Helen-konsernin vuosikertomus 2011 Yhteiskuntavastuun raportti
16.2.2012
Konsernirakenne
Helsingin Energia 40 %
224 MW 100 %
Vantaan Energia Oy
100 %
Helen Sähköverkko Oy
Mankala Oy
100 % KOy Helsingin Sähkötalo
50 %
Suomen Merituuli Oy
100 %
Mitox Oy
8,1 % Teollisuuden Voima Oyj 12,5 % Suomen Hyötytuuli Oy 43 MW
60 %
Suomen Energia-Urakointi Oy 40 %
3,9 %
Finestlink Oy
Kemijoki Oy 46 MW
~1 %
26 MW
7,2 %
Pohjolan Voima Oy EPV Energia Oy 0,2 MW
3,5 %
Tunturituuli Oy Helen-konserni rakentuu emoyrityksestä Helsingin Energiasta sekä sen tytär- ja osakkuusyhtiöistä, joista merkittävimmät on esitetty tässä kuvassa. Lisäksi Helsingin Energialla on vähäisiä omistusosuuksia muissa yhtiöissä.
Toiminnallinen rakenne
HelenVoima HelenSalkunhallinta
Kodit
HelenSähkö
Kiinteistöala
HelenLämmitysmarkkinat
Energiayritykset
HelenService
Pk-asiakkaat
HelenEngineering
Suurasiakkaat
Asiakaspalvelu ja viestintä
Toimitusjohtaja
.................................. Johdon tuki
Konsernipalvelut
Erilliset liiketoimintayksiköt
Konserniohjaus ja toimintaprosessit
Verkkoliiketoiminta * Mittausliiketoiminta **
* Helen Sähköverkko Oy ** Mitox Oy
Helen-korsernin johto
Pääprosessit
Toimintaedellytykset mahdollistavat prosessit
2
Asiakaspalvelu ja viestintä
Energian toimitus (fyysinen toimitus)
HelenSähkö
Erillisyksiköt
Mitox Oy
HelenSähköverkko Oy
HelenService
HelenEngineering
HelenLämmitysmarkkinat
HelenSalkunhallinta
Helenvoima
Konsernipalvelut
Energiakauppa (kaupallinen toimitus)
Omaisuuden hallinta
HELEN-KONSERNI 2011
Kansainväliset asiakkaat
Sisältö HELEN-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS 2011 Yhteiskuntavastuun raportti Helen-konserni lyhyesti............................................. 3 Helsingin Energia lyhyesti.......................................... 3 Hallinto ja riskienhallinta.......................................... 3 Sammandrag.............................................................. 4 Yhteenveto................................................................. 5 Toimitusjohtajan katsaus........................................... 6 KATSAUS HELEN-KONSERNIN LIIKETOIMINTAAN Helsingin Energian liiketoiminnot............................. 8 Tytäryhtiöt................................................................ 14 Osakkuusyhtiöt........................................................ 18 YMPÄRISTÖ Ympäristökatsaus.................................................... 20 Ympäristötilinpäätös............................................... 23 SIDOSRYHMÄT Henkilöstö................................................................ 24 Tutkimus- ja kehitystoiminta.................................. 26 Mediatiedotteita...................................................... 27 Palkinnot ja kunniamaininnat.................................. 27
Helsingin Energian organisaatio.............................. 28 Johtokunta............................................................... 30
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011............................... 33
Helen-konserni
Helsingin Energia
HALLINTO JA RISIKENHALLINTA
Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka konsernirakenteeseen kuuluu merkittävä määrä tytär- ja osakkuusyhtiötä. Konsernin emoyrityksenä toimii Helsingin Energia. Helen-konserniin kuuluvia Helsingin Energian tytäryhtiöitä ovat sähkön siirrosta Helsingin alueella vastaava Helen Sähköverkko Oy, energianmittauspalveluja energia- ja kiinteistöalan yrityksille tuottava Mitox Oy, vesivoimayhtiö Oy Mankala Ab, Helsingin Energian pääkonttorina toimivasta Sähkötalo-kiinteistöstä vastaava Kiinteistö Oy Helsingin Sähkötalo ja sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys Suomen Energia-Urakointi Oy. Lisäksi Helsingin Energialla on osakkuusyhtiöitä, ja se omistaa voimaosuuksia eri yhtiöissä sekä suoraan että Oy Mankala Ab:n kautta.
Helsingin Energia on yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä, joka myy sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa ja kattaa kaukolämmöllä yli 90 % pääkaupungin lämmitystarpeesta. Helsingin Energia tuottaa ja myy kaukojäähdytystä, joka laajenee voimakkaasti Helsingin alueella. Energiantuotanto- ja jakelujärjestelmien suunnittelu, projektointi ja kunnossapito ovat osa Helsingin Energian palvelutarjontaa. Helsingin Energia vastaa myös Helsingin ulkovalaistuksesta.
Helen-konsernin hallinto perustuu Helsingin Energian liikelaitoksen osalta lakiin, johtosääntöön, kaupungin hallinnointiohjeistukseen sekä Helsingin Energian sisäiseen hyvään hallinnointikäytäntöön. Konsernin tytäryhtiöiden hallinto perustuu lakiin, yhtiöjärjestyksiin, Helen-konsernin hyvään hallinnointikäytäntöön sekä kaupungin johtamisen ja hallinnon keskeisiin periaatteisiin. Helen-konsernissa noudatetaan soveltuvin osin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010 mm. riskienhallintaperiaatteiden osalta. Helsingin Energian johtokunta päättää Helsingin Energian riskienhallinnan periaatteista. Tytäryhtiöiden hallitukset, jotka toimivat hyväksymiensä työjärjestysten mukaan, hyväksyvät yhtiöiden riskienhallintapolitiikat ja sisäisen valvonnan periaatteet.
3
HELEN-KONSERNI 2011
Sammandrag Ur energisynvinkel var 2011 ett krävande år. Vädermässigt var året uppdelat i en period med kall väder under årets början och en period med varmare väder än normalt under årets slut. Vädret påverkade prisnivån på grossistmarknaden – prisnivån sjönk klart när vattensituationen förbättrades. Å andra sidan fick den europeiska finanskrisen återverkningar i Finland i form av en ekonomisk nedgång, vilket märktes i att företagens elförbrukning minskade. Helsingfors Energis utvecklingsprogram med sikte mot en kolneutral framtid och utredningarna i anslutning därtill hade en central roll under verksamhetsåret.
EKONOMIN I de krävande förhållandena lyckades man bevara Helen-koncernens resultat på samma goda nivå som föregående år. Bakom resultatutvecklingen ligger en framgångsrik verksamhet på detalj- och grossistmarknaden för el samt en mycket hög tillgänglighet i produktionsanläggningarna. Fjärrvärmeförsäljningen uppgick till 6,4 TWh, vilket var 12 % mindre än året innan. Den totala elförsäljningen minskade med 3 % till 7,5 TWh. Fjärr kylakunderna ökade med 30 % och den anslutna fjärrkylaeffekten översteg 120 MW.
UTSLÄPPEN FORTSÄTTER ATT MINSKA Ekoeffektiv trippelproduktion där el, värme och kyla produceras i relaterade processer har gjort att koldioxid utsläppen fortsätter att minska. De försurande utsläppen och partikelutsläppen som påverkar luftkvaliteten har förblivit små. Koldioxidutsläppen från energiproduktionen i Helsingfors minskade med ca 11 % och var ca 3,3 miljoner ton. En bidragande orsak var att kraftverken och värmecentralerna i Helsingfors använde mindre bränsle än föregående år till följd av den varma perioden i slutet av året och den goda vattensituationen. Den el som såldes inom detaljförsäljningen köptes huvudsakligen på grossistmarknaden. De specifika koldioxidutsläppen från el till hushåll och företag var 128 g/kWh, och 82 % av den sålda elen var koldioxidfri. De specifika utsläppen från den sålda fjärrvärmen var 98 g/kWh.
BRANSCHENS NÖJDASTE KUNDER Helsingfors Energi placerade sig än en gång bland de bästa i Epsi Rating-kundundersökningen som genomförs på initiativ av EU-kommissionen. Enligt undersökningen har Helsingfors Energi fortfarande branschens nöjdaste företagskunder. Helsingfors Energis kundtjänst fick också två betydande kvalitetspris i tävlingen Vuoden Parhaat (Årets Bästa) 2011. Bolaget fick både kvalitetspriset för kundservice 2011 och titeln Årets servicerådgivare 2011.
Nyckeltal Helen-koncernen
2011 2010
Nyckeltal Helsingfors Energi
Omsättning, milj. euro 876 831 Resultat för extraordinära poster och bokslutsdispositioner, milj. euro 271 277 Balansomslutning, milj. euro 1 720 1 642 Avkastningsgrad på investerat kapital, % 19 20 Soliditets grad, % 62 63
Omsättning, milj. euro 758 717 Resultat för extraordinära poster och bokslutsdispositioner, milj. euro 242 245 Balansomslutning, milj. euro 1 532 1 501 Investeringar, milj. euro 76 94 Antalet personal, 31.12. 1 206 1 227
Helen-koncernen, omsättningens fördelning Omsättningen 876 milj. euro Elöverföringens försäljning 13,1 %
Fjärrvärmens försäljning 35,7 %
Elförsäljning totalt 45 %
Övriga intäkter 6,2 %
HELEN-KONCERNEN 2011 HELEN-KONSERNI 2011
2011 2010
4
Yhteenveto Energianäkökulmasta vuosi 2011 oli haasteellinen. Säätilaltaan vuosi jakaantui kylmään alkuvuoteen ja poikkeuksellisen lämpimään loppuvuoteen. Sää vaikutti tukkumarkkinoiden hintatasoon, joka laski selvästi vesitilanteen parannuttua. Toisaalta Euroopan talouskriisi heijastui Suomeen alkavana taloudellisena taantumana, mikä näkyi yritystoiminnassa sähkön kulutuksen vähenemisenä. Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ja siihen liittyvät selvitykset olivat keskeisessä roolissa toimintavuonna.
TALOUS Helen-konsernin tulos onnistuttiin vaativissa olosuhteissa säilyttämään edellisvuoden hyvällä tasolla. Tuloskehityksen taustalla on onnistunut toiminta sähkön vähittäis- ja tukkumarkkinoilla sekä tuotantokoneistojen erittäin korkea käytettävyys. Kaukolämmön myynti oli 6,4 TWh eli 12 % edellisvuotista vähemmän. Sähkön kokonaismyynti pieneni 3 % ja oli 7,5 TWh. Kaukojäähdytysasiakkaiden määrä kasvoi 30 % ja sen liittymisteho ylitti 120 MW.
PÄÄSTÖT EDELLEEN LASKUSSA Ekotehokas kolmoistuotanto, jossa sähkö, lämpö ja jäähdytys tuotetaan toisiinsa liittyvissä prosesseissa, on pitänyt hiilidioksidipäästöt edelleen laskevina. Myös ilman laatuun vaikuttavat happamoittavat ja hiukkaspäästöt ovat pysyneet pieninä. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Helsingissä vähenivät noin 11 % ja olivat noin 3,3 miljoonaa tonnia. Tähän vaikutti osaltaan lämpimästä loppuvuodesta ja hyvästä vesivoimatilanteesta johtunut polttoaineiden vähentynyt käyttö Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa. Vähittäismyynnissä myyty sähkö hankittiin pääosin tukkumarkkinoilta. Kotitalouksille ja yrityksille myydyn sähkön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 128 g/kWh, ja 82 % myydystä sähköstä oli hiilidioksidivapaata. Myydyn kaukolämmön ominaispäästö oli 98 g/kWh.
ALAN TYYTYVÄISIMMÄT ASIAKKAAT Helsingin Energia sijoittui jälleen kärkisijoille asiakastyytyväisyydessä EU-komission aloitteesta toteutettavassa Epsi Rating –tutkimuksessa, jonka mukaan Helsingin Energialla on edelleen alan tyytyväisimmät yritys asiakkaat. Helsingin Energian asiakaspalvelu sai lisäksi kaksi merkittävää laatutunnustusta Vuoden Parhaat 2011 -kilpailussa. Sille myönnettiin sekä vuoden 2011 Asiakaspalvelun laatupalkinto että vuoden 2011 Palveluneuvoja-nimitys.
Helen-konsernin avainlukuja
2011 2010
Helsingin Energian avainlukuja
Liikevaihto, milj. euroa 876 831 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja 271 277 ja veroja, milj. euroa Taseen loppusumma, milj. euroa 1 720 1 642 Sijoitetun pääoman tuotto, % 19 20 Omavaraisuusaste, % 62 63
2011 2010
Liikevaihto, milj. euroa 758 717 Tulos ennen satunnaisia eriä 242 245 ja tilinpäätössiirtoja, milj. euroa Taseen loppusumma, milj. euroa 1 532 1 501 Investoinnit, milj. euroa 76 94 Henkilöstön lukumäärä, 31.12. 1 206 1 227
Helen-konsernin liikevaihdon jakautuminen Liikevaihto 876 milj. euroa Sähkönsiirron myynti 13,1 %
Kaukolämmön myynti 35,7 %
Sähkön kokonaismyynti 45 %
Muut tuotot 6,2 %
5
HELEN-KONSERNI 2011
Toimitusjohtajan katsaus
Tulos onnistuttiin säilyttämään hyvänä Viime vuosi oli säätilaltaan vaihteleva. Kylmää talvea seurasi leuto ja sateinen syksy. Energianäkökulmasta sää vaikutti tukkumarkkinoiden hintatasoon, joka laski selvästi vesitilanteen oleellisesti parannuttua. Vesireservi oli sateisen syksyn ansiosta ennätyksellisen korkea. Toisaalta Euroopan talouskriisi heijastui Suomeen alkavana taloudellisena taantumana, mikä näkyi yritystoiminnassa sähkön kulutuksen vähenemisenä. Helen-konsernin tulos onnistuttiin vaativissa oloissa säilyttämään edellisvuoden hyvällä tasolla. Tulos jäi edellisvuotisesta vain yhden prosentin. Hyvään tulokseen vaikuttivat onnistunut suojauspolitiikka sähkömarkkinoilla sekä tuotantokoneistojen erittäin korkea käytettävyys. Kaiken kaikkiaan onnistuimme toiminnassamme sähkön vähittäis- ja tukkumarkkinoilla varsin hyvin vaihtelevissa ja vaativissa olosuhteissa. Konsernin liikevaihto oli 876 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuodesta oli 45 milj. euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 271 milj. euroa. Konsernin kannattavuus ja liiketoiminnan rahavirta säilyivät edellisvuoden hyvällä tasolla. Sijoitetun pääoman tuotto oli 19 % ja liiketoiminnan rahavirta 271 milj. euroa. Taseen omavaraisuusaste säilyi korkeana ja oli 62 %. Kulut ilman suunnitelman mukaisia poistoja olivat 536 milj. euroa, kasvua edellisvuodesta oli 48 milj. euroa ja se aiheutui pääosin kohonneista energianhankinta- ja polttoainekuluista. Polttoainekulut kasvoivat 17 milj. euroa ja olivat 289 milj. euroa. Sähkön oston ja osuussähkön hankinta kasvoi yhteensä 25 milj. euroa. Helen-konsernin investoinnit olivat 109 milj. euroa. Helsingin Energian kaukolämmön pääosin verkkotoimintaan kohdistuneet investoinnit olivat 30 milj. euroa, laajentuvan kaukojäähdytyksen 8 milj. euroa, tehonkorotuksista ja modernisoinneista muodostuneet voimalaitosinvestoinnit 21 milj. euroa ja ulkovalaistusinvestoinnit 8 milj. euroa. Helen Sähköverkko Oy:n toimitusvarmuutta parantavat investoinnit olivat 27 milj. euroa.
HELEN-KONSERNI 2011
Energian tuotannon hiilidioksidipäästöt Helsingissä vähenivät 11 prosentilla. Tähän vaikutti lämpimästä syksystä johtunut polttoaineiden vähentynyt käyttö ja yhteistuotannon tehokas hyödyntäminen.
Investointiohjelma vaikuttaa tuloskehitykseen Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ja siihen liittyvät selvitykset olivat huomattavassa roolissa kuluneena vuonna. Onnistuimme laatimaan kehitysohjelman, jossa yhdistyvät kompromissina kaupungin ja Helen-konsernin tarpeet, ja saamaan sille laajan poliittisen hyväksynnän. Vallitseva taloustilanne heijastuu Helsingin Energian toimintaan. Eurokriisi ja talouden kasvunäkymien heikentyminen asettavat alkaneelle toimintavuodelle haasteita. Sähkömarkkinoiden toiminnan ja polttoaineiden hintakehityksen kustannusvaikutusten ennakoiminen sisältää merkittävää epävarmuutta. Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden ja ilmastopoliittisten linjausten mukaisen Helsingin Energian kehitysohjelman vaikutus Helen-konsernin tulevien vuosien tuloskehitykseen on huomattavan negatiivinen. Kehitysohjelman taloudelliset vaikutukset alkavat näkyä vuoden 2012 jälkeen. Voidaan arvioida, että konsernin liiketoiminnan tulos ei kuluvanakaan vuonna kehity yhtä myönteisesti kuin vuonna 2011. Tasaisella investointiohjelmalla pyritään kuitenkin varmistamaan tuottavan omaisuuden tehokkuus ja käytettävyys. Hanasaaren energia-alueen keskeinen merkitys Helen-konsernin tehokkaalle ja tuottavalle toiminnalle on ilmeinen. Alueella sijaitsevat sekä sähkön että kaukolämmön keskeiset siirtoyhteydet, joilla varmistetaan kantakaupungin energiansaanti. Niiden siirto toisaalle merkitsee mittavia kuluja muutenkin raskaan investointiohjelman lisäksi. Alkavana vuonna keskitymme kehitysohjelman osalta niiden selvitysten ja suunnitelmien aikaansaamiseen, jotka ovat edellytyksenä sille, että kaupunginvaltuus-
6
to voi vuonna 2015 aidosti päättää Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvän energiatunnelin investoinneista. Samalla ratkeaa, miten Hanasaaren nykyistä energia-aluetta jatkossa kehitetään. Vaikka keskustelu kuluneena vuonna on keskittynyt Hanasaaren alueen jatkokehittämiseen, on tärkeää huomata, että Helsingin Energia lisää uusiutuvien osuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä myös valmistautumalla Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla biomassan rinnakkaispolttoinvestointeihin vuonna 2014. Lisäksi Hanasaaressa ja Salmisaaressa käynnistetään IE-direktiivin edellyttämät kattavat ilmansuojeluinvestoinnit hiukkas- ja rikkipäästöjen vähentämiseksi. Vuosaaren voimalaitoksella selvitetään synteettisen biokaasun käyttöä maakaasun rinnalla. Merkittävä ratkaisua vaativa asia on energiapuun hankintarakenteen synnyttäminen ja organisoiminen Helsingin Energian erittäin vaativissa olosuhteissa.
Monipuolinen tuotantorakenne varmistaa energiansaannin Monipuolinen tuotantorakenne tarvitaan jatkossakin varmistamaan niin pääkaupungin kuin koko Suomen energiavarmuutta. Helsingin Energia osallistuu osakkuusyritystensä kautta suomalaisen ydinvoiman rakentamiseen. Toimintavuonna saatiin poliittinen tuki osallistumiselle Olkiluoto 4:n kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen. Teollisen mittakaavan merituulivoimahankkeissa on nähtävissä vaikeuksia, jotka hankaloittavat maan hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamista tuulivoiman merkittävässä kasvattamisessa. Hankkeissa on törmätty luvitus- ja sijoituskysymyksiin, joiden ratkaisemisessa on kohdattu yllättäviä vastoinkäymisiä valtion vesialueiden haltijan, Metsähallituksen ja puolustushallinnon taholta. Myös taloudellinen tuki näyttää epävarmalta. Merituulivoimalle tavoiteltu tukien valmistelu ei kuluneena vuonna edennyt millään tavalla.
Näistä lähtökohdista merituulihankkeiden jatkaminen näyttää hyvin epävarmalta. Näin siitä huolimatta, että olemme onnistuneet Suomen Merituuli Oy:ssä osoittamaan, että merituulivoiman perustuksien rakentaminen haastavissa arktisissa olosuhteissa on toteutettavissa.
Älykkäät energiajärjestelmät, osaamisen kehittäminen ja kehityshankkeet avaavat uusia mahdollisuuksia Olemme todenneet, että älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen on väistämättömän tärkeää pärjätäksemme tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Tähän meitä ohjaavat niin kuluttajien tarpeet kuin älykkäiden sähköverkkojen luomat mahdollisuudet. Merkittävä osa Helen-konsernin uudistusta kohti uusia ja entistä monipuolisempia energiaratkaisuja on HelenLämmitysmarkkinat-yksikön perustaminen orga ni saatioomme. Helsingin Energia haluaa osallistua edelläkävijänä älykkäisiin energiajärjestelmiin perustuvien lämmitysmarkkinoiden kehittämiseen. Monimuotoiset hybdiriratkaisut, jotka on rakennettu perinteisen kaukolämmityksen varaan, täydentävät hyvin tavoitettamme edetä kohti uusia energiaratkaisuja ja kasvavaa uusien teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Energiamarkkinoiden muuttuvassa toimintaympäristössä saamme vahvuutta kumppanuuksista. Toimintavuonna jatkettiin hankkeita ekotehokkaiden konesalien ja sähköistyvän liikenteen mahdollistamisessa. Helen tulee myös sähkömarkkinoilla lisäämään yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Tuotantorakenteen ja organisaation uudistamisen lisäksi myös konsernin oman toiminnan ja osaamisen painopistettä on alettu siirtää tuotannosta, käytöstä ja myynnistä entistä voimakkaammin investointien hallintaan, projektointiin ja asiakasrajapinnassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Siirrymme yhä enemmän osaamispainotteiseen toimintaan. Näin pystymme hallitsemaan paremmin mittavat investointiprojektit ja vastaamaan entistä paremmin myös asiakkaidemme tarpeisiin.
