Helsingin henki 4/2010

henki Helsingin

04 2010 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 16

Singeri

soikoon Joustoja jokaiseen ikään

SIVU 10

Luotsi auttaa nuoria

liikkeellä

teema

SIVU 06

duunissa

Svetlana Labutina leikkaa Palmialle uusia työvaatteita.

SIVU 28

Hyötyä ja etuja kortilla

{ pääkirjoitus }

Huolehditaan hyvinvoinnista

T

yöterveyspsykologi Juha Hokkanen muistuttaa tässä numerossa kohtuumääräisen ja -tahtisen työnteon hyödyllisyydestä. Ajankohtainen neuvo meille, kun Eläketurvakeskuksen tuore tutkimuskin kertoo, että työn henkinen raskaus on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti ja eniten kunnan ja valtion työntekijöillä. Tutkimuksen mukaan palkansaajien kiinnostus varhaiseen eläkkeelle jäämiseen on kuitenkin vähentynyt selvästi.

Tulostavoitteet, työnteon seuranta ja jatkossa todennäköisesti niukkenevat resurssitkin ovat osa työelämää. Työtahdin ja kiireen kasvattamisen sijaan on hyvä löytää muita keinoja selviytyä vaatimusten paineessa. Voidaanko töitä alkaa vakavasti uudelleen järjestellä ja järkevöittää, entä voidaanko siten paitsi vähentää kiirettä myös sujuvoittaa työntekoa? Jatkuva pakkotahtisuus varmasti sammuttaa sitä luovuutta, vaihtoehtojen havaitsemista ja joustavuutta, joita myös tuottavuuden synnyttämiseen tarvitaan.

Tavoitteiden kohtuullisuus sekä arvostava ja kannustava ilmapiiri ovat herkkuja, joita toivon mukaan löytyy mahdollisimman monelta työpaikalta, Juha Hokkanen kirjoittaa.

Terveyskeskuksen lääkäri–hoitaja-työparimalli toimii hyvänä esimerkkinä uudesta tavasta tehdä työtä, joka on mallin myötä sujuvoitunut ja tehostunut samalla kun asukkaiden hoitoonpääsy on nopeutunut. Hyvästä työilmapiiristä taas toimii esimerkkinä Luotsi-yhteisö.

– Töitä on kiva tehdä porukassa, jossa on pilkettä silmäkulmassa, kuvailee Luotsissa työskentelevä terveydenhoitaja Karoliina Rauvola tässä numerossa. Luotsitoiminta tukee nuorta ja puuttuu ongelmiin ennen kuin elämä muuttuu kaaokseksi. Työ on vaativaa ja haasteellista. Siksi onkin tärkeää ja hienoa, että työyhteisö toimii hyvin. – Hyvä työilmapiiri on korvaamaton apu ammatissa, jossa joutuu kasvotusten rankkojen kokemusten kanssa, toteaa Rauvola.

Työssäjaksamista voi edistää myös itse pitämällä huolta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. Kannattaa kantaa henkilöstökorttia mukana ja käyttää hyväkseen edut kaupungin syksyn runsaasta kulttuuri- ja liikuntatarjonnasta.

Henkilöstökortilla saa alennusta myös monista liikkeistä, kuten kampaamoista, optikoilta, uima-halleista ja hammaslääkäreiltä. Korttia näyttämällä pääsee myös urheilemaan useaan paikkaan normaalia edullisemmin.

Löydä monipuoliset henkilöstöedut Helmestä kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöetuudet.

Virkeää syksyä!

Maissi Kasurinen Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

02

Helsingin henki | syyskuu 2010

Stadi 365

Nuorisoasiainkeskuksen vuorovaikutussuunnittelija Sanna Koskinen pohtii lasten ja nuorten kansalaisosallistumista.

Oman arkensa asiantuntijat

lisuuden monipuoliseen oppimisprosessiin, jossa osallistujien pätevyys, vastuullisuus ja sitoutuminen lisääntyvät. Toisaalta asukkaiden näkemysten ja hiljaisen tiedon huomioiminen suunnittelussa mahdollistaa paremmin harkittuja ja perusteltuja päätöksiä, ja sitä kautta parempaa ympäristöä ja parempia palveluita.

Varsin kannattavan kuuloista toimintaa, eikö?

”TÄÄLLÄ ON EHKÄ mahdollisuuksia, jos

on itse aloitteellinen, mutta kun tätä rutiinityötäkin on aika paljon, niin sellaisten ylimääräisten projektien kerääminen itselleen on vähän raskasta.” Tähän väitöstutkimukseni haastattelusitaattiin kiteytyy yksi keskeinen este lasten ja nuorten osallistumiselle: se ei edelleenkään kuulu meidän kaupungin työntekijöiden perustyöhön. Osallistumista edistävät kyllä yksittäiset, vahvasti sitoutuneet ja innostuneet ihmiset muiden töidensä ohella – ja oman jaksamisensa hinnalla.

TILANNE ON LASTEN ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden toteutumisen kannalta hankala. Samaan aikaan, kun heiltä odotetaan vastuullisuutta ja aktiivisuutta, heiltä evätään tilat ja valta niiden toteuttamiseen. Niin kauan kun heidät sivuutetaan ja heidän näkemyksiään kuullaan jos aikaa muulta työltä jää, lienee turha odottaa kovinkaan suurta intoa ja sitoutumista.

MIKSI LASTEN JA nuorten osallistuminen sitten on niin tärkeää? Siis sen lisäksi, että se on heidän perustus- ja nuorisolain säätämä oikeutensa. Asiaa voi tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin osallistuminen oman lähiympäristön kehittämiseen tarjoaa mahdol-

OSANA LASTEN JA NUORTEN hyvinvointi-

suunnitelmaa eli LASUa rakennetaan Helsingissä parhaillaan maan – ja ehkä koko maailman – ensimmäistä Lasten ja nuorten vuorovaikutussuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä eri hallintokuntien kanssa pysyviä toimintatapoja ja -malleja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuuden heidän omien paikkojensa ja palveluidensa suunnittelussa ja kehittämisessä.

Tiivis yhteistyö on jo vauhdissa lähes kaikkien virastojen kanssa. Tänä vuonna kehittämistyön painopisteenä ovat lasten ja nuorten omien paikkojen suunnittelu, joihin kuuluvat muun muassa lähiliikuntapaikat, koulujen pihat, leikki- ja skeittipuistot sekä kirjastot. Myös uutta verkkovaikuttamisen kanavaa rakennetaan osallistumista ja yhteydenpitoa helpottamaan.

LAPSELLA JA NUORELLA on oikeus tulla va-

kavasti otetuksi ja kuulluksi. Aikuisen rooli lasten ja nuorten osallistajana on olla toiminnan mahdollistaja. Tällaisen kumppanin ja kanssaoppijan roolin omaksuminen ja perinteisestä asiantuntijan roolista irti päästäminen on aluksi haastavaa, mutta myöhemmin palkitsevaa. Helsingin kaupungin toimintakulttuuri on juuri sellainen, millaiseksi sen yhdessä rakennamme.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Fors-

ström pj, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@ kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS 39 000 kpl 22. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö { syyskuu 2010 } 10 DUUNISSA

Luotsi-toiminta tasapainottaa nuoren kasvua aikuiseksi puuttumalla ongelmiin ajoissa.

14 AMMATTI

Hovimestari Esa Miettinen.

15 YMPÄRISTÖ

Itämeren suojelu saa lisää konkretiaa, kun kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö tiivistyy.

16 REPPARI

Työvaatteet näkyvät, suojaavat ja antavat työtä.

Esittelyssä sosiaaliviraston tekstiilityökeskus ja Staran logistiikkaosaston materiaalipalvelu.

06

TEEMA

Hyvä ikäjohtaminen huomioi eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet ja elämäntilanteet.

20 KAFFELLA

Pentti Anttonen ja Tina Sweins keskustelevat, miten hiljaista tietoa siirretään eteenpäin.

27 TYÖKALUT

Oikea työasento ja hyvin säädetty työpiste ennaltaehkäisevät vaivoja ja auttavat jaksamaan.

TALOUS

Kalasatamaan nousee uusi kaupunginosa.

Ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa tänä syksynä.

28 LIIKKEELLÄ

Henkilöstökortilla saa monia etuja ja paljon hyötyä.

Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlanäyttely.

PALSTAT Helsinki 180˚ Uutiset Haloo, mistä on kyse?

Ilmoitustaulu Uusi duuni

syyskuu

04 05 26 30 32

+

12

22 ASUKAS

Romanit halutaan saada tiiviimmin työelämään ja yhteiskuntaan.

24

TYÖHYVINVOINTI Stadin kundi kondikseen -hanke kannustaa miehiä liikkumaan.

Tarjolla on kuntotestejä ja ryhmäliikuntaa.

{ tiesitkö että... }

Kehitä lehteä – vastaa lukijakyselyyn!

HELSINGIN HENKI -LEHTI on kuudesti vuodessa ilmestyvä Helsingin kaupungin henkilöstölehti. Leh-

dellä on menossa 22. vuosikerta. Lehti ilmestyy sekä painettuna ja kotiinkannettuna että sähköisenä osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki sekä Helmen henkilöstösivuilta.

Lehti palkittiin viime vuoden lopussa kahdesti: se sai pronssia kansainvälisessä Folio Awards -aikakauslehtikilpailussa ja hopeaa valtakunnallisessa ProCom-henkilöstölehtikatsauksessa.

Lehteä tehdään lukijoille, kaupungin henkilöstölle ja sen sidosryhmille, joiden palaute on tärkeintä. Lehteä kehitetään kaiken aikaa, joten sen tueksi pyydämme nyt lukijoiden näkemyksiä kyselyn avulla.

Kyselyaika on 3.–17.9. Vastaaminen vie muutaman minuutin. Kysely löytyy Helmen (http://helmi) henkilöstösivujen etusivulta ja henkilöstökeskuksen nettisivujen etusivulta (www.hel.fi/heke).

Arvomme vastaajien kesken leffalippuja. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää yhteystietosi lomakkeen loppuun. Kyselyyn voi vastata myös ilman yhteystietoja. Käytämme yhteystietoja vain arvontaan.

Helsingin henki | syyskuu 2010

03

{ Helsinki 180° }

Mari Hohtari

teksti MAIJA KAJANTO

Paul Williams

Antero Aaltonen

Tuulikki Holopainen

Retkelle jääkauden jäljille

>S

yksy tulee, ja metsän väriloisto pääsee valloilleen. Nyt onkin hyvä aika laittaa vaelluskengät jalkaan ja suunnistaa kohti lähintä retkeilyaluetta.

Paloheinän reitit, Haltialan aarnimetsäalueet ja Viikin Vanhankaupunginlahti ovat monille tuttuja, mutta syksyn retkipäiville kannattaa etsiä Helsingistä uusiakin kohteita.

Yksi vähemmän tunnettu päiväretkikohde löytyy Vuosaaren Kallahdenniemestä. Siellä voi ihailla jääkauden jälkiä aivan kaupunkimaaston tuntumassa.

Kallahdenniemi, kuten koko Vuosaaren alue, oli vielä viisi vuosisataa sitten erillinen saari. Kun maa kohosi, vuoksi kiinnittyi mantereeseen. Niemen kärjestä voi tähystellä Helsingin edustan saaria, kuten Prinsessaa, Prinssiä ja Voirasiaa. Alueella voi nauttia mäntykankaista ja ihailla siirtolohkareita sekä tarkkailla runsasta linnustoa. •

04

Helsingin henki | syyskuu 2010

Retkikohteita ja reittejä Helsingissä on runsaasti ulkoilualueita: > pääulkoilureitistöä 350 km > pyöräteitä noin 750 km > lähes 170 km ylläpidettyjä ulkoiluteitä kävelijöille ja juoksijoille > yli 50 km kuntoratoja > Helsingin saaristossa noin 300 saarta. > Lisätietoa: www.hel.fi > Liikuntavirasto > Ulkoilu

+

0 1 0 2 saavutus Mikä on vuoden 2010 saavutus?

■ KAUPUNGINJOHTAJA JUSSI PAJUNEN

on palkinnut henkilöstön vaikuttavia ja erinomaisia suorituksia kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinnolla kahtena aiempana vuonna. Tänä vuonna tapaa jatketaan ja kilpailun teemoissa korostuvat innovatiiviset ja luovat ratkaisut toimintamallien tai -prosessien kehittämisessä, taloudellisuus, työhyvinvointi, energiatehokkuus sekä luonnonvarojen säästäminen.

Virastojen ja liikelaitosten johtoryhmissä käsitellyt innovaatioehdotuk-

qrtwtug set lähetetään 30.9. klo 16.00 mennessä henkilöstökeskukseen osoitteella vuodensaavutus@hel.fi tai sisäpostissa henkilöstökeskuksen kirjaamoon osoitteella henkilöstökeskus, kirjaamo, PL 4500. Kuoreen merkintä ”Kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinto 2010”.

Henkilöstökeskus kokoaa raadin, joka arvioi ehdotukset. Raatiin kuuluu kaupungin edustajien lisäksi ulkopuolisia jäseniä ja asiantuntijoita. Palkintojuhla järjestetään kaupungintalon juhlasalissa 30.11. klo 14–16. > Lisätietoja kilpailusta antaa työmarkkina-asiantuntija Annukka Rautopuro, puh. 310 64995. Kaupunginjohtajan kirje tarkkoine kisaohjeineen on luettavissa Helmen Henkilöstö-sivuilta (http://Helmi > Henkilöstö).

Tyke tukee tupakoinnin lopettamisessa ■ TYÖTERVEYSHUOLTO TARJOAA moni-

puolista tukea ja apua tupakoinnin lopettamiseen. Valittavana on yksilö- ja ryhmäohjausta, joihin tarvittaessa sisältyy nikotiinikorvaushoito. Työterveyshuollosta ohjataan ryhmäohjauksesta kiinnostuneet tupakkaklinikan tai terveyskeskuksen järjestämiin vieroitusryhmiin. Ryhmiin voi hakeutua itsenäisestikin.

Myös työpaikoilla voidaan järjestää vieroitusryhmiä työterveyshuollon tukemana. Tukea ja vinkkejä saa myös soittamalla ilmaiseen puhelinpalveluun Stumppiin, 0800 148 484 tai osallistumalla keskusteluun inter-

Vuoden viestintäteko ■ SUOMEN SUURIN viestintäväen järjestö ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry palkitsi Vuoden viestintätekona Open Helsinki – Embedding Design in Life -hakemuksen. Palkintoa perustellaan muun muassa hakemuksen kansainvälisen tason laadulla ja rajoja ylittävällä viranomaisten yhteistyöllä. ProComin mukaan

netissä www.stumppi.fi tai www.tupakka.org.

Savuton Helsinki -ohjelman linjausten mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti, että henkilöstö ei voi enää tupakoida työaikana. Henkilöstökeskus on lähettänyt virastoille ja liikelaitoksille ohjeen, kuinka menetellä asiassa. Tupakoida voi vain työaikaan kuulumattomalla ruokailutauolla. Tupakoimattomuutta ja mahdollisuuksia työterveyshuollon tukitoimiin käsitellään henkilöstön kanssa työpaikkakokouksissa.

hakemusta johtaneilla virkamiehillä, kuten kulttuurijohtaja Pekka Timosella ja elinkeinojohtaja Eero Holstilalla, oli kyky saada sen taakse kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot.

Pekka Timonen siirtyi elokuussa johtamaan Kansainvälistä designsäätiötä, joka vastaa WDCH 2012 -hankkeen toteutumisesta. Vt. kulttuurijohtajaksi 1.4.2013 asti nimitettiin osastopäällikkö Veikko Kunnas kulttuurikeskuksesta.

Kesätyöntekijä – kerro kokemuksistasi!

■ KESÄTYÖNTEKIJÖILTÄ JA vuosilomansijaisilta kerätään palautetta nettikyselyllä.

Palautteen avulla kesätyötoimintaa kehitetään entistä paremmaksi. Kyselyyn pääsee vastaamaan osoitteessa www.helsinkirekry.fi. Kyselyyn voi vastata 30.9. saakka. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi iPod Nano 8 GB -soitinta ja viisi kahden hengen Finnkinon elokuvalippupakettia.

