Issuu on Google+

HelenServicen asiakaslehti 2/2013

at your service Työt on mahdollista tehdä turvallisesti Energia­ tehokkuusprojekti Hanasaaressa


08

15

02 2013 3  4  7  8  9  15  17  17  19

PÄÄKIRJOITUS Muutosta ilmassa KANKAANPÄÄN VOIMALAITOKSEN turbiini huollettiin PUHEENVUORO HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISESSÄ rakennemuutos käsillä TYÖT ON MAHDOLLISTA TEHDÄ turvallisesti ENERGIATEHOKKUUSPROJEKTI Hanasaaressa SALMISAAREN KATTILA isossa remontissa VUOSAARI VIREÄNÄ ASIAKASPURJEHDUS Svanhildilla

2 at your service nro 2 2013

”Jokainen meistä haluaa lähteä terveenä kotiin perheen ja harrastuksien pariin.”

HELENSERVICEN ASIAKASLEHTI – Ajankohtaista tietoa HelenServicen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille PÄÄTOIMITTAJA Heli Kuusisto TOIMITUSKUNTA Jarmo Ivaska, Timo Ellilä, Henry Sollman, Päivi Siniteräs, Sari Kemppainen, Marko Lappalainen ULKOASU Helsingin Energia KANNEN KUVA Heli Kuusisto LEHTEÄ KOSKEVAT PALAUTTEET JA OSOITTEENMUUTOKSET sähköpostilla paivi.siniteras@helen.fi tai puhelimitse Päivi Siniteräs 09 617 3821.

HELENSERVICE PÄHKINÄNKUORESSA TOIMIALA Voimalaitosten ja sähköasemien kunnossapito LIIKEVAIHTO 26,7 M€ HENKILÖSTÖ 338 TOIMIPAIKAT Hanasaaren voimalaitokset, Salmisaaren voimalaitokset, Vuosaaren voimalaitokset MARKKINA-ALUE Suomi YHTEYSTIEDOT 00090 Helen (Parrukatu 1–3, Helsinki) PUHELIN 09 6171 SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@helen.fi www.helen.fi/yrityksille


Muutosta ilmassa Uudet asiat ovat edessämme. Olemmeko valmistautuneet huolella? Strategian mukaan osallistumme aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillintään. Tällaisen pitkän aikajänteen ta­ voitteen avulla on helpompi ohjata muita tavoitteita ja toiminnan muutoksia oikeaan suuntaan. Toiminnalla on talouden ja muiden realiteettien lisäksi arvot, jotka auttavat päämäärien tavoittamisessa. IE-direktiivin mukaiset päästöjen rajoitukset, biopolttoaineiden käytön lisääminen ja uudet

HYVÄT ASIAKKAAMME, Meillä on pitkä historia kanssanne atyourservi­ ce-lehden parissa ja asiakastyytyväisyyskysely­ jen perusteella olette pitäneetkin lehtemme si­ sällöstä. Nyt kuitenkin siirrymme asiakasviestinnässä sähköisiin uutiskirjeisiin. Teemme parhaamme, että saatte edelleen riittävästi tietoa kaikesta, jossa kunnossapitäjämme ovat mukana. Kiitos kaikille atyourservice-lehden lukijoille ja toivon, että pidätte tulevista uutiskirjeistä. Jarmo Ivaska

energiaratkaisut muuttavat toimintaprosessien tekniikkaa niin meillä kuin asiakkaillamme. Kuntalain uusien säädösten mukaan Helsingin Energian yritysmuoto muuttuu. Asiakkaille tästä ei aiheudu muutoksia. Yrityksen toiminta-ajatus ja liiketoiminta säilyvät ennallaan. Suurissakin muutoksissa tärkeää on pitää huolta kunnossapidonkin kannalta keskeisistä

juuri nyt

asioista kuten tuottavuudesta ja työturvallisuudesta, palveluiden laadusta sekä osaamis­ ten ylläpidosta ja kehittämisestä siten, että ne vastaavat tulevaisuuden asiakastarpeita.

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN RAKENNEMUUTOKSEN EDESSÄ

HelenServicessä on meneillään laaja työturvallisuushanke ”Tapaturmaton Service”, jon­

Teknologian ja työmenetelmien kehittyminen

ka lopputuloksena on ulkoisen arvioijan haastatteluin, kyselyin ja arvioinnein yhteistyös­

sekä henkilöstön eläköityminen tuovat sellai­

sä Servicen henkilöstön kanssa laadittu kuvaus työturvallisuuden nykytilasta. Kuvauksen

sia haasteita kunnossapidon osaamisen yl­

avulla laaditaan toimenpideohjelma, jonka avulla tavoitteiden saavuttaminen onnistuu.

läpitoon ja henkilöstön kehittämiseen, että vanhat lääkkeet eivät riitä.

Haasteita siis riittää, uskomme kuitenkin, että ne pitävät meidät virkeinä ja valmiina aut­

Henkilöstön ja ydinosaamisten kehittämisessä

tamaan teitä. hyvät asiakkaamme, kunnossapidon laadukkaassa toteuttamisessa.

pureudutaan nyt toden teolla koulutusmah­ dollisuuksien kartoittamiseen ja tutkimiseen.

Aurinkoisin kunnossapitoterveisin Kaj Grönroos johtaja, HelenService

TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE KÄYNNISTYI Vuonna 2012 Helsingin Energiassa eni­ ten työtapaturmia tapahtui HelenServices­ sä. Alkuvuodesta 2013 HelenService päätti käynnistää syyskuussa ison työturvallisuu­ den kehittämishankkeen. Hanke käynnistyy toiminnasta tehtävällä nykytila-analyysillä ulkopuolisen konsultin toimesta. HANASAAREN VOIMALAITOKSESTA ENERGIATEHOKKAAMPI Hanasaaren voimalaitoksella käynnistet­ tiin viime keväänä energiatehokkuusprojekti, jonka tavoitteena on vähentää polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä mereen ajettavan kaukolämmön määrää. Projekti lähti liikkeelle vuoden 2012 syksyllä tehdys­ tä energiaselvityksestä. Kyseessä on ympä­ ristöinvestointi, jossa tuotanto- ja prosessi tehostuu sekä saadaan ajotilanteesta ja tar­ peesta riippuen lisää lämpö- ja sähkötehoa. Projektin asennukset toteutettiin voimalai­ toksen vuosihuollon yhteydessä kesällä 2013.

at your service 3


Turbiiniasentajat Jerry Hietanen, Jukka Aitto-Oja ja Seppo Wallin asentavat työnjohtaja Matti Mäen kanssa turbiinin roottoria paikalleen.

