan ja ihmisiin. Mahdollisuudet houkuttelivat enemmän kuin pelko epäonnistumisesta.

Markkinointialan yrittäjänä koen, että markkinointi saadaan usein kuulostamaan monimutkaiselta. Pohjimmiltaan se on vain viestien toimittamista oikeille ihmisille tavalla, joka koskettaa.

Havaitsimme, että parhaat sisällöt syntyvät taiteen ja luovuuden kentillä. Niiden tekijät kuitenkin harvoin työskentelevät markkinoinnissa. Yrityksemme syntyi tuomaan yhteen nuo tekijät ja kaupallisen ymmärryksen.

Omaan visioon täytyy uskoa enemmän kuin epäilyksiin. Yrittäjänä huomaa nopeasti, että aina löytyy syitä, miksi jokin ei toimisi. Liian kova kilpailu, liian pieni markkina, huono markkinatilanne. Jos kuuntelisi vain näitä ääniä, mikään ei koskaan lähtisi liikkeelle. Kun katsoo maailmaa paperilla, jokaisella yrityksellä on kymmeniä perusteita epäonnistua. Omaan visioon uskominen ei tarkoita sinisilmäisyyttä, vaan rohkeutta ottaa askel eteenpäin.

Silti oma palo ei yksin riitä. Yrittäjyys ei ole yksinpeli. Peliteoriasta tuttu Prisoner’s Dilemma opettaa, että jos jokainen ajattelee vain omaa etuaan, kaikki häviävät. Jos taas pieni joukko päättää tehdä yhteistyötä, se voittaa helposti suuremman joukon, joka toimii yksin. Sama pätee yritysmaailmassa: sadan toimijan joukosta kymmenen yhteistyötä tekevää nousee aina 90 yksin puurtavan edelle. Väitänkin, että yrittäjän tärkein taito on kyky löytää tasapaino oman vision ja ulkoisten tekijöiden välillä.

Kirjoittaja Ferat Rashidzadah on yksi Clutch Company -yrityksen perustajista. Hän toimii hallituksen jäsenenä Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien verkosto HYNY:ssä. Verkosto yhdistää alueen nuoria yrittäjiä ja järjestää heille matalan kynnyksen tapahtumia.

HYNY:n toiminta on loistava alusta oman verkoston rakentamiselle ja sitä kautta voi löytää vaikka uusia yhteistyökumppaneita.

Instagram @helsinginyrittajat Facebook-sivu ja -ryhmä Helsingin Yrittäjät X (entinen Twitter) @HELyrittajat LinkedIn Helsingin Yrittäjät

JÄSENYRITYS 2025 Yrittäjyyden puolesta

Lataa jäsenbanneri ja näytä olevasi jäsen

Yrittäjien jäsenenä voit ladata käyttöösi jäsen­ bannerin, jolla kerrot yrittäjäjärjestön jäsenyydestäsi asiakkaillesi ja muille yhteistyökumppaneille.

Tarjolla on kolme versioita, joista kaksi on nettibannereita ja yksi painotasoinen jäsenbanneri.

Banneria voit käyttää niin yrityksesi verkkosivuilla, somessa, painoesitteissä kuin ilmoituksissakin.

Lataa banneri: yrittajat.fi/jasenbanneri

10

Pidä jäsentietosi kätevästi ajan tasalla Yrittäjät-sovelluksen kautta Mobiilisovelluksen avulla Yrittäjien jäsenyyden hyödyntäminen on entistä helpompaa. Yrittäjät-sovelluksesta löydät jäsenkorttisi lisäksi jäsenedut, tuoreimmat yrittäjäuutiset ja hyödylliset koulutukset sekä kiinnostavimmat tapahtumat. Sovelluksessa pääset myös päivittämään jäsentietojasi. Löydät sovelluksen Applen ja Googlen sovelluskaupoista ja saat sen käyttöösi jäsenyyteesi yhdistetyllä sähköpostiosoitteella.

Lisätietoa: yrittajat.fi/jasenkortti

22 %

suomalaisista pk-yrityksistä suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. Erityisen aktiivisia ovat vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset, joista jopa 62 prosenttia aikoo rekrytoida.

Lähde: Yrittäjägallup, Suomen Yrittäjät

11

TÄSSÄ & NYT

Hyödynnä kokeneen mentorin apu yrityksesi kehittämisessä

Helsingin Yrittäjien yhteistyökumppani Helsingin Yrityskummit tarjoaa mentorointia ja vertaistukea yrittäjille. Yrityskummit ovat kokeneista yrittäjistä, yritysjohtajista ja liike-elämän asiantuntijoista koostuva valtakunnallinen henkilöverkosto.

Mentorointia tarjotaan yrittäjälle, jolla on toimiva, y-tunnuksellinen mikro- tai pienyritys. Yrittäjä saa mentorilta tukea yrityksen ja sen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hahmottamisessa sekä tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Mentorointi on osallistujille maksutonta.

Paikkoja on rajallisesti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoa mentoroinnista: helsinginyrittajat.fi

Kohti parempaa ajanhallintaa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon ajankäytön suunnittelussa, kun johtaa omaa työtään.

1. Ajanhallinta on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen avulla merkitykselliset asiat toteutuvat ja hallinnan tunne lisääntyy. Tehokas ajanhallinta vähentää työn kuormittavuutta ja energiaa jää myös vapaa-aikaan.

2. Priorisointi ja suunnittelu.

Käytä aikasi asioihin, joilla on oikeasti merkitystä. Pohdi, kuinka monta isoa kokonaisuutta voi olla samaan aikaan käynnissä. Työviikolle voi asettaa 2–3 isompaa tavoitetta ja jakaa ne konkreettisiksi tehtäviksi. Yksi työpäivä voi sisältää esimerkiksi kolme tärkeintä tehtävää. Samankaltaiset tehtävät voi jaotella isompiin kokonaisuuksiin.

12

3. Työn näkyväksi tekeminen.

Työn konkreettinen näkyminen auttaa hahmottamaan, mihin aika ja resurssit kuluvat. Sen avulla priorisointi ja tavoitteiden asettaminen helpottuu.

Pidä kirjaa työtehtävistä ja tarkkaile, mihin käytät aikasi.

4. Keskeytysten minimointi. Mieti, missä ja milloin työtä kannattaa tehdä.

Keskeytyksiä voi vähentää sulkemalla kokonaan kanavat, joita ei tarvitse.

Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja pysähdy välillä tarkastelemaan, käytätkö aikasi oleellisiin tehtäviin. Tehtäviä voi toteuttaa 45–90 minuutin jaksoissa.

5. Palautumisesta huolehtiminen.

Kalenterista tulee varata riittävästi aikaa palautumiselle. Luo omat palautumisrutiinit ja erota työ ja vapaa-aika tekemällä jotain täysin erilaista kuin työsi.

6. Vertaistuki ja asiantuntijoiden apu. Keskustele muiden yrittäjien kanssa siitä, mitä keinoja he ovat löytäneet ajanhallintansa parantamiseen. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy ajanhallinnanopas sekä verkkovalmennus.

Kirsi Yli-Kaitala toimii valmentajana Aika ja fokus sekä Taitoa digifasilitointiin -verkkovalmennuksissa. Hän esitelmöi ja kouluttaa myös psykologisesta turvallisuudesta työyhteisöissä.

Lue aiheesta lisää: ttl.fi/teemat/tyohyvinvointija-tyokyky/tyoaika/ajanhallinta

TÄSSÄ & NYT

Suomen Yrittäjät 30 vuotta yrittäjyyden puolesta

YRITTÄJYYDEN PUOLESTA TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Tiesitkö? Yrittäjien valtakunnallinen keskusjärjestö Suomen Yrittäjät aloitti toimintansa tammikuussa 1996, kun edeltävät järjestöt, vuodesta 1898 toiminut Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja vuodesta 1933 toiminut Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL yhdistivät voimansa. Uuden järjestön perustamisesta päätettiin 5.9.1995 Finlandia-talolla Helsingissä. Tuon tapahtuman kunniaksi kalentereissa syyskuun viides päivä on yrittäjän päivä.

– Kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana niin yrittäjyyden arvostus, yrittäjien määrä kuin halukkuus ryhtyä yrittäjiksi ovat kasvaneet huomattavasti. Rohkenen sanoa, että yrittäjien ääni kuuluu tänään vahvemmin kuin koskaan. Kiitos siitä kuuluu suomalaisille yrittäjille sekä Suomen Yrittäjien ja jäsenjärjestöjen luottamushenkilöille ja työntekijöille, jotka ovat rakentaneet tästä järjestöstä vahvan ja tuloksekkaasti vaikuttavan yrittäjyyden puolustajan sekä ainutlaatuisen ­yrittäjien yhteisön, totesi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen juhlavuoden startanneilla Valtakunnallisilla ­yrittäjäpäivillä lokakuussa. Merkkivuotta juhlistetaan tapahtumissa ja järjestön viestinnässä kesäkuun 2026 SuomiAreenaan saakka.

15 % yrittäjistä kokee, että omistajanvaihdos on heille ajankohtainen. Tämä tarkoittaa yli 40 000:ta suomalaista yritystä.

Vain noin joka neljäs yrittäjä tietää, kenelle voisi siirtää yrityksensä, jos luopuisi siitä.

Lähde: Yrittäjägallup, Suomen Yrittäjät

kun kunhauskanpito, hauskanpito,hyvinvointi hyvinvointi jajahyvän hyväntekeminen tekeminenjuoksevat juoksevatkäsi käsikädessä. kädessä.

MIKSI MIKSIYRITYKSEN YRITYKSENKANNATTAA KANNATTAAOSALLISTUA? OSALLISTUA? Hupijuoksu Hupijuoksu vahvistaa vahvistaa työyhteisön työyhteisön yhteishenkeä yhteishenkeä ja ja luoluo unohtumattomia unohtumattomia elämyksiä elämyksiä työporukan kesken.

Tapahtumassa kaikki ovat samalla viivalla – hikisesti, nauraen työporukan kesken.

Tapahtumassa kaikki ovat samalla viivalla – hikisesti, nauraen yhdessä onnistuen.

Jokaisesta yrityslipusta mahdollistetaan Hope ry:n kautta ja ja yhdessä onnistuen.

Jokaisesta yrityslipusta mahdollistetaan Hope ry:n kautta osallistuminen osallistuminen vähävaraisen vähävaraisen perheen perheen lapselle lapselle lasten lasten Extremeruniin.

Extremeruniin.

Näin Näin yrityksesi yrityksesi tuo tuo iloa iloa myös myös niille, niille, joille joille osallistuminen osallistuminen ei ei muuten muuten olisi olisi mahdollista. mahdollista.

YRITYSLIPPU YRITYSLIPPU50€ 50€ -Extremerun -Extremerunosallistuminen osallistuminen -Extremerun -Extremerunkumppanikassi kumppanikassi -Extremerun -Extremerunhuivi huivi -Mitali -Mitali

13.6.2026 13.6.2026Hakunilan Hakunilanurheilupuisto,Vantaa urheilupuisto,Vantaa 13 www.extremerun.fi www.extremerun.fi

YRITTÄJÄ

” RISKITÖN TIE VIE HARVOIN MIHINKÄÄN” Kasarmitorin Superterassi oli Jaajo Linnonmaan yrittäjänuran suurin ponnistus. Viime kesän kiitosta keränneestä jättihankkeesta ei tullut taloudellista menestystä, mutta monella muulla mittarilla uudenlainen ravintola- ja tapahtumakonsepti oli onnistuminen.

TEKSTI MIIA ESA KUVAT JOHANNA ERJONSALO JA PETRI SAARELAINEN

14

YRITTÄJÄ

15

YRITTÄJÄ

K

aikilla on ideoita, mutta tekijät ovat harvassa. Tätä mieltä on yrittäjä ja mediapersoona Jaajo ­Linnonmaa.

Hän kuuluu niihin, jotka tarttuvat toimeen.

Kun hän saa idean, hän useimmiten toimii heti.

– Asioiden aikaansaamisesta tulee hyvä fiilis. Ajattelen aina, että jos en itse tee tätä, niin joku muu tekee. Ja jos en tee nyt, niin kadun myöhemmin, ­Linnonmaa sanoo.

Yrittäjyyteen kuuluu aina riskejä, mutta Linnonmaata ne eivät pelota. Hänen mielestään on yrittäjästä itsestään kiinni, pyrkiikö riskiä pienentämään.

– Riskitön tie vie harvoin mihinkään.

Minua auttaa se, etten stressaa mistään.

Tämä asenne näkyi myös hänen tähänastisen yrittäjänuransa suurimmassa hankkeessa, Superterassissa. Kun Helsingin kaupunki ei löytänyt toteuttajaa Kasarmitorin kesäterassille, Linnonmaa näki siinä mahdollisuuden. Tiimi ryhtyi suunnittelemaan kokonaisvaltaista ravintola- ja tapahtumakonseptia ja sijoitti projektiin lähes 800 000 euroa.

