Helsingin henki 2/2018

henki

02

Helsingin

2018

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Työvoimasuunnittelija

auttaa rekrytoinnissa 20

Tekoäly, robo­tiikka ja digi muuttavat työtä

Kaupunginpuutarha kukittaa kaupungin

Kummi tulee apuun asumisen ongelmissa

06

16

24

Tehdään parempi kaupunki

// Luontoretkelle!

Kuva: Johanna Joutsiniemi

Kiinnostaisiko Pornaistenniemen uusi Luonnon syli -luontopolku tai yölaulaja­­retki Isolle Huopalahdelle? Entä haluatko lähimetsävaellukselle Hämevaaraan tai aistia kesäyön tunnelmia ja tuoksuja Uutelassa?

Lähde mukaan Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien ilmaisille luontoretkille nauttimaan ja oppimaan uutta. Opastetut retket ovat yksi hienoimmista luontopalveluista, joita kaupungit tarjoavat.

Retkille voi osallistua kuka tahansa, eivätkä kaupunkien rajat ole esteenä.

Retkille kannattaa pukeutua sään ja kohteen mukaan. Toisilla retkillä pidetään evästauko, joten omat eväät kruunaavat lähiluontoelämyksen. Linturetkille, vaelluksille

ja ötökkäsafareille kannattaa puolestaan varautua kiikareilla ja sieniretkille korin ja veitsen kera.

Retket löytyvät luontokalenterista. Tänä vuonna retkiä ja puistokävelyitä on tarjolla­ lähes 150. Kalenteri on saatavilla niin sähköisesti kuin painettunakin. Voit noutaa omasi esimerkiksi kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, Sörnäistenkatu 1, tai ­kirjastoista.

Luontoretkikalenteri: hyvakasvaa.fi/luontoretkikalenteri/

Nyt Digitalisaatio parantaa palveluja

H

elsinki pyrkii maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntäväksi kaupungiksi. Digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation kehittäminen ovat hyvässä vauhdissa, ja niiden hyödyntämisestä on lupaavia esimerkkejä.

Digitalisaatio parantaa palveluja, koska monet toistuvat tekniset ja manuaaliset työt voidaan korvata siten, että aikamme ja resurssimme vapautuvat ihmisten henkilökohtaisempaan palveluun. Tekoäly muuttaa työtä mielekkäämpään suuntaan.

Kun kehitämme digitalisaatiota, tekoälyä ja robotisaatiota maailman huippuun, meidän on tavoitettava samaan aikaan ne kaupunkilaiset, joille digipalvelut ovat vieraita ja joilla ei ole valmiuksia niiden käyttöön. On parannettava kaikkien digivalmiuksia, jotta palveluiden hyödyt saadaan optimaaliseen käyttöön.

2

Helsingin henki / toukokuu 2018

Kaupunki on palkannut kaupunginosille seitsemän stadiluotsia, joiden yhtenä tehtävänä on tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole aktiivisimpia osallistujia ja vaikuttajia. Meillä on ennestään kaupunginosa-aktiiveja, jotka tuovat oman ­alueen asiat valmisteluun ja päätöksentekoon.

Sitten on kaupunginosia, joiden asukkaat eivät osallistu ja joilla ei esimerkiksi ole edustusta kaupunginvaltuustossa. Kaupunginosien stadiluotsit pyrkivät tuomaan myös hiljaisempien äänet ja näkemykset mukaan kaupungin kehittämiseen.

Digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio kehittyvät nyt huimaa vauhtia, mutta ne eivät toteudu tyhjiössä. Kaupunkistrategia ja kaupungin arvot antavat niiden edistämiselle tavoitteet ja suunnan.

Lue, missä digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation edistämisessä tällä hetkellä mennään sivulta 6 alkaen.

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Tässä numerossa 04 Ajassa 05 Työelämän abc EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan.

14 Ympäristö Kaupungin työntekijät kertovat, mitä ilmastotavoitteet tarkoittavat heidän arjessaan.

12

Hanke

Kalasataman kaupunginosa on älykkään kaupunkirakentamisen kokeilualusta, jossa asukkaat, yritykset ja kaupungin asiantuntijat ideoivat aluetta yhteisvoimin.

15 Työkalut Hel.fi-sivusto saa uuden ilmeen.

21 Gallup Riittääkö loma palautumiseen?

06

22 Kaffella Kaupunki kehittää kriisiviestintäänsä.

Teema

24 Asukas

Digitalisaatio ja tekoäly tulevat. Miten tämä näkyy nyt kaupungilla?

Asumiskummi tulee apuun, kun kielitaito ja kulttuurierot aiheuttavat ongelmia.

20

26 Hyvinvointi Tutkimukset antavat tietoa kaupungin työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Miten tuloksia hyödynnetään?

Ammatti

Työvoimasuunnittelija Harri Laurellin päiviin kuuluu työpaikkailmoitusten tekoa, haastatteluja ja esimiesten neuvontaa.

29 Työterveys Helsinki Jokainen voi vaikuttaa keskustelu­ kulttuuriin työpaikalla.

30 Liikkeellä Jumppaan, näyttelyyn vai saaristoon?

Valitse mieleisesi meno.

31 Ristikko 32 Uusi duuni

10

Duunissa

Helsingin leikkipuistoissa on ollut toimintaa jo yli sata vuotta. Kesannon puistoa luotsaa kolmen hengen ­innostunut tiimi.

Elina Kesäniemi koordinoi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan osallisuus- ja vuorovaikutustyötä.

32 Gogo Ota talteen kesän menovinkit.

16

Reppari

Kaupunginpuutarha herää vehreään loistoon­ kesän kynnyksellä.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2018 Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. (90) 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2018 PAINOS 37 500 kpl 30. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Ilmestymisajat 2018 nro ilmestyy 3 3.10.

4 5.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / toukokuu 2018

3

Kuva: Helkama

Ajassa

Sairauspoissaolot vähenivät Viime vuonna kaupunki kävi läpi historiallisen organisaatiouudistuksen, joka leimasi henkilöstön työtä. Uusilla toimialoilla toimintatapoja tarkasteltiin uudelleen. Monet esimiehet ja asiantuntijat siirtyivät uusiin tehtäviin. Henkilöstön suhtautumista muutokseen ja viestinnän onnistumiseen seurattiin muutoksen edetessä.

Henkilöstön sitoutumisesta työhön kertoo osaltaan, että uudistuksesta huolimatta sairauspoissaoloja oli aiempaa vähemmän. Kaupunkitasolla työssäolopäiviä oli yli 55 000 enemmän edellisvuoteen

verrattuna. Toisaalta työterveyskyselyssä havaittiin, että moni kokee työmääränsä ja -paineet liian ­isoiksi. Johtamisessa tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Uuden organisaation ja johtamisen ­mukaisten toimintatapojen kehittäminen ja käytäntöön vieminen jatkuu vielä vuosia. Jatkossakin tarvitaan hyvää johtamista ja esimiestyötä sekä osallistavaa muutosjohtamista.

ELÄKKEELLE? Tänä tai ensi vuonna eläkkeelle jääville on tarjolla infoa neuvontapäivissä: 4.9., 23.10. ja 29.11. klo 13–16. Paikkana on Talpan auditorio, Sörnäisten rantatie 27 A. Ilmoittaudu mukaan kaupungin Helmessä > Työkalut > Koulutukset ja tapahtumat.

Tiedot käyvät ilmi kaupungin viime vuoden henkilöstö­raportista, hel.fi/henkilostoraportti.

12.6.

Helsinki-päivänä juhlitaan yhdessä!

Helsinki-päivää juhlitaan kesäkuun 12. päivä.

Kaupunki on tuolloin täynnä kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia. Tarjontaan mahtuu suuria ja pieniä tapahtumia, musiikkia, taiteita, opastuskierroksia, näyttelyitä, avoimia ovia, ohjelmaa kaikenikäisille sekä palkintojen ja tunnustusten jakamista. Katso koko tarjonta: helsinkipaiva.fi.

HELSINKI valittiin vuoden 2018 pyöräilykunnaksi. Tunnustuksen myönsi Pyöräilykuntien verkosto. ­Valintaperusteena oli pyöräliikenteen hyväksi tehty kunnianhimoinen ja tuloksekas työ. Verkoston mukaan Helsinki on pyöräilyn suunnannäyttäjä Suomessa, ja siitä on tullut entistä turvallisempi pyöräilykaupunki. Myös kaupunkipyörät ovat olleet menestys. Tänä vuonna Helsingissä on yhteensä 1 500 pyörää 150:llä asemalla.

#HELSINKIPÄIVÄ

Kuva: Patrik Lindström

Vastaa tasa-arvoja yhdenvertaisuuskyselyyn

4

Helsingin henki / toukokuu 2018

Kaupunki kerää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn avulla tietoa siitä, miten henkilöstö kokee näiden toteutuvan työpaikalla. Kysely lähetetään toukokuussa noin 10 prosentin otokselle henkilöstöstä.

Kyselyyn saa vastata työajalla. Se on luottamuksellinen ja siihen vastataan nimettömänä. ­Tutkimuksen tulosraportit esitetään niin, ettei ­yksittäisen vastaajan henkilöllisyys ole tunnistettavissa. Vastaajien kesken arvotaan palkintoja.

Kyselyn tuloksia käsitellään yhdessä toimialojen ja liikelaitosten kanssa, kun henkilöstön ­yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimenpiteitä suunnitellaan.

Kuva: iStock

Kuva: iStock

KUNTA10 tulee syksyllä. Työtä, työelämää ja työhyvinvointia tutkiva Kunta10­-tutkimus toteutetaan jälleen kahden vuoden jälkeen. Työyhteisöt saavat nyt omat tulokset johtamisesta, kun vastaajia on kymmenen tai enemmän. Uutena teemana on seksuaalisen häirinnän kokemukset. Häirintä, syrjintä ja työpaikkakiusaaminen raportoidaan, kun vastaajia on 30 tai enemmän. Kyselyyn saa vastata työajalla.

Vastaajien kesken arvotaan iPadeja, Jopoja ja Helsinki-brändiaiheisia tuotteita.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Suosittelemme > Kunta10-tutkimus.

Stadi

Arviointikertomus kertoo, miten tavoitteet on saavutettu

365° Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viestintäasiantuntija Sari Lehikoinen arvioi kaksi kiinnostavaa kirjaa.

Henkilötietojen käsittelyyn rajoituksia – EU:n tietosuoja-asetus voimaan Mitä tietosuoja-asetus pitää sisällään?

EU:n yleinen tietosuoja-asetus antaa määräyksiä henkilötietojen käsittelyn periaatteista ja rekisteröityjen – eli ­heidän, joiden henkilötietoja kerätään – oikeuksista. Asetuksella on tarkoitus suojella luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia ja erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan. Asetus koskee kaikkia ihmisiä, koska kaikkien meidän tietoja liikkuu eri palveluissa. Se astuu voimaan 25. toukokuuta.

Mikä muuttuu suhteessa aiempaan?

Merkittävimpinä uusina asioina tulee se, että tietosuojan tulee olla rekisterinpitäjän toiminnassa sisäänrakennettu ja oletusarvoinen eli kaikki henkilötietojen käsittelyä koskevat toimet ­pitää suunnitella alusta lähtien tietosuoja huomioiden. Lisäksi tietojen käsittelytoiminnat pitää kuvata ja rekisterinpitäjän pitää osoittaa, että se noudattaa lakien säännöksiä.

Uutena tulee myös tietoturvallisuusloukkauksista ilmoittaminen: rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa 72 tunnin kuluessa loukkauksen ilmitulosta valvonta­ viranomaiselle ja myös rekisteröidyille silloin, kun se aiheuttaa korkean riskin

Engelin kaupungissa Hyvä kaunokirjallinen teos opettaa lukijaansa. Tietokirja taasen voi sysätä lukijan ajatusmaailman täysin uusille urille. Näin tekevät Akvarelleja Engelin kaupungista ja Etänä – toimistoa ei tarvita -teokset.

Kun otin käteeni kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan vuodelta 2016, oletin saavani kirjan, jossa kauniiseen kerrontaan liittyy hyvä tarina. Mutta sain paljon enemmän. Jukka Viikilän romaani ­Akvarelleja Engelin kaupungista sisältää runsaasti tietoa Helsingin suunnittelusta ja avaa näkemään etenkin Senaatintorin ympäristön uudessa valossa.

Kirja kertoo saksalaisen arkkitehti Carl Ludvig Engelin työstä Helsingin suunnittelijana vuosina 1816–1860. Yöpäiväkirjassaan hän kuvailee rakennushankkeiden, kuten tuomiokirkon ja Kansalliskirjaston edistymistä, arkista elämänkulkua sekä suhdettaan vaimoon ja tyttäreen.

Engel kirjoittaa tyttärelleen: ”Emilie, kun luet näitä merkintöjä, lue rauhassa­ja kiirehtimättä”. Hyvä neuvo, joka kannattaa huomioida, sillä Viikilän teksti on hyvin kuvallista ja paikoin riemastuttavan aforistista. Hän toteaa esimerkiksi, että ”kauneus on moninaisuutta yksinkertaisessa” ja että monet kaikkein suurimmista tapahtumista, kuten auringon nousu ovat äänettömiä.

Viikilä luo todentuntuisen katsauksen 1800-lukulaisten karuun elämään, työlleen omistautuneeseen arkkitehtiin ja opettaa samalla Helsingin historiasta: nyt tiedän senkin, mistä Ludviginkatu on saanut nimensä.

heidän oikeuksilleen ja vapauksilleen.

Jokaisen työntekijän tulee ilmoittaa havaitsemistaan tietoturvallisuuteen liittyvistä ongelmatilanteista sekä uhkista ja suojauspuutteista välittömästi omaan ICT-tukeen tai omalle esimiehelle. Kaupungilla on oma ilmoitusprosessinsa eteenpäin tietosuojavaltuutetulle näiden tilanteiden varalle.

Mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluissa, toiminnassa ja työssämme?

Kaikkien henkilötietoja käsittelevien työntekijöiden tulee olla tietoisia tietosuoja-asetuksen ja muun uuden tietosuojalainsäädännön asettamista velvoitteista tietojen käsittelyssä. Kaikkien henkilötietoja käsittelevien tulee katsoa videokoulutus ja suorittaa siihen kuuluva tentti. Lisäksi järjestetään kohdennettuja koulutuksia. Ohjeistukseksi valmistuu tietosuojakäsikirja, jossa selostetaan henkilötietojen käsittelyn periaatteet, käsittelyorganisaatio ja merkittävimmät pääprosessit.

Tietosuoja-asetus näkyy monissa asioissa. Koulutuksien lisäksi kaupungilla luotavat prosessit tietojen käsittelytoimissa ja luovutuksissa tulevat näkymään henkilötietoja käsittelevien työntekijöiden tehtävissä.