Roottorin alennusvaihde aukaistuna.

4 at your service nro 2 2013

Työnjohtaja Jari Salonen ja turbiiniasentaja Seppo Wallin turbiinin roottorin nostotyössä.


TEKSTI Heli Kuusisto KUVAT Henry Sollman ja Pentti Korvala

Kankaanpään

voimalaitoksen turbiini huollettiin HelenService toteutti kesäl­ lä Vatajankosken Sähkö Oy:n Kankaanpään voimalaitoksen turbiinihuollon. Kesäkuussa käynnistynyt raskaan luokan huolto sujui kokonaisuudes­ saan hyvin aikataulun viiväs­ tymistä lukuun ottamatta.

olisi ollut jo vuoden 2004 suuren revision ai-

kuuskoneistettu viivain, näkyi viivaimen alta

kana, ainakin piilevänä, Pentti Korvala ker-

selkeästi läpi. Pesien poksit sekä tasausmän-

too. Jorma Pihlajamäen mukaan nämä on-

nän kohdat olivat soikean muotoiset ollen

gelmat näyttävät poistuneen revision myötä.

halkaisukohdasta kapeammat kuin pysty-

Turbiinihuolto käynnistyi kesäkuussa, ja

suorat mitat. Telatek koneisti pokseista sekä

se oli suunniteltu vietävän läpi neljässä vii-

tasausmännästä ylimääräistä metallia pois,

kossa, mikäli osia ei tarvitse lähettää mihin-

jotta niistä saatiin pyöreät. Alapesän koneis-

kään korjattavaksi. Viides viikko oli varal-

tus tapahtui paikan päällä, yläpesä koneis-

la. HelenServicestä huoltotöissä oli mukana

tettiin Raahessa Telatekin tehtaalla.

5-6 henkeä. Turbiini huollettiin, suuritöiset oheislaitteet purettiin, koottiin ja asennettiin voimalaitoksella. Pumput sekä pikasulkuventtiilit huollettiin HelenServicen kone-

Venttiilin asennus sijoitus tulevaisuuteen

Y

pajalla Hanasaaressa.

– Telatekin työskennellessä yläpesän paris-

tori tuli takaisin sovitussa aikataulussa, ja

tehtiin MAN:lla Saksassa, josta ne saapuivat

pottava pitkäaikainen kumppanuussuh-

työ oli hyvin tehty.

ajallaan työmaalle. Diffuusorit mallinnettiin

htiön voimalaitospäällikkö Pentti

Roottorin ongelmien ilmettyä roottori lä-

sa havaitsimme, että diffuusorit olivat hak-

Korvalan mukaan turbiinihuollon

hetettiin Hollantiin Sultzerille Rotterdamiin

kautuneet ja siten jonkin verran kuluneet

kilpailutuksessa yhtiö valitsi hin-

labyrinttien korjaukseen, ja tämän jälkeen

päästäen höyryä lävitseen myös kiinni ol-

naltaan edullisimman tarjouksen.

tasapainotukseen Prahaan Tshekkiin. Root-

lessaan. Tilasimme uudet diffuusorit, ja ne

- Toki valintaa tuki töiden ohjausta hel-

teemme HelenServicen kanssa.

– Roottori tuli takaisin aikataulussaan

ja niiden materiaali analysoitiin, jotta vas-

Matkasimme HelenServicestä turbiini-

sen ansiosta, että te olitte etukäteen tehneet

taisuudessa ne voidaan teettää tarvittaessa

huoltoa vetäneen Matti Mäen ja myyntipääl-

tehdasvarauksen, Pentti Korvala sanoo osoit-

Suomessa ilman useiden viikkojen odotte-

likkö Henry Sollmanin kanssa Kankaanpää-

taen sanansa Matti Mäelle.

lua.Telatekin työskentelyä seurasi ja ohjasi

hän tapaamaan Vatajankosken Sähkö Oy:n

Mihaly Makkai sekä Jarmo Ivaska Helen-

voimalaitosihmisiä. Tapasimme Pentti Korva-

Servicestä olivat mukana roottorin tarkastus-

lan ohella kaukolämpöpäällikkö Jorma Pih-

käynneillä sekä Hollannissa että Tshekissä.

Jotta kaukolämpöä ei koko turbiinirevi-

lajamäen, energiapäällikkö Petri Paajasen,

Jarmo Ivaska kertoo, että turbiinin korjaus

sion ajan tarvinnut tuottaa öljyllä, tulpattiin

käyttömestari Heikki Vekon sekä projekti-

sujui tehtaalla ongelmitta.

turbiinille menevä höyryputki hitsaamal-

insinööri Lauri Höltän.

HelenServicen edustaja, ja Telatek pysyi hyvin aikataulussaan.

Roottoria paikalleen sovitettaessa se ei

la siihen uusi venttiili. HelenServicen avus-

kuitenkaan mahtunut pyörimään pesässä.

tuksella löytyi vanha, mutta toimiva venttiili.

Roottori nostettiin pois ja suoritettiin tarkas-

Venttiilin materiaali varmistettiin Inspectan

– Meillä oli jo useiden vuosien ajan ongel-

tusmittauksia, jotka osoittivat Pentti Korva-

laboratoriossa Vantaalla, ja materiaalitietojen

mia alipaineen sekä turbiinin poistokammi-

lan mukaan, että Simsotec:n Vesa Pakkalan

perusteella kyseisen venttiilin dokumentit

on liiallisen lämpiämisen kanssa. Meillä on

suorittamat mittaukset olivat olleet oikeat.

löytyivät valmistajan arkistoista. Kaukoläm-

Kesän revisio oli raskaan luokan revisio. Edellinen suuri revisio oli vuonna 2004.

ollut epäilys siitä, että jakotason ohipuhallus

– Kun halkaisukohtaan asetettiin tark-

pöä tuotettiin 19.8.2013 alkaen reduktiovaih-

at your service 5


Vatajankosken Sähkö Oy Energian­ käyttäjän lähin ystävä Vatajankosken Sähkön juuret juonta­ vat 1920-luvulta sähköntuotantoon valjastetusta Karvianjoen Vatajan­ koskesta. Yhtiö syntyi palvelemaan paikallisia tarpeita. Paikallisena ja it­ senäisenä energiayhtiönä se myy säh­ köenergiaa noin 17 700 asiakkaalle Pohjois-Satakunnassa ja lähialueilla.

