Issuu on Google+

Hyny – Toteutan Unelmaani HYNY - Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät Ensimmäiset viisi vuotta 2006 - 2011

Yrittäjyyttä ja ajankuvaa Toimitus, graafinen suunnittelu ja taitto: Heidi Ekholm-Talas Kuvat: Niina Stolt, Helsingin Yrittäjät ja Hynyläiset

1


S I S Ä L LY S L U E T T E L O Mikä Hyny on?

4

Tilastotietoa yrittäjyydestä: Pienten yritysten maa ja kaupunki

6

Anssi Kujala: Uusi yrittäjäsukupolvi mukaan yrittäjäjärjestöön!

8

Maria Ojajärvi (o.s. Oksanen): Nuori yrittäjä tuntee itsensä joskus kummajaiseksi

12

Heidi Ekholm-Talas: Viiden vuoden yrittäjyysmatka

14

Jussi Järventaus: Nuorten panos yrittäjäjärjestössä kasvaa

16

Jyrki Katainen: Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä

18

Eero Holstila: Helsinki yrittäjäkaupunkina

20

Lasse Männistö: Yrittäjyys on yhteiskunnallista

22

Kumppanipuheenvuoro: Elisa

24

Kumppanipuheenvuoro: Tapiola

26

Pia Pakarinen: Nuoret yrittäjät tulevaisuuden tekijöinä

28

Ville Nikunen: Tulevaisuuden Hyny

30

Vuoden nuoret helsinkiläiset yrittäjät 2007-2011

32

Vuoden Hynyläiset

38

Hynyn hallitus: Miksi minä olen mukana Hynyssä?

40

Hynyn päiväkirja

46

Hynyn tapahtumat lukuina

116

Hynyläisten luottamustoimet Suomen Yrittäjissä 2006-2011

118

Loppusanat

120

2


3


Mikä HYNY on? HYNY - Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät on vapaamuotoinen verkosto, joka edistää nuorten yrittäjien toimintaa Helsingissä. Vuonna 2006 perustetun HYNYn keskeinen ajatus on tarjota nuorille yrittäjille koulutusta, tapahtumia ja mahdollisuus verkostoitua. HYNY toimii samalla tavalla Helsingin Yrittäjien alla kuten HY:n paikallisyhdistyksetkin. HYNY – Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien toiminta Helsingin Nuoret Yrittäjät koostuu nuorista alle 35-vuotiasta yrittäjistä ja yrittäjiksi aikovista. Mukana on myös yrittäjäperheen jäseniä, mahdollisia yritysten jatkajia. Suomeen tarvitaan uusia nuoria yrittäjiä, kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle. Samanaikaisesti monet eläkkeelle jäävät yrittäjät etsivät jatkajaa yritykseensä ja osa joutuu ehkä jopa lopettamaan koko elämäntyönsä jatkajan puuttuessa. Pyrimme edistämään sukupolvenvaihdosta, sopivan jatkajan löytymisen helpottumista sekä Nuorten Yrittäjien hyvinvointia. Toiveenamme on kehittää laaja kontaktiverkosto, joka kannustaa nuoria yrittäjyyteen. Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien tarkoituksena on aktivoida nuoret yrittäjät mukaan järjestötoimintaan, sekä jäseniksi että luottamushenkilöiksi. Helsingin Nuoret Yrittäjät on vapaamuotoinen verkosto, joka syntyi 15.5.2006 helsinkiläisten nuorten yrittäjien tahdosta edistää nuorille suunnattua toimintaa ja koulutusta. Verkoston kautta nuorten yrittäjien ajatukset pääsevät päättäjien tietoisuuteen. Pyrimme siihen, että päättäjät ja suuri yleisö tietävät, että Nuori Yrittäjä on hyvä valinta muiden joukossa ja haluamme tuoda esille sen, että nuori on ikänsä puolesta nouseva tähti, juuri kouluttautunut alansa ammattilainen. Lisäksi ryhmä pyrkii tuomaan esille nuorten yrittäjien asioita ja nostamaan nuorten yrittäjien arvostusta niin järjestössä, tiedotusvälineissä kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Helsingin Nuoret Yrittäjät tarjoavat tapahtumia ja koulutustilaisuuksia sekä tiedottavat sidosryhmien tilaisuuksista, joissa nuorella yrittäjällä on mahdollisuus saada uusia kokemuksia, ideoita ja ajatuksia sekä edistää nuorten yrittäjien näkyvyyttä iäkkäämmän yrittäjäväen joukossa. Kehittyminen, uuden oppiminen ja ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin asioihin ja ideoihin ovat usein menestyneen yrityksen ja yrittäjän pohjana ja näitä asioita pyrimme tukemaan. Perustajajäsenet: Maria Oksanen, Heidi Ekholm-Talas, Niina Stolt, Anne Hiljanen, Niko Niinioja, Petri Heinonen, Ville Kaunola, Harri Haanpää, Vivi Wendelin, Theodor Arhio ja Jani-Petteri Pohjonen Hyny Lukuina 15.5.2006 kokoontui 12 henkilöä Helsingin Yrittäjien toimistolla. Jäsenmäärää ei haluttu kasvattaa maagisiin mittoihin, vaan pitää joukko kiinteänä ja aktiivisena. Tällöin aktiivinen jäsenistö ja innostava toiminta houkuttelisivat mukaan uusia jäseniä. Huomion arvoista oli mm. HYNYn ensimmäisen syyskokouksen osallistumisprosentti, joka oli 63 % jäsenistä. Seuraavana vuonna kevätkokoukseen osallistui 73 % jäsenistä. Kahden ensimmäisen vuoden ai4


Jäsenmäärän kehitys Hynyssä (Hynyn postilistalle on päässyt vuodesta 2009 myös opiskelijoita ja muiden aluejärjestöjen jäseniä)

kana jäsenmäärä nousi yli sadalla hengellä ja toiminta vakiintui. Vuosien varrella Hynyläisiä on ollut aktiivisesti Helsingin Yrittäjien työryhmissä ja valiokunnissa sekä paikallisyhdistyksien hallituksissa. Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnassa HYNYllä on ollut paikka vuodesta 2007.

Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Toteutan unelmaani

Jäseniä 24 60 127 157 264 (joista n. 170 on HY:n jäseniä) 308 (joista n. 230 on HY:n jäseniä)

Ensimmäinen virallinen Hyny-kuva vuodelta 2007

5


Pienten yritysten maa ja kaupunki Suomi on pienten yritysten maa. Kaikkiaan 263 759 yrityksestä 93,4 prosenttia on alle 10 henkeä työllistäviä. Mikroyritysten huomionarvon luulisi siis tällä prosenttilukemalla olevan suurempi. Pienyrityksiä eli 10 - 49 henkeä työllistäviä on yrityskannasta 5,5 prosenttia, ja keskisuuria 50-250 henkeä työllistäviä yrityksiä on 0,9 prosenttia. Yli 250 henkeä työllistäviä suuryrityksiä on Suomessa 608 kappaletta eli 0,2 prosenttia koko Suomen yrityskannasta. maan yhä enemmän vahvan yrittäjäsektorin vetoon. Elinkeinorakenne on muuttunut pienyritysvaltaisemmaksi palvelusektorin merkityksen kasvaessa. Yrittäjyyden merkityksen lisääntyminen näkyy työllisyydessä siten, että kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on viime vuosina syntynyt pk-sektorille. Pienet yritykset ovat lisänneet työvoimaansa 15 vuodessa lähes puolella ja suuret yritykset suoraan noin viidenneksellä. Kehitys on johtanut siihen, että yritysten henkilöstöstä runsaat 61 prosenttia on pk-sektorissa. Yritysten liikevaihdosta pksektori tuottaa 49 prosenttia. Työpaikkojen lisäys on painottunut alle 50 hengen yrityksiin.

Helsingissä yrityskanta on henkilöstökooltaan hieman muuta maata suurempaa, mutta silti selkeästi mikroyritysvaltainen. Helsingin 39 477 yrityksestä 90,6 prosenttia on alle 10 henkeä työllistäviä ja niistäkin suurin osa vain muutaman hengen työllistäviä. Helsingissä alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä on 33 054 kappaletta eli n. 84 % kaikista Helsingissä toimivista yrityksistä. Tähän löytyy monia eri syitä, mutta luonnollisin niistä on toimialan valinta. Helsingissä toimivat mikroyritykset ovat usein liike-elämän palveluita tarjoavia yrityksiä. 10-49 henkeä työllistäviä yrityksiä on Helsingin yrityskannasta 6,9 % ja 50 - 249 henkeä työllistäviä 1,7 %. Suomalaisista suuryrityksistä Helsingissä sijaitsee yli puolet, 318 kappaletta. Pienyritykset ja niitä hieman suuremmat yritykset työllistävät enemmän ihmisiä kuin mikroyritykset, mutta niiden osuus yrityskannasta jää pieneksi.

Suomalaiset yritykset työllistävät 1,38 miljoona henkilöä. Yritysten työntekijöistä neljännes työskentelee alle 10 hengen yrityksissä ja viidennes 10 - 49 hengen yrityksissä. Keskisuurissa, 50 - 249 henkeä työllistävissä yrityksissä työskentelee 17 % ja loput noin 38 % työskentelee suuryrityksissä.

Pk-yritykset työllistäjinä Suomen taloudellinen menestys tulee jatkossa nojaa6


Helsingissä suuryritysten rooli työllistäjänä on luonnollisesti suurempi, sillä suomalaisista suuryrityksistä yli puolet toimii Helsingissä. Helsinkiläisissä yrityksissä on 244 982 työntekijää, joista viidennes työskentelee alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä, 19 prosenttia 10-49 henkeä työllistävissä yrityksissä ja 17 prosenttia 50-249 henkeä työllistävissä yrityksissä. Suuryritykset työllistävät Helsingissä vajaan 44 prosenttia yritysten henkilöstöstä. Helsingin elinkeinorakenne Helsinki on vahvasti palveluvaltainen kaupunki. Yrityksistä yli 40 prosenttia toimii liike-elämän palveluissa tai

kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa. Tukku- ja vähittäiskaupassa toimii 17 prosenttia helsinkiläisistä yrityksistä, ja 10 prosenttia tarjoaa muita yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia palveluja. Verrattuna muuhun Suomeen Helsingin yritysrakenne on poikkeuksellinen, muualla maassa kiinteistö- vuokraus, tutkimus- ja liike-elämän palveluja tarjoaa vain 27 prosenttia. Toisaalta rakentamisen, teollisuuden ja logistiikan alan yrityksiä suhteessa yrityskantaan on Helsingissä huomattavasti vähemmän kuin muualla maassa.

7


Anssi Kujala Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja 31.5.2011 asti Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja 1.6.2011 alkaen

Uusi yrittäjäsukupolvi mukaan yrittäjäjärjestöön! Yrittäjyys ja sen muodot muuttuvat vähintäänkin samalla vauhdilla kuin Suomen elinkeinorakennekin. Menestyäkseen yritykset joutuvat kehittämään osaamistaan, markkinointiaan ja keinoja jo hankittujen asiakkaiden pitämiseksi tyytyväisenä. Uusista asiakkaista puhumattakaan. Myös yrittäjäjärjestön jäsenten vaatimukset omalle järjestölleen ja sen palveluille kasvavat. Samalla kun odotetaan enemmän, odotukset ovat myös erilaisia. Erityisesti nuoremman sukupolven yrittäjien on oikeutettua odottaa omia toimintamuotoja. Meidän nuorten odotukset - haluan laskea itsenikin vielä siihen joukkoon - eivät ole uusi ilmiö. Aina halutaan katsoa tulevaisuuteen ja kaikissa järjestöissä nuoret ovat hakeneet aina paikkaansa. Näin myös Helsingin Yrittäjissä. Vuonna 2009 julkaistussa Helsingin Yrittäjien 70-vuotishistoriikissa (s.66) kerrotaan 50-luvun nuorten yrittäjien toiminnasta seuraavaa: ”..harmiteltiin vain, että Yrittäjänuorilla meni huonosti. Vuosikymmenen alkupuolella nuorten toiminta oli lähes yhtä vilkasta kuin naisten, mutta nyt oli toisin. Helsingin Yrittäjänaisten toiminta kasvoi koko ajan, mutta nuorilla ei tapahtunut edistymistä tai uusiutumista, päinvastoin. Katsottiin, että alkuinnostuksen jälkeen ei oma vastuuntunto ollut kehittynyt terveesti”. On hyvä muistaa, että

8


tuolloin yli 60 vuotta sitten nuoriksi laskettiin joskus jopa reilusti 4-kymppisiä.

HYNY on osoittanut, että ”normitoiminnan” rinnalle suorastaan huutavasti on kaivattu myös vapaamuotoisempaa, kunkin porukan omista lähtökohdista lähtevää toimintaan. Verrata voi myös senioriyrittäjien omaan verkostoitumiseen.

Historiasta viis. 2006 perustettu Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät (HYNY) toivat totisesti uuden vireen HY:n toimintaan.

Tähän perinteiseen käsitykseen kuuluu mm. se, että paikallisyhdistys lähettää paperisen jäsenkirjeen muutaman kerran vuodessa. Varsinkaan nuorten piirissä tällä ei ole mitään tekemistä nykypäivän kanssa. Tästä hyvä esimerkki on tietenkin sosiaalisen median käyttö nuorten yrittäjien keskuudessa.

Toimin Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana 1.11.200631.5.2011. Pääsin tuon lähes viiden vuoden aikana seuraamaan HYNYn toimintaa alusta alkaen. Koin koko ajan, että HYNYn tavoitteena on tuoda järjestömme toimintaan uusia keskustelunavauksia ja toimintamuotoja. Näitä on tullut ja niistä on monesti muodostunut lopulta järjestön yhteinen näkemys ja tahtotila.

Suomen Yrittäjät ylpeilee - sinänsä aiheellisesti - sillä, että olemme elinkeinoelämän suurin, 113 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Kymmenen vuoden päästä ei ole ylpeilyn aihetta, ellemme keksi tapaa saada pääosa nuorista yrittäjistä mukaan toimintaamme. Tarvitsemme myös opiskelijajäsenyyden. Yhä useammalle nuorelle pitää tarjota yrittäjyyttä houkuttelevana uravaihtoehtona.

Järjestömme jäsenmäärä kasvoi toimikauteni aikana noin 3600 jäsenestä yli 6500 jäsenyrityksen aluejärjestöksi. Kasvusta huolimatta, jäsentemme eroamissyissä näkyy se, että jäsen ei ehdi osallistua toimintaan ja toimintaa ei koeta kiinnostavaksi. Näin varsinkin nuorilla. HYNYn toiminta tuli tarpeeseen; se toi nuorille yrittäjille aivan uuden ulottuvuuden ja omia toimintamuotoja. Ennenkaikkea yhteenkuuluvutta vertaisten kanssa.

Suomen Yrittäjät ei ole ainut järjestö, joka pohtii suhdettaan tulevaan jäsenistöön ja siihen, miten yrittäjyyden uudet muodot ja nuoremmat yrittäjät tavoitetaan. Myös ammattiyhdistysliike on perinteisesti pyrkinyt ratkaisemaan ongelman aktiivisella rekrytoinnilla oppilaitoksissa jo opiskeluaikana. Suomen Yrittäjillä ei ole tällä hetkellä vastaavaa viestintää, joka olisi leimallisesti kohdistettu yrittäjyydestä kiinnostuneille, mahdollisille tuleville yrittäjille tai opiskelijoille tai joka muutoin tukisi SY:n näkemystä yrittäjyydestä ja siihen liitettävistä mielikuvista. Tämänkin puutteen paikkaamisessa HYNY on tehnyt tärkeää työtä.

Jatkossakin erityinen haaste on se, että HYNYn toiminta ei ole pelkkiä bileitä. Niin Helsinki kuin koko Suomikin tarvitsee uusia ajatuksia yrittäjyyden uudistamiseksi. Niitä nuorilta löytyy, ne pitää vaan kanavoida oikein ja aidosti! Uusi porras Eräs perusoletus on pitkään ollut se, että SY:n kolmiportainen organisaatio huolehtii jäsentemme kaikista tarpeista. Väärin. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu yli 400 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 53 toimialajärjestöstä. Mutta meillä on vielä kovin harvalukuinen nuorten yrittäjien verkosto.

Uusi sukupolvi tulossa Koko yrityskantaan verrattuna Suomen Yrittäjien jä-

9


senkunta edustaa vanhempaa joukkoa, joka toimii suuremmissa yrityksissä ja kasvukeskusten ulkopuolella. Perustettavien yritysten yrittäjien ikärakenteeseen verrattuna Suomen Yrittäjiin jäseneksi liittyvät ovat huomattavasti kokeneempia ja vanhempia yrittäjiä.

Uusi tapa olla esillä Omaan osaamiseen, alaan ja liiketoimintaan liittyvä tuorein mahdollinen tieto on kaikkien tavoitettavissa verkossa ja pääsääntöisesti vieläpä ilmaiseksi. Nuoremman yrittäjäpolven edeltäjiään parempi kielitaito mahdollistaa tämän globaalin kehityksen. Mikään yksittäinen toimija ei pysty kontrolloimaan sitä informaatiovirtaa, jota jäsenkunta käyttää ja hyödyntää.

Järjestölle haasteellisinta on pystyä vastaamaan siihen kysyntään, joka on ikäryhmässä alle 30-vuotiaat, joka sijoittuu pääasiassa kaupunkiseuduille ja jossa toimitaan ns. uusilla toimialoilla.

Miksi esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsingistä on lyhyessä ajassa tullut merkittävä mielipidevaikuttaja, jolla on näppinsä pelissä niin maabrändiraportissa kuin ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen hankkeissakin? Vastaus on reipas ja kiinnostava tapa ajatella – ja ennen kaikkea viestiä. Demosin raportit ovat mielenkiintoista luettavaa: värikästä kieltä ja koukuttavia esimerkkejä. Kyse on uudenlaisesta tavasta viestiä.

Aloittavaan yritystoimintaan liittyvä tutkimus on antanut selviä viitteitä siitä, että yrittäjyyden perinteisten aloitus- ja toteutustapojen rinnalle nousee uusia yrittäjätyyppejä ja tapoja. Esimerkiksi Kauppalehden ja Aalto-yliopiston selvitysten mukaan tulevaisuuden yrittäjyydessä keskeisessä roolissa ovat erityisesti korkeasti koulutetut naiset.

Siihen tapaan ei kuulu kapulakielisyys eikä perinteinen, virheetön asiantuntijateksti. Se ei todistele pätevyyttään hienoilla, vaikeaselkoisilla lauserakenteilla vaan nokkelalla tavalla sanoa jokin asia. Sama virkamiesmäistyminen koskee kaikkia paikkansa lunastaneita etujärjestöjä, mutta sitä vastaan pitäisi pyrkiä taistelemaan. Kun päättävät tahot haluavat kuulla, miten päätöksiä kannattaisi tehdä, Demos Helsingin tyyppiset toimijat ovat monesti vaihtoehto perinteisille etujärjestöille. Nuorten yrittäjien verkostot ovat toivottavasti vielä enemmän vastauksemme tälle kehitykselle.

Yrittäjyyden motiivit muuttuvat samassa tahdissa työelämän arvojen kehittymisen kanssa, ja välineiden kehittyminen puolestaan mahdollistaa globaalin toiminnan jo mikroyritysvaiheessa. Kun lisäksi otetaan huomioon esim. teollisuuden rakenteen muuttuminen ja sen heijastusvaikutukset alihankintaketjuun, voidaan sanoa, että yrittäjyyden muodot, mallit, välineet ja motiivit ovat tänä päivänä yrittäjäksi ryhtyvien joukossa huomattavan erilaisia aiempaan verrattuna. Lähteistä riippumatta arviot sukupolvenvaihdosikään lähimmän viiden vuoden aikana tulevista yrityksistä asettuvat n. 50 000 kappaleen kohdalle. Monet yhteiskunnalliset toimijat ovat varautuneet tähän odotettavaan hyökyaaltoon luomalla erilaisia tuki- ja koulutusjärjestelmiä, joilla helpotetaan yrityksen myyntiä ulkopuoliselle tai sen toiminnan siirtämistä uudelle yrittäjäsukupolvelle.

Nuoret yrittäjät vaikuttavat Loistava esimerkki ja mielestäni tähänastisin HYNYn toiminnan huipennus on eduskuntavaalien 2011 yhteydessä toteutettu Tutustu Yrittäjyyteen-kampanja. Joukko HYNYläisiä päätti voivottelun sijasta tehdä yrittäjyyttä tutuksi helsinkiläisille kansanedustajaehdokkaille tarjoamalla 2 tunnin työharjoittelumahdollisuuden ehdokkaille.

10


Tutustu Yrittäjyyteen -kampanja alkoi 30.3. sivun mainoksella Helsingin Sanomissa ja jatkui Facebookissa. Ehdokkaille kerrottiin työharjoittelussa yrittäjien arjesta, sekä hyvistä että huonoista puolista. Kampanjalla nostettiin esiin kolme teemaa: 1. Yrittäjäriskin ymmärtäminen – riskistä on seurattava myös menestymisen mahdollisuus 2. Kasvuyrittäjyys – rahoituksen saatavuus 3. Työllistäminen – rekrytointiriski on aidosti olemassa Ehdokkaat pistettiin yrityksissä aitoihin yrityksen töihin – työharjoittelupaikoissa pääsee tutustumaan mm. siivoukseen, kannattavuuslaskelmien tekemiseen sekä myyntityöhön messuilla ja kauppahallissa. Työharjoitteluun osallistui parikymmentä ehdokasta, mukana mm. maahanmuuttoministeri Astrid Thors ja vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka. Aivan loistava esimerkki uudesta vaikuttamismuodosta! Alussa mainitussa Helsingin Yrittäjien historiikissa todettiin 50-lukulaisista nuorista myös seuraavaa: ”...hallituksen mielestä nuoret halusivat vain saada lisää rahaa, mihin ei näyttöjen puutteessa lämmetty. Vuosikymmenen lopulla nuorten tukeminen lopetettiin toistaiseksi ja siirrettiin painopistettä tiedotuksen tehostamiseen.” Kului siis lähes 50 vuotta ennenkuin saatiin ai-

kaan pysyvä toimintamuoto nuorten yrittäjien toiminnalle. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä, että nykyinen toimintamuoto ei jatkuisi. Loputtomiin. Kiitän samalla nöyrästi niitä toimijoita jotka ovat panostaneet HYNYn toimintaan. Onnittelut HYNYn 5-vuotistaipaleelle. HYNYillään kun tavataan!

11


Maria Ojajärvi (o.s. Oksanen) Perheyrittäjä ja HYNYn puheenjohtaja

Nuori yrittäjä tuntee itsensä joskus kummajaiseksi ”Nuori yrittäjä tuntee itsensä joskus kummajaiseksi” otsikoi Keskisuomalainen lehti näkyvästi syyskuussa 2007. Alle kolmekymppisiä näkyi Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä melko vähän ja itse olin mukana Yrittäjäpäivillä jo kolmatta kertaa. Vuonna 2005 ollessani 25-vuotias, menin isäni kanssa Kanta-Helsingin yrittäjien syyskokoukseen. Silloiset hallituksen jäsenet, Raimo Mäkinen ja Matti Pitkänen, ehdottivat minulle, että lähtisin mukaan hallitukseen. Isäni totesi, ettei Marian varmaan vielä tarvitse tulla mukaan, kun on vielä niin nuori. En antanut tämän vaikuttaa, vaan ilmoitin Raimolle, että asetun ehdolle ja tulen mielelläni mukaan jos saan tarpeeksi kannatusta. Sain muistaakseni toiseksi eniten ääniä. Tästä alkoi aktiivinen aikani yrittäjyysjärjestöissä. Huomasin nopeasti, että olin lähes ainoa nuori kaikissa yrittäjätapahtumissa. Kaipasin ympärilleni nuoria yrittäjiä. Onnistuin pääsemään Suomen Yrittäjien järjestämään POMO2 koulutukseen maaliskuun alussa 2006, mikä oli tarkoitettu tuleville puheenjohtajille. Olin ollut paikallisyhdistyksen hallituksessa silloin vasta pari kuukautta. Siellä kerroin suunnitelmistani perustaa nuorten yrittäjien verkosto Helsinkiin. Jostain syystä ajatukseeni suhtauduttiin nihkeästi todeten: ”on sitä ennenkin yritetty”.

kuuluu hänelle siitä, että HYNY sai alkunsa. Kutsuin ”avoimella kutsulla” nuoria yrittäjiä Helsingin Yrittäjien toimistolle 15.5.2006. Paikalle saapui lisäkseni Heidi Ekholm-Talas, Niina Stolt, Anne Hiljanen, Niko Niinioja, Petri Heinonen, Ville Kaunola, Harri Haanpää, Vivi Wendelin, Theodor Arhio sekä Jani-Petteri Pohjonen.

Onnekseni Jaakko Pajula, silloinen Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja, oli tukenani ja apunani. Suuri kiitos

12


Allekirjoitimme tilaisuudessa jo aiemmin laatimani paperin, jonka mukaan haluamme perustaa Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät. Kesäkuun 6. päivä Helsingin Yrittäjien hallitus vahvisti päätöksemme. Heinäkuun 6. päivä 2006 kokoonnuimme Kiasman terassille ja päädyimme Niko Niiniojan ehdotuksesta nimeen HYNY. Toukokuusta 2006 alle kahdenkymmenen hengen joukosta olemme kasvaneet yli 230 aktiivisen Hynyläisen joukkoon toukokuun alkuun 2011 mennessä.

Toimintaamme on kuulunut olla puhumassa kouluissa ja oppilaitoksissa yrittäjyydestä ja HYNYstä. Yksi HYNYn toiminnan tärkeistä tekijöistä on palveluiden ostaminen HYNY verkostomme sisältä eli toisiltamme. Uusia yrityksiäkin on perustettu verkoston jäsenten kesken. Seuraava askel voisi olla tietojemme ja taitojemme tarjoaminen muidenkin yrittäjien käyttöön aktiivisemmin kuin nykyään. HYNYn tärkeimpiä toiminta-alueita ovat olleet mm. nuorten yrittäjien toimintaympäristön kehittäminen, kontaktien ja keskinäisen verkostoitumisen edistäminen. Perinteisiä verkostoitumisbileitä järjestämme yhä kaksi kertaa vuodessa.