Kaukolämmölle ei sääntelyä
Kiitos tekijöille
Viime vuoden lopulla valmistui hyvässä yhteistyössä kilpailuviranomaisten kanssa selvitys, jonka lopputulemana todettiin, että kaukolämmön hinnoittelu Helsingissä on kohtuullista ja että yhteistuotannon kustannusten jako on kaukolämmön hinnoittelussa hyvin perusteltua ja tasapuolista eikä kaukolämpöliiketoiminnan sääntely ole tarpeen. Toimintavuoden aikana imagosta ja brändistä huolehtiminen todettiin liiketoiminnassa menestymisen kannalta keskeiseksi. Yleisön näkökulma ja toiminnan hyväksyttävyyden merkitys korostuvat kilpailuilla markkinoilla ja vaativassa toimintaympäristössä. Sosiaalisen median seuraaminen ja hiljaisten signaalien tunnistaminen on tärkeää ennakointia liiketoimintaympäristössä.
Haluan tässä yhteydessä esittää kiitokseni työn tekijöille, koko konsernin henkilöstölle. Konserni pärjäsi hyvin useissa energiayhtöiden toimintaa arvioivissa vertailututkimuksissa, esimerkiksi asiakaspalvelun laadussa ja sähköverkkotoiminnan luotettavuudessa. Tuotantokoneistojen käytettävyys oli jälleen kerran erinomaisella tasolla. Kehitysohjelmaan liittyneet laajat selvitykset vietiin läpi tehokkaasti ja huolella. Teimme hyvän tuloksen vaativassa toimintaympäristössä. Kiitos tästä kuuluu kaikille heleniläisille. 16.2.2012
Seppo Ruohonen
7
HELEN-KONSERNI 2011
Katsaus Helen-konsernin liiketoimintaan vuonna 2011
Helsingin Energia Pitkäjänteinen suojaustoiminta vakautti tulosta Helsingin Energian voimalaitosten ja voimaosuuksien kaupallisesta hyödynnettävyydestä vastaava HelenSalkunhallinta teki hyvän tuloksen. Tulos laski jonkin verran edellisvuodesta polttoainekustannusten nousun vuoksi. Kivihiilen hinta oli edellisvuotta korkeammalla tasolla. Liikevaihtoa kertyi 600,1 miljoonaa euroa. Sähköenergiaa myytiin pohjoismaisille tukkumarkkinoille 7 126 GWh. Kaukolämpöenergiaa hankittiin 6 871 GWh eli normaalivuotta vähemmän. Tukkumarkkinoilla viime vuosi oli kaksijakoinen. Alkutalven pitkä kylmä pakkasjakso piti sähkön spot-hinnat korkeina, kostea ja lämmin loppuvuosi taas johti alhaisiin spot-hintoihin. Vuoden aikana tilanne vaihtui sangen nopeasti. Alkuvuoteen lähdettiin vesivajeellisesta tilanteesta, josta hyvin nopeasti siirryttiin selvästi ylijäämäiseen tilanteeseen. Sähkön keskimääräinen tukkuhinta Suomessa oli 49,3 euroa/MWh eli 13 %
edellisvuotta alhaisempi. Pitkäjänteinen suojaustoiminta vakautti HelenSalkunhallinnan tulosta muuttuneessa toimintaympäristössä. HelenSalkunhallinnan tukkusähkön myyntihinta jäi hieman alhaisemmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Kaukolämpöenergian hankinnassa kylmä alkutalvi piti kysynnän korkeana, mutta poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi laski lämmityksen tarvetta. Koko vuoden yhteistuotannon määrä oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Lämmöntarpeen vähenemisestä johtuen polttoainekulujen nousu jäi maltilliseksi. Viime vuonna tehtiin sopimus päästövähenemien hankkimiseksi Kiinasta. Helsingin Energia voi käyttää EU:n päästökaupan mahdollistamia päästövähenemiä kattaakseen Helsingissä sijaitsevien yhteistuotantovoimalaitosten ja lämpökeskusten päästöjä. Mittava energianhallintajärjestelmän uusimisprojekti valmistui viime vuonna. Sen myötä energiatietojen hyödyntäminen tehostuu ja tiedon luotettavuus paranee.
Voimalaitosten käytettävyys korkealla tasolla HelenVoima vastaa Helsingin Energian sähkön ja kaukolämmön tuotannosta Helsingissä sijaitsevilla Salmisaaren, Hanasaaren ja Vuosaaren voimalaitoksilla. Liiketoiminto toimii omakustannusperiaatteella. Voimalaitosten käytettävyys toimintavuonna oli erinomainen. Voimalaitoksilla Helsingissä tuotettiin sähköä 5 081 GWh, josta ympäristön ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla 99 %. Kaukolämpöä tuotettiin voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla yhteensä 6 674 GWh, yhteistuotannon osuus oli 90 %. Yhteistuotannon määrä oli hieman pienempi kuin edellisvuonna johtuen lämpimän loppuvuoden aiheuttamasta lämmöntarpeen vähenemisestä. Vuosaaren B-laitoksella tehtiin laitoksen historian laajin vuosihuolto. Viitoskaasuturbiinin modernisoinnissa uusittiin koko turbiinin siivistö, millä saatiin merkittävästi lisätehoa. Nelosturbiinin siivistön uusiminen ja tehonkorotus tehtiin vuonna 2009. Energian hankinta
100
Sähkön spot-hinta, Suomen aluehinta 2011
Sähkön hankinta tukkumyyntiin
€/MWh
(Helsingin voimalaitokset, voimaosuudet ja ostot) Yhteensä 7 126 GWh Uusiutuvat energialähteet 8 %
80 60
Ydinvoima 20 %
40
Maakaasu 51 %
0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Viikko
20
Kivihiili 21 % Sähköstä tuotettiin Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla 71 %, josta yhteistuotannon osuus oli 99 %.
Kivihiilen hintakehitys 2011 US dollaria/tonni
Euroa/tonni
Kaukolämmön hankinta
150
Yhteensä 6 871 GWh 125
Lämpöpumppu 3 %
100
Öljy 4 %
75
Maakaasu 51 %
50
Kivihiili 42 %
0
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Viikko
25
HELEN-KONSERNI 2011
8
Yhteistuotannon osuus Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla oli 93 %.
Salmisaaren B-laitoksella toteutettiin syksyllä TEKES-hankkeena energiatehokkuusprojekti, joka mahdollistaa voimalaitoksen kuivasäilönnän lyhyissäkin seisokeissa. Kuivasäilöntä säästää omakäyttöhöyryä ja raskasta polttoöljyä sekä suojaa turbiinia ja laitteistoja märkäsäilönnän aiheuttamilta vaurioilta, lähinnä korroosiolta. Kellosaaren varavoimalaitoksen mittava modernisointiprojekti käynnistyi marraskuussa. Hankkeessa ykköskaasuturbiinille tehdään täyshuolto ja laitoksen automaatio sekä sähköjärjestelmät uusitaan. Modernisoinnilla varmistetaan Fingridin käytönohjauksessa olevan varavoimalaitoksen toimintavarmuus ja käytettävyys. Projekti valmistuu kuluvan vuoden helmikuussa. Alkaneena vuonna HelenVoimassa tehdään kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Vuosaaren monipolttoainevoimalaitokseen liittyviä selvityksiä, jotta poliittinen päätös voimalaitosinvestoinnista on mahdollinen vuonna 2015.
Sähkön vähittäismyynti kasvoi Sähköenergian myynnistä kotitalouksille ja yritysasiakkaille vastaavan HelenSähkön liikevaihto oli 276 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulos oli melko hyvä ja parani edellisvuodesta. Yrityksille myydyn sähkön määrä kasvoi vuoden aikana lähes 50 %,
sähkönmyynti kotitalouksille laski hiukan. Tuloskehitykseen vaikuttivat osaltaan alkuvuoden ajan korkealla pysytelleet sähkön hankintakustannukset. Sähköenergiaa myytiin eri puolille Suomea yhteensä 4 865 GWh. HelenSähkö hankkii myymänsä sähkön pääosin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Myydyn sähkön ominaispäästö oli 128 g/kWh, ja 82 % myydystä sähköstä oli hiilidioksidivapaata. Helsingin Energia ja Kesko tiivistivät yhteistyötään toimintavuoden aikana. Lokakuussa solmitun yhteistyösopimuksen myötä valtaosa Keskon kaupoista ostaa sähkönsä Helsingin Energialta. Lisäksi Helsingin Energia ja K-Plussa aloittivat Plussa-sähkön yhteismarkkinoinnin. Keskosta tuli sopimuksen yhteydessä yksi Helsingin Energian suurimmista sähköasiakkaista. Kesko-konserni ostaa Helsingin Energialta myös sähkösalkun hallintapalvelut. Helsingin Energian nettipohjaisen, energiansäästöä edistävän Sävel Plus –palvelun kehittämistä jatkettiin. Sävel Plussan avulla Helsingin Energian kotitalous- ja yritysasiakkaat voivat seurata energiankulutustaan ja tavoitteellistaa energiansäästötoimiaan. Etäluettavat mittarit mahdollistavat asiakkaille jopa tuntitasoisen energiankäytön seurannan. HelenSähkössä jatkettiin kotiautomaation ja siihen liittyvien palvelujen kehit-
tämistä ja testaamista osana There Corporationin kanssa tehtävää yhteistyötä. Liiketoiminnolla on merkittävä rooli myös Kalasataman uuden energiatehokkaan alueen kehittämisessä sekä sähköisen liikenteen laajentamisessa. Yritysasiakasmyynnin kasvuun myötävaikuttivat osaltaan Helsingin Energian tarjoamat laadukkaat salkunhallintapalvelut. Palvelua kehitettiin edelleen ja se sai yrityksiltä hyvän vastaanoton. Sähkönmyynnin yritysasiakkaista yli 90 % on valmis suosittelemaan Helsingin Energiaa muillekin ja kaksi kolmasosaa yritysasiakkaista kertoo jo suositelleensa. Nämä myönteiset tulokset saatiin yritysasiakkaille joulukuussa tehdyssä asiakaskyselyssä. Helsingin Energialla oli vuoden lopussa 5 788 ympäristöpenniasiakasta, joista tuulisähköasiakkaita oli 5 167 ja museovesivoimaa käyttäviä asiakkaita 621. Ympäristöpennisähkön suosio oli toimintavuonna selvässä nousussa. Tällä hetkellä uusille ympäristöpennisähköä ostaville asiakkaille on tarjolla tuulivoimaa, sillä museovesivoimaa ei tällä erää riitä uusille asiakkaille. Ympäristöpennisähkötilillä oli vuoden lopussa 1,39 miljoonaa euroa. Ympäristöpennituottoja käytetään ympäristöystävällisten energiahankkeiden toteuttamiseen.
Energian myynti Kotitalouksille ja yrityksille myydyn sähkön alkuperä
Sähkön kuluttajahinnat 10
keskihinta, c/kWh
*) Suomi
Helsingin Energia
Vähittäisasiakkaille myydyn sähkön jakautuminen: Fossiiliset polttoaineet 18 %
9 8 7
Ydinvoima 22 %
6
Uusiutuvat energialähteet 60 %
3
Kotitalouksille ja yrityksille myydystä sähköstä 82 % on hiilidioksidivapaata. 93 % hankittiin sähköpörssistä.
4
2007
2008
2009
2010
2011
Tyypillisen kerrostalohuoneiston (vuosikulutus 2 000 kWh) verollinen sähkön myyntihinta verrattuna keskimääräiseen *) hintakehitykseen Suomessa.
9
Sähkön ominaispäästöt: Hiilidioksidi 128 g/kWh, käytetty ydinpolttoaine 0,6 mg/kWh Viite: Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (1129/2003)
HELEN-KONSERNI 2011
Katsaus Helen-konsernin liiketoimintaan vuonna 2011
Helsingin Energia kaukolämpö ja kaukojäähdytys pääkaupungin energiaratkaisujen kehittäjinä Kaukolämpö ja kaukojäähdytys yhdistettiin vuoden 2011 lopulla HelenLämmitysmarkkinat-liiketoiminnoksi, joka profiloituu jatkossa pääkaupungin energiaratkaisujen kehittäjänä. Uusia tuotteita ja palveluja kehitetään erityisesti uusiutuvan energian mahdollisuuksia hyödyntäen. Energiatehokkuus on avainasemassa sekä kaukolämpö- että kaukojäähdytystoiminnassa. Yhdessä ne muodostavat älykkään ja ekotehokkaan energiajärjestelmän. Lämpö- ja jäähdytysenergia tuotetaan samoissa prosesseissa ja jaetaan suurelta osin samoille kiinteistöasiakkaille. Jäähdytettävien kohteiden ylijäämälämpö hyödynnetään kaukolämmitykseen. Kaukolämmön tuotannossa kulunut vuosi oli kaksijakoinen. Alkutalven pitkä kylmä pakkasjakso piti lämmön kysynnän korkeana, mutta loppuvuoden poikkeuksellisen lämmin jakso laski lämmityksen tarvetta. Kaukolämpöä myytiin 6 441 GWh eli
noin 12 % vähemmän kuin edellisvuonna ja noin 8 % vähemmän kuin keskimäärin. Kaukolämpötoiminnan liikevaihto oli 312 miljoonaa euroa. Toimintavuoden tulokseen vaikuttivat lämpimästä loppuvuodesta johtunut lämmöntarpeen vähentyminen ja uusien kiinteistöjen rakentamisvauhdin hidastuminen taloustilanteen kiristyessä. Kaukolämpö on ympäristöystävällistä, asiakkaalle huoletonta ja vaivatonta lämpöä. Se tulee jatkossakin olemaan pääkaupungin lämmitysratkaisu. Kaukolämmön ominaispäästö vuonna 2011 oli 98 g/kWh. Kaukolämmön hintakehitys on vakaata, avointa ja ennakoitavaa. Toimintavuonna kaukolämmön hintaan vaikutti polttoaineveron korotus. Kaukolämpöasiakkaiden yhteinen liittymisteho oli vuoden lopussa 3 262 MW, jossa kasvua edellisvuodesta oli 18 MW. Kaukolämpöön liittyi yhteensä 201 uutta asiakasta. Asiakasmäärä vuoden lopussa oli 14 211. Lassilan, Alppilan ja Myllypuron lämpökeskusten modernisointiprojekteissa varauduttiin uusiutuvan biopohjaisen polttoaineen käyttöön.
Kaukolämmön toimitusvarmuus oli erittäin korkea. Verkon ennakoiva kunnonhallinta on vaikuttanut siihen, että vaurioita on vuosittain yhä vähemmän. Myös kaukojäähdytyksen toimitusvarmuus oli erinomainen. Kaukojäähdytyksen liittymisteho ylitti 120 MW. Kaukojäähdytysasiakkaiden määrä kasvoi noin 30 % ja liiketoiminnolle asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Kaukojäähdytystä myytiin yli 96 GWh, jossa kasvua edellisvuodesta oli 13 %. Helsingin Energia tuottaa kaukojäähdytysenergiaa hyödyntämällä kylmää merivettä, puhdistetun jäteveden lämpösisältöä sekä yhteistuotannosta kesäisin ylijäävää lämpöä. Jäähdytysenergiasta 80 % on peräisin energialähteistä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä. Jäähdytystä käyttäviä kohteita Helsingissä ovat tietokonesalit, kauppakeskukset, toimistorakennukset ja yhä enemmän myös asuinkiinteistöt, joiden määrä lisääntyi toimintavuonna merkittävästi. Kantakaupungissa kaukojäähdytys laajeni tunnettuihin rakennuksiin kuten Musiikkitaloon.
Energian myynti
Kaukolämpöasiakkaiden määrä ja liittymisteho
Kaukolämmön myynti 7 400
GWh
15 000
7 476
7 200 7 000 6 800
6 960
7 057
7 046
7 034
Ulkolämpötilakorjaus
6 441
Kaukolämmön myynti
6 775
6 600 6 400
7 072
6 396
14 211 3 262
3 000
12 000
1 736
1 500
Asiakkaiden määrä
Ulkolämpötilakorjattu kaukolämmön myynti
5 400 2007
2008
627
3 000
5 600 2009
2010
78
0 205 1960
2011
Kaukolämmön keskihinta 60
€/MWh
58,9
50 40
50,1
54,2 47,3
42,7
30 Helsingin Energian kaukolämmön verollinen keskihinta
20 10 0
HELEN-KONSERNI 2011
2 000
9 022
6 000
6 140
5 800
2 500
2 375
9 000
6 200 6 000
2007
2008
2009
2010
10
2011
3 500
4 954
1 000 500
1 682
1970
1980
1990
2011
0
Liittymisteho MW
Modernisoidun Alppilan lämpökeskuksen 35 metriä korkea piippu kuvaa vaihtuvin värein valaistuna Helsingin alueen kaukolämmön kulutusta. Suomen merkittävimpien kiinteistönomistajien joukkoon lukeutuvan Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa solmittiin yhteistyösopimus, jonka myötä huomattava määrä kiinteistöjä siirtyy lähivuosina kaukojäähdytykseen. Toimintavuonna kehitetty Kaukoviileätuote on asuinrakennuksille ja pienille toimistotiloille suunnattu ekotehokas ja hinnaltaan kilpailukykyinen jäähdytysratkaisu. Pasilan 11 miljoonan vesilitran kaukojäähdytyskeskus otettiin käyttöön. Maan alla peruskalliossa sijaitseva 45 metrin syvyinen ja 30 metrin levyinen kylmävesisäiliö parantaa olennaisesti kaukojäähdytyksen toimitusvarmuutta. Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen energiatehokas toimintamalli jatkui palvelinkonesaleissa. Toimintavuonna vihittiin käyttöön Suvilahden konesali, jossa hyödynnetään ekotehokasta kaukojäähdytystä, ja tietokoneiden tuottama ylijäämälämpö siirretään kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä rakennuksia ja käyttövettä. Ylijäämäenergian hyödyntäminen lämmitykseen merkitsee uusiutuvan lämmön tarjoamista asiakkaille. Helsingin Östersundom tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia energiaratkaisuja. Kaupunginosasta varataan laaja alue, jolla selvitetään muun muassa aurinkolämmön tuotantoa, biopolttoaineiden käyttöä, maalämpöä ja lämmön varastointia laajassa mittakaavassa. Kaukolämpöverkko ulotetaan itään energiatehokkaana Kevytkaukolämpönä. Myös Jätkäsaareen ja Kalasatamaan rakennettavat uudet asuinalueet mahdollistavat energiatehokkaan kaupunkirakentamisen lämmitys- ja jäähdytysratkaisuineen. Kaukolämmön ja -jäähdytyksen työmaailmeeseen kiinnitettiin toimintavuonna erityistä huomiota. Työmaahallintaa parannettiin ja kyltitys uusittiin. Energiansäästöä edistettiin nettipohjaisella Sävel Plus –palvelulla, joka tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden energiankäytön seurantaan ja tavoitteelliseen energiansäästöön. Kaukojäähdytys sai toimintavuonna arvostetun, kansainvälisen IEA:n District Energy Award -palkinnon. Kaukolämmölle myönnettiin kunniamaininta. Ekotehokkuutta ja hyvää asiakaspalvelua kiitettiin tuomariston perusteluissa.
11
HELEN-KONSERNI 2011
Jonna Laitinen HelenServicestä tekemässä perushuoltotöitä UPM-Kymmene Oyj:n Kaipolan tehtailla.
Projekti- ja konsultointipalveluissa tehtiin tuotantokoneistojen modernisointi- ja tehokorotussuunnittelua Energiantuotantoon liittyviä projekti- ja konsultointipalveluja tarjoavan HelenEngineeringin vuosi täyttyi tuotantokoneistojen modernisointi- ja tehonkorotussuunnittelusta ja -projekteista. Liikevaihtoa kertyi 5,8 miljoonaa euroa ja liiketoiminnalle asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Toimintavuoden aikana Helsingin Energialle tehdyistä projekteista merkittävimpiä olivat huippu- ja varalämpökeskusten modernisoinnit, joita tehtiin Alppilan lämpökeskuksessa (1-vaihe), Lassilan lämpökeskuksessa ja Myllypuron lämpökeskuksessa. Modernisoinnin myötä lämpökeskuksissa varaudutaan myös biopohjaisten polttoaineiden käyttöön. Isoja projekteja olivat myös Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen modernisointi, Salmisaaren voimalaitoksen höyryturbiinin uusimisen aloittaminen sekä Vuosaaren A-voimalaitoksen sähkö ja automaatiojärjestelmien sekä kattiloiden uusiminen. Modernisointi ja uusimistyöt tuovat voimalaitoksille tehokorotuksia. Myös Ahvenkoskella sijaitsevan vesivoimalaitoksen modernisointi tuo lisätehoa voimalaitoksen tuotantoon. Toimintavuonna toteutettiin kaukojäähdytyksen jakelua varmistavan jäähdytyskeskuksen rakentaminen Pasilaan. Engineering-liiketoiminnossa varauduttiin toimintavuonna Helsingin Energian kehitysohjelman hankkeiden toteuttamiseen, myös merituulivoiman kehittämisen osalta.