Etänä – toimistoa ei tarvita on pikaopas uuteen ajatteluun

Fried ja Heinemeier Hansson puhuvat kirjassaan Etänä – toimistoa ei tarvita napakasti ja monipuolisesti perustellen etätyön puolesta.

Etätyöllä tai monipaikkaisella työllä tarkoitetaan digitalisaation mahdollistamaa työntekoa työpaikan sijaan esimerkiksi kotona, kahvilassa tai vaikkapa ulkomailla.

Kirjoittajat luettelevat pitkän listan etätyön hyötyjä alkaen stressin vähenemisestä ajan säästöön, ekologisuudesta parempaan ajan hallintaan. Näkemykset ovat vastaansanomattomia.

Kirja myös torppaa niitä ennakkoluuloja, jotka voivat estää meitä muuttamasta vanhoja tottumuksia. Se kysyy, onko todella niin, että hyviä ideoita syntyy vain silloin, kun kaikki ovat paikalla?

Kirja on helppolukuinen ja ohut, mutta sisältö on painavaa asiaa.

Se kuvaa helposti tunnistettavia ilmiöitä ja antaa potkua uuteen ajatteluun ja uudenlaisiin, kokeilemisen arvoisiin toimintatapoihin.

Lisätiedot: kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietosuoja

Kysymyksiin vastasi kaupungin tietosuojavastaava Päivi Vilkki kaupunginkansliasta.

Kuva: iStock

Työelämän abc

Tarkastuslautakunta raportoi vuosittain arviointikertomuksen avulla siitä, miten kaupunginvaltuuston strategiassa ja talousarviossa asettamat tavoitteet ovat kaupungilla toteutuneet.

Vuoden 2017 kertomuksessa esitetään 45 suositusta 17 aiheesta. Lautakunta tarkasteli henkilöstön työhyvinvointiin liittyvien tavoitteiden toteutumista ja totesi, että työ­hyvinvointi on pääosin parantunut. Jatkossa erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että osatyökykyisten palkkaamiseksi on riittävästi kannustimia työyhteisötasolla. ­arviointikertomus.fi

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

Helsingin henki / toukokuu 2018

5

TEKSTI Katja Alaja KUVITUS Taru Saxelin

6

Helsingin henki / toukokuu 2018

Murroksen kärjessä Helsinki pyrkii hahmottamaan paremmin globaalia mur­ rosta. Uuden strategian mukaisesti Helsinki lisää henkilös­ tönsä ymmärrystä tekoälystä ja muista maailmaa muut­ tavista teknologioista sekä niistä mahdollisuuksista, mitä tämä kehitys avaa kaupungille. Digitalisaatio, tekoäly ja ­robotisaatio vaikuttavat kaikkeen toimintaan, toimintata­ poihin ja palveluihin.

Helsingin tavoitteena on tulla maailman parhaiten digi­ talisaatiota hyödyntäväksi kaupungiksi maailmassa.

Kevään aikana johtaville viranhaltijoille suunnattiin digi­ talisaatioon, tekoälyyn ja robotisaatioon painottuvia tilai­ suuksia ja koulutuksia.

Kaupungille palkataan digitalisaatiojohtaja, jonka toi­ menkuvaan kuuluu kaupungin digitalisoitumisen edistä­ minen.

Vaikuttavampaa hoitoa Terveyshyötyarvio kertoo, hoidetaanko potilasta oikein. Arvio myös auttaa korjaamaan tilanteen. Pilotti on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Jos olet Puistolan tai Vuosaaren terveyskeskuksen asiakas, lääkärillä tai terveydenhoitajalla on käytössään uutta tietoa potilaan riskitekijöistä. Lääkitykset, diagnoosit, laboratorio­ tulokset sekä tietyt mittaustulokset, kuten verenpaine, ­pituus, painoindeksi ja tupakointitieto muodostavat pohjan terveyshyötyarviolle.

– Sieltä avautuu aarrearkku, josta ammattilainen nä­ kee muutamalla silmäyksellä hoitosi vajeet ja turhat hoidot ­kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaisesti ja voi hoi­ taa terveyttäsi entistä paremmin, terveysasemien johtava ylilääkäri Marja-Liisa Lommi sosiaali- ja terveystoimialalta sanoo.

Viime kädessä käynnissä oleva pilotti auttaa terveys­ asemia kaventamaan kaupunkilaisten terveys- ja hyvin­ vointieroja. Yksilöraporttien lisäksi terveysasemat saavat työntekijä-, tiimi- ja asemakohtaisia raportteja.

– Tiedon avulla voimme pohtia, mihin resurssimme ­menevät ja tehdä tietoon perustuvia muutoksia, Lommi taustoittaa.

Laadukas ja runsas data kaiken pohjana

Digitalisaatio ja tekoäly uudistavat palveluja ja luovat kaupunkilaisille sujuvampaa arkea ja vaikuttavampaa kaupunkia.

Miten digi näkyy tällä hetkellä toimialoilla?

Tutustuimme tämänhetkisiin hankkeisiin.

K

aupunki on yhä enemmän edellytysten luoja ja mahdollistaja erilaisille kokeiluille ja hankkeille. Uudenlaisia palveluja kehitetään yhdessä kaupunkilaisten, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja kaikkien kaupungin kehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden kanssa. Kaupunki käyttää, ­kehittää ja kokeilee uudenlaisia digitaalisia ­palveluja matkalla maailman toimivimmaksi kaupungiksi.

Digitalisaation hyödyt ovat ilmeiset. Esimerkiksi taloushallinnossa robotisointi vapauttaa ­aikaa muihin tehtäviin ja auttaa kehittämään uudenlaista osaamista. Avoimuus ja läpinäkyvyys näkyvät hyvin myös nopeammassa pysäköinnissä, jossa kaupunki on avannut julkista tietoa muiden hyödynnettäväksi. Tekoälylle pohjautuvat järjestelmät ja prosessien robotisoiminen nopeuttavat kaiken kaikkiaan palveluja ja tekevät niistä vaikuttavampia. Digitaalinen teknologia myös rikastuttaa, mikä näkyy esimerkiksi opetuksessa ja oppimisessa.

Terveyshyötyarviota pilotoidaan Puistolassa ja Vuosaares­ sa kahdesta syystä. Puistola on perinteisellä lääkäri-hoita­ jatyöparimallilla toimiva terveysasema ja Vuosaari uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen mukainen terveysasema, jossa asiakasta hoitaa yhteyshenkilö ja tiimi. Tärkeintä ko­ keilupaikkojen valinnassa oli, että terveyskeskusten henki­ löstö on jo vuosien ajan kirjannut lääkitystiedot, diagnoosit ja mittaustulokset perusteellisesti. Datan pitää olla laadu­ kasta ja sitä pitää olla paljon, jotta tekoälylle perustuva jär­ jestelmä toimii.

Keväällä pilottityöntekijät opettelivat tulkitsemaan näyt­ töä ja pohtivat tiedon hyödyntämistä potilastyössä. Sen jäl­ keen he tekevät samaa työpaikoillaan.

– Pilottiin osallistuvista on palkitsevaa, kun hoitoon tar­ vittavia päätelmiä voi tehdä nopeammin ja omasta työstä saa palautetta.

Lommi haaveilee, että Sitran rahoituksella, Duodecim-­ seuran ja Saarikka-kuntayhtymän kanssa tehtävä pilotti ­laajenisi aikanaan koko Helsinkiin ja Suomeen.

– Missään muualla maailmassa ei tehdä mitään vastaa­ vaa, jossa yhdistyisi tutkimusnäyttöön perustuva terveys­ hyödyn arviointi numeerisesti laskettuna.

Helsingin henki / toukokuu 2018

7

“

Tekoäly opettaa meitä ja me sitä, ja samalla syntyy laadukasta dataa. Tämä data on kaiken kehittämisen edellytys digi­

hankkeis­samme.

Algoritmit haltuun peruskoulussa Rasiat vilkkumaan ja lego-robotit kulkemaan. Peruskoululaiset oppivat tulevaisuustaitoja ohjelmoiden ja kokeillen.

Käyttäjäprofiili auttaa kirjojen tarjonnassa Uusi järjestelmä ohjaa ja ennakoi kirjojen liikkumista kaupunkilaisten mieltymysten mukaan.

Kaupungin­kirjastot alkoivat ottaa käyttöön uutta tekoälyä hyödyntävää kellutus- ja logistiikkajärjestelmää. Järjestelmä ohjaa ja ennakoi kirjojen ja muun aineiston liikkumista niin, että yksittäinen kirjasto saa hyllyihinsä sen asiakkaita kiinnostavia kirjoja. Kirjat niin sanotusti kelluvat kirjastosta toiseen, eikä niillä ole enää kotkirjastoa. Jos alueelle muuttaa esimerkiksi lisää nuoria aikuisia, lähikirjaston kokoelma alkaa muuttua automaattisesti heidän lainaustensa pohjalta.

– Tavoitteena on saada oikea aineisto oikeaan paikkaan vähemmillä kuljetuksilla. Pitkällä tähtäimellä pystymme ehkä kohdistamaan hankintoja paremmin; voimme hankkia vähemmän jotakin tiettyä kirjaa, koska se on silloin enemmän asiakkailla kuin kuormalaatikoissa – varausjonotkin ­lyhenevät, kertoo tietohallintopäällikkö Jussi Vehviläinen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Enemmän aikaa asiakaspalveluun Vehviläisen mukaan uudistuksen seurauksena kirjastonhoitajien työ muuttuu. Rutiininomainen työ, kuten kirjojen lähettäminen, vastaanottaminen, kantaminen ja hyllyttäminen, vähenee 20–30 prosentilla.

– Vapautunut aika voidaan käyttää hyödyllisempiin töihin, kuten asiakaspalveluun ja muuhun asiantuntijatyöhön.

Nyt tehdään järjestelmän kehitystyötä. Kevään aikana kirjastoammattilaiset loivat profiileita eri kirjastoista, jotka kuvaavat alueen käyttäjiä. Nämä profiilit toimivat oppivan järjestelmän lähtötietoina. Loppuvuodesta järjestelmää aletaan testata.

– Viime kädessä tekoäly opettaa meitä ja me sitä, ja samalla syntyy laadukasta dataa. Tämä data on kaiken kehittämisen edellytys digihankkeissamme.

8

Helsingin henki / toukokuu 2018

– Tota buttonia kun painaa, lähtee aika käyntiin. Sitten kun on punnertanut tarpeeksi, toi ledi alkaa vilkkua, Pakilan alakoulua käyvä lapsi kertoo.

Hän on ohjelmoinut tabletilla pienet toiminnalliset rasiat tekemään haluamansa asiat juuri tuossa järjestyksessä.

Joukko lapsia on puolestaan luonut pelin ja arvuuttelee, missä järjestyksessä rasioiden eriväriset valot syttyvät ja sammuvat.

Algoritmista ajattelua ja ohjelmointitaitoja kehittävässä SAMlabs-oppimiskokemuskokeilussa on mukana perus­ koululaisia 13:sta helsinkiläiskoulusta.

Rasioiden ohjelmoimisen lisäksi lapset ovat päässeet ­ohjelmoimaan lego-palikoista rakennettuja robotteja. Videolla näkyy, kuinka robotin valon väri vaihtuu ja robotti liikkuu ensin eteenpäin ja sitten taaksepäin. Näille lapsille on jo ­itsestäänselvää, että bluetooth-systeemi takaa yhteyden.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopäällikön Soili Haapalan mukaan kokeilun avulla toteutetaan uutta opetussuunnitelmaa ja sille perustuvaa digitalisaatio-­ ohjelmaa, joka opetuksen osalta ulottuu vuoteen 2019.

– Tämä on oppiainerajat ylittävää yhdessä oppimista, jossa otetaan haltuun algoritmista ajattelua. Lasten innostus on käsin kosketeltavaa.

Pitkällä tähtäimellä lapset saavat valmiuksia tietoyhteiskunnassa elämiseen ja työskentelemiseen.

Koulut ja opettajat ovat lähteneet mielellään mukaan SAMlabsiin ja muihin innovatiivisiin, pedagogiikkaa tukeviin teknologiakokeiluihin. Niissä saa kehittää uudenlaista pedagogista osaamista ja oppia muilta opettajilta.

Haapala kertoo, että viime vuoden lopulla alkanut kokeilu jatkui koko kevään ajan. Kokeilun laajentamista muihin kouluihin pohditaan oppimistulosten pohjalta.

Tutustu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan digitalisaatioon: helsinkioppii.fi.

Nopeampaa ja sujuvampaa pysäköintiä Vapaat maksulliset parkkipaikat voi tarkistaa helposti mobiilipalvelusta.

Toiveena on, että reaaliaikainen pysäköintitieto loisi kaupunkiin uusia liikkumisen palveluja.

Pysäköimisestä on tullut nopeampaa, sillä autoilija näkee vapaat parkkipaikat kännykästä. Maksullisen parkkipaikan varaus ja maksu hoituvat muutamalla painalluksella jossakin kaupungin kumppaniyrityksen tarjoamassa sovelluksessa. Jo runsaat 70 prosenttia pysäköinneistä tehdään mobiilisti, kun vielä seitsemän vuotta sitten niitä oli 20 prosenttia.

– Olemme tehneet ihmisten liikkumisesta sujuvampaa.

On arvioitu, että autoilijalla voi mennä jopa neljäsosa matka-­ ajasta vapaan pysäköintipaikan etsimiseen, projektipäällikkö Lauri Uski kaupunkiympäristön toimialalta kertoo.

Muitakin isoja hyötyjä on. Nopean pysäköinnin tuloksena autojen tyhjäkäynti ja vaaratilanteet vähenevät, mikä lisää liikenneturvallisuutta.

Viime vuodesta lähtien kehityksen moottoreina ovat ­olleet uusi auditointiin perustuva tapa solmia mobiilimaksamisen kumppanuuksia ja uusi Pysäköinti HUB -tietovarasto.

Tietovarastoon on viety tietoa maksullisista parkkipaikoista, joita kumppaniyritykset käyttävät mobiilipalveluissaan.

Eteläisen Helsingin ja Tullinpuomin sekä Lauttasaaren ja ­Lahdentien välisten alueiden parkkipaikat on jo kartoitettu.

Samaan tietovarastoon menevät yritysten keräämät tiedot yksittäisten parkkipaikkojen varauksista, käyttöajoista ja ajantasaisesta pysäköintitilanteesta.

– Jaamme tätä reaaliaikaista pysäköintitietoa avoimena datana ja toivomme, että yritykset ja muut toimijat rakentavat sen pohjalta uusia liikkumisen palveluja, esimerkiksi yhdistävät tietoja julkisen liikenteen reittioppaisiin ja matka-­ aikoihin.

Entä miten tietovaraston käyttöönotto on vaikuttanut kaupunkiympäristön henkilöstön työhön?