Alkuaikoina lähetin Hynyläisille ”Puheenjohtajan tervehdys” -sähköpostia viikoittain, jossa kerroin tulevista tapahtumista ja siitä, missä medioissa olimme olleet näkyvillä. Perustamisesta lähtien keräsin HYNYä koskevaa materiaalia talteen. Leikekirjaan kertyi kasoittain materiaalia, koska HYNY oli jatkuvasti esillä mediassa. Helsingin Yrittäjä -lehden lisäksi olimme esillä mm. Taloussanomissa, PK Talous lehdessä, Helsingin Uutisissa, Varsinais-Suomen Yrittäjä lehdessä ja Suomen YrittäjäSanomissa. Kauppalehti Option kanteen ja useammalle sisäsivulle pääsimme muutaman nuoren yrittäjän kanssa syyskuussa 2007. Lisäksi mm. kannanottomme SAK:n mainoskampanjaa vastaan julkaistiin Nykypäivälehdessä. Työ Terveys Turvallisuus lehdessä sekä Helsingin Sanomissa julkaistiin kannanotto ”Perhevapaista ongelmia pienille yrityksille”.

Haluan kiittää tässä yhteydessä Heidi Ekholm-Talasta, jonka kanssa yhdessä teimme suuren työn HYNYn alkuaikana toiminnan alkuun saattamiseksi ja Heidiä on kiittäminen verkostoitumisbileistä, jotka hän on järjestänyt tähän päivään asti. Haluan lisäksi kiittää Helsingin Yrittäjien toimistoa sekä kaikkia Hynyläisiä. Kanta-Helsingin yrittäjien hallituksesta jäin pois kuuden aktiivisen vuoden jälkeen vuoden 2010 lopussa, samaan aikaan Raimo Mäkisen kanssa. Tästä ajasta sain muistoksi pronssisen järjestöansiomerkin, jota kannan pää pystyssä.

Ilman yhteistyökumppaneiden tukea kasvumme ja toimintamme kehittyminen ei olisi ollut mahdollista tässä aikataulussa. Erityiskiitokset kuuluvat Eteralle, joka on ollut alusta asti tärkeä yhteistyökumppanimme ja olemme järjestäneet kevät- ja syyskokouksen heidän tiloissaan. Myös Eteran Riku Koivusalon ehdotuksesta syntynyt Vuoden Hynyläinen palkinto on jo traditio. Kiitokset myös muille yhteistyökumppaneillemme.

Toimintamme on vakiintunut omiin uomiinsa ja jäsenmäärämme kasvaa vakaasti. Toimintatapamme ovat osoittautuneet mielekkäiksi. Nuorissa yrittäjissä on tulevaisuus. Heihin pitää panostaa. HYNYllä on yhä tärkeämpi merkitys tulevaisuutta silmällä pitäen.

13


Heidi Ekholm-Talas Yrittäjä, järjestöaktiivi ja kunnallispoliitikko Hynyn perustajajäsen ja hallituksen jäsen 2006-2009

Viiden vuoden yrittäjyysmatka Yrityksen perustaminen ja selviytymisvaihe on nuoren yrityksen ensimmäinen kasvukriisi. Merkittävä osa aloittavista yrityksistä lopettaa toimintansa viiden ensimmäisen vuoden aikana. Siksi tätä ajanjaksoa kutsutaan usein myös yrityksen kuolemanlaaksoksi. Uudelle yrittäjäverkostollekin se on mittari, jonka aikana toimintaa saadaan aikaan tai sitten ei. HYNYssä olemme taatusti saaneet aktiivista toimintaa aikaan näiden viiden vuoden aikana. Oma yrittäjyyteni on mennyt lähes samaa tahtia HYNYn kanssa. Sivutoiminen yrittäjyyteni muuttui täysipäiväiseksi vuonna 2004 ja HYNY syntyi 15.5.2006. Juuri oikeaan aikaan, kun täysipäiväisen yrittäjyyden vastuut olivat jo tulleet tutuksi ja kaipasin vertaistukea. Olin tavannut Maria Oksasen edellisen vuoden glögijuhlissa, joissa hän etsi omaa ”kummilastaan”. Kanta-Helsingin yrittäjät olivat nimenneet uusille jäsenille kummeiksi hallituksen jäseniä. No en ollut oikea henkilö, mutta siitä kohtaamisesta alkoi meidän kahden yhteinen matka nuorten yrittäjien toiminnan näkyvyyden parantamiseksi. Päivittelimme, miksi olimme ainoat nuoret järjestön toiminnassa. Luottamushenkilöiden profiili oli lähinnä vanhempaa mieshenkilöä ja mielestämme mukaan tarvittiin nuoria ja tietysti myös naisia. Maria keräsi kokoon 13 yrittäjää ja HYNYn perustamiskokous pidettiin Helsingin Yrittäjien toimistolla. Alkuajan toimimme pääasiassa kaksin parivaljakkona, kunnes HYNYlle perustettiin myös hallitus. Marraskuussa 2006 Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajaksi tuli Anssi Kujala, joka otti HYNYn heti tärkeäksi osaksi toimintaa. Ilman aluejärjestön tukea toiminta olisi ollutkin lähes mahdotonta, sillä HYNY on vapaamuotoinen verkosto. 14


Oma motiivini toiminnan alussa oli ensisijaisesti verkostoituminen, edunvalvonta tuli myöhemmin. Lisäksi nuoren yrittäjän markkinointibudjetin ollessa rajallinen piti keksiä luovia keinoja saada yrityksensä tunnetuksi. Toimimalla aktiivisesti luottamustehtävissä ja hoitamalla mediasuhteita sai hyvää julkisuutta. Ensimmäisinä toimintavuosina tein keskimäärin yhden työpäivän verran viikossa yrittäjäjärjestön luottamustehtäviä. Tuntui kohtuulliselta palkkiolta saada sitä vastaan näkyvyyttä ja pidinkin huolen, että nimi ja yritys tulee mainituksi. Jossain vaiheessa oli yleinen vitsailun aihe, että Heidi ja Maria ovat joka lehdessä. Mottoni on ”Kun antaa paljon myös saa paljon” ja sitä olen toteuttanut järjestökentässä. Oman näkyvyyteni lisäksi olen pyrkinyt edistämään myös muiden nuorten yrittäjien näkymistä medioissa.

Itselleni tärkeimpiä saavutuksia HYNYn toiminnassa ovat olleet verkostoitumisbileet, joita olen tämän kirjan julkistamisen aikaan järjestänyt kahdeksan kertaa. Ideoin tapahtuman aikoinaan siksi, että nuoret yrittäjät eivät olleet kiinnostuneita perinteisistä järjestötapahtumista. Saimme alusta asti mukaan noin 150 yrittäjää kuhunkin tapahtumaan. Bileistä on löytynyt paljon uusia luottamushenkilöitä sekä jäseniä järjestölle. Nuorten saaminen mukaan järjestöön on järjestön tulevaisuuden kannalta elintärkeää. Itse olen kokenut, että asioihin voi todella vaikuttaa, jos haluaa. Yrittäjäjärjestön kautta innostuinkin politiikasta, koska yrittäjien asioita ei kovin moni aja. Edunvalvonta on mielestäni tärkeää ja verkostoitumalla päättäjien kanssa sekä aktiivisen mielipidekirjoittelun lisäksi voi vaikuttaa hakeutumalla itse päättäjäksi. Kannustankin nuoria yrittäjiä mukaan politiikkaan, sillä työsarkaa riittää. Vaikka luottamustehtävät ottavat paljon aikaa ja uuvuttavat ajoittain oppii niistä myös paljon. Verkostot kasvavat valtavaa vauhtia, joten näen sen myös oman yrityksen liiketoiminnan edistämisenä.

Media kiinnostuikin nuorista yrittäjistä uudella tavalla ja kohokohdaksi haluan nostaa arvostetun Kauppalehti Option, johon saimme 13.9.2007 HYNYn jäsenille etusivun lisäksi 6 aukeamaa nuorten yrittäjien tarinoita. Olin asettanut tavoitteeksi päästä Option kanteen ennen kuin täytän 40-vuotta, mutta se toteutuikin jo 32-vuotiaana. Aktiivisella toiminnalla voi saavuttaa unelmia ja edistää yrittäjyyttä laajemminkin. Henkilökohtaisena saavutuksena arvostan vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2007 tunnustuksen todella korkealle. Tämän tunnustuksen voi saada yrittäjäjärjestön jäsen, joka täyttää tietyt kriteerit. Tämä tunnustus onkin mennyt vuodesta 2007 aina HYNYn jäsenelle ja on ollut suuri ilo olla mukana luottamushenkilönä ehdottamassa tunnustuksen saajaa.

On ollut hienoa olla synnyttämässä jotain uutta yrittäjäjärjestön toimintaan. On ollut palkitsevaa tavata lukuisia eri alojen nuoria yrittäjiä ja käyttää sekä suositella heidän palveluitaan. Nyt 36-vuotiaana ja virallisesti yliikäisenä HYNYyn on mukava paketoida menneet viisi vuotta kirjan kansien sisälle ja päättää tietty aikakausi. Tässä on HYNYn tarina, joka on toivottavasti alkusoittoa nuorten yrittäjien toiminnalle.

15


Jussi Järventaus Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Nuorten panos yrittäjäjärjestössä kasvaa Tulevaisuutemme on – luonnollisesti – nuorten varassa. Tämä koskee myös yrittäjäjärjestöä. Koska yrittäjien keski-ikä on verraten korkea, on kuitenkin ymmärrettävää, että järjestön profiilissa ja toiminnan tavoitteissa korostuvat varttuneemman yrittäjäväen näkemykset. Onneksi yrittäjyyden arvot ja keskeiset menestystekijät kuitenkin ovat pitkälti ajasta ja iästä riippumattomia. Järjestömme yrittäjyydelle määrittelemät arvot - vapaus, vastuu ja luovuus – sopivat niin hyvin nuorille kuin kokeneille. Esimerkiksi hyvä liikeidea ja aito asiakaslähtöisyys, työntekijöiden arvostaminen ja omistautuminen asetetun tavoitteen saavuttamiselle ovat nuorelle ja varttuneelle yrittäjälle yhteisiä asioita. Nuoren ja varttuneen yrittäjän maailmoissa on eroja. Näyttäisi siltä, että nuoret yrittäjät arvostavat vanhempaa sukupolvea vieläkin enemmän yrittäjyyteen liittyvää vapautta, mahdollisuutta toteuttaa itseään monipuolisesti työelämässä. Yrittämiseen liittyvä vapaus näyttää olevan juuri se keskeinen tekijä, joka on lisännyt nuorten henkilöiden kiinnostusta yrittäjyyteen. Aineellisen hyvinvointimme kasvun seurauksena on myös mahdollista, että nuoret muutoinkin painottavat elämänlaatukysymyksiä vanhempia enemmän. Vapaaajan ja työn sekä työn ja perheen yhteensovittaminen lienevät nuorille vielä tärkeämpiä kuin vanhemmille. Nuoret ovat aikaisempaa kansainvälisempiä, koulutetumpia ja vanhempiaan tottuneempia toimimaan yh-

16


teistyöverkostoissa. Internet ja sosiaalinen media ovat nuorelle vielä vahvemmin arkipäivää kuin vanhemmilla. Nuorten yrittäjien asennoituminen yhteiskunnan kehittämisen suuntaviivoihin saattaa myös poiketa vanhemmista. Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valiokunnan vuonna 2009 julkistamat nuorten yrittäjien teesit viittaavat tähän suuntaan. Mm. yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen nousi teeseissä koko koko yrittäjäkentän painotuksiin verrattuna huomattavasti korkeammalle.

jestöissä ja keskusjärjestössä pidetään eri tavoin huoli siitä, että nuoria on mukana nykyistä enemmän myös olennaisessa päätöksenteossa. Se edesauttaa järjestön uudistumista siten, että voimme vastata parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevien jäsentemme tarpeisiin. Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien eli HYNYn toiminta on hyvä esimerkki aktiivisten nuorten myönteisestä profiilin nostosta. HYNY on järjestämiensä tapahtumien ja toimintansa kautta vahvistanut Helsingin Yrittäjien valtakunnallisestikin merkittävää kehitystä. HYNYn viisivuotinen taival osoittaa, että toimintaa kannattaa jatkaa ja kehittää.

Kannustavuuden ja turvallisuuden välinen oikea suhde on haasteellinen alue, jota yrittäjäliike joutuu pohtimaan myös jatkossa. Esimerkiksi, on tuskin mahdollista ylläpitää yrittäjille palkansaajia kannustavampaa verotusta ja samaan aikaan edellyttää yrittäjän sosiaaliturvan saattamista palkansaajien kanssa yhdenvertaiseksi. Uskon, että myös jatkossa yrittäjyyden menestys tulee perustumaan sen palkkatyöhön verrattuna tarjoamiin moniin mahdollisuuksiin, joiden toteuttamiseen kuuluu myös palkkatyötä suuremmat riskit. On tarkoituksenmukaista ja myös oikein, että yhteiskunnan järjestelmät jatkossakin tunnistavat palkkatyön ja yrittäjätyön välisen eron. Eri asia on, että tämä ajattelu jättää vielä tilaa eräiden yrittäjien sosiaaliturvassakin olevien puutteiden korjaamiselle.

Suomen Yrittäjien puolesta onnittelen ja kiitän HYNYn aktiiveja tähänastisesta hyvästä työstä yrittäjäliikkeen hyväksi ja toivotan menestystä myös jatkossa. Suomen Yrittäjät haluaa keskusjärjestönä olla tukemassa ja vahvistamassa nuorten panoksen kasvattamista järjestömme toiminnassa.

Jäsenistämme n. 10 % on alle 35-vuotiaita. Kasvulle on siis tilaa. Suomen Yrittäjät onkin jo usean vuoden ajan halunnut nostaa nuorten yrittäjien merkitystä järjestössä ja ottaa paremmin huomioon nuorten näkemyksiä tulevaisuuden rakentajina myös tämän päivän tavoitteita asetettaessa. Nuorten yrittäjien toiminta ympäri maata on siitä hyvä esimerkki. Nuorten mahdollisuuksissa osallistua järjestön päätöksentekoon sen eri portailla on vielä paljon parannettavaa. Onkin tärkeää, että paikallisyhdistyksissä, aluejär-

17


Jyrki Katainen Pääministeri

Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä Suomalaisten hyvinvointi perustuu yrityksiin, jotka työllistävät, maksavat veroja ja rahoittavat hyvinvointipalveluita. Suomen pärjäämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomessa kannattaa yrittää, menestyä ja luoda uusia työpaikkoja. Ilman yrittäjyyttä ja yrittäjiä ei olisi suomalaista hyvinvointia sellaisena kuin me olemme saaneet siitä nauttia. Kokoomusjohtoinen hallitus sitoutuu rakentamaan kasvua ja edistämään työllisyyttä yrittäjyyttä tukemalla. Hallitusohjelmaan tavoitteeksi kirjattiin, että Suomeen luodaan maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Suomen ja maailman taloudellinen tilanne edellyttää valtion velkaantumisen taittamista ja julkisen talouden sopeutusta. Talouskasvun edistäminen on entistäkin tärkeämpää, joten hallitusohjelmassa haluttiin luoda yrityksille useita lisäkannustimia kasvuun ja innovointiin. Yritysten yhteisöverokantaa lasketaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä parannetaan energiaveroleikkurilla. Yritysten t&k-investointeja halutaan edistää verovähennyksillä.

18


Hallitus on sitoutunut siihen, että työn verotusta ei kiristetä, jotta työn tekeminen ja teettäminen olisi aina kannattavaa.

varattu lisäresursseja ja tehokkaampia keinoja. Työn ja perheen parempi yhteensovittaminen hyödyttää niin yrittäjiä kuin yritysten työntekijöitäkin. Hallitus on yhdessä yrittäjien kanssa sitoutunut kehittämään toimintatapoja, joilla äitien ja isien työnteko ja perheestä huolehtiminen sujuu nykyistä jouhevammin. Perhevapaajärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia korvataan työnantajille korottamalla sairasvakuutuksesta saatavia korvauksia.

Veropäätösten lisäksi yrittäjien asemaa parannetaan esimerkiksi parantamalla pienyrittäjien aikuiskoulutusmahdollisuuksia ja sosiaalietuuksia, keventämällä yrittäjien hallinnollista taakkaa ja selvittämällä yrittäjien velkajärjestelytilanteisiin liittyvät ongelmat. Harmaa talous rankaisee rehellisesti toimivia yrittäjiä ja nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Tämän vuoksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on hallituksen kärkihankkeita.

Yrittäjyyden ja investointien kannalta keskeisin kysymys on se, että hallitus luo investoijille näköalan vakaasta ja houkuttelevasta toimintaympäristöstä. Ennustettavuus on investointien ja yrittäjyyden kannalta erityisen tärkeä asia. Hallitus pitää kiinni talouspolitiikan pitkästä linjasta, jossa työntekoa suositaan siirtämällä verotuksen painopistettä työn verottamisesta kohti ympäristö- ja kulutusverotusta. Näillä toimilla luodaan tulevaisuudenuskoa siihen, että Suomessa kannattaa yrittää ja menestyä. Verotuksen tulee aina ja kaikissa tilanteissa kannustaa työn tekemiseen ja sen teettämiseen sekä yrittäjyyteen.

Erityisesti Helsingissä yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaa myös työvoiman paikoin heikko saatavuus. Erityisesti rakentamisessa ja palveluissa työvoimapula estää yritysten kasvua. Hallitus pyrkii nostamaan työn tarjontaa keventämällä pienipalkkaisen työn verotusta, pidentämällä työuria, lisäämällä työvoimatarpeeseen perustuvaa maahanmuuttoa ja toteuttamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa. Erityisesti nuorisotyöttömyyden torjuntaan on

19


Eero Holstila Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja

Helsinki yrittäjäkaupunkina Yritysten dynamiikka Helsingin kasvun perustana Pääkaupungiksi tulo 200 vuotta sitten käynnisti Helsingin kasvun suurkaupungiksi. Suuriruhtinaskunnan hallintokeskuksen rakentaminen ja yliopiston siirtyminen Turusta antoivat kaupungille huiman kehityssysäyksen. Rautatien avaaminen ja industrialismin tulo Suomeen panivat 1800-luvun lopulla liikkeelle kiihkeän yritysvetoisen kasvukauden, joka jatkui vahvana ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Helsingin väkiluku ylitti 100 000 rajan vasta vuoden 1900 tienoilla. Viime vuosisadalla Helsingin kasvu hiipui ajoittain sotien ja talouskriisien vuoksi, mutta yli miljoonan hengen kokonaislisäys on silti hämmästyttävä. Helsinki on moneen kertaan kasvanut yli hallinnollisten rajojensa. 2010-luvun alussa Helsingin talous- ja työssäkäyntialue kattaa noin 15 kunta, joiden alueella on noin 700 000 työpaikkaa ja 1 300 000 asukasta. ollut vuosikymmenten ajan erinomainen sijaintipaikka uusille yrittäjille.

Keskitetysti johdettu Suomen kansallisvaltio on tarjonnut pääkaupungilleen hyvät kehityksen edellytykset, vaikkakin esimerkiksi yliopistolaitos hajasijoitettiin 1960-luvulta lähtien. Parin viime vuosikymmenen aikana pääkaupunkiaseman merkitys on vähentynyt ja Helsinki on joutunut etsimään uusia kasvun lähteitä. Globalisaation aikakaudella maailmanluokan osaaminen, innovaatiokyky ja vetovoimainen elämysmiljöö ovat Helsingin kasvun moottoreita.

Helsinki yrittäjyyden edistäjänä Yrittäjyyden arvostus on vuosikymmenien kuluessa vaihdellut. Hyvinvointivaltion rakentamisen vuosikymmeninä yhteiskunnallinen ilmapiiri oli myös Helsingissä ajoin jopa yritysvihamielinen. Vasta 1990-luvun syvä lama havahdutti Helsingin kaupungin tehostamaan elinkeinopolitiikkaansa. Vuoden 2007 elinkeinostrategia sai otsikon ”Yritysmyönteiseksi kumppaniksi”, joka kuvastaa myös yleisempää asenneilmapiirin muutosta. Tämä

Kaupungin pitkän aikavälin kasvu perustuu ennen kaikkea dynaamiseen yritystoimintaan. Kasvava Helsinki on 20


linja on vahvistettu myös kaupunginvaltuuston strategiaohjelman 2009-2012 kilpailukykyosiossa.

muuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Yrityspalvelujen tuella Helsingissä perustettiin vuoden 2010 aikana noin tuhat uutta yritystä. Asiakkaat ovat YritysHelsingin toimintaan erittäin tyytyväisiä: kyselyssä he antoivat palveluille kiitettävän arvosanan. Laatu näkyy myös siinä, että yli 80 prosenttia uusista yrityksistä on toiminnassa vielä viiden vuoden kuluttua perustamisesta. Yritysneuvonnan arvostuksesta kaupungin hallinnossa kertoo, että YritysHelsinki palkittiin kaupunginjohtajan laatupalkinnolla vuonna 2010. Kaupunki huolehtii myös yksikön toiminnan kehittämisestä. Asiantuntijaverkoston avulla tuetaan YritysHelsingin kautta perustettujen kasvuhakuisten yritysten toimintaa tarjoamalla niille valmennusta rahoituksen hakemiseen ja sijoittajasuhteiden hoitoon.

1990-luvun lama pyyhkäisi Helsingin seudulta muutamassa vuodessa 100 000 työpaikkaa. Työvoimapula vaihtui lähes 15 prosentin suurtyöttömyydeksi. Oman yrityksen perustaminen nähtiin eräänä keinona työllistyä. Helsingin kaupungin nuorisotoimen piirissä käynnistettiin vuonna 1993 nuorten yrittäjyyden edistämisprojekti, josta vuosien saatossa kehittyi NYP yrityspalvelu. Samoihin aikoihin perustettiin eri puolille Suomea yritysten muodostamia yhdistyksiä antamaa yritysneuvontaa alkaville yrittäjille. Helsingin Uusyrityspalvelu ry, nykyinen Uusyrityskeskus, aloitti toimintansa jo vuonna 1992. Elinkeinostrategian mukaisesti Helsingin kaupunki päätti yhdistää mainittujen neuvontaorganisaatioiden toiminnan tavoitteena vahvistaa yritysneuvontaa ja tuoda se kaupunkilaisten helposti saavutettavaksi. YritysHelsinki aloitti toimintansa vuoden 2008 helmikuussa keskeisellä paikalla Kaisaniemen metroaseman välittömässä läheisyydessä.

Nuoret Yrittäjät kaupungille merkittävä kumppani Suomessa ei ole menestynyt kovinkaan hyvin yrittäjyysaktiviteettia koskevissa kansainvälisissä vertailuissa, Viime vuosien kehitys Helsingin seudulla näyttää kuitenkin varsin lupaavalta. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden piirissä on virinnyt erinomaista aktiivisuutta, yrittäjyyskasvatusta on lisätty oppilaitoksissa ja nuoret yrittäjät ovat järjestäytyneet. Helsingin Nuorten Yrittäjien toiminta on tästä hieno osoitus.

YritysHelsinki on palvelukeskus, joka tarjoaa neuvontaa, koulutusta ja asiantuntijapalveluita yrittäjäksi aikoville ja yrittäjinä jo toimiville. Se huolehtii myös koko pääkaupunkiseudun yhteisistä yrityspalveluista maahanmuuttajille. YritysHelsingistä on muutamassa vuodessa kasvanut eräs maamme merkittävimmistä yritysneuvonnan yksiköistä.

Kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteena on yritysten menestys ja sitä kautta työpaikkojen kasvu Helsingissä. Elinkeinostrategian keskeisin periaate on yritysmyönteinen kumppanuus, mikä tarkoittaa käytännössä oppimisprosessia kaupungin kaikissa hallintokunnissa. Tässä kulttuurinmuutoksessa kaupunki arvostaa tiivistä vuoropuhelua yrittäjäjärjestöjen kanssa. Helsingin Nuoret Yrittäjät on tässä kaupungille ihanteellinen kumppani.

Vuonna 2010 YritysHelsinki järjesti 90 infotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä lähes 1 500 yrittäjäksi aikovaa. Henkilökohtaisia neuvontatapaamisia oli 3 660. Kotimaisten kielten lisäksi yritysneuvontaa saa kuudella muulla kielellä. Noin kolmasosa asiakkaista on maahan21


Lasse Männistö Kansanedustaja

Yrittäjyys on yhteiskunnallista Tulen aina muistamaan hetken, jolloin päätimme viiden kauppislaisen kaverini kanssa perustaa mainostoimisto Bolder Helsingin. Yrittäjäksi ryhtymisen hetkeen sekoittui luovaa intoa, tulevaisuuden visiointia sekä silmissä kiiltävää paloa tehdä jotain suurta yhdessä. Kaukana takaraivossa kolkutti myös riskit ymmärtävän järjen ääni: mitähän tästä oikein tulee? Meidän tapauksessamme innostus sekä palo yrittämiseen jätti taka-alalle riskit ja niiden sietämisestä aiheutuvan epämukavuuden. Olimme nuoria ja maailma oli auki. Lisäksi kuuden perustajaosakkaan kesken jaettu riski tuntui helpommalta, kuin mitä yksin tehty päätös olisi ollut. Yrittäjistä jokainen tietää, mitä riskin ottaminen vaatii. Meistä nuorista yrittäjistä jokainen on omalla kohdallaan uskaltanut hypätä kohti tuntematonta. Tämä innostuksen, menestyksen mahdollisuuksien ja riskien arvioinnin määrittämä päätös on usein yksi suurimmista päätöksistämme. Jokainen yrityksen perustamispäätös on lisäksi yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä tässä ihmiselämän mittakaavassa lyhyenä hetkenä luodaan pohja kaikelle taloudelliselle kasvulle. Joka ikinen yritys, siis jokainen hyvinvointimme moottoreista, on päätetty joskus perustaa jonkun tai joidenkin toimesta. Näitä päätöksiä kannattaakin pysähtyä pohtimaan hetkeksi. Oman ”minusta tulee yrittäjä”-hetkeni perusteella näen tällaisessa päätöksessä kolme eri komponenttia. Nämä ovat innostuskomponentti, menestyskomponentti sekä byrokratia- ja riskikomponentti. 22


Innostuskomponentti liittyy siihen, miten innostunut päätöstä tekevä on yrittäjyyttä ja käsillä olevaa mahdollisuutta kohtaan. Innostus syntyy ihmisen sisällä, mutta yrittäjämyönteisen ilmapiirin ja ihmisten keskellä ja vaikutuksen alaisena yrittäjyydestä innostuu helpommin. Omalla kohdallani etenkin yhtiökumppaneillani oli suuri merkitys innostuksen syntymisessä.