Kunnossapitopalveluiden ulkoinen myynti kasvoi Energian tuotanto- ja jakelujärjestelmien kunnossapitopalveluista vastaava HelenService kasvatti ulkoista myyntiään. Toiminnassa yllettiin tähän asti suurimpaan myyntiin ulkoisille asiakkaille, myyntimäärä muodosti 17,6 % liikevaihdosta. Liikevaihtoa kertyi 35,6 miljoonaa euroa. Toiminnassa jäätiin jonkin verran tulostavoitteista. Toimintavuoden merkittävimpiä työkohteita olivat Kluuvin maanalaisen sähköaseman asunnus- ja käyttöönottotyöt Helen Sähköverkko Oy:lle, Hanasaaren B-
HELEN-KONSERNI 2011
voimalaitoksen kolmoskoneiston generaattorin kunnostustyöt ja kolmoskattilan korjaus, Salmisaaren voimalaitoksen 6 kV:n kojeiston uusimisen yhteydessä tehdyt asennus- ja käyttöönottotyöt sekä Vuosaaren B-voimalaitoksen viitoskaasuturbiinin tehonkorotus. Kellosaaren ykköskaasuturbiinin perushuoltotyö aloitettiin marraskuussa ja sitä jatketaan alkaneena vuonna. Ulkoisille asiakkaille tehdyistä töistä keskeisiä olivat Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen tehtaan höyryturbiinin perushuol-
12
to ja UPM-Kymmene Oyj:n Kaipolan tehtaiden höyryturbiinien perushuolto. Liiketoiminnossa jatkettiin yhteistyötä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa raitioteiden ja metron sähkön syöttöasemien kunnossapidossa ja niihin liittyvissä investoinneissa. Telinetöissä siirryttiin ulkoisten palvelujen käyttöön. Työturvallisuus parani edelleen.
Aleksin joulukatu Helsingissä sai led-valaistuksen.
Ulkovalaistuksen ekotehokkuutta lisättiin edelleen HelenUlkovalaistus tuottaa Helsingin julkisen ulkovalaistuksen kokonaispalveluna. Yksikön liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa. Vuoden aikana haettiin teknisiä ratkaisuja, joilla on mahdollista kasvattaa energiatehokkuutta entisestään ja tuottaa tehokkaasti laadukasta valkoista valoa elohopealampun poistuessa markkinoilta EUdirektiivin myötä. Vuoden mittaan tehtiin monia uusia koeasennuksia led- ja monimetallivalonlähteillä. Uusia valaistuksen ohjauslaitteita asennettiin ja valaisinkohtaisia himmennyslaitteita otettiin käyttöön. Energiataloudellisesti heikompia elohopeavalaisimia vaihdettiin vuoden aikana energiatehokkaammiksi purkauslampuiksi 7 240 kpl, osin valaisimia vaihdettiin myös ledeiksi. Kaikkiaan noin 46 000 elohopeavalaisimesta on tähän mennessä vaihdettu kolmasosa. Valaistuksen kokonaisenergiankulutusta saatiin toimintavuonna laskettua, vaikka valaistusverkko laajeni 1 000 valopisteellä. Myös valaistuksen kunnossapidollisessa laadukkuudessa pysyttiin tavoitteessa. Tapaninpäivän myrsky oli poikkeuksellisen raju. Sähköturvallisuuden kannalta kriittisiä valaistusvikoja oli yhteensä 42. Ulkovalaistusverkon kaapelointiastetta on laajojen kaapelointihankkeiden myötä kasvatettu, ja se on tällä hetkellä 89 %. Tämän johdosta suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Katuvalokeskuksia uudistettiin tai uusittiin 150 kpl. Alkavaan WDC (World Design Capital) -hankkeeseen valmistauduttiin suunnittelemalla kaupunkiin useita erikoisvalaistuskohteita. Vuoden lopussa Helsingissä oli noin 84 600 valaistuspistettä. Helsingin Energia lahjoitti Aleksin jouluvalaistusta varten 6 500 led-lamppua Aleksanterinkadun jouluvalaistusta varten juhlistaen samalla ulkovalaistusyksikkönsä satavuotista toimintaa.
Kiinteistötoiminnassa lisättiin tiloja palvelinsalikäyttöön HelenKiinteistöt isännöi ja kehittää Helsingin Energian työtukikohta- ja toimistorakennuksia konsernin liiketoimintojen käyttöön ja ulkoisille vuokralaisille. Tilavuokria
kertyi toimintavuonna 11,4 miljoonaa euroa, josta noin puolet ulkoisilta asiakkailta ja loput sisäisinä tilavuokrina. HelenKiinteistöt teki toimintavuonna vuokrasopimuksen DDB Helsinki Oy:n kanssa. Yhtiö vuokrasi 1 000 neliötä toimistotilaa Salmisaaren entiseltä sähköasemalta. Myllypurossa entistä piirikeskuksen aluetta alettiin tyhjentää tulevaa asuntorakentamista silmällä pitäen. Suvilahdessa entisissä sähköasematiloissa otettiin käyttöön ekotehokas palvelin-
13
sali, jonka toimintaperiaate on sama kuin vuonna 2009 Uspenskin katedraalin alle kallioon toteutetussa palvelinsalissa. Ekotehokkaan palvelinsalin operaattorina toimii Academica Oy. Helsingin Energian energiatunneliverkostoon on sijoitettu kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen siirtojohdot, suur- ja keskijännitekaapelit sekä tiedonsiirrossa käytettäviä valokuitukaapeleita ja vesiputkiverkoston pääjohdot. Energiatunneliverkoston yhteispituus Helsingissä on noin 60 kilometriä.
HELEN-KONSERNI 2011
Katsaus Helen-konsernin liiketoimintaan vuonna 2011
Tytäryhtiöt Lämmin loppuvuosi ja yleisen taloustilanteen kiristyminen vähensivät sähkönkulutusta Helen Sähköverkko Oy vastaa sähkön siirto- ja jakelupalveluista Helsingin alueella lukuun ottamatta 1.1.2009 Sipoosta Helsinkiin liitettyjä alueita. Verkkotoiminnan liikevaihto oli 118,5 miljoonaa euroa ja toiminnan tulos oli hyvä. Säätila ja alkava taloudellinen taantuma vaikuttivat sähkönkulutukseen, joka laski Helsingissä 3 %. Sähkön kokonaiskulutus Helsingissä oli 4 590 GWh. Sähkön toimitusvarmuus oli toimintavuonna hyvällä tasolla, keskeytysaika oli keskimäärin vain 5,5 minuuttia. Tapaninpäivänä ja sen jälkeen loppuvuonna koetut talvimyrskyt eivät juurikaan vaikuttaneet Helsingin alueen sähkönjakeluun. Korkea kaapelointiaste ja rengasmaisesti rakennettu, toimintavarma verkko olivat pääsyyt talvimyrskyjen vähäisiin vaikutuksiin. Keskijänniteverkon kaapelointiaste Helsingissä on 99,5 %. Uusia liittymiä tehtiin sähköverkkoon 411 kpl ja vuoden lopussa liittymien kokonaismäärä oli 31 402 kpl. Siirtohintojen korotus astui voimaan heinäkuun alussa. Korotuksen vaikutus siirron myynnin kokonaiskertymään oli noin 5 %. Helen Sähköverkko Oy jatkoi merkittävän noin 200 miljoonan euron investointiohjelman toteuttamista tavoitteenaan toimitusvarmuuden ja asiakaspalvelun laadun merkittävä parantaminen. Toimintavuoden investoinnit olivat 27 miljoonaa euroa. Etäluettavien sähkömittareiden massa-asennukset esikaupunkialueilla aloitettiin syyskuussa. Mittareita asennetaan
Siirron Siirron myynnin myynnin jakautuminen jännitetasoittain jakautuminen jännitetasoittain 110 kV 4,2 %
Kluuvin maanalainen sähköasema vihittiin käyttöön marraskuussa. Kuvassa 110 kV kojeisto.
parhaimmillaan noin 800 mittarin päivävauhdilla. Asennukset saadaan kaikkien asiakkaiden osalta päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Etäluentaan liitetyt asiakkaat voivat seurata sähkönkäyttöään tuntitasoisesti nettipohjaisen, energian järkevää käyttöä edistävän Sävel Plus -palvelun kautta. Etäluettavat mittarit mahdollistavat myös entistä laadukkaamman asiakaspalvelun, sillä kytkennät voidaan jatkossa tehdä asiakaspalvelutilanteessa etäkytkentöinä.
Sähkön kokonaiskulutus Helsingissä 5 000
Sähkön toimitusvarmuus Asiakkaan vuotuinen keskeytysaika
GWh 4 555
Kluuvin maanalainen sähköasema Helsingin kantakaupungissa vihittiin käyttöön marraskuussa. Katutason alapuolelle kallioon louhittu sähköasema parantaa Helsingin ydinkeskustan sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja keventää nykyisten kantakaupungin sähköasemien kuormitusta. Sähköaseman vaiheittainen liittäminen jakeluverkkoon kestää vuoden 2013 loppuun, sillä kaivutyöt on ajoitettu tehtäväksi samanaikaisesti muun katuinfran rakentamisen yhteydessä työmaahaittojen mini-
4 671 4 657 4 730
4 590
1,0
tuntia
4 500 10 ja 20 kV 40,0 %
0,4 kV 55,8 %
4 000
0,5
3 500
14
11
09
10
20
20
08
20
20
20
11
10
20
09
20
08
20
07
20
20
HELEN-KONSERNI 2011
07
0,0
3 000
Antti Nurmesniemen suunnittelemat 110 kV voimajohdon maisemapylväät Salmisaaren ja Meilahden välillä ovat osa Helsingin kaupunkimuotoilua. moimiseksi. Tiheästi rakennetulla Kluuvin alueella sähköverkon kuormitustiheys on Suomen suurinta. Sähköaseman prosesseissa syntyvä hukkalämpö käytetään hyödyksi sähköasematilan lämmityksessä. Hyöty on noin 400 000 kWh vuodessa, mikä vastaa noin 20 omakotitalon sähkönkäyttöä. Uuden Lauttasaaren sähköaseman rakentamisesta tehtiin investointipäätös syksyllä, asema valmistuu vuoden 2013 aikana. Myllypuron 110 kV avokytkinlaitoksen uudelleenjärjestelyt käynnistettiin. 110 kV verkolla uusittiin öljykaapeleita osana siirtoverkon runkokaapelien uusimisohjelmaa. Jakeluverkostoa laajennettiin Jätkäsaaren ja Kalasataman uusiin aluerakentamiskohteisiin. Kalasataman älyverkkohankkeessa siirryttiin esiselvitysvaiheesta toteutussuunnitteluun. SGEM (Smart Grid Energy Market) -ohjelmassa valmistuivat tuntimittausten hyödyntämiseen ja keskeytyskustannuksia vähentävään verkostosuunnitteluun liittyvät tutkimukset. Älyverkkoihin liittyviä hankkeita edistettiin myös huippuosaamiskeskus CLEEN Oy:ssä. Verkostoautomaatioon liittyvät investoinnit etenivät tavoitteena nopeuttaa merkittävästi häiriönselvitysaikaa. Helen Sähköverkko Oy:n integroitu toimintajärjestelmä sertifioitiin toimintavuonna laatu- ja ympäristöstandardien mukaisesti. Sähköverkkotoiminnan toinen nelivuotinen valvontajakso päättyi toimintavuoden lopussa. Energiamarkkinavirasto antoi kolmatta valvontajaksoa (2012-2015) koskevan päätöksen marraskuussa. Päätökseen haettiin muutosta toimialan yhteisellä valituksella markkinaoikeudesta. Helsingin keskustan sähkönjakeluverkko muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kuormituskeskittymän, jonka toimintavarmuus edellyttää jatkossa yhteyttä 400 kV kantaverkkoon. Kantaverkon rajaukseen on valmisteilla sähkömarkkinalain muutos, joka tullee hyväksytyksi alkaneen vuoden lopulla, minkä jälkeen Energiamarkkinavirasto linjaa ratkaisut pääkaupunkiseudun verkkojen rajausmuutoksiin. Kantaverkkomaksuihin tuli vuoden 2012 alussa iso korotus, mikä merkitsee Helen Sähköverkko Oy:lle noin neljän miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta. Tämä on noin 8 % operatiivisista kuluista.
15
HELEN-KONSERNI 2011
Energianmittauspalveluissa tyydyttävään tulokseen
Sähkötalon kävijämäärä kasvoi
Modernisoinnilla lisää tehoa vesivoimaan
Mitox Oy tuottaa energianmittaus- ja -luentapalveluita energiayritysten ja kiinteistöasiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 9,6 milj. euroa. Energianmittauspalvelujen kysyntä tasaantui toimintavuonna. Mitox Oy menestyi markkinoilla tyydyttävästi ja kasvatti liiketoimintaansa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Helsingin Energialle ja Helen Sähköverkko Oy:lle toteutettiin pääasiassa energiamittareiden ja etäluentajärjestelmien asennus-, käyttöönotto- ja operointitöitä. PKS Sähkönsiirto Oy:lle toimitettava sähkömittarien etäluennan kokonaispalveluprojekti käynnistyi toimintavuonna. Projektissa 81 000 sähkönkäyttöpaikkaa PKS Sähkönsiirto Oy:n jakelualueella varustetaan etäluettavilla mittareilla. Mitox Oy vastaa kokonaispalveluna sähkömittareiden hankinnasta ja asennuksesta, luentapalvelujärjestelmien käyttöönotosta, tarvittavista tietoliikennepalveluista sekä järjestelmän operoinnista. Energianmittauspalvelujen toimintaympäristö muuttuu yhä haasteellisemmaksi kilpailun kiristyessä. Mittauspalveluja tarvitaan jatkuvasti kehittyvien energiamarkkinoiden kasvaviin tarpeisiin sekä energiatehokkuuden lisäämisen että energiaseurannan mahdollistajina.
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo vastaa Sähkötalo-kiinteistön hallinnasta ja kehittämisestä. Sähkötalo on Helsingin Kampissa sijaitseva Helsingin Energian pääkonttori. Alvar Aallon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1973. Rakennus on vuodesta 2007 toiminut pääkonttorikäyttönsä lisäksi osana Kampin liikekeskusta. Rakennus on pinta-alaltaan noin 25 000 m2, josta Helsingin Energian käytössä on noin 15 000 m2. Sähkötalon kävijämäärä kasvoi 12 % edellisestä vuodesta ja yhteensä kävijöitä oli 5,9 miljoonaa. Kaikki yhtiön tilat ovat olleet koko vuoden vuokrattuina. Vuoden 2011 lopulla käynnistettiin kahdeksannen kerroksen ravintolan peruskorjaus, joka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Uusittava ravintola säilyy arkkitehtuuriltaan Alvar Aallon hengessä ja ravintolatila luokitellaan arvokkaiden interiöörien joukkoon.
Oy Mankala Ab on Helsingin Energian tytäryhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoen varrella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n osuus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 12,5 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %. Vuonna 2011 Mankalassa tuotettiin energiaa 138,6 GWh, Ahvenkoskella 98 GWh, Klåsarössä 29,5 GWh ja Ediskoskella 2,6 GWh. Vuoden 2011 kokonaissademäärä Päijänteen valuma-alueella oli 118 % pitkän ajan keskiarvosta. Mankalassa istutettiin velvoitteiden mukaisesti kirjolohia ja järvitaimenia. Lisäksi istutettiin kuhan ja harjuksen poikasia. Ediskoskella istutettiin meritaimenia, merilohia ja siikoja. Ahvenkoskella toteutettiin voimalaitoksen modernisointi- ja tehonnostohanke, jossa uusittiin mm. turbiinikammio, juoksupyörä, säätöjärjestelmä, välpät sekä automaatio. Lisäksi generaattorille tehtiin mittava huolto.
HELEN-KONSERNI 2011
Ahvenkosken vesivoimalaitoksella toteutettiin modernisointi- ja tehonnostohanke.
16
Asennustoiminnassa haasteellinen vuosi Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tarjoaa sähköisen yhdyskuntatekniikan verkkojen ja laitteistojen suunnitteluun, asennukseen ja käyttöön liittyviä palveluja verkkoyhtiöille sekä kiinteistöalan ja teollisuuden asiakkaille. Yhtiöllä on toimipaikat Helsingissä, Espoossa, Lahdessa ja Porissa. Pääosa yhtiön asennustoiminnasta muodostui keski- ja pienjänniteverkkojen, valaistusverkkojen ja liikennevalojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Suunnittelutoiminnan painopiste on ulkovalaistussuunnittelussa. Yhtiön liikevaihto tilikaudella oli 33,4 miljoonaa euroa ja tulos 2,1 miljoonaa tappiollinen. Sähköisen yhdyskuntatekniikan palvelumarkkinat ovat voimakkaassa murrosvaiheessa, jossa sähköverkkoyhtiöt tavoittelevat kustannustehokkuuden parantamista ja palvelutoimittajat aktiivisesti markkinaosuuksia. Toimialan kiristyneessä kilpailutilanteessa hintatekijä painottuu ja yhdistyy samalla tuotantopanosten nouseviin hintoihin, mikä on kova haaste kannattavuuden säilyttämiselle. Yleisen taloustilanteen kiristyessä toimintaympäristön ja markkinoiden muutosten ajantasainen seuraaminen korostuu ja vaatii nopeaa reagointikykyä.
Havainnekuva Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon kahdeksannen kerroksen ravintolasta uusitussa, Alvar Aallon hengen mukaisessa asussa.
Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) asentaa valaisinpylväitä Helsingin Musiikkitalon edustalla.
17
HELEN-KONSERNI 2011
Katsaus Helen-konsernin liiketoimintaan vuonna 2011
Osakkuusyhtiöt Merituulipuistohankkeissa tehtiin teknisiä selvityksiä Helsingin Energia ja EPV Energia Oy omistavat tasaosuuksin Suomen Merituuli Oy:n, jonka tavoitteena on merkittävästi lisätä merituulivoiman käyttöä Suomessa. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikolle kaksi isoa (500 – 1 000 MW) merituulipuistoa. Suomen Merituuli Oy jatkoi kahden merituulivoimapuistohankkeen investointivalmistelua maakuntakaavojen ohjaamissa paikoissa Inkoon-Raaseporin ja Kristiinankaupungin Siipyyn edustalla. Inkoon-Raaseporin hanke käsittää noin 60 tuulivoimalaitosta Inkoon edustan avomerialueella noin 20 kilometrin etäisyydellä Inkoosta. Siipyyn hankkeeseen sisältyy noin 80 tuulivoimalaitosta Siipyyn edustan merialueella noin 10 kilometrin etäisyydellä Siipyystä. Molemmissa hankkeissa on käyty läpi vuorovaikutteiset YVA-menettelyt, joiden mukaan puistot voidaan toteuttaa ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Yksittäisten tuulivoimaloiden lopulliset paikat ovat vielä auki kunnes kasvillisuus-, kalasto- ja pohjatutkimukset on viety loppuun. Tuulivoimalat pyritään ryhmittelemään niin, että väliin jää vapaita näköväyliä. Teknisten selvitysten edetessä hankkeiden seuraava vaihe on kunnallinen kaavoitusprosessi, jonka osalta Siipyyn merituulipuistohanke on edennyt nopeammin kuin Inkoo-Raaseporin hanke. Suomen Merituuli Oy on kehittänyt tuulivoimaloiden meriperustusten toimivuutta ja kestävyyttä testauksin aidoissa olosuhteissa ja tuonut näin merituulivoiman rakentamiseen keskeistä perustietoa.
van tuulipuiston kokonaisteho tulee olemaan noin 140-400 MW. Alueilla aloitettiin tuulimittaukset kesällä 2011. Samalla hankkeista on käynnissä YVA-menettely. Suomen Hyötytuuli Oy jatkoi merituulipuiston rakentamismahdollisuuksien selvittämistä Porin Tahkoluodon edustan osalta. Laaditut selvitykset osoittavat, että hankkeen toteuttaminen on teknisten edellytysten osalta mahdollisia. Alueen infrastruktuuri ja tuuliolosuhteet sopivat erinomaisesti merituulivoiman tuotantoon. Keskeinen kysymys merituulipuiston toteuttamisessa on kuitenkin hankkeen saaminen taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi. Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulipuistojen sähköntuotanto on noin 90 GWh vuodessa.
Olkiluodossa hyvä tuotantotulos Teollisuuden Voima Oyj (TVO) tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla. TVO:n ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa saavuttivat hyvän tuotantotuloksen. Olkiluoto 2 -laitosyksiköllä tehtiin voimalaitoksen historian suurin vuosihuolto. Turbiinilaitoksen hyötysuhteen paranemisen ansiosta Olkiluoto 2:n nettosähköteho kasvoi merkittävästi. Olkiluoto 1:n tuotantotulos oli käyttöhistorian kolmanneksi paras. Se tuotti sähköä 7,3 TWh käyttökertoimen ollessa 94,8 %. Olkiluoto 2:n tuotanto oli 6,9 TWh ja käyttökerroin 90,9 %. Voimalaitoksen kokonaistuotanto oli 14,2 TWh. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin 92,8 % on korkeaa kansainvälistä tasoa.
TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitosten käyttöaste oli korkeaa kansainvälistä tasoa. Kuvassa Olkiluoto 3:n rakennustyömaa lokakuussa 2011.
Raahen suunnitteilla lisää tuulivoimaa, Porin Tahkoluodon merituulipuiston selvityksiä jatkettiin Suomen Hyötytuuli Oy on Suomen johtava tuulivoiman tuotantoyhtiö, jonka omistavat kahdeksan kotimaista energiayhtiötä tasaosuuksin. Tuulivoimatuotannon lisäksi yhtiö harjoittaa markkinointia, tutkimusta ja tuotekehitystoimintaa. Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee neljän tuulipuiston rakentamista Raahen itäosiin. Kaikkiaan neljän suunnitteilla oleNäkymä Suomen Hyötytuuli Oy:n Raahen tuulipuistosta. HELEN-KONSERNI 2011
18
Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa EPV Energia Oy toimii osakkaidensa sähkönhankintakanavana. Hankintatoiminta perustuu omakustannusperiaatteeseen. EPV Energia Oy hankkii sähköä monipuolisista energialähteistä. Helsingin Energia hankki toimintavuonna yhtiön kautta vesi- ja ydinvoimaa. Yhtiö on käynnistänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat, jotka tähtäävät uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen kotimaisilla polttoaineilla. EPV Energia Oy ja Helsingin Energia kehittävät yhdessä merituulivoimantuotantoa Suomessa tasaosuuksin omistamansa Suomen Merituuli Oy:n kautta.
Lisää tehoja vesivoimasta Kemijoki Oy on merkittävin vesivoiman ja vesivoimaan liittyvien palvelujen tuottaja Suomessa. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi yhtiö säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Yhtiö investoi toimintavuonna merkittävästi tehonnostoihin, joilla vanhoja voimalaitoskoneistoja kunnostamalla ja uudistamalla voidaan edullisesti lisätä säätöominaisuuksiltaan erinomaista vesivoimatehoa. Yhtiön tehonnosto-ohjelma tuottaa vuoteen 2017 mennessä kaikkiaan noin 247 MW lisää tehoa ja kasvattaa uusiutuvan ja päästöttömän energian vuosituotantoa noin 247 GWh.
Suomen Merituuli Oy jatkoi kahden merituulivoimapuistohankkeen investointien valmistelua maakuntakaavojen ohjaamissa paikoissa Inkoon-Raaseporin ja Kristiinankaupungin Siipyyn edustalla. (Havainnekuva)
Kemijoki Oy:n Seitakorvan vesivoimalaitos. 19
HELEN-KONSERNI 2011
Ympäristökatsaus
Lisää uusiutuvia energialähteitä Yhteistuotantoprosessien ja energiatehokkuuden ennakkoluuloton kehittäminen sekä mittava kehitysohjelma luovat perustan Helsingin Energian Hiilineutraali 2050 -tavoitteeseen. Vuonna 2011 tehtiin intensiivisesti päätösvalmiuteen tähtäävää taustatyötä. Toimintavuonna tutkittiin metsäperäisen biomassan eri vaihtoehtoja: haketta, pellettejä, biohiiltä ja biokaasua. Helsingin Energia oli mukana Hämeen metsäenergiaselvityksessä, joka toi esiin bioenergian saatavuuden ja logistiikan suuret haasteet pääkaupunkiseudulla. Yhtenä Itämeren suojeluhankkeena oli esillä Pietarin alueen kananlannan jalostaminen lannoitteeksi ja energiaksi. Selvitystyössä ilmeni, ettei tämä biokaasuhanke ole toteutettavissa. Metsäpohjaisen biomassan kaasutus maakaasuverkkoon sopivaksi synteesikaasuksi eteni lähelle kokeiluvaihetta metsäalan yritysten kanssa. Biohiili on myös lupaava ja energiatiivis polttoaine, jota selvitettiin teknologian lisäksi elinkaaritarkasteluna sekä ilmastovaikutuksen että talouden kannalta. Merituulivoiman ympäristövaikutusten arviointien valmistuttua tiivistettiin yhteistyötä sijaintikuntien kanssa kaavoituksen käynnistämiseksi. Yhteistyö etenee hyvin Siipyyssä, mutta Inkoo-Raaseporin alueella epäröidään. Helsingin Energia on mukana Hiilineutraali Harakka -hankkeessa, jossa Helsingin kaupungin luontokeskukseen asennettiin aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja ja pientuulimylly ympäristökasvatusta varten.
Monimuotoista vuorovaikutusta Toimintavuonna 2011 pohdittiin vuorovaikutusta sisäisten ja ulkoisten sidosryh-
mien kanssa. PricewaterhouseCoopers teki sidosryhmäkyselyn, jonka mukaan perusviestit energiansäästöstä ja energiantuotannosta tunnistetaan hyvin. Lisää tietoa kaivattiin kehityshankkeista sekä energiantuotannon ja -jakelun elinkaarivaikutuksista. Vastaajat pitivät yhteistyötä Helsingin Energian asiantuntijoiden kanssa tärkeänä. Jatkossa tietoa yhteiskuntavastuusta halutaan asiakaslehtien ja internetin kautta. Yhteistyö kaupunkikuvan ja kulttuurin parissa jatkui sähkökaappien Katugalleriassa ja kaupunginmuseon historiakuvissa, useissa valaistushankkeissa ja Voimalamuseon säilyttämisessä. Vanhankaupunginkosken yli satavuotiaan vesivoimalan kävijämäärät lähes kaksinkertaistuivat ja perinteisen joulukonsertin lisäksi tiloissa toteutettiin muun muassa muotija musiikkikuvauksia. Onnistumisen takana oli Tekniikan museon, kaupungin Tilakeskuksen ja Helsingin Energian yhteinen intressi teollisuusperinteen säilyttämiseen. Helsingin Energian asiantuntijat ovat osallistuneet koko energiaketjun tehokkuuden, vaikutusten ja sivuvaikutusten pohdintaan, viestintään ja säädösvalmisteluun EU:n, Suomen ja Helsingin tasolla. Energiatehokkuus- ja magneettikenttädirektiivin valmistelut sekä suurten polttolaitosten parhaiden käytäntöjen vertailut ovat vieneet ympäristöasiantuntijoitamme Brysseliin. Erilaisten ryhmien kanssa vuorovaikutus on ollut vilkasta. Energiakeskukseen, voimalaitoksille ja tunneleihin on viety vierailuryhmiä koululaisista teknologiaosaajiin ja diplomaatteihin. Voimalaitoksilla konkretisoituvat muuten näkymättömiin jäävät sähkön, lämmön ja jäähdytyksen mittasuhteet.
Hiukkaspäästöt
Hiilidioksidin ominaispäästöt 600
g/kWh 13 500
500 400 300 Hiilidioksidin ominais- 200 päästöt hyöty- 100 energiaa kohti 0
13 900
200
Happamoitumista aiheuttavat päästöt
mg/kWh
3 000
200
150
1 500
100 260
250
6 000 3 000 Toimitettu
1990*
1995
2000
2011
0
mg/kWh 1 470
Typenoksidit
kokonaisenergia, GWh
50 0
Rikkidioksidi
2 000
9 000
370
Ympäristöstrategian mukaisesti käytännön ympäristöhallinta on siirtynyt osaksi liiketoimintojen toimintajärjestelmiä. Näin vastuu on siellä, missä myös toiminta ja vaikutukset tapahtuvat. Ympäristövaikutusten hallinnassa käytetään toimintajärjestelmiä, liiketoimintojen ympäristökäsikirjoja ja energiatehokkuusjärjestelmiä. Koko Helen-konserni on sitoutunut ympäristötoiminnan jatkuvaan parantamiseen, mikä varmistetaan säännöllisillä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Ympäristöhallinnan systemaattisuudessa astuttiin askel eteenpäin, kun Helen Sähköverkko Oy:n toimintajärjestelmä sai ISO 9001 -laatusertifikaatin ja ISO 14001 -ympäristösertifikaatin loppuvuodesta 2011. Helen Sähköverkko Oy:n tärkeimpänä energiatehokkuustavoitteena on pienentää verkostohäviöitä edelleen. Lisäksi tavoitteena on minimoida SF6-kaasun päästöjä ja sähköverkon rakentamisen aiheuttamia haittoja. Voimalaitosten ja lämpökeskusten toiminta on ollut jo aiemmin ympäristösertifioitua. Green Office -toiminta täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta sekä Helsingin Energiassa että Suomessa. Toiminta kattaa Helsingin Energiassa seitsemän toimistoa ja yli 700 työntekijää. Tavoitteena on lisätä henkilöstön ympäristötietoisuutta ja vähentää luonnonvarojen kulutusta energiaa ja materiaaleja säästämällä. Toimintavuonna WWF Suomi auditoi pääkonttori Sähkötalon ja Patolan toimipisteen ja totesi Green Office -toiminnan olevan hyvällä tasolla. Parannusehdotukset liittyivät näkyvämpään ulkoiseen viestintään ja toimistojen energiakatselmusten tekemiseen.
2 500
12 000
11 000 400 9 000
15 000
Ympäristöhallinta on tärkeä osa liiketoimintaa
56 22
1990*
1995
2000
11
2011
1 520
1 000
680
500
580
0
1990*
1995
*Sekä Kioton pöytäkirjassa että EU:n ilmasto- ja energiastrategiassa sovittujen päästövähennysten toteutumista verrataan vuoden 1990 tasoon.
HELEN-KONSERNI 2011
20
310
350
230
160
2000
2011
Metropolia Ammattikorkeakoulun valaistusinstallaatio Voimalamuseossa Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Valaistussuunnittelu Jyrki Sinisalo ja Mikko Pirinen. Työasemien energiansäästöohjelman käyttöönotolla on saavutettu huomattavia tuloksia. Vuonna 2011 säästöä kertyi noin 570 000 kWh eli yli 60 000 euroa. Energiatehokkuus huomioitiin myös työpisteiden valaistuksessa ja hankinnoissa.
Päästöt edelleen laskussa Ekotehokas kolmoistuotanto, jossa sähkö, lämpö ja jäähdytys syntyvät toisiinsa liittyvissä prosesseissa, on pitänyt hiilidioksidipäästöt edelleen laskevina. Myös ilman laatuun vaikuttavat happamoittavat ja hiukkaspäästöt ovat pysyneet pieninä. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Helsingissä vähenivät vuonna 2011 noin 11 %. Hiilidioksidipäästöjen viiden vuoden liukuva keskiarvo oli alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 1994. Tähän vaikutti polttoaineiden vähentynyt käyttö Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa, kivihiilen käyttö oli noin 8 % ja maakaasun käyttö noin 13 % edellisvuotta vähäisempää. Polttoaineiden käyttö väheni hyvin lämpimän joulukuun ja pohjoismaisen hyvän vesivoimatilanteen takia. Hiilidioksidipäästöt Helsingin alueella olivat noin 3,3 miljoonaa tonnia ja Helsingin alueen ulkopuolisten voimaosuuksien ja ostosähkön hiilidioksidipäästöt noin 0,2 miljoonaa tonnia. Kansainvälisenä vertailuvuonna 1990 hiilidioksidipäästöt olivat 3,4 miljoonaa tonnia. Happamoittavat rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt alenivat reippaasti, typenoksidit noin viidenneksellä ja rikkipäästöt noin neljänneksellä eli suhteessa enemmän, kuin mitä vähentyneestä energiantuotannosta olisi seurannut. Tämä on puhdistusjärjestelmien tehokkaan toiminnan ansiota, esimerkiksi rikinpoistolaitokset toimivat ennätyksellisen korkealla käytettävyydellä, noin 99 %.
Viime vuonna selvitettiin puhdistuslaitteistojen kapasiteetin riittävyyttä, koska päästörajat kiristyvät vuonna 2016. Energiantuotannon vaikutuksia Helsingin ilmanlaadussa kuvaavan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Vallilan mittausasemalla oli 2,4 μg/m3 eli samaa tasoa kuin vuosi sitten. Ekosysteemin suojelemiseksi asetettu raja-arvo 20 μg/m3 alittui selvästi. Helsingin ilmanlaadun erittäin hyvä tilanne jatkui vuonna 2011 energiantuotannon vaikutusten osalta. Merialueiden velvoitetarkkailussa lämpökuormitus on kaukolämmön ansiosta ollut menneinä vuosikymmeninä suhteellisen Vähäpäästöisen yhteistuotannon vähäinen. 2011 meriveden lämpöosuusVuonna Helsingissä sijaitsevilla kuormitus oli alhainen eli 200 GWh. Lämvoimalaitoksilla 2011 pökuormitus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 180 -Kaukolämpö 2 200 GWh. Erillistuotanto 7% Hiukkaspäästöt olivat samalla tasolla kuin vuonna 2010. Lentotuhkan hyödyntäminen sementin
valmistuksessa jatkui ja tuhkasta hyödynnettiin noin puolet. Loput lentotuhkasta ja rikinpoiston lopputuote kokonaisuudessaan sijoitettiin louhostäyttöön. Edelliseen vuoteen verrattuna pohjatuhkan hyötykäyttö vilkastui huomattavasti. Vuosaaressa sijaitseva pohjatuhkan välivarastointikenttä saatiin purettua tyhjäksi. Pohjatuhkaa hyödynnettiin kaatopaikan kunnostushankkeessa. Helsingin Energia osallistui Cleen Oy:n pienhiukkastutkimukseen. Mittauksia muun muassa erikokoisten pienhiukkasten raskasmetallipitoisuuksista tehtiin Hanasaaren lämpökeskuksella ja Salmisaaren voimalaitoksella. Maailmalla esiin noussutta kysymystä raskasmetallien ja etenkin elohopean päästöistä selvitettiin ja todettiin, että se ei ole ongelma savukaasujen puhdistusjärjestelmien ansiosta. Jatkossa selvitetään biomassan ja kivihiilen sekapolton vaikutusta päästöihin.
6 183 GWh
Vähäpäästöisen yhteistuotannon osuus Helsingissä sijaitsevilla Vähäpäästöisen yhteistuotannon osuus Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla Yhteistuotanto 93 % voimalaitoksilla 2011 Kaukolämpö Erillistuotanto 7 %
Sähkö Erillistuotanto 1 %
5 008 GWh
6 183 GWh
Yhteistuotanto 93 %
Yhteistuotanto 99 %
Sähkö Erillistuotanto 1 %
21
HELEN-KONSERNI 2011
Ympäristökatsaus
Tehostettua energiankäyttöä Energiankäyttöä tehostettiin energian tuotannossa ja jakelussa sekä omassa toiminnassa. Vuosaaressa valmistui B-voimalaitoksen turbiinimodernisaatio, jonka aikaansaama energiansäästö vastaa vuosittain noin 10 000 omakotitalon energiankäyttöä. Lämpökeskusten energiakatselmukset etenivät ja kaukolämpöverkostoa peruskorjattiin 8,5 km, jonka laskennallinen energiansäästö vastaa 4 000 MWh:a. Energiatehokas kaukojäähdytys laajeni ja Pasilaan valmistui kylmäakku, joka parantaa jäähdytysverkoston energiatehokkuutta entisestään. Uusi Academican ylläpitämä palvelinsali avattiin Suvilahdessa. Konesalien jäähdytykseen käytetään kaukojäähdytystä, ja tietokoneiden ylijäämälämpö hyödynnetään kaukolämmöksi lämmittämään helsinkiläisiä koteja. Suvilahden konesali tuottaa täydellä kapasiteetilla toimiessaan lämpömäärän, joka riittää lähes 4 500 kerrostaloasunnon ympärivuotiseen lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Sähkön siirron energiatehokkuus parani Kluuvin uuden sähköaseman valmistuttua.
Aseman prosesseissa syntyvä lämpöenergia käytetään hyödyksi sähköasematilan lämmityksessä. Hyöty on noin 400 000 kWh vuodessa, mikä vastaa noin 20 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkäyttöä. Valaistuksen yksi näkyvimpiä energiatehokkuustoimenpiteitä oli Aleksin jouluvalaistuksen toteuttaminen led-valoilla. Helsingin Energian sähköautojen latausverkosto laajeni, sähköautojen lataus kadulla on nyt mahdollista viidessä pisteessä eri puolilla Helsinkiä. Kaikki latauspisteet toimivat sekä nopealla että hitaalla latauksella. Helsingin Energia on mukana hankkeessa, jossa luodaan pääkaupunkiseudulle lähivuosina sähköisen liikenteen testiympäristö, jossa normaalissa arkikäytössä on yli 400 ajoneuvoa ja lähes 850 latauspistettä. Helsingin Energialla on käytössä muutamia sähköautoja. Helsingin Kalasatamaan kehitetään uusia innovatiivisia energian tehokkaaseen käyttöön ja säästöön liittyviä palveluja älyverkkojen pohjalta. Siellä testataan energiavarastoja, kysyntäjoustoa, paikallista energiantuotantoa sekä sähköautojen lataustoimintaa.
Suvilahden ekotehokas palvelinsali vihittiin käyttöön toimintavuoden lopulla. Kuvassa projektipäällikkö Juha Sipilä.
HELEN-KONSERNI 2011
22
Asiakkaiden energiansäästöä edistettiin Aktiivinen työ asiakkaiden energiansäästön edistämiseksi jatkui. Energiankäytön neuvontaa annettiin puhelimitse yli 40 000, internetin kautta yli 30 000 ja paikan päällä Sähkötalossa yli 10 000 asiakkaalle. Energiansäästöneuvontapalvelut löytyvät myös sosiaalisesta mediasta. Viime vuonna avattiin Säästän energiaa -Facebook-sivusto, Energianeuvoja on toiminut Twitterissä jo aiemmin. MotoriikkaMiikan energiansäästövideoita katsottiin YouTubessa yli 40 000 kertaa. Kevään Earth Hour -tapahtumassa ja syksyn Energiansäästöviikolla kampanjoitiin yhdessä pääkaupunkiseudun neuvontakeskuksen Ilmastoinfon kanssa. Helsingin Energian Sävel Plus -raportointipalvelu sai paljon uusia aktiivisia käyttäjiä. Palvelun avulla asiakas voi vertailla omaa energiankulutustaan paitsi aiempaan myös vastaavan käyttäjäryhmän kulutukseen, mikä mahdollistaa entistä tavoitteellisemman oman energiankäytön hallinnan. Etäluennan laajeneminen Helsingissä mahdollistaa myös tuntitasoisen energiankulutuksen seurannan.
Helsingin Energian sähköautojen latauspiste Helsingin Katajanokalla.
Ympäristötilinpäätös
Ympäristöinvestointien kasvu jatkui Helsingin Energian aktiivinen toiminta ilmasto- ja ympäristöasioiden eteen jatkui, mikä näkyy kasvaneina ympäristökuluina. Vuonna 2011 ympäristökulut olivat 21,5 miljoonaa euroa, joka on 27 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ympäristökulujen osuus kaikista kuluista oli 4 % (3,4 %). Ympäristökuluja kasvattivat muun muassa Vuosaaren maakaasuvoimalaitoksen uudistus (3,1 miljoonaa euroa), nousseet jätehuoltokustannukset sekä ympäristönsuojelun painottaminen viestinnässä ja markkinoinnissa. Palamistuotteiden jätehuoltokustannukset lähes kaksinkertaistuivat 2,8 miljoonaan euroon, mikä johtuu jäteveron noususta sekä tuhkan ja rikinpoiston lopputuotteen siirtymisestä jäteveron piiriin. Energiansäästöneuvonnan kustannukset nousivat 40 %:lla 1,6 miljoonaan euroon. Rikin ja hiukkasten poiston kustannukset laskivat verrattuna vuoteen 2010, sillä kivihiilellä tuotetun energian määrä väheni. Ympäristönsuojelun tutkimukseen ja kehitykseen käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, mikä on 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimintavuonna tutkittiin muun muassa uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämistä, tuotannon hyötysuhteen kehittämistä, päästöjen vähentämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Ympäristöinvestointien kasvu jatkui ja investointien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta 8,4 (3,4) miljoonaan euroon. Suurin yksittäinen ympäristöinvestointi, 6,1 miljoonaa euroa, oli Vuosaaren maakaasuvoimalaitoksella tehty kaasuturbiinin modernisointi, mikä paransi laitoksen sähköntuotannon hyötysuhdetta merkittävästi. Lisäksi investoitiin muun muassa lämpökeskusten ekotehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen, maisemointiin, melun ja tärinän torjuntaan sekä Salmisaaren voimalaitoksen päästöjen vähentämiseen. Ympäristötulot pysyivät edellisvuoden tasolla. 0,5 miljoonasta eurosta suurin osa kertyi tuhkan ja romun myynnistä.