– Pysäköinnin tarkastajien työstä on tullut helpompaa, kun pysäköintitiedot voi tarkistaa samasta paikasta.

Vauhtia maksujen käsittelyyn Vapaakorttianomusten käsittely sujuu vauhdikkaammin ja virheettömämmin, kun robotti tekee osan töistä.

Sosiaali- ja terveystoimen vapaakorttianomusten käsittely­­sisältää useita työvaiheita ja paljon tarkistamista. Voisiko prosessissa alkaa käyttää robotiikkaa?

Tällainen idea nousi esiin taloushallintopalveluissa, ­Talpassa, ja tänä keväänä osia prosessista annettiin robotin tehtäväksi. Kaupunkilainen voi anoa vapaa­korttia sen jälkeen, kun maksukatto täyttyy. Maksukaton täyttyminen tarkoittaa asiakasmaksujen enimmäismäärää. Vapaakortin myöntämisen jälkeen osa palveluista on asiakkaalle kokonaan maksuttomia.

– Vapaakorttianomusten käsittely on aikaa vievää, ja määrissä on suuria kausivaihteluita. Robotiikan avulla ­pystymme hoitamaan anomukset nopeammin ja virheettömämmin, toimitusjohtaja Tuija Kuivalainen kertoo.

Robotiikka muuttaa työtä oleellisesti Talpan työntekijät olivat mukana vapaakorttianomusprosessin osien automatisoinnissa. Aina-Ilonaksi nimetty robotti opetetaan jäljittelemään asiantuntijan toimintaa.

– Lähdimme pienesti liikkeelle, jotta pääsemme alkuun.

On helpompaa automatisoida prosessin osia kuin koko prosessia.

Talpan robotiikkaverkostoon kuuluu runsas 40 talpalaista, jotka laativat roboteille työohjeita ja toimivat viestinviejinä omiin tiimeihinsä. Osa koulutetaan automatisointityöhön eli robottikehittäjiksi, jotka automatisoivat prosesseihin kuuluvia yksinkertaisia työvaiheita.

– On ollut ilahduttavaa nähdä, miten ennakkoluulottomasti talpalaiset ovat ottaneet automaation haltuun ja ovat mukana työnsä ja alansa kehittämisessä. Robotiikka muuttaa oleellisesti talous- ja palkkahallinnon töitä ja työnkuvia, Kuivalainen sanoo.

Jotta kaikki pysyvät mukana muutoksessa, toiminta­ tapojen muuttumista ja uuden oppimista pohditaan koko ajan yhdessä. Robotiikasta puhutaan myös asiakastapaamisissa toimialojen kanssa.

Tämän vuoden loppuun mennessä Talpan tavoitteena on automatisoida osia 20 prosessista. Kuusi kehityskohdetta on työn alla.

Helsingin henki / toukokuu 2018

9

Duunissa

Noora Hynynen, Reetta ­Peltoperä ja Eija Jylhä keksivät mielekästä tekemistä niin pikkulapsiperheille kuin koululaisille.

Leikkipuistoon!

Helsingin leikkipuistoilla on pitkä historia; toimintaa on tarjottu yli sata vuotta.

Kesannon leikkipuistossa Koillis-Helsingissä monipuolista toimintaa luotsaa kolmen hengen innostunut tiimi.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Anton Reenpää

L

eikkipuistotoiminta alkoi Helsingissä 104 vuotta sitten. Alkuvuosina toimintaa oli vain kesäisin, mutta vuonna ­1951 perustettiin ensimmäinen ympäri­vuotinen leikkipuisto Brahe.

Leikkipuistot tarjoavat turvallisen ajanviettopaikan ja mielekästä tekemistä lapsiperheille ja koululaisille. Yksi kaupungin monista puistoista on Kesanto, joka on lapsiperheiden ja koululaisten tärkeä kohtauspaikka.

Kun ohjaaja avaa aamulla Kesannon oven, ­lapset kirmaavat vastaan pihalta. Kuoppaisen hiekkatien päässä, vanhassa entisöidyssä navetassa ja sen pihapiirissä toimivassa leikkipuistossa käy aamupäivisin kotihoidossa olevia pikku­lapsia vanhempineen. Iltapäivisin puiston täyttävät 7–10-vuotiaat koululaiset, jotka tulevat syömään välipalaa pirtinpöydän ääreen ja viettä­mään vapaa-aikaansa turvallisessa ympäristössä.

10

Helsingin henki / toukokuu 2018

Toimintaa ohjaa ja ilmapiiriä luo työstään innostunut kolmen naisen tiimi. Sosiaaliohjaaja Eija Jylhä sekä ohjaajat Reetta Peltoperä ja Marion Ulmer-Pesonen keksivät mukavaa ja mielekästä tekemistä lapsiperheille ja koululaisille. Leikkiä, laulua, teatteria, animaatiota, liikuntaa, askartelua, retkeilyä. He pyörittävät vauvaperhetoimintaa, perhekahvilaa, kotihoidossa olevien lasten kerhotoimintaa ja koululaisten avointa iltapäivätoimintaa sekä loma-aikojen toi­min­taa.

Mukana on myös kumppaneita toisilta kaupungin toimialoilta ja järjestöistä.

– Olemme täällä lapsia varten. Pyrimme elämään hetkessä ja heittäytymään lasten mukaan.

Kahta samanlaista päivää ei ole, Jylhä toteaa.

Tiimi kuuntelee lasten ja vanhempien toiveita herkällä korvalla. Kun vanhemmat toivoivat lapsille lisää ulkotouhua, tiimi kehitti Kurren kätköilyn, pikkulasten oman version geokätköilystä.

Ronja tykkää kiipeillä.

Marion Ulmer-­ Pesonen keksii monenlaista tekemistä lapsille, kuten askartelua, teatteria, laulua ja animaatiota.

Reetta Peltoperä innostaa Iidaa hyppäämään vanteen läpi.

Leikkipuisto on tärkeä matalan kynnyksen kohtaamis­paikka perheille.

Kun joku vanhemmista toivoi mahdollisuutta ­vaikuttaa päivien sisältöön, tiimi polkaisi pystyyn yhteisen ideariihen vanhempien kanssa. Koulu­ laiset puolestaan saavat äänensä kuuluviin talo­ kokouksissa, joissa he ovat ideoineet muun muas­ sa sketsihahmokilpailun ja keppiheppakerhon.

– Leikkipuisto on tärkeä matalan kynnyksen kohtaamispaikka perheille. Läsnäolollamme on iso merkitys myös vanhemmille. Kuuntelemme, opastamme, jaamme arjen huolia ja autamme eteenpäin. Täällä viihtyvät ja luovat ystävyys­ suhteita niin lapset kuin aikuisetkin, kolmikko kertoo.

Parasta työssä: lapset ja tiimi Lasten kanssa oleminen ja lapsilta tuleva välitön palaute ovat kesantolaisten mielestä työn parasta antia.

– Olemme ulkoilma- ja retki-ihmisiä. Teemme lasten kanssa retkiä ja käymme metsässä. Sisällä on joskus kova meteli, mutta ulos pääsee aina, kun tarvitsee happea, Jylhä sanoo.

Työ on ajoittain sosiaalisesti kuormittavaa.

Tiimi tapaa parhaimpina päivinä sata perhettä, joista jokaisella on tarve tulla kohdatuksi.

– Suuri lasten määrä aiheuttaa toisinaan riittä­ mättömyyden tunnetta. Tarvitsevia lapsia on ­paljon, eikä kaikille pysty antamaan niin paljon huomiota kuin haluaisi, Ulmer-Pesonen sanoo.

– Markkinoimme toimintaamme somessa ja ­pyrimme olemaan siellä, missä perheet ovat.

Koulutamme itseämme jatkuvasti, sillä haluam­ me pysyä ajan hermolla, Jylhä sanoo.

Töihin on kolmikosta kiva tulla, sillä henki on hyvä ja yhteistyö toimii jouhevasti. Puolitoista vuotta kimpassa työskennelleet naiset voivat vain kehua toisiaan.

– Ilo, nauru ja huumori ovat tärkeitä. Meistä jokainen osaa nauraa myös itselleen, Ulmer-Peso­ nen lisää.

Lapset kotiutuvat Kesantoon hyvin. Moni on käynyt leikkipuistossa jo vauvana, jatkanut piene­ nä kerholaisena ja viihtyy siellä vielä koululaise­ na.

Lapset näkyvät ja kuuluvat osana kaupunkia – Leikkipuistot ovat lapsia ja perheitä varten.

Niissä on mahdollisuus toimia, osallistua, verkos­ toitua ja tavata samassa elämäntilanteessa olevia.

Toiminta-ajan ulkopuolella asukkaat voivat vuok­ rata tiloja tapahtumiin ja juhlatilaisuuksiin, sanoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Noora Hynynen, joka toimii Kesannon ja kuuden muun leikkipuis­ ton esimiehenä Puistola-Suutarila-Jakomä­ ki-alueella.

Eija Jylhä kertoo, että kouluttautumalla pysyy ajan hermolla. Noora Hynynen sanoo, että leikkipuiston toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa.

Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa leikkipuis­ tojen toimintaa, ja jokaiselle leikkipuistolle on laadittu oma toimipistekohtainen suunnitelma.

– Tavoitteena on muun muassa lisätä lasten osallisuutta. Toimintaa suunnitellaan ja toteute­ taan lasten kanssa. Lapset saavat kuulua ja näkyä osana kaupunkia, ja koko kaupunki ­toimii heidän oppimisen ympäristönä, Hynynen sanoo. HH

Leikkipuistojen kesä Leikkipuistojen kesä on monipuolinen. Jokaiselle päivälle järjestetään vaihtelevaa toimintaa sekä pikkulapsiperheille että koululaisille. Pienten lasten perheille on kesällä ohjattuja leikkejä, liikuntaa, musiikkituokioita ja askarteluja. Vaihtelua pihaleikkeihin tarjoavat uima-altaat ja vesielementit.

Alakoululaisille on leikkipuiston muun ohjatun toiminnan lisäksi maksuttomia osapäivä- tai päiväleirejä sekä retkiä ympäri Helsinkiä. Maksuton kesä­ruoka tarjoillaan päivittäin klo 12 avoinna ­olevissa leikkipuistoissa alle 16-vuotiaille lapsille.

Toimintaa suunnitellaan asiakkaiden kanssa. Hyvää palautetta on tullut esimerkiksi koululaisten päiväleireistä, joten tarjontaa on lisätty tänä kesänä. Toiminta uudistuu jonkin verran joka kesä. Tänä kesänä osassa leikkipuistoja toimii Kotoklubi Kaneli, jossa opitaan suomen kieltä toiminnallisesti yhdessä aikuisten ja lasten kanssa Toisto-metodia käyttäen. Tapaamisiin kuuluu laulu, leikki ja liikkuminen.

Kesän ohjelma ja aikataulut: hel.fi/leikkipuistot Leikkipuistojen omilla Facebook-sivuilla tiedotetaan tulevista tapahtu­mista.

Helsingin henki / toukokuu 2018

11

Hanke

Fiksu Kalasatama näyttää esimerkkiä Kalasataman kaupunginosa on älykkään kaupunkirakentamisen kokeilualusta. Asukkaat, yritykset ja kaupungin asiantuntijat ideoivat aluetta yhteisvoimin. Alue on palkittu, ja siitä on tullut myös kansainvälinen turistihoukutin.

TEKSTI Matti Välimäki KUVA Riku Pihlanto

H

arrasteryhmät käyttävät jousto­tiloja eli yksityisen asunto-osake­yhtiön yhteistiloja, kun niillä ei ole muuta käyttöä. Varaustilanne näkyy nettipalvelusta, ja älylukot avautuvat koodilla tai puhelimella.

Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Veera Mustonen Forum Viriumista kertoo, että suuren suosion saaneet joustotilat ovat yksi kymmenistä Kalasatamassa toteutetuista älykaupunki­ projekteista.

Fiksu Kalasatama on Helsingin strateginen ­hanke, jossa pyritään luomaan älykkään kaupunkirakentamisen mallialue. Forum Virium koordinoi hanketta.

– Keskeisenä ideana on tarjota asukkaille niin hyvin toimivaa asumista ja palveluita, että ne tuovat heidän päiväänsä tunnin lisää aikaa.

Mustonen korostaa, että suunnittelua ja ­ide­­oin­tia ei tehdä keskusjohtoisesti, vaan Fiksu Kalasatama on kaikille avoin kokeilualusta.

– Mukana ovat olleet niin alueen asukkaat, ­lukuisat yritykset kuin kaupungin asiantuntijat eri ­­ toimialoilta.

Ympäristöystävällisyyttä ja tehokkuutta Älykaupungilla on luonnollisesti muitakin ulottuvuuksia kuin toimivat palvelut ja parempi elämänlaatu. Se tarkoittaa myös ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja ja resurssiviisautta.

Tuomalla tekoäly osaksi infrastruktuuria kaupungit voivat tehostaa omaa toimintaansa ja saavuttaa kustannussäästöjä.

– Digitaalinen data tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa etähallintaan sekä kiinteistöjen käytön optimointiin. Digitaaliset palvelut voivat ­auttaa tehostamaan myös esimerkiksi terveydenhuoltoa.

Bittejä ja pehmeitä arvoja Kalasataman projektinjohtajan Hannu Asikaisen vastuulla on Kalasataman aluerakentaminen. Hän kertoo, että älykäs kaupunkikonsepti lähti liikkeelle älykkäästä energiasta.

12

Helsingin Helsingin henki henki / toukokuu / lokakuu2018 2017

– Helsingin Energian esityksestä alueelle alettiin vuonna 2010 suunnitella älykästä energiamallia, missä perustana on kaksisuuntainen sähköverkko.

Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toi linjaukset Kalasataman kehittämisestä älykkään kaupunkirakentamisen mallialueena kaupungin edelliseen strategiaan.

Kaksisuuntainen sähköverkko mahdollistaa muun muassa asukkaiden aurinkopaneeleillaan tuottaman ylijäämäsähkön myymisen verkkoon. Se on avain myös kysyntäjoustoon – eli ener­gian­ kulutuksen hallittuun leikkaamiseen esimerkiksi ­tilanteissa, joissa uusiutuvaa energiaa ei ole tarjolla riittävästi. Älytekniikan, datan ja bittien lisäksi Kala­ satamassa on panostettu myös yhteisöllisyyteen ja kulttuuriin.

– Jokaista rakennettua kerrosneliötä kohden alueen rakennuttajilta kerätään kymmenen euroa taiteeseen. Alueelle tulee esimerkiksi paljon pysyvää julkista taidetta ja lisäksi siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Älykästä liikennettä Älykäs energia kulkee käsi kädessä myös älykkään liikenteen kanssa. Alueella on autoja yhteiskäytössä.

Lisäksi kolmasosa autopaikoista varustetaan sähköauton latauspisteellä. Parkkipaikkojen älykkyys on muutenkin kasvussa.