Me kansanedustajat emme voi säätää suoraa lakia myönteisestä ja innostavasta yrittäjäympäristöstä tai -kulttuurista. Emme säädä myöskään liikeideoita lakeina, vaan ne syntyvät yrittäjien itsensä toimesta. Silti vaikutamme valtavasti niin yrittäjyyden innostus-, menestys- sekä byrokratia- ja riskikomponentteihin. Yritysten ja yrittäjien verotus luo pohjan taloudellisen menestyksen tavoittelun houkuttelevuudelle ja koulutusjärjestelmämme rakentaa pohjan osaavan työvoiman saatavuudelle. Voimme myös rajata yrittäjäksi lähtemisen riskejä ja karsia byrokratiaa. Teollisen tuotannon siirtäessä työtä Suomesta kilpailukyvyn perässä kehittyviin talouksiin, tulee meidän ottaa kaikki keinot käyttöön yritysten syntymisen ja kasvuhakuisuuden turvaamiseksi.

Menestyskomponentti taas rakentuu siitä, millaiset menestymisen mahdollisuudet päätöstä puntaroiva näkee edessään. Arvio on hyvin yksilöllinen, mutta siihen vaikuttaa ennen muuta ajatus siitä, mitä yritys oikein lähtisi tekemään ja miten. Yritysidean lisäksi menestyskomponenttiin vaikuttavat ainakin aikaisempi kokemus sekä mahdollinen muu tiimi. Komponentilla on myös taloudellinen ulottuvuus – Can I make it big? Byrokratia- ja riskikomponentti, se järjen ääni, on vastavoima innostus- ja menestyskomponenteille. Se tarkoittaa lyhykäisyydessään kaikkia niitä hallinnon ja paperinpyörityksen luomia haasteita, joille yrittäjäksi ryhtyvä asettaa itsensä alttiiksi. Taistelenko tuulimyllyjä vastaan vai saanko sittenkin myötätuulen purjeisiin? Riskien osalta ajattelu suuntautuu myös siihen, mitä tapahtuu, jos yritys ei jostain syystä menestykään. Riskejä on paitsi henkisiä, myös taloudellisia. Menetänkö kasvoni ja toimeentuloni?

Yrittäjien verotuksen tulee olla nykyistä kannustavampaa ja kaiken koulutuksen, myös akateemisen, tulee tähdätä ensisijaisesti työmarkkinoille. Yrittäjyyden riskiä taas voisimme rajata sallimalla henkilökohtaisen konkurssimenettelyn myös Suomessa. On epäoikeudenmukaista, että maassamme on tuomittu lukuisia yrittäjiä ikuiseen velkavankeuteen. Pienimpien yritysten hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää esimerkiksi arvonlisäveron raportointia järkevöittämällä. Tekemällä järkeviä yrittäjyyttä ja tätä kautta koko yhteiskuntaa tukevia päätöksiä, voi yrittäjäympäristömmekin muuttua myönteisemmäksi. Parhaassa tapauksessa voimme saavuttaa positiivisen kierteen, jossa menestystarinat ruokkivat innostusta ja kertautuvat edelleen uusina päätöksinä perustaa yrityksiä.

Viisi vuotta oman päätökseni jälkeen olen siirtynyt omalla urallani yhteiskunnallisten asioiden pariin. Tässä roolissa pohdin yrittäjyyspäätösten taustalla olevia tekijöitä, komponentteja, lähes päivittäin. Olen nimittäin vakuuttunut, että vain entistä useamman uskaltaessa loikata kohti yrittäjyyden haasteita ja palkintoja, turvaamme Suomen tulevaisuuden talouden näkökulmasta myös väestön ikääntyessä.

23


Kumppanin puheenvuoro Tuhat rautaa tulessa ja kotona pelkissä kalsareissa, etätyö on muuttanut työntekoa.

turhan paljon ja laitehankinnat ovat usein varsin arvokkaita. Rahan menoa tietävät jo mahdolliset toimitilat ja yrityksen perustamiskustannukset. Onneksi netti tarjoaa monia ilmaisia vaihtoehtoja joilla pärjää hyvin alussa. Kotisivukoneiden avulla yrityksen kotisivut rakentuvat nopeasti ja ilmaispalveluiden avulla pääsee jo pitkälle.

Sähköposteja iltaisin, asiakastapaamisia ympäri maata, verkkokauppa, yrityksen Facebook-sivut ja tarpeeksi turvallista tallennustilaa helposti saatavilla. Nuori yrittäjä kohtaa yrityksen perustamisen alkutaipaleella monia uusia haasteita, jotka eivät liity pelkästään liiketoimintasuunnitelman laatimiseen tai yhtiömuodon valitsemiseen.

– Perustaessani yrityksen tarvitsin vain puhelimen ja läppärin. Yrityksen kasvaessa mukaan ovat tulleet yritysnumerot, verkkokauppa ja maksupäätteet. Nuoren yrittäjän on helppo hakea tietoa netistä ja yhdistyksiltä, mutta kaipaisin kyllä vielä lisääkin tietoa alan uusista ratkaisuista, Ilkka kertoo.

Nykyaika on tuonut työn teon aivan uusiin paikkoihin ja aikoihin, ja yrittäjän on pysyttävä muutoksessa mukana pystyäkseen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

– Netin avulla yhteydenpito asiakkaisiin ja työntekijöihin on luontevinta. Useimmat työntekijäni ovat muilta paikkakunnilta ja sähköpostia tulee lähetettyä paljon. En vielä ole tarvinnut muita palveluita netin ja sähköpostin lisäksi, mutta olen harkinnut erilaisten pienyrittäjille suunnattujen palveluiden hankkimista liiketoiminnan kasvaessa, Top Crew:n Antti sanoo.

– Tapaan asiakkaita oikeastaan kaikkialla. Paikkoina voivat olla kahvilat, ravintolat tai vaikkapa puiston penkki. Esitykset hoituvat Ipadilla ja matkustamiseen paikasta toiseen ei tarvitse tuhlata aikaa, Top Crew Turvallisuuspalveluiden perustaja Antti Kaplas toteaa. – Kaksikymmentä vuotta sitten tarvetta oli lähinnä lankapuhelimella ja NMT-puhelimet olivat vasta tulossa. Nyt yritysasiakkaiden tarpeet ovat sekä pienyrittäjillä että suuremmilla yrityksillä aivan toisenlaiset. Nykyajan toimisto kulkee taskussa, laskut lähtevät sähköisesti ja kaupankäyntikin tapahtuu verkossa, Elisalla pitkään työskennellyt Veli-Matti Virtanen sanoo.

Tavoitettavuus tuo myös uudenlaisia haasteita jaksamiselle. Harva malttaa jättää puhelinta kotiin lenkille lähtiessä ja sähköpostit hoituvat kätevästi hampaita pestessä. Työ ja vapaa-aikaa on entistä vaikeampi erottaa. – Kokeilin puhelimen sulkemista illaksi ja yöksi, ja olihan se rauhoittavaa. Olen kuitenkin rakentanut yritykseni sellaisten asioiden ympärille joista todella nautin, joten yhteydenpito ei tunnu velvollisuudelta, Ilkka sanoo. – Puhelin on auki 24/7 ja nettiä surffaan sängyssäkin. Yrittäminen on hauskaa puuhaa ja siinä saa olla tekemisessä itsestä oikeasti mielenkiintoisten asioiden kanssa. Ehkä jaksamisen kanssa olisi ongelmia, jos työ ei olisi mielekästä ja pomona toimisi joku muu kuin minä, Antti naurahtaa.

Uskalla Innostua yrityksen perustaja Ilkka Koppelomäki taas nauttii siitä, että pystyy työskentelemään kotoa käsin: – Voin tehdä töitä kotisohvalta käsin vaikka pelkissä kalsareissa! Pidämme myös seminaareja verkossa ja asiakkaat voivat osallistua niihin mistä päin maailmaa tahansa. Yrittäjyyden alkutaipaleella ei yleensä ole pääomaa

Nuoria ja vähän vanhempiakin yrittäjiä yrittäjyyden alussa palvelevat Elisan Yrityspalvelupisteet ja Yrittäjäedustajat Helsingistä Rovaniemelle. Lähimmän palvelupisteesi löydät osoitteesta: www.elisa.fi/ajanvaraus

24


Mukana yrittäjän työssä ja arjessa Elisan palvelutarjonnasta löytyy kaikki yrittäjän tarvitsemat kommunikaatioja tietotekniset peruspalvelut kuten muun muassa liittymät, päätelaitteet, verkkokauppa- ja kotisivupalvelut sekä maksupääte- ja taloushallintopalvelut. Näiden lisäksi Elisa tarjoaa yrittäjille nykyaikaisia digitaaliseen mainontaan soveltuvia ratkaisuja sekä videoneuvottelupalveluita tehostamaan yrittäjän päivittäistä kommunikointia.

www.elisa.fi/yrittajille

25


Kumppanin puheenvuoro

Tapiolan kannalta edustaja on tärkeä linkki ja yhteyshenkilö asiakkaan ja Tapiola-ryhmän välillä.

Tapiolassa yrittäjä kohtaa yrittäjän Eldin Skoko on 23-vuotias yrittäjä, joka on toiminut Tapiola-ryhmän edustajana lokakuusta 2009. Edustajaksi Skoko lähti ennakkoluulottomasti ilman aikaisempaa kokemusta vakuutusalasta, ja puolentoista vuoden yrittäjyyden jälkeen ala tuntuu omalta.

Apuna myyntitiimin tuki Taustatukea yrittäjätoimintaansa Skoko saa Tapiolasta. Edustajat ovat osa Tapiolan yhteyspäälliköiden vetämiä myyntitiimejä. Etenkin edustajauran alkutaipaleella vakuutusyhtiön organisaation tarjoama tuki on arvokas apu oman yrittäjätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatkuva kouluttautuminen on tietysti myös tärkeää, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla.

”Parasta työssä on se, että saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Oma asiakaskuntani muodostuu pääosin yrittäjistä, joten vakuutusratkaisuja tehdessä pääsee tutustumaan myös monen alan yrityksiin. Eri aloilla toimivat asiakkaat takaavat sen, että työ on vaihtelevaa ja että aina pääsee näkemään jotakin uutta”, Skoko sanoo.

Yhteyspäällikkönä Tapiolan Itäkeskuksen-toimistolla toimiva Aleksi Tuuri vastaa piiriinsä kuuluvien edustajien koulutuksesta. Itsekin kolme vuotta edustajana toimittuaan hän ymmärtää hyvin nuoren yrittäjän arkea. Nykyisen yhteyspäällikön roolinsa hän määrittelee niin, että hän luo mahdollisuudet ja puitteet menestymiselle, mutta että yrittäjä itse on se, joka tekee varsinaisen työn. Edustajan kehittyessä yhteyspäällikön antama tuki muuttuu ennen muuta sparraukseksi ja valmentamiseksi.

Skoko on myös tyytyväinen edustamansa Tapiolan tuotteisiin ja palveluihin: ”Tapiolasta löytyy monipuolinen ratkaisu yrittäjälle kuin yrittäjälle. Voin räätälöidä vakuutusratkaisun yksilöllisesti jokaiselle yrittäjälle erikseen sen mukaan, mitä kukakin tarvitsee. Yrittäjien tarpeet vaihtelevat paljon saman toimialankin sisällä; esimerkiksi kaksi kampaamoalan yritystä saattaa päätyä ihan erilaisiin vakuutuskokonaisuuksiin ja silti kokonaisuuden tarjoama turva on molemmille paras mahdollinen”.

”Piirimme on erikoistunut yrittäjäasiakkaisiin ja pidän todella suurena etuna sitä, että yrittäjäasiakkaiden kanssa asioivat itsekin yrittäjinä toimivat edustajat. He ymmärtävät yrittäjien maailmaa, koska heillä on siitä omakohtaista kokemusta”, Tuuri sanoo.

Skokon toimipiste sijaitsee Tapiolan Itäkeskuksentoimistossa. Itsenäisenä yrittäjänä Skoko voi vapaasti valita omat työaikansa ja työtapansa. ”Käytännössä teen työstä noin 60 prosenttia toimistolla ja loput 40 prosenttia ovat asiakaskäyntejä”, Skoko arvioi. Työpäivät venyvät välillä pitkiksi, mutta vastavuoroisesti välillä voi tehdä lyhyempää päivää. Perusteellisena miehenä Skokon tavoitteena on hoitaa asiakkaiden vakuutusratkaisut kerralla kuntoon, eikä silloin tule vilkuiltua kelloa. Uusasiakashankinnan lisäksi edustajan työhön kuuluu huolenpito Tapiolan jo olemassa olevista asiakkaista.

Oikea asenne takaa tuloksen Edustajana ei pärjää kuka vain. Näyttävät oppiarvotkaan eivät takaa menestymistä, vaan tärkeintä on oikea asenne ja yrittäjähenkisyys. ”Vaikka edustajien taustat ja kokemus vaihtelevat, yhteistä heille on halu tehdä tätä työtä ja löytää asiakkaille todella se paras mahdollinen vakuutusratkaisu”, Tuuri luonnehtii. Samaa mieltä on Skoko: ”Aito kiinnostus alaa ja asiakkaita kohtaan on ehdoton edellytys tälle työlle. Erilaisten ihmisten kanssa pitää myös tulla hyvin juttuun.” 26


Yrittäjä. Kaikki mitä turvaksesi tarvitset. Meiltä saat oikeat ratkaisut yritystoiminnan ja kotitalouden vakuuttamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen. Tapiolasta saat myös yrittäjätoimintaasi sopivat pankkipalvelut. Kiinnostuitko? Soita puhelinpalveluumme 01019 5101 (ma-pe 8-18) tai piipahda osoitteessa tapiola.fi/yrittajat

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.

27


Pia Pakarinen Helsingin yrittäjien toimitusjohtaja

Nuoret yrittäjät tulevaisuuden tekijöinä Ryhdyin noin vuosi sitten tuolloin perustetun Helsingin Yrittäjien koulutusfoorumin puheenjohtajan tehtävään. Koulutusfoorumi on pysyvä ryhmä, jossa yrittäjät ja koulutus-/ osaamispuolen toimijat käsittelevät yrittämisen ja osaamisen alan yhteistyöhön liittyviä asioita sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksen näkökulmista. Foorumilla oli siten kaksi tehtävää: toisaalta yrittäjyyskasvatukseen ja toisaalta yrittäjille annettavaan koulutukseen liittyvä innovointi. Pienen pyörittelyn jälkeen tehtävänanto konkretisoitui avoimen ympyrän muotoon: ennen kuin ikääntyvä yrittäjä lopettaa toimintansa, pitäisi rinnalle löytyä – vaikkapa oppisopimuksella – uusi yrittäjä jatkamaan toimintaa. Vanhentuneita liikeideoita korvaamaan pitäisi puolestaan löytää aivan uutta yritystoimintaa ja antaa nuorille yrittäjyysosaamisen eväitä. Asia on akuutti, sillä selvitysten perusteella noin 5 000 helsinkiläistä yrittäjää suunnittelee lopettavansa toimintansa seuraavien viiden vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä paras tapa löytää uusia yrittäjiä olisi aloittaa yrittäjyyskasvatus tai yrittäjämäisen asenteen opettaminen jo päiväkodissa. Siellähän ihminen on luonnostaan yritteliäimmillään - vanhemmat ja ympäristö vain tekevät parhaansa nitistääkseen potentiaalisen yrittäjän parhaatkin aikomukset. Ja siinä missä Aku Ankan veljenpojat myyvät sarjakuvassa mehua taskurahaa saadakseen, suomalainen toimintakenttä on niin puhki säännelty, että idean ja toteutuksen välillä on monta mutkaa matkassa.

28


En ole vielä onnistunut tapaamaan yrittäjää, joka olisi kertonut saaneensa kimmokkeen yrittäjäksi ryhtymiseen koulusta. Se ei ole ihmekään: yrittäjähenkisyyttä ei voi oppia kirjasta. Harvalla opettajalla on mitään omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä. Opettajille järjestettäviin yrittäjyyskasvatuskoulutuksiin näyttää usein hakeutuvan opettajia, joilla on jo entuudestaan jonkinlaista tuntumaa yrittäjyyteen: he ovat usein yrittäjäperheen lapsia tai puoliso on yrittäjä.

vatusta, perusopetuksen opetussuunnitelmiin otetaan selkeä yrittäjyyteen keskittyvä osio ja lukiossa suoritetaan yritysprojekti. Ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyysopintojen on oltava alusta saakka ja kautta linjan vahvasti mukana. Kasva yrittäjäksi -hankkeemme yhteydessä tehdyssä kyselyssä, jossa vastaajina oli pääkaupunkiseudulla toimivia opiskelijoiden yrittäjyysyhdistyksiä sekä hankkeen yhteistyökumppaneina olleita opiskelijajärjestöjä, opiskelijoista joka neljäs oli lähes tai täysin samaa mieltä väitteestä ”Ryhdyn tulevaisuudessa yrittäjäksi”. Joka kolmas oli jo miettinyt yrittäjäksi ryhtymistä ja miltei puolet piti yrittäjyyttä mahdollisena vaihtoehtona itselleen.

Yrittäjämäisen toimintatavan oppiminen ei tee pahaa kenellekään. Jokainen meistä joutuu myymään omaa osaamistaan ja jokaisen pitää henkilökohtaisessa taloudessaankin tähdätä siihen, että viivan alle jää jaettavaa. Yhä useampi työskentelee työuransa jossain vaiheessa free lancerina tai yrittäjänä. Siihen pitää saada jonkinlaiset perusvalmiudet jo koulussa: miten hinnoittelen tuotteeni tai palveluni niin, että pystyn kattamaan kulut ja saamaan itselleni palkkaakin? Miten markkinoin niin, että kauppaa syntyy? Kaikista ei ole yrittäjiksi, ja sekin on hyvä tiedostaa.

Yrittäjäsukupolven vaihdoksen tekevätkin rohkeat nuoret, jotka uskaltavat kokeilla siipiään ja ottaa yrittäjäriskin. HYNYläisten kaltaisia nuoria tarvitaan – myös rohkaisemaan muita nuoria ryhtymään yrittäjiksi. Ensimmäiset viisi vuotta HYNYn menestyksekästä toimintaa on takana – mitä seuraavaksi?

HYNYn toimintaan on kuulunut osana myös kertominen yrittäjyydestä kouluissa ja oppilaitoksissa. On hienoa, että nuorille puhuu yrittäjyydestä nuori yrittäjä, johon oppilaan tai opiskelijan on helpompi samastua. Siihen sisältyy tärkeä viesti: jos liikeidea on hyvä ja osaaminen kunnossa, ei tarvitse olla töissä keski-ikäiseksi saakka ennen kuin uskaltaa lähteä yrittäjäksi.

Yrittäjäsukupolven vaihdoksen myötä yrittäjyys, yrittäjäksi ryhtymisen syyt ja yritystoiminnan harjoittamisen muodot muuttuvat. Tämä asettaa uusia haasteita Helsingin Yrittäjien toiminnalle: miten tavoitamme uuden yrittäjäsukupolven ja saamme sen mukaan toimintaamme. Ja miten toimintaamme pitäisi kehittää, jotta se vastaa uusiutuvan jäsenistön tarpeisiin? Toivonkin, että saamme HYNYltä uusia ideoita myös Helsingin Yrittäjien toiminnan kehittämiseen.

Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy myönteinen kirjaus yrittäjyyskasvatuksesta: ”Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.” Tämän pitäisi konkretisoitua vähintään siten, että opettajakoulutukseen lisätään yrittäjyyskas-

Onnittelen HYNYä lämpimästi menestyksekkäistä viidestä vuodesta ja toivotan mitä parhainta jatkoa!

29


Ville Nikunen Yrittäjä ja Hynyn hallituksen jäsen

Tulevaisuuden HYNY näyttää kymmenien vuosien päästä vai olisiko turvallisempaa pysytellä lähitulevaisuuden piirissä ja siten saada aikaiseksi hieman konkreettisempia näkymiä HYNYn kehittymisestä yrittäjäjärjestön tärkeänä osana.

Tuoreena HYNYn hallituksen jäsenenä lupasin kirjoittaa tähän historiikkiin muutaman sana siitä, mitä HYNY on tulevaisuudessa. Pohdin pitkään miten lähestyä tätä aihetta. Kaivanko esiin paksun nipun erilaisia tutkimuksia, joiden tulosten pohjalta spekuloin tulevaisuudenkuvia analyyttisella otteella vai lähestynkö asiaa maanläheisemmin esimerkiksi HYNYn arvojen kautta? Entäpä aikajänne? Pitäisikö minun yrittää arvioida miltä maailma

Loppujen lopuksi päädyin johonkin aivan muuhun. Nimittäin rooleihin. Mielestäni arvioimalla HYNYn roolia nuorten helsinkiläisten yrittäjien elämässä, voidaan luoda tulevaisuudenkuvia, joissa yhdistyy sopivassa suhteessa visiota ja konkretiaa. Näen, että kun HYNY pystyy vahvistamaan kahta roolia yrittäjien arjessa, syntyy yhteisö, joka pystyy luomaan Suomeen tulevaisuuden innovaatioita, työpaikkoja, turvaa sekä menestystarinoita ja vaurautta niin jäsenilleen kuin sidosryhmilleen. Kutsun näitä rooleja nimillä mahdollistaja ja yhdistäjä. Mahdollistaja Uskon, että tulevaisuudessa HYNYn rooli nuorten yrittäjien kouluttajana ja kehittäjänä kasvaa. Näen, että juuri HYNY on etulinjassa ottamassa käyttöön uusia innovatiivisia koulutustapoja ja työkaluja jäseniensä osaamisen kehittämiseen. HYNYn kasvaessa ja voimistuessa voidaan kenties palkata ja nimetä organisaatioon oma koulutusvastaava, joka mahdollistaa koulutusten sään-

30


daan järjestää jopa omia HYNY-rekrytointipäiviä, joissa “speed dating” -henkeen voisi etsiä itselleen sopivia työntekijöitä tai yhtiökumppaneita.

nöllisyyden, jatkuvan kehittämisen sekä laadun varmistamisen. Lisäksi jäsenistön sisäistä osaamista hyödynnetään tehokkaasti tiedon jakamiseen ja sitä kautta uuden osaamisen synnyttämiseen.

Tiukentuvan kilpailutilanteen takia näen pienten yksinyrittäjien aseman valitettavasti kiristyvän tulevaisuudessa. HYNYn rooli näiden pienten toimijoiden yhdistämisessä tulee varmasti korostumaan. HYNYssä tuleekin olla tulevaisuudessa oma tukipalvelu erilaisten yritysjärjestelyiden konsultointiin, osuuskunnan perustamiseen liittyvien asioiden suhteen sekä palveluja tai yhteistyökumppaneita esimerkiksi hyvien toimitilojen löytämiseen. Voisiko HYNY myös mahdollistaa esimerkiksi työtilojen vuokraamisen The Hub-konseptin henkeen?

Näen myös että tulevaisuudessa HYNY on kanava, joka mahdollistaa suoran keskustelun päättäjien kanssa. Erilaisten foorumien ja vastaavien tilaisuuksien järjestäminen voisi olla keino, jolla tätä suoraa keskustelua voidaan käydä. Tällä tavoin jokainen Hynyn jäsen pystyisi halutessaan osallistumaan lobbaustyöhön yrittäjien aseman parantamiseksi ja yrittäjien intressien mukaisten päätösten tekemiseksi ja läpimenemiseksi. Yhdistäjä Siinä missä HYNY jo nyt edesauttaa nuorten yrittäjien verkostoitumista, näen sen roolin kasvavan tulevaisuudessa. Verkostoitumistilaisuuksien lisäksi uskon, että nuorten yrittäjien tarve löytää hyvien yhteistyökumppanien lisäksi myös päteviä partnereita ja työntekijöitä tulee korostumaan. Tässä HYNY voisi näytellä isoa roolia esimerkiksi oman HYNY-rekrytointijärjestelmän avulla, josta yrittäjä voisi etsiä sopivia työntekijöitä nykyisten tai entisten HYNYn jäsenten keskuudesta. Lisäksi voi-

Entinen tennisvalmentaja hoki minulle mantraa “vahvista heikkouksiasi ja kehitä vahvuuksiasi”. Mielestäni tämä sanonta sopii myös jonkinlaiseksi ohjenuoraksi HYNYn toimintaa kehitettäessä. Jäsenistön aktivoiminen, osaamisen jakaminen ja jatkuva kehittyminen ovat haasteita, jotka tulevat varmasti vastaan tulevaisuudessa. Onneksi HYNY on verkosto, josta löytyy tarvittavaa draivia näiden haasteiden selvittämiseen.

31


Vuoden nuoret helsinkiläiset yrittäjät 2007-2011 Yksi nuori helsinkiläinen yrittäjä palkitaan vuosittain hyvästä työstä. Palkintoja voisi tietenkin jakaa useammankin, mutta se pyritään antamaan kannusteena yhdelle nuorelle helsinkiläiselle yrittäjälle. Kriteereinä Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä –palkinnolle ovat: palkinnon jakovuonna enintään 35 vuotta täyttänyt, yrityksen perustaja tai vähintään kolme vuotta toiminut jatkajana, yritys on toiminut vähintään kolme vuotta palkinnon jakoon mennessä, yritys työllistää omistajansa lisäksi vähintään yhden henkilön, ja että yrityksellä on jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. HYNYläisistä palkinnon ovat saaneet • 2007: Heidi Ekholm-Talas, Eventgarden / BSG Marketing Oy • 2008: Sami Minkkinen, Care It Oy • 2009: Mari Laaksonen, CleanMarin Oy • 2010: Edward Blomstedt, Oy Nordic Cast Sourcing Ab (Lisäksi valtakunnallinen palkinto) • 2011: Timo Ylikantola, Asianajotoimisto Ratiolex Oy

32


Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2007

Heidi Ekholm-Talas

Eventgarden / BSG Marketing Oy www.eventgarden.fi BSG Marketing Oy on tapahtumamarkkinointiin erikoistunut yritys. Pääliiketoiminta-alueet ovat Eventgarden -tapahtumatuotannot ja myynninedistäminen. BSG Marketing Oy on perustettu vuonna 2004. Eventgarden on perustettu vuonna 2002 ja tuli osaksi BSG Marketing Oy:tä yrityskaupan myötä vuonna 2006. Yhtiö suunnittelee ja tuottaa asiakastilaisuuksia, lanseerauksia, elämystapahtumia, vuosijuhlia, henkilöstön koulutus- ja virkistystapahtumia, seminaareja sekä messuja ja promootioita. Yritys työllistää vuonna 2011 seitsemän vakituista ja yli 500 freelanceria on työskennellyt yrityksen palkkalistoilla vuosien saatossa. BSG tunnetaan alalla luotettavana kumppanina ja työnantajana. Yritys on ollut voitollinen jokaisena toimintavuotenaan ja liikevaihto tulee olemaan noin 1,5 milj. € vuonna 2011. BSG Marketing Oy kuuluu Soliditetin korkeimpaan luottoluokitukseen AAA. Vain 4,4% suomalaisista yrityksistä kuuluu tähän luokkaan. Suomen Asiakastieto Oy rankkaa Suomen vahvimmat yritykset ja BSG Marketing Oy kuulunut näiden yritysten joukkoon vuodesta 2007. Yrityksen vahvuus on mitattu Rating Alfa -luottokelpoisuusluokituksella. Sertifikaattiin oikeutettu kuuluu Rating Alfan parhaisiin AAA tai AA+ -luokkiin, joihin yltää vain noin 10% kaikista yrityksistä. BSG Marketing Oy:n perustajan ja toimitusjohtajan Heidi EkholmTalaksen ensikosketus tapahtuma-alaan on tapahtunut 90-luvun alkupuolella. Hän toimi kahdeksan vuotta graafisena suunnittelijana ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Heidi vaikuttaa aktiivisesti eri järjestöissä. Hän toimi Suomen Tapahtumamarkkinointiyhdistys STAY:n puheenjohtajana ja johdatti yhdistyksen osaksi Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL ry:tä vuonna 2010, jolloin syntyi toimialayhdistys MTL Tapahtumatoimistot. Heidi valittiin liiton hallituksen jäseneksi sekä MTL Tapahtumatoimistojen puheenjohtajaksi.