Kesä alkoi sateisena, ja jo ensimmäisen kuukauden jälkeen kävi selväksi, ettei tori tuottaisi voittoa.

– Tuntui kuitenkin voitolta, kun palkkojen ja kulujen maksun jälkeen jäimme omillemme. Se oli myös yksi tavoitteistamme.

SUPERTERASSI OLI YRITTÄJYYDEN ULTRAJUOKSU

Linnonmaa kutsuu Superterassia yrittäjyyden ultrajuoksuksi – ja hyvästä syystä.

Kokonaisuus oli mittava: 65 päivää ohjelmaa, yli 200 ohjelmanumeroa, 17 ravintolaa ja liuta kumppaneita. Superterassin rakentamiseen ja sen pyörittämiseen tarvittiin yli 200 ihmistä. Kasarmitorilla vieraili kesän aikana yli 400 000 kävijää.

– Tavoitteenamme oli tarjota ihmisille Suomen historian hienoin kesäterassi.

Jo pelkästään se, että saimme torin pystyyn ja veimme sen kokonaisuudessaan maaliin, on iso onnistuminen ja elämys.

Superterassi vaati valtavan määrän työtä ja suunnittelua. Selvitettävää riitti: miten torille saadaan vesivessat ja sähköt, mitä lupia saunaan tarvitaan ja

16

miten podcasteja voidaan tuottaa paikan päällä joka päivä?

Myös terassin arki oli täynnä liikkuvia osia. Ravintoloille toimitettiin päivittäin ruokaa, juomaa ja jäitä, ohjelma vaihteli päivittäin, ja yllätyksiä tuli eri suunnista.

Sateinen alkukesä koetteli niin tiimin kuin torin ravintoloitsijoidenkin mielialaa. Linnonmaa piti yllä positiivista henkeä ja muistutti, että kun aurinko taas paistaa, ihmiset kyllä löytävät paikalle.

MONTA MITTARIA ­ONNISTUMISELLE

Linnonmaan mielestä onnistumista voi mitata monella muullakin mittarilla kuin viivan alle jäävällä tuloksella. Superterassi toi vaikeina aikoina ravintoloitsijoille lisätuloja: myyntiä kertyi yli kaksi miljoonaa euroa. Nuorille tarjottiin kesätöitä.

Kaupunkilaiset pääsivät nauttimaan tunnettujen kotimaisten artistien maksuttomista ja ikärajattomista keikoista.

Yhteislaulut, karaoke, perhesunnuntait ja muut tapahtumat toivat iloa suurelle joukolle ihmisiä. Mummodisko päätyi jopa MTV:n Kymmenen uutisten loppukevennykseen.

Superterassi sai valtavasti myönteistä palautetta. Ihmiset kiittelivät Linnonmaata kasvotusten, ja kiitoksia on tullut myös tapahtuman jälkeen.

– Palautteen määrä yllätti. Eräs neljän lapsen yksinhuoltajaäiti kirjoitti, että Superterassi pelasti heidän kesänsä.

Hänellä ei olisi ollut varaa viedä lapsiaan Elastisen keikalle, mutta me mahdollistimme sen.

Viimeistään Superterassin jälkeen Linnonmaa kutsuu itseään ylpeästi myös tapahtumajärjestäjäksi.

VAHVA HENKILÖBRÄNDI KANTAA

Moni tuntee Linnonmaan radiosta ja televisiosta, muun muassa Aamulypsystä ja Diilistä. Hän on toiminut yrittäjänä lähes kaksikymmentä vuotta ja laskuttanut työstään jo media-alalla.

Vuosien varrella hän on ollut mukana perustamassa useita yrityksiä, joista osassa työskentelee edelleen aktiivisesti ja osassa toimii osakkaana. Hä-

Yrittäjyydessä Linnonmaata motivoi vapaus. ”Parasta on, että saan tehdä joka päivä asioita, joista tykkään. Voin myös itse päättää omat aikatauluni, mutta toisaalta en ole yrittäjänä koskaan vapaalla.”

YRITTÄJÄ

KUKA Jaajo Linnonmaa IKÄ 47 vuotta YRITYKSET Bricco, Extremerun, Raviristeilyt, Teee Club, Kulttuuritehdas Korjaamo, Superterassi, MySoda, Wazzup Oy MOTTO Yrittäjä ei valita, yrittäjä ratkaisee.

”

Ajattelen aina, että jos en itse tee tätä, niin joku muu tekee."

17

YRITTÄJÄ

Kulttuuritehdas Korjaamo on Jaajo Linnonmaan mielestä täydellinen leikkikenttä yrittäjälle.

Töölöläisten olohuoneeksi luotu tila tarjoaa puitteet tapahtumille, ideoille ja kohtaamisille. Linnonmaa pyörittää Korjaamoa ystäviensä kanssa ja vastaa sen markkinoinnista ja uusien ideoiden kehittämisestä.

18

YRITTÄJÄ

nen yrityksiään ovat muun muassa viinibaari Bricco, Raviristeilyt, Extremerun ja Teee Club.

Linnonmaa tekee tiivistä yhteistyötä yritystensä ja eri tapahtumien tuottajien kanssa ja seuraa, että sovitut asiat etenevät viikoittain.

– 90 prosenttia ajastani menee ongelmien ratkomiseen. Laitan päivittäin viestejä ja kyselen, miten menee. Jos jokin ei etene, mietin, miten sen saa onnistumaan. Jos esimerkiksi Raviristeilyllä esiintyvä bändi haluaa lähteä kotiin päivää aikaisemmin, alamme heti selvittää ja järjestää asiaa.

Linnonmaan ja hänen assistenttinsa tehtävänä on pitkälti tiedottaminen, markkinointi ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa.

– Tärkein työni on ehkä kuitenkin oman henkilöbrändini rakentaminen.

Sen ansiosta minulla on yleisö, jonka tavoitan heti, kun haluan kertoa jostain ajankohtaisesta tapahtumasta.

ASENNE RATKAISEE MYÖS VASTOINKÄYMISISSÄ

Linnonmaa jakaa sosiaaliseen mediaan myös hetkiä, jolloin kaikki ei mene suunnitellusti. Kuten kuvan, jossa hän istui liilassa sadeviitassa lähes tyhjällä Superterassilla. Satoi kaatamalla, ja ensimmäinen yhteislaulutilaisuus oli alkamassa. Kuvan on nähnyt pelkästään Linnonmaan somekanavissa yli 1,4 miljoonaa ihmistä.

– Se kiteyttää yrittäjyyden inhimillisyyden. Joskus asiat eivät onnistu, mutta silloin pitää vain todeta, että tällainen päivä tänään, ja jatkaa eteenpäin.

Linnonmaan mielestä epäonnistumisia ei ole, on vain oppimisen paikkoja. Ongelmien ratkomisessa auttavat laajat verkostot. Niitä Linnonmaa kannustaa rakentamaan esimerkiksi LinkedInis­sä ja erilaisissa verkostoitumistapahtumissa.

– Voin aina soittaa jollekin ja pyytää apua, ja tavalla tai toisella asiat lähtevät etenemään. Moni uskaltaa myös ottaa minuun yhteyttä ja kysyä neuvoa. Että hei, sinulla on ollut joskus tällainen bisnes, mikä tässä epäonnistui?

Jaan kokemukseni aina avoimesti.

Ensimmäinen ajatus Superterassista syntyi kesällä 2020, kun Linnonmaa oli mukana Senaatintorin jättiterassilla Bricco-viinibaarinsa kanssa. ”Mietin, että jonain päivänä haluaisin itse järjestää koko torin ja tehdä sen jotenkin makeammin.”

HELSINKI TARVITSEE ­ROHKEUTTA JA YHTEISTYÖTÄ

Linnonmaa näkee Helsingin turvallisena ja hyvämaineisena kaupunkina, jossa on paljon potentiaalia tapahtuma- ja ravintola-alalle. Hän toivoo kuitenkin, että kaupunki ja yrittäjät tekisivät entistä tiiviimpää yhteistyötä.

– Kaupungin pitäisi nähdä rohkeat yrittäjät, tapahtumat ja ravintolat investointeina, jotka tuovat euroja myös sen kassaan. Jokainen tapahtuma ja kivijalkayrittäjä Helsingin keskustassa rikastuttaa kaupunkia. Täällä pitää olla palveluita, ravintoloita ja syitä, joiden takia ihmiset ja turistit tulevat tänne.

Linnonmaan mielestä oikea asenne olisi se, että onnistuneen tapahtuman jälkeen kysyttäisiin, haluatteko järjestää tämän uudelleen ja miten kaupunki voisi auttaa siinä. Yrittäjä kantaa aina riskin – ja silloin häntä pitäisi tukea kaikin mahdollisin tavoin.

Ravintola- ja tapahtuma-alalla haasteena on, että moni suuntaa ravintolaan vain juhlapäivänä tai erityisenä hetkenä. Hiljaiset kaudet seuraavat toisiaan: kesällä ollaan mökeillä, syksyllä kiristetään nyörejä ja tammikuussa vietetään tipatonta.

Linnonmaan mielestä ohjelma ja tapahtumat ovat paras tapa houkutella väkeä liikkeelle myös arkena, ja siksi ravintoloiden ja yrittäjien on keksittävä jatkuvasti uutta.

– Pitkät lupaprosessit vievät aikaa siltä työltä, jolla yrittäjät voisivat kehittää tarjontaa ja luoda uusia tapahtumia, hän huomauttaa.

Neuvottelut Superterassin mahdollisesta jatkosta ovat käynnissä Helsingin kaupungin kanssa. Toimivaa konseptia ei Linnonmaan mielestä tarvitse muuttaa, mutta sitä voi kehittää.

– Esimerkiksi ulkomaalaisia turisteja emme vielä tavoittaneet.

19

VAIKUTTAMINEN

NÄIN VAIKUTIMME HELSINKILÄISTEN YRITTÄJIEN PUOLESTA

Helsingin Yrittäjät tekee töitä sen eteen, että yrityksillä on hyvät edellytykset toimia, kasvaa ja menestyä erityisesti pääkaupungissa Helsingissä. Lue koosteestamme poimintoja, mihin olemme tänä vuonna erityisesti vaikuttaneet.

TEKSTI TIINA OKSALA

TAMMIKUU HELSINGIN KESKUSTAN ELÄVÖITTÄMINEN

Helsingin keskustan vetovoiman kasvattaminen on tärkeää niin kaupungille kuin alueen yrityksille.

Kaupunki käynnisti viime syksynä hankkeen, jossa määriteltiin kaupungin ja keskustan yritysten yhteinen tahtotila ydinkeskustan kehittämiselle.

Vaikutimme yhteistyössä laadittuihin strategisiin painopisteisiin keskustan elinvoiman ja elämyksellisyyden lisäämiseksi. Ydinkeskustan kehittämistyö jatkuu keväällä julkistettujen tavoitteiden pohjalta.

MAALISKUU MAAKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN

Vaikutamme yhteistyössä Uudenmaan aluejärjestöjen kanssa maakunnallisiin asioihin. Järjestimme Uudenmaan liiton kanssa elinkeinoelämän edustajien ja alueen elinkeinoasioista vastaavien kuntapäättäjien yhteistyötilaisuuden. Teemme yhteistyötä yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi myös Uudenmaan ELY-keskuksen, Business Finlandin ja Finnveran kanssa.

HELMIKUU JULKISET HANKINNAT

Hankintalakiin esitetään muutoksia, joilla tiukennetaan in house -yhtiöiden sääntelyä ja lisätään tervettä kilpailua.

Lausuimme ministeriölle lakiesitystä puoltavasti, ja vaikutamme yrittäjäjärjestön yhteistyönä muutosten toteutumiseksi. Pidämme tiiviisti yhteyttä Helsingin kaupungin hankintayksiköihin tavoitteena parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Hankinta-asiamiehemme kertoo pk-yrittäjien tarpeista kaupungin toimialojen tilaisuuksissa ja antaa hankintaneuvontaa yrittäjille sekä julkisille toimijoille.

20

TOUKOKUU YDINKESKUSTAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ­ SUUNNITELMAT

Helsingin keskustan liikennejärjestelyihin on tulossa merkittäviä uudistuksia, joilla halutaan vähentää autoilua keskustassa.

Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman jalkauttaminen eteni Kaivokadun ja Esplanadien alustavien asemakaavasuunnitelmien esittelyyn.

Kommentoimme suunnitelmia kaupungin kuulemistilaisuuksissa ja annoimme niistä lausunnot valmistelijoille.

HUHTIKUU YRITTÄJYYDEN TEEMAT KUNTAVAALEISSA

Yrittäjäjärjestö toteutti kuntavaaleihin liittyen laajan kampanjan ympäri maata. Julkistimme niin valtakunnalliset kuin alueelliset kuntavaalitavoitteet, joita edistämme valtuustokauden aikana.

Esittelimme ehdokkaina olleita jäsenyrittäjiä järjestön viestintäkanavissa. Järjestimme keväällä studiokuvauksena virtuaalisen Kuntavaalitentin, jossa haastettiin Helsingin kuuden suurimman puolueen pormestariehdokkaita keskustelemaan yrittäjyydestä pääkaupungissa.