2011 2010 1000 € muutos % 1000 € YMPÄRISTÖKULUT
Ilman, maaperän ja vesistöjen suojelu Rikinpoisto 5 337 -21 6 724 Typenpoisto 337 20 281 Hiukkasten poisto 403 -30 573 Palamistuotteiden jätehuolto ja hyötykäyttö 2 805 96 1 433 Muu jätehuolto 1 756 65 1 063 Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu 198 -15 234 Vuorovaikutus Energiansäästöneuvonta 1 567 40 1 122 Ympäristöviestintä ja -markkinointi 452 68 269 Ympäristöhallinto ja -koulutus 1 883 0 1 884 Ympäristönsuojelun tutkimus ja -kehitys 1 431 10 1 306 Maisemointi 2 -91 19 Melun ja tärinän torjunta 3 -82 19 Ekotehokkuuden parantaminen 3 243 1 276 236 Ympäristönsuojeluinvestointien poistot 2 073 18 1 730
YMPÄRISTÖKULUT YHTEENSÄ 21 490 27 16 921 % liikevaihdosta 2,8 % 2,4 % % kaikista kuluista 4,0 % 3,4 % YMPÄRISTÖINVESTOINNIT 8 433 147 3 409 % kaikista investoinneista 11,1 % 3,6 % YMPÄRISTÖVASTUUT % taseen loppusummasta YMPÄRISTÖTULOT
23
18 800 0 1,3 % 499
1
18 800 1,3 % 496
HELEN-KONSERNI 2011
Henkilöstö
Verkostoista valmiuksia muutoksiin Helen-konsernissa on perinteisesti laajat verkostot energiateollisuuden, omistajan ja muiden sidosryhmien suuntaan. Verkostojen kautta luomme valmiuksia muutoksiin, joita energia-ala kohtaa kiihtyvällä vauhdilla. Vilkas toimintaympäristö heijastuu paitsi mahdollisuuksina, myös monina epävarmuustekijöinä. Muutokset energia-alalla vaikuttavat myös Helen-konserniin, jonka toimintaa kehitetään jatkuvasti. Konsernijohdon skenaariotyössä toimintavuonna 2011 pohdittiin alan tulevaisuutta laajalti. Skenaariotyön tulokset vaikuttavat koko konsernin toimintaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään jatkossa strategiaviestinnän kehittämiseen. Energia-alan kehityksen myötä konserniin tarvitaan osin aivan uutta osaamista. Myös sisäiset työmarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa. Urakiertoa ja työmarkkinoita vilkastuttaa runsaslukuinen eläköityminen, joka on huipussaan vuonna 2012.
Laadukasta ja palkittua toimintaa Määrätietoinen kehittäminen tuo tulosta, joka näkyy hyvänä esimerkkinä mm. asiakaspalveluhenkilöstön työsuorituksissa. Helen-konsernin asiakaspalvelu on useina vuosina noussut EPSI Rating Asiakastyytyväisyys -kyselyissä energiayhtiöiden kärkisijoille, näin myös toimintavuonna 2011. Asiakaspalvelu sai lisäksi kaksi merkittävää laatutunnustusta Vuoden Parhaat 2011 -kilpailussa: sille myönnettiin sekä Vuoden 2011 asiakasapalvelun laatupalkinto että Vuoden 2011 palveluneuvoja -nimitys. Helsingin Energia oli paras omassa keskisuuret Contact Centerit -sarjassaan. Arviointitiimi kiinnitti huomiota Helsingin Energian erinomaisiin asiakaspalvelutuloksiin, jatkuvaan toiminnan kehittämiseen, tapaan johtaa asiakaspalvelua strategiaan linkittyvällä tavalla ja työyhteisön myönteiseen työilmapiiriin ja sen jatkuvaan seurantaan.
Henkilöstö tehtäväryhmittäin Henkilöstö tehtäväryhmittäin Muut 0,8 %
Sähköistä asiointia kehitetään edelleen koko Helen-konsernissa ulkoisesti ja sisäisesti. Toimintavuoden 2011 intrauudistus tarjosi uuden mahdollisuuden sisäisten verkostosivujen hyödyntämiseen.
Vahvaa motivaatiota Helen-konsernissa on kehitetty ja viety organisaatiota eteenpäin hyvin tuloksin huolimatta siitä, että alalla on paljon epävarmuus- ja muutostekijöitä. Henkilöstökyselyn tulokset vahvistivat myös toimintavuonna 2011 sen, että konsernissa on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Myös energia-alan muihin yrityksiin verrattuna tulokset ovat hyvät.
Aukeaman graafit: Helsingin Energia, Helen Sähköverkko Oy ja Mitox Oy
Tapaturmataajuudet tapaturmia/milj. työtuntia
25
Johtamistehtävät 16,7 %
20
Työtapaturmat
Työmatkatapaturmat
5 0
kpl
50
Työtapaturmat
30 Työtapaturmat
10
Asiantuntijatehtävät 29,8 %
60
40
15
Tekniset ammattitehtävät 41,8 %
Tapaturmien lukumäärä
2007 2008 2009 2010 2011
Työtapatu
20
Työmatkatapaturmat Työmatkatapaturmat 10
0 2007 2008 2009 2010 2011
Hallinnolliset ja asiakaspalvelun ammattitehtävät 10,9 %
Henkilöstön määrä ja sukupuolijakauma Henkilöstön määrä ja sukupuolijakauma
Keskimääräinen palveluksessaoloaika
henkilöä
1 500 1 442
1 458
1 481
385
394
401
1 057
1 064
1 080
1 437
1 419
380
386
1 057
1 033
20
1 200 900
vuotta
Sairauspoissaolot 6
% teoreettisista työpäivistä
15 4
10 600
0
2
5
300 2007
2008
2009
2010
HELEN-KONSERNI 2011
2011
Naiset Miehet
0 2007
24
2008 2009 2010 2011
0 2007 2008
2008
2010 2011
Työmatka
Työturvallisuus kohti maailman kärkeä Helen-konserni saavutti Nolla tapaturmaa -foorumin työturvallisuuden tason arvioinnissa luokan ”Suuntana maailman kärki”. Luokitus myönnetään jäsentyöpaikalle, joka on osoittanut hyvää kehitystä työturvallisuudessa. Vuoden aikana konsernissa sattui yhteensä 39 työpaikkatapaturmaa. Tapaturmaksi lasketaan tapahtuma josta aiheutuu yksi tai useampia työkyvyttömyyspäiviä (LTI1).
Maija Virta Kehitysinsinööri, HelenService Insinööri ”On upeaa, että talon sisällä voi vaihtaa hyvinkin erilaisiin tehtäviin.”
Työmatkatapaturmia ilmoitettiin 11 kappaletta. Työtapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden on 17,3. Työmatkojen osalta vastaava luku on 4,9. Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat 16,3 ja 4,4.
Heidi Kulonen HR-suunnittelija, Henkilöstöyksikkö Kasvatustieteiden maisteri
Sami Linnamäki Kunnossapitomestari, Hanasaaren voimalaitos, HelenService Insinööri AMK
”Helsingin Energia on yrityksenä tarpeeksi iso, jotta täällä riittää monipuolisia haasteita, mutta samalla tarpeeksi pieni, jotta oman aktiivisuutensa esiintuomalla pääsee moneen mukaan.”
”Olen saanut sopivasti vastuuta ja vapauksia. Koen eteneväni urallani, joten mielenkiinto pysyy korkealla.”
25
Atte Kallio Projektipäällikkö, HelenEngineering Diplomi-insinööri ”Parasta työssäni ovat työkaverit ja työn haastavuus. Täällä on paljon huippuosaajia, joilta nuoren on hyvä oppia.”
HELEN-KONSERNI 2011
Tutkimus- ja kehitystoiminnassa vilkas vuosi Keskeisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan kohteita Helen-konsernissa olivat edelleen tulevaisuuden energiatuotantoteknologiat ja biopolttoaineiden hyödyntäminen. Esimerkiksi biokaasun ja biomassan käyttöä suuressa mittakaavassa selvitettiin. Älykkäiden energiajärjestelmien kehitystyötä jatkettiin useassa hankkeessa. Laajimmassa Kalasataman alueen hankkeessa Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy yhdessä ABB:n, Nokia Siemens Networksin, Mitox Oy:n ja Fingrid Oyj:n kanssa kehittää uusia energiapalveluja hyödyntämällä erikoisesti informaatioteknologian ja automaation mahdollisuuksia. Älykkäät energiajärjestelmät ja uudet palvelut lisäävät merkittävästi energiatehokkuutta. Energian varastointi on älykkäiden energiajärjestelmien tärkeä osa. Varastointi mahdollistaa energian joustavan käytön erilaisissa kysyntätilanteissa ja toisaalta varastoinnilla voidaan varmistaa energian saatavuus. Kaukolämmössä ja -jäähdytyksessä varastointia on kehitetty merkittävästi lämpö- ja kylmäakkujen avulla. Helsingin Energia on aktiivinen Pohjoismaiden historian suurimmassa sähköisen liikenteen kehityshankkeessa, jossa luodaan useiden satojen sähköautojen ja latauspisteiden testiympäristö laajalla yhteistyöllä pääkaupunkiseudulle ja Suomeen. Tavoitteena on kehittää ja pilotoida uusia käyttäjälähtöisiä palveluita todellisessa testiympäristössä. Hanke lanseerattiin näyttävästi joulukuussa 2011 Helsingin Narinkkatorilla. T&K-toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 0,5 %. Pohjoismaiden historian suurin sähköisen liikenteen kehityshanke lanseerattiin joulukuussa Helsingin Narinkkatorilla.
Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
Uusiutuvien metsäpohjaisten biopolttoaineiden käyttöä selvitettiin ja osallistuttiin uusien teknologioiden kehittämiseen
Torrefioidun biomassan, ns. biohiilen, tutkimusprojekteja käynnistettiin toimintavuonna eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
HELEN-KONSERNI 2011
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin Energian kehitysohjelmassa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta esitetään konkreettinen toimenpideohjelma vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä hahmotelma toiminnan suuntaviivoiksi vuosisadan puoliväliin saakka. Kehitysohjelma toteutuu merkittävinä investointihankkeina, jotka kaventavat toteutuessaan Helsingin Energian tulosta tulevina vuosina. Kehitysohjelman perusteina ovat kaupunginvaltuuston hyväksymät energiapoliittiset linjaukset ja näiden toteuttamisesta seuraavat Helsingin tavoitteet kaupunkitilan käytössä Toimintavuoden aikana jatkettiin biopolttoaineiden hyödyntämismahdollisuuksien selvitystyötä ja osallistuttiin tulevaisuuden energiantuotantoteknologioiden kehittämiseen energian ja ympäristön huippuosaamiskeskus CLEEN Oy:ssä sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Helsingin Energia käynnisti toimintavuoden syksyllä Gasum Oy:n ja Metsä-Botnian (nyk. Metsä Fibre) kanssa esiselvityksen synteettistä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamisesta Joutsenoon. Toteutuessaan jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka- aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin maakaasuverkoston avulla käyttökohteisiin, kuten Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitteluhanke on jatkoa Gasumin ja Helsingin Energian toimintavuoden huhtikuussa allekirjoittamalle aiesopimukselle. Torrefioidun biomassan, ns. biohiilen, tutkimusprojekteja käynnistettiin toimintavuonna eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös pellettien käyttöä kaupunkiympäristössä toimivissa voimalaitoksissa tutkittiin. Muissa selvityksissä kiinnitettiin huomiota IE-direktiivin eli teollisuuspäästöjä koskevan direktiivin vaatimuksiin voimalaitosten puhdistusjärjestelmien uusimisessa. Kaupunginvaltuuston alkaneen vuoden tammikuussa tekemän päätöksen mukaisesti käynnistettiin Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen eli Vuosaari C:n luvitus, ympäristövaikutusten arviointi, tarvittavat kaavamuutokset ja laitoksen perussuunnittelu. Selvitysten pohjalta poliittiset päättäjät voivat vuonna 2015, niin haluttaessa, tehdä hankkeen investointipäätöksen. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminta jatkuu aina siihen saakka kun Vuosaaren uusi monipolttoainevoimalaitos on – investointipäätöksestä riippuen – käytössä. Jos uusi voimalaitos toteutetaan, se valmistuu 2020-luvulla, jolloin voimalaitostoiminta Hanasaaren energia-alueella päättyisi ja alue vapautuisi muuhun käyttöön.
26
Mediatiedotteita
Palkinnot ja kunniamaininnat
6.7.2011 Östersundomin energiaratkaisuissa selvitetään aurinkoenergiaa, maalämpöä, biopolttoaineita ja lämmön varastointia Pääkaupunki kasvaa voimakkaasti itään, kun Östersundomin alue valmistuu. Helsingin Energialle uusi kaupunginosa tarjoaa mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia energiaratkaisuja puhtaalta pöydältä. Östersundomissa selvitetään aurinkolämmön tuotantoa, biopolttoaineiden käyttöä, maalämpöä ja lämmön varastointia laajassa mittakaavassa. Myös nykyinen kaukolämpöverkko ulotetaan itään energiatehokkaana kevytkaukolämpönä.
International District Energy Climate Award Helsingin Energian kaukojäähdytys saavutti keväällä ensimmäisen sijan arvostetussa kansainvälisessä kilpailussa, jonka järjestävät kansainvälinen ja puolueeton asiantuntijaorganisaatio IEA (International Energy Agency), lämmitys- ja jäähdytysalaa edustavat tanskalaiset, korealaiset ja ranskalaiset asiantuntijaorganisaatiot, Euroheat & Power ja IDEA (The International District Energy Association). Kilpailussa oli mukana lähes 40 kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmää 27 kaupungista eri puolilta maailmaa. Myös Helsingin Energian kaukolämmitys sijoittui sarjassaan hyvin ja sai erityismaininnan.
28.10.2011 Helsingin Energia ja Kesko tiivistävät yhteistyötään Helsingin Energia ja Kesko ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä valtaosa Kryhmän kaupoista saa jatkossa sähkönsä Helsingin Energialta. Samalla Helsingin Energia ja K-Plussa alkavat yhdessä markkinoida Plussa-sähköä K-Plussa-asiakkaille. Olennainen osa yhteistyötä on myös K-Plussa-asiakkaiden energiansäästön edistäminen. Kaikki Keskon HelenSähköltä hankkima sähkö on hiilidioksidivapaata. Plussa-sähkö on vesivoimalla tuotettua sähköä, jonka käytöstä K-Plussa-asiakkaat saavat K-Plussa-pisteitä. 20.11.2011 Joulunodotus valtaa Helsingin keskustan, kun Aleksanterinkatu muuttuu taas joulukaduksi perinteisissä joulukadun avajaisissa sunnuntaina 20.11.2011 klo 15 alkaen. Jouluvalot syttyvät Aleksilla 63. kerran – ja energiatehokkaimpina kuin milloinkaan ennen, sillä joulukatu valaistaan tänä vuonna led-valoin. Aleksin joulukadulla syttyy kaikkiaan 6 500 led-valaisinta, jotka luovat hämyiseen iltapäivään ja iltaan tunnelmallista ja kestävää valoa. Energiaa säästyy entiseen joulukatuvalaistukseen verrattuna yli 80 prosenttia.
National Energy Globe Award Helsingin Energia vastaanotti vuoden lopulla kansainvälisen ympäristöpalkinnon, National Globe Energy Awardin, maailman ekotehokkaimmaksi luonnehditun Uspenskin tietokonesalin toiminnasta. Palkinto myönnetään vuosittain kestävää kehitystä edistäville maailman parhaille projekteille. Vuonna 2011 hakijoita oli 105 maasta ja kilpailevia projekteja oli 1 000 kpl. Voittajat valitsi kansainvälinen raati, jossa olivat edustettuna korkean tason ympäristöasiantuntijoita eri maanosista.
24.11.2011 Kluuvin sähköasema parantaa Helsingin ydinkeskustan sähkönjakelun toimitusvarmuutta Helsingin sähkönjakelusta vastaava Helen Sähköverkko Oy vihki torstaina 24.11. käyttöön Kluuvin sähköaseman, joka parantaa Helsingin ydinkeskustan sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja keventää nykyisten kantakaupungin sähköasemien kuormitusta. Uusi sähköasema sijaitsee noin 30 metriä katutason alapuolella Kolmen Sepän aukion kohdalla keskustan maanalaisen huoltoväylän yhteydessä. Huoltoväylän kautta hoidetaan liikekiinteistöjen tavaraliikenne ydinkeskustassa. Väylä ulottuu Kluuvista Ruoholahteen.
Vuoden 2011 asiakaspalvelun laatupalkinto ja Vuoden 2011 palveluneuvoja -nimitys Helsingin Energian asiakaspalvelulle myönnettiin Vuoden Parhaat 2011 -kilpailussa sekä Vuoden 2011 asiakasapalvelun laatupalkinto että Vuoden 2011 palveluneuvoja-nimitys. Eurooppalaiseen laatustandardiin (EFQM) perustuvan kilpailun järjestää vuosittain HDI Nordic Oy. Helsingin Energia oli paras myös omassa keskisuuret Contact Centerit -sarjassaan. Helsingin Energian asiakaspalvelun Miina Keteli valittiin vuoden palveluneuvojaksi. Valinnan perusteita olivat innostus ja sitoutuminen hyvään asiakaspalveluun, asiakkaiden arvostus ja kyky jakaa osaamista työyhteisössä.
23.12.2011 Helen Sähköverkko Oy:n toiminnalle ISO 9001 ja 14001 -sertifioinnit Helsingin alueen sähkön siirrosta ja jakelusta vastaava Helen Sähköverkko Oy sai joulukuussa tunnustuksen toiminnan laadukkaasta ja jatkuvasta kehitystyöstä. Inspecta Sertifiointi Oy myönsi sähköverkkoyhtiölle kaksi sertifikaattia. Sertifikaatit varmentavat, että yhtiön laatujärjestelmä täyttää ISO 9001 -standardin vaatimukset, ja että ympäristöjärjestelmä täyttää ISO 14001 -standardin vaatimukset.
Alan tyytyväisimmät asiakkaat Epsi Rating –tutkimuksen mukaan Helsingin Energialla on edelleen alan tyytyväisimmät yksityisasiakkaat. Yritysasiakkaat antavat Helsingin Energialle parhaan arvion suurten energiayritysten joukossa. Asiakasuskollisuus parani edellisvuodesta. Yksityisasiakkaat arvioivat myös Helsingin Energian imagon energiayhtiöiden parhaaksi.
Helsingin Energia ja K-Plussa alkoivat yhdessä markkinoida Plussa-sähköä K-Plussa-asiakkaille. Olennainen osa yhteistyötä on asiakkaiden energiansäästön edistäminen.
27
HELEN-KONSERNI 2011
Helsingin Energian organisaatio 16.2.2012
Johto Seppo Ruohonen Toimitusjohtaja
Pekka Manninen Johtaja, toimitusjohtajan 1. sijainen Vastuualueet: HelenVoima, HelenSalkunhallinta, Energiatoimintojen kehitys
HelenVoima Ari Laine Johtaja
HelenSalkunhallinta Harri Mattila Johtaja
Konsernipalvelut* Kauno Kaija Johtaja, toimitusjohtajan 2. sijainen
Asiakaspalvelu- ja viestintä Jarmo Karjalainen Johtaja
Liiketoiminnot HelenLämmitysmarkkinat Marko Riipinen Johtaja
Palvelutoiminnot
*Konsernipalvelut = henkilöstö, talous, hankintapalvelut, kiinteistönhoito, yritysturvallisuus
HELEN-KONSERNI 2011
28
Johdon tuki
HelenSähkö Jukka Niemi Johtaja
Martti Hyvönen Ympäristöjohtaja
Markus Lehtonen Kehitysjohtaja
HelenService Kaj Grönroos Johtaja
HelenEngineering Markku Saukkonen Johtaja
HelenKiinteistöt HelenTunnelit Sami Aiho Yksikön päällikkö
HelenUlkovalaistus Olli Markkanen Yksikön päällikkö
Jaana Eklund Johtava lakimies
Erillisyksiköt
29
ICT-palvelut Antti Talpila Yksikön päällikkö
HELEN-KONSERNI 2011
Helsingin Energian johtokunta Helsingin Energian toimintaa kehittää ja valvoo Helsingin Energian johtokunta.