33

Heidi toimii luottamustehtävissä mm. Helsingin Yrittäjissä ja on aktiivinen yrittäjyyden puolestapuhuja. Politiikassa hän pyrkii vaikuttamaan yrittäjyyden edellytysten parantamisen lisäksi eläinsuojeluasioihin. Kunnallisvaaleissa 2008 hänet valittiin Helsingin kaupungin varavaltuutetuksi. Hän on kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen. Ohjelmistoyritys Isolta Oy valitsi hänet hallitukseensa marraskuussa 2007. Heidi toimii varapuheenjohtajana Tapiola-ryhmän elinkeinoelämän neuvottelukunnassa. Hän kuuluu yritysjohtajista koostuvaan Yllätetään Yhteiskunta –verkostoon ja on LIB – Ladies in Business verkoston perustajajäsen. Tulevaisuudessa hän haluaa toimia hallitusammattilaisena ja nuorten yrittäjien sparraajana.


Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2008

Sami Minkkinen Care It / NLP Opisto www.careit.fi

NLP Opiston perustaja Sami Minkkinen aloitti yrittäjänä vuonna 2004 perustamalla Care IT Oy:n. Care IT tuottaa yrityksille korkean tason asiantuntijapalveluita,; kuten yritysten tietohallintopalveluita, projektinjohtopalveluita sekä muita asiantuntijapalveluita. Yritys työllistää n. 20 henkilöä vakituisesti ja sillä on yli 1000 asiakasta. Care IT:n jälkeen Sami on perustanut mm. Storage IT Oy:n, joka on tälläkin hetkellä Suomen suurin varmuuskopiointipalveluiden tuottaja. Storage IT Oy:stä Sami irtautui alkuvuodesta 2011. NLP Opisto on Samin viimeisin yhtiö. NLP Opisto on yksi harvoista NLP-koulutuskeskuksista Suomessa. NLP Opisto kouluttaa kuukausittain kymmeniä sertifioituja NLP-ammattilaisia. Oppinsa NLP:n Sami on ammentanut aina Yhdysvalloista asti ja on yksi harvoista NLP:n kehittäjän, Richard Bandlerin, kouluttamista NLP-valmentajista. Ensikosketus yrittäjyyteen sujui varsin vauhdikkaasti “Vuonna 2004 olin elämässäni eräänlaisessa käännekohdassa, jossa piti nopeasti päättää, että jatkanko työntekijänä vai hyppäänkö oman yrityksen puikkoihin. Yrityksen starttipäätös oli todella nopea.”, Minkkinen toteaa. “Yrittämisessä kiehtoi erityisesti oma vapaus ja se, että on aidosti itse vastuussa omista asioista ja menestyksestä. On paljon helpompi menestyä, kun menestys on kiinni vain omista teoista, eikä toisten ihmisten päätöksistä, eikö totta.”, Minkkinen jatkaa. HYNYn toimintaan Sami tutustui lähes heti HYNYn perustamisen jälkeen. Tuolloin ei ollut erikseen mitään yhteistä järjestöä tai organisaatiota, joka olisi ajanut nuorten yrittäjien asiaa. HYNYn positiivinen energia ja muut nuoret kanssayrittäjät antoivat lisää potkua ja ideoita omaan liiketoimintaan. Monien Hynyläisten kanssa tulee edelleen pidettyä säännöllisesti yhteyttä ja sparrailtua yrittäjyyden mukavien haasteiden kanssa. 34

Jatkossa Sami aikoo keskittyä entistä enemmän NLP Opiston kasvattamiseen, koska Care IT:n liiketoiminta on jo hyvissä käsissä, useiden osaavien ammattilaisten kehitettävänä.


Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2009

Mari Laaksonen Clean Marin Oy www.cleanmarin.fi

CleanMarin Oy 2003 perustettu siivous- ja puhdistusalan yritys. CleanMarin tunnetaan tarkkana, huolellisena, palvelualan ammattilaisena. Yritys on perustettu 2003. Vuosien myötä yritys on kehittänyt joustavan ja palvelualttiin toimintamallin hoitaa yhä vaativampien asiakkaiden siivoustarpeet yksilöllisesti ja tarkasti. Yhtiön omistajan ylpeydenaihe on se, että suuri osa asiakkaista on sopimusasiakkaita, sillä se kertoo henkilökunnan tekevän työnsä luotettavasti ja ammattitaidolla. Palvelusopimukseen suunnitellaan tarpeelliset siivoustoimet kunkin kohteen yksilöllisten vaatimusten mukaisiksi. Siivousasiakkaina on pieniä, kuin suuriakin yrityksiä, joissa tehdään jatkuvaa siivousta tai toteutetaan loppu- tai suursiivouksia.Erikoispalveluiden toteuttamisesta huolehtii siihen koulutettu henkilökunta, joka tuntee erilaiset pintamateriaalit, niihin soveltuvat siivousmenetelmät, kemikaalit ja aineet. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti uusien pintamateriaalien hoidosta ja kemikaalien käytöstä. Näin taataan paras mahdollinen osaaminen motivoituneiden ammattilaisen tuottamana ja sen myötä korkea asiakastyytyväisyys. CleanMarin Oy tunnetaan luotettavana yhteistyökumppanina. 2006 2011 CleanMarin Oy luokiteltu D&B Rating-luokitusjärjestelmän AAAluokkaan. Rating on jatkuvasti päivittyvä luokitusjärjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota jatkuvasti keräämällä ja analysoimalla arvioi luottokelpoisuutta ja yrityksen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista. AAA-Yhtiöt ovat luokitelleen Toimialojen mukaan siivousyritykset AAA -luokkaan. Suomessa on 6086 toimivaa siivousalan yritystä, joista vain yksitoista (11) kuuluu alansa parhaisiin ja CleanMarin on yksi heistä. AAA -luokituksien tarkoitus on helpottaa asiakasta valitsemaan itselleen luotettava yhteistyökumppani. Suomen Asiakastieto Oy on kartoittanut Suomen Vahvimmat yritykset 2009 - 2011 CleanMarin Oy kuuluu näiden yritysten joukkoon. Yrityk35

sen vahvuus on mitattu Rating-alfa luottokelpoisuusluokituksella. Sertifikaattiin oikeutettu yritys kuuluu Rating-alfan parhaisiin AAA tai AA+ luokkiin, joihin kuuluu vain 10% kaikista yrityksistä. Tavoitteena ei ole pelkästään toteuttaa sopimuksia, vaan myös ylittää asiakkaan odotukset palvelun yksilöllisyydellä, laadulla ja luotettavuudella. CleanMarin Oy tunnetaankin turvallisena yhteistyökumppanina. Toimitusjohtaja Mari Laaksonen on mukana vaikuttamassa seuraavissa projekteissa ja työryhmissä: Vantaan kaupunki lastensuojelutyö (sijaisvanhempi) 1998- 2007, HYNYn hallituksen jäsen 2010-, Helsingin yrittäjien Viestintätyöryhmän jäsen 2011-, Diakoniaopiston Puente Projektin hallituksen Puheenjohtaja 2011-2013.


Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2010

Edward Blomstedt

Oy Nordic Cast Sourcing Ab www.ncsourcing.com

NC Sourcing on teollinen sopimusvalmistaja. Yritys on perustettu vuonna 2005 ja kasvanut voimakkaasti niistä päivistä lähtien. Yhtiö valmistaa komponentteja, kokoonpanoja ja lopputuotteita rakennus-, konepajaja kuluttajatuoteteollisuuteen. Yhtiöllä on valmistusta viidessä maassa – Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Valkovenäjällä ja Liettuassa. Asiakkaita NC Sourcingilla on Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa. Yrityksen toiminta-ajatus on toimia asiakkaittensa läheisenä partnerina tuottaen heille välttämättömiä komponentteja alemman kustannustason maissa. NC Sourcing hoitaa näin heille globaalin toimitusketjun tehtaalta perille, käytännössä asiakas saa tavaransa suoraan pihaan – helppoa. Asiakkaan kilpailukyky varmistetaan ja siten tuetaan suomalaisen teollisuuden valmiuksia kansainvälisillä markkinoilla. Tuotteita on laidasta laitaan valuista ja hitsatuista teräsrakenteista aina designkuluttajatuotteisiin ja elektroniikkaan. Yhtiö tukee myös asiakkaittensa tuotekehitystä ja voi tarvittaessa suunnitella kokonaisia tuotteita. NC Sourcing historia alkaa vuoden 2003 syksystä, kun Edward alkoi tehdaskontaktien avulla tutkia rautavalumarkkinoita Suomessa. Ensimmäinen tuote oli valurautaiset kaivonkansistot, joita yritys yhä toimittaa. Yritys työllistää nykyään suoraan 10 henkilöä viidessä maassa, pääasiassa kuitenkin Suomessa. Edward on ollut jäsenenä Hynyssä vuodesta 2008 ja hallituksessa 2010 ja 2011. Vuonna 2010 hänet valittiin ”Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä” –palkinnon voittajaksi ja myöhemmin samana vuonna valtakunnalliseksi ” Vuoden 2010 Nuori Yrittäjä” –palkinnon saajaksi. Edward on usein puhujana yrittäjä-, teollisuus- ja muissa tapahtumissa. Hän on myös Finnveran Helsingin alueellisen neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2011 alkaen. Neuvottelukunnan tavoitteena on Finnveran toiminnan kehittäminen yrittäjien tarpeet huomioon ottaen. Edward on myös 36

yksi Kauppalehden ”Viisasten kerhon” jäsenistä, joka on lehden Facebook-yhteisölle tarkoitettu keskustelu- ja neuvontaryhmä. Hän haluaa olla aktiivinen yrittäjyyden ja Helsingin seudun kehittämisessä, kansainvälistyminen etunenässä.


Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2011

Timo Ylikantola Ratiolex Oy www.ratiolex.fi

RATIOLEX

Asianajotoimisto Oy - Attorneys at law Ltd.

Asianajotoimisto Ratiolex Oy on perustettu joulukuussa 2005. Asianajotoimisto Ratiolex Oy kuuluu Suomen Asianajajaliittoon ja Ratiolex noudattaa toiminnassaan asianajajia koskevaa lakia ja hyvää asianajajatapaa. Ratiolexin toimeksiannot muodostuvat pääasiassa kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liikejuridisista sekä yksityishenkilöiden työoikeuteen ja asunto- ja kiinteistökauppaan liittyvistä toimeksiannoista. Ratiolex on edustanut useita asiakkaita menestyksekkäästi riitojen ratkaisussa yleisissä tuomioistuimissa ja välimiesmenettelyissä sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä sopimusjärjestelyissä. Ratiolexissa työskentelee vuonna 2011 kaksi asianajajaosakasta, kaksi oikeustieteen maisteria lakimiehinä ja yksi oikeustieteen ylioppilas harjoittelijana. Ratiolex on pystynyt kasvattamaan toimintaansa ja liikevaihtoaan joka tilikausi perustamisestaan lähtien ja Ratiolex on tuottanut voittoa jokaisen tilikautensa aikana. Timo Ylikantola on Ratiolexin perustajaosakas ja vastaa Ratiolexin toisen osakasasianajajan Markku Tolvin kanssa yhtiön liiketoiminnan johtamisesta. Timo on erikoistunut kotimaiseen ja kansainväliseen riitojen ratkaisuun, liikejuridiikkaan sekä sopimus- ja työoikeuteen. Laajan välimiesmenettely- ja oikeudenkäyntikokemuksen lisäksi Timo avustaa säännöllisesti kotimaisia ja ulkomaisia yhtiöitä kansallisissa ja kansainvälisissä sopimus- ja yhtiöoikeudellisissa järjestelyissä. Timo aloitti USA:ssa kesällä 2009 osa-aikaiset työn ohella suoritettavat Master of Laws-tutkintoon (LL.M.) tähtäävät opinnot University of California Davisisissa (UCD), johon Timolle myönnettiin apurahastipendi 37

Janne Kairon muistorahastosta. Timo saa opintonsa valmiiksi UCD:stä kesällä 2011. Timo on aktiivisesti verkostoitunut kansainvälisissä välimiesoikeusyhdistyksissä ja joka vuosi Wienissä, Itävallassa järjestettävässä maailman suurimmassa oikeustapauskilpailussa, jossa Timo toimii tuomarina.


Vuoden HYNYläiset Etera ja HYNY yhdessä päättivät ruveta valitsemaan vuoden HYNYläistä vuonna 2008. Palkinnosta tehtiin vuosittainen perinne. Vuoden HYNYläinen 2008 on Maria Kuivinen HYNYn hallitus valitsi Eteran ideoiman ”vuoden HYNYläinen” kiertopalkinnon saajan. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa ja valinta päätettiin tehdä jatkossa aina syyskokouksessa. Vuoden 2008 valinta osui tuoreeseen yrittäjään, kiinteistövälittäjä Maria Kuiviseen. Maria oli osoittanut hienoa aktiivisuutta heti yrittäjätaipaleen alussa järjestötoimintaa kohtaan. Heti y-tunnuksen saatuaan hän liittyi Helsingin Yrittäjiin.

Vuoden HYNYläinen 2009 on Jyri Suhonen Vuoden HYNYläinen –kiertopalkinnon saaja valittiin toista kertaa ja tällä kertaa HYNYn hallituksen valinta osui uimahousuyrittäjä Jyri Suhoseen. Uinti on kolmen suosituimman urheilulajin joukossa. Jyri perusti Suomen Uintikauppa Oy:n vuonna 2006. Liikeidea on myydä parhaita merkkejä kuten Arena ja Speedo, sekä kasvattaa tuotevalikoima Suomen laajimmaksi. Aluksi Suomen Uintikauppa Oy toimi ainoastaan verkkokauppana osoitteessa www.uintikauppa.fi. Helmikuussa 2009 avattiin kivijalkamyymälä Mäkelänkatu 45:een. Tällä hetkellä Suomen Uintikauppa Oy:n myymälässä työskentelee neljä uintitaustaista henkilöä. Jyri Suhonen on alusta asti osallistunut aktiivisesti HYNYn toimintaan ja kokee sen erinomaiseksi kanavaksi kontaktien luomiselle. Ajatustenvaihto on hänen mielestään antoisaa ja kehittävää. Jyrin mielestä samanhenki-

Hän työskentelee kiinteistönvälittäjänä maailman suurimmassa kiinteistönvälitysketjussa itsenäisenä yrittäjänä. Maria haluaa omalla toiminnallaan parantaa kiinteistönvälittäjien mainetta ja arvostusta sekä tarjota asiakkaille ensiluokkaisen hyvää palvelua. Maria on toiminut aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä, ja hän toivoo löytävänsä oman paikkansa ja mahdollisuuden toimia muiden yrittäjien hyväksi myös Helsingin yrittäjissä.

38


Tunnustusta siä ihmisiä on vaikea tavata muualla kuin HYNYssä. Jyri kehottaa kaikkia nuoria helsinkiläisiä yrittäjiä liittymään mukaan Suomen Yrittäjiin ja sitä kautta HYNYn toimintaan.

Hiljainen ja päästötön sähköauto on tulevaisuutta, uskoo Kiinan suunnalla matkusteleva yrittäjä. Miljoonakaupunki Shenzhenissä on lukemattomia autoja ja päästöttömyys on valttia. Siihen saumaan Tiainen aikoo iskeä. Tiainen kiittelee vielä HYNYläisiltä saamiaan vinkkejä rekrytointiin. Oikeaksi kädeksi on löytynyt tekijä, joka jää pyörittämään O2 Mediaa.

Vuoden HYNYläinen 2010 on Ilkka Tiainen Ilkka Tiaisella on nuoreksi yrittäjäksi verrattain pitkä kokemus. Hän aloitti yrittäjän uransa jo 17-vuotiaana. Ilkan yritys O2 Media yhdistää liikkuvan median ja autonvuokrauksen. Päätuotteenaan yritys tarjoaa autottomille kaupunkilaisille pienen vuokra-auton edullisesti käyttöön ja myy yrityksille mainostilaa autojen ulkoilmeeseen. Yritys takaa vuokra-auton vähimmäisajomäärän ja paikannuslaitteen tekemien mittausten myötä mainostajalle yli 800 000 kontaktia kuukaudessa. Ilkka Tiainen on ollut HYNYssä mukana jo useamman vuoden ajan. Hän tuli mukaan HYNYn verkostoitumisbileisiin, mistä löytyi samanhenkistä seuraa, jonka kanssa keskustella ja luoda yhteistyötä. Tiainen on ollut HYNYn aamulenkkien aktiivikävijä ja korostaa lenkkeilyn lomassa tehdyn ajatuksenvaihdon ja vertaistuen tärkeyttä. ”Vaikka alat ovat erilaisia, painiskelevat yrittäjät kuitenkin samanlaisten ongelmien kanssa. Laman aikana säästimme varmaan tuhansia euroja vain sillä, että jaoimme kokemuksia ja mietimme yhdessä ratkaisuja” Tiainen toteaa.

39


HYNYn hallituksen jäsenet vuosien varrelta kertovat: 1. Miksi minä olen mukana HYNYssä? 2. Ikimuistoisin HYNY-muistosi Maria Oksanen 1. Vuonna 2005 kun minut valittiin mukaan Kanta-Helsingin Yrittä jien hallitukseen, mukana ei ollut nuoria yrittä jiä. Ihmettelin syitä ja päätin tehdä asialle jotain. 2. Top 3: Option kansi 2007, yrittä jä järjestön pronssinen ansiomerkki 2009, Presidentin kansliasta tullut suora yhteydenotto HYNYlle 2010. Heidi Ekholm-Talas 1. Tulin alun perin mukaan järjestötoimintaan verkostoitumismielessä ja halu vaikuttaa asioihin syntyi nähtyäni järjestön toimintaa jonkin aikaa. Mielestäni mukana pitää olla kokeneen kaartin lisäksi myös nuoria, sillä järjestön näkökulmasta hommassa pitää olla jatkuvuutta. Nuorilla on myös tuoreita ideoita ja uskallusta tehdä asioita eri tavalla. Olen mukana HYNYssä, koska haluan tehdä nuoret yrittä jät nähdyiksi ja kuulluiksi. 2. Muistoja on todella paljon, mutta kohokohtia ovat olleet Kauppalehti Option kansijuttu ja lukuisat muut mediaosumat, joissa nuoret yrittä jät ovat päässeet näkyviin. Vuoden nuori helsinkiläinen yrittä jä 2007 tunnustuksen saaminen. Verkostoitumisbileiden synty ja niiden innostava ilmapiiri. HYNYn edustaminen Tasavallan Presidentin vieraana. Helsingin Yrittä jien itsenäisyysjuhlan juontaminen. Yhdessä tekemisen meininki ja aito halu auttaa sekä suositella HYNYläisten palveluita puolin ja toisin. HYNY Rulettaa! 40


Mari Laaksonen 1. Olen mukana HYNYssä siksi, että saan jakaa yrittä jyyden mukana tuomia onnistumisia sekä haasteita muiden ikäisteni yrittä jien kanssa. HYNY on tuonut minulle liudan uusia ystäviä sekä avannut portteja uusiin asiakassuhteisiin. Verkosto toimii loistavasti, suosittelemme toinen toisiamme eteenpäin. Olen saanut vertaistukea, sekä jakanut kokemuksia muiden nuorten yrittä jien kanssa. HYNYn kautta olen saanut uusia asiakkaita sekä itse käyttänyt HYNYn verkoston kautta muiden nuorien yrittä jien palveluita. Olemme tehneet HYNYläisten kanssa kauppaa, niin auton renkaista, mainostuotteista kuin juridisistakin palveluista. HYNY on verkosto johon kannattaa kuulua, verkosto johon pääsee helposti mukaan ja verkosto joka varmasti toimii ja tuo tullessaan jokaiselle jotain. 2. Paras HYNY muistoni on HYNYn kevätkokous Eterassa (2007) kuuntelin auditoriossa HYNYn silloisen hallituksen aikaansaannoksia ja menestystarinoita yrittä jyydestä. Minut otettiin vastaan lämpimästi, ja koin että tämä on paikka juuri meitä nuoria yrittä jiä varten. Tässä porukassa on potkua - enemmän kuin Arkadianmäellä! Aikaansaavaa porukkaa!

Ilkka Tiainen 1. Lähdin mukaan löytääkseni muita nuoria yrittä jiä, laajentamaan verkostoa, vaikuttamaan asioihin ja pitämään hauskaa. Järjestötoiminta on antoisaa, kun se koskettaa. 2. Löysin yhden parhaista ystävistäni, aamulenkit, Luxin verkostoitumisbileet, Tuure, mukavat kokoukset ja vertaistuki erityisesti laman aikana.

41


Mikko Jaatinen 1. Olen henkeen ja vereen yrittä jä. Yrittä jyys on antanut minulle paljon nuoresta iästä huolimatta, joten haluan ehdottomasti olla tukemassa muiden nuorten yrittä jien taivalta. HYNY tarjoaa rennon ilmapiirin verkostoitumiseen ja yrittä jyyden tukemiseen sekä sen edistämiseen. Niin kuin bisneskin, niin myös HYNY it´s all about the people: great people, great business! HYNY tempaisi mukaan hyvällä energiallaan! 2. Luin netistä HYNYstä ja a jattelin että nyt on mielenkiintoinen juttu - täytyypä etsiä lisää tietoa. Soitin puheenjohta jalle. Muistan tuon puhelun erinomaisesti. :) Maria oli juoksemassa toisesta kokouksesta toiseen ja läähätti korvaani jotain epämääräistä HYNYstä. Ei siinä ollut mitään tolkkua, mutta hyvä meininki! Mut oli saatu mukaan sillä puhelulla! :) Maija Ilmoniemi

1. Perustin yritykseni vuonna 2007 ja aivan ensimmäisenä liityin Helsingin Yrittä jiin. Sitä kautta päädyin HYNYn verkostoitumisbileisiin ja jäin koukkuun. Vasta-aloittaneelle yrittä jälle HYNY tarjosi loistavan vertaisryhmän, jonka kanssa vaihtaa a jatuksia yrittämisen arjesta. 2. HYNYn kautta olen tutustunut ihmisiin, joista on tullut minulle parhaimpia ystäviä. Olen saanut uskomattomia verkostoja rakennettua HYNYn avulla!

42


Tommi Lampila 1. Kaupallisista syistä, mutta hyvin nopeasti mukaantuloni jälkeen huomasin että HYNY koostuu pääasiassa aloittavistaja pienyrittä jistä. Sen jälkeen aloin keskittymään miellyttävien persoonien tapaamiseen ja a jatusten vaihtamiseen niin yrittä jyydestä kuin muustakin elämästä. Fantastisia samanhenkisiä persoonia, joiden kanssa vaihtaa a jatuksia niin yrittä jyydestä kuin muustakin elämästä. 2. Se olisi varmasti ollut Sissoksen järjestämä värikuulasota, mutta estyin viime hetkellä tapahtumasta. Odotan edelleen sitä isoa hetkeä :)

Elina Iloranta

1. Hynyssä pääsen verkoistoitumaan muiden nuorten yrittä jien kanssa sekä pääsen vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin. Lisäksi Hynyläisten kanssa on tietenkin hauskaa. 2. Ensimmäiset verkostoitumisbileet, joissa olin mukana tai sitten hallituksen kokous, jossa olin 2 viikkoa vanhan tyttöni kanssa. Tyttö nukkui tyytyväisenä koko kokouksen a jan:)

43


26.3.2007 HYNYn ensimm채inen virallinen kev채tkokous Eterassa

44


45


HYNYn päiväkirja 15.5.2006 HYNY syntyi Helsingin Nuoret Yrittäjät kokoontuivat 15.5.2006 Helsingin Yrittäjien toimistolle keskustelemaan nuorten toiminnan vakiinnuttamisesta. Maria Oksanen, Kanta-Helsingin Yrittäjien hallituksesta kutsui kokouksen koolle, koska halusi edistää nuorten yrittäjien toimintaa Helsingissä. Kokoukseen saapui moni nuori yrittäjä keskustelemaan siitä, minkälaista toimintaa nuorille oli sillä hetkellä Helsingissä ja miten toimintaa saataisiin edistettyä. Illan aikana allekirjoitettiin esitys perustaa Helsingin Yrittäjien siipien alle Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät -työnimikkeellä kulkeva porukka. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat: Maria Oksanen, Heidi Ekholm-Talas, Niina Stolt, Anne Hiljanen, Niko Niinioja, Petri Heinonen, Ville Kaunola, Harri Haanpää, Vivi Wendelin, Theodor Arhio ja Jani-Petteri Pohjonen. Kaikki allekirjoittaneet ovat kuvassa. Iskuryhmä valmiina toimintaan!