– Kokeilemme palvelua, jossa yksityisiä parkkipaikkoja välitetään eteenpäin. Kun oma auto ei ole ruudussa, paikkaa voi tarjota toiselle ja hyötyä siitä myös taloudellisesti, Mustonen sanoo.

Metro kulkee keskellä aluetta. Kun Kruunu­ vuoren sillat valmistuvat, ne lisäävät osaltaan alueen saavutettavuutta.

Uudenlaisia koulutus- ja hyvinvointipalveluita Fiksu Kalasatama tarjoaa myös kaupungin virkamiehille hyvän kokeilualustan uusille innovaatioille.

Kalasataman koulussa panostetaan ilmiö­ oppimiseen ja pulpettien sijasta oppilaat istuvat esimerkiksi säkkituoleilla tai jättimäisillä renkailla.

Kalasatama houkuttelee ennätysmäärän turisteja Fiksusta Kalasatamasta on tullut innovaatiomatkailijoiden suosikkikohde Helsingissä.

Jo 1 500 älykaupungeista kiinnostunutta on vieraillut alueella kahden viime vuoden aikana erityisesti Euroopasta ja Aasiasta. Eniten kiinnostusta herättää se, että Kalasataman asukkaista lähes kolmasosa on osallistunut kaupunginosansa kehittämiseen.

Innovaatiomatkailijat etsivät parhaita esimerkkejä älyliikenteestä, fiksuista valaistusratkaisuista ja älykkäästä energiasta.

– Kouluun on tulossa myös ohjelma erityisesti start up -yrityksille, jotka voisivat kehittää ratkaisuja opettajien, oppilaiden ja heidän vanhempiensa määrittämiin tarpeisiin. Nämä voivat liittyä paitsi oppimistapahtumiin myös ­vaikkapa oppilaiden itsetunnon kohentamiseen, Mustonen kertoo.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa Pepper-robotti toivottaa tulijat tervetulleeksi ja tarjoaa asiakkaille opastusta.

– Kalasatamassa on kokeiltu myös esimerkiksi digitaalista terapiapalvelua, Auntieta. ­Tällä hetkellä sitä kehitetään robottichatiksi.

Soten palveluihin linkittyvät myös kokeiltavana olevat tekoälyravintoterapeutit. Ne suosittelevat henkilölle sopivia reseptejä ja opastavat tarvittavien ruoka-aineiden löytämisessä kaupassa.

Nopeat kokeilut toimivia Monet Kalasatamassa kokeiltavat yksittäiset ratkaisut ovat tuttuja myös maailmalta.

– Ainutlaatuista on se, että näin monia ­uusia ratkaisuja on käytössä näin laajalla alueella ja että näin monet ihmiset ja eri tahot osallistuvat yhdessä kehitystyöhön. Mukana on ollut ­­1 000 asukasta ja 140 yritystä.

Kalasataman tapaisia, muusta käyttötarkoituksesta asumiselle vapautuneita alueita on Helsingissä muuallakin, kuten Pasilassa, Jätkäsaaressa, Malmin lentokentällä ja Kruunuvuorenrannassa.

– Kalasatamassa hyväksi havaittuja käytäntöjä hyödynnetään varmasti myös muualla aluerakentamisessa. Joustotiloista on jo ollut keskusteluja muun muassa Jätkäsaaressa, ­Asikainen kertoo.

Hän sanoo, että erittäin toimiviksi ovat osoittautuneet myös Kalasatamassa kehitetyt nopeat kokeilut, jossa yritykset voivat kehittää innovaatioitaan alueella lyhyen ajan yhdessä käyttäjien ja kaupungin kanssa. HH

Fiksu Kalasatama palkittiin Kalasataman älykäs kaupunginosa voitti kansain­ välisessä KNX Award -kilpailussa oman sarjan­ sa ensimmäisen palkinnon. Kalasataman älykkäät ­kiinteistö- ja huoneistoautomaatio- sekä energia­ ratkaisut olivat kilpailussa mukana 40 muun ehdo­ tuksen kanssa.

Kalasatamassa on käytössä KNX-standardi talo­ tekniikan automatisoinnissa. Siitä on tulossa maail­ man laajin yhtenäinen standardia hyödyntävä alue.

Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki toteaa palkintotiedotteessa, että palkinto on hieno tunnustus Helsingille älykaupunkikehityksen saralla. Se myös osoittaa, kuinka tärkeä ­rooli kau­ pungeilla on uusien markkinoiden mahdollistajana.

– Avointen standardien vaatiminen ja innovatii­ viset tontinluovutusehdot ovat toimineet Kalasata­ massa. Tällä tavalla kaupunki voi tarjota riittävän isoja kokeilualustoja uusien kestävien ratkaisujen testaamiseksi ja levittämiseksi. Parhaimmillaan tun­ netun standardin käyttö auttaa uusia innovaa­tioita leviämään maailmanlaajuisesti.

Helsingin kaupunki ja Kalasatama ovat voittaneet jo aikaisemmin kansallisen KNX Award -palkinnon.

Helsingin henki / toukokuu 2018

13

Ympäristö

Ilmastopäästöt yhdessä kuriin Kaupunki tähtää tulevaisuudessa hiilineutraaliksi. Mutta voiko yksi ihminen vaikuttaa päästöihin ja miten? Kaupungin työntekijät kertovat, mitä ilmastotavoitteet tarkoittavat heidän arjessaan.

TEKSTI Elina Venesmäki KUVAT Sami Heiskanen ja Istock

A

rkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Suvi Tyynilä kaupunkiympäristön toimialalta sanoo, että kaupungin ilmastotavoitteiden toimenpiteet kuuluvat omaan työnkuvaan.

– On hienoa nähdä, että työnantajani ottaa ­ilmastonmuutoksen tosissaan ja haluaa toimia.

Hän edistää työssään ilmastoviisasta asemakaavoitusta, hiilipäästöjen vähentämistä sekä miettii sopeutumista: miten asuminen täällä on mahdollisimman hyvää, vaikka ilmasto muuttuu.

Tyynilä haluaisi lisätä Helsingissä etenkin puurakentamista. Esimerkiksi uudella Kuninkaantammen alueella Vantaanjoen varressa puurakentamista on jo paljon.

Kaupungin tavoitteena on ollut päästä hiilineutraaliksi vuonna 2035. Maan hallitus pohtii aikasempaakin valtakunnallista aikataulua. ­

14

Helsingin henki / toukokuu 2018

Elinkaarikustannukset näkyviin Kaupunkiympäristön ympäristöasiantuntijan Heidi Huvilan työhön kuuluu ilmastotavoitteiden toimenpiteiden suunnittelua.

– Helsinkiläisenä minulle on tärkeää, että ­kaupunkini ottaa ilmastotavoitteet vakavissaan.

Se on tärkeää myös työssäni. Kaupunkiympäristön toimialalla ihmiset ovat kiinnostuneita toimimaan päästöjen vähentämiseksi.

Hän oli asiantuntijana mukana hiilineutraalitavoitteiden työpajoissa ja toimenpiteiden suunnitteluprosessissa ja keskittyi pääosin rakentamisen, hankintojen ja kiertotalouden osa-alueisiin. Huvilasta on tärkeää tuoda esiin ratkaisujen elinkaarikustannukset suunnittelussa ja rakentamisessa, vaihtoehtoisten materiaalien valinnassa sekä hankinnoissa.

– Meillä on hyviä kokemuksia esimerkiksi

uusio­betonin käytöstä neitseellisen kalliomateriaalin sijaan maarakentamisessa.Toimintatapa säästää rahaa ja tuottaa entistä vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

Vaikka toimenpideohjelma on hyvä ja tärkeä, se ei vielä riitä. Toimet pitää saada käytäntöön, ja ohjelma aktivoitua osaksi kaikkien arkea.

Liikuntapalvelut energiatehokkaiksi Liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta kertoo pyrkivänsä työssään tekemään vaikuttavia arjen tekoja.

Mielenkiintoisia ja tärkeitä projekteja ovat hänestä olleet muun muassa Pirkkolan liikuntapuiston energiansäästöohjelma, ekokompassi­ järjestelmän käyttöönotto sisäliikuntapaikoilla ja aurinkovoimalan tuottaminen Kivikon hiihto­ hallin katolle. Hän sanoo, että jatkossa pitää

Työkalut

AA

AAAA

Svenska English English Language Language Svenska

Heidi Huvila suunnittelee tavoitteiden toimenpiteitä.

Mira Lattu keskusteluttaa koululaisia ilmastosta.

Kuuntele Kuuntele

Kirjaudu Kirjaudu

HAESIVUSTOLTA SIVUSTOLTA HAE

Helsingin kaupunki kaupunki Helsingin Kaupunki Kaupunki hallinto jajahallinto

Sosiaali-jaja Sosiaaliterveyspalvelut terveyspalvelut

Liikenne Liikenne kartat jajakartat

Päivähoito Päivähoito koulutus jajakoulutus

Kulttuuri Kulttuuri vapaa-aika jajavapaa-aika

Asuminen Asuminen ympäristö jajaympäristö

Uutiset Kaupunkipyörille Helsinki Travel Award 2017 kunniamaininta 30.10.2017 15:29

Ilmanlaadun mittaus tehostuu - uudet mittauspaikat haussa 30.10.2017 14:37

YIT ja VR Track rakentamaan Raide-Jokeria 30.10.2017 11:48

Harakan saaren taiteilijatalossa työhuone vuokrattavana 30.10.2017 10:59

International House Helsinki palvelee työnantajia ja kansainvälisiä osaajia

Helsingistä maailman toimivin kaupunki

30.10.2017 10:17

Juha Jolkkonen: Kasvava Helsinki optimistisena vuoteen 2018

10.10.2017 11:27 Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin. Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi.

30.10.2017 09:49

Helsinki saa yhteysjohtajan 30.10.2017 09:40

Lue lisää

Suvi Tyynilä haluaisi lisätä puurakentamista.

Petteri Huurteen mukaan ta­ voitteet vaativat uhrauksia.

muun muassa lisätä led-valaistusta liikuntapaikoilla ja jäädytyslaitteistoissa sekä edelleen optimoida erilaisten järjestelmien käyttöaikoja.

Liikuntapalveluissa tuotetaan palveluita, ­joissa osassa joudutaan käyttämään aika paljon sähköä ja kaukolämpöä. Esimerkiksi jäähalleissa ja tekojääradoilla tarvitaan kylmää, uimahalleissa ja maauimaloissa lämmitetään vettä.

– On tärkeää, että erilaiset liikuntaolot pystytään tuottamaan mahdollisimman energiatehokkaasti.

Huurre sanoo, että hiilineutraalisuustavoite vaatii tekojen lisäksi myös uhrauksia. Esimerkiksi painonapein säätyvät suihkuvesien annostelijat säästävät merkittävän määrän lämmintä vettä, vaikka suihkuaika tuntuu lyhyeltä.

Tulevaisuuden vaikuttajat Luokanopettaja Mira Lattu Torpparinmäen peruskoulusta on iloinen, että kaupunki on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

– Esimerkiksi mahdollinen merenpinnan kohoaminen vaikuttaisi helsinkiläisten elämään suuresti.

Työssään luokanopettajana hänellä on mahdollisuus keskustella aiheesta tulevaisuuden vaikuttajien kanssa ja tehdä heitä tietoisiksi ilmastotyöhön tarvittavista keinoista. Oppilaiden kanssa hän on keskustellut esimerkiksi liikkumisesta, kasvisruokailun hyödyistä sekä tavaroiden ja vaatteiden kierrättämisestä. Kouluissa hän haluaisi vähentää biojätteen määrää.

Digiloikka on tuonut kouluihin valtavan määrän sähkölaitteita. Näiden energiatehokkuuteen halutaan kiinnittää huomiota.

– Viime vuoden lopulla koulumme sai aurinkopaneelit katolle. Aulan näyttötaulusta voi seurata tuotetun sähkön määrää.

Näyttö tuo lapsillekin konkreettiseksi aurinkoenergian mahdollisuudet.

– Meillä on ihana, merellinen, elävä ja toimiva kaupunki. Ollaan ylpeitä siitä ja pidetään kaupungista hyvää huolta, jotta se säilyy tulevillekin sukupolville, Lattu sanoo.

Kaikki uutiset

1 2 3 4 5 6 7 8

Pysäytä

Nostoja palveluista

Hel.fi-sivusto saa uuden ilmeen

Sähköinen asiointi

Palvelut kartalla

Reittiopas

Avoimet työpaikat

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Linkki sivulle

Linkki sivulle

Linkki sivulle

Linkki sivulle

Kaupungin verkkosivuston ulkoasu ja hakutoiminnot uudistuvat.

Videoita kaupungista

Kirjastot verkossa

Seudulliset palvelut

Turvatietoa kaupunkilaisille

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores totatec ulparum este isciumquam vento exerrovidios sunt.

Linkki sivulle

Linkki sivulle

Linkki sivulle

Linkki sivulle

TEKSTI Kati Jalagin KUVA Istock

Miten Hel.fi-sivusto Lue lisääuudistuu?

Helsingistä

Sivuston ulkoasulle tehdään kevyt uudistus, jossa sivujen rakenne ei muutu kovin paljoa.

Ulkoasu muuttuu kaupungin yhteisen brändi-­ ilmeen mukaiseksi. Muun muassa sivustojen taustakuvasta luovutaan ja verkkosivuille tuSuomi 100 vuotta Kaupunkistrategia lee brändin mukaisia värejä ja aaltomuotoja erottamaan eri alueita toisistaan.

Verkkosivuja pitää kehittää jatkuvasti, ja ulkoasua on hyvä uudistaa säännöllisin väli­ ajoin, jotta sivut ovat ilmeeltään ja toiminnoiltaan tuoreet ja ajan hermoilla.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores.

Linkki sivulle

Milloin sivustoLähipalvelut uudistetaan? löytyvät

Miten sivuston uudistus näkyy käyttäjälle?

Se näkyy käyttäjille uudistuneena, selkeämpänä ja kaupungin yhteistä ilmettä noudattavana sivuston ulkoasuna. Tuomme sivustolle myös tekoälyyn perustuvan haun, joka auttaa Euroopan lääkevirasto löytämään sisältöjä nykyistä paremmin. KäytSuomeen täjän näkökulmasta sivuston ulkoasu yksinkertaistuu ja hakutoiminto paranee.

Sivustoa voi käyttää uudistuksen aikana normaalisti, eikä sivujen käyttöön tule katkoa.

Muutoksen yhteydessä voi olla toimimattomia sivuja ja sisältöjä, koska muutos tehdään suoraan käytössä oleville sivuille.

Tule yrittäjäksi Helsinkiin Uutta Helsinkiä Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores.

Linkki sivulle

Linkki sivulle

kaupunginosien sivuilta

Uusi ilme julkaistaan syksyyn mennessä.