VAIKUTTAMINEN

Jäsen, mihin järjestömme pitäisi vaikuttaa?

Teemme aktiivisesti töitä, jotta Helsingissä olisi entistä parempi yrittää. Seuraamalla verkkosivujamme ja uutiskirjeitämme pysyt ajan tasalla vaikuttamistyöstämme. Kannustamme vastaamaan jäsenkyselyihimme sekä laittamaan meille sähköpostia, jos huomaat asian, joka vaatisi järjestön huomiota.

Tuoreimmat vaikuttamisuutiset ja yhteystietomme löydät osoitteesta helsinginyrittajat.fi.

LOKAKUU SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

ELOKUU KAUPUNGIN ELINKEINOPALVELUT

Pidämme yhteyttä kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa yritysten toimintaympäristön ja yrityspalveluiden kehittämiseksi. Valmistelimme yhteistyössä Business Helsingin kanssa kaupungin ensimmäisen yrittäjänpäivän tapahtuman, joka kokosi yli 300 yrittäjää kaupungintalolle juhlistamaan yrittäjyyttä.

KESÄKUU MERELLISEN HELSINGIN KEHITTÄMINEN

Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpideohjelmaa päivitettiin yhdessä merellisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vastattiin kaupungin kyselyyn, jolla kartoitettiin toimijoiden näkemyksiä toimenpideohjelman päivityksen pohjaksi. Vaikutettiin merellistä yrittäjyyttä edistäviin toimenpiteisiin myös yrittäjille järjestetyssä työpajassa.

Vaikutamme Helsingin kaupungin toimintaan monituottajuuden edistämiseksi sote-palveluissa. Käynnistimme alkuvuonna Yritysfoorumin toiminnan yhteistyössä kaupungin sotepe-toimialan johdon kanssa. Valmistelimme yhteisesti kaupungin ensimmäisen sote-yritysyhteistyöpäivän, joka kokosi lokakuussa yksityisiä palveluntuottajia ja kaupungin sotetoimijoita seminaariin ja verkostoitumaan.

SYYSKUU TYÖLLISTÄMISPALVELUT YRITYKSILLE

Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät vuoden alussa Helsingin kaupungille osana valtakunnallista uudistusta. Käynnistimme yhteistyön kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa yrittäjien palveluiden kehittämiseksi. Valmistelussa on laaja projekti, jonka tavoitteena on auttaa erityisesti mikro- ja pieniä yrityksiä työllistämisessä. Olemme mukana myös Uudenmaan kuntien TE-palveluiden yhteistyötä edistävässä kehittämishankkeessa.

MARRASKUU YRITYSTEN OMISTAJAN­ VAIHDOKSET

Yrittäjäjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti ja alueellisesti yritysten sukupolvenvaihdosten ja yrityskauppojen edistämiseksi. Valtakunnallisen omistajanvaihdosfoorumin vaikuttamistyötä täydentää Pääkaupunkiseudun omistajanvaihdosfoorumi. Järjestämme omistajanvaihdoksia edistävien toimijoiden tapaamisia tiedonvaihdon ja yhteistyön lisäämiseksi.

21 21

JÄRJESTÖN KASVOT

Markus Seppänen pyrkii työn, luottamustehtäviensä ja vapaa-ajan tasapainoon. Työstä ja järjestötoiminnasta saatava ilo auttavat parhaimmillaan palautumaan.

Oman lapsen kanssa vietetty aika, saunan lauteet ja matkailu auttavat myös irrottamaan ajatukset yritysja järjestötoiminnasta.

22

JÄRJESTÖN KASVOT

Vuosi puheenjohtajan silmin

Tilitoimistoyrittäjä Markus Seppänen valittiin marraskuussa toiselle kaudelle Helsingin Yrittäjien puheenjohtajaksi. Mitä kaikkea ensimmäinen vuosi puheenjohtajana on pitänyt sisällään?

TEKSTI MARKUS SEPPÄNEN JA JAANA TIHTONEN KUVA JOHANNA ERJONSALO

MITEN ENSIMMÄINEN VUOSI ALUEJÄRJESTÖN PUHEENJOHTAJANA ON SUJUNUT?

”Yrittäjien eteen tehtävän edunvalvonnan näkökulmasta tämä vuosi on mennyt mukavan vauhdikkaasti – ja jopa optimistisen tuloksellisesti. Keväällä järjestimme kuntavaalipaneelin, jossa kohtasivat alueen suurimpien puolueiden pormestariehdokkaat. Tentti selkeästi kiinnosti, sillä se keräsi satoja katselukertoja.

Nyt syyskauden aikana olemme tavanneet Helsingin kolme suurinta valtuustoryhmää, kokoomuksen, SDP:n ja vihreät. On tärkeää, että Helsingin Yrittäjät toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin päätöksentekijöiden kanssa, jotta voimme edistää yrittäjien edellytyksiä toimia pääkaupungissamme, oli kyse vaikka kivijalka­yrityksien tilanteesta tai sitten yrittäjyyteen liittyvistä haasteista tietyissä kaupunginosissa. Olemme etujärjestö, joka osaa tarjota ratkaisuja vaikeisiinkin poliittisiin kysymyksiin.

Helsingin Yrittäjien kuuden paikallisyhdistyksen tiivistynyt yhteistyö on lämmittänyt mieltä. Uskon, että kehittyvän paikallisen toiminnan kautta olemme palvelleet jäseniämme entistä paremmin. Paikallisyhdistykset ovat tämän vuoden aikana järjestäneet lukuisia erityyppisiä tapahtumia, joissa on huomioitu monimuotoinen jäsenkuntamme.”

MITEN YKSINYRITTÄJÄT OTETAAN HUOMIOON JÄRJESTÖN TOIMINNASSA?

”Yksinyrittäjyys on lähellä sydäntäni.

Kumpikin vanhemmistani on olleet yksinyrittäjiä. Olen saanut kokea liiankin

KUKA Markus Seppänen, 42, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja YRITYS Profitcount Oy VAPAALLA ”Vapaalla vietän aikaa perheeni kanssa. Viihdyn myös Suomen Saunaseuran lauteilla, Pörssiklubin lounaalla tai kotona Suomen Kuvalehteä lukemassa.”

läheltä, kuinka olematon yksin­yrittäjän sosiaaliturva on. Yhtälö on vaikea: jos yksinyrittäjällä ei ole maksukykyä maksaa suurempaa YEL-maksua, hänellä ei myöskään ole kunnollista sosiaaliturvaa. Korkeampi YEL-maksuvelvollisuus ei ole ratkaisu, koska se pakottaisi monen yksinyrittäjän lopettamaan. Se ei ole Suomen etu. Toivoisin, että kaikki puolueet ottaisivat paremmin huomioon tämän ison joukon – onhan yksin­yrittäjiä peräti 230 000 (vuonna 2023).

Yrittäjäjärjestössämme yli puolet jäsenyrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Siksi yksinyrittäjäjäsenille on luotu oma maksuton neuvontapalvelu (p. 09 2292 2400) ja omat verkkosivut (yrittajat.fi/yksinyrittajat). Paikallisyhdistyksien järjestämissä tapahtumissa suurin osa kävijöistä on yksinyrittäjiä. Tämä on mielestäni todella hieno asia, sillä tässä meidän yrittäjäjärjestössämme yksikään yksinyrittäjä ei ole yksin.”

SUOMI KAIPAA KIPEÄSTI KASVUA. MITEN KASVUA VOISI MAHDOLLISTAA?

”Tähän on monta keinoa, mutta haluan nostaa esiin yhden asian, mistä ei liiemmälti ole Suomessa puhuttu. Suomalaisten kotitalouksien talletukset pank-

kitileillä olivat kesäkuun 2025 lopussa ennätykselliset 114,7 miljardia euroa, josta suurin osa, 69,9 miljardia euroa, oli käyttötileillä. Tämä raha ja ihmisten yrittäjyysinto tulisi saada kohtaamaan.

Suomalaiset kyllä tunnistavat osakesäästötilit, mutta eivät niinkään sijoittamista ei-listattuihin yrityksiin.

Kaikkien pienyrityksien ei tarvitse tähdätä kasvuun, mutta joidenkin pienyritysten kasvun este on juuri rahoituksen puute. Maamme kasvulle ja tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalle olisi jäänmurtajien kaltainen lottovoitto, jos suomalaiset sijoittaisivat myös ei-listattuihin yrityksiin.”

MITÄ ODOTAT VUODELTA 2026?

”Erityisesti jäsenkehityksen saralla on vielä tehtävää, ja tarmokkaasti jatkan tätä työtä nyt toisella puheenjohtajakaudellani tiiviissä yhteistyössä Helsingin Yrittäjien noin 70 luottamushenkilön kanssa. Jotta yrittäjäjärjestö on tulevaisuudessakin Suomen suurin elinkeinoelämän järjestö, tarvitsemme tiivistä yhteispeliä ja kaikkien luottamushenkilöiden arvokkaan panoksen.

Johdan ensi vuonnakin Helsingin Yrittäjiä tiiviissä yhteistyössä sen paikallisyhdistyksien ja verkostojen kanssa. Niin kuin eräs yhdysvaltalainen kirjailija on kiteyttänyt: ”You don't build a business, you build people and then people build the business. You cannot have a successful business without a lot of successful people helping to grow it”. Yksin pääsemme nopeasti tuloksiin, mutta vain yhteistyöllä pääsemme parempiin tuloksiin. Tämä koskee työllistäviä- ja yksinyrittäjiä, mutta myös kaikkia meitä, jotka toimimme yrittäjäjärjestössä.”

23

YRITTÄJÄ

NATA ITÄHELSINGISTÄ Monet tuntevat Nata Salmelan sosiaalisen median vaikuttajana. Joillekin hän on tullut tutuksi Ylen aamujen Jälkidigi-osuudesta, jossa pohditaan digimaailman ilmiöitä. Nyt hänet tunnetaan myös vuoden 2025 helsinkiläisenä yksinyrittäjänä.

TEKSTI JAANA TIHTONEN KUVAT JOHANNA ERJONSALO

N

atalia Salmela, 37, on ehtinyt tehdä urallaan hengästyttävän paljon. Hän on toiminut vaikuttajaviestinnän parissa, kirjoittanut viisi kirjaa, tehnyt puhujakeikkoja ja mainosalan töitä ja ties mitä muuta.

Yrittäjyys tuli kuvioihin sosiaalisen median myötä vuonna 2010: vaikuttaja-ala oli uusi ja töitä ei voinut tehdä verokortilla. Salmela starttasi kevytyrittäjänä ja nykyisen yrityksensä, WTD Me-

24

dia Oy:n, hän perusti vuonna 2016. Ajatus y-tunnuksen hankkimisesta tuntui hankalalta, mutta onneksi nyrkkeilyharrastuksen kautta löytyi kaveri, joka neuvoi yrityksen perustamisessa.

Harrastuksilla on muutenkin merkittävä rooli Salmelan yrittäjäuralla.

Ruoan laittaminen on aina ollut lähellä hänen sydäntään, ja jossain vaiheessa tuo intohimo tuli tärkeäksi osaksi hänen työtään. Se johdatti myös kolmen vuoden pestiin Satokausikalenterin toimitusjohtajana.

Sama kävi remontoinnin kanssa.

Oman asunnon remontointi toi t­ arvittua

YRITTÄJÄ

25

YRITTÄJÄ

KUKA Natalia ”Nata” Salmela IKÄ 37 vuotta YRITYS WTD Media Oy MOTTO ”Stressaan, jotta muiden ei tarvitsisi. Rakennusja remppa-alan työt ovat stressaavia, eli sille on kysyntää, että voit huolehtia, jottei toisen tarvitse.”

MUUTA Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2025 -palkinnon voittaja.

vastapainoa tietokoneella istumiselle ja pikkuhiljaa tuostakin puuhastelusta tuli ihan oikeaa liiketoimintaa. Siinä piilee Salmelan mukaan yrittäjyyden hienous: se mahdollistaa matalan kynnyksen kokeilut.

– Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen, vaan yrittäjyys mahdollistaa oppimisen. En olisi voinut vain kävellä töihin rakennusmestariksi, eikä minulla ollut markkinointi- tai viestintäalallekaan koulutusta.

Yrittäjänä hän voi yhdistää taitonsa ja intohimonsa ja luoda niillä menestyvää liiketoimintaa. Tällä hetkellä työ painottuu asuntoihin ja niiden remontointiin Itä-Helsingissä. Hän ostaa huono­

26

kuntoisia asuntoja ja kunnostaa niitä tiiminsä kanssa.

Viestintä ja markkinointi ovat edelleen olennainen osa liiketoimintaa.

Remontoituja asuntoja valmistuu noin 40 kappaletta vuodessa ja niitä markkinoidaan kuluttajille pelkästään Salmelan sosiaalisen median kanavissa. Hän tekee edelleen myös paljon kaupallisia yhteistöitä, kirjoittaa ja käy puhumassa tapahtumissa.