46


47


1.-2.9.2006 HYNY Tampereella - Erikoismaininta Googlen käytöstä HYNY lähti Tampereelle Valtakunnallisille Nuorten Yrittäjien päiville. Heti perjantai-iltana HYNY erottui selkeästi joukosta: Oskari Katajisto antoi HYNYn Anne Hiljaselle erikoismaininnan googlen käytöstä Tampereaiheisessa visassa, jossa piti selvittää, mitä tarkoittaa mansen murteen ‘lumperit’. Tarkoituksena ei ollut käyttää nettiä, joskin se ei ollut kiellettyäkään. Lauantaipäivä meni koulutuksissa, kuten sissimarkkinointia ja merkitystaloutta kuunnellessa. Yritystarinoista suosiomme sai Eetu Hyppönen ja Tommi Vuorinen. Lauantai-iltana HYNY tapasi Varsinais-Suomen Nuoret Yrittäjät. Illan ohjelmassa oli myös yrittäjille sirkuskoulua, jossa HYNYä edustivat Vivi Wendelin ja Jani-Petteri Pohjonen.

6.9.2006 Taloussanomat noteerasi HYNYn Nuori on nouseva tähti. Näin uskoo HYNYn eli Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja Maria Oksanen. Uudessa nuorten yrittäjien verkostossa on nyt parikymmentä jäsentä. Mutta HYNY alkaa rummuttaa toden teolla yrittäjäjärjestöön kuulumisen eduista. – Värväämme nyt lisää porukkaa, alle 35-vuotiaita yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia, Oksanen sanoo. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla nuoret yrittäjät jäävät Oksasen mukaan turhan usein yksikseen eivätkä lähde mukaan järjestötoimintaan. – Moni voi käydä kerran kurkistamassa yrittäjäjärjestön kokousta, eikä tunne oloaan oikein kotoisaksi, kun sali on täynnä itseä niin paljon vanhempaa väkeä. Siksi päätimme koota yhteen yrittäjähenkisiä nuoria.

HYNYn toiminta on vasta aluillaan, ja syksyn aikana HYNY markkinoi itseään ja suunnittelee tulevaa toimintaa. Luvassa on koulutusta, tapahtumia ja verkostoitumista. Helmikuussa HYNY suunnittelee järjestävänsä kekkerit, joissa herätellään nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan. – Asiaohjelman jälkeen pidetään kunnon bileet, sanoo HYNYn tiedottaja, BSG Marketingin Heidi Ekholm-Talas. – Pyrimme edistämään sukupolvenvaihdosta, sopivan jatkajan löytymisen helpottumista sekä nuorten yrittäjien hyvinvointia, Oksanen sanoo.

Media huomaa Hynyn 48


5.9.2006 Yrittäjän päivä

19.9.2006 Verkoston tapaamiset alkavat

Maria Oksanen ja Jani-Petteri Pohjonen edustivat HYNYläisiä yrittäjäpäivän juhlallisuuksissa Narinkkatorilla. Paikalla oli kovin vähän nuoria ja naisia. Yrittäjän päivästä on tullut kansallinen juhlapäivä, jota vietetään 5. syyskuuta monin eri tavoin. Yrittäjän päivän tavoitteena on luoda positiivista kuvaa yrittämisestä ja saada nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä uravalintana.

HYNY kokoontui 19.9.2006 BSG Marketing Oy:n toimistolla Katajanokalla. Mukana oli myös uusia jäseniä. Kokonaisjäsenmäärä oli noussut muutamassa viikossa jo 22 innokkaaseen nuoreen yrittäjään. Kokouksessa todettiin: ” Tällä hetkellä HYNYN sivuilla on käynyt 111 erillistä kävijää”. Vieraanamme oli Gagar Oy:n Jani Muhonen kertomassa verkkokaupparatkaisuista. Lisäksi kävimme läpi toimintasuunnitelmaa ja tapahtumia.

49


28.9.2006 Nuorten rynnistys paikallisyhdistysten hallituksiin

HYNYläisiä eturivissä mukana Kanta-Helsingin Yrittäjien sääntömääräisessä syyskokouksessa. HYNYn toimintaajatukseen kuuluu aktivoida nuoret yrittäjät mukaan järjestötoimintaan sekä jäseniksi, että luottamushenkilöiksi. Mallia päätti näyttää HYNYn puheenjohtaja Maria Oksanen, joka herätti suunnatonta keskustelua illan aikana sen jälkeen, kun häntä ehdotettiin yhdistyksen puheenjohtajaksi. Maria Oksanen Toiviomatkoista sekä HYNYn tiedottaja Heidi Ekholm-Talas BSG Marketingista valittiin hallitukseen tulevaksi 2-vuotiskaudeksi ja Niina Stolt paikallisyhdistyksen edustajaksi aluejärjestön kokouksiin seuraavaksi toimintavuodeksi. Sihteerinä toiminut Vivi Wendelin jatkoi edellisenä vuonna valittuna vielä tulevan kauden. Nuorten yrittäjien rynnistys järjestössä oli lähtenyt käyntiin.

28.9.2006 pidettiin Kanta-Helsingin Yrittäjien sääntömääräinen vuosikokous Varman tiloissa. Kokouksessa äänestettiin puheenjohtajasta Maria Oksasen asettuessa ehdolle silloista puheenjohtajaa vastaan. Janne Kangas jatkoi puheenjohtajana myös seuraavalla kaudella. Uusina hallitukseen valittiin Heidi Ekholm-Talas, Jerry Leppilampi ja Taina Chorin-Keltto. Kokousesitelmän piti Erkki Nordberg aiheesta Simulaatio, mallintaminen, eoppiminen ja virtuaalitodellisuus Puolustusvoimien koulutuksessa.

Rohkeutta

50


4.10.2006 Oppilaitosyhteistyön alkua Taloussanomien artikkeli poiki heti useita yhteydenottoja ja Maria Oksanen sekä Heidi Ekholm-Talas kutsuttiin HAAGAn esihautomoon kertomaan HYNYstä ja Helsingin Yrittäjistä. Kyseessä oli Helsingin liiketalousinstituutin ja Malmin liiketalousinstituutin opiskelijoiden esihautomo, jossa amk-opiskelijat ideoivat/hiovat ideaansa/kehittävät olemassa olevaa yritystään. Tarkoituksena on tukea opiskelijoiden versoavaa yrittäjyyttä ja ohjata aloittavaa yrittäjää suunnitelmiensa kanssa. He haluavat kuulla Hynystä, koska tavallisesti yrittäjäjärjestöissä aktiivisesti toimivat yrittäjät ovat lähinnä keskiiän ohittaineita herrasmiehiä, joihin opiskelijoiden on vaikea samaistua. Tilaisuus oli hyvin antoisa ja opiskelijat saivat paljon hyviä vinkkejä yrittäjyyden taipaleelle. Lisäksi he innostuivat järjestötoiminnasta ihan erilailla tavattuaan nuoret ja energiset järjestöaktiivit. Kuulemma opiskelijoihin ei perinteinen puhelinmyynti tehoa, vaan he haluavat saada kasvot toiminnalle. Kysyipä yksi vasta yrittäjyyttä harkitseva voiko hän liittyä Helsingin Yrittäjien jäseneksi, vaikkei yrittäjä olekaan. HYNYn brändi siis puree nuoriin ja tuo raikkaita tuulia järjestön imagoon.

”Hyvä yritys” olivat jo kaikkien tiedossa ja avasimme nuorekkaat ja HYNYn imagon mukaiset internetsivut. Syyskuun alussa silloisesta 11 jäsenestä jopa seitsemän lähti Valtakunnallisille Nuorten Yrittäjien päiville Tampereelle viikonlopuksi. Toukokuusta syyskuuhun veimme aktiivisesti HYNYä eteenpäin kokoontuen Helsingin Yrittäjien toimistolla, Suomen Yrittäjien luona. Kokoonnuimme kuulemaan sähköisestä liiketoiminnasta, vietimme viikonlopun Tampereella verkostoituen ja kuunnellen upeita yrittäjätarinoita ja luentoja. Kokoonnuimme myös omiin palavereihimme ja suunnittelimme laadukasta toimintaa ja koulutusta seuraavaksi vuodeksi. Emme missään nimessä halunnet toimia ”diskoilijoina”, mutta ymmärrän, jos se on nimike nuoresta aktiivisesta ideoita pursuvasta yrittäjästä. Ihmettelen kuitenkin tällaista kommenttia.

10.10.2006 Puheenjohtajan kynästä ”Mitä noi nuoret oikein meinaa?” ”Toiminta on diskoilua” HYNYn toiminta on ollut alusta alkaen aktiivisten nuorten yrittäjien ansiosta upeaa. Kun kesäkuussa 2006 saimme Helsingin Yrittäjien hallitukselta luvan aloittaa nuorten yrittäjien toiminnan, kokoonnuimme heti heinäkuussa miettimään verkoston nimeä, tapahtumia ja sitä, miten nyt edettäisiin. Elokuussa HYNY & slogan

51


Halusimme kokoontua omalla porukallamme, jossa nuoret ideat ja päät lyödään yhteen. Halusimme ja aioimme myös osallistua paikallisyhdistysten tapahtumiin ja koulutuksiin, sekä pyrkiä kokoontumaan paletilla nuoret vs. vanhat – mutta se ei olisi mikään kannanotto ikään, vaan erinomainen tapa saada yhteen kokemusta ja uusia tuulia. Harva oli tähän mennessä sanonut mitään positiivista HYNYstä, lähinnä ihmetellyt, vaikka nimenomaan tätä yhdistys kaipasi! Entinen Helsingin Yrittäjien toiminnanjohtaja Jaakko Pajula oli aina heti auttamassa, tukemassa, kehumassa ja kannattamassa näitä ”järjettömiä ideoitani”. HYNY oli tähän mennessä näkynyt Helsingin Uutisissa, Taloussanomissa, Kauppalehdessä, Kuntalehdessä, Talentum.comissa ja PK-TALOUS lehdessä.

Kangas jatkaa puheenjohtajana seuraavalla kaudellakin. Omalla esimerkilläni halusin kuitenkin tuoda esille sen, että aina kannattaa yrittää, nuori yrittäjä ei ole huono valinta. Kannattaa tähdätä korkealle ja kaikkia hallituspaikkoja voi tavoitella. Olen tyytyväinen, että valinta herätti runsaasti keskustelua, koska sitä halusin ja olen täysin tyytyväinen tulevaan 2 vuoden hallituskauteen. Voitto ei ole tärkeintä, vaan yrittäminen. Toivon, että myös muut uskaltavat tavoitella unelmiaan. Maria Oksanen, puheenjohtaja

6.10.2006 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Hämeenlinnassa

”Kuka on nuori yrittäjä” HYNYn toiminta on tarkoitettu alle 35-vuotiaille, mutta joustamme 40 ikävuoteen asti nuorihenkisten ja halukkaiden jäsenten kohdalla. Mielestämme oma määritelmämme iästä ei ole kuin HYNYn ”ns. yläikäraja”, nuori yrittäjä on käsite, johon jokainen varmasti vastaa eri tavalla kysyttäessä. Nuori yrittäjä on yhtä lailla juuri yritystoimintansa aloittanut, tai muutaman vuoden yritystoimintaa harjoittanut, mutta HYNYssä peruste on ikä. Ikäraja on kuitenkin vain numero paperilla, tärkeintä on asenne. HYNY ei syrji yli 40-vuotiaita, eikä missään nimessä ole perustanut omaa verkostoa ikärasismin takia. Kaikkien HYNYläisten mielestä tärkeintä oli kerätä verkosto nuoria yrittäjiä yhteen, jossa nuori kohtaa nuoren. Haluamme toimia muiden paikallisyhdistysten kanssa ja toimimme itsekin Helsingin Yrittäjien aluejärjestön alla ikään kuin paikallisyhdistyksenä.

Vuonna 2006 Heidi ja Maria olivat vielä harvoja nuoria valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä, mutta tästä eteenpäin myös nuoret saatiin paremmin mukaan valtakunnallisiin tapahtumiin. Kuvassa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

En ole enää yksin - se ainoa nuori nainen aina kaikkialla, vaan olen onnistunut saamaan ympärilleni upeita nuoria, joita järjestö todella tarvitsee. Olin itse ehdolla Kanta-Helsingin syyskokouksessa puheenjohtajaksi. Janne

52


21.10.2006 Verkostoitumista Nuorkauppakamareiden kanssa Maria ja Heidi olivat viikonlopun kouluttautumassa ja verkostoitumassa Nuorkauppakamareiden Tampereen vaalikokouksessa. Yrittäjätapaamisessa oli mukana myös Suomen Yrittäjien jäseniä ja Heidi kertoi HYNYn toiminnasta. Tulemme miettimään tulevaisuudessa miten nämä kaksi järjestöä voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi koulutusten osalta. Myös jäsenhankinnan osalta löytyy varmasti monia keinoja yhdistää resursseja. Maria ja Heidi kuuluvat Havis Amandan Nuorkauppakamariin, joka tunnetaan aktiivisena ja näkyvänä vaikuttajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Samaa aktiviisuutta pyritään tuomaan myös HYNYn toimintaan ja sitä kautta myös Helsingin Yrittäjiin.

Vaikuttamassa elinkeinostrategiaan 26.10.2006 HYNY edustettuna Osaaminen ja Innovaatiot työpajassa Helsingin kaupunki oli kutsunut sidosryhmiään työpajaan, jonka tarkoituksena oli auttaa kaupunkia valmistelemaan elinkeinopolitiikan strategiaansa. Mukana työpajassa oli virkamiesten lisäksi mm. Helsingin Yrittäjien jäseniä. “Osaaminen ja innovaatiot” -työpajassa oli Kanta-Helsingin Yrittäjien ja HYNYn edustajana Heidi Ekholm-Talas. Yrittäjillä on usein maanläheisemmät ajatukset yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä kuin virkamiehillä, siksi on ensiarvoisen tärkeää saada aktiivisia yrittäjiä mukaan osallistumaan vastaaviin tilaisuuksiin.

53


9.11.2006 HYNYn ensimmäiset pikkujoulut Juhlistimme pikkujouluja hulvattomissa merkeissä Teatteriravintola Kahdessa Kanassa. Mukana illallisella oli myös Helsingin Yrittäjien tuore toimitusjohtaja Anssi Kujala. Anssi liittyi HYNYyn ja tulee omalta osaltaan panostamaan voimakkaasti toiminnan kehittämiseen. HYNYläiset olivat erittäin ilahtuneita Anssin ajatuksista ja hänen kannustuksensa toi lisää virtaa toimintaamme. Jarkko Valteen ja Osku Heiskasen Best of Showhat -dragshow oli uskomattoman upea. Moni HYNYläinen näki ensimmäistä kertaa elämässään kyseistä taiteenlajia ja piti näkemästään valtavasti. Nauroimme lähes kaksi tuntia vatsa kippurassa huumoripitoiselle esitykselle. Koko katsojajoukolle tuli taatusti myös selväksi, mikä HYNY on. Siitä piti huolen karismaattinen viihdetaiteilija Osku. HYNY pääsi mukaan myös itse showhun “Jukolan veljeksiksi”.

Lisää virtaa 54


55


Täältä tullaan!

23.11.2006 Enemmän nuoria Kahyn glögijuhlissa Kanta-Helsingin Yrittäjät järjesti jo perinteeksi muodostuneen glögijuhlan, jossa hallituksen miehet yllättivät kaikki hienolla balettiesityksellään. Tänä vuonna paikalla oli jo huomattavasti enemmän nuoria yrittäjiä. Maria ja Heidi olivat tutustuneet samassa tilaisuudessa vuotta aiemmin ja taisivat silloin olla ainoat nuoret yrittäjät paikalla. Kehitystä oli siis tapahtunut.

56


Kanta-Helsingin yritt채jien teemajuhlat HYNYl채iset runsaslukuisina Kanta-Helsingin yritt채jien teemajuhlissa.

57


5.12.2006 Yrittäjien itsenäisyysjuhla Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät eli HYNY juhli sankoin joukoin yrittäjien itsenäisyysjuhlassa 5.12 G18 -salissa. Vuodessa nuorten yrittäjien aktiivisuus oli kasvanut huimasti järjestön sisällä.

Itsenäisyys

58


59


20.2.2007 HYNYn Taru Hautala luennoi yrittäjyydestä

24.2.2007 Nuoria kannustettiin mukaan luottamushenkilöiksi

HYNY:n edustaja Taru Hautala Succession Consulting Finland Oy:stä kävi pitämässä luennon yrittäjyydestä akateemisille, uutta uraa ja suuntaa etsivälle kohderyhmälle Taitoprofiilit Oy:ssä. 18-henkinen akateeminen kohderyhmä oli hyvin heterogeeninen: mukana oli mm. kauppatieteellisen, juristin, taideteollisen, matemaattis-luonnontieteellisen, maa- ja metsätieteellisen taustan akateemikkoja. Taru kertoi kohderyhmälle oman tarinansa yrittäjäksi lähtemiseen, kokemuksia yrittäjän iloista ja suruista sekä näkemyksensä, kenelle yrittäjyys sopii. Myös HYNY:stä ja verkostoitumisen tärkeydestä Taru kertoi yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Kaikki HYNY-verkostoon kuuluvat oli kutsuttu Helsingin Yrittäjien luottamushenkilökoulutukseen. Se on hieno asia, sillä aiemmin mukaan oli otettu vain jo valittuja. Näin Helsingin Yrittäjät osaltaan haluavat kannustaa nuoria aktiivisiksi. Hienona esimerkkinä toimii puheenjohtajamme Maria Oksanen, joka kuuluu myös Kanta-Helsingin Yrittäjien ja Helsingin Yrittäjien hallitukseen. Lisäksi Maria valittiin Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokuntaan.

Akateeminen ryhmä oli aikaisemmin mieltänyt yrittäjyyden rankaksi työksi, jossa yrittäjä joutuu tekemään pitkiä työpäiviä ja yrittäjän sosiaaliturva miellettiin joko minimaaliseksi tai olemattomaksi. Tarun pitämällä luennolla oli yrittäjyyttä edistävä vaikutus, koska kuulijoiden mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan lisääntyi selvästi. Samoin väärä mielikuva yrittäjän pitkistä työpäivistä ja heikosta sosiaaliturvasta sai positiivista valaistusta faktoista. Yrittäjäkin voi kuulua työttömyyskassaan (AYT tai SYT) ja työpäivien pituuteen voi jokainen itse vaikuttaa. Pienen lapsen äitinä Taru itse tekee 6-7 tuntia töitä päivässä ja illat täytyy omistaa perheelle - ei työnteolle. Yhdessä todettiin, että hyviä liikeideoita tarvitaan tietenkin ensin, ennen kuin yrittäjyyteen uskaltaa heittäytyä.

Luottamushenkilöiksi 60


Joukot kasvavat

26.3.2007 HYNYn kevätkokous Eterassa HYNYn ensimmäinen virallinen kevätkokous pidettiin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran tiloissa LänsiPasilassa. Eteran Riku Koivusalo kertoi mitä heillä on tarjota nuorelle yrittäjälle. HYNYläinen Jukka Harju kertoi aiheesta Askeleen edellä - miten ruoka auttaa jaksamaan. Teppo Laine Legistumista kertoi ilmaisesta lakipalvelusta HYNYläisille. Virallisen ohjelman jälkeen nautittiin buffetista ja verkostoiduttiin. Paikalla: 1 Björklund Sam 2 Ekholm-Talas Heidi 3 Elomaa Veijo 4 Haanpää Harri 5 Harju Jukka 6 Heimonen Krista 7 Heinonen Petri 8 Hiljanen Anne

17 Mannikainen Ilkka 18 Minkkinen Sami 19 Mäkeläinen Esa 20 Nirkko Johanna 21 Oksanen Maria 22 Peuravirta Miikka 23 Romppanen Johannes 24 Salonen Jarmo

9 Hurmerinta Jani 10 Hämäläinen Jarno 11 Junkkari Topi 12 Jutila Lauri 13 Kataila Tuomas 14 Kallasmaa Mika 15 Karvonen Kimmo 16 Laine Teppo

61

25 Stolt Hanna 26 Stolt Niina 27 Toivola Tuure 28 Tolvi Markku 29 Wendelin Vivi 30 Ylikantola Timo


Hyny sai hallituksen 26.3.2007 HYNYn historian ensimmäinen virallinen hallitus valittiin ja valituiksi tulivat Maria Oksanen, Toiviomatkat Oy, Heidi Ekholm-Talas, BSG Marketing Oy, Anne Hiljanen, Pasafin Oy, Jarno Hämäläinen, Huikia, Tuure Toivola, Sissos Oy, Lauri Jutila, Reforge Oy ja Niina Stolt, Studio Onni. Tähän saakka HYNYn toimintaa organisoivat Maria Oksanen ja Heidi Ekholm-Talas. Hallituksen valinnan myötä HYNY sai kaivattua lisäresurssia toiminnan kehittämiseen. HYNY – Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät haluaa edistää yrittäjyyttä ja vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnassa. HYNY nousi vuodessa näkyväksi vaikuttajaksi yrittäjyyden edistämisessä. Jotta vaikuttamismahdollisuuksia voidaan lisätä nimitimme hallituksen edistämään tavoitteitamme. Pilke silmäkulmassa nimitimme itsemme johtajiksi.

Hallituksen visioita HYNYn toiminnasta: • HYNY on hyvä kanava verkostoitua ja löytää uusia yhteistyökumppaneita • HYNYn kautta saa innostavaa koulutusta ja pääsee tutustumaan mielenkiintoisiin paikkoihin • HYNY yhdistää paikallisyhdistysten nuoret • HYNY on mukana tukemassa uusia yrittäjiä • HYNY muuttaa yrittäjyyden imagoa positiivisemmaksi • HYNY palkitsee ansioituneita jäseniään • HYNY on piristämässä yrittäjäjärjestöjen imagoa • HYNY ottaa kantaa asioihin ja pyrkii muuttamaan Suomea yrittäjäystävällisemmäksi • HYNY aktivoi nuoria mukaan järjestötoimintaan HYNYn hallitus, jäsenten vastuualueet ja tavoitteet: Puheenjohtaja Maria Oksanen ”Tavoitteena luoda parhaat mahdolliset edellytykset nykyisille ja tuleville yrittäjille. Kannustaa ja auttaa niitä tulevaisuuden tekijöitä, jotka ovat yrittäjinä vielä kymmenen vuoden päästä.” Viestintäjohtaja Heidi Ekholm-Talas ”Tavoitteena saada yrittäjyydelle positiivista näkyvyyttä ja parantaa yrittäjyyden imagoa. Kannanottojen kautta vaikuttaa yrittäjyyden edellytyksiin.” 62

Markkinointijohtaja Jarno Hämäläinen ”Tavoitteena hankkia HYNYlle uusia, innokaita jäseniä sekä markkinoida HYNYä varteenotettavana yhteistyökumppanina muille toimijoille” Kehitysjohtaja Tuure Toivola ”Tavoitteena ideoida ja kehittää HYNYn toimintaa” Tietohallintojohtaja Lauri Jutila ”Tavoitteena valjastaa tietotekniikka käyttöön HYNYn hyväksi. Saada HYNYlle sähköisen viestinnän kautta näkyvyyttä sekä uusia jäseniä ja yhteistyökumppaneita” Talousjohtaja Anne Hiljanen ”Tavoitteena taloudellisesti mahdollistaa monipuolisten koulutusten ja tapahtumien järjestäminen” Johdon sihteeri Niina Stolt ”Tavoitteena tukea johtoryhmää omien tavoitteidensa saavuttamisessa ja omalta osaltaan ideoida ja kehittää HYNYn toimintaa”


Kuvassa vasemmalta HYNYn hallitus: Tuure Toivola, Anne Hiljanen, Maria Oksanen, Niina Stolt, Heidi Ekholm-Talas ja Jarno H채m채l채inen. Kuvasta puuttuu Lauri Jutila.

63


Kannanottoja SAK:n mainontaan 2007 eduskuntavaalien alla KATSO KETÄ ÄÄNESTÄT – KÄYTÄ VALTAASI!

VAIN MENESTYVÄ YRITYS TYÖLLISTÄÄ

SAK:n kohua herättänyt pois vedetty mainos oli asiaton ja SAK:n puheista huolimatta siinä mollattiin suomalaista yrittäjää. Mainoksen mukaan ”Käytä valtaasi tai hän käyttää sitä puolestasi” annetaan ymmärtää, että mikäli työntekijä ei äänestä, sen tekee yrityksen omistaja. Toisen puolestahan ei onneksi kukaan voi äänestää. Toki omistajalla pitääkin olla oikeus päättää asioista, koska hänen tulee kantaa riskiä kaikista liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä ja hänen tulee vastata yrityksen menestyksestä.

Me nuoret yrittäjät kutsumme SAK:n herrat mielellämme tutustumaan yrityksiimme ja sen arkeen. Voitte vapaasti haastatella työntekijöitämme ja todeta omin silmin vastaammeko luomaanne mielikuvaa yrittäjistä. On mielenkiintoista seurata keskustelua, jossa yrittäjiä kritisoidaan riistäjiksi ja oman edun tavoittelijoiksi. Lähes joka kolmannella yrittäjällä tulot jäävät pienemmiksi kuin metalliteollisuuden minimipalkka. Totuushan on se, että pienyrityksessä yrittäjä on se, joka saa viimeiseksi palkan, jos rahaa riittää. Työntekijöiden palkat ja yrityksen kulut menevät aina oman palkan edelle.

Tilastojen mukaan Suomessa on noin 236 000 yritystä. Maamme koko yrityskannasta 99,8 prosenttia on pieniä ja keskikokoisia (pk-) yrityksiä. Ilman yrittäjiä ei ole työpaikkoja - isoja eikä pieniä. Menestys ei kuitenkaan tule yksin – siihen tarvitaan henkilökunta, joka tekee yrittämisen mahdolliseksi. Henkilökunta onkin yrityksen tärkein voimavara.

Onko väärin tavoitella hyvää elintasoa ja vakaata taloutta yrittäjyyden kautta, kun on ensin usean vuoden elänyt yritys edellä niukemmalla palkalla mitä saisi palkkatyössä? Mielestäni ei. Jokainen yrittäjä on menestyksensä ansainnut. Harva vaan uskaltaa lähteä menestystä tavoittelemaan ja tyytyy nykytilaan ilman kasvunäkymiä. Itselleni on ollut selvää alusta asti, että kasvu on ainoa vaihtoehto. Jotta yrittäjyys olisi entistä houkuttelevampaa ja kannattavaa on tärkeä saada myös valtiovallan tuki ja yrittäjien ääni kuuluviin.