16.2.2012
Jere Lahti (kok) puheenjohtaja
Piia Häkkinen (vihr) varapuheenjohtaja
Hanna Sauli (vihr)
Anna-Maria Kantola (sd)
Marko Kosunen (vihr)
Sakari Oka (kok)
Jouko Sillanpää (sd)
Mikael Sjövall (r)
HELEN-KONSERNI 2011
30
Irmeli Wallden-Paulig (kok)
Osoitteet HELSINGIN ENERGIA Postiosoite: 00090 HELEN
Puhelinvaihde: 09 6171
Faksi 09 617 2360
www.helen.fi Käyntiosoitteet: Pääkonttori Sähkötalo Kampinkuja 2 tai Malminrinne 6, Helsinki Vuosaaren voimalaitokset Käärmeniementie 6-8, Helsinki Hanasaaren voimalaitokset Parrukatu 1-3, Helsinki Salmisaaren voimalaitokset Porkkalankatu 9-11, Helsinki Kellosaaren varavoimalaitos Kellosaarenkatu 12, Helsinki Vanhankaupungin vesivoimalaitos Hämeentie 163, Helsinki Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken voimalaitokset Voimalantie 31, Ahvenkoski Tytäryhtiöt: Helen Sähköverkko Oy 00090 HELEN (Sörnäistenkatu 1, Helsinki) Mitox Oy PL 469 (Parrukatu 5, Helsinki) 00101 Helsinki Oy Mankala Ab Sitikkalantie 189 47400 Kausala Kiinteistö Oy Helsingin Sähkötalo 00090 HELEN (Kampinkuja 2, Helsinki) Suomen Energia-Urakointi Oy (SEU) PL 469 (Ohrahuhdantie 13, Helsinki) 00101 Helsinki Osakkuusyhtiöt: Vantaan Energia Oy Peltolantie 27 01300 Vantaa Finestlink Oy PL 40 (Töölönkatu 4, Helsinki) 00101 Helsinki Suomen Merituuli Oy c/o EPV Energia Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa
31
HELEN-KONSERNI 2011
Ekologinen jälki Helsingin Energian vuosiraportin toteutuksessa on pyritty ottamaan ympäristöasiat huomioon mahdollisimman laajasti. Eri työvaiheissa on valittu ympäristön kannalta parhaat, käyttötarkoitukseen sopivat materiaalit ja valmistusmenetelmät. Tästä huolimatta julkaisu on jättänyt jälkensä ympäristöön, sen tuotanto on vaatinut energiaa ja raaka-ainetta sekä aiheuttanut jätettä ja päästöjä. KÄYTTÖTARKOITUS: Vuosiraportti, joka säilytetään pitkään LAAJUUS: 64 sivua + kannet KOKO: 210 x 297 mm PAINOSMÄÄRÄ: 800 kpl PAPERIT: Paperiksi valittiin FSC-sertifioitu ja joutsenmerkkihyväksytty Amber Graphic 120 g/m2 (sisus) ja 300 g/m2 (kansi). Puukuitu on peräisin vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sellun valkaisussa ei ole käytetty kloorikaasua. Paperitehdas on ISO14001- ja FSC-sertifioitu. Paperista saa Paper Profile -ympäristövaikutusdokumentin ja hiilijalanjälkilaskelman. KEMIKAALIT: Paperinvalmistuksessa, painopinnanvalmistuksessa, painossa ja sidonnassa on käytetty vain joutsenmerkkihyväksyttyjä kemikaaleja. Vuosiraportti on painettu kasviöljypohjaisilla painoväreillä. PAINOLAITOS: Vuosikertomus on painettu Edita Prima Oy:ssä Helsingissä. Paino käyttää uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja sillä on ISO 14001 -sertifikaatti sekä Pohjoismaisen Joutsenmerkin ja paperin alkuperämerkkien käyttö-oikeus. Paino kompensoi aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt rahoittamalla YK:n valvomia uusiutuvien energiamuotojen hankkeita kehitysmaissa. VUOSIRAPORTIN KÄYTTÖ on helppoa ja ympäristöä vähän kuormittavaa. Lukemiseen ei tarvita lisälaitteita eikä energiaa. Raportin voi selata moneen kertaan ja sen kuljettaminen paikasta toiseen on vaivatonta. YHDEN VUOSIRAPORTIN TEKEMISEEN KÄYTETTIIN: PUUTA: 0,5 dm3 VETTÄ: 1,7 litraa ENERGIAA: 1,0 kWh YHDEN VUOSIRAPORTIN TEKEMINEN AIHEUTTI: JÄTETTÄ: 490 g, josta kierrätettävää jätettä 480 g (445 g paperia, 33 g alumiinia ja 2 g pahvia), poltettavaa jätettä 6 g, ongelmajätettä 4 g ja kaatopaikkajätettä 7 g (paperinvalmistuksesta). PÄÄSTÖJÄ VETEEN: 5 g (paperinvalmistuksesta) VUOSIRAPORTIN HIILIJALANJÄLKI CO2-päästöjä ilmaan 430 g, josta paperinvalmistuksen osuus kuljetuksineen on noin 250 g. Päästömäärät ovat noin-arvioita. Vuosiraportin hiilijalanjälki vastaa noin 2,4 kilometrin ajoa autolla. Tämän vuosiraportin, kuten minkä tahansa julkaisun, ekologiseen jalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi se, mitä sille tapahtuu käytön jälkeen. Hyvä lukija, kun et enää tarvitse tätä raporttia, toimitathan sen paperinkeräykseen. Puukuitu voidaan kierrättää keskimäärin kuusi kertaa. Ekologisen jäljen kartoitti Green Edita -ohjelmasta vastaava Mika Ruuskanen. Valokuvat: Juhani Eskelinen, Marina Galkin-Aalto, Mikael Gylling/Molino Oy, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/© Adactive Oy, Kemijokin Oy:n kuvapankki, KOKO3 Oy, Seppo Laakso, Jakke Nikkarinen, Teollisuuden Voima Oyj:n kuvapankki, Kari Pilkkakangas, Päivi Raivio, Samuli Ronkanen ja Suomen Hyötytuuli Oy
HELEN-KONSERNI 2011
Vuosikertomustiimi Helsingin Energia Viestintä ja markkinointi: Ulla-Maija Alander, Sanna Jääskeläinen, Arto Korhonen, Eija Lehtomäki,Kari Pilkkakangas, Seija Uusitalo Ympäristö: Martti Hyvönen ja Ympäristötiimi Tilinpäätösliite: Antti Hellaakoski ja Jani Hirvijärvi Paino: Edita Prima Oy, 2012
32
Helen-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus 2011
Taloutta kuvaavia tunnuslukuja _
_ _ _
34
Toimintakertomus _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 35 Tuloslaskelma _ Tase _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
40
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
42
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
43
Rahoituslaskelma _ Liitetiedot _
39
Muut sähköliiketoiminnot, tuloslaskelma ja tase
_ _ _ _ _ _ _ _ _
51
Maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Tilintarkastuskertomus _
_ _ _ _ _ _ _ _
52 54
Tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy:n tuloslaskelma _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 56 Helen Sähköverkko Oy:n tase _
_ _ _ _
57
Mitox Oy:n tuloslaskelma _ _ _ _ _ _ _ 58 Mitox Oy:n tase _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Oy Mankala Ab:n tuloslaskelma _ Oy Mankala Ab:n tase _
_ _
_ _ _ _ _ _ _ _
59 60 61
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon tuloslaskelma _ _ _ _ _ _ _ 62 Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalon tase _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
63
Suomen Energia-Urakointi Oy:n tuloslaskelma _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 64 Suomen Energia-Urakointi Oy:n tase _
33
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
65
TILINPÄÄTÖS 2011 2010 HELEN-KONSERNIN HELEN-KONSERNI
Helen-konsernin taloutta kuvaavia tunnuslukuja HELen koncern I SIFFROR
2011 2010 2009 2008 Liikevaihto (Milj. €) OMSÄTTNING 876 831 824
793
Liikevoitto (Milj. €) RÖRELSEVINST 287 289 281
298
Taseen loppusumma (Milj. €) BALANSOMSLUTNING
1 720
1 605
1 662
19 20 19
20
Omavaraisuusaste % SOLIDITETS GRAD % 62 63 63
63
Sijoitetun pääoman tuotto %
1 642
AVKASTNINGsgrad PÅ investerat KAPITAL %
INVESTOINNIT (Milj. €) INVESTERINGAR 109 120 120
Liikevaihto ja liikevoitto Liikevaihto ja liikevoitto OMSÄTTNING och RÖRELSEVINST 1 000 800
milj. euroa
Taseen loppusumma
Taseen loppusumma
BALANSOMSLUTNING
2 000 831
824
793
milj. euroa
876
715
1 500
1 656
1 662
2007
2008
1 605
1 642
2009
2010
1 720
600
1 000 400
298
283
289
281
287
500
200 0
Liikevaihto Liikevoitto 2007
2008
2009
2010
2011
0
Sijoitetun pääoman tuotto
Omavaraisuusaste
AVKASTNINGsgrad PÅ investerat KAPITAL
SOLIDITETS GRAD
Sijoitetun pääoman tuotto 20
% 20
20
19
20
Omavaraisuusaste 70
19
15
2011
60
% 62
63
63
63
62
2007
2008
2009
2010
2011
50 40
10
30 20
5
10 0
2007
2008
2009
2010
2011
0
Tunnuslukujen laskentaperusteet NYCKELTALEN UTRÄKNADE ENLIGT FORMELN
Sijoitetun pääoman tuotto, % AVKASTNING PÅ investerat KAPITAL, %
Nettotulos + korko- ja muut rahoituskulut
nettorESULTAT + RÄNTE- OCH ÖVRIGA FINANSIERINGSKOSTNADER
Sijoitettu pääoma keskimäärin
x 100
investerat KAPITAL I GENOMSNITT
Omavaraisuusaste, % SOLIDITET, %
Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset EGET KAPITAL + RESERVER
Taseen loppusumma – saadut ennakot BALANSOMSLUTNING – erhållna förskott
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
34
x 100
110
HELEN-KONSERNIN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2011 Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, johon yhdistellään Helsingin Energia ja tytäryhtiöinä (100 %) Helen Sähköverkko Oy, Mitox Oy, Oy Mankala Ab , Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo sekä Suomen Energia-Urakointi Oy (60 %). Osakkuusyhtiöinä yhdistellään Suomen Merituuli Oy, Vantaan Energia Oy ja Finestlink Oy. Helsingin kaupungin tilinpidossa Helsingin Energia sisältyy Helsingin kaupungin tilinpäätökseen ja Helen-konsernin tytäryhtiöt yhdistellään Helsingin konsernitilinpäätökseen. Helsingin Energia -liikelaitos toimii sähkön vähittäismarkkinoilla maanlaajuisesti sekä tukkumarkkinoilla pohjoismaissa. Kaukolämmöllä katetaan yli 90 % Helsingin lämmöntarpeesta ja kaukojäähdytys laajenee voimakkaasti. Helsingin Energian toimintamalli perustuu sähkömarkkinalain, maakaasumarkkinalain ja kilpailurajoituslain säätelemiin eriytettyihin liike- ja palvelutoimintoihin. Liiketoiminnan keskeisiä lähtökohtia ovat kilpailukykyisyys, toimintavarmuus ja ympäristötietoisuus. Helsingin Energia tuottaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja omistamiensa voimaosuuksien kautta. Helsingin alueen voimalaitoksissa tuotetun energiatehokkaan yhteistuotannon osuus hankitusta sähköstä oli 67 % ja tuotetusta lämmöstä 89 %. Energian tuotannon hiilidioksidipäästöt Helsingissä vähenivät noin 11 %. Tähän vaikutti polttoaineiden vähentynyt käyttö Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa, kivihiilen käyttö oli noin 8 % ja maakaasun käyttö noin 13 % edellisvuotta vähäisempää. Päästöttömän vesi- ja tuulivoiman osuus oli yli 6 %. Hiilidioksidipäästöttömän ydinvoiman osuus pysyi edellisten vuosien tasolla muodostaen noin 18 %:n osuuden kokonaishankinnasta. Päättynyt vuosi 2011 jakautui säätilaltaan alkuvuoden tavallista kylmempään pakkasjaksoon ja loppuvuoden normaalia lämpimämpään jaksoon, mikä näkyi selvästi energian kokonaistuotantomäärissä. Kaukolämmön myynti asiakkaille oli 6,4 TWh, 12 % vähemmän kuin vuonna 2010. Sähkön kokonaismyynti pieneni 3 % edellisvuodesta ja oli 7,5 TWh. Kaukojäähdytysasiakkaiden määrä kasvoi 30 % ja kaukojäähdytyksen liittymisteho ylitti 120 MW.
Myynnin kehitys Helsingin Energian liikevaihto oli 758 milj. euroa, kasvua edellisvuodesta 41 milj. euroa. Sähkönmyyntitulot kasvoivat 3 milj. euroa ja lämmönmyyntitulot 28 milj. Lämmönmyyntitulojen kasvu johtui pääasiassa polttoaineverojen jyrkästä noususta. Muut tuotot sisältävät lämmön liittymismaksujen kirjauksen liikevaihtoon sekä lisääntyneen palvelumyynnin.
Tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen verkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 14 % Helen-konsernin liikevaihdosta. Katsauskauden liikevaihto oli 118 miljoonaa euroa. Yhtiössä työskenteli vuoden lopussa 109 henkilöä. Sähkön kokonaiskulutus Helsingissä oli 4,5 TWh (4,7 TWh 2010). Mitox Oy tuottaa energianmittauspalveluja energia- ja kiinteistöalan yrityksille. Yhtiö toteuttaa Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n tarvitsemat mittauspalvelut. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 104 henkilöä. Yhtiö toimii kilpailluilla mittausmarkkinoilla. Toimialan kokonaisvolyymi on kasvava. Kasvu johtuu energiayritysten lisääntyvästä panostuksesta energiamittarien etäluentaan ja sähkömarkkinoiden kehittymisen myötä lisääntyvästä mittaustarpeesta. Liikevaihto vuonna 2011 oli 9,6 miljoonaa euroa. Pääosa yhtiön liikevaihdosta syntyi mittauspalvelujen myynnistä Helen-konsernille.
35
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Oy Mankala Ab on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoen varrella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n osuus Teollisuuden Voima Oy:stä on 8 %. Toimintavuonna Mankalassa tuotettiin energiaa 138 597 MWh, Ahvenkoskella 98 016 MWh, Klåsarössä 29 538 MWh ja Ediskoskella 2 557 MWh. Oy Mankala Ab toimii omakustannusperiaatteella. Yhtiön toimintavuoden liikevaihto oli 32 miljoonaa euroa. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo vastaa Sähkötalo-kiinteistön hallinnasta ja kehittämisestä. Sähkötalo toimii myös Helsingin Energian pääkonttorina. Suomen Energia-Urakointi Oy on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa sähkön siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyvien verkkojen ja laitteistojen suunnittelu-, asennus- ja käyttöpalveluja. Helsingin Energia omistaa yhtiöstä noin 60 %. Muut omistajat ovat Vantaan Energia Oy ja Lahti Energia Oy. Vuoden 2011 liikevaihto oli 33 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminta koostuu asennustoiminnasta ja suunnittelutoiminnasta. Pääosan volyymista muodostaa asennustoiminta, joka koostuu suurimmalta osaltaan keski- ja pienjänniteverkkojen, liikennevalojen sekä valaistus verkkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Suunnittelutoiminnan suurin volyymi muodostuu ulkovalaistussuunnittelusta.
Konsernin liikevaihto Toimintavuoden liikevaihto oli 876 milj. euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 45 milj. euroa.
Kulut Kokonaiskulut ilman suunnitelman mukaisia poistoja kasvoivat 48 milj. euroa. Kasvu aiheutui pääosin kohonneista energianhankinta- ja polttoainekuluista. Polttoainekulut kasvoivat edellisvuodesta 17 milj. euroa, sähkön oston ja osuussähkön hankinta kasvoi yhteensä 25 milj. euroa. Valmistusta omaan käyttöön oli 4 milj. euroa ja suunnitelman mukaiset poistot olivat 71 milj. euroa ja konserniliikearvon poisto 3 milj. euroa.
Pysyvät vastaavat Helen-konsernin vuoden 2011 investoinnit olivat 109 milj. euroa. Kaukolämmön investoinnit olivat 30 milj. euroa (29 milj. euroa), kaukojäähdytyksen investoinnit 8 milj. euroa (10 milj. euroa), voimalaitosinvestoinnit 21 milj. euroa (18 milj. euroa) ja ulkovalaistuksen investoinnit 8 milj. euroa (8 milj. euroa). Sähköverkkotoiminnan investoinnit olivat 27 milj. euroa (44 milj. euroa).
Tuloskehitys Konsernin liikevoitto oli 287 milj. euroa (289 milj. euroa) ja sen osuus liikevaihdosta oli 33 %.
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
36
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 271 milj. euroa (277 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 19 laskettuna tilikauden keskimääräiselle sijoitetulle pääomalle.
Tunnusluvut 2010 2009 2011 Liikevaihto milj. euroa
876,2
831,5
825,1
Liikevoitto milj. euroa
286,9
289,3
281,0
Liikevoitto %
33
35
34
Oman pääoman tuotto %
25
26
25
62 63 63
Omavaraisuusaste Henkilöstö keskimäärin
1 663
1 713
1 740
Ympäristö ja laatu Helsingin Energian liiketoiminnan keskeisiä lähtökohtia ovat korkea toimitusvarmuus, ympäristövastuu ja kestävän kehityksen periaatteet. Energiatehokas toiminta perustuu ympäristöä säästävään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä kaukolämmitykseen ja kaukojäähdytykseen. Keskitetty energiantuotanto kuuluu EU-ohjauksessa päästökaupan piiriin. Helsingissä tuleviin energiantuotantoratkaisuihin vaikuttaa kaupunginvaltuuston linjaus energia- ja ilmastopolitiikasta. Helsingin Energian laatima kehitysohjelma kattaa toteutuessaan kaupunginvaltuuston asettamat ilmastopoliittiset tavoitteet ja luo tien kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Keskeiseksi ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa nousee uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden kasvattaminen nykyisessä tuotantorakenteessa. Helsingin Energia on aktiivisesti mukana uusimman teknologian mukaisten polttolaitosten kehittämisessä. Ympäristövaikutusten hallinnan välineinä ovat voimalaitosten yhteinen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä, liiketoimintojen ympäristökäsikirjat ja kaikkien toimistokiinteistöjen Green Office -ympäristökriteerit. Helsingin Energia laatii erillisen verifioimattoman ympäristötilinpäätöksen.
Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta Helsingin Energian johdon vastuulla on huolehtia siitä, että liikelaitoksessa on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Helsingin Energia on arvioinut toimintansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Riskienhallinnassa tunnistetaan eri riskimuodot ja ylläpidetään dokumentoidut toimintaohjeet. Olennaista on, että liiketoiminnalliset riskit hallitaan ja niihin liittyvät kontrollitoiminnot ovat kunnossa. Liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallintaajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Riskienhallinnan valvontavastuu on eriytetty operatiivisesta liiketoiminnasta riippumattomille henkilöille. Riskienhallinnan kehitysryhmän vastuulla on osaltaan arvioida riskienhallinnan kehitystarpeet energiakaupassa. Helsingin Energian energiakaupan osalta on laadittu johtokunnan vahvistamat toimintaperiaatteet ja riskienhallintaohjeet. Sähkömarkkinoiden vaihtelut ovat voimakkaita ja ennustettavuuden arvioidaan heikentyvän. Kilpailu loppuasiakasmarkkinoilla kiristyy.
37
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Helsingin Energia varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hintakehityksestä ja päästökaupasta aiheutuu tuotantokustannusten kohoamiseen liittyvä kannattavuusriski. Myös polttoaineiden saatavuus on epävarmuustekijä. Voimalaitoskiinteistöt on vakuutettu kaupungin vakuutusrahastosta ja voimalaitosten tuotanto on vakuutettu keskeytysvakuutuksella.
Organisaatio ja tilintarkastajat Helsingin Energian ja Oy Mankala Ab:n toimitusjohtajana on toiminut Seppo Ruohonen, Helen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtajana Risto Harjanne, Mitox Oy:n toimitusjohtajana Lassi Metsälä, Kiinteistöosakeyhtiö Sähkötalon toimitusjohtajana Sami Aiho sekä Suomen EnergiaUrakointi Oy:n toimitusjohtajana Taisto Lehonmaa. Helen-konsernitilinpäätöksen tilintarkastajana on toiminut Ernst & Young Julkispalvelut Oy. Vastuunalaisena tarkastajana on toiminut JHTT, KHT Mikko Rytilahti.
Tulevien vuosien näkymät Taloustilanne heijastuu voimakkaasti Helenin toimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Eurokriisi ja talouden kasvunäkymien heikentyminen asettavat toimintavuodelle haasteita. Sähkömarkkinoiden toiminnan ja polttoaineiden hintakehityksen kustannusvaikutusten ennakoiminen sisältää merkittävää epävarmuutta. Linjaukset uusiutuvan energian lisäämisestä ja hiilidioksidipäästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden käytöstä luovat lähivuosina merkittävät investointitarpeet. Helsingin Energian kehitysohjelman taloudelliset vaikutukset eivät näy vuoden 2012 aikana. Kaupunginvaltuusto on kehottanut Helsingin Energiaa käynnistämään välittömästi monipolttoainevoimalaitoksen ja siihen liittyvän energiatunnelin investointipäätösvalmiuteen tähtäävät toimenpiteet. Valtuusto esitti, että Hanasaaren B-voimalaitos on käytössä siihen saakka, kunnes korvaava Vuosaaren uusi monipolttoainevoimalaitos on käyttöönotettu. Vuosaaren tuotantolaitoksen käyttöönoton jälkeen voimalaitostoiminta Hanasaaressa päättyisi. Helsingin Energian kehitysohjelman jatko päivitetään vuonna 2015 niin, että valtuusto voi tuolloin päättää uusimman tiedon perusteella Vuosaaren monipolttoainevoimalaitosta koskevasta hankesuunnitelmasta sekä Salmisaaren ja Hanasaaren nykyisiä voimalaitoksia koskevasta laajemmasta biopolttoaineratkaisusta. Uusi voimalaitos on otettavissa tuotantokäyttöön 2020-luvun alkupuolella. Toteutuessaan Helsingin Energian kehitysohjelma täyttää asetetut vuoden 2020 ilmastotavoitteet ja luo edellytykset hiilineutraaliin tulevaisuuteen 2030-luvun jälkeen. Kehitysohjelman vaikutus tulevien vuosien tuloskehitykseen on huomattavan negatiivinen. Vuoden 2012 tulostason ennustetaan alenevan edellisvuodesta. Kilpailukyky säilytetään tasaisella investointiohjelmalla, jolla varmistetaan tuottavan omaisuuden tehokkuus ja käytettävyys. Helsingissä 16.2.2012
Seppo Ruohonen Toimitusjohtaja
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
38
Tuloslaskelma 1.1.–31.12.
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
Resultaträkning
Liikevaihto Omsättning Keskeneräisten tuotteiden muutos förändring av varor under tillverkning
Valmistus omaan käyttöön
1 000 €
1 000 €
876 209 2 296
831 463 241
1 000 €
1 000 €
758 372 717 283 - -
lis./ökn.
lis./ökn.