timen avulla. – Venttiilin asennus oli sijoitus tulevai-

varmisti laitteiston kokoonpanon ja muiden huoltotoimien onnistuneen, Pentti Kor-

Asiakasmääräinen markkinaosuus alu­

suuteen, sillä jatkossa turbiinilla voidaan

eella on noin 90 %. Kankaanpäässä

poikkeustilanteissa tuottaa lämpöä redukti-

Revisiossa myös öljysäiliö tyhjennettiin

yhtiö myy myös kaukolämpöä.

on avulla, vaikka turbiini tai pikasulkuvent-

ja puhdistettiin. Säiliön sisällä olevia aukko-

Yhtiöllä on Kankaanpään voimalaitok­

tiili olisivat huollossa, Pentti Korvala täh-

ja muutettiin siten, että turbiiniöljy kiertää

sen ja Kirkkokallion höyrykattilalaitok­

dentää.

säiliön täysin, ja öljylle jää elpymisaikaa. Säi-

sen lisäksi Vatajankosken ja Jyllinkos­ ken vesivoimalaitokset.

liöön lisättiin myös suodatuspumppu, joka

Ongelma turbiinin pyörimis­ nopeusmittauksessa

kierrättää ja puhdistaa öljyä.

Turbiinia ensimmäistä kertaa ylös ajettaessa

paineet olivat alhaisemmat kuin ennen re-

huomattiin, että turbiinin pyörimisnopeutta

visiota, ja pikasulkuventtiili oli todella löysä

roottorin ja vaihdelaatikon välisestä akselis-

ja vaikea virittää. Nopealla aikataululla He-

ta mittaava Tri-Sen mittausjärjestelmä toimi

lenService tutki asiaa ja turbiini ajettiin alas

normaalisti, mutta toinen, roottorin akselin

öljynpaineen säätöä varten. HelenService

ja vaihdelaatikolle menevän akselin välissä

asensi pikasulkuventtiilille menevään öljy-

olevalta kytkimeltä pyörimisnopeutta mit-

putkeen kuristusprikan. Pikasulkuventtiilin

taava mittari Jaquet ei toiminut ollenkaan.

viritys saatiin revisiota edeltävälle tasolle,

Turbiini ei pysynyt ajossa, koska pulsseja mittaava Hall-anturi mittasi jostain ylimääräisiä häiriöpulsseja. Laitteistosta ei löytynyt vikaa, anturin etäisyyttä muuttamalla

6 at your service nro 2 2013

vala toteaa.

Käyttöönoton jälkeisenä päivänä huomattiin, että öljyssä oli paljon ilmaa. Öljyn-

Pentti Korvala kertoo.

Ammattitaitoa ja sujuvaa kommunikointia

laitteisto saatiin toimimaan ja häiriöpulssit

Turbiinirevisio kesti 16 viikkoa. Turbiini otet-

vaimenemaan siinä määrin, että turbiinilait-

tiin käyttöön ja generaattori tahdistettiin

teiston käyttöönotto saatiin mahdolliseksi.

verkkoon 16.10.2013.

Kyseinen anturi valvoo paaksia, tahdistuk-

– Yleisesti ottaen turbiinirevisio ja sen

sen kytkentälupaa sekä pyörimisnopeutta

ohjaus sujui viivästymisestä huolimatta hy-

ja ylikierrossuojia.

vin ja ammattitaidolla. Saimme tästä tapauk-

– Meitä oli oman väen lisäksi paikalla ko-

sesta hyvää oppia tulevaisuutta silmällä pitä-

kenutta ja asiantuntevaa väkeä HelenServi-

en, Pentti Korvala sanoo ja jatkaa kiitoksilla.

cestä ja Alhon Huollosta selvittämässä val-

– Asentamisen arki sujui mallikkaasti, ja

vontalaitteiston ongelmaa. Meille jäi vahva

kommunikointi pelasi hyvin. Kun kommuni-

epäilys siitä, että roottori tai jokin muu tur-

kointi sujuu ja osapuolet ymmärtävät toisi-

biinin osa on magnetoitunut reissullaan. Kyt-

aan saadaan yhteistyön riskit ja erehtyminen

kin on ollut koko ajan paikallaan kiinni root-

minimoitua. Matti Mäki ansaitsee erityiset

torissa, ja kyseinen anturi on erittäin herkkä

kiitokset, hän on kokenut ammattilaisena

magneettisille poikkeavuuksille.

ja hallitsee niin asentamisen kuin työmaan

– Värähtelymittauksissa eikä hammas-

vetämisen. Pitkä yhteistyö on kaikkien osa-

kosketusmittauksissa löytynyt mitään poik-

puolten kannalta helpompaa. Toimivaa yh-

keavaa, mikä oli hyvin myönteinen asia, ja

teistyötä on helppo jatkaa. ■


puheenvuoro

Työturvallisuus on yhteistä toimintaa Me palveluntuottajat olemme monessa mukana. Meille tärkeää on nopea reagointikyky, nopea ongelmien ratkaisu, osaaminen, joustavuus sekä huolellisesti ja hyvin tehty työ. Jäikö jotain puuttumaan? Jäi! Jokainen meistä haluaa lähteä terveenä kotiin perheen ja harrastuksien pariin. TYÖTURVALLISUUS on tärkein osa-alue kunnossapitoa ja yleen­ sä työntekoa. On paljon muistettavaa. Onko laite turvallisesti erotettu huoltotehtäviä varten, miten nos­ tot tulee tehdä, onko putoamisvaaraa, käytetäänkö oikeita työkaluja jne. Työnantajan teh­ tävä on järjestää riittävästi työturvallisuuskoulutusta henkilöstölleen sekä varmistaa, että henkilöstö on saanut sitä ja jopa omaksunut sen. Olemme panostaneet paljon työturvallisuuteen, koska todella haluamme, että työt meillä tehdään turvallisesti ja henkilöstömme pääsee turvallisesti kotiin. Haluamme päästä työta­ paturmissa nollaan ja siksi panostamme työturvallisuuteen lisää ulkopuolisten ammattilais­ ten avulla. Tarvitsemme tässä ulkopuolista näkemystä. Käymme heidän kanssaan läpi tätä kokonaisuutta ja luotan vahvasti siihen, että yhdessä löydämme oikeita kehityskohteita. Toimimme monissa uusissa ja erilaisissa ympäristöissä asiakkaittemme toimitiloissa. Olen ilokseni kuitenkin huomannut, että henkilöstömme on saanut myös teiltä asiakkaam­ me hyvän työturvallisuuskoulutuksen ja tiedot siitä, miten tiloissanne tulee toimia. Työ­ turvallisuuteen liittyvät perusasiathan ovat samat, työskenneltiin sitten missä päin Suo­ mea tahansa. Työturvallisuus lähtee kuitenkin ihmisestä itsestään, teit sitten töitä työpaikalla, remont­ tia kotona tai mökillä. Tuumataanpa ensin, ennen kuin toimitaan. Mikään ei saa muut­ tua liian rutiininomaiseksi. Tuuma-toimi -tarra työmääräimissämme on oikein hyvä tapa muistuttaa tekijää työhön liittyvistä työturvallisuusasioista. Mitenköhän sen tarran saisi kotiaskareissa käyttöön? Oikein mukavaa joulunodotusta kaikille. Jarmo Ivaska

at your service 7


Tarvittavan osaamisen suuntaviivat selvillä TEKSTI Heli Kuusisto KUVAT Marko Lappalainen