Me ainakin arvostamme työntekijöitämme, kannustamme heitä ja haluamme kuulla heidän mielipiteitään. Ja mikä on parempi kuin löytää työntekijäksi sisäinen yrittäjä, henkilö, joka sitoutuu työnsä tuloksiin kuin yritys olisi heidän omansa. Heitä tarvitaan ja heistä kannattaa pitää kiinni.

Äänestä siis heitä, jotka puhuvat yrittäjyyden ja työnteon kannattamisen puolesta!

Yrittäjien kanssa työskentelemällä ja yrittäjähenkistä ehdokasta äänestämällä Sinullakin on työpaikka!

HYNY – Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät Heidi Ekholm-Talas

HYNY – Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät Maria Oksanen

64


28.3.2007 Oma Yritys messut Paikalla messuilla oli iso joukko ihania ja aktiivisia HYNYläisiä. Veimme yrittäjyyden ilosanomaa eteenpäin Helsingin Yrittäjien osastolla. PK-Talouslehden “Menes-

tyvä yrittäjä” Seminaarissa esiintyi HYNYn Heidi EkholmTalas. Lisäksi messuilla esiintyi HYNYn Taru Hautala.

65


28.3.2007 Heidi Ylen A plus ohjelmassa

29.3.2007 Stadian alumnien YrittäjäClub

Heidi Ekholm-Talas oli Ylen A Plus ohjelmassa 28.3.2007 kansanedustaja Eero Lehden kanssa keskustelemassa miten valtiovalta voisi tukea yrittäjyyttä entistä enemmän. Lisäksi Heidiltä kysyttiin 27.2.2007 Mtv3 talousuutisissa kommentteja yritysverouudistukseen.

Tämän kevään YrittäjäClub keskittyy erityisesti nuoriin yrittäjiin ja yrittäjyyden eri koulutusmahdollisuuksiin. Tarkoituksena on antaa lisätietoa ja eväitä nuorten yrittäjyydestä sekä siitä, millaista koulutusta yrittäjyyteen on tarjolla.

Helsingin Yrittäjien tuparit

YrittäjäClub tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Stadiasta valmistuneet ja opiskelevat yrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit tai muuten yrittämisestä kiinnostuneet. Tapahtumaan ovat tervetulleita myös Stadian opettajat ja muu henkilökunta.

Yläkuvassa Heidi Ekholm-Talas, Anssi Kujala, Kauko Koskinen ja Maria Oksanen uuden toimitilan tupaantuliaisissa.

Kohtaamisia 66


Ymmärtääkö päättä jät yrittä jyyden merkityksen Suomen hyvinvoinnille? 30.3.2007 HYNYn toivelista tulevalle hallitukselle Miten valtio voisi tukea yrittäjyyttä ja innostaa nuoria yrittäjiksi?

1. Ansiotuloverotusta kevennettävä jatkossakin Suurin osa pk-yrittäjistä ottaa palkkansa ansiotuloina ja työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa kaikille!

2. Äitiyden kustannukset maksettava verovaroista Nuorten naisten pätkätyöt vähenisivät myös yksityisellä sektorilla, koska harva pienyrittäjä pystyy kustantamaan äitiyden 9 000 € kustannukset omasta pussistaan.

3. Perintövero pois Onko oikein, jos perheyritystä jatkava joutuu vuosien maksukierteeseen verojen takia?

4. Sosiaalikulut eivät ainakaan saa nousta tulevaisuudessa 40 % palkan sivukuluja on aivan liikaa. Se estää työllistymistä, koska tarjolla on samaan aikaan myös halvempaa työvoimaa esimerkiksi lahden toiselta puolelta.

5. Yrittäjän sosiaaliturva saatava samalle tasolle kuin työntekijöillä Tasa-arvoisessa maassa luulisi tämän olevan itsestään selvää muutenkin.

67


19.4.2007 Yritystä Stadiin! Helsingin Yrittäjien kevään päätapahtuma Yritystä Stadiin! keräsi Bottalle päivän aikana yli 450 kävijää. Messuosastot, seminaarit, tietoiskut ja varsinkin paneelikeskustelu vetivät tuvan täyteen. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli menestys; niin järjestäjät, yhteistyökumppanit, kuin tietenkin kävijät vaikuttivat olevan hyvin tyytyväisiä päivän antiin. Myös yrittäjille tarjottu mahdollisuus verkostoitumiseen koettiin tärkeänä. Tapahtumassa palkittiin myös vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä Heidi Ekholm-Talas. Palkinnon antoivat Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Kauko Koskinen sekä Helsingin Kaupungin elinkeinojohtaja Eero Holstila. Panelistina nähtiin mm. vastanimitetty asuntoministeri Jan Vapaavuori sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Tapahtuman juonsi Marianna Bruno, viihteestä vastasi Jani Wickholm bändeineen sekä Blazing Show Girls.

68


69


11.-12.5.2007 Nuoret yrittäjät Tampereella

Olli Mäkinen Moto-Olli Oy:stä Laitilasta.

Nuoria yrittäjiä palkittiin kymmenennen kerran. Suomen Yrittäjät ja Yksityisyrittäjäin Säätiö ovat palkinneet kymmenen vuoden aikana yhteensä 31 nuorta yrittäjää 27 yrityksestä. Suomen Yrittäjät ja Yksityisyrittäjäin Säätiö ovat jakaneet kymmenennen kerran valtakunnallisen Nuori Yrittäjä -kilpailun palkinnot. Yksityisyrittäjäin Säätiön antama palkintosumma on yhteensä 40 000 euroa.

Kilpailun sääntöjen mukaisesi palkitut ovat enintään 35-vuotiaita ja luoneet itse yrityksensä. Palkittujen yritykset ovat kannattavia, voimakkaasti kasvavia ja niiden kasvunäkymät ovat hyvät. Palkittuja valittaessa korostettiin heidän yrittäjäominaisuuksiaan – rohkeutta, ideointikykyä ja monipuolisuutta.

Vuoden 2007 palkittuja nuoria yrittäjiä ovat Saku Hautala Datavelhot Oy:stä Salosta, Jouko Juvonen ja Jere Räisänen Sähköpalvelu Elcoline Ky:stä Varkaudesta sekä

HYNYn iskuryhmä vasemmalta Tuure Toivola, Mari Laaksonen, Maria Oksanen, tapahtuman juontaja Simo Frangen, Heidi Ekholm-Talas ja Anne Hiljanen. 70


HYNY edusti Tampereella Helsingin nuoria yrittäjiä ja verkostoitui ahkerasti. Varsinais-Suomen nuoria yrittäjiä HYNYläisten kanssa ja Tuure Toivola uskaltautui matkaan ainoana miehenä. Kerrankin näin päin. 71


22.5.2007 HYNY risteili Mary-Annilla “Katseet paarpuuriin, endat irti ja lahnat kannelle! Tänään on onnekas päivä ja meri kutsuu kaunista Mary Ann- laivaa halkomaan aaltoja. Matkassa mukana ovat laivan alkuperäiset matruusiveljekset, jotka haluavat opettaa vieraansa laivan tavoille. Veljesten seurassa opimme erilaisia purjehdustaitoja, joten turva on matkassa, vai onko? Veljekset ovat hieman vähäjärkisiä, mutta sydän heillä on kuin hylystä löytynyt aarre. Pojilla on tapana sählätä joka asiassa omalla harmittomalla tavallaan, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Mitenhän tänään käy?” HYNYläiset olivat tervetulleita kokemaan kanssamme 1800-luvun raakatakiloidun purjelaivan aitoa tunnelmaa!

72


73


30.5.2007 Helsingin Yrittäjät Biliassa Helsingin Yrittäjät kokousti Biliassa, jossa samalla vietettiin mukavaa iltaa tutustuen autoihin ja kuunnellen

Mato Valtosen hauskaa esitystä. HYNY oli edustettuna jälleen hienosti! 8.8.2007 Startti syksyyn HYNYn hallitus kokoontui Kiasman terassilla auringon paahtaessa lämpimästi. Suunnittelimme syksyn toimintaa ja pääponnistukseksi syksylle tuli verkostoitumisbileet 15.11 klo 19.00. Samalla mietittiin HYNYn pikkujouluja. Tapahtumasta suunniteltiin myös jäsenhankintatapahtumaa, johon kaikki HYNYstä kiinnostuneet yrittäjät olivat tervetulleita. Lisäksi syksylle oli tiedossa muitakin tapahtumia ja kannustimme kaikkia mukaan paikallisyhdistysten ja Helsingin Yrittäjien järjestämiin koulutuksiin.

74


22.8.2007 HYNY Piknik HYNY j채rjesti j채senilleen Piknikin, mutta saateen tullessa se siirrettiin Heidin ja Jonnin kotiin Katajanokalle.

Yritt채 j채kin tarvitsee irtiottoja 75


OPTIO versoul | alfa roMeo spider | 3x3 Milano | caMpari

15 2007

+ kirJat viiniklubi klassinen ravintolat hyvä veli

13. syyskuuta kl 178 b 5 € (sis. alv.)

13.9.2007 HYNYläisiä Kauppalehti Optiossa Nuorille yrittäjille oli merkittävää päästä valtakunnan arvostetuimman talouslehden sivuille, vieläpä kansijutuksi. Juttusarja osoitti mediasuhteiden merkityksen, jotka Heidi ja Maria omaaloitteisesti rakensivat. Nuorikin voi päästä esille hyvän tarinan avulla ja lähestymällä rohkeasti medioita. Lehti on varmasti päässyt monen jutussa mukana olevan yrittäjän seinälle kehystettynä. Kuvat juttuun otti Taavetti Alin.

ÄÄliö työpaikalla käy kalliiksi

– Olen vasta 27-vuotias. Ei minulla ole arvokiinteistöjä tai muutakaan omaisuutta Kuluttajaviraston vaatimiksi vakuuksiksi, Maria Oksanen sanoo.

N i m i : Maria Oksanen Y r i t Y s : TOiviOMaTkaT t o i m i a l a : MaTkaTOiMisTOT

tuotantoyhtiöt pelkäävät katteidensa kaventuvan

Jani hurmerinta, Maria oksanen ja heidi ekholmtalas ovat tehneet rohkeita uravalintoja.

07015

Pal.vko 2007-39

OPTIO 

337105-0715

2527403.indd 1

6 414883 371050

AmmAtti: yrittäjä

6.9.2007 17:06:35

Vakuusongelma jarruttaa sukupolvenvaihdosta > Yhtälö ei ole mahdoton, mutta epäilemättä se on erittäin vaikea. Matkatoimisto Toiviomatkoissa olisi tarkoitus tehdä sukupolvenvaihdos. Toimiston perustaja ja nykyinen pääomistaja, edelleen yhtiön toimitusjohtajana työskentelevä Tapani Oksanen haluaisi siirtyä operatiivisesta johdosta sivuun ja luovuttaa firman 27-vuotiaalle tyttärelleen Maria Oksaselle. Vahdinvaihto olisi ehkä jo tehty, ellei Toiviomatkoja jäytäisi matkatoimistoille tyypillinen vakuusongelma. Kyse on siitä, että Toiviomatkat, niin kuin kaikki muutkin matkatoimistot niin sanottuja välittäjätoimistoja lukuunottamatta, joutuvat järjestämään kuluttajansuojan nimissä kaikille matkustajille vakuudet jonkin odottamattoman ongelman varalta. Jos matka sattuu syystä tai toisesta keskeytymään, Kuluttajaviraston edellyttämillä vakuuksilla varmistetaan, että matkustajat saadaan palautetuksi kunniallisesti kotiin. Vakuusrahoista myös maksetaan korvaukset siinä tapauksessa, että matka peruuntuu kokonaan. Vakuussummat ovat melkoisia. Maria Oksanen sanoo, että jos matkan hinta on esimerkiksi 500 euroa hengeltä, toimisto joutuu varaamaan jokaisen matkustajan vakuuksiin vähintään tonnin. – Meidän toimintamme on sesonkiluonteista, ja siksi vakuuksien yhteissummat vaihtelevat vuoden aikana huomattavasti. – Esimerkiksi tämän syksyn huippusesongissa, syys-lokakuun aikana, meiltä edellytetään yhteensä noin 1,1 miljoonan euron vakuuksia. Se on noin kolmasosa toimiston koko vuoden liikevaihdosta. Samaan aikaan meidän on maksettava kaikki Finnairilta tilaamamme lennot etukäteen. Me selviämme siitä hyvän vakavaraisuutemme ansiosta, mutta jos tällaisia toimia vaadittaisiin muidenkin toimialojen yrityksiltä, niin siinä saattaisi moni olla ihmeissään. Mutta miksi vakuuskysymys jarruttaa Toiviomatkojen sukupolvenvaihdosta? Jos vanha isäntä jättää firmansa tyttärelleen, niin mihin se yhtiön vakavaraisuus siitä katoaa?

PRAMEDIA.FI

Marjatta tapiolan keltaisessa talossa Pöytä katettu parhaalle kokoukselle

– Jotenkin minun olisi yhtiön pääomistajana näytettävä, että minulta löytyy vakuuksien verran omaisuutta. Mutta olen vasta 27vuotias. Ei minulla ole mitään arvokiinteistöjä eikä muitakaan sen kaltaisia varoja. Ongelman ydin on Oksasen mukaan siinä, että vakuudet lasketaan sesongin huippuluvuista, ja ne vaaditaan etukäteen ja täysimääräisinä huolimatta siitä, että siinä vaiheessa toimisto on saanut ennakkomaksuina vasta osan kyseisen sesongin tuloista. Toiviomatkat tunnetaan matkatoimistona, joka järjestää matkoja Raamatun maihin eli lähinnä Israeliin. Toimisto perustettiin vuonna 1976, ja siinä on ollut alusta pitäen vahva hengellinen latinki. Sitä todistaa sekin, että yksi toimiston neljästä perustajajäsenestä oli pappi. Mutta ilmeisesti Toiviomatkojen reissuille saavat osallistua muutkin kuin uskonasioista kiinnostuneet ihmiset? – Tietysti sinne ovat tervetulleita kaikki. Selvää on kuitenkin, että näille matkoille valikoituu tietyn tyyppisiä henkilöitä. Jos matkan ohjelmassa on esimerkiksi päiväretki, jota vetää vaikkapa Akaan seurakunnan kirkkoherra, niin voi olla, että aivan kaikkia aurinkolomalaisia se ei kiinnosta, Oksanen sanoo. Hänellä itsellään ei ole omien sanojensa mukaan mitään sellaista uskonnollista vakaumusta, joka ajaisi häntä Toiviomatkojen johtoon. – Ei minun pitänyt lähteä aluksi matkatoimistoalalle ollenkaan. Lukion jälkeen harkitsin ensin armeijaa ja sitten jotakin PR-alan ammattia, ja vasta myöhemmin lähdin opiskelemaan vanhempieni kehotuksesta matkailualaa, Oksanen hymyilee. Jatkossa sävelet ovat erittäin selvät. Ennemmin tai myöhemmin hän hankkiutuu yrittäjäksi perheyrityksensä johtoon. Jo nyt hän vetää Helsingin yrittäjien nuorten yrittäjien verkostoa ja tituleeraa itseään matkatoimistoyrittäjäksi. »

Naantalin Kylpylästä saat kaikki kokous- ja juhlapalvelut saman katon alta. Voit keskittyä rauhassa tilaisuuden sisältöön, me huolehdimme muusta. Tarjoilemme Sinulle palkitun paketin höystettynä virkistävillä mausteilla ja ainutlaatuisilla elämyksillä.

Kokouspaketti Naantalin Kylpylässä

104,-

alk.

/hlö/vrk

Sisältää mm. majoituksen 2 hh, aamiaisen, kokoustilan käytön, kokouslounaan ja -kahvin sekä Kylpylän leipomon herkullisen kahvileivän, sauna- ja allasparatiisin sekä kuntosalin vapaan käytön ja vapaa-ajan ohjelmatarjonnan.

Tiedustele myös Kylpylän vauhdikkaita pikkujoulupaketteja esim. Kieltolaki -teemajuhlat Naantalin Kaivohuoneella.

Varaa nyt! • p. (02) 44 55 300 www.naantalispa.fi • info@naantalispa.fi

Parhaat pikkujoulut varataan nyt!

OPTIO 31

30 OPTIO

7.9.2007 11:57:46 2530136.indd 31

2530136.indd 30

76

7.9.2007 11


Nuoria yrittäjiä

N i m i : Heidi ekHolm-Talas Y r i t Y s : BsG markeTinG t o i m i a l a : yriTysTapaHTumien TuoTanTo

Teksti Jukka Saastamoinen • Kuvat Taavetti Alin

Sanoiko joku, että yrittäjän ammatti ei kiinnosta nuoren polven suomalaisia?

Y

llättävä on neuvo, jonka firmatapahtumia tuottavan BSG Marketingin toimitusjohtaja Heidi Ekholm-Talas antaa asiakas- ja henkilöstöjuhlia miettiville yrityksille. – Tälle alalle on noussut viime vuosina uusia toimijoita kuin sieniä sateella. Osa niistä on ollut sellaisia, että niitä ei kehtaa edes tähdenlennoiksi sanoa. Siellä on ollut joukossa vaikka minkälaisia kupruja. Eli ohjeeni on tämä: ennen kuin alat ostaa palveluja tämän alan yrityksiltä, tarkista palvelua tarjoavan yrityksen luottotiedot. Kommentti kuulostaa vähän siltä, että Ekholm-Talaskin on saanut jossakin vaiheessa niin sanotusti takkiinsa. – Olemme mekin kärsineet luottotappioita. Kerran yksi kilpailija käytti meitä alihankkijanaan festarissa, jossa se itsekin oli alihankkijana. Palkkioita ei näkynyt eikä kuulunut. Kun niitä alettiin periä, reilun vuoden kuluttua tuli tieto, että kyseinen yritys oli varaton. Sinne menivät ne rahat.

Oikeusjuttu piristää yrittäjän arkea

Ekholm-Talaksen johtama BSG Marke-

ting Oy on virallisen määritelmän mukaan ”tapahtumamarkkinointiin erikoistunut yritys, jonka pääliiketoiminta-alueet ovat tapahtumatuotannot ja myynninedistäminen”. Se tuottaa yritystapahtumia, joiden teemat ja osanottajamäärät voivat olla melkein mitä tahansa. Yhdellä viikolla asiakkaana voi olla yritys, joka järjestää mahtipontisen tuote-

esittelyn puolelle tuhannelle kutsuvieraalle, ja toisella pk-sarjan yrittäjä, joka haluaa motivoida kuuden hengen henkilöstöään viemällä sen vuorokaudeksi metsään. BSG lähti liikkeelle Blues Show Girls -nimisestä showtanssiryhmästä, jonka Heidi Ekholm perusti Espoo Bluesin omistajan Jussi Salonojan pyynnöstä vuosituhannen vaihteessa. Tanssijoiden tehtävänä oli viihdyttää yleisöä Bluesin kotiottelujen katkoilla ja toimia siinä sivussa vip-vieraiden emäntinä. Loppukesästä 2004 Ekholm ryhtyi kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi. Saman syksyn mittaan hän kehitteli yritysideaansa niin, että joulukuussa hän oli valmis perustamaan miehensä Jonni Talaksen ja Mediatonic Oyj:n omistajan Jari Tuovisen kanssa tapahtumapalveluyritys BSG Marketingin. Seuraava iso siirto tehtiin maaliskuussa 2006, kun BSG osti Tomi Paajasen vuonna 2002 perustaman, niin ikään yritystapahtumia järjestävän Eventgardenin kaikki osakkeet. Lopputulos näistä ja muutamista muista järjestelyistä oli se, että Heidi Ekholm-Talas nousi BSG Marketingin pääomistajaksi 51 prosentin osuudella. Jonni Talas merkitsi 27 ja Tomi Paajanen 12 prosenttia. Loput 10 prosenttia menivät Jari Tuovisen Mediatonicille. Yhtiö pyörii laajan alihankintaverkoston avulla. Verkostossa on Ekholm-Talaksen mukaan noin 500 freelanceria, joista ”70 prosenttia työskentelee omalla verokortillaan ja loput oman firmansa nimissä”. – Tällainen toiminta ei voi perustua mi-

hinkään muuhun kuin alansa ammattilaisista koostuviin alihankkijoihin. Että terveisiä vaan SAK:lle; jos tällainen määrä työntekijöitä olisi sijoitettava yhden, BSG:n tapaisen yrityksen palkkalistoille, tätä toimialaa ei olisi olemassakaan. Heidi Ekholm-Talas on 32-vuotias ja kou-

lutukseltaan graafinen suunnittelija. Hän on lukenut alan tutkinnon sekä Käpylän ammattioppilaitoksessa Helsingissä että Pekka Halosen akatemiassa Järvenpäässä. Hän on myös mahdottoman aktiivinen järjestöihminen. Hänellä on hallituspaikka sekä Kanta-Helsingin yrittäjissä että Helsingin yrittäjien nuorisosiivessä Hynyssä. Politiikkakin kiinnostaa. Hän tähtää kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2008 kunnallisvaaleihin. BSG:n kasvunäkymistä Ekholm-Talas sanoo, että yhtiön viimevuotinen 528 000 euron liikevaihto nousee tänä vuonna ”helposti 600 000 euroon”. Mahdollisuuksia voisi olla vaikka mihin, ”jos vain kaikki yritykset tajuaisivat, että niiden omat, talon sisäiset huvitoimikunnat ovat silkkaa ajan ja rahan haaskausta”. – Osaavat asiakkaat jo ymmärtävät, että eri tyyppiset yritystapahtumat ovat osa firman strategiaa ja että ammattimaisen tapahtumajärjestäjän palvelut ovat lopulta halvempia ja paremmin hoidettuja kuin yrityksen oman väen järjestelyt. Kannattaisi ainakin kysyä, minkä verran tämän tyyppinen palvelu maksaa. »

– Tällä alalla on nähty toimijoita, joita ei kehtaa edes tähdenlennoiksi kutsua, Heidi EkholmTalas sanoo.

26 OPTIO

2530136.indd 26

7.9.2007 11:57:12

2530136.indd 27

N i m i : Tuure Toivola Y r i t Y s : SiSSoS-TuoTe t o i m i a l a : värikuula-ammunTa, reTkeily

– Bisnes lähti pahvilaatikollisesta värikuulia, joita säilytettiin makuuhuoneen sängyn alla. Nyt ollaan tässä, Tuure Toivola sanoo.

> Värikuulabisnekseen ja retkeilytarvikekauppaan erikoistuneen Sissos Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuure Toivola odottelee kutsua leivättömän pöydän ääreen. Oikeusjutun taustat ovat luvalla sanoen erikoiset. Kaikki nimittäin johtuu siitä, että Sissoksen vuokraamasta toimitilasta puuttuu ulko-ovi. Tapahtumasarja alkoi 2,5 vuotta sitten, kun raumalaislähtöinen Toivola hankki värikuulakaupalleen vuokratilat itähelsinkiläisestä toimistorakennuksesta. Vuokrasopimusta laatiessaan osapuolet päättivät, että vuokranan-

taja vaihtaa yhden katutasossa olevan ikkunan tilalle oven. Se toimisi jatkossa liikkeen sisäänkäyntinä niin, ettei asiakkaiden tarvitse kierrellä kauppaan mutkikkaiden ja muutenkin hankalien käytävien kautta. Lupauksesta huolimatta ovea ei näkynyt eikä kuulunut. Asiaa vauhdittaakseen Toivola päätti, että hän alkaa maksaa vuokraa vasta sitten, kun ovi on saatu asianmukaisesti paikalleen. Puolen vuoden kuluttua vuokranantaja huomautti, että Sissoksen vuokrat ovat maksamatta. Toivola vastasi, että ei-

pä ole saatu vielä oveakaan. Pari kuukautta myöhemmin tuli toinen karhukirje ja kohta jo kolmas. Kun asiaa alettiin taas selvittää, vuokranantaja ilmoitti, ettei sillä ole oven rakentamiseen tarvittavaa rahaa. Rahapula taas johtui siitä, ettei Sissos ollut maksanut sille vuokraa. Toivola aloitti vuokranmaksun. Kuukaudet kuluivat, ja oviasia junnasi paikallaan. Siinä vaiheessa Toivola päätti, että hän maksaa sovitusta vuokrasta vain 20 prosenttia. Seuraavaksi liikahtikin jo perintätoimisto. Toivola ei kuitenkaan lotkauttanut perijän

uhkailuille korvaansa vaan päätti lähteä hakemaan oikeutta virallisia teitä myöten. – Ja nyt sitä sitten ollaan menossa oikeussaliin, Toivola hymähtää. Tuure Toivola aloitti yrit-

täjähommat pikkuveljensä Turkka Toivolan kanssa kotona Raumalla 1990-luvun puolenvälin paikkeilla. – Se lähti pahvilaatikollisesta värikuulia, joita säilytettiin makuuhuoneen sängyn alla. Olin silloin 18-vuotias. Turkka oli 15. Ensin myytiin kuulia kavereille ja sitten vähän laajemmille piireille. Sit-

ten mentiin isin autotalliin, ja nyt ollaan tässä, 31-vuotias Tuure Toivola tiivistää. Nyt Sissos-tuote Oy on Toivolan mukaan markkinajohtaja pohjoisen Euroopan värikuulabisneksessä. Helsingin lisäksi yhtiöllä on toimipisteet Ruotsissa ja Latviassa. Yhtiön toisen haaran muodostaa Raumalla toimiva, kalastusvälineisiin, ruutiaseisiin ja retkeilyvarusteisiin keskittynyt myymälä. Toivola kutsuu sitä miesten lelukaupaksi. Sissos on aika erikoinen yritysnimi. Mistähän se on peräisin? – Aku Ankasta. Jälleen kerran Roope Ankka ja Kroisos olivat riidoissa, ja toistensa kanssa kinates-

34 OPTIO

2530136.indd 34

saan he pelasivat erittäin vaikeaa älypeliä. Pelin nimi oli sisso, ja se oli ainakin miljoona kertaa vaativampaa kuin shakki. Toivola yritti rekisteröidä yrityksen Sissoksi. Se ei onnistunut, sillä Sisso on suomalainen sukunimi. Siitä Toivola sai elävän todisteen sinä iltana, kun hän hankki lisätienestejä ravintolan portieerina ja törmäsi pyhärantalaiseen baariasiakkaaseen Toni Sissoon. – Ette usko, millaisen metelin silloin nostin. Huusin hänelle, että hän on suurin piirtein tuhonnut minun alkavan yrittäjäurani. Se oli tietysti pelleilyä. Meistä tuli myöhemmin hyvät kaverit Toni Sisson kanssa. n

BRYSSELIN KAUTTA EUROOPPAAN JA AFRIKKAAN

OPTIO 27

HELSINGISTÄ BRYSSELIIN 32 SUORAA LENTOA VIIKOSSA. BRYSSELISTÄ YLI 70 EUROOPAN JA AFRIKAN KOHTEESEEN. ESIM. GENEVE, STRASBOURG, LYON, MILANO, NAIROBI JA MONROVIA.