4 446
4 722
3 506
3 897
10 631
12 625
19 175
18 025
-289 233
-262 521
-289 233
-262 521
-94 459
-69 438
-87 102
-60 955
16 168
7 014
16 429
6 843
-33 138 -94 225 -71 002
-32 827 -92 494 -71 631
-28 360 -71 596 -45 985
-31 481 -69 193 -47 371
-3 068
-3 068
-37 771
-34 807
Tillverkning för eget bruk
Liiketoiminnan muut tuotot
Övriga rörelseintäkter
Kulut Kostnader Aineet, tarvikkeet ja tavarat Material, förnödenheter och varor
Voimalaitospolttoaineostot Kraftverksbränslen Energia-, aine- ja tarvikeostot
energi-, Material- och förnödenhetsinköp
Varastojen muutos Förändring av lager
lis./ökn. lis./ökn. lis./ökn. lis./ökn.
Ulkopuoliset palvelut Köpta tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Suunnitelman mukaiset poistot Avskrivningar enligt plan Konserniliikearvon poisto
- -
Avskrivning av koncernaktiva
Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader
-33 625
-30 834
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Liikevoitto Rörelsevinst
286 854
289 279
8 714
14 165
241 581
243 653
Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader
Osuus osakkuusyritysten voitosta
- -
resultat från andelar i intresseföretag
- - 11 511 1 982 973 7 791
Osinkotuotot Dividendintäkter Muut korko- ja rahoitustuotot
12 413 8 903
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
-26 611
Korko- ja muut rahoituskulut Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
-27 129
-19 106
-20 067
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Poistoeron muutos
270 939
241 777
244 902
- - 2 668
2 668
277 288
Förändring av avskrivningsdifferens
Varausten muutos Förändring av reserver Tuloverot inkomstskatt Korvaus peruspääomalle Avkastning på baskapital Vähemmistöosuudet minoritetsandelar
Tilikauden voitto
- - -218 -207 -9 899 -6 780 - -47 400 -47 400 -47 400 -47 400 843 -224 - -
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
214 483
222 884
196 827
199 963
Räkenskapsperiodens vinst
39
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Tase
balansräkning
Helen-konserni helsingin energia 31.12.2011
31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
VASTAAVAA aktiva pysyvät VASTAAVAt bestående aktiva Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineettomat oikeudet Immateriella rättigheter Liikearvo goodwill Konserniliikearvo koncernaktiva
53 471 45 874 53 197 45 575 355 492 - 23 996 27 064 - -
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
77 822
73 430
53 197
27 685 157 324
27 630 150 990
873 570
793 905
615 974
554 182
27 270
62 091
18 100
39 449
45 575
Aineelliset hyödykkeet materiella tillgångar Maa- ja vesialueet mark- och vattenområden Rakennukset ja rakennelmat Byggnader och konstruktioner Koneet ja kalusto maskiner och anläggningar Hankintaennakkomaksut ja keskeneräinen käyttöomaisuus Förskottsbetalningar och Pågående nyanläggningar
Sijoitukset Placeringar Osuudet saman konsernin yrityksissä
- 80 971 85 929
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
1 085 849
715 045
679 560
- - 269 584
269 584
1 034 616
Andelar i dotterföretag
Osuudet osakkuusyrityksissä
110 183
110 991
128 205
128 205
140 944
134 439
22 481
21 282
597 597 146 000
146 000
Andelar i intresseföretag
Osuudet omistusyhteysyrityksissä Andelar i ägarintresse
Muut sijoitukset Övriga placeringar
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
251 724
246 027
566 270
565 071
79 205
62 766
79 205
62 766
VAIHTUVAT VASTAAVAT Rörliga aktiva Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Polttoaineet Bränslen Keskeneräiset tuotteet varor under tillverkning Tarvikkeet Förnödenheter
3 188
892 - -
1 067
1 338
83 460
64 996
- -
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
79 205
62 776
Pitkäaikaiset saamiset långfristiga fordringar Saamiset kaupungilta fordringar från staden
17 17 17 17
Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Myyntisaamiset kundfordringar
54 726
54 946
53 719
55 689
Siirtosaamiset Resultatregleringar
59 501
69 603
40 877
49 034
25 762
31 389
8 546
14 730
139 989
155 938
103 142
119 453
80 916
67 089
14 803
28 101
1 719 776
1 642 113
1 531 679
1 500 553
Muut saamiset Övriga fordringar
Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank
YHTEENSÄ Summa
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
40
Tase
Helen-konserni helsingin energia
31.12.2011
balansräkning
31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
474 290
474 290
474 290
474 290
VASTATTAVAA Passiva OMA PÄÄOMA Eget kapital Osake- ja peruspääoma aktie- och baskapital
59 59 - -
Arvonkorotusrahasto uppskrivningsfond Muut rahastot Övriga fonder
52 693
52 693
52 693
52 693
Edellisten tilikausien voitto
324 049
281 516
323 203
311 355
Balanserad vinst från tidigare Räkenskapsperioder
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
214 483
222 884
196 827
199 963
1 065 574
1 031 442
1 047 013
1 038 301
636
1 479
Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst
vähemmistöosuudet
- -
minoritetsintressen
Tilinpäätössiirtojen kertymä Ackumulerade bokslutsdispositioner
- -
46 979
49 647
Investointivaraus investeringsprojekt reservering
- - 95 300
95 300
Ympäristöpennivaraus miljöpenni-reservering
- - 1 389
1 171
Kertynyt poistoero Ackumulerad avskrivningsdifferens
pakolliset varaukset Avsättningar
8 404
8 404
156 258
150 708
173 570
181 979
68 848
65 532
94 54
8 633
4 666
- -
8 404
8 404
Vieras pääoma Främmande kapital Pitkäaikainen vieras pääoma Långfristig främmande kapital
Lainat rahoituslaitoksilta
- -
läner från kreditinstitut
Lainat kaupungilta Lån från staden Muut pitkäaikaiset velat
173 570
181 979
Övriga långfristiga skulder
Laskennallinen verovelka kalkylmässig skatteskuld
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
407 309
402 884
46 662
45 045
8 409
8 409
173 664
182 033
Lyhytaikainen vieras pääoma Kortfristig främmande kapital
Lainat rahoituslaitoksilta
- -
låner från kreditinstitut
Lainanlyhennykset kaupungille
8 409
8 409
Amorteringar av låner till staden
106 - - -
Saadut ennakot Erhålna förskott Ostovelat Skulder till leverantörer
45 306
60 725
48 136
65 407
Siirtovelat Resultatregleringar
39 575
37 794
21 920
19 889
97 795
45 932
80 465
31 992
Muut lyhytaikaiset velat Övriga kortfristiga skulder
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Yhteensä Summa
41
237 853
197 905
158 930
125 697
1 719 776
1 642 113
1 531 679
1 500 553
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Rahoituslaskelma 1.1.–31.12.
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
Finansieringsanalys
1 000 €
1 000 €
286 854 74 070 -8 714
289 279 74 699 -17 383
-15 915
-11 991
1 000 €
1 000 €
liiketoiminnan rahavirta kassaflöde från rörelsen
Liikevoitto Rörelsevinst Poistot Avskrivningar Rahavirtaan vaikuttamattomat erät Icke kassaflödespåverkande poster Rahoitustuotot ja -kulut
241 581 243 653 45 985 47 371 - -88 196
1 249
finansiella intäkter och kostnader
Korvaus peruspääomalle Avkastning på baskapital Muut oikaisut övriga uträtningar Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-47 400 5 026 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
-47 400 -47 400 -47 400 4 163 10 188 -10 865 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
293 921
291 367
250 550
233 920
-18 464
-6 836
-16 429
-6 734
15 949
-17 115
8 153
-2 453
-14 319
21 898
-20 447
5 685
kassaflöde före förändring av driftskapital
Käyttöpääoman muutos förändring av driftskapital
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+) ökning (-) eller minskning (+) av omsättningstillgångar
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) tai vähennys (+) ökning (-) eller minskning (+) av kortfristiga räntefria rörelsefordringar
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) ökning (+) eller minskning (-) av kortfristig främmande kapital
Tuloverot inkomstskatt
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-5 662
-5 273
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
- -
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
271 425
284 041
221 827
230 418
-118 268
-73 615
-90 434
5 428
7
5 428
kassaflöde från den löpande verksamheten (A)
Investointien rahavirta kassaflöde från investeringsverksamheten
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -100 767 förvärv av materiella och immateriella tillgångar
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 64 försäljning av materiella och immateriella tillgångar
Investoinnit muihin sijoituksiin förändringar av övriga finansiella tillgångar
Investointien rahavirta (B)
-7 012
-7 879
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
-1 206 -706
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
-107 715
-120 719
-74 813
-85 712
49 674
44 980
48 057
16 136
458
-52 058
-8 369
-8 404
-200 015
-200 784
-200 000
-200 000
kassaflöde från investeringsverksamheten (B)
Rahoituksen rahavirta kassaflöde från finansieringsverksamheten
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) ökning (+) eller minskning (-) av kortfristiga skulder
Pitkäaikaisten lainojen muutos Förändring av långfristiga låner
Oman pääoman muutokset förändringar i eget kapital
Rahoituksen rahavirta (c)
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
-149 883
-207 862
-160 311
-192 268
13 827
-44 540
-13 298
-47 562
67 089
111 629
28 101
75 663
80 916
67 089
14 803
28 101
kassaflöde från finansieringsverksamheten (C)
Likvidien varojen muutos (A + B + C) Förändring av likvida medel (A + B + C)
Likvidit varat tilikauden alussa likvida medel vid årets början
Likvidit varat tilikauden lopussa likvida medel vid årets slut
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
13 827
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
-44 540
42
-13 298
-47 562
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka muodostavat Helsingin Energia sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Mitox Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo. Osakkuusyhtiöitä ovat Vantaan Energia Oy, Suomen Merituuli Oy ja Finestlink Oy. Helsingin kaupungin tilinpidossa Helsingin Energia sisältyy Helsingin kaupungin tilinpäätökseen ja Helen-konsernin tytäryhtiöt yhdistellään Helsingin konsernitilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen laskentaperusteet Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Konsernin keskinäiset liike tapahtumat, pysyvien vastaavien sisäinen kate samoin kuin sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Tytäryhtiöiden hankintameno on kohdistettu asianomaisille omaisuus- ja velkaerille, ja jäljelle jäävä hankinta menon ja oman pääoman erotus on konsernitaseessa kohdistettu konserniliikearvoksi, joka poistetaan viidessä tai 20 vuodessa. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tiikauden voitosta sekä esitetty omana eränään. Osakkuusyhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.
Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenosta tasapoistoina.
Poistoaika, vuotta
Asuinrakennukset 30–40 Muut rakennukset ja rakennelmat 20–40 Verkosto 15–40 Tuotannolliset koneet ja laitteet 15–40 Muut koneet ja kalusto 3–10 Lyhytvaikutteiset investoinnit 3–10 Aineettomat hyödykkeet 3–5
Liittymismaksujen käsittely Liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia, mutta eivät palautettavia, on kirjattu vuoden 2011 tilinpäätöksessä tuloslaskelmaan tuotoksi.
43
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1. Liikevaihto Sähkönmyynti Sähkönsiirronmyynti Lämmönmyynti Muut tuotot Yhteensä
394 555 391 548 394 555 391 548 114 465 110 430 - 312 632 284 821 312 632 284 821 54 557 44 664 51 185 40 914 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 876 209
2. Keskeneräisten tuotteiden muutos
2 296
3. Valmistus omaan käyttöön
4 446
831 463
758 372
717 283
241 - 4 722
3 506
3 897
8 389 7 936 8 370 485 443 485 1 700 - 10 320
7 140 443 9 270
4. Liiketoiminnan muut tuotot Vuokrat Päästökauppatuotot Muut Kertaluonteiset erät Luovutusvoitot Yhteensä
57
4 246
-
1 172
10 631
12 625
19 175
18 025
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
5. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Osuussähkö Sähkön osto Lämmön osto Polttoaineiden osto Polttoainevaraston muutos Muut tarvikkeet ja tavarat Yhteensä
41 990 39 357 41 990 39 357 24 419 1 943 24 419 1 943 425 597 425 597 289 233 262 521 289 233 262 521 -16 429 -6 843 -16 429 -6 843 27 886 27 370 20 270 19 099 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 367 524
324 945
359 908
316 674
6. Ulkopuoliset palvelut Pakollinen varaus, Hanasaaren energia-alue varauksen purku kustannuksia vastaan Kantaverkkomaksut Muut ulkopuoliset palvelut Yhteensä
- -88 - -88 9 777 10 317 - 23 361 22 598 28 360 31 569 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 33 138
32 827
28 360
31 481
7. Henkilöstö Henkilöstön määrä keskimäärin Kuukausipalkkaiset 1 422 1 415 995 969 Tuntipalkkaiset 241 298 241 298 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Yhteensä
1 663
1 713
1 236
1 267
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut
72 355 71 106 53 847 52 078 18 306 18 061 15 157 14 863 3 564 3 327 2 592 2 252 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Henkilöstökulut yhteensä Luontoisetujen verotusarvo
94 225 92 494 71 596 69 193 146 155 146 150 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Yhteensä
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
94 371
92 649
44
71 742
69 343
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
8. Liiketoiminnan muut kulut 3 393 1 199 3 393 1 199 15 499 15 479 11 788 10 888 2 987 2 581 2 361 2 441 2 002 2 093 2 002 2 093 1 092 1 042 1 092 1 042 1 781 1 839 1 781 1 763 91 70 75 59 10 926 10 504 11 133 11 349 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Päästöoikeuksien osto Vuokrat ja leasingmaksut Tietotekniikkapalvelut Posti- ja puhelinmaksut Koulutus- ja terveyspalvelut Mainonta ja markkinointi Tilintarkastuspalkkiot Muut kulut
Yhteensä
37 771
34 807
33 625
30 834
9. Rahoitustuotot ja -kulut 8 714 14 165 - - - 11 511 12 413 1 982 973 7 791 8 903 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Osuus osakkuusyritysten voitosta Osinkotuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Rahoitustuotot yhteensä
10 696
15 138
19 302
21 316
19 039 19 880 19 039 19 880 - 106 - 106 7 572 7 143 67 81 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Perustamislainan korkokulut Lainan korkokulut kaupungille Muut korko- ja rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä
26 611
19 106
20 067
- - 2 668
2 668
27 129
10. Poistoeron vähennys Investointivarauksella katettu poistoero
11. Vapaaehtoisten varausten muutos - - 218 207
Ympäristöpennivaraus
45
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
12. Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Poistot 1.1.–31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.
76 321 9 483 - 85 804 29 955 2 024 53 826
61 818 14 503 - 76 321 27 306 2 649 46 366
74 421 9 426 - 83 846 28 845 1 804 53 197
60 023 14 398 74 421 26 528 2 318 45 575
Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kertyneet poistot 1.1. Poistot 1.1.–31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.
53 215 - - 53 215 26 151 3 068 23 996
53 215 - - 53 215 23 083 3 068 27 064
- - - - - - -
-
Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.
27 630 55 - 27 685 27 685
27 630 - - - - - 27 630 - 27 630 -
-
Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Poistot 1.1.–31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.
313 955 15 296 - 329 252 162 966 8 962 157 324
310 078 3 878 - 313 955 152 379 10 587 150 990
235 261 1 561 - 236 823 149 332 6 520 80 971
233 544 1 717 235 261 142 188 7 144 85 929
Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Liittymismaksut Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kertyneet sumupoistot 1.1. Poistot 1.1.–31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.
1 604 371 139 753 - 72 1 744 053 810 466 60 017 873 570
1 524 024 84 023 3 676 - 1 604 371 752 071 58 395 793 905
1 263 436 99 469 - - 1 362 905 709 254 37 661 615 990
1 200 237 65 232 2 033 1 263 436 671 344 37 910 554 182
Ennakkomaksut ja keskeneräinen käyttöomaisuus Hankintameno 1.1. Lisäykset 1.1.–31.12. Vähennykset 1.1.–31.12. Hankintameno 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
62 091 20 318 55 140 27 270 27 270
40 465 25 539 3 912 62 091 62 091
46
39 449 11 002 32 352 18 099 18 099
27 651 14 337 2 539 39 449 39 449
Sijoitukset 31.12.2011
Helen-konserni Helsingin Energia Kotipaikka Lukumäärä Osuus- Kirjan- Lukumäärä Osuus- Kirjan % pito- % pito arvo arvo 1 000 € 1 000 €
Osakkeet ja osuudet Osakkeet konserniyhtiöissä Oy Mankala Ab Helen Sähköverkko Oy Mitox Oy Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo Oy Suomen Energia-Urakointi Oy
Iitti Helsinki Helsinki
- - -
- - -
- - -
42 500 262 42 000 520
100,00 158 617 100,00 84 000 100,00 1 560
Helsinki Helsinki
- -
- -
- -
1 000 000 3 625
100,00 22 000 60,40 3 407
Vantaa Helsinki Helsinki
684 363 9 000 1 000
40,00 108 282 40,00 901 50,00 1 000
684 363 9 000
40,00 127 305 40,00 900
Osakkuusyritykset Vantaan Energia Oy Finestlink Oy Suomen Merituuli Oy
Muut osakkeet Teollisuuden Voima Oyj EPV Energia Oy Pohjolan Voima Oy Kemijoki Oy Asunto Oy Meri-Kamppi Elisa Communications Oyj Cleen Oy POWEST Oy Suomen Hyötytuuli Oy Tunturituuli Oy Suomen Messut osuuskunta
Helsinki 99 630 381 8,10 117 973 Vaasa 479 101 7,19 19 569 479 101 7,19 19 569 Helsinki 286 791 0,82 1 216 286 791 0,82 1 216 Rovaniemi 22 982 0,94 1 075 22 982 0,94 1 075 Helsinki 776 401 776 401 Helsinki 53 364 67 53 364 67 Helsinki 100 4,10 100 100 4,10 100 Helsinki 4 436 30 4 436 30 Pori 276 12,50 1 087 Espoo 141 3,50 24 141 3,50 24 Helsinki 1 0 1 0
Muut sijoitukset
146 000
Pääomalaina Helen Sähköverkko Oy 1.10.2006–30.9.2026, korko sähkömarkkinaviranomaisen vahvistama viitekorko +2 prosenttiyksikköä.
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
1 000 €
13. Oma pääoma Peruspääoma 1.1. ja 31.12. 474 290 474 290 474 290 474 290 Muut rahastot Arvonkorotusrahasto 1.1. ja 31.12. 59 59 - Varmuusvarastorahasto 1.1. ja 31.12. 52 693 52 693 52 693 52 693 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 504 400 481 042 511 318 511 355 Muut oman pääoman muutokset Ylijäämän tuloutus kaupungille -200 000 -200 000 -200 000 -200 000 Osingot vähemmistöille - -784 - Lahjoitukset -15 - - Edellisen tilikauden virheen oikaisu 19 664 1 258 11 885 Edellisten tilikausien voitto 31.12. 324 049 281 516 323 203 311 355 Tilikauden voitto 31.12. 214 483 222 884 196 827 199 963 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Yhteensä €
1 065 574
1 031 442
1 047 013
1 038 301
Edellisten tilikausien virheen oikaisuna on vuodelle 2011 kirjattu liittymismaksujen kirjauskäytännön muutoksen vaikutus edellisiin tilikausiin. Vuosina 2004 - 2010 siirtokelpoiset, ei palautettavat liittymismaksut kirjattiin investointien hankintamenon vähennykseksi. Vuoden 2011 alusta ne on kirjattu liikevaihtoon. Vuoden 2010 edellisen tilikauden virheen oikaisu on osakkuusyhtiön virallisen tilinpäätöksen ja konsolidoinnissa käytetyn arvion välinen erotus.
47
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
1 000 €
1 000 €
1 000 €
- - 95 300
95 300
1 000 €
14. Vapaaehtoiset varaukset
Investointivaraus Voimalaitosinvestoinnit
15. Pakolliset varaukset Hanasaaren kivihiilen avovarastoalueen vapauttaminen 8 404
8 404
8 404
8 404
139 932 54 812 68 742
148 342 97 528 65 470
139 932 - -
148 342 -
263 486
311 340
139 932
148 342
16. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Perustamislaina kaupungilta Lainat rahoituslaitoksilta Ydinjätehuoltolaina Yhteensä
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Helen-konserni omistaa osakkeita suomalaisessa ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO), jolla on lainmukainen velvoite kattaa täysimääräisesti Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimalaitostensa käytöstäpoisto ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen. Kattaakseen tulevan vuoden osuutensa TVO:n rahastotavoitteesta, ja mahdollisten odottamattomien tapahtumien varalle, Helen-konserni on antanut määrältään 13,4 miljoonan euron omavelkaisen takauksen. TVO on käyttänyt oikeuttaan lainata varoja takaisin valtion ydinjätehuoltorahastolta. Helen-konsernin osuus takaisinlainasta on 68,7 miljoonaa euroa, mikä sisältyy yli viiden vuoden kuluttua erääntyviin pitkäaikaisiin velkoihin.