Henkilöstön kehittämisessä

rakennemuutos käsillä Teknologian ja työmenetelmien kehittyminen sekä henkilöstön eläköityminen tuovat sellaisia haasteita kunnossapidon osaamisen ylläpitoon ja henkilöstön kehittämiseen, että vanhat lääkkeet eivät riitä. Henki­ löstön kehittäminen on rakennemuutoksen edessä.

8 at your service nro 2 2013


– Liiketoiminnassa tarvittavan osaamisen suuntaviivat ovat meillä selvillä, olemme määritelleet ydinosaamiset eri palvelualueillemme. Henkilöstön kehittäminen rinnan ydinosaamisten kehittämisen kanssa edellyttää koulutusmahdollisuuksien kartoittamista ja tutkimista, HelenServicen kehitysinsinööri Maija Virta kertoo. Ydinosaamisestaan vastaavien palvelu-

Asentajiemme ammattiylpeydelle, yksi työkulttuurissamme ainutlaatuisista tekijöistä, on tärkeää, että työlle on jatkaja.

alueiden työryhmät ovat kuvanneet omat ydinosaamisensa sekä sen, mitä ne käytännössä tarkoittavat. – Olemme myös määritelleet, mitä osaamista tarvitaan kunnossapidon palveluiden tuottamiseen ja tehneet ns. tasokuvaukset eri ammattiryhmille. Esimerkiksi olemme määritelleet pumppuasentajan osaamisen tasot; mitä pitää osata ykköstasolla, kakkostasolla ja vaativimmalla kolmostasolla, Maija Virta selventää. Henkilöstön kehittämistoimien suunnittelua varten on selvitetty nykytilanne, missä ollaan tällä hetkellä osaamisen osalta. Lisäk-

1/3 henkilöstöstämme jää eläkkeelle. Heidän

se, että esimerkiksi turbiiniasentajan työssä

si on myös määritetty tarvittavat osaamiset

tilalleen tarvitsemme pikaisesti uutta suku-

oppimiseen tarvitaan enemmän henkilöitä

viiden vuoden säteellä. Uuttakin osaamista

polvea kasvamaan. Asentajiemme ammatti-

kuin normaalisti tarvitaan. Tämä on kustan-

tarvitaan kehittyvän teknologian ja työme-

ylpeydelle, yksi työkulttuurissamme ainut-

nuskysymys, joka pitää ns. sallia, jotta osaa-

netelmien myötä.

laatuisista tekijöistä, on tärkeää, että työlle

misen jakaminen sisäisesti on mahdollista.

Konetekninen puoli vaikeammassa tilanteessa kuin sähkötekninen

on jatkaja. Koneteknisellä puolella on jostain

Tuoreimpana askeleena ongelman rat-

syystä jäänyt yksi tai jopa kaksi sukupolvea

kaisussa HelenService on käynnistänyt hen-

pois aiemmin melko normaalista kierrosta.

kilöstölleen sisäisen haun valmentautumiseen ja koulutukseen. Samalla haetaan

Käännekohta parempaan

sisäisiä kouluttajia.

ja päivityksessä ratkaisevaa se, minkä verran

Koneteknisen puolen ongelmaa selittää osal-

haluaa kehittää itseään. Alan vaihtokin on

tarvitaan kunkin tason osaamista eri am-

taan se, että Suomessa ei oikein ole tarjolla

mahdollista, vaikka tie on ehkä pitkä, tasoil-

mattiryhmillä.

koulutusta esimerkiksi turbiiniasentajille tai

ta tasoille sekä työssä oppimisen kautta. Jo-

puhallinasentajille.

kaiselle koulutukseen valitulle tehdään hen-

Palvelualueiden ydinosaamisten ylläpidossa

– Huomion arvoista on se, että jo kakkosja kolmostasoille on vaikea rekrytoida henkilöstöä, Maija Virta toteaa.

– Miten täytämme muun muassa tuon

– Tämä edellyttää sitä, että työntekijä

kilökohtainen oppimissuunnitelma.

alueen osaamistarpeen? Tarvitaan monen-

Kehittämistoimien äärellä Maija on to-

– Sähköautomaatiopuolella meillä on

laisia toimenpiteitä muun muassa työssä

della innoissaan: - Tämä on jännittävää. Esi-

enemmän voimavaroja sisäiseen koulutta-

oppimista vanhemman asentajan matkas-

mieheni Rolf Karlssonin ajatuksista ja visi-

miseen kuin koneteknisellä puolella. Sähkö-

sa, sisäistä koulutusta, peruskursseja sekä

osta saan tukea tekemiseen. Jokainen meistä

puolella myös ikäjakauma on tasapainossa.

oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuspuo-

HelenServicessä tietää sen, että muutoksit-

Näyttää siltä, että sähköpuolen töitä arvos-

li ei riitä, tarvitaan aivan uudenlaisia tapoja

ta emme selviä. ■

tetaan. Meille rekrytoidaan yksityissektoril-

hoitaa koulutus. Kokonaisuudessaan henki-

ta paljon ammattilaisia, jotka esim. pitkään

löstön kehittämisen rakennetta ja asennoi-

matkatöitä tehneinä arvostavat kotiin pää-

tumista joudutaan uudistamaan, jotta se

syä illalla.