YKSINYRITTÄJÄKIN VOI TYÖLLISTÄÄ

Nuorempana Salmelalle oli iskostunut ajatus, että samassa työpaikassa pitää olla vähintään viisi vuotta. Ajatus tun-

YRITTÄJÄ

”

Yrittäjänä olen tulosvastuussa vain itselleni.

Voin lopettaa tämän vaikka huomenna.”

tui rajoittavalta ja samaan aikaan hän koki turhautumista ansiotöissä. Liian tiukka roolitus ahdisti, eikä hän kokenut pääsevänsä hyödyntämään kaikkea osaamistaan.

Siksi yrittäjyys, erityisesti yksinyrittäjyys, sopii hänelle täydellisesti: mitään vaihtoehtoja ei tarvitse sulkea pois.

– Olen ihmisenä utelias ja osaan monipuolisesti asioita. Nuorempana pidin yleisurheilusta, koska siinä lopulta vain oma panos ratkaisee. Vaikka taustalla toimisi valmentaja ja äiti tekisi kisoihin mukaan voileipiä, starttiviivalla olet yksin.

Salmela tunnistaa, että yksinyrittäjyys vaatii kurinalaisuutta. Ja sitä hänellä on. Hän on nopea tekemään päätöksiä ja tietää mitä tavoittelee. Muilta hän ei voisi vaatia pitkiä työpäiviä, mutta itseltään voi.

Mutta se, että yritystoiminnan avulla voi työllistää muita, siitä on tullut Salmelalle matkan varrella tärkeä asia.

– Pomoksi ryhtyminen on vaatinut minulta henkisen, jopa fyysisen kasvun. Aloin työllistämään vasta kun minusta tuli äiti.

Salmelan 14-henkinen luottotiimi koostuu alihankkijoista, jotka työskentelevät omien yritystensä kautta. Kaikki ovat taustaltaan maahanmuuttajia.

Salmela on auttanut heitä yrityksen perustamisessa ja byrokratian kanssa, jotta yritystoiminta olisi mahdollisimman kestävällä pohjalla.

– En ole ikinä mustasukkainen muiden menestyksestä. Minulle on tärkeää, että yrittäjät tukevat toisiaan. Jokainen on joskus ollut siinä pisteessä, että on pitänyt opetella esimerkiksi laskutusta ja myyntiä.

Halua ihan viralliseksi työnantajaksi olisi. Salmela on kysynyt jokaiselta tiiminsä jäseneltä, kiinnostaako palkkatyö. Rakennusalalla oma y-tunnus on kuitenkin kätevä työkalujen hankkimisen ja muiden keikkatöiden kannalta.

KIIREISTÄ, MUTTA EI RASKASTA

Salmelan työpäivien sisällöt vaihtelevat, mutta monesti aamu alkaa kahdella kahvikupillisella, jonka jälkeen hän hyppää pakuun ja tekee työmaakierroksen. Tällä hetkellä työn alla on 16 kohdetta, joita varten hän tekee päätöksiä, solmii sähkösopimuksia, kuskaa materiaaleja ja mitä ikinä onkaan tarve tehdä.

Puhelin soi Salmelan arvion mukaan ”noin 70 kertaa päivässä”, ja sosiaalisena ihmisenä hän pitää siitä. Joka päivä hän haluaa myös soittaa äidilleen ja vaihtaa kuulumisia.

Lapsi haetaan hoidosta viiden maissa ja illalla ennen nukkumaanmenoa on edessä vielä ”iltavuoro”.

Sen aikana Salmela hoitaa asuntojen myyntiin liittyviä töitä, laatii puhujakeikkojen puheita ja tekee sosiaalisen median sisältöjä.

Yrittäjänä Salmela ei ole silti koskaan tuntenut palavansa loppuun, toisin kuin työntekijänä.

– Palkkatöissä en pystynyt hallinnoida työkuormaa. Toimistolle piti mennä hymyillen avioeronkin keskellä.

Aikaisemmin remppahommat olivat Salmelalle tapa nollata. Hän janosi päästä pois tietokoneen ruudun ääreltä, ja oman asunnon remontointi, laattojen valinta ja maalipurkkien kantaminen toivat työlle kivaa vastapainoa.

Vaikka harrastuksesta tuli hänelle ammatti, remppa-alan töistä pääsee helposti irti, kun lopettaa materiaa­lien kantamisen ja vaihtaa likaiset housut puhtaisiin. Perhe, lapset ja luonnossa oleminen vievät ajatukset heti pois työvelvoitteista. Myös yksinyrittäjyys luo vapaudentunnetta.

– Yrittäjänä olen tulosvastuussa vain itselleni. Voin lopettaa tämän vaikka huomenna.

27

YRITTÄJÄ

Sometyön takia Natalia Salmelalla on ainutlaatuinen keskusteluyhteys tavallisiin ihmisiin ja hän tavoittaa kanavillaan melkein puoli miljoonaa ihmistä. Hän saa säännöllisesti kysymyksiä yrittäjyydestä ja antaa mielellään vinkkejä muille.

28

YRITTÄJÄ YRITÄJÄURAN VIRSTANPYLVÄÄT

Tänä päivänä Salmelan WTD Media Oy on Suomen suurimpia sekä kannattavimpia vaikuttajavetoisia yrityksiä. Siitä hän on ylpeä.

– Koen, että tukien varassa kasvaneena virolaisena maahanmuuttajana minulla ei ole koskaan ollut mitään menetettävää. Siksi olen voinut toteuttaa hulluiltakin kuulostavia ideoita, soutaa vastavirtaan ja toimia yrittäjänä, jota eivät sido perinteet tai odotukset.

Mitä Salmela sitten pitää yrittäjä­ uransa suurimpana saavutuksena?

Muuttaessaan Virosta Suomeen Salmelan perhe joutui aloittamaan kaiken alusta. Työttömyys oli läsnä ja omistusasunnosta pystyi vain haaveilemaan.

Päätös muutosta tehtiin lasten takia, jotta heillä olisi mahdollisuus hyvään elämään. Siksi se hetki, kun Salmela pystyi ostamaan äidilleen asunnon Helsingin Töölöstä, tuntuu erityisen merkittävältä.

Myös yrityksen ensimmäiset kunnon pikkujoulut ovat jääneet mieleen. Salmela vuokrasi tiimilleen kabinetin ja mukana oli tietysti myös hänen isänsä, jonka kanssa hän tekee nykyään yhdessä töitä.

Marraskuussa Salmela sai tunnustusta yrittäjäurastaan, kun hänet palkittiin Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2025 -palkinnolla. Palkinto merkitsee hänelle hyväksyntää ja arvostusta.

– Maahanmuuttajataustaisena yrittäjänä olen joutunut koko elämäni taistelemaan paikasta yhteiskunnassa. Minusta on tuntunut, että joudun aina tekemään hieman enemmän kuin suomalaiset ja että firman pitää olla menestyneempi, jotta tulen hyväksytyksi.

KATSE ETEENPÄIN

Yksinyrittäjä vastaa lopulta kaikesta itse, myös epäonnistumisista. Salmela sanoo tekevänsä pieniä mokia jatkuvasti, mutta ei jää niihin jumiin. Tärkeää on pahoitella ja korjata tilanne.

Kiltin tytön syndroomalle hän ei kuitenkaan anna sijaa.

– Yrittäjänä pitää katsoa eteenpäin.

Hauskoja muistoja mokista on toki jäänyt. Esimerkiksi ensimmäiseen asunto­ kauppaansa Salmela meni ilman passia.

Työ sosiaalisen median parissa on opettanut, ettei kaikkea voi tehdä oi-

Salmela sparrailee yritystoiminnasta oman puolisonsa kanssa. ”Aika harvalla yksinyrittäjällä on varmaan Hankenin käymä taloustieteiden maisteri käytettävissä. Oma puoliso on ilmainen kotikonsultti, joka uskoo minuun ja on aina valmis neuvomaan.”

kein. Vaikka yritys olisi kuinka menestynyt, aina löytyy joku, jonka mielestä hän tekee jotain väärin. Julkisessa työssä on myös paljon hyviä puolia. Mitä enemmän Salmela näkyy medioissa, sitä enemmän hän voi tuoda esiin itselleen tärkeitä asioita: naisten oikeuksia, palkkatasa-arvoa, järkevän rahankäytön kulttuuria ja suvaitsevaisuutta.

– Jos nyt saisin valita, olisinko somejulkkis, niin kyllä. Monet kohut ovat myös itseni luomia. Kohujen keskellä on tärkeää muistaa, että tekee hyviä ja merkityksellisiä asioita.

Ja negatiivinenkin julkisuus on tuonut hänelle lopulta lisää myyntiä.

Muille yrittäjille ja yrittäjyydestä haaveileville hän antaa vinkiksi, että 80 prosenttia ajasta on hyvä käyttää myyntiin – oli ala mikä tahansa. Myynnin merkityksen hän oppi osittain entiseltä pomoltaan: – Sain häneltä kaksi neuvoa: älä ikinä ryhdy yrittäjäksi ja ota puhelin käteen.

Toista neuvoa hän ei onneksi noudattanut. Salmela korostaa, että itseään pitää myös osata kuunnella ja tunnistaa, mitä tekee paremmin kuin muut.

Hän tietää käyttävänsä yrittäjyyteen todella paljon aikaa, omien sanojensa mukaan enemmän kuin muut. Menestys on hänelle monin tavoin siis puh-

dasta matematiikkaa: mitä enemmän käytät aikaa ja panostat, sitä hienompia juttuja saat aikaiseksi.

– Kukaan ei ole koskaan tullut hakemaan ovelta, vaan asioita on pitänyt aina itse keksiä, kehittää, parantaa ja tehdä.

Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinto

Helsingin Yrittäjät haluaa korostaa Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinnolla yksinyrittäjyyden merkitystä pääkaupungissamme. Palkinto on vähintään viisi vuotta toimineelle yrittäjälle myönnettävä tunnustus, jonka palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota siihen, että yrittäjän talous on kunnossa, liiketoiminnasta löytyy omaperäisyyttä ja asiakastyytyväisyys on erinomaista. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista valtakunnalliseen kilpailuun, jonka voittaja julkistetaan 17.10.2026 Lahdessa Suomen Yrittäjien Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.

29

LUOVA ALA

LUOVAN ALAN YRITTÄJÄT YHDISTÄVÄT TAITEEN JA BISNEKSEN 30

LUOVA ALA

Luovalla alalla menestyminen vaatii yrittäjältä kykyä luoda jatkuvasti uutta ja sietää epävarmuutta.

Aino Papinniemi ja Anttoni Palm tietävät miltä tuntuu myydä asiakkaalle jotain sellaista, mitä ei vielä ole olemassa.

TEKSTI JAANA TIHTONEN JA VENLA VUOSALMI KUVAT JAANA TIHTONEN

”Elätän itseni tekemällä sitä, mitä tasan tarkkaan haluan”

A

jatus omasta yrityksestä ei tuntunut Aino Papinniemestä vieraalta. Lähipiiristä yrittäjiä ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä hänen mummonsa ja äitinsä ovat olleet yrittäjiä.

Kun Aino aloitti personal trainer -yrittäjänä 2015, hän oli juuri valmistunut vuoden mittaisesta koulutuksesta ammattiin. Kun koulu loppui, rahat olivat täysin lopussa.

– Ajattelin, että ei tässä mitään, miten pieleen tämä voi mennä? Huomasin myöhemmin, että olin luokaltamme 50:stä valmistuneesta ainoa, joka perusti saman tien yrityksen.

Taiteen ja bisneksen yhdistäminen tuntui yhdistelmänä alkuun epävarmalta. Vaikka Aino oli työskennellyt aiemmin luovalla alalla, vaikutti personal trainerin työ turvallisemmalta. Lopulta muutaman vuoden jälkeen luovan alan työt tulivat mukaan kuin vahingossa.

– Maalasin kuntosalin seinille muraaleja. Valmennusasiakkaat kiinnostuivatkin taiteestani ja alkoivat tilata yksittäisiä juttuja. Pikkuhiljaa taide kasvoi bisnekseksi, ja nykyään noin 80 prosenttia liikevaihdosta tulee luovalta puolelta ja loput personal trainerin työstä.

Vuonna 2018 toiminimestä tuli osakeyhtiö, Aatelma Oy.

VERKOSTOJEN TÄRKEYS ­YKSINYRITTÄJÄLLE

Nykyään Aino esittelee itsensä luovan alan yrittäjänä, joka tekee graafista suunnittelua, kuvittamista ja brändäystä. Laajaan repertuaariin kuuluvat myös logojen ja nettisivujen suunnittelu sekä tilaustaide ja sisällöntuotanto. Hän tekee yhä valikoivasti myös personal trainerin töitä yrittäjänä.