Kaupungille vähäpäästöisiä autoja ■ KAUPUNKI SUOSII jatkossa vähäpäästöisiä kulkuneuvoja hankkiessaan autoja omaan

kalustoon. Myös henkilöstön tulee yhteiskäyttöautoja ja takseja tilattaessa pyytää mahdollisuuksien mukaan vähäpäästöinen auto. Kaupunki ottaa käyttöön myös ympäristövyöhykkeen, jonka alueella liikkuville busseille ja jäteautoille laaditaan erilliset päästökriteerit vaatimuksiksi kilpailutuksessa. Ympäristövyöhyke kattaa kantakaupungin eli ilmanlaadun kannalta ongelmallisimmat kaupunginosat. Ympäristövyöhyke otetaan käyttöön kriteerien hyväksymisen jälkeen sitä mukaa, kun linjoja tai alueita kilpailutetaan.

Ilmasto.info energian säästämiseksi ■ ENERGIA-ASIOIHIN keskittyvä Ilmasto.info-neuvontakeskus avautuu Helsingissä 12. lo-

kakuuta. Keskus neuvoo pääkaupunkiseudun asukkaita ja yrityksiä energian säästämisessä, veden käytössä, liikkumisessa, jätteen synnyn ehkäisemisessä ja materiaalien kulutuksen vähentämisessä. Keskusta koordinoi ympäristökeskus, ja mukana valmistelussa ovat olleet myös Espoo ja Vantaa.

Matti Tirri

uutiset

Sukellus Helsingin arkkitehtuuriin ■ HELSINGIN ARKKITEHTUURIPOLIITTISEN

ohjelman toimenpideosa sitä syventävine artikkeleineen on koottu kirjaksi. APOLI 2010 -niminen julkaisu julkaistiin kesä-

kuussa info- ja näyttelytila Laiturilla. Pääkaupungin arkkitehtuuriin sukeltavaa, 144sivuista kirjaa jaetaan aiheesta kiinnostuneille veloituksetta niin Laiturilla kuin Helsingin kaupungintalon aulan Virka Galleriassa.

Helsingin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman eli Apolin tarina alkoi vuonna 2006 kaupunkien hallintokuntien yhteistyönä tehdystä Helsingin arkkitehtuuri Nyt! -ohjelmasta. Teoksessa tarkastellaan kaupungin arkkitehtuuria niin politiikan, kaupunkisuunnittelun kuin kaupungin sielun kannalta.

Apolin julkaisija on rakennusvalvontavirasto. Toimituskunta toivottaa antoisia sukelluksia Helsingin historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen! > Lisätietoja antavat rakennusvalvontavirastosta virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen, puh. 310 26220, 050 562 3609 ja arkkitehti Sari Viertiö, puh. 310 26410.

Helsinki viidenneksi viihtyisin ■ HELSINKI ON MAAILMAN viidenneksi viihtyisin kaupunki brittiläisen Monocle-aikakauslehden mukaan. Edelle menevät Tokio, Kööpenhamina, Zürich ja München. Lehden mukaan Helsingin etuja ovat sopiva mittakaava, sosiaaliturva ja ilmainen koulutus. Haasteita ovat kohtuuhintainen asuminen, maahanmuuttajien työllisyys ja pyöräilyn kehittäminen.

Helsingin henki | syyskuu 2010

05

teksti SATU ALAVALKAMA kuvitus HELJÄ HYYTIÄ ja ATTE LAKINNORO kuva SAKU SOUKKA

”Minä en ole koskaan ajatellut sitä ihmisen johtamista pelkkänä ikäsidonnaisena asiana, vaan sellaisena, että jokainen oppii ja kehittyy ihan omaan tahtiin, riippumatta siitä, minkä ikäinen sinä olet.” [ Haastattelupätkä Kumpi joustaa -selvityksestä ]

> Työ& H

elämä

Joustot auttavat arkea Ikäjohtamisella rakennetaan kaikenikäisille parhaat mahdolliset työolosuhteet. Siitä halutaan luonnollinen osa työyhteisöjen arkea, päivittäistä johtamista ja työntekijöiden toiveiden huomioimista.

6

Helsingin henki | syyskuu 2010

yvällä ikäjohtamisella tarkoitetaan Helsingissä sitä, että eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon työn suunnittelussa, organisoinnissa ja palkitsemisessa.

Tavoitteena on sitouttaa ihmiset työhön, saada jaksaminen ja työhyvinvointi kukoistamaan ja työurat pitenemään. Kumpi joustaa – työ vai ihminen? -selvityksessä kartoitettiin ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä sekä sitä, miten eri-ikäiset otetaan huomioon päivittäisessä johtamisessa.

Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta vetää eri-ikäisten johtamisen työryhmää. Heikkilän mukaan Kumpi joustaa -kysely osoitti, että johtamisessa vanha tuttu arkijärki on arvokkain apu.

– Eri-ikäisten johtamisen tulisi olla osa normaalia päivittäistä johtamista ja työyhteisön toiminnan varmistamista. Siinä tulisi ottaa huomioon yksittäisten työntekijöiden toiveet, tarpeet ja tavoitteet, mutta joustoja ei tulisi tehdä muun työyhteisön kustannuksella, Heikkilä toteaa.

Vierivä kivi tuo lisävuosia työhön NOIN 168 TYÖNTEKIJÄÄ 700:sta suun

terveydenhuollon ammattilaisesta saavuttaa eläkeiän ennen vuosikymmenen loppua. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on yli 46 vuotta. Eläkkeelle aikovien ja hiukan nuorempienkin seniorien pysymistä poran ja paikka-aineiden äärellä tuetaan Vierivä kivi -hankkeella. Idea syntyi, kun lähiesimiehinä työskennelleet suuhygienistit Sirpa Kranz ja Eija Kristeri kävivät johtamistaidon koulutuksen.

Eijan ja Sirpan vetämä Viki-työryhmä teki keväällä 2008 kyselyn yli 45-vuotiaille työntekijöille ja esimiehille. Tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä asiat työssä auttavat jaksamaan eläkeikään saakka ja mikä heikentää työkykyä.

Vuoden alussa valmistunut selvitys osoitti, että kaupungilla on runsaasti hyviä välineitä eri-ikäisten johtamiseen. Erityisesti monipuolisia työaikajoustoja arvostettiin.

Sekä esimiehet että työyhteisöt tarvitsevat enemmän tietoa eri-ikäisten johtamisesta.

Myös ennakoivaa työkyvyn ylläpitoa pitää kehittää eri-ikäisten tarpeet huomioiden.

Henkilöstökeskus suunnittelee parhaillaan hyvän johtamisen verkkokurssia, jonka kaikki esimiehet tulevat suorittamaan.

Sen yksi teema on eri-ikäisten johtaminen.

Kumpi joustaa -selvitys on luettavissa Helmi-intrassa. Selvityksessä haastateltiin noin kolmeakymmentä työntekijää, esimiestä ja työsuojeluvaltuutettua, jotka työskentelivät sosiaalivirastossa, terveyskeskuksessa, Palmiassa ja Starassa. Ikäjohtamisohjelman suunnittelussa on hyödynnetty myös kaupungin vuosittain toteutettavaa työhyvinvointikyselyä ja Elinkeinoelämän keskusliiton työelämäryhmän raporttia.

Työhyvinvointikyselyn analysoinnissa

Tulokset kertoivat, että sekä esimiehet että työntekijät kokivat tärkeiksi työaikajoustot, ikäsidonnaiset vapaat ja työnkuvan räätälöinnin. Työntekijät toivoivat myös esimiesten ikäjohtamistaitojen kehittämistä. Heille halutaan kirjata yhteiset pelisäännöt. Suun terveydenhuollossa on jo nyt toteutettu ikäjohtamiskoulutusta esimiehille ja koko henkilökunnalle.

– Esimiehet tuntevat jo hyvin työn paineet ja osaavat kuunnella alaisiaan.

Kaikkia epäkohtia ei kuitenkaan pystytä heti korjaamaan. Siksi työntekijöiden pitää myös itse huolehtia hyvinvoinnistaan, sanoo Kristeri.

Joustoja on tarjolla paljon. Lähiesimies on paras henkilö kuuntelemaan, kuka niitä kaipaa ja kuka ei.

– Olemme erityisen iloisia siitä, että hankkeelle on myönnetty työhyvinvointimäärärahaa. Sen avulla voimme tehdä pilottikokeilun siitä, miten ikävapaat vaikuttavat ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen, Krantz vahvistaa.

”Kaupungilla on runsaasti hyviä välineitä eri-ikäisten johtamiseen.” on valittu alle 25-vuotiaiden, 35–44-vuotiaiden sekä yli 55-vuotiaiden ikäryhmiä riittävän suurten erojen aikaansaamiseksi. Nämä ryhmät nousivat erityisesti esiin tarkasteluissa. Kumpi joustaa -selvityksessä ja työelämäryhmän raportissa taas tarkasteltiin kaikenikäisiä.

Nuoret kuntoon

Alle 25-vuotiaat suhtautuvat työhyvinvointikyselyjen mukaan myönteisesti työyhteisöönsä, esimieheensä ja omaan osaamiseensa. Tulevaisuus näyttää nuorista valoisalta. >>

Helsingin henki | syyskuu 2010

7

Kumpi joustaa -selvityksen johtopäätökset:

1

Eri-ikäisten johtaminen osaksi päivittäisjohtamista.

■ Petra Salminen ja Titi Heikkilä kertovat eri-ikäisten toiveista, joita tuli esille Kumpi joustaa -selvityksessä. Jokaisesta tutkitusta ikäluokasta löytyy elämäntilanteen mukaan paljon yhteisiä tarpeita, joille etsitään ratkaisuja.

Uusi ilmiö on se, että alle 25-vuotiailla on entistä enemmän sairauspoissaoloja, jopa saman verran kuin 55-vuotiailla. Arjen hyötyliikunta on vähentynyt, ja moni nuori on jo töihin tullessaan huonossa kunnossa.

Suunnittelija Petra Salminen henkilöstökeskuksesta kertoo Kumpi joustaa -selvityksen tuloksista. Hänen mukaansa haastateltavat toivoivat, että nuorten rekrytointiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi yhteistyö oppilaitoksiin ja oppisopimuskoulutus voisivat olla sopivia ratkaisuja. Kaupungin tunnettuus hyvänä työnantajana houkuttaa töihin, vaikka palkoilla ei kilpailla yksityisten työnantajien kanssa.

– Nuoret otetaan kaupungin työpaikoilla hyvin vastaan, ja useimmiten yh-

teistyö vanhempien työkaverien kanssa sujuu hyvin, sanoo Salminen.

Aamulla ajoissa saapuminen, oikean työmäärän löytäminen ja oman toimenkuvan hahmottaminen tulevat nuorille vähitellen tutuiksi. Alle 25-vuotiaat ovat työyhteisössä ”hiljaisia” jäseniä, jotka eivät vielä tee paljon parannusehdotuksia.

Heillä on mielestään kuitenkin kaikki mahdollisuudet hoitaa työnsä hyvin.

Vireät keski-ikäiset

Koko henkilöstön toimeliain ja virein ikäryhmä kokevat olevansa 35–44-vuotiaat.

Oma paikka työssä on löytynyt, tehtävät osataan ja työkaverit tunnetaan. He laativat kehityssuunnitelmia ja osallistuvat yhteistoimintaan. Tämä ikäryhmä oli selkeästi kriittisin. He kokivat, että esimiehen toiminnassa on parannettavaa ja työyhteisön ristiriitojen ratkominen tuntuu hankalalta. Myös palkitsemisen perusteet mietityttävät heitä. ”Se olisi Neljänkymmenen vuoden rajasemmoinen haaste, että pyykin jälkeen ihmisille ilmaanmiten me muutetaan ne hyvät tuu usein sairauksia, jolloin sairauspoissaolot lisääntypuheet ja suunnitelmat ihan vät erityisesti naisilla. Niiloikeasti konkretiaksi, käytännöiksi. le, jotka painivat perheen Me osataan tehdä hirveen hienoja ja työelämän yhteensovittamisen kanssa, on tarjolla työajan ohjeita ja sitten aina juututaan joustoja sekä erilaisia osa-aikasiihen, että miten siitä tulee osa sitä työvaihtoehtoja. Myös oma käarkityötä. Se on varmaan se juttu, sitys henkisestä ja fyysisestä vireydestä voi olla laskusuunnassa mitä pitää vielä harjoittaa.” keski-iässä. Työ voi alkaa maistua puulta, jos tehtävät ovat pitkään sa[ Haastattelupätkä mankaltaisia.

Kumpi joustaa -selvityksestä ] Heikkilä kertoo, että Kumpi joustaa -selvityksessä löytyi paljon menetelmiä

8

Helsingin henki | syyskuu 2010

2

Monipuoliset työaikajoustot tukevat jaksamista.

Ennaltaehkäisevän työkyvyn ylläpitoon panostettava.

4

Lisää tietoa esimiehille ja työyhteisöille eri-ikäisten johtamisesta.

3

Ikäjohtaminen ”Työilon uudelleen virittelyyn löytyy paljon menetelmiä.

Kärkeen nousivat mahdollisuus tehtäväkiertoon sekä kiinnostavat urapolut.” työilon uudelleen virittelyyn: muun muassa kiinnostavien urapolkujen luominen, mahdollisuus tehtäväkiertoon sekä yksilölliset tarpeet huomioiva työterveyshuolto ja henkilöstöliikunta.

Joustoja senioreille

55-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät ovat tyytyväisimpiä työhönsä alle 25-vuotiaiden jälkeen. Heidän mielestään työmenetelmät, -välineet ja ergonomia ovat kunnossa, esimies osaa hommansa ja työhyvinvoinnista pidetään huolta. Omia henkisiä ja fyysisiä voimavaroja pidetään jo heikompina. Jälkikasvu on jo muuttanut omilleen, ja sairastelevat vanhemmat saattavat vaatia huolenpitoa päivätyön lisäksi.

Työhyvinvointikyselyssä moni yli 55vuotias epäili, ettei enää kahden vuoden kuluttua jaksa tehdä samaa työtä. Myös heidän toiveikkuutensa tulevaisuuden suhteen on kaikista ikäryhmistä heikoin.

Lisäksi he kokevat, että heillä on huonot mahdollisuudet kehittyä omassa ammatissaan.

Kumpi joustaa -selvityksessä sekä työntekijät että esimiehet olivat sitä mieltä, että ikääntyneitä työntekijöitä osataan arvostaa. Arvostus näkyy neuvojen kyselemisenä ja mielipiteiden kuuntelemisena.

– Ikääntyneet eivät halua erityiskohtelua ryhmänä, mutta moni viihtyisi vielä työssään, jos saisi yksilöllisten tarpeiden mukaan hiukan enemmän vapaa-aikaa ja työkuorman kevennystä. Mieluisia joustoja ovat esimerkiksi tehtävien muokkaus, työaikajoustot, osa-aikatyö, ikävapaat tai osa-aikaeläke, listaa Heikkilä. • > Lisätietoja: > Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Yleistä työsuojelusta > Julkaisut

Miten ylläpitää ja parantaa työkykyä?

Työurien jatkamisesta eläkeiän rajapyykin jälkeen puhutaan paljon. Pirkko Salomaa halusi ottaa uuden haasteen vastaan, eikä jäädä vielä vapaalle. Koskelan vanhusten palvelukeskuksessa puolestaan on viety läpi voimaannuttava Työn imu -projekti, joka parantaa työssä jaksamista.

45 vuotta kortteleita paperille PIRKKO SALOMAA, 66, kävelee Turunlinnantiellä ja katselee

Itäkeskuksen liikkeisiin kiiruhtavien ihmisten vilinää. Askelet painuvat itse piirrettyyn katuun. Salomaa piirsi liki 40 kaupunkisuunnitteluvirastossa vietetyn vuoden aikana suuren osan sekä Itäkeskuksen että Vuosaaren kaavoista. Työ kaupungin palveluksessa jatkuu edelleen, nyt työsuojelupäällikkönä.

– Aloitin työsuojelu-uran oman virastoni työsuojeluvaltuutettuna vuonna 1997. Kaupungin työsuojelu organisoitiin uudelleen vuoden 2006 alusta, jolloin pienet virastot yhdistettiin virastoryhmiksi. Tällaisessa ryhmässä toimin ensin sihteerinä. Kaksi viimeistä vuotta olen puolet ajasta piirtänyt Kampissa asemakaavoja tietokoneella ja toisen puolen sukkuloinut työsuojelupäällikkönä hoitamassa neljän viraston työsuojeluasioita, hän kertoo.