17. Vastuut ja vastuusitoumukset Vakuustalletukset 708 2 243 708 2 243 Muut vakuustalletukset Pankkivastuut 1 942 2 050 1 775 2 050 Leasingvastuut 16 738 13 087 10 649 5 387 Vuokravastuut 231 219 Kiinteistöinvestointien ehdollinen arvonlisäverovastuu (AVL 120§) - 1 247 - Vakuudelliset rahalaitoslainat Lainojen vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöön 57 600 57 600 - Omavelkaiset takaukset 14 745 19 205 - Työ- ja takuuaikaiset vastuut 2 051 2 315 - Kaupunginvaltuusto päätti 26.10.2011, että Helsingin Energia antaa kaupungin puolesta EPV Energia Oy:lle ja Pohjolan Voima Oy:lle sitovat ilmoitukset osallistumisesta Olkiluoto 4 -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen sekä merkitsee kassavaroin EPV Energia Oy:n enintään 2,6 milj. euron osakepääoman korotukset ja antaa Pohjolan Voima Oy:lle enintään 2,3 milj. euron osakaslainan ja Oy Mankala Ab antaa Teollisuuden Voima Oyj:lle sitovan ilmoituksen osallistumisesta Olkiluoto 4 -hankkeen kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen omistusosuuttaan vastaavalla osuudella ja antaa Teollisuuden Voima Oyj:lle enintään 24,6 milj. euron suuruisen osakaslainan. Korkojohdannaiset Korkojohdannaisilla suojataan vaihtuvakorkoisten lainojen tulevia korkokustannuksia. Korkojohdannaiset Sopimusten nimellisarvo Sopimusten käypä arvo josta kirjaamatta tuloslaskelmaan
167 190 -276 -276
221 354 -920 -920
- - - -
Sähkö-, valuutta-, hiili- ja päästöjohdannaiset Sähköjohdannaiskaupan tarkoitus on suojata tulevaisuudessa markkinahintaan tapahtuvia sähkön ostoja ja myyntejä. Valuuttajohdannaisilla suojataan dollarimääräisiä hiilihankintoja. Päästöjohdannaisten käyttötarkoitus perustuu toteutuneen ja ennustetun päästömäärän sekä alkujaossa myönnettyjen päästöoikeuksien mukaiseen kaupankäyntitarpeeseen.
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
48
Hiilijohdannaisilla suojataan tulevaa hiilen fyysistä hankintaa. Johdannaisten markkina-arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Sähköjohdannaiset ovat futuuri-, forward- ja swap-sopimuksia. Niiden ajallinen ulottuvuus on maksimissaan 5 vuotta tilinpäätöshetkestä eteenpäin. Valuuttajohdannaiset, hiilijohdannaiset ja päästöjohdannaiset ovat termiinisopimuksia. Niiden ajallinen ulottuvuus on maksimissaan 5 vuotta tilinpäätöshetkestä eteenpäin. Suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutokset kirjataan tulokseen samalle jaksolle niillä suojattujen fyysisten sopimusten kanssa. Muiden kuin suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten realisoitumaton tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudelle. Helen-konserni helsingin energia 2011 2010 2011 2010
1 000 €
Sähköjohdannaiset Sopimusten käypä arvo josta kirjaamatta tuloslaskelmaan Ostettu, TWh Myyty, TWh
1 000 €
1 000 €
1 000 €
9 848 9 848 10,9
-73 723 -73 723 10,1
10 863 -77 402 10 863 -77 402 10,9 10,1
9,3
10,5
9,6 10,7
Johdannaissopimusten tulouttamatta oleva osa on muodostunut tulevaisuudessa tapahtuvaa fyysistä markkinahintaista sähkön ostoa ja myyntiä suojattaessa. Valuuttajohdannaiset Sopimusten nimellisarvo Sopimusten käypä arvo josta kirjaamatta tuloslaskelmaan
12 044 766 766
18 959 311 311
12 044 766 766
18 959 311 311
Valuuttajohdannaissopimusten käypä arvo on muodostunut tulevaisuudessa tapahtuvaa hiilen hankintaa suojattaessa. Hiilijohdannaiset Sopimusten käypä arvo josta kirjaamatta tuloslaskelmaan Ostettu t Myyty t
-218 -218 135 000 60 000
2 069 2 069 165 000 135 000
-218 -218 135 000 60 000
2 069 2 069 165 000 135 000
Hiilijohdannaisten käypä arvo on muodostunut tulevaisuudessa tapahtuvaa hiilen hankintaa suojattaessa.
1 000 €
Päästöjohdannaiset Sopimusten käypä arvo josta kirjaamatta tuloslaskelmaan Ostettu t CO2 Myyty t CO2
-518 -518 1 000 000 915 000
1 000 €
-1 726 -1 726 770 000 600 000
1 000 €
1 000 €
-518 -518 1 000 000 915 000
-1 726 -1 726 770 000 600 000
Päästöjohdannaissopimusten käypä arvo on muodostunut tulevaisuudessa ennakoituja päästöjä sekä myönnettyjen päästöoikeuksien eroa suojattaessa.
18. Päästökauppa Helsingin Energialle on myönnetty päästöoikeuksia vuosille 2008-2012 yhteensä 17,5 miljoonaa tonnia CO2. Arvio vuoden 2011 toteutuneista päästöistä on 3,3 miljoonaa tonnia CO2. Vuoden 2011 kaupankäynnissä päästöoikeuksia ja niitä vastaavia oikeuksia ostettiin fyysisesti 910 000 tonnia CO2 ja myytiin fyysisesti 50 000 tonnia CO2. Kaupankäynnin ja energiantuotannossa käytettyjen päästöoikeuksien yhteinen nettovaikutus tulokseen vuonna 2011 on 2,6 miljoonaa euroa tulosta pienentävä. Taseen aineettomissa oikeuksissa päästöoikeuksia ja niitä vastaavia oikeuksia on 31.12.2011 yhteensä 2,4 miljoonaa tonnia CO2.
19. Valuuttamääräiset erät Valuuttamääräiset erät on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.
20. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Helen-konserniin kuuluva Oy Mankala Ab on osakkaana (8,1 %) Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO), joka rakennuttaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikköä Eurajoelle Olkiluotoon. Laitostoimittaja Areva-Siemens konsortio (CFS) on toimittanut kansainväliselle kauppakamarille (ICC) välimiesmenettelyhakemuksen koskien OL 3:n valmistumisen viivästymistä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. TVO on tutkinut vaateen ja todennut sen perusteettomaksi sekä jättänyt asiassa vastakanteen vaatimuksineen. Asian käsittely on kesken. 49
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
SÄHKÖLIIKETOIMINnot Helsingin Energian toimintamallissa liiketoiminnot on jaettu toiminnallisesti itsenäisiin tulosyksiköihin. Toimintamallin mukaisen tasejaon lähtökohtina ovat olleet aiheuttamisperiaate, liiketoimintojen riskisyys sekä sähkömarkkinalainsäädäntö ja -valvonta. Helsingin Energian sähköverkkotoiminta on eriytetty erilliseen osakeyhtiöön. Muut sähköliiketoiminnot muodostuvat sähkön tuotanto- ja myyntiliiketoiminnoista. Pysyvät ja vaihtuvat vastaavat on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Peruspääoman ja pitkä aikaisen vieraan pääoman jako perustuu liiketoimintojen omaisuuteen ja riskisyyteen. Lyhytaikainen vieras pääoma on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kulujen ja tuottojen kohdistaminen on tapahtunut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisen laskennan avulla. Korvaus peruspääomalle on kirjattu eriytetyille liiketoiminnoille tuloksen muodostumisen suhteessa. Suunnitelman mukaiset poistoajat on esitetty poistoja koskevissa liitetiedoissa.
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
50
Muut sähköliikeTOIMINNot TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.
2011 2010
Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Kulut Energian osto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Voimalaitospolttoaineostot Polttoainevarastojen muutos Aine- ja tarvikeostot Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut
1 000 €
1 000 €
406 223
399 272
29 43 217 686 190 635 -66 522
lis.
-272 892 16 429 -10 711 -9 996 -18 051 -20 916 -52 157
-40 407 -248 391 6 843 -10 872 -14 192 -17 190 -20 734 -51 669
lis.
Liikevoitto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 189 123_ _ _ _ _ _ _ _ _ 193 337 Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Muut korko- ja rahoitustuotot Korko- ja muut rahoituskulut
383 29 1 785 1 051 -10 200 -10 780
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 181 092 _ _ _ _ _ _ _ _ 183 636 2 668 2 668 -218 -207 -35 350 -36 216
Poistoeron muutos Varausten muutos Korvaus peruspääomalle
Tilikauden voitto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 148 192_ _ _ _ _ _ _ _ _ 149 881
muut sähköLIIKETOIMINNot TASE 31.12.
2011 2010
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset
1 000 €
1 000 €
51 197 222 627 181 430
43 534 220 891 180 232
64 368 224 018
49 593 294 722
Yhteensä_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 743 640_ _ _ _ _ _ _ _ _ 788 972 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Muut rahastot Edellisten kausien voitto Tilikauden voitto Poistoero ja varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen Osuus perustamislainasta Lyhytaikaiset velat
179 717 52 693 39 237 148 192 152 072
179 717 52 693 45 165 149 881 154 522
97 078 74 650
101 564 105 429
Yhteensä_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 743 640_ _ _ _ _ _ _ _ _ 788 972
51
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen Maakaasumarkkinalain (508/2000) 5 luvussa ja KTMa 222/2005:ssä on säädetty maakaasuliiketoimintojen eriyttämisperiaatteet. Pysyvät ja vaihtuvat vastaavat on kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Peruspääoman ja pitkä aikaisen vieraan pääoman jako perustuu liiketoimintojen omaisuuteen ja riskisyyteen. Lyhytaikainen vieras pääoma on kohdistettu aiheuttamisperiaatteella. Tuottojen ja kulujen kohdistaminen on tapahtunut aiheuttamisperiaatteen mukaan. Suunnitelman mukaiset poistoajat on esitetty poistoja koskevissa liitetiedoissa. Korvaus peruspääomalle on jaettu tulosten suhteessa. Aiempina vuosina korvaus peruspääomalle on kohdistettu verkkotoiminnalle. Vertailukelpoinen vuoden 2010 verkkotoiminnan tilikauden voitto on 7 072 euroa ja myyntitoiminnan 286 112 euroa.
Maakaasun verkkotoiminta
Tuloslaskelma 1.1.–31.12. 2011 2010 € € Liikevaihto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 171 292 _ _ _ _ 143 962 Liiketoiminnan muut tuotot - 1 706 Kulut Tarvikkeet - -1 075 Ulkopuoliset palvelut -7 241 -8 652 Henkilöstökulut -12 Poistot -24 890 -26 183 Liiketoiminnan muut kulut -82 454 -74 306 Liikevoitto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 56 695 _ Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Korkokulut
35 453
_ _ _
893 690 -26 352 -27 521
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 31 236 _ Korvaus peruspääomalle -6 011
8 622 -64 253
_ _ _ _
Tilikauden voitto_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 25 225_ _ _ _ _ _ -55 631
Maakaasun verkkotoiminnan tase 31.12. Vastaavaa Pysyvät vastaavat Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Yhteensä
2010
236 794
261 685
120 516
85 419
€
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 357
Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Laina kaupungilta Yhteensä
2011
52
_ _ _
347 104
70 000 10 202 25 225
70 000 69 213 -55 631
251 883
263 522
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 357
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
310 _
€
310 _
_ _ _
347 104
Maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvut
2011
2010
Nettoinvestoinnit, euroa Aineelliset hyödykkeet - 7 198 Sijoitetun pääoman tuotto, % 16,3 9,5
Maakaasuenergian myyntitoiminta Tuloslaskelma 1.1.–31.12.
2011
2010
€ €
Liikevaihto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 934 267_ _ _ _ 1 645 816 Kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Maakaasun osto -1 650 452 -1 245 602 Henkilöstökulut -12 Liiketoiminnan muut kulut -57 202 -52 780 Liikevoitto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 226 601_ _ _ _ _ _ 347 435 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 1 786 1 380 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 228 387 _ _ _ _ _ 348 815 Korvaus peruspääomalle -43 948 Tilikauden voitto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 184 439_ _ _ _ _ _ 348 815
Maakaasun myyntitoiminnan tase 31.12. Vastaavaa Pysyvät vastaavat Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Yhteensä
2011
2010
1 189 786
1 251 208
€
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 189
786 _
€
_ _
1 251 208
Vastattavaa Oma pääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Yhteensä
806 836 184 439
725 748 348 815
198 511
176 645
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 189
53
786 _
_ _
1 251 208
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Tilintarkastajan lausunto
Olemme tilintarkastaneet Helsingin kaupungin liikelaitoksena toimivan Helsingin Energian kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että liikelaitoksen taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Toimitusjohtajan vastuu Toimitusjohtaja vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti.
Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilin päätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on liikelaitoksessa merkityksellistä oikeat ja rittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon liikelaitoksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä liikelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 14. helmikuuta 2012 Ernst & Young Julkispalvelut Oy JHTT-yhteisö Mikko Rytilahti JHTT, KHT
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
54
Tytäryhtiöt
55
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Helen Sähköverkko Oy TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.
2011
2010
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 118 451
_ _ _ _ 112 972
Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut
940 513
825 388
-6 912 -24 071 -7 143 -27 487 -11 441
-7 765 -24 957 -6 815 -26 836 -10 665
LIIKEVOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 42 850 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja muut rahoituskulut
VOITTO ENNEN tilinpäätössiirtoja ja veroja _
_ _ _ _
584 205 -12 223 -13 643 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot
31 212 _ -17 500 -5 524
TILIKAUDEN VOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 8 187 _
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
37 148
56
_ _ _
23 710 -6 000 -4 606
_ _ _
13 105
Helen Sähköverkko Oy TASE
31.12.2011
31.12.2010
1 000 €
1 000 €
VASTAAVAA PysyväT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 93 75 Liikearvo 342 466 Aineettomat hyödykkeet 4 40 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 44 488 34 596 Koneet ja kalusto 356 109 346 629 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 151 19 968 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 410 187
401 774
VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 9 205 7 975 Muut saamiset 46 755 22 193 Siirtosaamiset 15 740 18 027 Rahat ja pankkisaamiset 10 047 14 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
VASTAAVAA YHTEENSÄ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
491 933 _
_ _ _
449 982
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 42 000 42 000 Muut rahastot 42 000 42 000 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31 365 10 735 Tilikauden voitto (tappio) 8 187 13 105 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
123 552
107 840
35 040
17 540
tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalaina 146 000 146 000 Lainat rahoituslaitoksilta 120 000 115 000 Muut pitkäaikaiset velat 12 8 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 40 000 41 000 Saadut ennakot 37 11 Ostovelat 10 291 9 350 Muut lyhytaikaiset velat 9 995 6 722 Siirtovelat 7 005 6 522 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 333 341
VASTAttAVAA YHTEENSÄ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 491 933 _
57
324 602 _ _ _
449 982
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Mitox Oy TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.
2011
2010
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 9 623
_ _ _ _ _ 9 670
Liiketoiminnan muut tuotot
8
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut
-591 -123 -2 -2 -977 -841 -4 879 -5 000 -158 -168 -2 554 -2 168
LIIKEVOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 470 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot
VOITTO ENNEN tilinpäätössiirtoja ja veroja _
27
_ _ _ _ _ 1
396
30 26 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
500 _
_ _ _ _
1 422
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 21 23 Tuloverot -138 -379
TILIKAUDEN VOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 384 _
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
58
_ _ _ _
1 066
Mitox Oy TASE
31.12.2011
31.12.2010
1 000 €
1 000 €
VASTAAVAA PysyväT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 100 100 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 343 401 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 443 501
VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 8 10 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 686 775 Muut saamiset 2 405 3 501 62 56 Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset 9 57 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
VASTAAVAA YHTEENSÄ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
4 613 _
_ _ _ _
4 901
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 520 520 Ylikurssirahasto 1 040 1 040 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 28 27 Tilikauden voitto (tappio) 384 1 066 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 972
2 654
tilinpäätössiirtojen kertymä 178 200
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 459 288 Muut lyhytaikaiset velat 403 342 Siirtovelat 1 601 1 418 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 2 463
VASTAttAVAA YHTEENSÄ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 4 613 _
59
2 048 _ _ _ _
4 901
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Oy Mankala Ab TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.
2011
2010
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 32 257 Liiketoiminnan muut tuotot
_ _ _ _
31
32 235 18
Materiaalit ja palvelut -28 866 -29 193 Energian hankinta Tarvikkeet ja palvelut -1 270 -1 217 Henkilöstökulut -178 -169 Poistot ja arvonalentumiset -458 -449 Liiketoiminnan muut kulut -837 -786
LIIKEVOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 679 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut
VOITTO ENNEN tilinpäätössiirtoja ja veroja _
_ _ _ _ _ _ 438
567 427 -1 246 -865 0 _
_ _ _ _ _ _ _
0
TILIKAUDEN VOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 0 _
_ _ _ _ _ _ _
0
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
60
Oy Mankala Ab TASE
31.12.2011
31.12.2010
1 000 €
1 000 €
VASTAAVAA PysyväT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 206 5 151 Rakennukset 1 159 934 Koneet ja kalusto 14 215 8 648 Muut aineelliset hyödykkeet 1 169 1 205 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 20 2 673 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 120 060 114 254 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
141 829
132 864
VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 14 591 14 591 Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 731 2 199 Muut saamiset 9 324 14 443 Siirtosaamiset 2 258 2 250 Rahat ja pankkisaamiset 7 8 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
VASTAAVAA YHTEENSÄ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
169 741 _
_ _ _
166 356
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 93 129 93 129 Arvonkorotusrahasto 59 59 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 93 188
93 188
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut pitkäaikaiset velat 68 742 65 470 Lyhytaikainen Ostovelat 3 096 2 412 Muut lyhytaikaiset velat 5 307 Siirtovelat 4 710 4 978 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 76 553
VASTAttAVAA YHTEENSÄ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 169 741 _
61
73 168 _ _ _
166 356
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.
2011
2010
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 5 743
_ _ _ _ _ 5 382
Liiketoiminnan muut tuotot
107
74
-1 960 -1 881 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut -17 -22 Poistot ja arvonalentumiset -2 179 -2 077 Liiketoiminnan muut kulut -568 -532
LIIKEVOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 125 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut
VOITTO ENNEN tilinpäätössiirtoja ja veroja _
_ _ _ _ _ _ 944
- 2 287 -1 599 -1 224 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
-187 _
TILIKAUDEN VOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ -3 _
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
_ _ _ _ _
184
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
62
-278 200
_ _ _ _ _
-78
Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo TASE
31.12.2011
31.12.2010
1 000 €
1 000 €
VASTAAVAA PysyväT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 37 44 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 22 479 22 479 Rakennukset 38 988 39 413 Koneet ja kalusto 5 608 6 230 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
67 112
68 165
VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset 525 216 Rahat ja pankkisaamiset 20 29 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
VASTAAVAA YHTEENSÄ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
67 658 _
_ _ _
68 410
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 5 000 5 000 Ylikurssirahasto 17 000 17 000 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -538 -461 Tilikauden voitto (tappio) -3 -78 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 21 459
21 462
tilinpäätössiirtojen kertymä - 184
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 36 258 35 708 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 2 391 4 045 Ostovelat 196 396 Muut velat 6 928 6 570 Siirtovelat 426 48 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 46 199
VASTAttAVAA YHTEENSÄ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 67 658 _
63
46 765 _ _ _
68 410
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Suomen Energia-Urakointi Oy TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.
2011
2010
1 000 €
1 000 €
LIIKEVAIHTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 33 359 Keskeneräisten töiden muutos Liiketoiminnan muut tuotot
_ _ _ _
37 034
2 296 32
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut
241 38
-12 301 -11 418 -258 172 -8 794 -7 594 -10 413 -11 289 -167 -137 -5 806 -5 866
LIIKEVOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ -2 053 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut
_ _ _ _ _ 1
182
3 2 -81 -41
VOITTO ENNEN tilinpäätössiirtoja ja veroja _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ -2 131 _ _ _ _ _ 1 143 Poistoeron muutos 1 -21 Tuloverot - -288
TILIKAUDEN VOITTO _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ -2 130 _
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
64
_ _ _ _ _
834
Suomen Energia-Urakointi Oy TASE
31.12.2011
31.12.2010
1 000 €
1 000 €
VASTAAVAA PysyväT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 52 67 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 378 418 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 430 485
VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 059 1 318 Keskeneräiset työt 3 188 892 Ennakkomaksut - Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset - 37 Lyhytaikaiset saamiset 7 375 6 914 Myyntisaamiset Muut saamiset 30 24 Siirtosaamiset 119 56 Verosaamiset 129 Rahat ja pankkisaamiset 13 786 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
VASTAAVAA YHTEENSÄ _
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
12 344 _
_ _ _
10 512
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 1 014 1 014 Ylikurssirahasto 1 009 1 009 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 980 1 146 Tilikauden voitto (tappio) -2 130 834 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 1 874
4 003
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 20 21
Kertynyt poistoero
VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 69 Ostovelat 2 197 1 549 Lainat rahoituslaitoksilta 4 271 Siirtovelat 3 914 4 861 Verovelka - 78 _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 10 451
VASTAttAVAA YHTEENSÄ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 12 344 _
65
6 488 _ _ _
10 512
HELEN-KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2011
Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy ovat keskeisesti mukana uusien asuinalueiden energiaratkaisujen kehittämisessä. (Havainnekuva)
HELEN-KONSERNI 2011
66
67
HELEN-KONSERNI 2011