Aino kokee, että luovalla alalla pärjääminen vaatii erityisesti yrittäjyystaitoja ja oman osaamisen palvelumuotoilua. Hän painottaa myynnin ja markkinoinnin tärkeyttä, mutta muistuttaa myös palveluiden ulkoistamisesta.

– Olen oppinut hyödyntämään verkostoja enkä tee enää itse aivan kaikkea.

Vaikka monialaiset palveluni ovat itselleni selkeitä, saattaa niiden myyminen olla haastavaa.

KUKA Aino Papinniemi YRITYS Aatelma Oy MUUTA Toimii Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyysvaliokunnan puheenjohtajana ja Etelä-Helsingin Yrittäjien hallituksen jäsenenä.

31

LUOVA ALA

Myyntiä voi Ainon mukaan tehdä omalla tyylillä eikä siihen ole vain yhtä tapaa. Hänelle parhaiten on toiminut verkostoituminen ja keskusteleminen ihmisten kanssa.

Verkostot ovat muutenkin olleet tärkeä osa Ainon yrittäjyyttä. Niitä hän on saanut myös yrittäjäjärjestön luottamustehtävistä. Nykyään hän toimii Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjyysvaliokunnan puheenjohtajana.

Järjestötoiminnan laajat verkostot Aino huomasi konkreettisesti viimeisimmillä Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella.

– Kyllä niiden ihmisten määrä, joita tuntee, on merkittävästi lisääntynyt

tämän järjestötoiminnan kautta. Se on ollut sen ajan väärti, että on saanut ystävyyksiä rakennettua aikuisella iällä.

ISOIMMAT OPINPAIKAT JA ONNISTUMISET

Isoin oppi Ainon tähänastiselta yrittäjänuralta oli se, kun hän palkkasi yritykseensä läheisen ihmisen, ja homma ei toiminutkaan. Hän korostaa, että läheisen palkkaus voi olla kokemuksena hieno, mutta myös mahdollisesti haastava. Erityisesti täytyy varmistua siitä, että työnjako on selkeä.

– Meillä on monta tapaa mitata yrittäjänä menestymistä. Aina se ei ole sitä, että palkkaa uuden ihmisen yritykseen.

Yksinyrittäjälle menestymistä voi olla se, että tekee töitä tuottavammin ja osaa optimoida työnsä paremmin. Kaikille yrittäjille ei välttämättä sovi se, että yrityksessä olisi muita työntekijöitä: tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi jäädä yksin.

Onnistumisen tunteita tulee työstä etenkin silloin, kun Aino ymmärtää voivansa elättää itsensä tekemällä juuri sitä, mitä haluaa.

– Olen pystynyt tavallaan luomaan aivan tyhjästä jotain, mitä voin kutsua ylpeydellä omaksi ammatikseni. Elätän itseni tekemällä sitä, mitä tasan tarkkaan haluan. Jokainen päivä on itseni luoma jollakin tavalla.

”Palkkatyössä en olisi ikinä voinut olla näin läsnä lapsen kanssa”

Y

ritysten raadollinen tilanne ja koulukavereiden stressaantuneet yrittäjävanhemmat. Ne jäivät Anttoni Palmin mieleen 90-luvun lamasta, ja niiden takia hän myös vannoi, ettei koskaan ryhdy yrittäjäksi.

Toisin kävi, ja nyt Anttonilla on takanaan 14 vuotta yrittäjyyttä – eikä hän halua edes harkita palkkatöitä.

Anttoni päätyi yrittäjäksi ja luovalle alalle vahingossa. Hän opiskeli terveystieteitä ja harrasti musiikkia. Yhteisen bändin rumpali oli perustamassa äänituotantoyhtiötä ja pyysi mukaan. Siinä hetkessä Anttoni etsi elämälleen, erityisesti uralleen suuntaa.

– Olen aina tiennyt olevani luova.

Lapsuus meni kirjojen äärellä ja nuorena soitin lukuisissa bändeissä.

Anttonin kasvuympäristössä taiteilija ei kuitenkaan ollut ”oikea” ammatti. Äänialastakaan hän ei osannut haaveilla – eihän hän edes tiennyt sellaisen työn olemassaolosta.

Koska työ terveysalalla ei tuntunut omalta, vastaus kaverin ehdotukseen

32

syntyi helposti: Anttoni sanoi kyllä äänituotantoyhtiön osakkuudelle ja samalla hän ajautui yrityksen toimitusjohtajaksi.

Helsingin Vallilassa sijainnut studio työllisti suuren joukon luovan alan tekijöitä ja tuotti 12 vuoden ajan mitä moninaisempia äänitöitä, muun muassa kuunnelmia, ääni-installaatioita ja musiikkia. Anttoni oli löytänyt unelmatyönsä.

– Oli hetkiä, kun liikuin studioissamme ja mietin, että hitto, minä pyöritän tällaista paikkaa.

KONKURSSI ON MAHDOLLISUUS UUTEEN

Korona-aika muutti kaiken ja monien muiden alojen tapaan luovan alan toimijat joutuivat miettimään liiketoimintansa uusiksi. Luovan alan työhön liittyy olennaisesti se, ettei luovuus aina kuki. Poikkeusaikana luovuudesta ja onnistumisesta tuli kuitenkin pakko.

– Kun on talousvaikeuksia, tyhjän paperin kammoa ei voi olla.

KUKA Anttoni Palm YRITYS Äänitoimisto A# MUUTA Soittaa bilebändi Nitrodiscossa.

Toimitusjohtajan saappaissa tilanne tuntui kivireen vetämiseltä. Projekteja valitessaan Anttoni joutui tekemään vaikeita valintoja ja punnitsemaan itselleen tärkeiden arvojen ja firman selviytymisen välillä.

Korona-ajan alavire vaikutti pitkään.

Tammikuussa 2024 Anttoni jäi vanhempainvapaalle ja samana keväänä yritys hakeutui konkurssiin tiimin yhteisellä päätöksellä.

– Olimme kaikki aivan lopussa. Bändikielellä ilmaistuna teimme upean rundin ja päätimme yhteisymmärryksessä hajota taiteellisiin erimielisyyksiin.

Anttonille konkurssipäätöstä helpotti perheenlisäyksen saapuminen.

Yrityksen jatkaminen olisi vaatinut en-

LUOVA ALA

tistä enemmän ponnisteluja, ja hän ei halunnut olla ärtynyt toimitusjohtajafaija, joka on harvoin kotona.

Konkursseista puhutaan Anttonin mielestä nykyään terveemmin kuin esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa. Aiheeseen liittyy silti edelleen stigmoja.

– Toivoisin, että konkurssiin suhtauduttaisiin yhteiskunnallisessa diskurssissa eri tavalla. Vanhan pitää kuolla, jotta uutta voi syntyä. Minulle konkurssi oli yritysjohtamisen peruskurssi.

Muille yrittäjille hän haluaa antaa neuvoksi, että päätös konkurssista kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen kuin omat luottotiedot ovat tulilinjalla.

”

Voin rakentaa aikatauluni ja järjestää elämän joustavasti.”

YRITTÄJYYS MAHDOLLISTAA VAPAUDEN

Vaikka Anttonille konkurssi tarkoitti uutta alkua, vanhan tiimin kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä. Anttonin uuteen äänibrändejä ja äänimaisemia suunnittelevaan yritykseenkin lähti kolme entistä kollegaa osakkaiksi.

Uusi yritys ja yrittäjyys ylipäätään mahdollistavat hänelle tasapainoisen perhe-elämän.

– Palkkatyössä en olisi voinut olla näin joustavasti läsnä lapsen kanssa.

Voin rakentaa aikatauluni ja järjestää elämän joustavasti. Konkurssi tuli täydelliseen aikaan.

Uusi yritys on Anttonille ja hänen yhtiökumppaneilleen kuin tyhjä taulu. Vanhasta yrityksestä hyödynnettiin kaikki tärkeät opit ja karsittiin rönsyt pois. Ja edelleen Anttoni kokee olevansa unelmatyössään. Tänä vuonna hänen äänimaisemointejaan on päässyt kuulemaan muun muassa Heurekassa, Turun linnassa ja Ikaalisten kylpylässä.

Kohteissa liikkuessaan Anttoni on pysähtynyt miettimään, miten hienoihin paikkoihin hän saa suunnitella ääniä.

Yrittäjäjärjestö yhdisti ystäviksi

Anttoni Palm ja Aino Papinniemi tutustuivat vuonna 2020 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien verkostossa HYNY:ssä. Uutena järjestötoimintaan tullut Aino tarttui innolla verkoston puheenjohtajan tehtävään.

Yhteistyö järjestötoiminnassa ja hallitustyössä muuttui pikkuhiljaa ystävyydeksi. Heitä yhdistivät etenkin luovan alan yrittäjyys ja samat arvot.

– Meillä synkkasi saman tien, olimmehan molemmat luovien alojen yrittäjiä, fantasianörttejä ja vastavirtaan räpiköijiä, Anttoni kuvailee.

Anttoni kaipasi kuntoremonttia, ja päätyi palkkaamaan Ainon personal traineriksi. Hän koki saavansa valmennuksesta enemmän irti toisen samanhenkisen yrittäjän kanssa. Yhteistyö tuotti nopeasti tulosta, kun Anttoni huomasi kuntonsa kohentuneen.

Yhteistyö ei jäänyt siihen. Pienempien projektien jälkeen Aino toteutti Anttonin yritykselle kokonaisvaltaisen brändiuudistuksen.

Myös Aino tilasi Anttonin yritykseltä äänien viimeistelyn videoprojektiin.

– Aina kun tarvitsen ääniosaamista, tiedän minne kääntyä. Luottamus toimii molempiin suuntiin, Aino kiteyttää.

Anttoni kuvailee Ainoa tinkimättömäksi tekijäksi, joka tekee sitä mitä oikeasti haluaa. Aino puolestaan ihailee Anttonin tapaa yhdistää taide ja liiketoiminta.

Hän arvostaa myös sitä, miten Anttoni on yrittäjänä pysynyt uskollisena omille arvoilleen.

33

JÄRJESTÖ

Yritystä Stadiin -tapahtuma täyttää 20 vuotta KUVAT TUOMAS ELENIUS

H

elsingin Yrittäjien päätapahtuma järjestetään vuonna 2026 jo 20:nnen kerran. Tapahtuma kerää joka kevät sadat yrittäjät saman katon alle tapaamaan tuttuja ja luomaan uusia verkostoja. Ohjelma tarjoaa inspiraatiota ja vinkkejä yrittäjän arkeen, unohtamatta sykähdyttäviä, samaistuttavia yrittäjätarinoita.

Perinteisessä tapahtumassa on vuosittain vaihtuvat teemat. Keväällä 2025 Yritystä Stadiin -tapahtumassa sukellettiin yrittäjyyteen seikkailuna. Lavalle nousivat Woltin perustajajäsen Elias Aalto, somesta tuttu yrittäjä Suvi Kinnunen, psykologi Iida Mäkikallio ja löytöretkeilijä Pata Degerman.

Yritystä Stadiin -tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 19.5.2026. Ohjelmajulkistukset ja ilmoittautumisen löydät kevään aikana osoitteesta yritystastadiin.fi.

34

JÄRJESTÖ YRITTÄJÄ

35

PAIKALLISYHDISTYKSET

Yrittäjien paikallisyhdistykset Helsingissä

Yrittäjäjärjestö tuntee Helsingin jokaisen kolkan, kiitos siitä kuuden paikallisen yhdistyksemme. Paikallisyhdistysten uudet hallitukset ja puheenjohtajat on valittu vuodelle 2026. Tutustu alta ensi vuoden puheenjohtajistoon ja ole rohkeasti yhtey­dessä. Olemme yrittäjien yhteisellä asialla.

Tutustu paikallisyhdistysten yhteisiin kanaviin: yrittajat.fi/helsinkipaikallisesti

facebook.com/HelsinginYrittajatpaikallisesti

instagram.com/helyrittajat_paikallisesti

Helsingin Yrittäjät – Etelä-Helsinki ry Pekka Nurmela, pj. p. 044 372 2362 etela_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Itä-Helsinki ry Otto Härkönen, pj. p. 0400 197 989 ita_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Keski-Helsinki ry Eve Autio, pj. p. 040 528 5185 keski_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Lounais-Helsinki ry Kirsi Kankaanpää, pj. p. 040 507 1170 lounais_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Länsi-Helsinki ry Kirsi Sharma, pj. p. 040 511 5767 lansi_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Pohjois-Helsinki ry Petra Bedda, pj. p. 050 376 2347 pohjois_helsingin@yrittajat.fi

36

YRITTÄJÄINFO

38 TEKOÄLY

YRITTÄJÄINFO

Näin onnistut käyttämään teko­ älyä osana pk-yrityksen arkea.

44 TYÖLLISTÄMINEN Työllistämisseteli yrityksille nuorten palkkaamisen tueksi.

40 TEKOÄLY

45 TYÖLLISTÄMINEN

41 VARAUTUMINEN

47 LAHJAN ANTAMINEN

Yrittäjägallup: Pk-yritykset ottivat tekoälyloikan.