vastaisi tulevaisuuden tarpeita, Maija Virta

– Koneteknisellä puolella käsissämme on todellinen haaste 6-10 vuoden sisällä, kun

kysyy ja toteaa. – Onneksi johtotasolla on jo hyväksytty

at your service 9


Työturvallisuus on kaikkien asia TEKSTI Heli Kuusisto KUVAT Marko Lappalainen

Työt on mahdollista tehdä turvallisesti Vuonna 2012 Helsingin Energiassa eniten työtapaturmia tapahtui HelenServicessä. Johtaja Kaj Grönroos toteaa, että kunnossapidon henkilöstö on käsillään työtä tekevänä alt­ tiimpi tapaturmille kuin muut yrityksessä, mutta muistuttaa samalla, että työt on mahdollista tehdä turvallisesti. Työnte­ kijät ovat taitavia ammattimiehiä, joten osaamisesta ei työ­ turvallisuus ole kiinni.

prosessi tai työvaihe sisältää riskejä, ja kun työtapoja on vaikea muuttaa – joskus riski realisoituu, joskus ei. Esimerkkinä tästä on seuraava tarina. Vanhassa Salmisaaren voimalaitoksessa 1960-luvulla muttereita avattiin lyöntiavaimella. Kerran lyöntiavain luiskahti ja osui erään työntekijän lippaan, joka heilahti, ja osuman saanut tokaisi, että hei, kato nyt vähän. Riski, että lyöntiavain kerran osuu lipan sijasta työntekijän päähän, on olemassa, Kaj Grönroos pohtii.

A

1 työtapaturma vastaa 10 läheltä piti –tilannetta

Lisääkö luottamuksen puute riskinottoa?

ison työturvallisuuden kehittä-

Kaj Grönroos kertoo HelenServicen tapatur-

Hän kertoo käyneensä paljon läpi eri tutki-

mishankkeen. – Liikkeelle läh-

mien kehityksestä:

muksia ja pohtineensa erilaisia näkemyksiä.

detään siitä, että toiminnastamme tehdään

– Olimme useita vuosia tapaturmien

– Kyllä tämä liittyy viime kädessä keski-

nykytila-analyysi ulkopuolisen konsultin toi-

osalta hyvällä tasolla. Vuodesta 2012 vuo-

näiseen luottamukseen. Yleiset epävarmuus-

mesta. Selvitetään, miten toimimme omien

den 2013 alkupuolelle tapaturmien määrä

tekijät, kuten muun muassa tuottavuuden

ohjeidemme mukaan, Kaj Grönroos kertoo.

oli kasvussa. Hirvittävän vakavia tapaturmia

nosto ja kähinät työajoista - heikentävätkö

Helsingin Energia panostaa ja johto pa-

ei ole sattunut, lukuun ottamatta viime ke-

ne keskinäistä luottamusta, ja sitä kautta li-

neutuu vakavasti työsuojeluun ja käsittelee

vään putoamistapaturmaa Salmisaaren ri-

säävät turvallisuusriskiä työtehtävissä.

kaikki poissaoloihin johtaneet tapaturmat.

kinpoistolaitoksessa. Toukokuun puolivälis-

Eräs tutkimus totesi keskinäisen luotta-

Jokainen johtaja vastaa liiketoiminnostaan,

tä lokakuun 9. päivään saakka saavutimme

muksen perustuvan viestintään, josta koko

samalla hänellä on kaikki tuki ja paine työ-

mittaushistorian pisimmän tapaturmatto-

työyhteisön on otettava yhdessä vastuuta.

suojeluasioiden hoitoon.

mien päivien jakson, 145 päivää, poissaoloon

Työturvallisuus vaikuttaa ilmapiiriin sekä

Kaj Grönroosin mukaan HelenServicen

johtaneista työtapaturmista. Lokakuussa sit-

työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Joten-

johtoryhmän jäsenet ovat kukin jalkautu-

ten valitettavasti tapahtui 3 työtapaturmaa.

kin se on tahdosta kiinni.

neet kentälle tutustumaan alaistensa työ-

– Tavoitteenamme on tänä vuonna saada

tehtäviin käytännössä. – Olen itse jo tehnyt

kokoon 350 turvallisuuspoikkeamailmoitus-

töitä kaukolämmön laitoskunnossapidos-

ta, eli jokainen meistä tekee vähintään yh-

sa sekä kaukolämpöverkon puolella. Työn-

den havainnon työympäristöstään.

lkuvuodesta 2013 HelenService päätti käynnistää syyskuussa

Tahdosta käytäntöön – Vaikka tämä on ennen muuta uskon asia,

tekijämme ovat järjestään taitavia ammat-

– Emme ilmeisesti ole sisäistäneet sitä,

keskinäisen luottamuksen parantamises-

timiehiä eli osaamisesta ei työturvallisuus

että nämä työt on mahdollista tehdä täysin

sa auttavat ainoastaan yhdessä tehtävät

ole kiinni. Työtapaturmia tapahtuu kokeneil-

turvallisesti, välimuotoja ei ole olemassa.

käytännön toimet, työturvallisuusasioiden

lekin miehille.

Ongelmana ja haasteena ovat pitkät työsuh-

suunnittelu, poikkeamien ja tapaturmien kä-

teet totuttuine työtapoineen. Tietty toiminta-

sittely ja parannustoimet. Työturvallisuudes-

10 at your service nro 2 2013


sa täytyy koko ketjun toimia hyvin, jotta tuo inhimillisen tekijän mahdollisuus saadaan minimoitua. Meillä osa ketjusta toimii hyvin, osa ei, edessä on 1-2 kahden vuoden työ. – Peräänkuulutan työturvallisuusasioissa sisäistä yhteistyötä, yhteistä näkemystä ja sopimusta. Mitä ikinä tässä kehittämishankkeessa tehdäänkin, jos emme ole yhteisesti samaa mieltä työturvallisuusasioista työntekijöiden kanssa, se ei onnistu, Kaj Grönroos toteaa.

Sitoutumista ja vastuullisuutta!

–Työturvallisuus on työntekoa, niitä ei vuoden työsuojeluaktiivi Janne Väätäjän mukaan voi erottaa toisistaan.

– Hyvää kehitystä on tapahtunut, työturvallisuus on meillä yleisesti ottaen parantunut kaikilla tasoilla. Ihmiset ovat oppineet havainnoimaan työympäristöä. Turvallisuushavaintojen laatu on parantunut, ne on kuvattu aiempaa paremmin, työsuojeluvaltuutettu Elina Turunen toteaa. Hän toimii työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna sekä työturvallisuuden ja hyvinvoinnin asiantuntijana yrityksessä. – Tutkimusten mukaan havaintojen lisääntyessä työtapaturmien pitäisi vähentyä, mutta koska työturvallisuus liittyy myös työtapoihin ja asenteisiin, pitäisi työturvallisuuden parantamisessa pureutua myös niiden tarkasteluun.