Uuden ulkoasun on suunnitellut AgendaHelsinki, joka on myös suunnitellut nykyisen sivuston. IBM vie uuden ulkoasun sivustolle kaupunginkanslian viestinnän ja tietotekniiPalvelut Ota yhteyttä kan tiiviissä ohjauksessa.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores.

Linkki sivulle

Linkki sivulle

Yhteystiedot Anna ja lue palautetta Chat-neuvonta Maahanmuuttajien chatneuvonta Neuvonta

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores.

Ape dolorep edipsam, odis andam que omnim quo cum assit es experchitate nonessi ntiores.

Tehdäänkö sivustolle myöhemmin muita muutoksia?

Linkki sivulle

Meillä on käynnissä myös koko hel.fi-palvelun konseptisuunnittelu, jossa mietitään, mihin suuntaan hel.fi ja koko verkkomaailma ovat Päätöksenteko Osallistu Kaupunginvaltuusto Osallistu ja vaikuta menossa. Tuloksena tulee olemaan kehitysKaupunginhallitus Osallisuus- ja Lauta- ja johtokunnat vuorovaikutusmalli Viranhaltijat Kaupunki sosiaalisessa polku, jonka pohjalta verkkopalveluja lähdemediassa tään jatkossa uudistamaan.

Kysymyksiin vastasivat internetpäätoimittaja Mika Lappalainen ja verkkoviestintäpäällikkö Leila Oravisto kaupunginkansliasta.

Ota yhteyttä

Yhteystiedot Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet Kirjaamo Neuvonta Medialle

Palaute Anna palautetta

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma: stadinilmasto. fi/2017/10/18/nain-tehdaan-hiilineutraali-helsinki-2035/

Kysy Yleisneuvonta 09 310 11111 Terveysneuvonta 09 310 10023 Sosiaalipäivystys 020 696 006 Kriisipäivystys 09 310 44222 Matkailuneuvonta 09 310 13300 Yritysneuvonta 09 310 36360 Seniori-info 09 3104 4556

Ajankohtaista kaupungista Uutiset, blogit ja tapahtumat

Kaupunki verkossa Kaupungin palvelut Sähköinen asiointi Työpaikat Yrittäminen Sosiaalinen media Avoin data

Helsingin henki / toukokuu 2018

15

16

Helsingin henki / toukokuu 2018

Keväällä ja alkukesästä kaupunginpuutarhassa on vilske. Yhteensä runsaat satatuhatta kevätja kesäkukkaa pitää saada viljeltyä kaupungin istutuksia varten.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Anton Reenpää

aupunginpuutarhan pihamaa kylpee keväisen auringon paisteessa. Puutarha-alueen punaisessa puurakennuksessa on meneillään työntekijöiden aamukahvihetki, jossa suunnitellaan ja jaetaan päivän tehtäviä.

Hortonomi Tuuli Markkanen on nauttinut kahvinsa ja kiirehtii töiden pariin. Hänen työpäivänsä alkaa puutarhan kasvihuoneiden lämmittimien sammuttamisella ja luukkujen avaamisella, ­jotta kasvit saavat päivän ajan raikasta ­ilmaa. Tämän jälkeen hän alkaa istuttaa taimia, harventaa toisia sekä siirtää kasvien paikkaa.

Iltapäivä kuluu kasvien kastelussa.

Markkanen koordinoi myös kukka-astioiden istutusprojektia ja lähettää kesäkukat kaupungin puistopiirien istutettavaksi. Hän ­pitää lukua kasvien määristä sekä huolehtii seitsemän kasvihuoneen kasvien viljelystä.

Helsingin henki / toukokuu 2018

17

Tuuli Markkasen kevään töihin kuuluu muun muassa kesäkoisojen leikkaaminen. Kesäkoisoja sijoitetaan tänä vuonna Vanhaan kirkkopuistoon, Lönnrothinpuistikkoon ja Aleksanteri II:n patsaalle.

Helokolibrikukka on Madeiran kansalliskukka. Kukkaa kutsutaan myös papukaijakukaksi tai paratiisilinnun kukaksi. Talvipuutarhan toistakymmentä vuotta vanhat helokolibrikukat kukkivat myöhäisestä syksystä aina kesän kynnykselle asti.

Agave koristaa Herttoniemen kartanon portaita kesäisin.

Välimeren alueella ja Kanarian saarilla viihtyvää laakeripuuta nähdään Esplanadin puistossa.

Kaupunginpuutarhalla panostetaan biologiseen torjuntaan. Puutarhan ohrakasvustoissa elää ja lisääntyy tuomikirvoja ja niiden luontaisia petoja, kirvavainokaisia. Kun kirvoja ilmaantuu koristekasveihin, vainokaiset lentävät ohrasta niiden kimppuun.

18

Helsingin henki / toukokuu 2018

Joka vuosi uusia lajikkeita Kiireisin sesonki kaupunginpuutarhassa alkaa viikkoa ennen pääsiäistä ja päättyy juhannuk­ seen. Pääsiäisen aikaan viljelyssä on 31 000 ­kevätkukkaa, joista 18 000 on orvokkeja ja ­loput ovat tulppaaneja ja helmihyasintteja. ­Kevätkukat päätyvät äitienpäivään mennessä kaupungin kevätistutuksiin.

– Keväisin ruukkujen täyttöön menee paljon aikaa. Meillä on käytössä ruukuntäyttökone, joka tiputtaa hihnalle automaattisesti ruukun ja mul­ lat. Pääsiäisen jälkeen meillä on yleensä valtava urakka, kun siirrämme orvokit kasvihuoneen pöydiltä kausihuoneisiin, joissa asettelemme ne yksitellen lattialle. Siinä saa aika pitkään olla konttausasennossa, Markkanen nauraa.

Kun kaupunginpuutarha on tyhjentynyt ­kevätkukista, siirrytään kesäkukkien viljelyyn.

Puutarhalla viljellään kaupungin tarpeisiin noin 70 000 kesäkukkaa, ja eri lajeja on yhteensä 90.

Osa kesäkukista päätyy myös kaupungin työn­ tekijöille toukokuun lopussa aukeavaan kesä­ kukkamyyntiin.

– Kesäkattauksessa on aina mukana petunioi­ ta, siniviuhkoja ja pelargonioita. Tänä kesänä vil­ jelyssä on 10 erilaista koristeheinälajia. Testaam­ me myös vuosittain vähintään 10 erilaista uutta lajiketta, Markkanen listaa.

Kaupunki kukitetaan kesäkukilla kesäkuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Sekä kevään, ­kesän että syksyn kausikasvit istutetaan kaupun­ gin puistoihin, katualueille, kiinteistöjen pihoille ja parvekkeille. Kausikasveja hoitavat Staran yllä­ pito ja yksityiset alueurakoitsijat.

Tänä kesänä kaupungin kukkaistutuksissa nähdään useita koristeheinä­lajeja, jotka kasvavat täyteen mittaansa kasvihuoneen 16 asteen lämpötilassa.

Talvipuutarhan altaassa uiskentelee noin 20 ­karppia ja kultakalaa.

Vasemmalla: Puutarhanhoitaja Hilkka Pynnönen kastelee Talvipuutarhan kaktushuoneen kasveja.

Oikealla: Kasvituotantopäällikkö Jari Kuusi viihtyy hyvin kaupunginpuutarhan uniikissa ympäristössä.

Kun kaikki kesäkukat on saatu lähetettyä k­ aupungin puistoihin juhannukseen mennessä, väki voi vihdoin hieman hengähtää, siivota paikkoja ja paneutua tontin ulkotöihin.

Pistokkaita Keniasta, Hollannista ja ­Etelä-Afrikasta Töölönlahden pohjoispäässä sijaitsevan kaupunginpuutarhan aidattuun alueeseen kuuluvat yleisöltä suljettu tuotantoalue, jossa viljellään kausikasveja kaupungin tarpeisiin sekä yleisölle avoimet Talvipuutarha ja ruusutarha.

– Tuotantoalueella meillä on kolme viljelijää.

Määräaikaiset työntekijät auttavat kasvihuoneiden viljelytöissä kasvien kiivaimpina kasvukausina. Viime vuonna heitä oli 17, kertoo kasvituotantopäällikkö Jari Kuusi, joka vastaa kaupunginpuutarhan toiminnasta.

Pääsuunnittelija Kirsti Oksanen päättää, mitä kasveja puutarhalla viljellään. Hän tekee kasvitilaukset.

– Viljeltävät lajit vaihtelevat paljon vuosittain.

Kirsti pitää kunnia-asiana sitä, että Helsinki on paikka, jossa nähdään lukuisia lajeja, Markkanen toteaa.

Suurin osa kasveista tilataan puutarhalle pistokkaina ulkomailta, esimerkiksi Keniasta ja ­Israelista. Tulppaanien sipulit saapuvat Hollannista ja amaryllikset Etelä-Afrikasta.

Kaupunginpuutarhan työyhteisöön kuuluu yhteensä 18 vakituista työntekijää. Mukaan lukeutuvat muun muassa kaksi floristia, jotka tekevät leikkokukka- ja sidontatöitä sekä tilakoristeluja esimerkiksi kaupungin tiloihin, ja viidestä

henkilöstä koostuva puunhoito- ja kasvinsuojeluyksikkö, jossa tehdään puiden kuntotarkistuksia, arboristipalveluja sekä kasvinsuojelutöitä. Talvipuutarhalla työskentelee kaksi puutarhan hoitajaa, jotka huolehtivat puutarhan kasviloistosta.

Talvipuutarhassa washingtoninpalmu ja satavuotias kamelia Talvipuutarhassa on aamupäivästä vielä hiljaista. Puutarhanhoitaja Hilkka Pynnönen nostaa mullasta pääsiäisen ajaksi istutettuja suurikokoisia keltaisia narsisseja. Vielä on hetki ­aikaa siivota lattioilta hiekkaa ja kastella kasveja, kunnes puutarha aukeaa yleisölle puolelta päivin.

– Maanantaisin Talvipuutarha on suljettu ja meillä on kasvien huoltopäivä. Silloin voimme hoitaa ja kastella kasveja pitkään ja antaa niille lannoitteita tai merilevää, Pynnönen kertoo.

Pynnösen työpäiviin kuuluu myös puutarhan koristelua, tuhohyönteisten torjuntaa sekä ruukutusta, jossa kasvi laitetaan isompaan ruukkuun tai jaetaan useampaan osaan, joista kukin siirretään omaan ruukkuun.

– Kun yleisöä on paikalla, teemme kasvien hoitotöitä eli nypimme pois vanhoja ja huonoja lehtiä. Vierailijat kyselevät meiltä myös kaikenlaista kasveista, Pynnönen sanoo.

Talvipuutarhan kasvit ovat pääosin vanhoja huonekasveja. Erilaisia kasveja on yli 200 ja yksilöitä on tuhatkunta. Puutarhan palmuhuoneessa ovat ihailtavana muun muassa korkealle kasvava washingtoninpalmu, yli 100-vuotias kamelia sekä kuningasmagnolia. Länsisiivessä kasvaa esi-

merkiksi kliivioita sekä kääpiöpalmuja. Kaktushuoneessa viihtyvät erilaiset kaktukset ja mehikasvit.

– Onhan tämä ihana työpaikka ja työympäristö. Tykkään keväisestä kasvihuoneesta, kun valoa on enemmän ja kasvustossa näkyy uusia vihreitä lehtiä. Täällä on keväällä tosi kauniin näköistä, Pynnönen sanoo. HH

Vinkit kotipuutarhurille •

•

• • • •

•

Kesäkukkien istutus omalle pihalle ajoittuu yleensä touko-­ kesäkuun vaihteeseen, kun yölämpötilat ovat reilusti yli viiden asteen.

Lasitetulle parvekkeelle sopivat esimerkiksi puutarhamyymälästä hankitut valmiit tomaatintaimet. Ole tarkkana, ettei kasvi pääse kuivumaan ja lannoita kasvia voimakkaasti.

Kastele ja lannoita kesäkukkia usein. Lisää kasteluveteen liukenevaa lannoitetta joka toisella kastelukerralla.

Pelargoniat sopivat suojatulle parvekkeelle. Pelargonia kärsii herkästi päälle satavasta vedestä.

Kun sommittelet kasveja omalle pihalle, panosta värikkyyteen.

Kokeile rohkeasti useita eri lajeja.

Koristeheinät ovat tällä hetkellä trendikkäitä ja helppohoitoisia kesäkasveja. Myös hillityt lehtikasvit, kuten eucalyptus, ovat monen parvekepuutarhurin suosiossa.

Moniväriset petuniat ovat trendikkäitä Keski-Euroopassa.

Näiden petunioiden kukissa voi olla esimerkiksi keskenään vuorottelevia valkoisia ja punaisia raitoja. Night sky -lajikkeessa taas on sinisiä kukkia, joissa on valkoisia pilkkuja.

Vinkit laati Tuuli Markkanen.

Helsingin henki / toukokuu 2018

19

Ammatti Oikea tekijä joka työhön Kun avoinna olevaan tehtävään saadaan valittua sopiva henkilö, siitä hyötyvät niin työnantaja, työntekijä kuin lopulta myös kaupunkilaiset. Työvoimasuunnittelija luo edellytykset onnistuneelle rekrytoinnille.

TEKSTI Kati Särkelä KUVAT Anton Reenpää

20

Helsingin henki / toukokuu 2018

H

arri Laurell on juuri nostanut Signe Branderin historialliset Helsinki-kuvat seiniltä talteen – sosiaali- ja terveystoimen seitsemäntoista henkisen henkilöstö­ resurssi­palvelut­­- yksikön muutto Kallion virastotalon päärakennukseen on käynnissä. Töitä tehdään silti muuton rinnalla.

Työvoimasuunnittelijan päiviin kuuluu työpaikkailmoitusten tekoa, haastatteluja ja esimiesten neuvontaa.

– Työni on älyttömän mielenkiintoista. Parasta on ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan toimiminen. Kun illalla summaan päivän ja jos koen, että ainakin yhtä ihmistä olen päivän aikana voinut jeesata, päivä ei tunnu turhalta.

Gallup TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Heiskanen

Riittääkö loma palautumiseen?

Miten rentoudut?

Kimmo Kuisma, projektin­ johtaja, aluerakentamisyksikkö, ­kaupunginkanslia

Nimi: Harri Laurell Ammatti: työvoimasuunnittelija, sosiaali- ja terveystoimiala Ikä: 59 vuotta Koti: Laajasalossa Harrastukset: työmatkapyöräily, puu- ja tekniset työt, mökkeily sekä lapsenlapsien hoito

Haluan työni ­kautta vaikuttaa ­kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Laurell kouluttaa esimiehiä rekrytointiprosessin kulusta ja osallistuu itsekin usein työhaastatteluihin.

– Haastatteluissa oppii uutta sekä kyseisestä tehtävästä että meidän toimialan toiminnasta.