Suomen Yrittäjät julkaisi varautumisoppaan pk-yrittäjille.

42 HELSINGIN KAUPUNKI

Business Helsingin palvelut myös kasvua haaveilevan tukena.

Hyödynnä Helsingin työllisyyspal­ veluiden tarjoama rekrytointiapu.

Näin yritys voi muistaa työn­ tekijöitään vähäisellä lahjalla verottomasti.

Apua & tietoa jäsenyrittäjille

Muistathan, että jäsenmaksuusi sisältyy useita hyödyllisiä palveluita ja materiaaleja.

1. Neuvontapalvelumme asiantuntijat auttavat puhelinsoiton päässä. Hyödynnä neuvonta arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222.

2. Asiakirjapankista löydät noin 80 erilaista asiakirja- ja sopimusmallia, joita voit täydentää omien tarpeidesi mukaan.

3. Hyödynnä verkkosivujemme kätevät laskurit ja tietopankin materiaalit yritystoimintasi tukena.

Tutustu kaikkiin jäsenetuihin ja -palveluihin: yrittajat.fi

37

YRITTÄJÄINFO

Tekoäly osaksi pk-yrittäjän arkea – Näillä toimilla onnistut Tekoälytyökalut ovat parantuneet hurjasti ­viimeisen ­kahden vuoden aikana. Tekoälyasiantuntija Lasse ­Rouhiaisen mukaan yrittäjät, tai ylipäätään ihmiset, eivät silti saata täysin ­ymmärtää tekoälyn koko potentiaalia.

TEKSTI LASSE ROUHIAINEN & VENLA VUOSALMI KUVAT LASSE ROUHIAINEN & ADOBE STOCK

Y

li 90 prosenttia ihmisistä käyttää tekoälyä selvittääkseen samoja asioita, joita kysytään myös Google-hakukonepalvelimelta.

Työkäytössä moni pyytää siltä apua puheen pitämiseen tai sähköpostin parantamiseen. Tämä on hyvä alku, mutta

tekoäly pystyy kuitenkin paljon parempaan. Se voi analysoida suuria datamääriä, tunnistaa piilotrendejä ja automatisoida monimutkaisia työnkulkuja.

Miten tekoälyn käyttö olisi helpointa aloittaa, jos haluaa saada sen potentiaalin hyödynnettyä parhaiten?

Näin otat tekoälyn käyttöön liiketoiminnassasi 1. HYÖDYNNÄ TEKOÄLYN YRITYSVERSIOT. Suurin huoli tekoälyn käytössä liittyy yksityisyyteen ja tietotur­ vaan. Esimerkiksi ChatGPT Business on yrityskäyttöön suunniteltu sovellus, jonka yksityisyys ja tietoturva ovat aivan omalla tasollaan.

ChatGPT:ssä on uskomattoman hyvä tietopohja jokai­ selta alalta. Sovellus pystyy auttamaan hyvin, jos sille annetaan riittävästi kontekstia. ­Syötä tekoälylle yrityksesi tietoja, kuten mitä yritys tekee ja mitä se tavoittelee. Pyydä tämän jäl­ keen sitä analysoimaan ensi vuoden trendejä ja kysy, miten niitä voi hyö­ dyntää työssä ja liiketoi­ minnan kasvattamisessa.

38

2. KEHITÄ YRITYKSESI PROSESSEJA. Pyydä tekoälyä analysoimaan kolme yrityksesi tärkeintä prosessia. Mitkä ovat ne viikoittaiset prosessit, joita teet joka viikko ja joihin menee eniten aikaa?

Kerro ensin tekoälylle: "Hei, lue ja ymmärrä tarkkaan tämä yrityksemme prosessi. Kysy minulta kysymyksiä, jos et ymmär­ rä tätä prosessia." Tämän jälkeen selvitä prosessi tekoälylle mahdollisimman hyvin.

Kun kerrot tietoja yrityksestäsi ChatGPT:lle yhtä tarkasti kuin uudelle työntekijälle, pystyy tekoäly ehdottamaan prosessei­ hin parannuksia, optimoimaan ja jopa automatisoimaan niitä.

Ongelmana on usein se, ettei kontekstia uskalleta kertoa tar­ peeksi, jolloin vastaukset jäävät puutteellisiksi.

3. OTA TEKOÄLY LAAJEMMIN KÄYTTÖÖN KOKOUKSISSA. Kun pidetään kokous palvelusta tai tuotteesta, voidaan sen lopuksi avata ChatGPT:n audioversio ja kysyä: ”Tässä on meidän uusi tuotteemme. Nyt olemme miettineet, että parannamme sitä näin. Mitä riskejä näet ja mitä emme ole osanneet ottaa huomioon?”

Varsinkin sisäiset kokoukset kannattaa nauhoit­ taa ja hyödyntää tekoälyä niiden analysoinnissa.

Ulkoisten kokousten nauhoittamiseen pitää pyy­ tää lupa. ChatGPT:tä kannattaa myös hyödyntää kokousmuistiinpanoissa esimerkiksi tiivistelmän tekemisessä.

YRITTÄJÄINFO

KUKA Lasse Rouhiainen on tekoälyn asiantuntija, bestsellerkirjailija ja kokenut kouluttaja.

Uransa aikana hän on luennoinut 18 eri maassa sekä kirjoittanut arvostettuihin ja kansainvälisiin julkaisuihin, kuten Harvard Business Review, BBC ja Business Insider. Rouhiaisen kansainvälistä suosiota saavuttanut kirja ”Artificial Intelligence: 101 asiaa, jotka sinun on tiedettävä tänään tulevaisuudestamme” on käännetty useille kielille.

4. ANALYSOI SOSIAALISEN MEDIAN TULOKSIA JA KEHITÄ SISÄLTÖJÄ NIIDEN PERUSTEELLA. Lataa tekoälysovellukseen yrityksesi sosiaalisen median tilastot kuvakaappauksina tai tiedostoina. Lisää mukaan myös itse julkaisut, joista tulokset kertovat, jotta tekoäly pystyy tunnistamaan parhaiten toimivat sisällöt. Pyydä tekoälyä vertaamaan kuluvan viikon tuloksia aiempiin, havaitsemaan malleja ja ehdottamaan vähintään kolmea konkreettista parannusta seuraavalle viikolle.

Kun tekoäly on oppinut, millainen sisältö toimii, se voi tuottaa uusia julkaisuja vaivattomasti. Pyydä sitä luomaan 15–20 julkaisuehdotusta sosiaaliseen mediaan ja anna sille kontekstiksi kattavasti tietoa yrityksesi toiminnasta. Mukau­ ta tekoälyn luomia julkaisuehdotuksia lisäämällä mukaan omia tarinoitasi, todellisia esimerkkejä työstäsi ja viimeai­ kaisia keskusteluja asiakkaiden kanssa. Analysoi julkaisujen tulokset heti tuoreeltaan ja anna tekoälyn tunnistaa, mikä on toiminut ja mikä ei.

Jäsen, hyödynnä maksuttomat tekoälysisällöt

Yrittäjät & Tekoäly -oppimiskokonaisuus on tarkoitettu yrittäjälle, joka haluaa saada tekoälystä tehokkaan apurin yrittäjäarkeensa. Elisan ja Suomen Yrittäjien yhteinen kokonaisuus pohjautuu yrittäjille toteutettuun kyselyyn ja se on siksi räätälöity juuri yrittäjien tarpeita mukaillen.

Verkkosivustolla on helposti ymmärrettäviä ja käytännönläheisiä videoita, webinaareja ja podcastjaksoja tekoälystä.

Tutustu kokonaisuuteen osoitteessa: yrittajat.fi/tekoaly

39

YRITTÄJÄINFO

Pk-yritykset ottivat tekoälyloikan

– Tehostaa aidosti toimintaa pienyrityksissä Tekoälyn käyttö on kasvanut nopeasti suomalaisissa pk-yrityksissä, kertoo tuore Yrittäjägallup. Jo lähes kolme viidestä pk-yrityksestä (57 prosenttia) hyödyntää tekoälyä, 19 prosenttia niistä säännöllisesti ja 38 prosenttia satunnaisesti.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS KUVA ADOBE STOCK

M

uutos marraskuussa 2024 tehtyyn edelliseen kyselyyn on merkittävä, sillä silloin vain noin kaksi viidestä (38 prosenttia) hyödynsi tekoälyä joko satunnaisesti tai säännöllisesti.

– Tämä on erittäin lupaavaa suomalaisten yritysten osaamisen ja tuottavuuden kannalta. Tekoälyn käytöstä voi tulla suomalaiselle pk-kentälle merkittävä kilpailuetu, sillä kansainvälisen vertailun mukaan Suomi on tekoälyn käytön ykkösmaa Euroopassa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Varsinkin asiantuntijapalveluissa tekoäly on jo vakiintunut työväline. Käyttöä aiotaan myös lisätä: lähes puolet (47 prosenttia) pk-yrityksistä suunnittelee tekoälyn käytön kasvattamista seuraavan vuoden aikana, mikä on selvä nousu viime vuoden 36 prosentista.

Tekoälyä käytetään eniten käännöksiin, ideointiin, viestintään, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Tekoälyn hyödyntäminen ideoinnissa on kasvanut erityisen voimakkaasti. Suosituimmat työkalut ovat ChatGPT ja Microsoft Copilot.

KONKREETTISTA HYÖTYÄ ARJESSA

SÄÄSTÄÄ AIKAA JA TUKEE KASVUA

Tekoälyä hyödyntävät eniten nuoret vastaajat ja pääkaupunkiseudulle sijoittuvat pk-yritykset.

– Pk-yritykset ovat alkaneet nähdä tekoälyn konkreettiset hyödyt arjessa.

Tekoälyn käytön yleistymistä on vauhdittanut paitsi sen parempi saatavuus ja helppokäyttöisyys, niin myös työkalujen parantunut suomen kielen osaaminen.

Moni yrittäjä on huomannut, että tekoäly aidosti tehostaa toimintaa pienyrityksissä, Elisan asiakaskokemus- ja kasvujohtaja Noora Lainio sanoo.

40

Pk-yrittäjistä 62 prosenttia kokee hyötyneensä tekoälystä, eniten asiantuntijapalveluissa ja nuorten yrittäjien keskuudessa.

Tietoturva on noussut yhä enemmän tekoälyn käytön esteeksi. Nyt 32 prosenttia kertoo sen haittaavan käyttöä.

– Laajasti saatavilla olevat ilmaiset tekoälysovellukset ovat helppo tapa tutustua tekoälyteknologiaan. Ne eivät kuitenkaan välttämättä takaa kaikkiin tehtäviin vaadittavaa tietoturvan tasoa. Tekoälyn todellisen liiketoiminta-

hyödyn varmistaminen edellyttääkin ammattikäyttöön suunniteltuja sovelluksia kuten Microsoft Copilotia, Lainio sanoo.

Tärkeimmät hyödyt liittyvät toiminnan tehostamiseen (46 prosenttia) ja ajan vapauttamiseen (38 prosenttia).

Lisäksi tekoälyä käytetään asiakaspalvelun kehittämiseen, resurssien säästämiseen, asiakasymmärryksen parantamiseen ja tuotekehityksen tukemiseen.

Suurin este tekoälyn käytölle on osaamisen puute.

Yrittäjägallup

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien ja Elisan toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi lokakuun 2025 alussa 1 175 pk-yrityksen edustajaa, joista 45 prosenttia oli yksinyrit­ täjiä. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

YRITTÄJÄINFO

Näin ­ pk-yrittäjän tulee varautua

Kriisit eivät kysy aikaa tai lupaa

– Suomen Yrittäjät julkaisi varautumisoppaan pk-yrittäjille

Oletko varautunut tilanteisiin, jotka voivat yllättää yrityksesi arjessa? Tiedätkö, kuinka vahvistat yrityksen kriisinkestävyyttä ja varaudut pahimman varalle? Suomen Yrittäjät julkaisi varautumisoppaan, joka on suunniteltu erityisesti pk-yrityksille, jotka haluavat lisätä kestävyyttä äkillisissä tilanteissa ja mahdollisen kriisin varalle.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJÄT KUVA ADOBE STOCK

S

uomen Yrittäjät on julkaissut kattavan varautumisoppaan, joka tarjoaa pk-yrittäjille konkreettisia työkaluja häiriötilanteisiin varautumiseen. Jokaisen yrityksen tulisi varautua vähintään 72 tunnin häiriötilanteeseen.

– Moni yrittäjä on viime vuosina joutunut karvaasti huomaamaan, että varautuminen ei ole vain suuryritysten asia. Se on osa jokapäiväistä yrittäjyyttä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.

Oppaassa käsitellään tilanteita, jotka voivat yllättää yrityksen arjessa: suurimman asiakkaan maksuvaikeudet, sähkön tai vedenjakelun keskeytyminen, tietomurrot, internet-yhteyden katkokset sekä toimitusvaikeudet raaka-­aineissa tai komponenteissa.