Työturvallisuudessa tarvitaan järjestelmällisyyttä Työturvallisuus on Elina Turusen mukaan talotasolla organisoitu hyvin ja toiminta järjestelmällistä. Lakisääteisenä työturvallisuuden yhteistyöelimenä Helsingin Energiassa toimii 8-jäseninen työsuojelutoimikunta ja työturvallisuutta työpaikoilla edistetään työsuojeluparien avulla. – Työssä esiintyvät vaara- ja kuormitustekijät tunnistetaan ja niiden merkitys arvioidaan. Riskien arviointi on perusta kaikelle turvallisuustoiminnalle yrityksessä. Riskien arvioinnin tarkoituksenahan on löytää kohteet, joita kehittämällä työtä ja työoloja voidaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti parantaa. Korjaavien toimenpiteiden lisäksi seuraamme, kuinka tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet. – Henkilöstömme kokonaisuudessaan tunnistaa omaan työhönsä liittyvät vaaraja kuormitustekijät. Työryhmässä arvioidaan niistä aiheutuvat riskit asteikolla 1-5, sovitaan vastuuhenkilöistä ja korjaavista toimenpiteistä sekä aikataulusta.

at your service 11


Työsuojeluparit edistävät turvallisuutta

den työsuojeluaktiiviksi palkitun Janne Vää-

via toimenpiteitä välittömästi.

täjän mukaan voi erottaa toisistaan. - Linja-

Helsingin Energiassa turvallisuutta seura-

ni työturvallisuudessa on yksinkertainen ja

Jos et käytä, toimit tyhmästi

taan ja turvallisuuspuutteisiin tartutaan mo-

selkeä. Siitä ei tingitä. Jos jonkin työn yhtey-

Janne Väätäjä toteaa tyylien muuttuvan kaik-

nin tavoin. Linjaorganisaatiossa yhteyshen-

dessä työturvallisuus on epäilyksen alaista,

kialla organisaatiossa.

kilöinä toimivat työsuojeluparit. He tutkivat

työtä ei tehdä, ennen kuin ongelma on kor-

– Muutosta tapahtuu kaiken aikaa. Vie-

työtapaturmia ja vaaratilanteita sekä osallis-

jattu. Työturvallisuus on jokaisen asia. Tur-

lä 7 vuotta sitten täällä olo oli kuin tehtaissa

tuvat riskien arviointiin. Parit tekevät myös

vallisuuspoikkeamasta tehdään ilmoitus,

80-luvulla. Tavat ovat muuttuneet.

yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. He

ongelma korjataan ja kuitataan korjatuksi.

osallistuvat turvallisuuskierroksiin ja tekevät työturvallisuustarkastuksia työpaikoilla.

– Myös johtajien mukanaolo on tärkeää. Nyt meillä johtajat ovat käyneet kukin kah-

Työmailla olosuhteet vaihtelevat

dessa kohteessa työskentelemässä, oppivat

Työpäällikkönä kaukolämmön verkkohuol-

tärkeintä, työntekijän asenne on muuttu-

– HelenServicen työntekijöitä motivoi-

lossa toimiva Janne Väätäjä kertoo vaihte-

nut. Ryhmäfiiliskin on tärkeä. Täällä talos-

daan havainnoimaan työympäristöään ja il-

levien työolosuhteiden altistavan hänen

sa on käytettävissä turvavehkeet viimeisen

moittamaan havaitsemistaan puutteista tur-

työyksikkönsä väkeä muita enemmän ta-

päälle, mistään ei jää paitsi.

vallisuudessa, jotta ne saadaan korjatuksi.

paturmille.

Lisäksi he tuovat työturvallisuusasioita työpaikkakokouksiin.

Nämä on niitä asioita, joista voisi keskustel-

mitä tehdään ja missä olosuhteissa. Mikä

– Tyylit muuttuvat myös omilla työnteki-

– Kaukolämpöverkon työt ovat alttiim-

jöilläni. 70-luvulla, jos olisit kysynyt korva-

la yksiköiden omissa turvallisuusvarteissa.

pia tapaturmille kuin voimalaitosympäris-

tulppia, sinulle olisi sanottu, että tuossa on

Turvallisuuspoikkeamissa pienet toimenpi-

tö. Meillä ei voida hioa suunnitelmia turval-

pumpulia, tee siitä tuppo. Tänä vuonna meil-

teet jäävät Elina Turusen huomioiden mu-

lisuuden kannalta aina ihan loppuun saakka.

lä on ollut vain kaksi silmävauriota. Ne hoi-

kaan helposti korjaamatta.

Se johtuu siitä, että meillä on ennalta arvaa-

tuivat huuhtelemalla, sillä käytämme suoja-

– Esimerkiksi organisaatiorajat ylittä-

mattomia seikkoja työmaalla kuten esimer-

laseja. Jos et käytä, toimit tyhmästi.

vät korjaustoimenpiteet ovat hankalia eikä

kiksi liikenne ja muut sivulliset ihmiset. Töitä

Työturvallisuus on Janne Väätäjän näke-

aina tiedetä kenelle korjaustoimenpide pi-

hankaloittavat muun muassa sääolosuhteet,

myksen mukaan kova juttu. Se näkyy ja kuu-

täisi siirtää.

esimerkiksi talvella kuuman veden aiheutta-

luu yhä enemmän ja enemmän. Onko niin,

ma höyry estää näkyvyyttä, mutta silti mei-

että tehdyillä toimenpiteillä on ollut positii-

dän on toimittava katualueella.

vinen vaikutus, se on lisännyt uskoa siihen,

Turvallisuuden hallinta perustuu kiinteään yhteistyöhän koko henkilöstön kanssa ja edellyttää kaikkien sitoutumista turvalli-

Työkohteissa tapahtuu myös itse ai-

että ongelmia hoidetaan, kun niistä ilmoite-

heutettuja vahinkoja. Muiden aiheuttamis-

taan? Työntekijöiden asenne muuttuu vii-

– Uskon, että vastuullinen asenne ja vä-

ta Janne Väätäjä mainitsee esimerkkeinä

meistään silloin, kun huomaa, että jotain

littäminen parantavat jokaisen työturvalli-

vuonna 2012 tapahtuneet peltikolarit, kak-

tapahtuu.

suutta ja hyvinvointia, Elina Turunen toteaa.

si peräänajoa.

siin toimintatapoihin.