Paljon uusia ajatuksia ja ideoita herää myös hakijoiden vastauksista, Laurell sanoo.

– Esimiehillä on paljon tehtäviä, mutta rekrytointi on kallein investointi, jonka esimies tekee, ja siksi siihen kannattaa panostaa.

Uudet tehtävät – sama työnantaja Laurellilla on pitkä ura kaupungilla. Ensimmäinen työsuhde alkoi vuonna 1981 lastentarhanopettajana. Hän työskenteli myös päiväkodinjohtajana, mutta joutui lopettamaan, kun vakavan sairauden myötä ei voinut enää työskennellä päiväkodeissa, jotka ovat alttiina fluns­sille ja viruksille.

– Tällöin kaupunki työnantajana tuki hienosti muuttunutta tilannettani, ja siirryin uudelleensijoituksen kautta palvelutalojen työhönottajaksi, Laurell kertoo.

– Olen paljasjalkainen stadilainen ja ylpeä työstäni kaupungin leivissä. Helsinkiläisyys onkin iso osa työidentiteettiäni. Haluan työni kautta vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin.

Vetovoimaisuus fokuksessa Rekrytoinnin keinot ovat viime vuosina monipuolistuneet. Myös Harri Laurell pitää itsensä ajan tasalla, lukee ammattikirjallisuutta ja etsii uusia vinkkejä rekrytointityöhön. Esimerkiksi

kevään aikana sotepuolen rekrytoinnin tukena on ollut muun muassa suosittu tubettaja Roni Bäck, joka esitteli nuorille sosiaali- ja terveystoimea tulevaisuuden työpaikkana. Kampanja toteutettiin yhteistyössä Husin sekä ­Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa.

Muutama vuosi sitten Laurell suunnitteli ja toteutti työkaverinsa Janina Kurjen kanssa edelleen käytössä olevan Stadin Soten Arvopelin.

– Siihen meni noin puoli vuotta. Peliin sisällytettiin aivan valtava määrä asiaa arvoista, strategiasta, tavoitteista ja käyttösuunnitelmista. Se oli kiinnostavaa, opettavaa ja haastavaa. Jos silloin minut olisi herätetty keskellä yötä, olisin voinut luetella silloisen virastomme arvot kuin vettä vain, Laurell naureskelee.

Nyt on meneillään uusi tärkeä haaste, sosiaali- ja terveystoimen vetovoimaisuuden lisääminen.

– Meillä on käynnissä lastensuojelun hanke, jonka tavoitteena on, että tämän vuoden lopussa 85 prosenttia viroista on täytetty työntekijöillä, joilla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

Haastetta riittää, sillä prosenttiluku on nyt alle 70. Toisaalta sosiaalityöntekijät hakevat töitä koko ajan ja jos onnistumme rakentamaan Stadin Sotesta ja meidän lastensuojelusta positiivista työnantajamielikuvaa, osa noista hakijoista hakee juuri Helsinkiin, Laurell sanoo.

Rekrytoinnissa riittää siis hommia. Kevään aikana ohjelmassa oli muiden töiden ohella myös 320 nuoren kesätyöntekijän valinta ja perehdytys. HH

Loma riittää hyvin työpaineista palautumiseen. Yleensä lomat kuluvat kesämökillä, mutta yritämme vaimon kanssa myös matkustella aina kun mahdollista. Mökillä on yleensä jotain pientä remonttihommaa, joten ne vievät ajatukset muualle. Lisäksi olemme innokkaita palstaviljelijöitä, ja meillä on keskuspuistossa pieni kasvimaa. Käymme siellä arkenakin useamman kerran viikossa. Työkiireet unohtuvat, kun kääntää maata, kaivaa ojaa, kitkee rikkaruohoja ja keskittyy siihen, mitä tekee. Ulkoilu ja fyysinen tekeminen ylipäänsä rentouttavat.

Jonna Jylhä, tuntiopas, kaupunginmuseo, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Liikun paljon luonnossa, se rentouttaa. Palkkatyön lisäksi olen käsityöläinen ja kuvataiteilija. Maalaan öljyväreillä ja teen akvarelleja ja hiilipiirroksia. Minulla on oma työhuone, jossa voin keskittyä taiteen tekemiseen. Siellä saan olla ihan rauhassa, edetä omassa tahdissani ja kuunnella juuri sitä radiokanavaa, jota haluan. Edes työvälineitä ei tarvitse siivota pois, kuten kotona täytyisi. On tärkeää osata jättää työasiat välillä taakseen. Toisaalta työni museolla on niin mielenkiintoista, ettei se aina tunnu työltä.

Kristiina Stenman, vapaaehtoistyön koordi­ naattori, sosiaali- ja terveystoimiala Ulkoilu on paras rentoutumiskeino. Lomalla laitan aivot narikkaan ja lähden lasten kanssa luontoon tai mökille.

On tärkeää päästä johonkin toiseen ympäristöön. Teen järjestelmällisesti töitä saadakseni työasiat pois mielestä. Lyhyemmillä lomilla se ei aina onnistu, pidemmillä kyllä. Pitää olla jotain, mitä odottaa ja suunnitella ja että loma on selkeästi jotain muuta kuin arkea. Elämykset saavat vapaa-ajan tuntumaan pidemmältä.

Mikko Vainikka, päiväkodin johtaja, kasvatuk­ sen ja koulutuksen toimiala Lomilla rentoudun ihan huilaamalla, irtiotto töistä onnistuu oikein hyvin. Muuta en oikeastaan tarvitse kuin että laitan työpaikan oven kiinni ja lähden lomalle. Yleensä työasiat jäävät töihin, mutta valitettavasti ei aina: etenkin silloin, kun loma on lyhyt, eikä siihen ehdi valmistautua kunnolla. Avainsana on nimenomaan valmistautuminen. Maiseman vaihdos tekee myös hyvää. Pyrimme matkustamaan perheen kanssa aina kun mahdollista.

Helsingin henki / toukokuu 2018

21

Matti Koskinen, Salli Hakala ja Maisa Hopeakunnas kehittävät kaupungin kriisiviestintää. Kehittämistyössä tähdätään muun muassa yhteyksien ja verkoston parantamiseen.

Kriisiviestinnälle selkeä toimintamalli Kaupunki on lähtenyt ponnekkaasti kehittämään kriisiviestintäänsä. Tavoitteena on harjoittelun ja ohjeiden kautta luoda selkeä toimintamalli tositilanteiden varalle. Kehittämistyötä tehdään ydinryhmän lisäksi laajassa yhteistyöverkostossa.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Anton Reenpää

Keskustelemassa: tiedottaja Maisa Hopeakunnas kaupunginkanslia turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen kaupunginkanslia yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopisto, politiikan ja viestinnän koulutuslaitos

Aihe Kaupungin kriisiviestinnän kehittäminen

Paikka Tiedekulman kahvila

22

Helsingin henki / toukokuu 2018

K

riisiviestinnässä on jo pitkään varauduttu erilaisiin uhkakuviin, mutta päivittämiselle on yhä aihetta. Isona haasteena koetaan muuttunut viestintäympäristö, jossa jokainen kantaa taskussaan viestimisen välinettä, älypuhelinta.

– Perinteisestä mediasta on tullut vain yksi kanava sosiaalisen median rinnalla. Nyt kaikki ihmiset voivat levittää viestejä reaaliajassa ja saattaa maailmalle myös virheellistä tietoa, Maisa ­Hopeakunnas toteaa.

Salli Hakala, joka on tutkinut 20 vuotta kriisiviestintää, on samaa mieltä. Maailma on nyt erilainen kuin ennen internettiä ja mobiilimediaa.

– Viranomaisen tiedon pitää olla nopeasti nähtävillä heidän omilla sivustoillaan ja Twitterin kautta lähetettynä tviittinä. Riskeihin voi varautua laatimalla tekstipohjia ja avainsanoja valmiiksi, Hakala vinkkaa.

erilaisissa kriisitilanteissa, Hopeakunnas muistuttaa.

Tavoitteena on, että kaupunkilaiset tietävät, mistä saavat tietoa ja ymmärtävät, miten heidän odotetaan toimivan eriasteisissa häiriötilanteissa.

Arkisia kompastuskiviä Kriisiviestintä on tehostettua ja vuorovaikutteista viestintää, joka koskee kaikkia kaupungissa asuvia ja vierailevia ihmisiä, joskus laajemmin koko pääkaupunkiseutua, maata ja jopa maailmaa. Onnistunut kriisiviestintä kykenee välittämään luotettavaa tietoa nopeasti, palauttamaan kansalaisten turvallisuuden tunteen ja antamaan pikaisesti vastaukset epätietoisuutta aiheuttaviin kysymyksiin.

– Kaupunki ei voi jäädä kriisiin. Siksi viranomaisten tehtävänä on organisoida, että kaupunkilaisten arki jatkuu, Hakala painottaa.

Tutkimukset osoittavat, että kriisiviestintä kompastuu usein perin arkisiin pulmiin: kansalaiset eivät tiedä, kenen puoleen kääntyä, nettisivut kaatuvat, puhelimet tukkiutuvat, tietokoneohjelmat eivät keskustele keskenään tai sijaisjärjestelyt puuttuvat. Siksi simulaatioissa arvioidaan viestintätekniikoiden ja erilaisten alustojen toimivuutta.

Harmaat alueet näkyviin Helsingillä on pääkaupunkina keskimääräistä paremmat valmiudet ja isommat resurssit hoitaa kriisiviestintää kuin muilla kunnilla. Toisaalta vastuu ja haasteetkin ovat suuremmat.

Pienetkin ongelmat voivat kasautua kriisiksi, jos viestinnällinen yhteistyö eri toimijoiden kesken ei suju.

– Meillä on laaja verkosto, jonka rooleja ja vastuita pitää tarkastella, opetella tuntemaan ihmisiä ja ymmärtämään toistemme prosesseja. Näin voimme tunnistaa harmaat alueet ja sovittaa yhteen viestinnän palaset saumattomaksi ketjuksi, Matti Koskinen sanoo.

Kriisiviestinnän ydinryhmään on kutsuttu kaupunginkanslian ja toimialojen viestinnät, turvallisuus- ja valmiusyksikkö sekä johdon avustajia. Laajennettuun ryhmään kutsutaan muun muassa liikelaitosten, pelastuslaitoksen, Helsingin poliisin, Migrin ja naapurikuntien viestinnät.

Kaiken kaikkiaan verkostossa on mukana 30–40 viestinnän ja turvallisuuden asiantuntijaa ja sidosryhmäläistä sekä kaksi kriisiviestinnän asiantuntijaa, Salli Hakalan lisäksi viestinnän asiantuntija Lilly Korpiola.

Kaikkeen pitää varautua Erityisiä uhkakuvia kaupungilla ei ole näkyvissä, mutta silti kaikkeen pitää varautua. Vaikka terrorismin uhka on noussut, sitä ei pidetä ­ainoana riskinä.

Mahdolliset kriisit voivat liittyä onnettomuuksiin, väkivallan tekoihin ja uhkailuihin,

epidemioihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin kuten rankkasateisiin ja tulviin, mutta myös henkilöstöön ja maineenhallintaan.

– Lisäksi voi tapahtua sellaista, mihin kukaan ei ole osannut varautua. Siksi kriisiviestinnässä ei pidä lukkiutua todennäköisyyksiin, Hakala huomauttaa.

Matti Koskinen jatkaa, ettei kenenkään tarvitse menettää yöuniaan katastrofin pelossa, sillä perustoimintavarmuuden eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Riskit tunnistetaan hyvin, mutta täyttä varmuutta kenelläkään ei ole, millaisia heijastusvaikutuksia yllättävällä tapahtumalla on esimerkiksi infrastruktuuriin ja palveluihin.

Yhtenäinen viesti ja malli Kriisiviestinnän kehittämistyö tähtää yhteyksien ja verkostojen parantamiseen. Viestinnällisen yhteistyön pitää toimia hyvin eri toimialoilla ja niiden välillä. Vakavissa ja useaa ­toimialaa koskevissa tilanteissa viestinnän koordinointi siirtyy kaupunginkanslian viestintään.

Kehittämiseen kuuluu simulaatioita, sisältöjen, kanavien ja yleisöjen pohdintaa sekä ohjeistuksen koonti. Syksyn isossa harjoituksessa testataan, miten yhteistyö sujuu ryhmien kesken eikä vain oman ryhmän sisällä. Samalla saadaan esille viestinnän haasteita.

– Kehittämistyön tavoitteena on hakea ratkaisuja, malleja ja käytäntöjä, joiden avulla kaupunki saa viestinnän toimimaan paremmin

Luottamuksen arvoinen Kriisi paljastaa toimijansa ja näyttää, missä kohdissa järjestelmä voi pettää, tai miten ihmiset alkavat oma-aloitteisesti ratkaista ongelmia. Tämä kaupunkilaisten vahvuus pitää saada toimimaan. Kriisi syntyy jo siitä, jos ihmiset jätetään passiivisesti odottamaan tietoa.

Kaupunkilaisia hyödyttää esimerkiksi kriisi­ uutinen, jonka kaupunki luo muun muassa verkkosivuille. Siihen lisätään jatkuvasti päivitettävä aikajana: mitä on tapahtunut, missä ja milloin ja mitä uutta tietoa on tullut.

Lisäksi käyttöön otetaan kaikki kaupungin viestintäkanavat, kuten liikennevälineiden viestitaulut ja kuulutukset, sosiaalisen median kanavat, koulujen kuulutukset ja kaupungin sisäinen viestintäjärjestelmä.

Vaikka media voi olla apuna, kriisitilanteen viestintää ei voi eikä saa jättää tiedotusvälineiden harteille. Luotettavan tiedon pitää tulla viranomaisten ja kaupungin kanavien kautta.

– Luottamuksen ylläpitäminen kaupungin normaaliin tiedonkulkuun ja viestintään on paras keino varautua myös kriiseihin, keskustelijat summaavat. HH

Kriisiviestinnästä järjestetään kaupungin viestijöille ja asiantuntijoille koulutusta syksyn aikana. Seuraa kaupungin Helmen uutisia.

Helsingin henki / toukokuu 2018

23

Asukas

Kummi auttaa asumisessa Asumiskummi tulee apuun, kun kielitaidon puute ja kulttuurierot aiheuttavat asumiseen liittyviä ongelmia.

Hankalat tilanteet selviävät useimmiten puhumalla ja opastamalla.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Sami Heiskanen

K

azhal Siddig Hassan Aljaf muutti miehensä kanssa Irakista Suomeen neljä vuotta sitten. Kun pariskunta oli saanut asunnokseen kaupungin vuokra-asunnon, he alkoivat saada kirjeitä, joita he eivät ymmärtäneet. Aljaf heitti kirjeet pois.

– Myöhemmin selvisi, että kirjeet olivat vuokralaskuja ja maksumuistutuksia. Emme olleet maksaneet vuokria neljään kuukauteen, Aljaf kertoo nyt suomeksi.