7.9.2007 11:57:21

Lisätiedot ja varaukset www.brusselsairlines.fi tai matkatoimistoista

OPTIO 35

7.9.2007 11:58:11

2530136.indd 35

7.9.2007 11:58:15

77


VLH_1088_AnzNWCaffee

24.08.2007

13:36 Uhr

Seite 1

NewWave Caffè N i m i : NiKO NiiNiOja Y r i t Y s : HuONEKaluKONSErVOiNTi NiKO NiiNiOja t o i m i a l a : KONSErVOiNTi – On ollut alusta pitäen selvää, että jos haluaa näitä töitä tehdä, on ryhdyttävä yrittäjäksi, Niko Niinioja sanoo. 32 OPTIO

2530136.indd 32

7.9.2007 11:57:58

Ei vaihtoehtoja Nyt saa Niko Niinioja selittää, mikä on entisöinnin ja konservoinnin ero. – Konservointi on säilyttämistä. Kun esimerkiksi huonekalu konservoidaan, tavoitteena on kunnostaa se niin, että se säilyy mahdollisimman pitkään. Entisöinti taas tarkoittaa sitä, että kohde palautetaan alkuperäiseen asuunsa. Entisöity tuote näyttää sellaiselta kuin se on ollut syntyessään, mutta entisöinti ei ole aina tuotteen eliniän kannalta paras mahdollinen vaihtoehto, 31-vuotias Niinioja sanoo. Niinioja on erikoistunut nimenomaan konservointiin. Hän kävi Evtekissä Vantaan Tikkurilassa nelivuotisen konservaattorin koulun ja syvensi tietämystään kolme kuukautta Pietarissa ja kaksi Tukholmassa. Sen jälkeen hän perusti yhden miehen yrityksen. Nimeltään se on Huonekalukonservointi Niko Niinioja. Verstas löytyy kerrostalon kellarista Topeliuksenkadulta Helsingistä. Niinioja sanoo, että hänellä ei ollut yrittäjyydelle vaihtoehtoja. – Konservointitutkinto tähtää museoalalle, mutta siellä ei ole juuri työpaikkoja tarjolla. Oli alusta pitäen selvää, että jos haluaa näitä töitä tehdä, on ryhdyttävä yrittäjäksi. Hyvin tuntuu Niiniojalla töitä riittävän. Nytkin on kuulemma tilauskantaa vuoden loppuun saakka. – Mutta sitä minä ihmettelen, miksei verottaja ole ulottanut kotitalousvähennystä vanhojen huonekalujen kunnostamiseen. Sellainen verovähennysoikeus olisi oikea luonnonsuojeluteko. Parempi huonekalujen on olla oikeassa käytössä ihmisten kodeissa kuin kasvihuonekaasuja kaatopaikoilla päästämässä.

Maailmankuulu Villeroy & Boch. Arvostettu liikelahja henkilöstön ja asiakaskunnan muistamiseen.

Ota yhteyttä niin kerromme lisää. Liikelahjaesitteemme lähetämme mielellämme.

»

Laurentia Oy/Villeroy & Boch Vironkatu 7 F, 00170 Helsinki Puh. 09-6811200, info@laurentia.fi www.laurentia.fi

2530136.indd 33

13.9.2007 HYNYläisiä Kauppalehti Optiossa

Toteutan Unelmaani 78

OPTIO 33

7.9.2007 11:58:04


N i m i : Mari LaaKSONeN Y r i t Y s : CLeaNMariN t o i m i a l a : SiiVOuSpaLVeLuT

Kuka innostuu seitsemän euron tuntipalkasta?

– Saimme äskettäin avoimeen työpaikkaan 60 hakemusta, joista varteenotettavia vaihtoehtoja oli neljä, Mari Laaksonen sanoo.

Tämä tieto on kuultu ennenkin: siivousalalla on pulaa työntekijöistä. – Varmasti on kuultu, mutta nyt väitän, että tällä menolla siivousalan työntekijät loppuvat Suomesta kymmenen vuoden sisällä jotakuinkin kokonaan, sanoo helsinkiläisen siivousliikkeen Cleanmarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen. Laaksonen perusti yrityksensä toiminimellä keväällä 1998. Yhdeksän yrittäjävuotta ovat opettaneet, että työntekijöiden ikääntyessä työvoimapula käy päivä päivältä pahemmaksi. – Kyllähän tänne olisi tulossa vaikka minkälaista luutunpyörittäjää. Kokonaan toinen asia on se, mistä saadaan ammattitaitoisia ja työstään innostuneita ihmisiä. Kun meillä oli äskettäin paikka auki, saimme noin 60 hakemusta. Niistä varteenotettavia vaihtoehtoja oli neljä. Laaksonen huomauttaa, että jo nyt jotkut siivousfirmat haalivat työntekijöitä ulkomailta Kaukoitää myöten. – Niitä tulee Thaimaasta asti. Mistä niitä tulee kymmenen vuoden kuluttua? Cleanmarin työllistää toimitusjohtajan, palvelupäällikön ja seitsemän siivoojaa. Siivoojien joukkoon on laskettava myös toimitusjohtaja. Mari Laaksonen sanoo hyppäävänsä aika ajoin itsekin linjaan, ”ja mielelläni hyppäänkin”. – Siivoojan ammatin arvostus on noussut viime vuosina selvästi. Ongelmat johtuvat palkkauksesta. Miten kukaan voi kuvitella, että ammatti-ihminen motivoituu työehtosopimusten mukaisesta seitsemän euron tuntipalkasta? Siksi tässä firmassa kaikkien siivoojien palkat lähtevät 10,50 eurosta.

Vaikeita temppuja Kyllähän jokainen pystyy tarvittaessa päällään tai käsillään seisomaan – mutta yritäpä palkata yritykseesi työntekijä. Siinä tahtoo tulla osaamattomalle seinä vastaan. Näin sanoo yhden miehen akrobaattiyritystä pyörittävä Jani Hurmerinta ja viittaa niihin ongelmiin, joihin hän on törmännyt yrittäessään palkata firmaan ulkopuolisen työntekijän. – Kuinka se työntekijän palkkaaminen onkin voitu tehdä niin hankalaksi? – Kun ensin olet löytänyt tehtävään soveltuvan henkilön, niin sitten sinun on alettava opetella palkanmaksua. Sinun on selvitettävä monien mutkien kautta, mitä kaikkia kuluja työntekijästä lopulta koituu. Ja mitä vakuutuksia on otettava. Ja missä vaiheessa ne maksetaan; kerralla etukäteen koko summa vai kerran kuussa toteutunei-

den kustannusten mukaan. Nyt Hurmerinta on nuokin kysymykset selvittänyt, ja kohta yhtiö saa akrobaattiisäntää avustavan työntekijän. Hurmerinta on 35-vuotias liikuntatieteiden maisteri, joka jätti runsas vuosi sitten liikunnanopettajan työt ja ryhtyi kokopäivätoimiseksi akrobaatiksi. Keikkoja hänellä on nykyään tasaiseen tahtiin pari kolme kertaa viikossa. – Ei niitä keikkoja voisi juuri enempää ollakaan. Tässä työssä pitää pystyä treenaamaan taitoja neljästi viikossa. Muuten kehitys loppuu. – Mutta siihen olen tyytyväinen, että olen onnistunut kehittämään akrobatiasta yhdessä vuodessa itselleni elinkeinon. Tätä työtä jatketaan eläkeikään saakka, ja eläkeikä alkaa silloin, kun kroppa loppuu.

»

OPTIO 29

2530136.indd 29

7.9.2007 11:57:40

N i m i : JaNi HurMEriNTa Y r i t Y s : OHJELMaPaLVELu aKrObaaTTi.Fi t o i m i a l a : OHJELMaPaLVELuT

– Siitä olen tyytyväinen, että olen onnistunut kehittämään akrobatiasta yhdessä vuodessa itselleni elinkeinon, Jani Hurmerinta sanoo.

28 OPTIO

2530136.indd 28

79

7.9.2007 11:57:31


17.10.2007 HYNYn syyskokous

15.11.2007 Ensimmäiset nuorten yrittäjien verkostoitumisbileet

Syyskokous pidettiin Eteralla Riku Koivusalon isännöimänä. Juha Miettinen Labyrinttimediasta piti esityksen aiheenaan “Mobiiliviestintä toimii!” HYNYläisistä oman yritysesittelyn pitivät Lauri Jutila ja Jussi Forsman.

Ensimmäiset nuorten yrittäjien verkostoitumisbileet pidettiin ravintola Luxissa. Idean tapahtuman konseptista kehitti Heidi Ekholm-Talas. Tapahtuma oli avoin kaikille nuorille yrittäjille ja loistava mahdollisuus tutustua Helsingin Yrittäjien toimintaan. Paikalle saapui 150 utealiasta yrittäjää. Kumppaneina tapahtumassa oli Elisa ja Asiakastieto. Illan kohokohta oli Creo Consultingin Rasmus Nyberghin vetämä Speed Networking. Ohjattu nopeatempoinen verkostoitumissessio sai paljon kiitosta vierailta. Speed Networking on yrittäjille, myyjille ja kaikille henkilökohtaisia verkostoja työssään käyttäville kehitetty työkalu verkostoitumiseen. Ilta jatkui pitkälle yöhön ja toiveita seuraavista verkostoitumisbileistä esitettiin monesta suusta.

80


81


5.12.2007 Yrittäjien itsenäisyysjuhla HYNYläiset osallistuivat sankoin joukoin Kulttuuritalolla järjestettyyn itsenäisyysjuhlaan. Paljon uusia kasvoja oli mukana, joista monet lähtivät mukaan luottamusehenkilötyöhön. Suurin osa oli saanut ensikosketuksen HYNYyn verkostoitumisbileissä. Nuoret yrittäjät tarvitsevat oman näköistään toimintaa kiinnostuakseen järjestötoiminnasta. Tähän tarpeeseen Hyny on pystynyt vastaamaan kiitettävästi.

82


Yst채vi채 Kontakteja

83


14.2.2008 Verkostoitumisbileet Luxissa ystävänpäivänä Verkostoiduimme jälleen ravintola Luxissa ystävänpäivänä 14.2.2008. Kaikki yrittäjäjärjestön jäsenet ikään katsomatta ovat aina olleet tervetulleita HYNYn verkostoitumisbileisiin. Yhteistyökumppanina Fennia.

84


9.4.2008 HYNYn kevätkokous

Yritystä Stadiin! antaa kävijälle mahdollisuuden

HYNYn kevätkokous pidetään Eterassa, Ohjelmassa virallisten kokousasioiden lisäksi yritysesittelyt Mikko Ilomäki / Isolta Oy, Jarno Hämäläinen / Huikia Oy sekä verkostoitumista, pientä naposteltavaa ja juomaa. 24.4.2008 Yritystä Stadiin! -tapahtuma Hotelli Presidentissä www.yritystastadiin.fi

• • • • •

Vuoden päätapahtuma on taas käsillä. Tule verkostoitumaan, oppimaan ja nauttimaan huippuviihteestä bilebändi Gebardin tahtiin 24.4.2008.

Tarjolla on myös tietoa Helsingin Yrittäjien jäsenyrityksille tarjottavista palveluista, koulutustilaisuuksista ja jäseneduista.

85

osallistua useaan eri vaihtoehtoiseen seminaariin kuulla yhteiskunnallisia vaikuttajia paneelikeskustelussa kuulla yhteistyökumppaneidemme tarjoamista jäseneduista ständeillä ja tietoiskuissa viettää mukavan illan hyvän ohjelman, esiintyjien ja muiden yrittäjien parissa löytää uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita


24.09.2008 HYNYn syyskokous Paikalla: Maria Oksanen (pj), Heidi Ekholm-Talas, Tuure Toivola, Mari Laaksonen, Johanna Nirkko, Maija Ilmoniemi, Lauri Jutila, Maria Kuivinen, Tommi Lampila, Ilkka Tiainen, Esa Mäkeläinen, Teppo Laine, Mika Mäkeläinen, Jani Hurmerinta, Enni Schorin, Jyri Suhonen, Sebastian Ström ja Niina Stolt. Sekä Eteran edustaja Riku Koivusalo. Puheenjohtajaksi valittiin Maria Oksanen. Äänestyksen jälkeen valittiin hallitukseen: Heidi Ekholm-Talas, Tuure Toivola, Maija Ilmoniemi, Tommi Lampila, Ilkka Tiainen ja Niina Stolt.

26.10.2008 HYNYläisiä ehdolla kunnallisvaaleissa Yrittäjiä tarvitaan mukaan politiikkaan, jotta myös yrittäjän näkökulma saadaan mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Neljä Hynyn jäsentä oli ehdolla kunnallisvaaleissa.

Eteran aloitteesta perustettu Vuoden HYNYläinen palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. HYNYn hallitus valitsi palkittavan, valintakriteereinä oli aktiivisuus HYNYssä heti yrittäjyyden alussa ja yleinen positiivisuus.

Ekholm-Talas Heidi, Kokoomus, Helsinki, 639 ääntä • varavaltuutettu, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, HSY:n hallitus varajäsen Kesälä Jani, Kokoomus, Hyvinkää, 64 ääntä Salonen Jarmo, Kokoomus, Helsinki, 158 ääntä Valtonen Malina, Kokoomus, Helsinki, 249 ääntä • nuorisolautakunnan jäsen

Vuoden HYNYläiseksi valittiin vuonna 2008 Maria Kuivinen. Palkintoon kuuluu työhyvinvointi-päivä Haikon kartanossa ja kiertopalkintona Vuoden HYNYläinen pokaali.

86


07.11.2008 Verkostoitumisbileet Kämp Clubilla Kolmannet verkostoitumisbileet järjestettiin marraskuussa Kämp Clubilla. Yhteistyökumppanina Fennia ja Elisa.

87


Blogeja

24.11.2008 Kauppalehden Bloggaajina HYNYn jäseniä Kauppalehden suositulla Viivan Alla -sivustolla sai lukea Heidi Ekholm-Talaksen ja Maija Ilmoniemen mielipiteitä yrittäjyydestä kahden vuoden ajan vuoteen 2010 saakka. He saivat usein melkoisen keskusteluryöpyn aikaan ja esimerkiksi Heidin kirjoitus edustamisesta päätyi myös Ylen Hullu juttu ohjelman aiheeksi. Edward Blomstedt aloitti Kauppalehden bloggaajana vuonna 2011.

mielipidekirjoituksia vaikuttamista

12.2.2009 Kannanotto: Perhevapaat aiheuttavat ongelmia pienille yrityksille Julkaistu mm. Helsingin Sanomissa: Stakesin tekemä tutkimus perhevapaiden vaikutuksista yrityksiin on saanut runsaasti julkisuutta. Siinä kerrotaan, että henkilöstöjohtajien mielestä perhevapailla ei juurikaan ole vaikutusta ja nyt sitä julistetaan koko totuutena. Me pk-yrittäjät näemme asian toisin. Suomen yrityksistä yli 90% on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja niille perhevapaat ja etenkin niiden kustannukset aiheuttavat harmaita hiuksia.

Moni raskaana oleva on jo raskausaikana paljon poissa töistä ja se tuo haasteita työn organisointiin. Kelan sivuilta selviää, että poissaolossa on 10 päivän omavastuu, ennen kuin Kela astuu kuvioihin. Otetaanpa esimerkiksi kahden työntekijän yritys, joka toimii palvelualalla. Jos työntekijä tulee raskaaksi ja on raskausaikana sairaslomilla, joutuu työnantaja maksamaan nämä menot omasta selkänahastaan, sillä yksi ihminen ei pysty tekemään kahden töitä.

Laskelmien mukaan äitiys kustantaa yli 9 000 euroa työnantajalle ja päälle tulee lisätyötä rekrytointien ja poissaolojen muodossa. Se on suuri summa pienyrittäjälle, joten onko ihme, että rekrytoinneissa mietitään äitiysasioita? Näitä asioita mietitään myös suurissa yrityksissä, vaikka sitä ei julkisesti myönnetä. Äitiyden kustannusten kaatuminen työnantajan niskaan on yksi suuri syy nuorten naisten pätkätöille ja se on fakta. Moni pk-yrittäjä ei edes voi palkata nuorta naista, vaikka haluaisi juuri siitä syystä, että se voi kaataa koko yrityksen.

Yritysten yhteiskuntavastuuta perätään joka paikassa ja vastuu pitää kantaa, mutta kohtuudella. Vielä hetki sitten äidin työnantaja kantoi suuremman vastuun äitiyden kustannuksista, mutta jotain pientä tasoitusta on tullut myös isän työnantajan suuntaan. Eikö yhteiskunnan pitäisi kantaa se suurin vastuu? Sitä kautta yritykset pystyisivät pätkätöiden sijaan tarjoamaan enemmän vakituisia työsuhteita ja luomaan hyvinvointia.

88


Hallitus on ottanut asiakseen elvyttää ja taata rahoituksen elinvoimaisille pk-yrityksille. Hieno ele, mutta käytäntö on kuitenkin jotain ihan muuta. Finnveralta saatavat äkilliseen myynnin loppumiseen tarjottavat apurahat ovat monen yrittäjän ulottumattomissa. Ennen laina-anomuksen käsittelyn aloittamista Finnvera vaatii pankin puoltavan päätöksen lainasta, jonka saaminen voi kestää jopa pari viikkoa. Jos se on positiivinen, lähtee laina-anomus Finnveran käsittelyyn. Jos pankki torjuu laina-anomuksen, yrittäjän keinot ovat vähissä. Esimerkiksi erään helsinkiläisen yrityksen yhden viikon aikana tekemä myynti oli 80 000 euroa, mutta sille ei myönnetty 30 000 euron lainaa, jota yritys oli hakenut saadakseen maksettua syksyllä alkaneen kriisin aiheuttamia kuluja. Yritys on jo valmiiksi velkasuhteessa pankkiin, joten ajautuessaan vararikkoon tulee myös pankki kärsimään huomattavia luottotappioita. Yrityksen kaatuessa kolme henkilöä joutuvat välittömästi työttömäksi ja välillisesti kärsivät monet sen toimitusketjussa olevat yritykset. Käyttöpääoma on yritykselle elintärkeää: vaikka kyseessä olisi hyvin elinkelpoinen yritys, sen toiminta pysähtyy, jos se ei selviä maksuistaan. Nyt tarvitaan todellisia toimia, eikä pelkää puhetta. Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät, HYNY, vaatii hallitusta kertomaan, mitkä ovat elvytystoimet pk-yrityksille ja miten niitä aiotaan toteuttaa oikeasti. Hallituksen on turvattava elinkelpoisten yritysten käyttöpääoman saanti välittömästi. Ei ole oikein, että kaiken omaisuutensa riskeeraavat, kovaa työtä tekevät yrittäjät joutuvat taas tämän laman kärsijöiksi vain koska todellinen valta elvytystoimissa on annettu pankeille. Jos terveet yritykset kuolevat käyttöpääoman puutteeseen, on käynnissä olevan laman lopputulos vielä synkempi.

89

Haloo päättä jät!

24.4.2009 HYNYn kannanotto Käyttöpääoman puute tappaa yrityksiä – missä ovat hallituksen tukirahat?


13.3.2009 Verkostoitumisbileet Teatterissa Kuohuviiniä, yrittäjiä ja verkostoitumista ravintola Teatterissa. Rasmus Nybergh veti jälleen menestyksekkään Speed Networking session. Kuhina täytti ravintolan, kun sata yrittäjää kertoi liiketoiminnastaan toisille ohjatusti. Kumppanina tapahtumassa oli Fennia.

25.3.2009 Oma Yritys -messut Seminaareissa kuultiin huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja muun muassa myynnistä, markkinoinnista, johtamisesta ja talouden näkymistä. Pienryhmäkeskusteluissa käytiin vilkkaita keskusteluja esimerkiksi verkkoliiketoiminnasta, markkinoinnista ja kasvuteemoista. Ohjelman uutuudet, kuten Growth Café ja Learning Café saavuttivat suursuosion. HYNY oli perinteiseen tapaan Helsingin Yrittäjien osastolla kertomassa toiminnasta.

OMA YRITYS 09 ja sen yhteydessä järjestetty FRANCHISINGYRITTÄJÄKSI 09 keräsivät kahden päivän aikana sankan joukon yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita Wanhaan Satamaan 25.-26.3. Tapahtumassa kävi vilkas puheensorina, kun yli 2500 kävijää tutustuivat yhteistyökumppaneiden tuotteisiin ja palveluihin ja loivat laajalti kontakteja kollegoihin ja yhteistyökumppaneihin. 90


16.4.2009 HYNYn kevätkokous Riku Koivusalo kertoi lyhyesti Eteran uusista nettisivuista ja uudesta Tyel-ilmoittamismuodosta, Etera nopsasta. Maria Oksanen esitteli toimintakertomuksen ja Tuure Toivola toteutuneen budjetin 2008. Ilkka Tyynelä piti lyhyen yritysesittelyn ja antoi vinkkejä esiintymiseen. ”Laittakaa itsenne peliin ja olkaa rohkeampia”. EU-vaaliehdokas Ukko Metsola esitteli itsensä. Ehdotettiin, että HYNY jakaisi stipendin, jonkun sellaisen koulun oppilaalle, josta tulee oikeasti yrittäjiä. Toivottiin, että HYNYltä tulisi vähemmän massapostituksia ja sen sijaan nettisivuilla ja facebook-sivuilla olisi aktiivisempaa ja uudet tiedot päivittyisi sinne. HYNYn nettisivuille toivottiin myös tietoa siitä, että HYNYn jäsenet saa linkkinsä sivuille ilmoittamalla sen tiedottajalle.

4.6.2009 HYNYn Paintball-peli HYNY ja Sissos-tuote Oy järjestävät avoimen paintballpelin kaikille pääkaupunkiseudun nuorekkaille yrittäjille ja yrittäjämielisille. Arenan portit aukeavat klo 17 ja peli alkaa klo 17.30. Pelitapahtuman hinta on 30 euroa (sis. alv). Hintaan kuuluu värikuula-ase, suojavarusteet (maski, haalari, hanskat ja päähine) sekä 200 värikuulaa. Lisätietoa paintballista www.sissos.fi ja www.sissosarena.fi Mukaan tarvitset nauttimasi virvokkeet, reilusti rentoa mieltä, nipun oman firman käyntikortteja verkostoitumista varten sekä metsään soveltuvat kengät ja liikunnalliset vaatteet, joiden päälle puemme pelikentällä maastohaalarin.

91


16.10.2009 Yrittäjäpäivät tarjoaa ohjelmaa nuorille yrittäjille Suomen Yrittäjien vuotuinen päätapahtuma, Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään tänä syksynä Helsingissä 16.-18.10.2009. Tapahtuman teema on hyvin ajankohtainen ”Yrittäjyys kantaa Suomea”. Tapahtumapaikkana on Helsingin Messukeskus. Laaja-alainen tapahtumasisältö tarjoaa yrittäjille erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen ja itsensä kehittämiseen, jokaisen omaa henkilökohtaista hyvinvointia unohtamatta. Perjantaina 16.10. klo 9-15 Yrittäjäpäivillä järjestetään ensimmäistä kertaa nuorille yrittäjille ja opiskelijoille suunnattu maksuton oheisseminaari.

92


93

Kohtaamisia


Virallisia kokouksia

20.10.2009 HYNYn syyskokous Paikalla: Maria Oksanen (pj), Heidi Ekholm-Talas, Tuure Toivola, Mari Laaksonen, Maija Ilmoniemi, Esa Mäkeläinen, Anne Hiljanen, Edward Blomstedt, Marjo Granlund, Jyri Suhonen, Markus Etola, Michael Casagrande, Vivi Wendelin, Helsingin Yrittäjien edustaja Sanna Meronen ja Eteran edustaja Riku Koivusalo. Päätettiin pitää hallituksen koko ennallaan 1+6. Päätettiin samalla, että Espoon ja Vantaan Yrittäjien nuori aktiivi voidaan kutsua hallituksen kokouksiin, vaikkei heillä olekaan kiintiöpaikkaa HYNYssä. Ehdolla olivat Enni Schorin, Maija Ilmoniemi, Ilkka Tiainen, Tuure Toivola, Tommi Lampila, Mari Laaksonen, Michael Casagrande, Vivi Wendelin ja Edward Blomstedt. Hallitukseen valittiin äänestyksen jälkeen Enni Schorin, Maija Ilmoniemi, Ilkka Tiainen, Tuure Toivola, Mari Laaksonen ja Edward Blomstedt. Eteran aloitteesta perustettu Vuoden HYNYläinen palkinto jaettiin toista kertaa. HYNYn hallitus valitsi palkittavan yhdessä Eteran ja Helsingin Yrittäjien kanssa. Valintakriteereinä oli mm. aktiivisuus HYNYssä ja yleinen positiivisuus. Vuoden HYNYläiseksi valittiin vuonna 2009 Jyri Suhonen. Palkintoon kuuluu päivä Haikon kartanossa ja kiertopalkintona Vuoden HYNYläinen pokaali.

Bileitä ja verkostoitumista 94


11.11.2009 HYNYn Verkostoitumisbileet Tällä kertaa verkostoiduttiin maailman parhaaksi valitussa Cocktail-baarissa A21 Coctail Loungessa. Jani Toivolan luento ”Yksilöllisyys voimavaraksi elämässä ja bisneksessä” oli koskettava omakohtainen kertomus. Kumppanina toimi Tapiola.

95


23.3.2010 Oma Yritys -messut Tapahtuma kokosi jälleen yrittäjät yhteen viihtymään, verkostoitumaan ja kuulemaan puheenvuoroja. Wanhan Sataman tapahtumasalit olivat kaksi päivää täynnä elämää ja ajankohtaisia puheenvuoroja kuunteli runsaslukuinen yleisö. Tapahtumassa jaettiin myös kutsuja HYNYn seuraaviin verkostoitumisbileisiin.