Työkohteet, joissa tapahtuu tapaturma,

– Työturvallisuus täytyy ottaa tosissaan, koska sille voidaan myös laskea rahalli-

Työturvallisuudesta ei tingitä

tutkitaan oman organisaation voimin. Sellaisiin tapaturmiin, joiden estämiseen jatkossa

nen arvo. Jos tapahtuu työtapaturma, se käydään

– Työturvallisuus on työntekoa, niitä ei vuo-

pystytään itse vaikuttamaan tehdään korjaa-

läpi. Eräs työntekijäni sai palovamman käteen, ja minä selvitin asiaa HelenServicen johtoryhmässä, jonka toimesta asiasta annettiin edelleen selitys myös toimitusjohtajalle.

Vastuu ensin omasta turvallisuudesta, sitten toisen – Työntekijöissä voi olla eroja, jotkut koheltaa toisia enemmän ja sen eteen yritän tehdä eteen töitä, kun kuitenkin jokaisen pitäisi vastata ensinnä omasta turvallisuudestaan ja sitten vasta toisen. – Koen tärkeäksi olla haalareissa mukana, jotta tunnen ne olosuhteet, joissa mieheni työskentelevät ja ansaitakseni työntekijöiden kunnioituksen, Janne Väätäjä sanoo. ■

12 at your service nro 2 2013


Kattila K1:n tulistinputkisto uusittiin TEKSTI Heli Kuusisto KUVAT Heli Kuusisto

Immo Kettunen kertoo hankkineensa puhaltimia kierrättämään ilmaa työmaalla.

Salmisaaren kattila isossa remontissa Salmisaaren vuonna 1984 rakennettu kattila K1 remontoitiin touko-elokuun aikana. Työlästä remonttia tehtiin osin haas­ teellisissakin olosuhteissa rinnan voimalaitoksen heinäkuun puolivälissä käynnistyneen vuosihuollon kanssa.

T

– Foster Wheeler toimitti ja vaihtoi uusiksi 2 200 m putkea tulipesän alueelta sisältäen nuohoin- ja tarkastusluukkujen ohitukset koteloineen. Ennen sitä pellit, eristeet, nuohoimet ja mittalaitteet kattilan seinissä purettiin pois. Putkien vaihdossa meni kaksi viikkoa, minkä jälkeen seinät eristettiin

oukokuussa kattilaa ryhdyttiin val-

Putkien kunnon tarkastaminen oli Helen-

ja tehtiin koteloiden muuraustyöt. Lopuk-

mistelemaan huoltoon. Kattilan

Servicen kunnossapitosuunnittelija Mikko

si kaikki puretut laitteet asennettiin takai-

sisällä olevat keittoputket hiek-

Välitalon mukaan tärkeää, koska ensi vuon-

sin. Kaikkiaan noin 20 henkeä teki pyöreää

kapuhallettiin kesäkuussa, jotta

na Salmisaaressa aloitetaan laitteiden ra-

päivää kolmen viikon ajan. Työt saatiin yl-

saatiin skannattua eli mitattua keittoputki-

kentaminen pelletin polttoa varten. Inspec-

lättävän hyvin sovitettua yhteen normaali-

en paksuudet ja kunto. Keittoputkien mit-

ta skannasi putket kolmesta kohtaa, ja siinä

en vuosihuoltotoimien kanssa, myös turval-

tausta ei tehdä usein, yksittäisiä putkia on

paljastui, että putket olivat tietyiltä alueilta

lisuusmielessä.

mitattu laajemmin viimeksi 1990-luvulla.

huonossa kunnossa.

Salmisaaren voimalaitoksen varsinainen

at your service 13


– Ahtauden lisäksi oman haasteensa tuo se, että tulistintyömaa on kuuma paikka työskennellä. Saadakseni ilman kiertämään täällä, hankin tänne kuusi puhallinta. Ne aika ajoin helpottavat olosuhteita, myös lämpökäsittelyn aikana.

Työläs, mutta maksaa itsensä takaisin Immo Kettusen mukaan 1-tulistimella on jo vaihdettu 100 metriä ohutta putkea, 3 tulistimella on vaihdettu 800 metriä 38X5,6 mm paksuisia putkia. Putkien vaihto sisälsi menetelmäkokein hyväksytyn hitsauksen,joka sisältää esilämmityksen, myöstön sähkövastuksilla ja 100% RTG ja PT tarkastuksen. – Esilämmitys tapahtuu 220 asteessa ja jäähtyminen vapaasti ilmassa. Lämpökäsittelyt vietiin loppuun elokuun aikana, haastattelun aikoihin niitä oli tehty jo 3 viikkoa. Myöstössä eli tulistinputkien lämpökäsittelyillä poistetaan hitsauksessa syntyneet vuosihuolto käynnistyi heinäkuun puolessa

talvella ennakoida. Odottelemme nyt mitä

jännitykset, mikä lisää putken väsymiskes-

välissä, vaikka laitos ajettiin alas ja turbiinin

ensi talven kuluessa tapahtuu, ensi kesänä

tävyyttä ja lujuutta. Joustavuutta tulistinput-

säätöventtiilit toimitettiin Tsekkeihin huol-

tiedämme asiasta enemmän.

kessa on sen runsaasti sisältämän seosteisen

toon jo toukokuussa. Kattilan osalta vuosi-

– Putkien vaihtoa varten meillä oli varas-

huollossa käytiin läpi mm. polttoaineenkä-

tossa vain 150 metriä tulistinputkea. Onneksi

– Nämä ovat isoja ja kalliita töitä, mutta

sittelyjärjestelmät, hiilen jakajat, hiilimyllyt,

Foster Wheelerissä sattui olemaan 2000 met-

jos niillä välttää alasajon talvella, se maksaa

hiilen pölyputkistot, polttimet, ilmakana-

riä tarvittavaa putkea, jota sitten on tilattu

itsensä takaisin. Rikkoutuneen tulistinput-

vat, palamisilma-, savukaasu- ja kantoilma-

useaan otteeseen. Kyse ei ole mistä tahan-

ken korjaus voi viedä viikon kahdessa vuo-

puhaltimet, puhumattakaan venttiilitöistä

sa putkesta, vaan sen täytyy kestää yli 700

rossa, Mikko Välitalo muistuttaa.

ja tulistimista. Vuosihuolto valmistui elo-

asteen lämpöä. Tarvitsimme Foster Wheele-

Kattila saatiin päälle, kun putket oli tehty

kuun lopussa.

riltä myös putkentaivuttajaa ja siinä meillä

sekä vesipainekoe viety läpi onnistuneesti

Tulistinputkisto uusittavaksi

oli kesälomien aikana ongelmia. Elimme kä-

elokuun lopulla.