Kolme vuotta sitten Salomaa ohitti eläkeiän rajapyykin.

Vuoden alussa tuli tieto, että hän voisi jatkaa kokopäiväisenä työsuojelupäällikkönä. Nyt vastuulla on noin 1 400 työntekijän hyvinvointi viidessä kaupunkisuunnittelua, kiinteistötointa ja rakentamista palvelevassa virastossa.

Työuran jatkaminen oli haastava ja innostava mahdollisuus, joka sopi myös hyvin Salomaan luonteeseen.

– Eihän ihmisen työkyky häviä 63-vuotissyntymäpäivänä. Hyvä työnantaja, mukavat työtoverit ja mahdollisuudet oppimiseen ja vastuunkantoon ovat pitäneet minut talossa.

Työn imua Koskelan vanhusten palvelukeskukseen KÄPYLÄSSÄ KOSKELAN pitkäaikaishoidon osasto C3:n käytä-

vällä on rauhallista. Potilaat ovat saaneet lounaan ja muutama hoitajakin on ehtinyt tauolle. Osastonhoitaja Irma Manninen istahtaa tarkistamaan työvuorolistoja. Vaikka henkilöstön keski-ikä lähentelee 51 vuotta, sairauslomasijaisia tarvitaan onneksi harvoin. Meneillään oleva Työn imu -projekti on parantanut työssä jaksamista entisestään.

– Hoitajamme ovat kokeneita ja potilaat hoidetaan hyvin.

Esimiehet ovat kuitenkin vaihtuneet tiheään, ja vuodenvaih-

Työasentojen kanssa kannattaa olla tarkkana – selkävaivat opettivat arvostamaan hyvää työergonomiaa. Nyt pidän itseni kunnossa pitkillä kävelylenkeillä Talin maastossa, pyöräilyllä, uinnilla ja syksyisin sienestyksellä ja marjastuksella.

Salomaan mielestä työelämässä yksi tärkeimmistä taidoista on kuunnella ja yrittää ymmärtää, mitä ihmiset todella tarkoittavat puhuessaan. Kiireellä tehdyt asiat pitää usein tehdä uudestaan. Hän muistuttaa vieläkin itselleen, että liian lujaa juoksemalla pysyy vain paikoillaan.

teessa 2009–2010 tehty organisaatiomuutos sosiaaliviraston osaksi myllersi arkea. Aloitin työn osaston johdossa samoihin aikoihin. Olin iloinen, kun kuulin että voisimme päästä mukaan työterveyskeskuksen voimaannuttavaan Työn imu -projektiin, kertoo Manninen.

Osaston 15 työntekijää ovat projektissa pohtineet työn luonnetta Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden avustuksella.

Syksyllä odottaa viimeistelypaneeli, jonka jälkeen Manninen lähtee vertailemaan tuloksia muiden Työn imu -yhteisöjen aikaansaannoksiin.

– Toimintamme plussapuolia löytyi paljon: viihdymme yhdessä ja asiakkaiden kanssa, olemme ammattitaitoisia ja saamme sekä arvostusta että palautetta. Opimme, että toisen kiittäminen kartuttaa kaikkien hyvinvointia.

Kolmivuorotyössä joutuu koville. Hankkeessa opitaan, että puhuminen auttaa jaksamaan myös silloin, kun miehitys on pieni eikä sijaisia ole saatavilla.

Helsingin henki | syyskuu 2010

9

duunissa teksti KATJA PESONEN kuvat KIRSI SALOVAARA

Luotsi-toiminta puuttuu nuoren ongelmiin ennen kuin tämän elämä muuttuu kaaokseksi. Se pyrkii kasvattamaan teinin itsetuntoa ja lisäämään uskoa siihen, että elämä kantaa vaikeuksista huolimatta.

i s t o u L pitää pinnalla

>L

änsi-Luotsin tiloissa Malminkartanossa sosiaaliohjaaja Jari Rinnemäki ja toiminnanjohtaja Kaisa Kivelä juovat aamukahvia ja juttelevat mukavia. Nuorten kanssa työskennellessä pipo ei saa puristaa, vaan työssä vaaditaan lempeyttä muttei nynnyilyä, napakkuutta muttei jyrkkyyttä ja huumorintajua muttei epäuskottavuutta.

Luotsi-toiminta tukee nuorta silloin, kun tämän käytös alkaa lipua huolestuttaville raiteille. Luotsin työntekijät etsivät yhdessä nuoren, hänen läheistensä sekä koulun henkilökunnan kanssa ratkaisuja teinin huoliin ja vaikeaan elämäntilanteeseen monipuolisilla välineillä.

– Tapaan pitkin vuotta noin kymmentä nuorta. Joskus kokoonnumme ryhmissä, joskus kahden kesken. Mukana on aina nuorten itse ehdottamaa toimintaa. Olemme käyneet muun muassa kiipeilemässä, leffassa, uimassa, ajamassa mönkijöillä ja kokanneet yhdessä, Rinnemäki listaa.

– Oleellista on, ettei mikään ole ylhäältä annettua. Nuoren ääni on tärkeä, ja osallistumalla toiminnan suunnitteluun hän saa vaikuttaa omaan elämäänsä, Kivelä tähdentää.

Länsi-Luotsissa käy vuosittain noin 40 nuorta. Malminkartanon lisäksi se toimii Pohjois-Haagan, Kannelmäen, Maununnevan ja Hakuninmaan alueilla.

Ammattilaisten taidot yhteen

Luotseja on kolme: Itä-, Länsi- ja KoillisLuotsi. Ne toimivat monihallinnollisesti, sillä ne ovat nuorisoasiankeskuksen, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyötä. Usean viraston pyörittämä toiminta on

10

Helsingin henki | syyskuu 2010

nuorisoasiainkeskuksen toimistopäällikkö Martti Poterin mukaan haasteellista, mutta siten saadaan käyttöön kaikki tarvittavat resurssit.

– Moniammatillisen tiimin avulla nuori saa juuri sitä tukea, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee, Poteri kertoo.

Eri koulutustaustat auttavat työntekijöitä katsomaan nuorten tilanteita useista eri näkökulmista, ja virastot pystyvät säästämään selvää rahaa.

– Kun jokainen virasto työskentelee itsenäisesti, työlle usein sokeutuu. Tämän mallin ansiosta ei samojen tehtävien toteuttamiseksi tarvita useita eri hankkeita, vaan ne voidaan tehdä yhdessä.

Länsi-Luotsissa on aihetta juhlaan. Projektina vuonna 2008 alkanut toiminta vakinaistetaan tämän vuoden aikana. Lisäksi jokainen kolmesta Luotsista saa syksystä lähtien käyttöönsä neljä uutta työntekijää vuoden 2012 loppuun asti. Toiminta laajenee 13 uudelle alueelle, minkä myötä 150–180 nuorta lisää pääsee Luotsi-palvelun piiriin.

Verkostopalaverista leijan lennätykseen

Länsi-Luotsin esimies Kaisa Kivelä pitää rakenteita pystyssä ja hoitaa paperityöt, jotta muut voivat hoitaa oman työnsä hyvin.

– Mietin työntekijöiden kanssa asiakasprosesseja, valvon rahankäyttöä, seuraan taloutta ja pidän yhteyksiä alueen toimijoihin, Kivelä kertoo.

Jari Rinnemäen kanssa Länsi-Luotsissa työskentelevät nuoriso-ohjaaja Heidi Saukkonen ja terveydenhoitaja Karoliina Rauvola. Ryhmätoiminnan lisäksi jokaisella on omia nuoria, joihin he pitävät yhteyttä noin kerran viikossa.

Näin Luotsi toimii > Luotsi-toiminnan tavoitteena on turvata nuoren tasapainoinen kasvu aikuiseksi. Se on suunnattu 12–15-vuotiaille nuorille, jotka osallistuvat toimintaan yleensä ammattilaisten suosituksesta. Mukana olo kestää vuodesta puoleentoista. > Luotseja on eri puolilla Helsinkiä: Länsi-Luotsi, Itä-Luotsi ja Koillis-Luotsi. Nuorelle kootaan tukiverkosto, johon kuuluvat muun muassa nuoren huoltaja, Luotsin ohjaaja, nuori itse sekä lähetteen tehnyt taho (useimmiten koulu). Tukiverkosto kokoontuu noin kahden kuukauden välein. > Nuorelle tehdään henkilökohtainen tukiohjelma, johon kirjataan tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi kahdenkeskinen aika aikuisen kanssa, tutustuminen erilaisiin harrastuksiin, avustaminen koulutehtävissä, ongelmien ratkontaa sekä neuvontaa elämän eri osa-alueilla, kuten kesätöiden haussa ja jatko-opintojen suunnittelussa. Nuori voi myös osallistua ryhmätoimintaan, johon kuuluvat muun muassa retket ja leirit.

– Tässä hommassa tekemiset ja työajat vaihtelevat päivittäin. Pitkinä päivinä joutuu olemaan useassa eri roolissa, Rinnemäki kertoo.

Päivät koostuvat tapaamisista nuorten kanssa, yhteydenpidosta vanhempiin ja koulun henkilökuntaan.

– Joskus menen aamusta koululle pitämään verkostopalaveria jostain nuoresta. Tai sitten haen telttoja leiriä varten. Tai menen lennättämään leijaa, hän jatkaa.

Luottamus on työvoitto

■ Länsi-Luotsin Kaisa Kivelä, Jari Rinnemäki, Karoliina Rauvola ja Heidi Saukkonen viettävät luotsien ulkoilupäivää melomalla.

Saukkosella ja Rauvolalla on sama toimenkuva kuin Rinnemäellä, vaikkakin heillä on eri tehtävänimikkeet.

– Nuoren tarve määrittelee, miten toimia. Hiljaisempi nuori tarvitsee erilaisia juttuja kuin vilkas, mutta kaikille heille läsnäolo on tärkeää. Haluan saada nuoret tuntemaan iloa elämästä, kasvattaa heidän itsetuntoaan ja luottamusta elämään, Saukkonen pohtii.

Hän muistelee erästä valtavan hiljaista ja itseensä vetäytynyttä nuorta.

– Vähän aikaa sitten hän otti yhteyttä ja kertoi harjoittelupaikastaan mediafirmassa. Sellainen työ todella vaatii sosiaalisuutta ja rohkeutta.

Tällaisista tulee hyvä fiilis. On työvoitto, kun kol-

huja kokeneen nuoren näkee alkavan taas luottaa aikuisiin.

Hyvä työilmapiiri korvaamaton tuki

Rauvolan terveydenhoitajatausta hyödyttää silloin, kun pitää neuvoa esimerkiksi ehkäisyssä tai masennuksessa. Työn ohella hän opiskelee seksuaaliterapeutiksi. Hän kehuu Länsi-Luotsin tunnelmaa.

– Meillä on hyvä tiimi, ilmapiiri on kotoisa ja sopivan rento. Töitä on kiva tehdä porukassa, jossa on pilkettä silmäkulmassa, Rauvola toteaa.

Hyvä työilmapiiri on korvaamaton apu ammatissa, jossa joutuu kasvotusten rankkojen kokemusten kanssa. Rinnemäen mukaan on laitettava aita itsensä ja työn väliin.

– Työssä jaksaa, kun on kotiasiat kunnossa ja oma identiteetti hyvällä mallilla. Tämä on työtä siinä missä muukin, joten liiallinen idealismi on haudattava takapihalle. Laittaessani työpaikan oven kiinni alan miettiä, mitä makaronilaatikkoon tulee, hän naurahtaa.

– Maailmanparantajan ei pidä lähteä tällaiseen työhön: muutosta kun ei välttämättä tapahdu tai sitä ei näe. Ainakaan se ei tule pakottamalla. Kuitenkin muutoksen näkeminen on tässä työssä parasta. Tämä on työtä, jolla on tarkoitus. •

Helsingin henki | syyskuu 2010

11

talous teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARKKITEHTITOIMISTO ALA OY ja ADACTIVE LTD / JARI LANTIAINEN

kilpailulla Kalasataman keskuksen toteuttajaksi, Asikainen kertoo.

Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto valitsee keskuksen toteuttajan ensi keväänä. Sen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2012.

Keskustakortteleiden kilpailu työllistää

Uusia energiaratkaisuja ja jätehuoltoa

Menossa on Kalasataman keskustakortteleiden toteutuskilpailu, jolla haetaan 110 000 kerrosneliömetriä käsittävän keskuksen suunnittelijaa ja rakentajaa. Korttelikokonaisuudesta tulee lähes kaksi kertaa Kampin

”Toimivat henkilösuhteet johtavat hyvään lopputulokseen ja yhteisiin tavoitteisiin.” keskuksen kokoinen, ja sinne tulee liike- ja palvelutiloja, asuntoja, katuja, siltoja ja terveysasema. Myös metroasemaa laajennetaan. Hanke on suuri ja vaativa, sillä se rakentuu Itäväylän ja metroradan ympärille ja on toteutuessaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönäyte.

– Toteutuskilpailussa on ohjausryhmä sekä viisi muuta ryhmää, joissa on kymmeniä asiantuntijoita lähes jokaisesta virastosta. Menossa on vaihe, jossa neuvottelemme kolmen toteuttajaehdokkaan kanssa vuorotellen. Heiltä syntyvät toteutusehdotukset, joista yksi valitaan tarjous-

Kalasatamaan – samoin kun Jätkäsaareen – tulee uudenlaisia infrastruktuurisia ratkaisuja. Esimerkiksi koko alueen jätehuolto hoidetaan putkikuljetuksin. Putkisto yhdistetään alueen keskelle rakennettavaan jäteasemaan.

Silloin kiinteistössä ei tarvita erillisiä jätteen keräyspisteitä, eikä alueella liiku roska-autoja.

– Tämä on alueen pitkän rakennusajan vuoksi hyvin haastava hanke – palvelusopimuskin on tehtävä seuraavaksi 20 vuodeksi, joten toimittajan on oltava hyvin luotettava, Asikainen vahvistaa.

Hän kertoo, että alueesta rakennetaan älykkään sähköverkon mallialue, jossa uusinta energia-, informaatioja viestintäteknologiaa yhdistämällä luodaan kestävän kehityksen mukainen, vähäpäästöinen energiajärjestelmä palveluineen, jatkossa myös muualla sovellettavaksi. Uusi älykäs sähköverkko sisältää muun muassa paikallisen uusiutuvan sähköntuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, sähköautoilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokkaan kiinteistöautomaation. Sähköverkon rakentaa Helsingin Energian Helen Sähköverkko Oy, tie-

rakentaminen Kantakaupungin itärannoille nousee seuraavien 25 vuoden aikana kokonainen kaupunginosa, Kalasatama, minne houkutellaan yrityksiä, asukkaita ja yhteisöjä. Rakentaminen Sörnäistenniemellä on jo päässyt vauhtiin. Yhteistyö virastojen, rakennuttajien, suunnittelijoiden ja muiden tahojen kanssa on tulevina vuosina hyvin tiivistä.

12

Helsingin henki | syyskuu 2010

U u tt a H

lä suunnittelun edetessä väistämättä esiin tulee erilaisia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä. Asikaisen mukaan toimivat henkilösuhteet auttavat pääsemään hyvään lopputulokseen ja yhteisiin tavoitteisiin.

e l s in ki

>S

örnäistenniemellä käy vilske. Nosturit, kuorma-autot ja kauhakuormaajat täyttävät alueen, ensimmäiset talot alkavat nousta. Sörnäisten sataman siirtyminen Vuosaareen sysäsi liikkeelle mittavan muutoksen, joka täydentyy alue alueelta, pala palalta.

Talous- ja suunnittelukeskuksessa Kalasataman rakentamista ja suunnittelua koordinoivat projektijohtaja Hannu Asikainen ja projekti-insinöörit Anni Bäckman ja Petri Hoppula. Heidän tehtäviinsä kuuluu vastata projektin kokonaisuudesta.

– Järjestämme kokouksia, huolehdimme aikatauluista, laadimme budjetteja, hallinnoimme ja tuotamme tietoa alueelta sekä hoidamme monia muita tehtäviä, Asikainen listaa.