Oppaan tarkoituksena on herättää yrittäjiä ja koko yhteiskuntaa varautumisen ja turvallisuuden laajaan kokonaisuuteen. Samalla korostetaan pk-yritysten merkitystä yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamisessa erityisesti kriisiaikoina.

Oppaan on laatinut yhdessä Yrittäjien varautumisryhmän kanssa Antti Neimala, joka on työskennellyt muun muassa osastopäällikkönä työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylijohtajana ja varatoimitusjohtajana Suomen Yrittäjissä.

– Keskeinen viesti on, että jokaisen yrityksen ja jokaisen yrittäjän on huolehdittava varautumisesta itse. Viranomaiset eivät turvaa yritysten toiminnan jatkuvuutta häiriötilanteissa, Antti Neimala kertoo.

Tuoreessa varautumisoppaassa esitellään ”PK-yrittäjän varau­ tumisen timantti”, joka koostuu seitsemästä osa-alueesta: 1. Elintärkeät toiminnot – tunnista ja turvaa yrityksen ydintoiminnot kuten sähkönsaanti ja tietojärjestelmät.

2. Uhkat – ennakoi riskejä ja hyödynnä vakuutuksia sekä riskienhallintatyökaluja.

3. Johtaminen – integroi varautuminen osaksi yrityksen strategiaa ja päivittäistä johtamista.

4. Henkilöstö – kouluta ja kannusta henkilöstöä toimimaan häiriötilanteissa.

5. Verkostot – varmista alihankkijoiden ja kumppanien toimintakyky kriisitilanteissa.

6. Yritysvara 72 tuntia – ota käyttöön vähintään kolmen vuorokauden yritysvara.

7. Viestintä – viesti avoimesti ja oikea-aikaisesti henkilöstölle ja sidosryhmille.

Lataa maksuton opas

Yllättävät tilanteet ja kriisit tulevat juuri silloin, kun niitä vähiten odottaa: Siksi varautuminen todellakin hyödyttää ja ennalta mietityt suunnitelmat kannat­ televat yritystä kriisitilanteiden yli. Tietoisuus ja varautuminen ovatkin parhaita tapoja ehkäistä turhia pelkoja ja epävarmuuksia.

Lataa varautumisopas: yrittajat.fi/oppaat

41

HELSINGIN KAUPUNKI

Kasvulla on monet kasvot

– Business Helsingin yrityspalveluista hyötyy myös kasvusta haaveileva

Yrityksen kehittäminen ei aina tarkoita liikevaihdon kasvattamista. Se voi olla myös yrittäjän omaa oppimista tai uusien mahdollisuuksien tai verkostojen löytämistä. Tärkeintä on, että yrittäjä rohkaistuu ottamaan ensimmäisen askeleen.

42

HELSINGIN KAUPUNKI

U

usia ideoita syntyy usein, kun eri alojen toimijat kohtaavat ja huomaavat ehkä yllättäviäkin mahdollisuuksia, sanoo Simo ­Kovalainen, Business Helsingin yrityspalveluiden tiimipäällikkö.

Helsinkiläisistä yrityksistä 95 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Yrityksistä suurin osa, 83 prosenttia, toimii yhden henkilön voimin.

Kovalaisen mukaan on tärkeää, että toimintaansa pohtiva yrittäjä saa vertaisiltaan peilausta ja vahvistusta suunnitelmilleen.

– Rohkeus ei ole pelon puutetta, vaan sitä, että toimii pelosta huolimatta. Mitä paremmin tunnistaa riskejä ja miettii ratkaisuja, sitä vahvemmalla pohjalla on, Kovalainen sanoo.

YKSIN EI TARVITSE PÄRJÄTÄ

MISTÄ KASVU VOI ALKAA?

– Kaupungin yhtenä roolina on toimia alustana ja mahdollistajana: kipinänä yrittäjäksi ryhtymisessä tai tukena aloittelevan yritystoiminnan alkumetreillä. Järjestämme myös tilaisuuksia verkostoitumiseen ja tukea yrittäjyyden eri vaiheisiin. Yritysneuvonta on oman kuplan ulkopuolinen kumppani, joka auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia ja riskejä, Kovalainen kertoo.

Myös konkariyrittäjille Business Helsingin palvelut tuovat lisäarvoa.

– Kannustan kokeneempiakin yrittäjiä tutustumaan erilaisiin kasvutapahtumiin ja innovaatiopalveluihin. Hankkeet, joissa kaupunki on mukana, tarjoavat ohjattuja mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi tekoälyyn. Sen soveltaminen voi avata uusia kasvupolkuja lähes kaikilla aloilla.

Vaikka tekoälystä puhutaan paljon, se ei tarkoita, että vain teknologia-alalla yritykset kasvavat.

– Kaikki liiketoiminnat ovat aloittavan yrittäjän näkökulmasta kasvavaa liiketoimintaa, Kovalainen muistuttaa.

SUOMEN PARAS PAIKKA YRITTÄÄ

Helsingin tavoitteena on olla Euroopan johtava startup-kaupunki ja näyttää teoillaan, että se arvostaa yrittäjyyttä.

– Globaalia kilpailua käydään myös kaupunkitasolla. Jos haluamme houkutella ja kasvattaa yrityksiä, meidän on pärjättävä kilpailussa, oltava yritysmyönteisiä ja poistettava yrittämisen esteitä.

Simo Kovalainen korostaa, että kaupunki kehittää jatkuvasti palveluitaan, jotta yrittäjät löytäisivät ne helpommin.

Jos kasvu houkuttelee, yrittäjän kannattaa käydä keskusteluja omien asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa.

– Keskustelut voivat avata uusia ajatuksia siitä, minkälaiseen kasvuun tähdätä ja mitä sen toteuttamiseksi tarvitaan, Kovalainen neuvoo.

Kasvupolkuja on monia, ja yksin ei tarvitse pärjätä, sillä kasvu syntyy yleisimmin yhdessä tekemisellä.

– Ensimmäinen askel on löytää suunta omalle kasvulle ja uskoa sen mahdollisuuksiin sekä hakea asiantuntevaa tukea ja selkänojaa ulkopuolelta, Kovalainen kiteyttää.

Suuri osa koko maan yritystoiminnasta on keskittynyt Helsinkiin.

– Suomen mittakaavassa Helsinki on monin tavoin paras paikka yrittämiselle, sillä tarjoamme suurimmat markkinat ja kaupungin ekosysteemi kehittyy jatkuvasti, Kovalainen painottaa.

TOISINAAN SUURIN KASVUN ESTE LÖYTYY PEILISTÄ

Helsingissä aloittavat yrittäjät tulevat monenlaisista lähtökohdista. Osalle kaupungin tarjoamat palvelut ovat tuttuja, mutta osalle vieraita, jolloin niitä ei myöskään osata hakea.

– Toimimme yrittäjän kumppanina tarvittaessa, mutta emme halua olla päällepäsmäreitä, vaan tarjota apua, kun sitä tarvitaan, Kovalainen kertoo.

Kovalaisen mukaan joskus suurin este yritystoiminnan kehittämiselle on yrittäjä itse.

– Haaveilulle ja kasvulle pitää antaa tilaa. Yrittäjän kannattaa ympäröidä itsensä omalla voimapiirillä – ihmisillä, jotka tukevat ja vievät yritystä eteenpäin. Kasvu vaatii aikaa ja huokoista ajattelua.

Entä jos riskit pelottavat?

Helsinkiläisten yrittäjien apuna

Business Helsinki palvelee helsinkiläisiä yrityksiä, yrittäjiä, työnantajia sekä kansainvälisiä osaajia tarjoamalla neuvontaa aloittaville yrittäjille sekä tukea liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Varaa aika Business Helsingin yritysneuvontaan: hel.fi/ businesshelsinki

43

YRITTÄJÄINFO

Yrityksille tukea ­nuorten palkkaamiseen – Näin työllis­tymisseteli toimii Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee nuorten työllistymis­setelin käyttöönottoa.

Syksyn budjetti­riihessä päätetyn uudistuksen tavoitteena on, että työllistymisseteli olisi käytössä heti vuoden 2026 alusta. Tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJÄT KUVA ADOBE STOCK

T

yö- ja elinkeinoministeriön mukaan vallitsevassa taloussuhdanteessa erityisesti nuorten työmarkkinatilanne on vaikeutunut. Hallitus on syksyn budjettiriihessä varannut 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymissetelin eli rekrytointituen toteuttamiseen. Harkinnanvaraista rekrytointitukea myönnettäisiin yritykselle, joka työllistää nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi.

Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi, että työtön nuori on 18–29-vuotias ja että hän on ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta. Poikkeuksena olisivat nuoret, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun oppimäärän. Heidän osaltaan edellytyksenä olisi vähintään kolmen kuukauden työttömyys.

44

Tuki kohdennetaan nuorille, joiden voidaan arvioida hyötyvän tästä määräaikaisesta tukielementistä. Arviointi työllistymissetelin saajista tapahtuu työllisyysalueilla. Työllistymissetelistä rakennetaan yksityiskohdiltaan mahdollisimman yksinkertainen kokonaisuus.

Työllistymissetelin on tarkoitus kattaa 50 prosenttia palkkakuluista.

Kulut voivat olla kuuden kuukauden tukijaksolla enintään 9 000 euroa eli 1 500 euroa per kuukausi. Laskennallisesti tuen piiriin voidaan saada 3 300– 4 400 kohderyhmään kuuluvaa nuorta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on parhaillaan laatimassa tukea koskevaa asetusta. Asetus on tarkoitus esitellä valtioneuvoston istunnossa loppusyksyn aikana. Työllistymissetelin on tarkoitus tulla käyttöön heti alkuvuodesta 2026.

Pysy ajan tasalla yrittäjyyden ajankohtaisista asioista

Suomen Yrittäjien verkkosivuilta pääset lukemaan päivittäin tuoreita uutisia yrittäjyydestä. Saat vinkkejä, inspiraatiota ja tärkeää ajankohtaista tietoa ­yrityksesi arjen avuksi. Kerromme selkeästi esimerkiksi talouden kiemu­roista ja tulevista lakimuutoksista. Pidämme sinut ajan tasalla myös mielenkiintoisista yrittäjyyden ilmiöistä.

Yrittäjyysaiheiset uutiset löydät osoitteesta yrittajat.fi

YRITTÄJÄINFO

Yrittäjä, hyödynnä Helsingin työllisyyspalveluiden

tarjoama rekrytointiapu ja työnantajapalveluiden tuki Helsingin työllisyyspalvelut tarjoavat työnvälitystä, koulutuspalveluja ja taloudellista tukea, jotka tehokkaasti yhdistävät työn ja tekijän Helsingissä. Työnantajien ja yritysten arkea helpotetaan varmistamalla osaavan työntekijän sujuva rekrytointi.

Palvelut on suunniteltu erityisesti pien- ja mikroyritysten tarpeisiin.

TEKSTI HELSINGIN TYÖLLISYYSPALVELUT KUVA SILJA MINKKINEN / HELSINGIN KAUPUNKI

H

elsingin työllisyyspalveluista yritys saa konkreettista ja maksutonta apua rekrytointiin. Työllisyyspalveluiden kautta yritys voi: • julkaista työpaikkailmoituksen Työmarkkinatorilla tai löytää työntekijöitä hiljaisesti työllisyyspalveluiden rekistereistä • välittää tietoa avoimesta työpaikasta työnhakijoille • löytää potentiaalisia ehdokkaita yhdessä sovitulla tavalla • järjestää rekrytointitilaisuuksia työntekijöiden löytämiseksi • saada taloudellista tukea, neuvoja ja käytännön apua ­helsinkiläisen työttömän työnhakijan palkkaamiseksi • hyödyntää maksutonta työntekijän ammatillista koulutusta (myös oppisopimuksella) • järjestää työtehtävän vaatimat maksuttomat lyhyet ja ­täydentävät koulutukset työttömille työnhakijoille (myös ­erilaiset kortti- ja lupakoulutukset) • suunnitella rekrytointikoulutus yrityksen tarpeiden mukaan työttömien työnhakijoiden tuottavuuden varmistamiseksi (koulutuksen kustannukset jaetaan: yrityksen osuus 30 %, työllisyyspalvelut 70 %). Koulutusta on mahdollista järjestää myös olemassa olevalle henkilöstölle.

Työllisyyspalveluiden tavoitteena on lisätä työnantajapalveluiden tunnettuutta ja madaltaa kynnystä käyttää niitä. Palvelut ovat maksuttomia, ja ne räätälöidään yrityksen tarpeen mukaan.

Esimerkiksi lyhytkoulutus soveltuu tilanteisiin, joissa yrityksellä on tarve usealle tekijälle samanlaisiin tehtäviin, työhön vaadittava osaaminen on saavutettavissa lyhyellä koulutuksella ja riittävän osaavia tekijöitä ei ole saatavilla avoimilta työmarkkinoilta.