Tuolloin hän ei osannut suomea lainkaan.

Kun posti toi jälleen yhden kirjeen, Aljaf otti siitä kuvan, lähetti sen asumiskummi Seinab Omar Mohamedille ja kysyi, mikä se oli.

– Vuokranantaja oli ryhtynyt perimään vuokria oikeudessa ja lähettänyt haasteen, Mohamed kertoo.

Mohamed soitti käräjäoikeuteen, kertoi tilanteesta ja sai sovittua, että haaste perutaan, jos vuokrat maksetaan heti.

Kirjeet aiheuttavat Mohamedin mukaan usein päänvaivaa kielitaidottomille asukkaille.

– Monessa kulttuurissa ei käytetä postia ja kirjeitä, vaan asiat hoidetaan puhumalla, hän sanoo.

Somaliasta kotoisin oleva Mohamed on asunut Helsingissä 22 vuotta ja perehtynyt suomalaiseen kulttuuriin ja tapaan toimia.

Hän on auttanut maahanmuuttajataustaisia asukkaita yli kymmenen vuotta: ensin asukkaana ja naapurina, sittemmin asumiskummina. Nyt hän toimii myös palkattuna hanketyöntekijänä sosiaali- ja terveystoimen asumisneuvonnan tiimissä.

24

Helsingin henki / toukokuu 2018

Pelisäännöt tutuiksi Etenkin kerrostalossa asuminen siihen liittyvine pelisääntöineen on maahanmuuttajille usein uutta ja haastavaa. Moni ei tiedä, miten pihalla, pyykkituvassa, saunassa tai roskahuoneessa tulee toimia.

– Somaliassa ei ole kerrostaloja. Ihmiset asuvat omissa taloissaan eikä naapureita ole kovin lähellä. Jokainen hoitaa omat roskansa ja pesee pyykkinsä, Mohamed sanoo.

Hän auttaa asukkaita ymmärtämään suomalaisia käytäntöjä, kuten että taloyhtiön järjestyssäännöissä mainitun yörauhan aikana tulee välttää liiallista metelöintiä.

– Kulttuurierot aiheuttavat ristiriitoja. Esimerkiksi muslimit saavat paastokuukauden ramadanin aikaan syödä vasta auringonlaskun jälkeen, mikä meillä on kesäaikaan hyvin myöhään, Mohamed kertoo.

Mohamed on joutunut muistuttamaan ramadania viettäviä muslimiasukkaita, että he puhuisivat rauhallisesti ja juhlisivat pihan sijaan puistossa, kun muut asukkaat ovat nukkumassa.

Myös asumiskummi Khadijo Warsame on törmännyt naapurisopua koettelevaan meteliin.

– Kun menemme asukkaan luo ja keskustelemme asiasta, ongelma saadaan usein ratkaistua puhumalla, hän toteaa.

Ummikoilla ongelmallisinta Kaksi vuotta Helsingissä asunut, Somaliasta alun perin Ouluun muuttanut Rage Fadumo Hashi puhuu vain somaliaa. Kielitaidottomuus on iso ongelma, joka hankaloittaa jatkuvasti arkea.

Khadijo Warsame, Seinab Omar Mohamed, Rage Fadumo Hashi ja Kazhal Siddig Hassan Aljaf tietävät, että kerrostalossa asuminen on usein haastavaa maahanmuuttajille.

– Rage soittaa minulle kaikista asioista. Kun viemäri menee tukkoon tai kun hänelle tulee ilmoitus lääkärin vastaanottoajasta. Hän ei ymmärrä, mistä on kyse, mitä tehdä tai millä bussilla mihinkin pääsee, Mohamed kertoo.

Vaikka Mohamedilla on nyt kokopäivätyö, hän vastaa aina puhelimeen, kun Hashi soittaa, myös iltaisin.

– Ikääntyneille, yksin asuville maahanmuuttajille olisi hyvä saada asioimisapua ja järjestää kaveritoimintaa järjestöjen kautta. Monilla on terveydellisiä rajoitteita, eivätkä he osaa toimia palveluverkostossa, Mohamed toteaa.

Hashi on juuri päässyt muuttamaan uuteen asuntoon ja on siitä mielissään. Hän tarvitsi asumiskummin apua monessa vaiheessa irtisanomis­ilmoituksen ja vuokrasopimuksen tekemisestä muuttoilmoituksen tekemiseen ja avainten hankkimiseen.

Myös Aljaf miehineen etsii isompaa asuntoa yksiön tilalle. Mohamed auttaa heitä hakemusten tekemisessä.

– Asumiskummit ovat aktiivisia, auttavaisia ja ihania ihmisiä, Aljaf kiittelee. HH

Vapaaehtoista vertaistukea Asumiskummitoiminta on suunnattu maahanmuuttajien kotouttamiseen. Tavoitteena on tukea asukkaan osallisuutta ja osallistumista asumiseensa, puuttua ongelmatilanteisiin ajoissa ja ehkäistä ongelmien kärjistymistä.

Suomen, somalin ja arabian kielillä annettavaa asumiskummitoimintaa on tällä hetkellä eteläisessä ja itäisessä Helsingissä. Toiminta on laajenemassa myös Pohjois-Helsinkiin.

Toiminta perustuu vertaisuuteen. Vapaaehtoiseksi kummiksi voi hakea maahanmuuttajataustainen asukas, joka osaa suomea ja on kulttuurisesti kotoutunut. Kummeille järjestettävässä valmennuksessa käydään läpi vapaaehtoistyön periaatteet sekä asukkaan oikeudet ja velvollisuudet.

Asumiskummit saavat ammatillista tukea ja apua kaupungin asumisneuvonnasta.

Kummit ehkäisevät ongelmien kärjistymistä Asumista säätelevät Suomessa kaikille yhteiset säännöt ja säädökset.

– Jos ei tiedä pelisääntöjä, on vaikea noudattaa niitä. Tietämättömyys asumisen perusasioista ja pelisäännöistä voi pahimmillaan johtaa jopa häätöön, toteaa asumisneuvoja Maarit Lehtinen sosiaali- ja terveystoimesta.

Asumiskummit toimivat yhteistyössä asumisneuvontatiimin kanssa ja saavat yhteydenottoja monelta taholta. Maahanmuuttajataustaiset asukkaat ovat myös itse löytäneet asumiskummit, sillä tieto asumiskummeista leviää suullisesti omassa yhteisössä. Moni tarvitsee apua esimerkiksi asunnon tai sen vaihdon hakuun, vuokran maksuun sekä asukkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvissä asioissa. Yhteinen kieli ja tausta auttavat tapausten ratkomisessa.

– Asukkaan ja kummin on helpompaa löytää yhteinen sävel, kun kummi on itsekin maahanmuuttaja ja ­puhuu asukkaan kanssa samaa kieltä. Luottamus on tärkeää, Lehtinen sanoo.

– Esimerkiksi somaliyhteisössä vallitsee välittämisen kulttuuri: heillä on tahtoa auttaa toisiaan. ­Tavoitteena on, että asukkaat ratkoisivat itse ongelmia ­muiden asukkaiden kanssa. Tarvittaessa asumiskummi kääntyy alueella toimivan asumisneuvojan ammatillisen avun puoleen.

Hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Sosiaaliset tuet ja palvelut > Asumisneuvonta

Helsingin henki / toukokuu 2018

25

Hyvinvointi

Eväitä hyvinvointiin Monet tutkimukset ja kyselyt antavat kaupungille tärkeää tietoa työntekijöiden terveydestä, työkyvystä ja hyvinvoinnista. Miten tutkimustuloksia hyödynnetään käytännössä ja kuinka ihmiset huolehtivat hyvinvoinnistaan ja työkyvystään?

3

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA iStock KUVITUS Taru Saxelin

8 000 työntekijää, ei mikään pikkuputiikki! Helsinki on Suomen suurin työnantaja.

– Tarvitsemme paljon erilaista tietoa näin suuren henkilöstön johtamisen ja työssä tukemisen pohjaksi, henkilöstön kehittämispäällikkö Manna Torvinen kaupunginkansliasta toteaa.

26

Helsingin henki / toukokuu 2018

Viimeisimpänä tietoa on tuottanut Helsingin yliopiston Health Study -seurantatutkimus syksyllä 2017.

Joka toinen vuosi toteutettavien Kunta10- ja Työterveyskyselyiden kanssa nämä antavat yhdessä tietoa arjen kehittämistyöhön, mutta tuottavat tietoa myös pidemmällä aikajaksolla ja yleisemmällä tasolla työntekijöiden terveydessä tapahtuvista muutoksista.

Neljännes (25 %) nuorista naisista kertoo, että lääkäri on todennut heillä jonkin mielenterveyden häiriön.

Helsingin henki / toukokuu 2018

27

Hyvinvointi 11 %

Z

Nuorista miehistä

89 % Alle 40-vuotiaista 11 %­­nukkuu 6 tuntia tai vähemmän yössä.

Kuka jaksaa jatkaa töissä?

Helsingin yliopisto ja kaupunki jatkavat keskustelua Helsinki Health Study -tutkimustulosten ­äärellä 11. lokakuuta järjestettävässä seminaarissa. Tapahtuman tavoitteena on välittää tietoa siitä, kuinka tehdä oikeita asioita ja tarvittaessa muokata nykyisiä toimintamalleja, jotta kaiken­ ikäisiä työntekijöitä osattaisiin parhaiten tukea jaksamaan töissä paremmin. Helsingin Hengessä on lisää ohjelmasta lähempänä ajankohtaa.

Yli 40-vuotiaista nivelrikkoa on

42 %

28

Helsingin henki / toukokuu 2018

24 %

53% on ylipainoisia tai lihavia.

– Tulokset kertovat meille, mitä pinnan alla tapahtuu. Tutkimuksissa on esimerkiksi käynyt selville, että nuorilla työntekijöillä on haasteita työn kuormittuvuudessa enemmän kuin muilla ikäryhmillä. Työsarkaa on edelleen esimerkiksi liikunnan linkittämiseksi jokapäiväiseen elämään. Näiden tietojen perusteella voimme tehdä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä sekä vaikuttaa ja ohjata ihmisiä terveyttä ja työkykyä p ­ arantaviin valintoihin, työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta kertoo.

Oman elämän kunkuksi Heikkilä kertoo, että vaikutuskeinoja toteutetaan esimerkiksi yhdessä Työterveys Helsingin kanssa ja arjen esimiestyössä. Samalla hän painottaa, että kaupunki kannustaa jokaista ottamaan itse vastuuta hyvinvoinnistaan.

– Ketään ei voi pakottaa ottamaan apua vastaan, eivätkä kaikki halua hakeutua tarjonnan piiriin. Valintaa ja tukea on kuitenkin runsaasti tarjolla. Kyselyiden ja tutkimusten yksi merkittävä tavoite on, että pystymme kohdentamaan apua oikea-aikaisesti. Tiivistetysti voisi sanoa, että elämäntaparemontti vaatii aina omaa oivallusta, mutta työnantajana kaupunki tarjoaa siihen hyvät eväät, Heikkilä sanoo.

Kaupungin tarjontavalikosta löytyy muun muassa liikuntapalveluita, uniryhmiä, eri-ikäisille kohdennettuja hyvinvointi- ja työkykyvalmen-

nuksia sekä monipuolisia ja toimivia tukitahoja, kuten työterveyshuolto, henkilöstöliikunta sekä työsuojelu. Helmessä on Oman työn kunkuksi -verkkotyökalu, joka auttaa tarkastelemaan oman työn hallintaa ja hyvinvointia joko yksin tai yhdessä esimiehen tai oman tiimin kanssa.

– Ihmisen työhyvinvointi on aina kokonaisuus, ja siksi työn ja muun elämän yhteensovittaminen on tekijä, johon halutaan vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan. Työtehtävien sisältö vaikuttaa myös siihen, mitä mahdollisuuksia joihinkin joustoihin on. Meillä on jouston muotoina muun muassa työajan liukuma, työaikajoustot sekä lyhennetty työaika. Ehdot ja mahdollisuudet käydään henkilön kohdalla työtehtävien sisällön mukaan läpi esimiehen kanssa, Torvinen kertoo.

Molemmat tunnistavat, että työelämän murros vaikuttaa eittämättä moneen ja monen työtehtävään. Mitä enemmän tietoa on käytössä, sitä helpompaa avoin ja vuorovuorovaikutuksellinen johtaminen on.

– Osaamista pitää jatkuvasti kehittää ja kannustaa siihen. Omaa työmarkkinakelpoisuutta ja tehtävien oikeellisuutta on hyvä käydä läpi esimiehen kanssa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kun molemmat osapuolet tietävät, missä mennään ja asioista puhutaan rohkeasti, sillä on suuri vaikutus työssä jaksamiselle, Heikkilä toteaa. HH

Hyvä keskustelu työkaverin kanssa antaa energiaa ­tehdä töitä. Se lisää motivaatiota, innostusta ja luottamusta sekä parhaimmillaan tuo uusia näkökulmia omaan ajatteluun.

Työterveyspsykologi

Jokainen voi vaikuttaa keskustelu­ kulttuuriin työpaikalla

Vastaavasti huono keskustelu kuluttaa energiaa. Esimerkkinä tilanne, jossa palaveriin osallistujan heittämä idea ei saa keneltäkään mitään vastakaikua. Kukaan ei reagoi tai idea lytätään. Tämä voi olla yllätys idean esittäjälle, ja hän voi loukkaantua ja vetäytyä.

Turvallisuuden ja luottamuksen tunne erottaa huipputiimit muista. Tämä tarkoittaa, että omaa työtä arvostetaan ja on turvallista ottaa riskejä työssä, kuten esittää spontaaneita ideoita palaverissa. Työntekijä uskaltaa olla oma itsensä eri tilanteissa ja tuoda mukanaan parhaat puolensa.

Kaupungilta siirrytään eläkkeelle Helsinki Health Study -tutkimus on Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osaston toteuttama pitkittäistutkimus, jossa on seurattu vuodesta 2000 lähtien kaupungin työntekijöitä. Tutkimus tuottaa tieteellistä tietoa työn ja muun elämän vaikutuksista terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Akatemiatutkija Tea Lallukka kertoo, että lähtötilanteessa kysely lähetettiin kaikille kaupungin työntekijöille, jotka täyttivät vuosina 2000– 2002 joko 40, 45, 50, 55 tai 60 vuotta.

– Seurantakyselyt on lähetetty heille vuosina 2007 ja 2012 sekä viimeisin syksyllä 2017,­hän selvittää.

Lallukka on tyytyväinen siitä, kuinka uskollisia tutkimukseen osallistujat ovat olleet: viime syksynä vastausprosentti oli 82 vielä näinkin monen vuoden jälkeen.