Heillä ja muillakin mukana olevilla viime vuosi on ollut kiireinen, ja syksyllä tahti kiihtyy entisestään. Edessä on kymmenien kokousten syksy, sillä tiiviisti tapaamalla ihmiset tutustuvat, informaatio kulkee parhaiten ja yhteistyö sujuu luontevasti. Tietysti asioita hoidetaan myös meilitse ja puhelimitse.

Uuden alueen rakentamiseen liittyvät yleissuunnittelun lisäksi ympäristöasiat ja maaperän kunnostaminen, kaavoitusasiat, liikennesuunnittelu, tonttiasiat, kadut, puisto- ja esirakentaminen, päiväkodit, koulut, palvelutilojen rakentaminen ja kaikki palvelut. Yhteistyötä tehdään niin kaupungin sisällä kuin yritysten ja asukkaidenkin kanssa.

Monihallinnollisuus on haaste, sil-

ä

> > > > > > > > >

Jätkäsaari Pasila Kruunuvuorenranta Vuosaari Alppikylä ja Ormuspelto Viikki ja Kivikko Myllypuro Östersundom Kuninkaantammi ja Honkasuo

> www.uuttahelsinkia.fi

■ Kalasatamaan rakennetaan monipuolisia asumismuotoja.

Alueen vetovoimaa kasvattamaan halutaan hyviä palveluita ja toimiva infra.

Viihtyvyyden lisäämiseksi rakennetaan puistoja ja rantareitti sekä harkittua ympäristötaidetta.

tojärjestelmät taas toimittaa ABB ja Nokia Siemens Networks.

Alueelle on valittu logistiikkaoperaattori, joka ohjaa yleisiä työmaajärjestelyjä, informoi eri osapuolia ja valvoo alueen siisteyttä. Sen roolina on ohjata rakentamista siten, että häiriöt kaupunkilaisille ja tuleville asukkaille jäävät mahdollisimman pieniksi.

Haasteena asukkaiden viihtyvyys

Kalasatama > Kalasataman alue levittäytyy noin 135 hehtaarin rantakaistaleena Kulosaaren sillan molemmin puolin. > Kaupungin omistama maa-alue on ollut lähes kokonaan satama- ja teollisuusaluetta. > Alueen rakennustyö on volyymiltaan kaupungin aluerakentamisprojekteista suurimpia. > Rakentamisaika 2009–2030-luku > 18 000 asukasta > 5 000–7 000 asuntoa > 10 000 työpaikkaa > Kaupungin kokonaisinvestoinnit noin 870 miljoonaa euroa (mukana myös Helsingin Energia)

Kalasatama on kantakaupunkia ja sen tulisi näkyä myös kaupunkikuvassa palveluiden ja erilaisten toimintojen kirjona. Kaavoituksella voidaan ohjata muun muassa kaupallisten palveluiden sijoittumista rakennusten kivijalkoihin, mutta niiden tulemista ei voida pakottaa.

Kalasatamaa suunnitteleva arkkitehti Ulla Kuitunen kaupunkisuunnitteluvirastosta toteaa, että kaavoituksen kannalta haasteellista on, että käytännössä koko alueella tapahtuva rakentaminen on täydennysrakentamista keskelle olemassa olevaa kantakaupunkia. Alueen läpi kulkee useita liikenneväyliä, joista syntyy muun muassa meluhaittoja.

– Iso lisähaaste on alueen rakentuminen pitkän ajan kuluessa: Kalasatamaa rakennetaan jopa seuraavat 20–25 vuotta, jolloin osa alueesta on

samanaikaisesti työmaata, kun toisaalla jo asutaan ja eletään. Rakentamisen aikanakin ympäristön tulisi olla turvallista, laadukasta ja huoliteltua, pohtii Kuitunen.

Viihtyvyyttä lisäämään alueelle rakennetaan 3,5 hehtaarin laajuinen Kalasatamapuisto, josta halutaan houkutteleva levähdys- ja oleskelualue sekä erilaisten tapahtumien näyttämö. Aluetta kiertämään rakennetaan meren rantaan myös yli viiden kilometrin rantareitti. Osa siitä on jo väliaikaisesti avattu. Sen suunnittelu on työllistänyt Anni Bäckmania.

– Asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi luomme myös rakentamisaikaista ympäristötaidetta, kertoo Bäckman.

Ensimmäiset asuinrakennukset nousevat syksyllä, ja lähes kaikkien Sörnäistenniemen kortteleiden, katujen ja rantojen suunnitelmat etenevät hurjaa vauhtia. Pian nähdään, miltä itäinen kaupunginosa tulee näyttämään ja miten vanha satama-alue saa uuden, merellisen elämän. •

Helsingin henki | syyskuu 2010

13

{ erikoinen ammatti } teksti ANNE VILENIUS kuvat Saku Soukka

Hovimestari ainoa laatuaan Esa Miettinen ottaa valtiovieraat lämpimästi vastaan ja nauttii kaupungintalon arvokkaasta miljööstä.

14

Helsingin henki | syyskuu 2010

>H

ovimestari Esa Miettinen tuntee kaupungintalon hyvin, lähes kuin omat taskunsa. Tottuneesti hän esittelee erilaisia juhlasaleja ja kabinetteja. Työasuun kuuluu siisti, tumma puku, eikä kravatti ole milliäkään vinossa. − Hovimestarin kokonaisvaltaisen olemuksen on oltava kunnossa, jotta asiakkaalle syntyy heti luottamus, että kaikki on hoidossa ja hallinnassa, Miettinen kertoo.

Miettinen on työskennellyt kaupungintalon hovimestarina vuoden alusta. Kaupungille houkutti töihin säännöllinen työaika, mikä hovimestarin työssä on harvinaista herkkua. Töitä on hyvin harvoin iltaisin tai viikonloppuisin.

Hovimestari osaa järjestää juhlat kuin juhlat. Kokemusta häneltä löytyy aina häistä valtiovierailuihin. Kaupungintalo on Helsingin ja koko Suomen näyteikkuna, ja jos Suomeen tulee valtiovieraita, he

ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN

n Kaupungintalo on tullut Esa Miettiselle tutuksi. Talon hovimestarina hän huolehtii, että tilaisuudet sujuvat moitteettomasti ja vieraat viihtyvät. Tarjoilujen ja tilojen visuaalinen kokonaisuus ovat hänen kättensä jälkiä.

piipahtavat kaupungintalolla vaikkapa lounaalla. Tulevaisuudessa haaveena on päästä palvelemaan naapurimaiden Ruotsin tai Norjan kuninkaallisia.

Toimistotyötä ja edustusta

Kaupungintalolla järjestetään erilaisia vastaanottoja, kahvituksia, edustuslounaita ja -päivällisiä. Lisäksi henkilöstö huolehtii kaupunginjohtajan virka-asunnon edustustilaisuuksien palveluista.

Miettinen toimii neljän tarjoilijan esimiehenä ja hoitaa tilaisuuksiin liittyvät järjestelyt. Suuri osa työstä on toimistotyötä, tilausmääräysten käsittelyä sekä tiedon välittämistä keittiöön. Hän huolehtii tilan visuaalisesta kokonaisuudesta, viimeistelee kattaukset ja hoitaa kukat pöytiin. Myös tilannetajua tarvitaan, kun pitää tehdä nopeita ratkaisuja ja muuntua tarvittaessa vaikka tarjoilijaksi. − Lisäksi tarvitaan luovuutta. Hyvällä hovimestarilla on myös ripaus näyttelijänlahjoja, sillä jokaiseen tilanteeseen on valittava sopiva rooli ja osattava palvella kaikkia asiakkaita vauvoista vuorineuvoksiin.

Palkittu ammattilainen

Parhaan kiitoksen työstä saa, kun vieraat ovat tyytyväisiä ja onnellisia. − Olen saanut olla töissä hienoissa paikoissa, joissa on ollut hienoja asiakkaita ja työkavereita, Miettinen kiittelee.

Koulutukseltaan hän on restonomi, mikä on korkein koulutus, jonka Suomessa voi alalta hankkia. Ravintola-alalla hän on työskennellyt noin 20 vuotta, muun muassa Havis Amandassa ja Kulosaaren Casinolla. − Nälkä kasvaa syödessä. Kun on aina ollut töissä hienossa paikassa, niin totta kai työ kaupungintalolla kiinnosti. Suomessa ei ole enää montaa paikkaa missä haluaisin työskennellä, Miettinen hymyilee tyytyväisenä.

Miettinen on myös saanut tunnustusta pitkästä urastaan, kun hän sijoittui kolmen parhaan joukkoon Pro 2009 -finaalissa, joka on arvostettu jokavuotinen ravintola-alan palkintogaala. Tunnustus lämmittää ja antaa vahvan tunteen omista taidoista. •

Jätevedet pois Itämerestä Yhteisesti sovitut toimenpiteet ja vahva tahto vievät Itämeri-hanketta vakaasti eteenpäin. Mukana ovat paitsi Helsinki ja Turku myös laaja joukko muita ympäristöstämme kiinnostuneita.

>I

tämeri-haasteen tuore projektikoordinaattori Lotta Nummelin ympäristökeskuksesta loistaa haastattelupäivänä tyytyväisyyttä. Hän on juuri saanut kuulla rahoituksesta kaksivuotiselle EU-hankkeelle, jonka avulla Helsinki, Turku ja Tallinna muutamine partnereineen voivat tiivistää yhteistyötään Itämeri-kysymyksissä ja verkostoitua entistä paremmin.

– Tämä on suuri ja tärkeä askel meille, sillä saamme yhteisiä asioita paremmin eteenpäin. Rahoituksen puute on syynä etenkin Baltiassa monien toimenpiteiden hitaaseen toteutumiseen, Nummelin vahvistaa.

Hän esittelee listaa parin viimeisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja kertoo muistakin konkreettisista teoista, joilla Helsinki pikkuhiljaa parantaa Itämeren tilaa. Niistä yksi on monen viraston yhteistyönä tehty hulevesistrategia, jolla poistetaan ja ehkäistään hulevesien eli sade- ja sulamisvesien ja niiden haitallisten aineiden tulviminen ja valuminen pohjavesiin. Toinen selkeä parannus on asetus kaikkien haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä viimeistään vuoteen 2014 mennessä yksittäisissä kohteissa.

– Tänä vuonna käynnistyy kaupungin Helsingin yliopistolle lahjoittama professuuri, jonka ala on Itämeren suojelun ekonomia. Muidenkin yliopistojen ja oppilaitosten kanssa tehdään tutkimusta ja tiedettä.

yhteistyötä ja vahvoja yhteisiä tavoitteita. Hän kertoo, että Itämeren suojelukomissio Helcom on herännyt paikallisten toimenpiteiden vaikutusmahdollisuuksiin ja merkitykseen.

– Jokainen teko vie meitä kohti tavoitettamme eli puhtaampaa Itämerta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, eikä suuria tuloksia saada nopeasti aikaan. Onneksi hankkeella on vetoapuna kaupunkien tuki, liikkeellä on paljon toimijoita ja kaikilla sama päämäärä, Nummelin iloitsee. •

Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy

Helsinki ja Turku tekevät tiivistä yhteistyötä Itämerihankkeessa, ovathan kaupunginjohtajat sen panneet alulle. Nummelin vieraili kesällä kaupungin maatilojen Haltialan ja Tuomarinkylän sekä Viikin koetilan tilanhoitajien kanssa tutustumassa Turussa tehtyihin toimenpiteisiin.

– Kaupunki haluaa hoitaa tilojaan esimerkillisesti ja kannustaa muitakin vesiensuojelun toimenpiteisiin, onhan maatalous suurin vesien rehevöittäjä lannoitteillaan.

Tavoitteet, toimenpideohjelma ja suunnitelmat ovat muutenkin Turun kanssa yhteiset. Esimerkeistä ehkä näkyvin on kaupunkien risteilyaluksille tarjoama mahdollisuus ilmaiseen jätevesien poistoon.

Sama mahdollisuus pitäisi tarjota myös muissa Itämeren satamakaupungeissa, jotta laivat eivät laskisi jätevesiään kansainvälisille merialueille – niin kauan kun kansainväliset säädökset sallivat tämän, ei alusten jätevesipäästöjä saada kuriin.

Nummelin haluaa myös tiiviimpää kansainvälistä

Itämerihaaste Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen aloittivat kesällä 2007 Itämerihaasteen. Kampanjalla kaupungit sitoutuvat konkreettisiin tekoihin Itämeren hyväksi. Kampanja toimii kaupunkien rahoituksella.

Itämerihaaste on kirjattu Helsingin strategiaohjelmaan 2009–2012.

Mukaan on lähtenyt jo 166 tahoa: kaupunkeja, kuntia, elinkeinoelämän edustajia, oppilaitoksia ja muita kiinnostuneita.

Osallistujat ovat sitoutuneet laatimaan oman toimenpideohjelman eli kokoamaan keinot, joita voi tehdä vesistöjen hyväksi. > www.itamerihaaste.net

Helsingin henki | syyskuu 2010

15

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat MARJO TYNKKYNEN ja ARTO WIIKARI

>T

ekstitiilityökeskuksen ompelijoiden sakset naksuvat ja ompelukone surisee hiljaa. Teollisessa ompelimossa valmistuu Palmian opetus- ja hoitoalan ruokapalvelun uuden työvaatemalliston sovituskappaleita.

Sitä ennen kankaat on testattu koepesuilla ja mallit suunniteltu yhdessä Palmian kanssa tarpeisiin sopiviksi. Sovitusten jälkeen kokit, keittäjät ja tarjoiluhenkilökunta saavat itselleen sopivat työvaatteet.

Valoisassa salissa työskentelee kuutisen ammattiompelijaa ja pari harjoittelijaa. Ylityönjohtaja Liisa Korpiaho kertoo, että täällä tehdään vaativia ompelutöitä aina kaavoituksesta mallikappaleisiin. Toisella puolen salia on pitkä leikkuulinja, jossa leikataan kankaita koko keskuksen tarpeisiin. Seuraavassa salissa valmistuu liinavaatteita, kolmannessa ommellaan ja leikataan verhoja.

Hyllyköt ovat täynnä erilaisia kankaita ja lankoja mutta myös valmiita tuotteita.

Yhden huoneen täyttävät vuodelta 1928 periytyvät kangaspuut, joiden penkit ovat ajan sileiksi patinoimat mutta koneisto toimii yhä moitteettomasti – vanhat kangaspuut ovat Korpiahon mukaan jopa paremmat kuin nykyaikaiset.

Muutama kutoja leikkaa matonkuteita, joillakin matto on jo lähes valmis. Kuteita saksitaan kierrätyskankaista, joita käytetään muutenkin ahkerasti.

Kuntouttava työllistäminen perustana

Sörnäisissä sijaitseva tekstiilityökeskus tekee noin 90 hengen voimin kaupungille työvaatteita ja muita tekstiilituotteita, kuten verhoja, liinavaatteita, pöytä-

liinoja ja mattoja sekä välittää tekstiilitarvikkeita. Lisäksi keskuksessa on jakeluvarasto, joka välittää maksusitoumuksella saatavia tekstiilipaketteja ja keskusvarasto, josta haetaan materiaaleja koulujen, päiväkotien ja vanhusten palvelutalojen käsitöihin ja askarteluun.

Asiakkaita ovat Palmian lisäksi muun muassa sairaalat, päiväkodit, sosiaaliasemat, vanhusten palvelukeskukset ja kotipalvelu. Esimerkiksi verho-osaston ompelemat verhot komistavat kaupungintalon Empiresalia ja museoiden näyttelyjä.

”Tuotanto on meille väline, jonka avulla tarjotaan kuntouttavia työllistämispalveluja ja joskus autetaan joku työelämään.”

– Toimintamme perustuu kuntouttavaan työllistämiseen. Edistämme ja ylläpidämme vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakykyä. Asiakkaina ovat osatyökykyiset ja pitkään työttömänä olleet helsinkiläiset, erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset sekä maahanmuuttajat, kertoo johtaja Arja Taimiaho.

Kolmasosa työntekijöistä on vakituisia, loput erilaisten työllistämispalvelujen piirissä. Heitä ohjaa eri osastojen työnjohtajien lisäksi kuntoutusohjaaja.

Taimiaho vahvistaa, että tuotanto on väline, jonka avulla tarjotaan kuntouttavia työllistämispalveluja ja parhaimmassa tapauksissa autetaan joitakin työelämään. >>

Työvaate suojaa

ja työllistää Kaupungin työntekijät ja asiakaspalvelijat voi tunnistaa työvaatteista.