96


26.4.2010 Kannanotto: Ehdotetut veromallit ovat märkä rätti pienyrittäjän kasvoille! Haluaako Suomi tukahduttaa yrittäjyyden? Siinäpä hyvä kysymys pohdittavaksi, kun tehdään seuraavat veropoliittiset ratkaisut. Suomen hyvinvoinnin tulevaisuus on pitkälti pk-yritysten harteilla. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää turvata yrittäjyyden edellytykset ja huolehtia riittävistä kannustimista. Me yrittäjät seuraamme huolestuneina meneillään olevaa verokeskustelua. Esitetyt mallit kiristäisivät eniten pienten omistajayrittäjien verotusta, mikä ei varmasti ole yhteiskunnankaan etu. Pk-yrittäjissä riittää intoa ja rohkeutta kasvaa ja työllistää, mikäli olosuhteet ovat siihen suotuisat. Pk-yritykset työllistävät 61% suomalaisten yritysten palkansaajista. Pk-sektori on vastannut kolmesta neljäsosasta yrityksissä vuoden 1994 jälkeen syntyneestä uusista työpaikoista ja kahdesta kolmasosasta kaikista uusista työpaikoista. Kaikkein voimakkaimmin henkilöstö on lisääntynyt vuoden 1994 jälkeen pienissä, 10–49 henkilöä työllistävissä yrityksissä – yhteensä 62%. Onko yhteiskunnalla varaa olla huomioimatta tätä joukkoa? Ei todellakaan. Toivommekin päättäjiltä järkeä tehdä oikeita ratkaisuja, jotka kannustavat yrittämään jatkossakin ja ennen kaikkea työllistämään.

25.3.2010 HYNYn Verkostoitumisbileet Verkostoiduimme jälleen A21 Cocktail Loungessa ja luennon piti seikkailija Jukka Viljanen.

Vaadimme: • Osinkojen yhdenkertaista verotusta, joka on sidottu yrityksen nettovaroihin • Kohtuullista yhteisöverokantaa 22 – 24 % • Verokannustimia kasvuun ja työllistämiseen • Yrityshalukkuuden lisäämiseksi verotusta tulisi keventää niin, että yrittäjien verotus olisi yrittämiseen liittyvien riskien vuoksi palkkatulojen verotusta kevyempää.

29.03.2010 HYNYn kevätkokous Puitteet kokoukselle tarjosi jälleen Eteran Riku Koivusalo. Yrittäjäpuheenvuorot Hynyläisistä piti Finladia Groupin Risto Jeronen sekä IR Visual Worksin Ville Nikunen ja Markus Malvisalo. Käytiin läpi toimintakertomus 2009 sekä tulevia tapahtumia vuodelle 2010.

Heidi Ekholm-Talas, Yrittäjä, Helsinki 97


6.5.2010 Yritystä Stadiin!

tu neljään eri alueeseen. Tänä vuonna uutta on Yrittäjän hyvinvointikeidas, jossa teemana on yrittäjän oma terveys ja jaksaminen. Tuttuun tapaan tapahtumassa ovat myös Yritysklubi, jolta löydät yhteistyökumppanisi yritystoiminnan tarpeisiin; Yrittäjän Help Desk, jonne on koottu yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen tärkeitä työkaluja – ja yrittäjään kohdistuvia velvoitteita, sekä Koulutustori, jolla pääsee verkostoitumaan niiden oppilaitosten ja opiskeluun liittyvien järjestöjen kanssa, jotka pitävät yrittäjien koulutus- ja osaamistarpeita tärkeinä.

Helsingin Yrittäjien viidettä kertaa järjestettävä Yritystä Stadiin! -tapahtuma kokoaa hotelli Presidenttiin pk-yrittäjiä kehittäjiä ja yritysmyönteisiä päättäjiä. Tapahtumaan odotetaan yhteensä 2000 kävijää verkostoitumaan ja keräämään uusia ideoita. Yhteistyökumppaneita tapahtumassa on yli 60. He esittäytyvät päivän aikana omilla ständeillään, jotka on jaet-

28.4.2010 Tasavallan Presidentin vieraana Tasavallan Presidentti Tarja Halonen kutsui eri nuorten järjestöjen edustajia lounastapaamiseen Presidentin linnaan. Heidi Ekholm-Talas vei nuorten yrittäjien viestiä Presidentille. Presidentti teki muistiinpanoja Heidin kertoessa mm. verotuksen kannustavuudesta yrittäjyyden edellytysten parantamisessa.

Ikimuistoisia kohtaamisia

98


29.09.2010 HYNYn syyskokous

Hallitus 2011

HYNYn tärkeimmiksi toiminta-alueiksi määriteltiin: • Kehittää nuorten yrittäjien toimintaympäristöä • Edistää yrittäjien kontakteja ja keskinäistä verkottumista • Rakentaa ja ylläpitää kontakteja paikallisiin oppilaitoksiin ja muihin nuorten yrittäjien toimintaolosuhteiden kannalta tärkeisiin tahoihin

Pj Maria Oksanen, Toiviomatkat Mari Laaksonen, CleanMarin Tuure Toivola, Sissos Edward Blomstedt, NC Sourcing Mikko Jaatinen, Jaawi (uusi) Elina Iloranta, Red Events (uusi) Ville Nikunen, IR Visual Works (uusi)

99


28.10.2010 HYNYn Verkostoitumisbileet Siltasessa Meno oli mahtava, kun nuoret yrittäjät valtasivat ravintola Siltasen torstaina 28.10. Perinteisiin HYNYn verkostoitumisbileisiin saapui kaiken kaikkiaan yli 150 nuorta yrittäjää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta, jotka nauttivat illan ohjelman lisäksi uusiin yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin tutustumisesta. Ohjelmaan kuului muun muassa HYNYn tuoreen hallituksen esittäytyminen, ja bileiden yhteistyökumppanit Elisa ja Tapiola järjestivät osallistujille pubivisan, joka haastoi yrittäjien tietämyksen kumppanien palvelutarjonnasta. Mielenkiintoa ja hilpeyttä herätti myös vuoden kansainvälisesti menestyneimmän nuoren yrittäjän tarina. Käyntikortit vaihtuivat intensiivisen puheensorinan keskellä ja ilta jatkui monen osalta myöhään yöhön uusien tuttavuuksien parissa. Musiikista vastasi Bassoradion Dj 3rd. Bileet saivat osakseen paljon positiivista palautetta, monet olivat erityisesti yllättyneitä osallistujien suuresta määrästä ja totesivat, että harvoin pääsee tilaisuuteen jossa tuntemattomat haluavat niin innokkaasti tutustua toisiinsa. Sen vuoksi tämäntyyppisiä tapahtumia toivottiinkin enemmän ja useammin, sekä myös muunlaisia verkostoitumismahdollisuuksia, kuten koulutusta, seminaareja ja tilaisuuksia jotka antaisivat nuorelle yrittäjälle konkreettista apua toiminnassaan.

100


101


4.12.2010 Helsingin Yrittäjien itsenäisyysjuhlat Helsingin Yrittäjien Itsenäisyysjuhlaa vietettiin Vanhalla Ylioppilastalolla. Juhlapuheen piti asuntoministeri Jan Vapaavuori, joka korosti puheessaan yrittäjyyden merkitystä alueelle ja koko Suomelle. - Elävä, vireä ja vetovoimainen Helsinki ympäristökuntineen on koko maan kiistaton etu. Ja siksi juuri helsinkiläiset yritykset ja helsinkiläinen yrittäjyys on koko maan menestyksen keskeisin lähde ja tukipilari, Vapaavuori muistutti. Tapahtuman juonsivat yrittäjät Heidi Ekholm-Talas ja Matti Lepistö.

102


23.3.2011 Oma Yritys -messut

HYNYläisten yrittäjätarinoita YouTubessa

HYNYläisiä edusti Oma Yritys –messuilla 23.3.2011 Mari Laaksonen - Cleanmarin, Ville Nikunen - VisualWorks ja Henri Rantanen - PromoStore. He kertoivat nuorille vasta liiketoimintaa suunnitteleville opiskelijoille omasta yrittäjyydestään, motivaatiostaan olla yrittäjä, omista koulutus- ja työtaustoistaan. Tulevaisuuden yrittäjille tarjottiin siis eväitä menestykseen.

HYNYn jäsenten yrittäjätarinoita pääset katsomaan YouTubesta hakusanalla yrittäjätarina. Tarinat löytyy seuraavista yrittäjistä: Maria Oksanen, Toiviomatkat Oy Heidi Ekholm-Talas, Eventgarden/BSG Marketing Oy Mari Laaksonen, Cleanmarin Oy Edward Blomstedt, NC Sourcing Oy Niina Stolt, StudioOnni Tuure Toivola, Sissos-Tuote Oy

103


24.3.2011 Hynyn Verkostoitumisbileet Siltasessa HYNYläiset verkostoituivat jo kahdeksatta kertaa. Paikkana oli Kallion boheemi ravintola Siltanen. Ohjelmassa oli verkostoitumisen lisäksi yhteistyökumppaneiden, Elisan ja Fennian pubivisa. Illan pääpuhuja Jani Halme kertoi sosiaalisen median merkityksestä yrittäjälle ja sai kuuntelijat hiljentymään ja kuuntelemaan tiukkaa faktaa huumorilla höystettynä. Musiikista vastasi Bassoradion Dj Smoodymann.

104


105


30.3.2011 HYNY mukana Yrittäjyysvalmennettava-ohjelmassa Kokouspaikkana toimivat YritysHelsingin tilat Kaisaniemessä. Mukana olivat Maria Oksanen, Mikko Jaatinen, Tuure Toivola ja Satu Seppälä. Illan tavoitteena oli tehdä yrittäjyyttä tutuksi nuoren yrittäjän näkökulmasta, kertoa, mikä HYNY on ja mitä HYNY tekee. Sen lisäksi yhtenä aiheena oli verkostoituminen. Maria, Mikko ja Tuure kertoivat nuorille omista yrityksistään. Nuoret kaipasivat aitoja yrittäjätarinoita siitä, miten idea yrittäjyydestä on syttynyt, miten on päästy alkuun, mitä haasteita yrittäjä kohtaa, miten niistä selvitään ja vastauksia muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin yrittäjyydestä. Paikalla oli lähes 30 nuorta. He olivat aktiivisia, motivoituneita ja oikein imivät tietoa. HYNYläisten piinapenkissä aika kului nopeasti, koska kysymyksiä tuli runsaasti aktiiviselta kuulijakunnalta. Lopuksi keskustelimme verkostoitumisesta. Kun virallinen tilaisuus oli ohi jäi kymmenen aktiivisinta vielä paikalle kyselemään lisää yli puolen tunnin ajaksi ja jouduimme lähtemään pois “kesken kaiken”! He toivoivat, että luennoisimme jatkossakin nuorille, koska heille käsite “yksityisyrittäjä” valkeni vasta illan aikana. Ehdotus seuraavasta luennointipaikastamme oli vaatimaton, HartwallAreena täydelle yleisölle!

106


107


20.-22.5.2011 Nuori yrittäjä - olet tähti! Jyväskylä Nuoret yrittäjät eri puolilta Suomea kokoontuivat yhteen Jyväskylässä. Vuonna 2012 sama tapahtuma järjestetään Helsingissä.

108


109


5.5.2011 Yritystä stadiin Yritystä Stadiin! kokoaa vuosittain yhteen yrittäjiä ja yrittäviksi aikovia sekä yrittäjyyden puolesta puhujia. Pk-yrittäjälle päivä tarjosi tänäkin vuonna monia mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita ja kumppaneita sekä tuoreita oivalluksia ja ajatuksia yritystoimintaansa. Yritystä Stadiin! on Helsingin Yrittäjien vuoden päätapahtuma ja samalla Suomen suurin yksipäiväinen koulutus- ja verkostoitumistapahtuma yrittäjille, yrittäjähenkisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Tapahtumaan osallistui vuonna 2011 reilusti yli 2000 kävijää päivän aikana.

110


9.6.2011 HYNY Piknik

saa jatkoa elokuussa. Paikalla oli paljon sekä vanhoja, että uusia kasvoja. Toiminnan suola on uusien yrittäjien saaminen mukaan, jotta verkostot kasvaa ja HYNYn toiminta kehittyy. Tämänkaltaiset tapahtumat osoittavat, että nuoret yrittäjät arvostavat vapaa-aikaa.

Helteinen sää helli HYNYläisiä piknikillä, joka järjestettiin Tokoinrannassa. Suuren suosion saanut kokoontuminen

111


Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien kampanja Kansanedustajaehdokkaat työharjoitteluun pk-yrityksiin huhtikuussa 2011

Tutustu yrittäjyyteen - työharjoittelua tarjosivat seuraavat yritykset

Poliittisen puheet ja teot yrittämisestä ovat ristiriitaisia. Joukko nuoria yrittäjiä päätti voivottelun sijasta tehdä yrittäjyyttä tutuksi helsinkiläisille kansanedustajaehdokkaille tarjoamalla 2 tunnin työharjoittelumahdollisuuden ehdokkaille.

CleanMarin Oy on Pääkaupunkiseudulla toimiva Siivous ja puhdistuspalvelualan yritys.Työharjoittelijamme tulee osallistumaan siivottavien asiakaskohteidemme ylläpitosiivoukseen Helsingin ydinkeskustan alueella. Tapahtumatoimisto Eventgarden on tapahtumamarkkinoinnin asiantuntijayritys. Työharjoittelija osallistuu messuedustajana kongressimessuille Eventgardenin osastolla Finlandia-talolla.

Tutustu Yrittäjyyteen -kampanja alkoi 30.3. sivun mainoksella Helsingin Sanomissa ja jatkuu Facebookissa. Ehdokkaille kerrotaan työharjoittelussa yrittäjien arjesta, sekä hyvistä että huonoista puolista. Kampanjalla on kolme teemaa, joita yrittäjät täydentävät omien kokemustensa mukaan:

Hoivanet Oy on auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys, joka vuokraa lastenhoitajia, avustajia ja omaishoitajan sijaisia kotitalouksille, yrityksille ja kunnille. Työharjoittelijan tehtäviin kuuluu asiakaspalvelutehtävät puhelimitse, keskustelut yrittäjän ja henkilökunnan kanssa.

1. Yrittäjäriskin ymmärtäminen – riskistä on seurattava myös menestymisen mahdollisuus

NC Sourcing on teollisuuden sopimusvalmistaja, joka on erikoistunut kustannustehokkaiden komponenttien ja kokoonpanojen toimittamiseen rakennus-, konepaja- ja kuluttajatuoteteollisuuteen. Työharjoittelija osallistuu online-toimittajatapaamiseen Kiinaan tehtaan johdon ja paikallisen viranomaisten kanssa. Lisäksi mietimme toimitusketjua ja teemme kansainvälistymissuunnittelua.

2. Kasvuyrittäjyys – rahoituksen saatavuus 3. Työllistäminen – rekrytointiriski on aidosti olemassa Ehdokkaat pistetään yrityksissä aitoihin yrityksen töihin – työharjoittelupaikoissa pääsee tutustumaan mm. siivoukseen, kannattavuuslaskelmien tekemiseen sekä myyntityöhön messuilla ja kauppahallissa.

NLP Opiston toimiala on koulutuspalvelut. Työharjoittelija pääsee tutustumaan yksinyrittäjän arkeen sekä samalla toisen omistamani yrityksen työtehtäviin. Työharjoittelijoilla on mahdollisuus jutella myös henkilökunnan kanssa, jotta hekin voivat kertoa arjestansa pienyrittäjän palveluksessa.

Kampanja on Helsingin Yrittäjien Nuorten Yrittäjien (HYNY) toteuttama. Mukana on 11 yritystä ja Helsingin Yrittäjät. Lisätietoja: www.facebook.com/tutustuyrittajyyteen

112


113


o2 media tarjoaa kuluttajille täysin uuden tavan käyttää autoa, mainostajille o2 media tarjoaa tehokkaan liikkuvan median. Työharjoittelija pääsee tekemään sähköauton hankinnan ja vuokrauksen kannattavuuslaskentaa ja suunnittelemaan mainoskampanjaa. Punainen Lanka on ompelutarvikekauppa Hakaniemen Kauppahallissa: nappeja, vetoketjuja, pitsejä, strasseja, korsettitarvikkeita. Työharjoittelijan tehtäviin kuuluu näiden tavaroiden myyntiä ja keskustelua asiakkaiden sekä yrittäjän kanssa. Ratiolex Oy on asianajotoimisto. Työharjoittelu suoritetaan alan vahvan luottamuksellisuuden vuoksi Helsingin Yrittäjien toimistolla, jossa Ratiolexin osakas Timo Ylikantola kertoo asianajoyrityksen arjesta. Työharjoittelu sisältää toimistotöitä ja edunvalvonnan valmistelutöitä. Toiviomatkat Oy, matkatoimisto. Työharjoittelu koostuu potentiaalisille asiakkaille tehtävästä markkinointitutkimuksesta Kampin keskuksen pääovilla, jonka jälkeen tuloksien analysointi ja vapaa keskustelu.

Kuvassa keskellä Kokoomuksen Hannele Luukkainen ja Petri Sarvamaa o2 Median toimipaikassa harjoittelussa.

Uskalla Innostua tuottaa innostavia seminaari- ja valmennustapahtumia. Työharjoittelijamme saa mahdollisuuden tutustua yrityksemme ydintoimintaan ja auttaa asiakkaitamme elämässä eteenpäin.

Tutustu yrittä jyyteen

Vallankumous on kansainvälisesti ainutlaatuinen mainostoimistokonsepti, joka yhdistää yksityisyrittäjien ammattitaidon yhteisen markkinointiyhtiön alle. Työharjoittelijat osallistuvat luovaan aivomyrskyyn, jossa he pääsevät kokemaan miten yksityisyrittäjät puhaltavat yhteen hiileen toimentulonsa eteen.

114


Kuvassa keskellä Keskustan Eeva Kärkkäinen Eventgardenin osastolla kongressimessuilla.

Vasemmistoliiton Sirpa Puhakka tarttui rohkeasti haasteeseen ja siivousvälineisiin, tutustuen CleanMarinissa talonyhtiöiden ylläpitosiivoukseen.

Kokoomuksen Pia Pakarinen Punaisessa Langassa.

Perussuomalaisten Nina Huru teki tutkimusta Toiviomatkoille Narinkkatorilla.

115


Vuonna 2006 (osallistujamäärä suluissa) • HYNY syyskokous - Jäsenmäärän ollessa 24 paikalla oli 15, joka oli 63 % jäsenmäärästä • HYNY Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä (2) • HYNY pikkujoulut Kahdessa kanassa (8) • Osallistuttiin aktiivisesti paikallisyhdistyksien tapahtumiin Vuonna 2007 • HYNY kevätkokous 26.3. - Jäsenmäärän ollessa 34 paikalla oli 27, joka oli 78 % jäsenmäärästä • Nuorten yrittäjien päivät, Tampere, 11. – 12.5.2007 (5) • HYNY kevätrieha Mary Annilla - Jäsenmäärän ollessa 44 paikalla oli 26, joka oli 59 % jäsenmäärästä • HYNY syyskokous • Piknik elokuussa (14) • Valtakunnalliset yrittäjäpäivät (2) • 1. verkostoitumisbileet ravintola Luxissa (150) HYMY naamalle, HYNY on virallistettu! HYNYn toinen kokous järjestettiin 6.7.2006 klo 17.30 Kiasman terassilla.

Tule mukaan!

Tapahtumat lukuina

Vuonna 2008 • Talentumin koulutuksessa (32) • 2. verkostoitumisbileet ravintola Luxissa (133) • HYNY kevätkokous 9.4. (19) • Toukokuun kevätriehassa Blue Peterissä (35) • Flamingon uusien jäsenten illassa (19) • HYNY syyskokous (23) • 3. verkostoitumisbileet Kämp Clubilla (109) Vuonna 2009 • 4. Verkostoitumisbileet Teatterissa (80) • HYNY kevätkokous (17) • HYNY paintball kesäkuussa (16) • HYNY syyskokous (15) • 5. verkostoitumisbileet A21 Cocktail Loungessa (110) 116


Vuonna 2010 • 19. - 21.3. Tulevaisuuden tekijät – valtakunnalliset nuorten yrittäjien päivät Oulussa (5) • 23. - 24.3. osallistuminen Oma Yritys – tapahtumaan • 6. verkostoitumisbileet A21 Cocktail Loungessa (90) • HYNY kevätkokous 5.4. (12) • 28.4. Puheenjohtaja Maria Oksasen ollessa estynyt HYNY:n edustajana Suomen Tasavallan presidentin vieraana oli Heidi Ekholm-Talas • 6.5. osallistuminen Yritystä Stadiin! -tapahtumaan omalla ständillä • HYNY syyskokous 28.9. (25) • 20. - 22.10. osallistuminen Valtakunnallisiin Yrittäjäpäiviin Turussa (4) • 7. verkostoitumisbileet ravintola Siltasessa (150) • Hynyn aamulenkki järjestettiin alkuvuonna noin 10 kertaa, minkä jälkeen se muuttui aamusaliksi ja syksyllä sählyvuoroksi, joka järjestettiin noin 10 kertaa yhteistyössä yritysmentorointi.fi:n kanssa Vuonna 2011 • Sählyvuoro yritysmentorointi.fi kanssa yhteistyössä joka torstai toukokuun loppuun asti • Osallistuminen Oma Yritys –messuille 23.3. yhdessä Helsingin Yrittäjien yrittäjyyskasvatus-hankkeen kanssa • 8. verkostoitumisbileet 24.3. (102) • HYNY kevätkokous 13.4. • Yritystä Stadiin 5.5.2011 • Hyny piknik 9.6.2011 (20)

Nuori yrittä jä, tule mukaan kehittämään toimintaamme!

10) 117


Hynyläisiä luottamustehtävissä yrittäjäjärjestössä Maria Ojajärvi (o.s. Oksanen) Kanta-Helsingin Yrittäjät ry, hallituksen jäsen, 2005–2010 HYNY - Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät perustaminen, 15.5.2006 HYNY – puheenjohtaja 2006– Helsingin Yrittäjien viestintätyöryhmän jäsen 2006 Helsingin Yrittäjä-lehden sisältötyöryhmän jäsen 2006 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien vastuuhenkilö 2006 Helsingin Yrittäjät, hallituksen jäsen, 2007 – 2008 Helsingin Yrittäjien yrittäjyyskasvatusvaliokunta, 2007 – 2008 Suomen Yrittäjät, Nuorten Yrittäjien valiokunnan jäsen 2007 - 2012 Suomen Yrittäjät, Nuorten Yrittäjien valiokunnan varapuheenjohtaja 2009 - 2012

Maria

Heidi Ekholm-Talas HYNY - Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät perustaminen, 15.5.2006 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien tiedottaja 2006 HYNY – hallituksen jäsen, tiedottaja 2006–2009 Kanta-Helsingin Yrittäjät ry, hallituksen jäsen, 2007–2008 Helsingin Yrittäjien viestintätyöryhmän jäsen 2007 HY:n edustaja kaupungin “Tapahtumajärjestäjän palvelupolku -projektissa” 2009-2010 HYNY historiikin toteutus 2011 Niina Stolt HYNY, hallituksen jäsen 2007 – 2009 Helsingin yrittäjien lehden sisältötyöryhmä 2007 Kanta-Helsingin yrittäjät ry, hallituksen jäsen 2008-2011 Oppilaitosyhteistyövastaava 2011, yrittäjyyskasvatushankkeen ohjausryhmän jäsen Mari Laaksonen Hynyn hallituksen jäsen 2010 Helsingin yrittäjien viestintätyöryhmä 2011 Helsingin yrittäjien edustaja PUENTE-projekti, puheenjohtaja 2010 Helsingin yrittäjien edustaja: Helsingin Elinkeinoneuvottelukunta 2011Ilkka Tiainen HYNY, hallituksen jäsen 2008 - 2009 Vanhankaupungin yrittäjät, hallituksen jäsen 2008 Helsingin yrittäjät, jäsen ja järjestötyöryhmän puheenjohtaja 2009 Helsingin yrittäjät, koulutusvaliokunnan jäsen Edward Blomstedt HYNY, hallituksen jäsen 2010 Helsingin yrittäjät, koulutusvaliokunnan jäsen 2010 ja 2011 Helsingin yrittäjät, maankäyttö-, kaavoitus- ja liikennetyöryhmä 2010

118

Niina & Heidi

Ilkka


Vivi Wendelin HYNY, perustajajäsen 2006 Kanta-Helsingin yrittäjät ry, hallitus 2006 – 2007 Helsingin yrittäjät, maankäyttö- ja kaavoitustyöryhmä 2005 Helsingin yrittäjät, hyvinvointivaliokunta2007 – 2009 Helsingin yrittäjät, yrittäjyyskasvatusvaliokunta 2008 – 2009 Tuure Toivola HYNY, hallituksen jäsen 2007 Helsingin yrittäjät, kansainvälistymisen ja ulkomaan kaupan valiokunnan jäsen 2007 Itä-Helsingin yrittäjät, hallituksen jäsen 2011 Tommi Lampila Anne Hiljanen Jarno Hämäläinen Lauri Jutila Markus Eronen Hannu Kiiski Maria Kuivinen Maija Ilmoniemi Enni Schorin Jaatinen Mikko Elina Iloranta Malina Valtonen

HYNY, hallituksen jäsen 2009 HYNY, hallituksen jäsen 2007 – 2008 HYNY, hallituksen jäsen 2007 - 2008 HYNY, hallituksen jäsen 2007 - 2008 HY, yrittäjyyskasvatusvaliokunta 2007 HY, yrittäjyyskasvatusvaliokunnan puheenjohtaja 2007 Kanta-Helsingin yrittäjät ry, hallituksen jäsen 2008-2009 HYNY, hallituksen jäsen 2009 – 2010 HYNY, hallituksen jäsen 2010 HYNY, hallituksen jäsen 2011 – HYNY, hallituksen jäsen 2011 – Helsingin yrittäjät – Keski-Helsinki, 1. varapuheenjohtaja 2011

Jarmo Salonen Vanhankaupungin yrittäjät, hallitus 2011 Helsingin yrittäjät, yrittäjyyskasvatusvaliokunnan jäsen 2009 Helsingin yrittäjät, koulutusvaliokunnan jäsen 2010

Vivi

Tuure

Ari Laakkonen Kanta-Helsingin yrittäjät, hallituksen jäsen 2011 – Helsingin yrittäjät, kaupan ja palveluiden valiokunta 2011

www.hyny.fi 119

Maria K.


Loppusanat 8.8.2011: Toivomme, että näistä kuvista välittyy yrittämisen ilo ja tekemisen meininki. Sitä Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Yrittä jä, olet tärkeä!

120


HYNY - Toteutan unelmaani