– Pääasiallinen syy työnantajalta pois siirtymiseen on ollut joko vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke. Tutkimuksen kannalta meille olennaista tietoa on se, mitkä syyt ovat vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, ja myös millaisia muutoksia tapahtuu esimerkiksi elintavoissa ja toimintakyvyssä eläkkeelle siirtymisen jälkeen, hän toteaa.

Syksyllä 2017 tutkimukseen otettiin mu-

kaan myös kaikki alle 40-vuotiaat työntekijät, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa vähintään neljä kuukautta. Nuorten tutkimushankkeen johtajana toimiva Lallukka muistuttaa, että tässä vaiheessa nuorten tulokset ovat poikkileikkaus ikäryhmästä, joten syy- ja vaikutussuhteista tiedetään vasta seurantatutkimusvaiheessa.

– Keskeinen ennuste työurien keski- ja loppuvaiheiden työkyvyttömyydelle on työ­ urien alkuvaiheiden työkyvyttömyys. Nuoret haluttiin mukaan, koska aiemmin tehtyjen ­rekisteritutkimusten mukaan heillä on erityisen paljon haasteita työkyvyn kanssa, eli ­paljon sairauspoissaoloja. Pyrimme tutkimuksen ja seurannan kautta pääsemään kiinni niihin tekijöihin, joihin pystytään vaikuttamaan työkykyä ja terveyttä kohentavasti, Lallukka toteaa.

Lallukka painottaa, että tutkimustulokset ovat luottamuksellisia eikä ketään yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa tietojen perusteella.

– Tutkimusetiikka on erittäin tiukka, ja tulokset raportoidaan vain ryhmätasolla. Yleisellä tasolla tutkimustulokset voivat kuitenkin auttaa havainnoimaan oman tilanteen ja kertovat sen, että kukaan ei ole ongelmiensa kanssa yksin.

Miten saada keskusteluista toimivia työyhteisössä?

1. Kuuntele ja kysy. Ole utelias, mitä muiden mielessä liikkuu juuri nyt.

2. Hyväksy, että ihmisillä on monia eri näkökulmia asioihin.

3. Älä yritä väkisin muuttaa muiden kokemuksia.

4. Ole eri mieltä rakentavalla ja arvostavalla tavalla.

5. Miettikää vaihtoehtoiset etenemistavat ja pyrkikää tekemään valinnat yhdessä.

Kun ihmisten välinen luottamus ja arvostus ovat vahvoja, keskusteluissa on mahdollista olla myös eri mieltä.

Parhaimmillaan voi syntyä uutta ajattelua, joka vie kaikkia eteenpäin. Keskustelussa mukana olevat oppivat ymmärtämään toistensa näkökulmia, ja ne myös lähentyvät keskustelun aikana.

Joskus keskusteluihin tarvitaan mukaan ulkopuolisia tahoja. Näissä tilanteissa työterveyshuolto on mielellään käytettävissä. Usein ulkopuolinen tuki helpottaa keskustelua silloin, kun se on ajautunut tilanteeseen, jossa kokemusta kuulluksi tulemisesta ei ole.

Kiinnitä huomio siihen, miten teidän työpaikallanne puhutaan ja vaikuta siihen. Se on työelämän tärkeimpiä taitoja. Mieti myös, miten juuri sinä vaikutat ihmisiin ympäristössäsi.

Kuva: Anton Reenpää/ Otavamedia OMA

Yli 40-vuotiaista naisista yli 75 % kokee työnsä henkisen rasittavuuden melko tai erittäin raskaaksi.

Sama ihminen voi tilanteesta riippuen olla aktiivinen ja luova tai passiivinen ja vetäytyvä. Tämä riippuu työyhteisön vuorovaikutustilanteiden turvallisuudesta. Arvioimme turvallisuutta aina tiedostamatta. Jos tilannetta ei pysty ennakoimaan eikä oloaan koe turvalliseksi, energiaa menee epävarmuuden sietämiseen.

Työterveyspsykologi Pekka Tokola Työterveys Helsingistä sanoo, että turvallisuuden ja luottamuksen tunne synnyttää hyvää keskustelua ja uusia, eteenpäin vieviä ajatuksia.

Helsingin henki / toukokuu 2018

29

Liikkeellä Elämysmatkalle Stadin saaristoon

Tiedot palstalle: henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 14. syyskuuta.

Osallistu Kauppatorilta lähtevään saarihyppelyyn, jossa voit vierailla saman päivän aikana Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Lonnassa.

Aikataulut ja hinnat: jt-line.fi.

Itäinen saaristoreitti on Helsingin kaupungin sisäinen vesiliikennereitti mantereelta mantereelle. Noin kahden tunnin mittainen risteily kulkee välillä Hakaniemi–Herttoniemi–Laajasalo–Vartiosaari–Kivisaari–Satamasaari–Iiluoto– Leikosaari–Vuosaari.

Reittiin sisältyy myös Degerön kanavan läpiajo.

Aikataulut ja hinnat: suomensaaristo­ kuljetus.fi

Isosaari on yli 100 vuotta vanha linnakesaari, johon voi kulkea tunnin välein Kauppatorilta lähtevällä saaristolaislautalla. Saaressa on kaksi hiekkauimarantaa, kolme saunaa, piknik-paikkoja, ravintola Upseerikerho, laajat nurmialueet sekä Suomen vaativin par-3-golfkenttä.

Lisää Isosaaresta: ­visitisosaari.fi.

Kuva: Ateneum

Kesän vesibussikuljetukset ovat käynnistyneet, ja väylät Helsingin edustan saariin ovat auki. Nyt on aika tutustua kauniisiin maisemiin ja nauttia raikkaasta saaristosta!

Kuva: Kaarina Heikkonen

Fantastico!-näyttely Ateneumissa

Kuva: Helsingin kaupunki

Fantastico!-näyttelyssä esiteltäville 1920- ja 1930-­­lukujen italialaisille taideteoksille on ominaista salaperäinen tunnelma ja hiljaisuus sekä todellisuuden ja unen välinen ristiriita.

Ataneumin 18.8. asti avoinna olevassa näyttelyssä nähdään muun muassa Giorgio de Chiricon, Carlo Carràn, Felice Casoratin ja Antonio Donghin teoksia. ateneum.fi

Helsingin ja Tallinnan luontoon Lähde Helsingin tai Tallinnan lähiluontoon puhelimen opastamana. Verkkosivusto citynature.eu on mobiililaitteilla toimiva luonto-opas, joka esittelee kummankin kaupungin Top 10 -luontokohteet. Puhelin opastaa mielenkiintoisiin kohteisiin valmiiden reittien avulla. GPS-toiminnolla oma sijainti kartalla on koko ajan tiedossa.

Citynature.eu

Puistojumpat starttasivat Kesän ohjatut puistojumpat kutsuvat liikkumaan.

Maksuttomia puistojumppia järjestetään muun muassa Maunulan sorsapuistossa, Oulunkylän ja Myllypuron liikuntapuistoissa, Latokartanon liikuntapuistossa, Puotilan leikki­niityllä, Töölönlahden ympäristössä ja Uima­stadionilla.

Katso puistojumppien sijainnit ja ajankohdat:

Henkilöstöliikunnan syyskausi alkaa 3.9.

Kesäkukat kaupunginpuutarhalta

Kaupungin henkilöstöliikuntaan ilmoittaudutaan a: K

au

pu in p

uu t arh a

Lisätiedot sähköpostilla: puutarhanviljely@hel.fi.

30

Helsingin henki / toukokuu 2018

• ke 15.8. klo 7 alkaen: jumppakortit ja aluekortit • ti 21.8. klo 8 alkaen: vesiliikunta ja vesijumppa • ti 21.8. klo 9 alkaen: kaikki muu toiminta Kaupungin Helmi > Työkalut > Koulutukset ja tapahtumat Kuva: Anssi Keränen

Kuv

ng

Kukkamyynti on auki arkisin klo 9–14 osoitteessa Hammarskjöldintie 1 B.

Kaupungin tukemissa siivoustalkoisissa siistitään metsiköitä, puistoja, rantoja ja tien pientareita vielä kesäkuun alkuun asti.

Jos haluat järjestää talkoot kevään siivoustalkoiden ulkopuolella, ota yhteys vapaaehtoistyön koordinaattori Armi Koskelaan, puh. 040 719 0824, ­­armi.koskela@hel.fi.

Pidä Saaristo Siistinä ry:n järjestämään Siisti Biitsi -kampanjaan voi osallistua järjestämällä omat rantasiivoustalkoot. Kampanjaan osallistutaan täyttämällä ilmoittautumislomake Siisti Biitsin verkkosivuilla siistibiitsi.fi.

Lue lisää siivoustatalkoista ja osallistu: hyvakasvaa.fi.

hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-­aika > Liikunta > Liikuntakurssit > Puistojumpat

Kaupunginpuutarhan kesäkukkien myynti jatkuu, ja myyntipöytiä täydennetään vielä kesäkuussa. ­Tarjolla on jälleen runsaasti erilaisia upeita kesä­ kukkia, amppeleita ja luomuyrttejä. Heinäkuussa kukkavalikoima vähenee huomattavasti.

Rannat ja puistot siisteiksi talkootyöllä

Ilmoittautua voi myös puhelimitse numeroon ­ 09 310 87999 seuraavasti: • ti 21.8. klo 8–9: vesiliikunta ja vesijumppa • ti 21.8. klo 9–10: kaikki muu toiminta.

Ristikko 2/18 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 14.9. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 14.9. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 1/2018:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Petri Hietala, Arja Laurila, Kerttu Vesterinen, Merja Araneva ja Anne Alastalo.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki / toukokuu 2018

31

Uusi duuni kesä

1.6.–26.8.

Filmitähtien jäljillä

Kuva: Otavamedia OMA / Anton Reenpää

Virka-gallerian Filmitähtien jäljillä -näyttelyssä kerrotaan harvinaisen esineistön ja aitojen elokuvapukujen sekä valokuvien ja elokuvien avulla elokuvien tekemisestä Helsingissä 1930–1960luvuilla. Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13.

Vapaa pääsy. virka.fi

9.6.

Herkkumarkkinoille Teurastamoon

Asukkaan kokemus entistä paremmaksi Kuka: Elina Kesäniemi Ammatti: vuorovaikutus­ asiantuntija Nykyisiin töihin: 1.1.

Toimipaikka: viestintäpalvelut, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Missä työskentelit aikaisemmin?

Ennen siirtymistäni nykyiseen tehtävääni toimin kasvatuksen ja koulutuksen kehittämispalveluissa projektipäällikkönä edistämässä koulutuksellista tasa-arvoa.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Koordinoin toimialamme osallisuus- ja vuorovaikutustyötä ja osallistun erilaisiin kehittämis- ja muutosprosesseihin.

Miten innostuit tästä työstä?

Mitä haasteita tehtävässäsi on?

Näen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien luomisen kasvatuksen ja koulutuksen kentällä suurena ja innostavana haasteena. Toimialallamme työskentelee noin 13 000 henkilöä ja opiskelee yli 100 000 oppijaa. Yhdessä meidän tulisi rakentaa maailman vaikuttavinta oppimista Helsinkiin.

Mikä on kivaa työssäsi?

Parasta ovat hupsut ja fiksut työkaverit sekä tunne, että saa olla mukana tekemässä sellaisia asioita, joihin uskoo. Odotan innolla, että pääsen tekemään entistä enemmän yhteistyötä meidän opettajien, lastentarhanopettajien, leikkipuisto-­ ohjaajien ja oppijoiden kanssa.

Missä asut ja mitä teet vapaa-aikanasi?

Asun vain 15 minuutin kävelymatkan päästä työpaikaltani. Vapaa-aika kuluu pitkälti palvelumuotoilun opintojen parissa sekä viime kesänä ostetun siirtolapuutarhamökin kunnostuksesta unelmoiden. HH

21.6.–24.8.

Mielenkiitoa-näyttely Kuvataiteilija Kaisa Juntusen Mielenkiitoa-näyttelyssä arkiset tunteet sekoittuvat unenomaisiin mielikuvitusmaailmoihin. Näyttelyn teokset ovat puupiirrossarjoja ja piirrustuksia, jotka on tehty koivuvanerilaatoille. Maksuton näyttely on avoinna 21.6.–24.8. Malmitalon ollessa auki. Malmi­ talon galleria, Ala-Malmin tori 1. malmitalo.fi

6.5.–30.9.

Löydä aarteita sunnuntaikirppikseltä Aleksis Kiven kadulta löytää kirppiksen kesän jokaisena sunnuntaina klo 11–18 sään salliessa. Kuka tahansa voi myydä kirppiksellä päivän ajan tavaroitaan huolehtien jälkiensä siivoamisesta ja myymättömien tavaroiden mukaansa ottamisesta.

Tapahtumalla ei ole järjestäjää, jokainen myyjä on oman kirpparinsa järjestäjä. Dallapénpuisto, Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välissä.

Vapaa pääsy.

K

ck

Helsingin henki / toukokuu 2018

Olen tarttunut itseeni ja yrittänyt ravistella vanhoja ennakko-oletuksia ja tapoja pois, katsoa minulle entuudestaan tuttua toimialaa uusin silmin.

Glimsinjoki-kävelyllä nautitaan luonnon maisemista 17.6. klo 10–12. Retkelle lähdetään Träskändasta, josta kuljetaan Jorvinkoskelle Jorvin sairaalan viereen. Hyvät kävelykengät ovat tarpeen. Kokoontuminen on Träskändassa, Auroran muistolaatan luona kartanon pääoven edustalla osoitteessa Träskändanristi 1. hel.fi > Luontoretket

iS t o

32

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Glimsinjoelle kävelemään

a:

Missä vaiheessa Helsinki on osallisuudessa?

Helsinkiin on saatu kunnianhimoinen osallisuusmalli, joka haastaa kaikki kaupungin työntekijät ottamaan asukkaat entistä vahvemmin mukaan yhteisten asioiden suunnitteluun ja palveluiden kehittämiseen. Kaikille toimialoille tehdään omat osallisuussuunnitelmat.

Tänä keväänä lähdemme tekemään toimialamme suunnitelmaa yhdessä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Nyt on tartuttava toimeen ja tehtävä mallin periaatteet todeksi.

Työskentelen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinnossa. Saan tehdä töitä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten huippuammattilaisten kanssa. Lisäksi muiden toimialojen vuorovaikutussuunnittelijat ja muut osallisuuden parissa työskentelevät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitani.

17.6.

uv

Minua kiinnostaa asiakaskokemuksen parantaminen ja palveluiden yhteiskehittäminen. Pääsen uudistamaan kaupungin toimintakulttuuria entistä asiakaslähtöisemmäksi ja mahdollistamaan merkittäviä kohtaamisia.

Millainen on työyhteisösi?

Teurastamon Herkkumarkkinoita vietetään lauantaina 9.6. Teemana ovat grillikauden herkut, puutarha ja tietysti ulkona syöminen. teurastamo.com