Mutta mistä työvaatteet tulevat? Millainen on työvaatteen matka kankaasta keittiöihin ja kaduille?

16

Helsingin henki | syyskuu 2010

■ Palmian uutta mallistoa esittelevät Päivi Romu, Tarja Sinisalo, Svetlana Labutina, Sari Nurmi ja Liiva Aus. ■ Työnjohtaja Merja Viljanen ja johtaja Arja Taimiaho ovat ylpeitä tekstiilityökeskuksen pitkistä perinteistä ja historiasta.

Mikä on tekstiilityökeskus? > Tekstiilityökeskus on osa sosiaaliviraston työhönkuntoutusta. Sen juuret kulkeutuvat vuoteen 1928. > Vakituisia työntekijöitä on 38 ja työllistämispalvelujen piirissä 54 henkilöä. > Toiminta-ajatus on edistää ja ylläpitää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työ- ja toimintakykyä järjestämällä kuntouttavia työllistämispalveluja osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille. > Keskus valmistaa kaupungin virastoille ja liikelaitoksille tekstiilituotteita ja välittää tekstiilimateriaaleja.

> www.hel.fi > Sosiaalivirasto > Työllistämispalvelut > Työhönkuntoutus > Tekstiilityökeskus

■ Mekkosopukassa myydään vanhuksille ja erityisryhmille suunniteltuja vaatteita.

■ Kaikki kangaspuut ovat vuodelta 1928, mutta toimivat yhä moitteettomasti. Mari kutoo mattoja kierrätyskankaista.

Helsingin henki | syyskuu 2010

17

■ Liinavaateompelimossa valmistuu lakanoita ja pyyhkeitä vaikkapa toimeentulotuen asiakkaille, päiväkoteihin ja muihin kaupungin toimipaikkoihin.

Työnjohtaja Merja Viljanen on ollut talossa 20 vuotta. Hän kertoo, että toiminta on siirtynyt tuotantolähtöisestä ajattelusta enemmän kuntouttavaan suuntaan. Se asettaa uusia vaatimuksia myös työnjohdolle.

– Silmiinpistävin muutos on asiakaskunnan nuorentuminen nuorten pitkäaikaistyöttömyyden jatkuessa. On tärkeää, että nuoret saavat työkokemusta ja kosketuksen työelämään, Viljanen toteaa.

Muutoksien kautta uuteen aikaan

Tekstiilityökeskus elää muidenkin muutosten edessä, kun sairaaloille ja terveyskeskuksille työ- ja potilasvaatteet toimittava Helsingin tekstiilipalvelu Helteks yhdistyi viime vuonna Uudenmaan sairaalapesulaan ja vaihtoi toimittajaa. Noin puolet tuotannosta hävisi, mikä harmittaa Taimiahoa, mutta hän on tyytyväinen alkaneeseen yhteistyöhön Palmian kanssa.

Taimiaho esittelee alakerran Mekkosopukkaa, missä myydään vanhuksille ja erityisryhmille suunniteltuja vaatteita. Sieltä voi kuka tahansa hankkia helpotusta arkeen. Toinen myymälä on Henkari, joka on Kontulan vanhusten palvelukeskuksessa. Ehkä niissä väestön ikääntyessä toiminta tulee vilkastumaan.

– Nyt meidän on mietittävä koko toimintaamme ja tuotantoamme uusista lähtökohdista. Meidän pitäisi pystyä satsaamaan enemmän työllistämispalveluiden tarjontaan. Se on kaiken ydin, Taimiaho vahvistaa.

18

Helsingin henki | syyskuu 2010

■ Lasse Veikkolainen varmistaa, että Staran uudesta mallistosta löytyy kokoja. Suoja- ja turvavaatteilla on suurin menekki.

Staran logistiikkaosasto STARAN LOGISTIIKKAOSASTON materiaali-

palvelun, vuokraamon ja korjaamon toiminta on monipuolista. Se tarjoaa muun muassa koneiden ja autojen korjauspalvelua sekä polttoainejakelua.

Henkilöstöä materiaalipalvelussa on 30, myymälässä 6 ja vuokraamossa 12.

Vuokrauspuolen pääasiallinen liiketoimi on konevuokraus. Sieltä saa esimerkiksi autoja, rakennustelineitä, maantiivistäjiä ja sirkkeleitä, mutta varastossa on myös liikennemerkkejä ja opasteita. Vuokrauspalvelu tarjoaa Staralle vaatteita. Sieltä hankitaan eniten suoja- ja turvavaatteita. Vuokrauksen liikevaihto on noin 3,5 miljoonaa euroa.

Stara on myös myynnin suurin asiakas.

Myyntipuolella määrällisesti merkittävin menekki on hanskoilla, rahallisesti suurin ryhmä ovat vaatteet ja jalkineet. Myynnin liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. > www.hel.fi/stara

teksti KATJA PESONEN kuvat ARTO WIIKARI

Tuhansien

tuotteiden varasto Staran materiaalipalvelu pukee kaupungin työntekijöitä kengistä myssyyn.

Sen läpi kulkee vuosittain tuhansia vaatekappaleita, joita voi ostaa tai vuokrata keskuksen omasta varastosta.

>L

ogistiikkaosaston materiaalipalvelussa pidetään huolta siitä, että Staran työntekijät on vaatetettu päästä varpaisiin. Valikoimasta löytyy haalareita, t-paitoja, sadeasuja, paitapuseroita, erilaisia lakkeja, fleece-välivaatteita, collegeja, hanskoja, kypäriä, lämpimiä aluskerrastoja, päällystakkeja ja housuja sekä massoittain erilaisia kenkiä kumisaappaista kovikekärkisiin turvanilkkureihin.

Suurin osa vaatteista menee Staran työntekijöiden pukemiseen, jonkin verran Helsingin Energialle.

Myynnistä vastaava varastopäällikkö Lasse Veikkolainen laskeskelee, että jos Staralla yksistään on noin tuhat työntekijää ja jokainen heistä käyttää vuoden aikana kahdesta kolmeen asua, tietää se vuodessa tuhansien vaatekappaleiden hankintaa.

– Jotkut vaatteet myös kuluvat käytössä toisia nopeammin. Esimerkiksi jalkineet voivat vaurioitua viikossa kovalla työmaalla, Veikkolainen toteaa. Ylivoimaisesti eniten menee kuitenkin hanskoja.

Olosuhteet huomioitava suunnittelussa

Ensin suunnittelija suunnittelee työvaatteet, minkä jälkeen tekijät kilpailutetaan. Kun vaatteet ovat valmiita, ne tulevat materiaalipalvelun varastomyymälään, ja osa niistä tuodaan vuokraamon puolelle.

Myymälä on kuin mikä tahansa liike henkareineen ja hyllyineen. Tavallinen kansalainen voi kuitenkin jättää ostoshaaveet sikseen, sillä asiakkaalla on oltava hankintaan kaupungin työnantajan lupa. Vuokravaatteiden kanssa toimitaan samoin.

Materiaalipalvelu vuokraa vaatteita haastaviin olosuhteisiin. Suurin menekki on suoja- ja turvavaatteilla.

– Osa suojavaatteista on palosuojattuja. Huomiovaatteita taas tarvitaan silloin, kun joudutaan työskentelemään liikenteen seassa. Niiden kysyntä on viime vuosina selkeästi kasvanut, kun niiden käyttö laajeni rakennustyömaille, kertoo vuokrauspuolen kalustopäällikkö Juhani Pennala.

Vaatteiden vuokrauspalveluun sisältyy myös pesu.

Esimerkiksi betonin tai maalin irtisaaminen työvaatteesta tarvitsee ammattilaisen rautaista kättä.

Vaatteiden turvamääräykset ovat tiukat ja koskevat jopa heijastimien mallia, kokoa ja sijoittelua vaatteeseen. Onneksi säännöt uusiutuvat harvakseltaan. Sen sijaan logistiikkaosastolla on käynnissä suunnitteluprojekti: vuoden alussa uudella nimellään aloittanut Stara tarvitsee omat vaatteensa, joiden tekijäfirmoja kilpailutettiin keväällä. Uudet vaatteet tulevat hyllyille arviolta loka–marraskuun tienoilla.

– Staran vihreä väri on aika voimakas, joten katsotaan miten porukka siihen suhtautuu, tuumaa Veikkolainen. •

Helsingin henki | syyskuu 2010

19

kaffella

n Pentti Anttonen on jäänyt eläkkeelle ja siirtänyt osaamistaan, osan töistään ja tietoaan muun muassa Tina Sweinsille.

Vanhan konkarin hiljainen tieto saattaa joskus olla kullanarvoista.

20

Helsingin henki | syyskuu 2010

teksti MARIA halava kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Hiljainen tieto on taitoa, josta ei välttämättä löydy kirjoitettua ohjeistusta.

Hiljaista tietoa on monesti vaikea pukea sanoiksi, mutta sen välittäminen työelämässä on tärkeää – varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Hiljainen tieto käyttöön

>C

afe Pirittan kahvipöydän ääressä jutustelevat henkilöstökeskuksen työmarkkinalakimies Pentti Anttonen, joka on jäänyt lehden ilmestyessä jo eläkkeelle, sekä työmarkkina-asiantuntija Tina Sweins, joka tuli taloon loppukeväällä. Osa Anttosen tehtävistä siirtyi Sweinsille. Keskustelu koskee hiljaisen tiedon välittämistä.

– Me toimimme alalla, mihin liittyy paljon virka- ja työehtosopimusten tulkintaa. On olemassa paljon tietoa, joka perustuu noudatettuihin käytäntöihin, eikä näitä käytäntöjä ole yleensä kirjattu mihinkään. Kun uusi henkilö ryhtyy töihin, sopimuksista ei välttämättä löydy vastauksia tehtyihin kysymyksiin. Siksi hiljaisen tiedon välittäminen on tärkeää, Anttonen avaa.

– Itselleni uutena työntekijänä on tärkeää saada vanhalta konkarilta tietää, miten prosessit toimivat ja mihin linjaukset ja ohjeistukset perustuvat. On tärkeää tietää, miten toimitaan esimerkiksi henkilöstöetujen kanssa, Sweins jatkaa.

– Ja erityisen tärkeää on tietää oma osuus siinä prosessissa. Esimerkiksi kuka tekee aloitteita, tulevatko toimeksiannot muualta, meneekö asia kaupunginhallitukseen ja kuka tekee päätökset, Anttonen lisää.

Hiljaisen tiedon välittäminen on siis tuiki tärkeää, jotta ammattitaidon ketju ei pääse hidastumaan saati katkeamaan.

Miten tämän tiedon siirtäminen käytännössä tapahtuu?

Anttonen ja Sweins ovat sopineet tapaamisia, joissa Anttonen on faktatiedon lisäksi kertonut menettelytavoista, joista ei löydy kirjoitettua infoa.

– Tänä aikana mitä olen ollut talossa, meillä on ollut vireillä selkeä hiljaisen tiedon siirtoprosessi. Olemme istuneet säännöllisesti alas aina pari tuntia kerrallaan ja käyneet läpi jotain tiettyä aihetta. Olen kokenut tämän hyväksi tavaksi.

Uusissa tilanteissa olen spontaanisti käynyt kysymässä neuvoa, Sweins kertoo.

– Olen myös luennoinut paljon, mistä saa hyödyllistä harjoitusta. Kun itse joutuu miettimään, oppii eniten, Anttonen toteaa.

Mitä haasteita hiljaisen tiedon siirtäminen sitten sisältää?

Perusongelmina ovat kiire ja valtava asiamäärä. Tiedosta pystyy omaksumaan vain pienen osan kerralla. Anttosen mukaan uuden työntekijän on vaikea heti muodostaa käsitystä siitä, mikä on oleellista.

– Omalla kohdallani hyvää on ollut se, että minulla on ollut palavereissa mukana pari vuotta talossa ollut kollega.

Hän on pystynyt asettamaan kysymyksiä paremmin, Sweins kiittelee.

– Aiemmin taloon tullut on omaksunut jo paljon ja osaa

kysyä myös olennaisia asioita. Aivan uusille henkilöille organisaatio on vielä haasteellinen. Olisi hyvä, jos työntekijällä olisi myöhemmin aikaa käydä läpi saamaansa aineistoa ja palauttaa se mieleen, Anttonen kehottaa.

Anttonen myöntää, että paljon tietoa menee väistämättä hukkaan, sillä aina eläkkeelle jääneet kokeneet konkarit eivät ole siirtäneet kuin osan tiedoistaan palvelukseen jääneille.

On paljon asioita, jotka perustuvat noudatettuun käytäntöön ja tulkintoihin, eikä niistä jää mustaa valkoisella.

– Jos uusi työntekijä antaa noudatetusta käytännöstä poikkeavia tulkintoja kentälle, siitä voi tulla hämmennystä.

Asiat pitäisi epävarmoissa tapauksissa tarkistaa kollegoilta – aina ei riitä, että katsoo sopimuksesta. Alussa uusien työntekijöiden pitää olla varovaisia, Anttonen painottaa.

– No sitten kun tulee jotain ylitsepääsemätöntä vastaan, soitan sinulle, Sweins naurahtaa.

– Veikkaan tosin, että se olisi viimeinen keino. Kun olet eläkkeellä, niin silloin olet. Mutta voisin kuvitella, että sellainen tilanne voisi joskus tulla vastaan, Sweins sanoo.

Entäpä ne kuuluisat verkostot? Voiko omia henkilökohtaisia kontaktejaan siirtää seuraajalle?

Mitä on hiljainen tieto? > Hiljainen tieto on kokemuksen ja kehon tietoa. Käsitteen loi alun perin filosofi Michael Polanyi. Käsitteen toi suomalaiseen keskusteluun Hannele Koivunen teoksessaan Hiljainen tieto (1997), jossa hän käänsi englannin tacit knowledge -käsitteen hiljaiseksi tiedoksi. > Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan hyvin henkilökohtaista tietoa, jota on vaikea jakaa. Se voi sisältää esimerkiksi jonkin taidon opettamista, jota ei voi helposti selostaa tekstinä ja kädestä pitäen opettaminenkin on vaikeaa. > Hiljaisen tiedon vastakohta on eksplisiittinen eli käsitteellinen tieto, jota voidaan prosessoida ja tallentaa suhteellisen helposti sekä viestiä ja jakaa.

– Verkostot ovat oma haasteensa, eikä niitä oikein voi siirtää.

Minulle on kasvanut laaja kontaktiverkosto, johon kuuluu esimerkiksi suurten kaupunkien henkilöstöpäälliköitä, ministeriöiden henkilöitä ja työmarkkinalaitoksen asiantuntijoita, Anttonen aprikoi.

– Kentällä on asiantuntijoita, jotka kysyvät vanhoilta tekijöitä ja toisiltaan ohjeita: uusille ei ehkä kovin helposti soitella, vaan ajatellaan, että itsellä on tietoa saman verran tai enemmänkin, hän jatkaa.

Sweins painottaa, että aina voi ottaa asioista selvää, siksi kannattaa soittaa henkilöstökeskuksen asiantuntijoille. Jos he eivät tiedä vastausta suoralta kädeltä, he varmistavat asian esimerkiksi työmarkkinalaitokselta.

– En tiedä, mihin puhelut suuntautuvat jatkossa, mutta minulla on kyllä talon ulkopuolella hyvin kattava oman kenttäni verkosto, josta saan tarvittaessa neuvoja, Sweins muistuttaa.

Verkostot talon sisällä sekä sen ulkopuolella ovat erittäin tärkeitä, mutta uusilta työntekijöiltä kuluu aikaa saada kunnon kontakteja. Anttonen kertoo, että parhaiten hän on tutustunut ihmisiin vuosien varrella kasvokkain erilaisissa vapaamuotoisissa tilaisuuksissa, kuten vaikkapa koulutuksissa.

– Haasteista huolimatta meillä kaupungilla on nyt hieno mahdollisuus siirtää hiljaista tietoa. Nykyisin voidaan tietyin edellytyksin palkata uusi työntekijä ennen kuin edeltäjä jää eläkkeelle, ja he voivat työskennellä muutaman kuukauden yhdessä. Hiljaisen tiedon siirron kannalta tämä on äärimmäisen hyvä asia, Anttonen summaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2010

21

palvelu teksti STIINA HONKAMAA kuvat SAKU SOUKKA

Kulttuurien kohtauspisteessä Suomen romanipoliittinen ohjelma sekä kaupungin monimuotoisuuden johtamishaasteet -hanke tähtäävät muun muassa kansallisten romaniemme parempaan integroitumiseen työelämässä.