– Yritykset tarvitsevat osaajia, mutta kaikki eivät tiedä, että voimme auttaa suoraan rekrytoinnissa. Meidän tehtävämme on tuoda tämä apu lähelle ja helposti saataville, sanoo tiimipäällikkö Mikko Kurppa Helsingin työllisyyspalveluista.

Kaupungin strategia painottaa työllisyyden edistämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Työllisyyspalveluiden asiantuntijat auttavat esimerkiksi palkkatuen ja Helsinki-lisän hyödyntämisessä, oppisopimusten suunnittelussa ja erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden rekrytoinnissa. Yritys saa henkilökohtaisen yhteyshenkilön, joka tuntee sekä työmarkkinat että kaupungin tarjoamat mahdollisuudet.

Yhdessä kohti toimivampaa työelämää

Työnantajapalvelut rakentavat siltaa yritysten ja työn­ hakijoiden välille. Me autamme yrityksiä kasvamaan ja ihmisiä työllistymään. Tämä tukee paitsi yrityksen omia tavoitteita myös koko kaupungin elinvoimaa.

Helsingin työllisyyspalvelut kehittävät työnvälitykses­ tä selkeää, saavutettavaa ja vaikuttavaa kokonaisuut­ ta. Tavoitteena on, että jokainen helsinkiläinen yritys tietää, mistä saa apua rekrytointiin – ja käyttää sitä.

Haluatko tietää enemmän työnantajapalveluista tai palkkakustannuksia pienettävästä Helsinki-lisästä?

Ota yhteyttä Helsingin työllisyyspalveluihin: p. 09 310 36300 (ma–pe klo 9–16) neuvonta.tyonantajat@hel.fi hel.fi/fi/yritykset-ja-tyo/tyonantajat/ palvelut-ja-yhteystiedot

45

Yrittäjä, hyödynnä vuoden 2025 jäsenetusi!

Alennukset euroina keskimäärin Laaja etukokonaisuus yrityksen, kodin ja perheen vakuutuksiin, esim.

Fennia

Etu henkilöauton laajaan kaskovakuutukseen

-300 €

Saat Yrittäjien jäsenenä Elisalta tietoturvalliset liittymät, nettiyhteydet ja yksinkertaiset IT-palvelut jäsenetuhintaan.

-19-800 €

Elisa

Alman valikoiduista lehdistä 20 %:n alennus (Arvopaperi, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka&Talous ja Tivi (12 kk).

-75-153 €

Alma Talent

*Esim. Kauppalehti (12 kk).

5

Fortumin Yrittäjän Paketti 50 %:n alennuksella ja sähkösopimus sopimustyypistä riippuen jatkuvalla -40 % perusmaksuedulla tai –0,4 c/kWh-edulla. *Esim. 50 MWh kuluttava yritys voi säästää jopa 100-270 € vuodessa.

-100-270€*

Fortum

-96 €

Hostingpalvelu

-2,5 snt/l

Neste

ja Kertalippu Jousto), Yrityslippu: paikka Ekstra Rennossa tai Ekstra Rauhallisessa, Kertalippu Jousto: paikka Eko-luokassa

13 %

VR

Suomen Yrittäjien oikeudellinen puhelinneuvonta esimerkiksi 1–2 kertaa.

-200 €

Suomen Yrittäjät

Fortum Charge & Drive sähköauton latauspalvelut yrityksille jatkuvalla 30 %:n alennuksella kuukausimaksusta sekä 5 kpl latausavaimia maksutta. .fi-domainin ostajalle Alku-webhotelli veloituksetta vuodeksi.

Alennusta asemakohtaisista hinnoista (sis.alv) Nesteen palveluasemilla. Jäsenetu hyödynnettävissä mobiilistimaksamalla, kun lisäät Yrittäjien jäsenyytesi Neste äppiin.

Etu ei koske Neste Truck ja Express-asemia.

13 %:n alennus yrityslipputuotteista (Yrityslippu

Yrittäjät-sovellus – jäsenkortti kätevästi puhelimessasi!

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia ja niihin voi liittyä ehtoja. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä.

Suomen Yrittäjät pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Tämän lisäksi saat: Suomen Yrittäjien tapahtumat ja koulutuk+ set jäsenhintaan. Lisäksi lukuisia vain jäsenille maksuttomia koulutuksia.

Saat jäsenetuna maksuttoman yrityksen ja + yrittäjän tarpeisiin keskittyneen Premiumpalvelun Alexandrian sijoitusasiantuntijan kanssa ja Alexandria Etuohjelman* 6 kk:n ajaksi veloituksetta käyttöön.

Edenred tarjoaa Yrittäjien jäsenille alennuk+ sen työsuhde-etujen latausmaksusta ja 5 %:n alennuksen Delicard-lahjakorteista.

GreenStar Hotelsissa majoitut 1–3 hengen + huoneessa kiinteään 81 € / vrk jäsenetuhintaan. Pysäköinti veloituksetta majoituksen yhteydessä.

Lukuisat yrittäjävetoiset K-Citymarket-, + K-Supermarket-, K-Market-, Neste K – ja

K-Rauta -kauppiaat tarjoavat Yrittäjien jäsenille monipuolisia etuja ja alennuksia. Katso omalla alueellasi voimassa olevat K-edut aluejärjestösi tai paikallisyhdistyksesi sivulta.

Lapland Hotelsilta jäsenetuna 12 %:n alen+ nus päivän joustavasta majoitushinnasta työ-

matkustukseen sekä vaihtuvia vapaa-ajan etuja.

Wihurin Metro-pikatukuissa saat jäsenkort+ tia näyttämällä 5 %:n alennuksen normaalihin-

taisista tuotteista. Alennus ei koske alkoholieikä tupakkatuotteita.

Kasvurahoitukselta jäsenetuina laskurahoi+ tus ilman 10 euron laskukohtaista käsittelymak-

ta tai ”avaimet käteen” -ratkaisu 25 %:n alennuksella.

Tallink Silja Linen laivoilla 15–35 %:n alennus + risteily- ja reittimatkoista reitistä ja ajankohdasta

Yrittäjien jäsenille Mobalin paikallismark+ kinointipalvelualusta 30 päiväksi veloituksetNetsiltä jäsenetuna myymälän maksurat+ kaisut alk. 9,99 € / kk + 0,39 % / maksutapahtuma.:*Esim. Yrittäjän keskimääräisen kuukausittaisen korttiliikevaihdon ollessa 5 000€, Suomen Yrittäjien jäsenedulla säästöä kertyy vuositasolla korttiprovisioista ~240 € ja maksupäätteestä 480 €.

Oma Säästöpankki, K-Business Credit -kort+ ti ensimmäiset 3 kk ilman kuukausimaksua.

Sanomalta saat sekä mediatilaa että ma+ teriaalien tuotantoa koskevia alennuksia. Alennuksesi 25–50 % ensimmäisestä ostetusta mediakampanjasta. Alennuksen suuruus vaihtelee medioittain. Lisäksi jäsenetuja markkinoinnin palvelukokonaisuuksiin ja Sanoma Ad Manager -itseostokanavaan.

Suomen Scandic- ja Hilton-hotelleista ja + osasta IHG-perheen hotelleja 16 %:n alennus päivän joustavasta huonehinnasta ja 10 %:n alennus yli 8 hengen kokopäivä-, puolipäiväsekä iltapaketeista.

Katso kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/aluejarjestot

sua ja luottolimiitti ilman 10 euron kuukausittaista tilinhoitomaksua.

riippuen. Lisäksi 10 %:n yritysalennus Tallink Hotels-ketjun normaalihintaisista hotellipaketeista.

VENI Energialta Yrittäjien jäsenille sähkön+ hankintapalvelut 20 %:n alennuksella. *Esim.

1 000 MWh vuodessa kuluttava asiakas säästää 400 €/a sähkönhankinnan palvelumaksussa.

Viking Line tarjoaa vaihtuvia etuja risteilyis+ tä, hyttipaketeista, ajoneuvoista ja autopaketeista. Lisäksi jäsenetuina kausittaisia jopa 50 %:n erikoisalennuksia.

Youpret tarjoaa 30 %:n alennuksen ensim+ mäisestä tulkkauksesta ja 10 %:n alennuksen kaikista tulkkaus- ja käännöspalveluista.

Valikoimissa yli 120 kieltä.

YRITTÄJÄINFO

Näin yritys voi muistaa työntekijöitään vähäisellä lahjalla verottomasti Moni yritys muistaa työntekijöitään lahjalla vuoden kääntyessä lopuilleen. Mutta millainen vähäinen lahja on työntekijälle verovapaa?

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS KUVA ADOBE STOCK

V

erottajan mukaan koko henkilökunnalle annettava tavanomainen ja kohtuullinen lahja on saajalleen verovapaa, jos lahjan arvonlisäverollinen hinta ei ylitä sataa euroa. Yritys saa puolestaan vähentää henkilökuntalahjan kulut tuloverotuksessaan.

Yhtiössä työskentelevä yrittäjäosakas voi saada verovapaan joululahjan samoin edellytyksin kuin yhtiön muutkin työntekijät, vaikka yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentelisi muita työntekijöitä. Henkilökunnan lukumäärällä saattaa kuitenkin olla merkitystä arvioitaessa henkilökuntaedun tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta. Toiminimiyrittäjä ei ole verotuksessa itsensä työnantaja eikä siten voi järjestää itselleen verovapaita henkilökuntaetuja.

Työntekijän saaman lahjan verovapaus koskee kuitenkin lähtökohtaisesti vain tavaralahjoja. Jos työntekijälle annetaan yksilöimätön lahjakortti tai rahaa, nämä molemmat ovat aina veronalaista palkkaa. Lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti, joka oikeuttaa tietyn esineen tai palvelun ostoon. Työntekijä voi myös valita lahjansa työnantajan etukäteen valitsemista muutamista vaihtoehdoista verovapauden vaarantumatta.

Verohallinnon ohjeessa mainitaan esimerkkinä verovapaasta lahjasta kirjan hankkimista varten annettu lahjakortti, jolla ei voi hankkia kaupasta mitään muita tuotteita kuin kirjan. Lahjakortti katsotaan yksilöidyksi, vaikka sillä voi hankkia minkä tahansa kirjan kyseisen kirjakaupan valikoimasta.

Jos lahjakortilla voisi hankkia (kirjan sijasta) minkä tahansa tuotteen kirjakaupan valikoimasta, lahjakortti on yksilöimätön ja siten palkkaa.

Näin Verohallinto ohjeistaa lahjakorttien verovapauden edellytyksistä

1. Lahja annetaan koko henkilökunnalle.

2. Lahjakortin arvo on enintään 100 euroa.

3. Lahjakortti on henkilökohtainen eli nimetylle työntekijälle annettu.

4. Työnantaja on rajannut lahjakortin käyttökohteen tietystä paikasta hankittavaan esineeseen tai palveluun eikä lahjakortilla voi hankkia muuta. Lahjakortti voi oikeuttaa valitsemaan tuotteen tai palvelun useiden samanlaisten tuotteiden tai palveluiden joukosta taikka tuotteen tai palvelun useiden erilaisten tuotteiden tai palveluiden joukosta.

5. Lahjakorttia ei voi muuttaa rahaksi.

Jos työntekijä on joululahjan lisäksi saanut vuoden aikana työnantajalta muitakin lahjoja, niin lahjakorttien ja muiden lahjojen yhteenlaskettu arvonlisäverollinen hinta ei saa ylittää sataa euroa. Vähäisten lahjojen vuotuisen yhteisarvon ylittäessä sata euroa saajaa kohti ylittävä osuus luetaan palkaksi. Lähde: Verohallinto

Mainos- vai edustuslahja?

Yhteistyökumppaneille annettavissa lahjoissa jaottelu kulkee mainosja edustuslahjojen välillä. Mainoslahjalle tunnusomaista on se, että se annetaan samanlaisena usealle eri taholle. Mainoslahjan arvonlisäve­ rollinen hinta saa olla korkeintaan 50 euroa, ja yritys voi myös vähentää mainoslahjan verotuksessaan.

Edustuslahja on puolestaan erikseen valittu ja henkilökohtaisempi kuin usein yrityksen logon tai nimen sisältävä mainoslahja. Esimerkiksi konjakki- ja viinipullojen sekä muiden alkoholilahjojen on katsottu vero­ tuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti edustamiseen. Edustuslah­ jan hinnasta yritys saa vähentää verotuksessaan puolet, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole.

47

Yrittäjän kotimainen Yrittäjän kumppani kotimainen jo 25 vuotta

kumppani Valitse rinnallesi kotimainen Elisa ja hyödynnä yrittäjän edut

Elisa on tukenut jo 25 vuoden ajan suomalaisten yrittäjien menestystä.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat etuja Elisan liittymistä ja palveluista.

Tutustu Tutustujäsenetuihin jäsenetuihin elisa.fi/yrittajaedut elisa.fi/yrittajaedut

Surffaa osoitteeseen elisa.fi/yrityksille

Soita myyntiimme 0800 04411 (ma-pe 8-16)

Vieraile lähimmässä Elisan myymälässä elisa.fi/myymalat