Tarkoituksena on tukea heidän luontaisia vahvuuksiaan.

>R

omanipariskunta Unelma ja Henry Bollström ovat hieno esimerkki kulttuurisiltana toimimisesta. He työskentelevät kaupungin romaniperhetyössä, joka on lastensuojelun avohuollon tukipalvelu perheille.

– Toimimme kulttuuritulkkeina romanien ja valtaväestön välillä. Pyrimme hälventämään ennakkoasenteita. Romanien kenttä kokee meidät viranomaisiksi, mutta myös romaneiksi, Henry Bollström kuvailee.

Bollströmit ovat työskennelleet kaupungilla jo vuodesta 1995. Ensin he toimivat ostopalveluna sosiaalipalvelutoimistolle, jonka jälkeen he siirtyivät sosiaaliviraston varhaistuen hankkeeseen vuosiksi 2001–2004. Tämän jälkeen pariskunta on työskennellyt kaupungilla vakinaisesti. Heille myönnettiin vuonna 2005 tunnustuspalkinto romaniperhetyöstä.

Suurin osa Bollströmien asiakkaista tulee lastensuojelun kautta. Valtaosa on romaneja, mutta mukana on myös valtaväestöön kuuluvia. Perhetyössä Bollströmit arvioivat kotikäynneillä yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa asiakkaan tilannetta ja antavat palveluohjausta perheille tarpeen mukaan. Lasten sijoitustapauksissa he pyrkivät tukemaan viranomaisia ja perhettä, esimerkiksi löytämään sukulaisten keskuudesta sijoitusperheen.

– Tavoitteena on myös saada romaniväestö mukaan yhteiskuntaan eri palveluiden kautta. Pyrkimyksenämme on tuoda palvelut romanien-

kin ulottuville ja madaltaa kynnystä niiden käyttöön, Unelma Bollström sanoo.

Ennakkoasenteet valtaväestön piirissä ovat yhä vahvoja.

– Ei vain yksinkertaisesti haluta tai ei ehkä uskalleta ottaa romaneita töihin. Jos työhaastatteluun tulee romanivaatteissa, ei yleensä ole mitään mahdollisuuksia, Unelma Bollström sanoo.

– Monesti jo sukunimen perusteella karsitaan niin, ettei edes kutsua haastatteluun tule. Usein kuitenkin käy siten, että jos työnantaja ottaa romanin kerran töihin, hän haluaa tehdä sen uudelleenkin, Henry Bollström muistuttaa.

Kouluvaikeuksiin puututtava varhain

Kaupungilla on meneillään monimuotoisuuden johtamishaasteet -hankekokonaisuus. Tänä vuonna on käynnissä 12 hanketta, joista neljä on romaniaiheista.

Sosiaaliviraston hankkeessa kartoitetaan romanipalvelut ja -hankkeet keskeisissä virastoissa ja kootaan romaniverkostot. Lisäksi arvioidaan, mitkä romanityön voimavarat ovat, miten työ pitäisi jatkossa koordinoida ja miten resursseja yhdistämällä päästäisiin parempaan lopputulokseen asiakastyössä.

Opetusvirastoon on palkattu romanityöntekijä suunnittelemaan sopivia toimintatapoja, joilla romaniperheet saadaan yhteydenpitoon koulun kanssa.

– Tähtäimessä on nuorten romanien koulupudokkuuden ehkäisy. Kun peruskoulu keskeytyy, jatkoopintoihin ja työelämään pääsy vaikeutuu, muistut■ Nyt on aika hälventää ennakkoluuloja.

Unelma ja Henry Bollström muistuttavat, että jos työnantaja palkkaa romanin kerran töihin, hän todennäköisesti tekee niin uudelleenkin.

22

Helsingin henki | syyskuu 2010

Romanipoliittinen ohjelma valmis SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ alkoi

vuonna 2008 valmistella Suomen ensimmäistä kansallista romanipoliittista ohjelmaa, jota on työstänyt viranomaisista, tutkimuslaitoksista ja romanien edustajista koostunut laaja työryhmä.

Tällä hetkellä ohjelma on valtioneuvoston käsittelyssä ja periaatepäätös puuttuu. Nyt ennakoidaan sisältöjä, vaikka päätöstä ei vielä ole.

Romanipoliittisen ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää romaniemme osallisuutta ja yhdenvertaisuutta elämän eri osa-alueilla.

Ohjelmassa on kehitetty toimenpide-ehdotuksia, joilla edesautetaan romanien oma-aloitteista osallistumista yhteiskuntaan. Selkeästi on noussut esiin romanien heikko integroitumisaste työmarkkinoilla ja erityistuen tarve työllistymisprosessin eri vaiheissa.

Pyrkimyksenä on myös romaniväestön koulutuksen vahvistaminen, sillä koulutus avaa osaltaan ovet työmarkkinoille. Romanien koulutusaste on vieläkin melko alhainen: monella työttömällä romanilla on koulutuksena pelkästään peruskoulu.

Ammatillista koulutusta on harvalla, ja opintojen keskeyttäminen on tavallista.

■ Romanit eivät välttämättä hae tietoa perinteisistä rekrytointikanavista. Suusanallinen viesti ja ihmisten kohtaaminen ovat tärkeitä väyliä.

taa henkilöstökeskuksen maahanmuuttoasioiden koordinaattori Anu Riila.

Henry Bollströmin mielestä peruskoulun kouluvaikeudet vaativat varhaista puuttumista ja yhteistyötä päiväkodin ja esikoulun sekä vanhempien kanssa.

– Tätä työmuotoa tulisi kehittää lastentarhaopettajien koulutusohjelmaan siten, että koulutuksessa olisi romanikulttuuriosio. Romaneja pitäisi palkata varhaisen tuen työhön ja päiväkoteihin sekä toteuttaa projekteja, joissa he tekevät parityönä muiden työntekijöiden kanssa kohdennettua aluetyötä.

”Romaneja pitäisi palkata erityisesti varhaisen tuen työhön ja päiväkoteihin.”

Romaninuorten kohdalla koulun opinto-ohjaajan tulisi tukea opinnonohjausta niin, että mukana ovat oppilaan vanhemmat, joku muu suvun jäsen tai romanityöntekijä. Koulupudokkaille pitäisi olla tarjolla aikuiskoulutusta, oppisopimuspaikkoja ja räätälöityä peruskoulun loppuunsaattamista.

Henkilöstöä perehdytetään romanikulttuuriin

Terveyskeskuksen terveysasemaosaston koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on meneillään hanke, jonka tavoitteena on parantaa henkilöstön osaamista muun muassa perehtymällä romanien terveyskäsityksiin.

– Terveydenhuollon tulisi palkata juuri valmistuneita romanilähihoitajia harjoittelupaikkoihin, Henry Bollström kommentoi.

Nuorisoasiainkeskuksessa on myös oma romaneille suunnattu hankkeensa.

Hanke on kaksiosainen, ja se käsittää leiritoiminnan peruskouluikäisille roma-

ninuorille sekä heidän vanhemmilleen.

Nuorten osuudessa tuetaan nuorten kasvua ja vapaa-ajan toimintaa, vuorovaikutustaitoja ja itsetunnon kehittymistä. Perhepuolella pohditaan nuoruutta ja nuorten kehityskaarta laajemmin.

Henry Bollströmin mielestä nuorisoasiainkeskuksenkin nuoriso- ja vapaaajanohjaajille voisi olla koulutusta romanikulttuurista.

Viesti kohdennetusti perille

Parhaillakaan ohjelmilla ja hankkeilla ei tietenkään ole tarkoitusta, jos viesti ei tavoita kohderyhmää. Tätä asiaa onkin pohdittu. Riilan mukaan erityishaasteena on, miten kaupunki viestisi työllistämispalveluista romaneille.

– Rekrytointipalstat eivät useinkaan tavoita kohderyhmää. Pyrimme kartoittamaan romanilehdet ja muut viestintäkanavat, Riila kertoo.

– Romanit eivät välttämättä hae tietoa työpaikoista yleisimmistä kanavista kuten internetistä. Tieto työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista pitäisi tulla romanijärjestöjen, -lehtien tai perhekerhojen kautta. Suusanallinen viesti toimii romaniyhteisössä, Unelma Bollströmkin painottaa.

Bollströmin pariskunta rohkaisee romaneita hakeutumaan kaupungin kautta koulutuksiin ja töihin.

– Tarvitsemme erilaisia esimerkkejä ja esikuvia romaniosaamisesta ja taidoista. Romanit sopivat esimerkiksi asiakastyöhön, koska ihmistuntemus ja sosiaaliset taidot ovat hyvät, Unelma Bollström miettii.

– Meidän tehtävämme on kannustaa löytämään se oma juttu, koulutus ja mielekäs työ. Tähän tarvitaan kaupunkia ja yhteiskuntaa tulemaan vastaan, kehottaa Henry Bollström. • Henkilöstökeskus järjesti 26.8. romaniaiheisen seminaarin kaupungin henkilöstölle.

Helsingin henki | syyskuu 2010

23

työhyvinvointi teksti STIINA HONKAMAA kuvat JUHA SORRI ja PETTERI KIVIMÄKI, KKI-OHJELMA

STADIN

KUNDI kondikseen Kaupungilla on noin 10 000 miespuolista työntekijää, joista harva liikkuu henkilöstöliikunnan ohjatussa toiminnassa.

Nyt miehet halutaan mukaan liikkumaan Stadin kundi kondikseen -hankkeella.

Se tähtää pieniin mutta tärkeisiin muutoksiin elämäntavoissa.

>H

enkilöstöliikunnan asiakkaista noin 90 prosenttia on naisia. Siksi tämä hanke on haluttu suunnata nimenomaan miehille.

Hankkeen neljä osaa ovat kuntotestit, liikuntaneuvonta, liikunnalliset tukitoimet kuten erilaiset liikuntaryhmät ja työyhteisön oman liikuntatoimen kehittäminen. Tavoitteena on, että miehet valveutuisivat etsimään ja ottamaan tietoa liikkumisesta vastaan sekä aloittamaan liikuntaharrastuksen. Tähtäimessä on myös pidempiaikainen elämänmuutos.

– Kunnianhimoinen tavoite on, että jokainen miespuolinen työntekijä kaupungilla edes kerran tämän hankkeen aikana pysähtyisi miettimään, voisinko tehdä liikkumisen suhteen jotakin toisin, liikuntajohtaja Anssi Rauramo liikuntavirastosta kertoo.

> Hankkeessa ovat mukana liikuntavirasto, henkilöstökeskus ja työterveyshuolto. > 2,5-vuotinen hanke toteutetaan opetusministeriön hallinnoiman Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa. > Kokonaisvaltaisena tavoitteena on terve, hyvinvoiva, toiminta- ja työkykyinen työntekijä. > Hankkeeseen kuuluvat kuntotestit, liikuntaneuvonta, liikunnalliset tukitoimet kuten erilaiset liikuntaryhmät ja työyhteisön oman liikuntatoimen kehittäminen.

> Lisätietoa Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

24

Helsingin henki | syyskuu 2010

gallup

■ Miehille tarjotaan kuntotestejä, palloilukursseja, kuntosaliopastusta ja erilaisia liikuntaryhmiä. Heitä tsempataan yhteisöllisyyden kautta.

Ei tilaa tekosyille

Mukaan lähteminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Alku polkaistaan käyntiin kuntotestauksilla, jotka viedään suoraan työpaikoille ja joihin kuluu vain noin vartti aikaa.

Testeissä mitataan esimerkiksi käden puristusvoima, leposyke ja kehonkoostumus. Puolen vuoden jälkeen on mahdollisuus uusintatestaukseen.

– Miehet ovat kiinnostuneita tuloksista ja edistymisen seurannasta. Se ei ole välttämättä mitään kilpailua, vaan ihan kilpailua itsensä kanssa ja faktaa paperilla, Rauramo sanoo.

Pelkkä alkutestien tekeminen ei tietenkään auta, jos kipinä liikkumiseen ei sen myötä syty. Jatkossa tarjotaankin tukitoimia. Näihin kuuluvat erilaiset liikuntaryhmät, kuten palloilukurssit, kuntosaliopastukset, pipolätkä ja äijäjumppa. Luvassa on myös massaluentoja ja mahdollisesti yksilöneuvontaa.

– Pyrimme lisäksi tsemppaamaan yhteisöllisyyden kautta. Hanke pyritään ujuttamaan työyhteisön sisälle, jolloin työkaverit voivat haastaa toisiaan tai toisia työyhteisöjä liikkumaan yhdessä. Lisäksi tulossa on palkintoja hyvistä tuloksista sekä arvontapalkintoja, jolloin muillakin kuin himoliikkujilla on mahdollisuus voittaa, hankekoordinaattori Kaisa Laine liikuntavirastosta kertoo.

Pienet askeleet merkitsevät

– Haasteena on saada mukaan ne miehet, jotka ajattelevat, että pienellä hyötyliikunnalla ei olisi mitään merkitystä. Viralliset suositukset kun ovat viisi kertaa viikossa aerobista liikuntaa ja pari kuntosalikertaa siihen päälle, niin eihän sitä sitten mitään muuta vapaa-ajalla ehdi tehdäkään, Laine sanoo.

Liikkua ei tosiaan tarvitse tuntikaupalla viikossa. Jos liikkuu esimerkiksi kymmenen minuuttia päivässä, se tekee jo yli tunnin viikossa.

– Kaikki on aina plussaa ja kotiin päin. Ne, jotka liikkuvat, liikkuvat joka tapauksessa aika paljon. Niitä, jotka eivät liiku, pitää kannustaa. Pienillä asioilla voi saada paljon hyödyllistä aikaan tai ainakin pysäyttää huono kehitys, Laine toteaa.

Tunnetko etusi?

Käytätkö niitä?

KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, MITÄ HENKILÖSTÖKORTILLA SAATAVIA ETUJA HE KÄYTTÄVÄT. teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI

■ HARRI BACKMAN tutkija, rakennusvalvontavirasto Ruokaetua käytän eniten, juuri olen tässä menossa siitä nauttimaan. Hyödynnän henkilöstöalennusta lähinnä uimahallissa käydessäni. Teatterissa tietysti tulee myös näytettyä korttia.

Olen ostanut joitakin tuotteita henkilöstöedun sopimusliikkeistä, mutta tästä taitaa olla jo toistakymmentä vuotta aikaa.

■ MARJA PAUKKONEN – Liikunnasta tulee sitä paitsi hyvä olo. Aamulla, kun on vaikka käynyt uimassa, on kiva lähteä töihin energisenä. Itse liikun koiran kanssa paljon. Silloin ei soi puhelin vaan voi rauhassa olla ja funtsailla asioita. Tässä hektisessä maailmassa yksin liikkumisessakin on oma juttunsa, Rauramo muistuttaa. •

työsuojelupäällikkö, terveyskeskus Käytän päivittäin ateriaetua. Liikuntaedut ovat myös hyvät, ja käynkin paljon uimahallissa sekä kaupungin kuntosaleilla. Teatterietuja hyödynnän myös, ja joissakin näyttelyissä olen myös korttia vilauttamalla saanut alennuksen.

En ole sopimuskaupoissa asioinut, vaikka jonnekinhan tämä kortti käy. Pitäisikin selvittää mihin kaikkialle.

■ PETRI RYTIOJA tarkastusinsinööri, rakennusvalvontavirasto Ruokaetua käytän lähes päivittäin. Joskus olen asioinut jossain sopimusliikkeissä, yksi oli ainakin jokin kultasepänliike Malmilla.

Satunnaisesti kulttuurietujakin tulee käytettyä, mutta vasta lipputiskillä se yleensä tulee mieleen. En jätä menemättä tai suunnittele menoa johonkin tapahtumaan tai teatteriin edun perusteella.

■ HENNA LAHTINEN sosiaalityöntekijä, sosiaalivirasto Olen vielä virallisesti opiskelija eli käytän opiskelijaetuja. Syyskuun alusta eteenpäin pääsen käyttämään kaupungin työntekijänä matkalippuetua. Kun uimahallit taas kesätaukojen jäljiltä avautuvat, aion käyttää myös niiden palveluja.

Lisäksi käytän ruokaetua ja jatkossa varmasti myös henkilöstökortilla saatavia alennuksia kulttuuritapahtumista. > Katso edut Helmestä: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet Lisää eduista sivuilla 28–29.

Helsingin henki | syyskuu 2010

25

HALOO mistä on kyse?

Työterveyspsykologi Juha Hokkanen pohtii, mitä liika ruuvin kiristäminen tekee luovuudelle.

Vaaniva pöllö vai pala juustoa?

Keveneekö kilpailutus hankintalain muututtua?

Vastaajana hankintalakimies Caspar Friberg.

?

Kerrotko lyhyesti ja kansantajuisesti, mistä hankintalaissa on kysymys!

Hankintojen kilpailuttamisella pyritään julkisten varojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Hankintalain tarkoitus on edistää markkinoiden toimivuutta ja kehittymistä, lisätä julkisen sektorin läpinäkyvyyttä sekä turvata tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintalakia sovelletaan niin sanotun kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin: tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa 100 000 ja rakennusurakoissa 150 000 euroa.

?

Hankintalaki uudistui osittain 1.6. Mikä muuttui?

Keskeisimmät lakimuutokset koskivat muutoksenhakujärjestelmää, seuraamuksia ja kynnysarvoja. Uudistettu hankintalaki määrää esimerkiksi entistä ankarammat seuraamukset EU-kynnysarvot ylittävistä suorahankinnoista, jotka on tehty ilman laillista perustetta. Lainmuutoksen yhteydessä kaupunki kumosi oman hankintasääntönsä ja siirsi hankintaa koskevat tarpeelliset määräykset kaupungin taloussääntöön.

Kaupungin taloussäännöstä löytyvät kaupungin sisäisiä hankintoja koskevat erityiset säännökset. Näitä säännöksiä sovelletaan kaikkiin han-

26

Helsingin henki | syyskuu 2010

kintoihin, myös niihin, joita hankintalaki ei koske. Taloussäännön mukaan kaikki kaupungin hankinnat pitää toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.

?

Vähenevätkö kilpailutukset muutoksen myötä?

Jos kyllä, mitä hyviä tai huonoja puolia kilpailutusten vähenemisellä voisi olla?

Tarkoitus ei ole, että kilpailutukset sinänsä vähenisivät, vaan kyse on mahdollisuudesta järjestää vapaamuotoisempi, kevennetty kilpailutus kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Hinnat tulee yhä selvittää usealta tarjoajalta, jotta taloudelliset näkökohdat tulevat huomioitua.

?

Mihin yksikköihin tai ammattiryhmiin kaupungilla muutos erityisesti vaikuttaa ja miten?

Hankintalain muutokset vaikuttavat kaikkiin hankintoja tekeviin yksiköihin. Varsinkin EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on syytä olla tarkka, jotta voidaan välttää turhia valituksia ja maksuseuraamuksia. Kynnysarvojen nouseminen tarkoittaa, että enemmän pienhankintoja voidaan tehdä kevennetyn kilpailutuksen kautta.

Jokaisen hankintoja tekevän yksikön ja työntekijän kannattaa tutustua kaupungin intranetissä Helmessä olevaan hankintakäsikirjaan, jossa annetaan käytännönläheisiä neuvoja ja ohjeita hankintojen toteuttamiseen. > Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat

SYKSY JA ARKINEN AHERRUS ovat taas alkaneet. Monilla työpai-

koilla joudutaan luovimaan niukkojen resurssien ja monenlaisten vaatimusten ristipaineessa. Vaatimuksia asettavat niin päättäjät, johto kuin kuntapalveluiden käyttäjätkin. Myös työyhteisö tai työntekijä itse saattaa asettaa riman turhan korkealle. Mikäli vaatimusten ruuvia kiristetään liikaa, raja tulee lopulta vastaan ja haittavaikutukset ylittävät hyödyt. Erityisen haitalliseksi tilanne muodostuu, jos työntekoa ohjaa negatiivinen kontrollin ja uhan tunne.

PSYKOLOGIEN FRIEDMANIN ja Fösterin tekemä tutkimus, joka on

kuvattu Mielekkäästi irti masennuksesta -kirjassa, valaisee mielenkiintoisella tavalla asiaa. Tutkijat käyttivät kokeessaan labyrinttiä, jonka keskelle oli piirretty hiiri. Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden tehtävänä oli auttaa hiirtä löytämään tiensä ulos labyrintista. Tehtävästä oli kaksi versiota. Ensimmäisessä versiossa hiirtä odotti sokkelon ulkopuolella juustonpala. Kokeeseen osallistujat johdattivat näin ollen hiirtä kohti myönteistä palkintoa. Toisessa versiossa sokkelo oli sama, mutta palkitsevan juustoherkun sijasta sokkelon yläpuolella vaani pöllö, joka oli valmis syöksymään hiiren kimppuun. Jälkimmäisessä versiossa kokeeseen osallistujat auttoivat hiirtä välttämään uhkaavaa vaaraa.

SOKKELOTEHTÄVÄ OLI MAHDOLLISTA ratkaista nopeasti, alle kah-

dessa minuutissa. Kaikki kokeeseen osallistujat suoriutuivat tehtävästä – hiiri onnistuttiin johdattamaan sokkelon läpi juustonpalan ääreen tai suojaan pöllöltä. Koe ei kuitenkaan päättynyt tähän.

Sokkelotehtävän jälkeen kokeeseen osallistujat joutuivat luovuustestiin. Luovuustesteissä saatiin hätkähdyttävä tulos. Ne opiskelijat, jotka olivat auttaneet hiirtä pakenemaan pöllöä, saivat luovuustestissä yli 50 prosenttia huonommat pisteet kuin ne opiskelijat, jotka olivat auttaneet hiirtä löytämään juuston. Pöllön tarkkailun herättämä mielentila oli jättänyt opiskelijat varovaisiksi, vältteleviksi ja valppaiksi virheiden varalta. Tämä puolestaan vähensi opiskelijoiden joustavuutta ja erilaisten vaihtoehtojen hahmottamista luovuustestissä.

TULOS- JA SUORITUSTAVOITTEET ovat osa työelämää, ja myös työn-

teon kontrollia ja seurantaa tarvitaan. Pöllöä ei voida kokonaan siirtää syrjään oksaltaan. Liiallinen kontrolli ja yksipuolinen määrällisiin tulostavoitteisiin keskittyminen eivät kuitenkaan ole viisaita toimintatapoja. Kiireessä ja paineessa tekeminen voi mennä pakkotahtiseksi suorittamiseksi, jolloin sekä työn laatu että työntekijöiden hyvinvointi vaarantuvat. Tavoitteiden kohtuullisuus sekä arvostava ja kannustava ilmapiiri ovat herkkuja, joita toivon mukaan löytyy mahdollisimman monen työpaikan juustolautaselta. •

teksti ANNE VILENIUS kuvitus NEEA LAAKSO

Oikea työasento lisää työtehoa

Istumatyö on kuormittavaa, mutta hyvä ergonomia ennaltaehkäisee vaivoja. Riittävän usein pidetyt tauot auttavat pitämään niin mielen kuin lihaksetkin virkeänä.

>I

stumatyössä oikealla asennolla on väliä, siksi hyvä ja oikein säädetty työtuoli on ergonomisen asennon perusta. Selän luonnollinen asento on hyvä säilyttää varmistamalla lannenotkon tuki. Huono ergonomia voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön oireilua, mutta kun omasta lihaskunnosta pitää huolta, paikat eivät kipeydy niin herkästi.

Hyvälläkään ergonomialla ei voida muuttaa sitä tosiasiaa, että ihmistä ei ole tehty vain istumaan.

Liikkuminen lisää työtehoa, joten työasentoa kannattaa välillä vaihtaa. Istumatyössä on myös syytä nousta ylös vähintään tunnin välein. Taukojen pitäminen lisää verenkiertoa, mikä parantaa aivojen ja lihasten aineenvaihduntaa. Useissa tuoleissa on nykyään keinumekanismi, jolla saadaan kroppaan lisää liikettä.

Nykyisin pyritään käyttämään tukia mahdollisimman vähän. Yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaita. Esimerkiksi jalkatuki on tarpeellinen vain siinä tapauksessa, jos jalat eivät yllä maahan säädöistä huolimatta.

Työntekijän hyvinvointiin vaikuttaa myös työpisteen valaistus, lämpötila ja äänieristys. Vetoisa huone ja heijastukset näytöllä haittaavat työntekoa.

Vaikka melua ei kokisikaan häiritseväksi, työskentely saattaa silti häiriintyä. Varsinkin avotoimistoissa melu on ongelma, mutta sitä voidaan onneksi parantaa vaimennusmateriaalilla.

Säädä työpisteesi testaten

Työpiste kannattaa säätää ohjeiden mukaisesti, mutta yhtä oikeaa totuutta ei ole olemassa. Testaamalla löytää itselleen sopivan asennon. Näyttöpäätetyötä tehtäessä on myös hyvä välillä vaihtaa asentoa.

Näyttöpäätteen oikea paikka on suoraan edessä katseen vaakatason alapuolella noin 25–30 astetta.

Pidä hartiat rentona ja niska suorassa.

Nojaa taakse ja anna kyynärvarsien levätä pöydällä tai käsinojilla.

Kirjoittaessa ja hiirtä käyttäessä pidä ranne suorana.

Huolehdi, että jalkasi ylettyvät lattiaan, eikä tuolin etureuna paina pohjetta.

Jalkatuesta voi olla apua.

”Ihmistä ei ole tehty vain istumaan.

Liikkuminen lisää työtehoa, joten työasentoa kannattaa vaihtaa sekä jaloitella tunnin välein.”

Jos mahdollista, hiirtä voi käyttää näppäimistön molemmilla puolilla. Hiiri voi hyvin olla myös suoraan näppäimistön edessä, jos pöytä on tarpeeksi syvä. Silloin käden liike näppäimistölle lyhenee. On myös tärkeää, että hiiri on sellaisella alustalla, jolla se liikkuu hyvin.

Säädä tuolin istuinkorkeus niin, että jalat ylettyvät kunnolla lattiaan. Istuimen syvyys säädetään niin, että selkä tukeutuu selkänojaan, eikä tuolin etureuna paina pohkeita. Pieni kallistus taaksepäin tai istuinkaltevuuden lisääminen vähentää välilevyjen kuormitusta. Selän tuen täytyy tuntua alaselän notkon kohdalla. • > Lisätietoa: Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus > Toimistoergonomia Artikkeli on tehty perustuen työterveyskeskuksen fysioterapeuttien haastatteluihin. Mikäli haluat lisätietoa, käänny heidän puoleensa.

Helsingin henki | syyskuu 2010

27

teksti KAISA IHALAINEN kuvat ISTOCKPHOTO

liikkeellä t u d e in rt o k ö st ö il k n e h ä n n Hyödy

Helli kehoa ! ä t l e i m &

rtilla voi a kaupungin henkilöstöko uj et ia ikk ka itä m , kö ät Tied rtti takataskusta ja ryhtyä ko a iva ka a aik on si iak saada? Syksyn kunn Tässä muutama tärppi, ! ita lu lve pa ja sia uk nn hyödyntämään ale miten lähteä liikkeelle.

Loman jälkeen liikkumaan ■ Hellekesän jälkeen uintiharrastusta on mukava jatkaa uimahallien lämpimissä altaissa. Henkilöstökorttia vilauttamalla saa uimahalleissa alennusta 2 euroa.

Useimmat Liikuntaviraston sekä Urheiluhallit Oy:n liikuntapaikat tarjoavat kausiliput puoleen hintaan.

Kesälomailun ja epäsäännöllisen elämänrytmin jälkeen keho suorastaan huutaa vakituisten liikuntarutiineiden perään.

Kausilippu kuntosalille, tanssitunnille tai fysioliikuntaan maksaa hintansa monin kerroin takaisin vetreinä jäseninä ja suonissa virtaavana lisäenergiana.

28

Helsingin henki | syyskuu 2010

Muista syyshuolto ■ Auton lisäksi myös kuljettaja tarvitsee syyshuoltoa.

Kaupungin työntekijät saavat kumpaankin tarpeeseen mukavia alennuksia eri palveluntarjoajilta.

Omalle kullalle ■ Vierailu kultasepänliikkeessä saa yleensä naisen kuin naisen hyvälle tuulelle. Mieskin tulee iloiseksi, kun laskun loppusummasta saa jopa 30 prosentin alennuksen. Henkilöstökortilla tämä onnistuu useassa liikkeessä.

Tee edullinen ostoskierros ■ Onko hankintalistallasi kenties taulutelevisio, keittiökalusteet, soittorasia, sälekaihtimet, helmalakanat, julistetaulu, designlamppu, toimistopöytä, koiran turvavaljaat tai hiihtomatka keväthangille? Jos on, ota henkilöstökortti mukaan ja lähde ostoksille. Luvassa on jopa 30 prosentin alennuksia kyseisistä aihepiireistä.

Haukkaa kulttuuriannos ■ Kun lämpötila laskee kesämekkokelin alapuolelle, on sopiva aika siirtyä nauttimaan sisätilojen kulttuuritarjonnasta. Henkilöstökortin haltijat pääsevät muun muassa ilmaiseksi kaikkiin kaupunginmuseon näyttelyihin. Taidemuseo tarjoaa näyttelynsä 5 euron alennushintaan.

Kun ulkona sataa ja on pimeää, hyvää terapiaa on varata liput konserttiin tai teatteriin. Henkilöstökortilla saa 3 euron alennuksen muun muassa kaupunginorkesterin, kaupunginteatterin, Kansallisoopperan ja kulttuurikeskusten pääsylipuista. Saman alennuksen saa myös useimmista teattereista, joiden tarjonnassa riittää valinnanvaraa niin nukke-, tanssi-, nuoriso- kuin ryhmäteatterinkin ystäville.

teksti HARRI MARKKULA

Hemmottele huokeasti

150 vuotta

■ Vaikka elämä keskittyy kesän jälkeen tuttuihin arkirutiineihin, lomamieltä kannattaa vaalia silloin tällöin pienillä hemmotteluhetkillä.

Haikon Kartano tarjoaa majoituksen ja päivän kylpylähotellissa alle puoleen hintaan. Mikä parasta, talon hemmotteluetukin on voimassa kahdelle hengelle.

Koulun tai töiden alkamisesta aiheutuva stressi laukeaa hyvin jalkahoidossa, shiatsuhieronnassa tai suolahuoneessa. Monien liikkeiden hoidoista saa henkilöstökortilla 10–20 prosentin alennuksen, jolloin stressiä ei koidu myöskään laskusta.

Lahjaksi itselle, yllätykseksi kaverille ■ Piristävä lahja itselle tai ystävälle on postiluukusta kolahtava uusi lehti, kymmeniä etuja sisältävä CityShoppari-kortti tai veloitukseton Tallink & Silja Linen Club One:n Silver-jäsenyys. Henkilöstökortin omistajilla on mahdollisuus tilata Olivia-, Divaani-, tai Evita-lehtiä 50 prosentin alennuksella. CityShoppari-kortin etuhinta on 20 euroa, ovh.

30 euroa.

Kuka saa henkilöstökortin?

■ Henkilöstökortti annetaan kaupungin palveluksessa oleville työntekijöille.

Kortin voi saada pyydettäessä myös kaupungin palveluksesta eläkkeelle siirtyvä henkilö.

Henkilöstökortin edut ja etuluettelo löytyvät Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet

lukuiloa

>K

un näyttelyn nimi on 150 vuotta lukuiloa kaupunginkirjastossa – Vänrikeistä Risto Räppääjään herää kysymys, mitä tekemistä näillä on toistensa kanssa?

– Ne ovat oman aikansa luetuimpia kirjoja, valaisee suunnittelija Sinikka Koskinen Pasilan kirjastosta.

Näyttely kuvaa havainnollisesti eri vuosikymmenten kirjallisia virtauksia.

– Haluamme tuoda esiin, miten eri aikakausien suosikkikirjat piirtävät ajankuvaa. Tavoitteina ovat olleet sopivassa suhteessa sekä tietoperäisyys että elämyksellisyys.

Näyttelyn käsikirjoitus, suunnittelu ja toteutus ovat Sinikka Koskisen ja kulttuurituottaja Karri Korpelaisen. Virastomestari VeliMatti Kähmi on ollut mukana näyttelytyöryhmässä teknisenä avustajana.

– Suuri osa ajasta on sisällöntuotannon ohella mennyt tekniseen suunnitteluun. Näyttelyn pieninkin yksityiskohta on tunnettava, jotta sen voi turvallisin mielin lähettää myös eteenpäin, kertoo Koskinen.

Aikamatka huippuhetkiin

Vänrikki Stoolin tarinoiden toinen kokoelma ilmestyi 1860 – samana vuonna kuin Helsingin kaupunginkirjasto perustettiin ja Suomen markka otettiin käyttöön. Kirjan ensikappaleista suorastaan tapeltiin, ja ilmestymisvuonna teoksesta otettiin peräti viisi painosta.

– Ja nyt viedään Räppääjät käsistä, kertoo Koskinen.

Näyttelyn painopiste on kotimaisessa kaunokirjallisuudessa.

– Klassikoiden ohella olemme halunneet nostaa esille myös vähemmän tunnettuja kansankirjailijoita, kuten Pietari Päivärinnan, joka oli 1880-luvun Suomen tuotteliain, luetuin ja käännetyin kirjailija, aikansa julkkis ja painosten kuningas, kertoo Koskinen.

Kaupunginkirjaston 150vuotisjuhlavuoden näyttely vie 150 vuoden aikamatkalle ja kertoo ajankuvaa suosikkikirjojen kautta.

Näyttely onnistuukin vangitsemaan mielenkiinnon kuljettamalla katsojaa läpi vuosikymmenten. Yhtenä virstanpylväänä toimii vaikkapa Topeliuksen kuvaus ensimmäisen höyryjunan lähdöstä Helsingistä Hämeenlinnaan.

Nostalgisen matkan varrelle mahtuvat kotimaisen kirjallisuuden ja siihen perustuvien taiteenlajien huippuhetket. Matkantekoa elävöittävät useista eri arkistoista koottu runsas kuva-aineisto sekä elokuvien, teatterikappaleiden ja oopperoiden julisteet. Lastenkirjavitriiniä puolestaan värittävät kirjastonhoitaja Leena Laakson yksityiskokoelmasta peräisin olevat leluaarteet.

Näyttelytiloja jonotetaan

Pasilan kirjasto haluaa kehittää näyttelytoimintaa ja sen edellytyksiä jatkossakin. Koskinen iloitsee, että näyttelyistä pidetään ja niistä annetaan palautetta lähes päivittäin.

Näyttelyjen järjestämisessä pääkirjasto voisi hänen mukaansa toimia linkkinä muiden kirjastojen ja eri yhteistyötahojen välillä ja avustaa kirjastoja kiertonäyttelyjen järjestämisessä.

– Myös asiakas voi kävellä sisään kirjastoon oman näyttelyidean kanssa, mutta silloin on oltava ajoissa: näyttelytilat ovat kysyttyjä, ja niitä jopa jonotetaan, kannustaa Koskinen.

Lukuiloa on jonottamatta tarjolla kaupunginkirjaston 35 toimipaikassa. Aloittaa voi vaikka Vänrikki Stoolin tarinoista, ihan juhlavuoden kunniaksi. • > Lisätietoja: www.lib.hel.fi > Näyttelyaikataulu: • Arabianranta 1.–30.9.

• Kaupungintalon Virka Galleria 2.–24.10.

• Kannelmäki 26.10.–29.11.

• Kontula 3.–30.12.

• 2011: loppiaisesta helmikuun loppuun Laakson sairaalan näyttelytilassa

Helsingin henki | syyskuu 2010

29

S U T I ILMO

U L U TA alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar sanna.k enterin l a k n a v Seuraa päivä on aineisto uta. u 22. syysk

Arvaa, ellet tiedä!

Kuinka montaa kieltä Helsingissä voi peruskoulussa lukea äidinkielenä?

Vastaukset 22.9. mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi, paljonko Helsinki täytti tänä vuonna?

Oikea vastaus on: Helsinki perustettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulla sijaitsevan Helsinginkosken rannalle. Helsinki täytti tänä vuonna siis 460 vuotta.

30

© Anton Kannemeyer, Yksityiskokoelma / Private Collection

näyttelyt

Vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja.

Palkinnot menivät seuraaville: Minna-Lotta Holopainen, Teppo Lunti, Tellervo Pulkkinen, Anna-Maija Ollikainen ja Nina Saukkonen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | syyskuu 2010

Peruutathan ajan estyneenä!

■ TYÖTERVEYSHUOLTO MUISTUTTAA perumaan työterveyslääkärille, -hoitajalle, -psykologille ja -fysioterapeutille varatun ajan esteen sattuessa.

Työterveyskeskuksen lääkärin ja hoitajan vastaanottoaikoja jätettiin viime vuonna perumatta yhteensä 3 290. Kahteen aiempaan vuoteen verrattuna luku on kaksinkertaistunut. Perumattomista ajoista koitui viime vuonna 166 800 euron menetykset, millä summalla olisi voitu palkata

yksi lääkäri täysipäiväisesti vastaanottotyötä tekemään.

Ajanvarauksen peruuttaminen onnistuu soittamalla oman työterveysaseman neuvontaan. Peruutukset lääkärin, hoitajan ja fysioterapeutin vastaanotolle on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä. Työterveyspsykologin ja kuntoutussuunnittelijan vastaanotto on peruttava viimeistään 24 tuntia ennen sovittua aikaa.

Malmin päivystys Mariaan ■ MALMIN PÄIVYSTYS SIIRTYY Marian sairaalaan vuosiksi 2010–2014, kun Malmin sairaala peruskorjataan. Marian sairaala muutti Meilahden sairaala-alueelle Haartmanin sairaalan valmistuttua. Mariaan muuttaa Malmilta 420 työntekijää sekä epidemiologisen yksikön henkilöstö Vallilan terveysasemalta.

Remontteja valmiiksi ■ TYÖVÄENOPISTON HELSINGINKADUN tilojen remontti valmistui. Kiinteistö toimii taas

opiston päärakennuksena ja samalla keskeisenä alueopistona. Työväenopiston kursseille osallistuu noin 30 000 ihmistä vuosittain.

Hietaniemenkatu 9:ssä sijaitsevan kiinteistön peruskorjaus valmistuu lokakuussa.

Nuorisoasiainkeskuksen hallinto muuttaa takaisin kiinteistöön Kalasataman väliaikaisista tiloista vuodenvaihteessa. Hietaniemenkadun ensimmäinen kerros tulee päiväkoti Leppäsuon käyttöön.

Etelä-Afrikka Tennispalatsiin ■ ETELÄ-AFRIKASTA ON muotoutunut kiinnostava nykytaiteen keskus apartheidin päätyttyä 16 vuotta sitten. Tennispalatsin Peekaboo – Uusi Etelä-Afrikka -näyttely 20.8.2010 – 16.1.2011 räväyttää katsojille maan nykytaiteen ajankohtaisimmat teemat.

Se on ensimmäinen Suomessa nähtävä suurkatsaus maan merkittävimpien taiteilijoiden tuotantoon.

Taiteilijoita on näyttelyssä mukana kaksikymmentä. Tekniikaltaan teokset ovat maalauksia, valokuvia, animaatioita ja installaatioita. Näyttelyyn liittyy Jane Alexanderin tekemä installaatio Kampin metroasemalla.

Näyttelyn on tuottanut taidemuseo, ja se on toteutettu yhteistyössä eteläafrikkalaisten taiteilijoiden ja gallerioiden kanssa. > Lisätietoa: www.helsingintaidemuseo.fi

10

k

st

• k ysy m

1

töön uuden sähköisen asiointipalvelun, jonka ansiosta syyskauden liikuntakursseille voi ilmoittautua verkossa osoitteessa asiointi.hel.fi.

Ympäri vuorokauden avoinna olevassa sähköisessä asiointipalvelussa voi myös tutustua koko syyskauden 6.9.–17.12. kurssitarjontaan, kurssikuvauksiin ja katsoa millä kursseilla on vapaita paikkoja.

Ohjatun liikunnan syyskauden ilmoittautuminen alkoi elokuussa. Kursseille voi ilmoittautua myös perinteisemmin puhelimitse 310 28858.

Asukasilta maahanmuuttajataustaisille n Ylipormestarin asukasillat jatkuvat syk-

syllä maahanmuuttajataustaisille asukkaille suunnatulla illalla. Asukasillan tarkoituksena on palvella maahanmuuttajia ja tarjota vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.

Avoimeen tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki maahanmuuttajataustaiset asukkaat.

Asukasillassa on tarvittaessa tulkkaus somalian, venäjän ja englannin kielillä. Tilaisuuteen sopivia kysymyksiä ja aiheita voi halutessaan lähettää ennakkoon Helsinki-kanavan kautta tai sähköpostitse niko.antin@hel.fi.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimä asukasilta pidetään 21.9. klo 18.30–20.30 kaupungintalon juhlasalissa osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13. Tilaisuus lähetetään suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla sekä kaapelitelevision Dina-kanavalla.

Kuka sopraano esiintyy Temppeliaukion kirkon aukiolla Urkuyö ja Aarian 25-vuotisjuhlakonsertissa syyskuussa?

p p p p

a. Karita Mattila b. Soile Isokoski c. Johanna Rusanen-Kartano d. Tarja Turunen

2

Milloin Helsinki-Vantaan lentokentälle rakenteilla oleva junarata valmistuu?

p p p p

a. 2012 b. 2013 c. 2014 d. 2015

3

Mikä oli tämänvuotisen Helsinki City Marathonin miesten sarjan voittoaika?

p p p p

a. 2:22:33 b. 2:29:33 c. 2:32:33 d. 2:38:33

4 p p p p

Montako saarta on Helsingin edustalla (noin-arvio)?

a. 100 b. 150 c. 250 d. 300

p p p p

Mikä lentoyhtiö aloitti Helsingin ja Porin väliset lennot elokuussa?

a. Blue 1 b. EasyJet c. AirBerlin d. Wingo

7

Helsingissä koettiin elokuussa mahtava ukkosmyrsky. Kuinka paljon vettä satoi myrskyn aikana?

p p p p

a. 3–6 milliä b. 4–8 milliä c. 5–13 milliä d. 8–15 milliä

8

Kuka voitti Kalevan kisoissa miesten keihäsfinaalin?

9

Minkä niminen on Kiasman tämän syksyn päänäyttely?

p a. Teemu Wirkkala p b. Antti Ruuskanen p c. Harri Haatainen p d. Tero Pitkämäki

p p p p

a. Cream b. Sugar c. Salt d. Vinegar

10

5

Tämän vuoden asuntomessut järjestettiin Kuopiossa. Missä pidetään vuoden 2011 asuntomessut?

p p p p

6

a. Raumalla b. Kokkolassa c. Iisalmessa d. Salossa

p p p p

Mikä näistä on Linnanmäen Sea Lifen uutuusnäyttely?

a. Meren valtakunta b. Kuuleeko kala? c. Meren pikkuiset d. Hylkeen hyppäjäiset

Oikeat vastaukset: 1c, 2c, 3a, 4d, 5b, 6d, 7c, 8d, 9a, 10 b

n Liikuntavirasto on ottanut käyt-

Pekka Sauri

y

Ohjattuun liikuntaan sähköisesti

a

i

n

ä • ku

•m m it ä •

• m il l o

si? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa. > Lisätietoa: www.oppisopimus.hel.fi

i

n Työskenteletkö asiakaspalvelu- tai toimistotehtävissä ja haluat kehittää ammattitaitoa-

ss ä

Oppisopimuksia tarjolla

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 5 20.10. aineisto 17.9.

Nro 6 8.12.

aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki | syyskuu 2010

31

Helsingin henki U

SS I PA JU

kuva SAKU SOUKKA

2010

J

04

N

EN

”

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa.”

syys–lokakuu 2010

GoGo 20.8.–16.1.2011 PEEKABOO-NÄYTTELY

Etelä-Afrikan nykytaidetta Peekaboo – Uusi Etelä-Afrikka -näyttelyssä taidemuseo Tennispalatsissa. > www.helsingintaidemuseo.fi

{ uusi duuni }

Parasta on Helsinki

32

> KUKA: Katrilena Eklöf > AMMATTI: matkailupäällikkö > TÖIHIN: 1.6. > TOIMIPAIKKA: matkailu- ja kongressitoimisto Mitä ja missä teit aikaisemmin?

Toimin aiemmin matkailutoimialasta vastaavana toimialajohtajana Invest in Finlandissa.

Mitä matkailu- ja kongressitoimisto tekee?

Tiedotamme matkailupalveluista ja markkinoimme Helsinkiä matkailu- ja kokouskaupunkina.

Tavoitteenamme on edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja vahvistaa kaupungin vetovoimaa.

Edustamme Helsinkiä matkailualan yhteistyöryhmissä ja järjestöissä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Ketä kuuluu työyhteisöösi?

Meitä on noin 30 henkeä matkailu- ja kongressitoimistossa. Olemme jakautuneet toiminnallisiin tiimeihin: neuvontapalvelut, markkinointi, kongressiyksikkö, viestintä ja tukipalvelut. Olemme osa kaupungin elinkeinopalveluja, ja esimieheni on elinkeinojohtaja Eero Holstila.

Mitkä ovat pääasialliset yhteistyökumppanisi?

Matkailualan kotimaiset ja kansainväliset toimijat, organisaatiot ja yritykset, kaupungin virastot ja media. Lista on todella pitkä.

Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen tuloasi?

Todella positiivinen ja energinen kuva. On ilo

Helsingin henki | syyskuu 2010

tehdä töitä näin kehityshenkisessä organisaatiossa. Iloinen yllätys oli niin laaja tuki ja yhteistyöhalukkuus koko kaupunkikonsernissa.

Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi?

Johdan matkailu- ja kongressitoimistoa ja varmistan, että ammattitaitoinen ja motivoitu henkilökuntamme pystyy työskentelemään asetettujen tavoitteidemme saavuttamiseksi. Sidosryhmä- ja elinkeinotyöskentely on tärkeä osa tehtäviäni, kuten myös kansainvälinen yhteistyö.

Millainen oli päiväsi tänään?

Saimme yhteistyöpalavereissa syksyn toimintasuunnitelmia päätettyä. Olen hoitanut henkilöstöasioita ja laatinut yhden matkailualaa koskevan raportin.

Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet?

Pysyä ajan hermolla alan nopeassa kehityksessä ja kehitysmahdollisuuksissa sekä jalkauttaa asiat käytännön toiminnan tasolle tehokkaasti.

Miten lisätä ulkomaalaisten kiinnostusta Helsinkiin matkailukohteena?

Tehokkaalla, kohdistetulla viestinnällä ja markkinoinnilla voi huomattavasti lisätä ulkomaalaisten kiinnostusta Helsinkiä kohtaan.

Kerro, mikä on sinusta parasta, mitä Helsingillä on tarjota matkailijoille?

Itse Helsinki on parasta. Helsinki on kokonaisuus asioita, mikä tekee siitä Helsingin.

Suosikkipaikkasi Helsingissä kesällä?

Merelliset kohteet ja kauppatori.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Espoossa ja kuljen töihin bussilla ja metrolla ja joskus autolla.

1.–5.9.

HABITARE

Huonekalu-, sisustus- ja designmessut Messukeskuksessa. > www.habitare.fi

9.9.

ILOTULITUKSEN SM-KILPAILU Rajasaaressa räiskyvät ilotulitteet täyttävät Helsingin taivaan.

16.–26.9.

RAKKAUTTA JA ANARKIAA Helsinki International Film Festival > www.hiff.fi

30.9.

VUODEN SAAVUTUS Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Vuoden saavutus -palkinnon hakuaika umpeutuu. Voittajat julkistetaan 30.11. > Lisätiedot: Helmi > Henkilöstö

3.–9.10.

STADIN SILAKKAMARKKINAT Helsingin vanhin perinnetapahtuma tuo kalastajat ja silakat Kauppatorille. > www.portofhelsinki.fi

20.10.

HELSINGIN HENKI NRO 5 ILMESTYY Aiheina henkilöstön terveydentila, työväenopiston kuulumiset, henkilöstön perinnejuhlat ja tulospalkkioperiaattet.