Kattila K1:n tulistintyömaa sijaitsee 40 met-

vakäsitellä.

destä suuhun, kun putket piti peitata ja ras-

riä korkean kattilan yläosassa. Koko tulipesä on kauttaaltaan telineiden peitossa. Tulistin-

teräksen ansiosta.

– Ykköstulistimella työskenteli 6-8 miestä, kakkosella päivisin 8 miestä ja yövuorossa 6 miestä. Olisimme toki tehneet tulistintyöt

Ahtaassa, kuumassa ja hämärässä

isommallakin porukalla, mutta tilojen ahtau-

mittaamassa paikat ja rakensivat telineistä

Vierailu tulistimella oli todella kuin olisi as-

rallaan töihin. Kiitokset omille miehille ve-

välitason, jossa miehet ovat olleet koko ke-

tunut hämärän rajamaille.

nymisestä, myös muihin töihin. Kiitos myös

töitä varten telinemiehet kävivät kattilassa

sän töissä. Välitasolla mahtuu 5-6 henkeä

– Tulistinputkisto lähtee jakokammios-

kerrallaan tekemään töitä. Tulistintyöt käyn-

ta kiertämään 8:lla putkirivillä, ja joudumme

nistyivät heinäkuun puolessa välissä.

menemään hitsaamaan peilin kanssa ahtais-

HelenServicen kunnossapitomestari Immo

sa, korkeintaan miehen mentävissä, väleissä.

Kettunen kertoo, että tulistinputkisto tarkas-

Hitsauksen aikana joudumme suojakaasut-

tetaan joka kesä, ja kahtena edellisenä vuon-

tamaan hitsisauman juuren ja siihen olem-

na putkia vaihdettiin 100 metriä. Nyt eroosio

me kehittäneet pienen pillin.

on syönyt putkea 10 vuotta sitten kengitetyn

– Kattilan yläpään työskentelyolosuh-

1. tulistajan nuohonta-alueelta. Kolmostulis-

teet ovat muutoinkin haastavat, kun Foster

tajalla taas massiivinen kuumakorroosio on

Wheelerin miehet ovat yhtä aikaa 2. tulisti-

iskenyt teräkseen ja syönyt siitä seinämää.

mella urakalla asentamassa putkien lämpö-

Lisäksi 30 vuotta vanhan kattilan tulistajan

tila-antureita. No, tämä vain sattui samaan

pintaan on tullut kuonaa, joka ei lähde pois

solaan, ja vaati vuorottelua. Immo Kettunen

ja syövyttää putkea. Tätä meidän oli vaikea

kertoo.

14 at your service nro 2 2013

den vuoksi enempää miehiä ei mahdu ker-

alihankkijoille, joihin voi luottaa, Immo Kettunen toteaa. ■


Valtion tukema energiatehokkuushanke TEKSTI Heli Kuusisto KUVAT Heli Kuusisto

Hanasaaren

voimalaitoksesta energiatehokkaampi Hanasaaren voimalaitoksilla käynnistettiin viime keväänä energiatehokkuusprojekti, jonka tavoitteena on vähentää polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä mereen ajettavan kaukolämmön määrää. Projekti lähti liikkeelle vuo­ den 2012 syksyllä tehdystä energiaselvityksestä. – Kyseessä on ympäristöinvestointi, jossa tuotanto ja proses­ si tehostuu sekä saadaan ajotilanteesta ja tarpeesta riippuen lisää lämpö- ja sähkötehoa, projektipäällikkö Henrietta Lah­ ti kertoo. Projektin asennukset toteutettiin voimalaitoksen vuosihuollon yhteydessä kesällä 2013.

P

rojekti jakautui kahteen eri osaan: palamisilman esilämmitys muutettiin omakäyttöhöyryn sijaan toimimaan kaukolämpövedellä ja lisäksi

mahdollistettiin omakäyttöhöyryn ottaminen myös turbiinin matalampipaineisesta väliotosta. Ideoiden takana ovat projekti-insinööri Petteri Rasila, yksikönpäällikkö Jarmo Ivaska ja käytönsuunnittelija Sakari Laakkonen. – Meillä Helsingin Energiassa on uskomattoman paljon tietotaitoa, joka on kasvanut vuosikymmenien aikana. Ihmiset, jotka ovat päivittäin tekemisissä prosessin kanssa, ymmärtävät miten se toimii ja miten sitä

Hanasaaren voimalaitoksen energiatehokkuus­ projektin vetäjä Henrietta Lahti.

Projektityömaalla ei tapahtunut työtapaturmia.

at your service 15


me energiatehokkuuden parantaminen on

Hukkalämpöä talteen ja prosessista paremmin optimoitava

tärkeätä, sillä päästötavoitteemme ovat tiu-

Palamisilman lämpötilaa nostamalla voi-

kat, ja lisäksi energian hinta nousee jatku-

daan nostaa kattilan ja prosessin hyötysuh-

vasti. Hanasaaren voimalaitoksen omakäyt-

detta varsinkin tilanteissa, joissa käytössä on

töhöyryn optimointi säästää vuodessa yli

muuten hukkaan mereen ajettavaa, priimat-

10 000 megawattituntia kivihiiltä, mikä vä-

tavaa kaukolämpöä.

voi kehittää, Henrietta Lahti toteaa. – Voimalaitostemme ja lämpökeskustem-

hentää hiilidioksidipäästöjä 2 300 tonnia ja

Henrietta Lahden mukaan uudella luvol-

vastaa yli 23 miljoonan kilometrin ajoa au-

la ”harakoille” ajettavasta lämmöstä saadaan

tolla, osaprojektipäällikkö Karita Visuri ker-

osa talteen ja prosessia voidaan paremmin

too. Projekti on valtion tukema energiate-

optimoida. Käytännössä saman lailla teh-

hokkuushanke.

dään kattilahallin tuloilmakojeilla, joissa kau-

TEKSTI Heli Kuusisto KUVAT Valtteri Hirvonen/Eriksson Company Oy

kolämpövedellä nostetaan ulkoa tulevan kyl-

Palamisilman esilämmitys höyryltä kaukolämmölle

memmän ilman lämpötilaa kattilahallissa.

Hanasaaren B-voimalaitoksella palamisil-

tysuhde. Kannattaa kuitenkin huomioida, että

man esilämmitys on tapahtunut savukaasu-

työskentely kuumassa kattilahallissa on han-

luvon ja höyryluvon avulla. Lyhenne luvo tu-

kalaa. Normaalia kuumempi hallin lämpötila

lee saksan kielen sanoista Luft-VorWärmern

haittaa myös laitteiden kestävyyttä ja toimin-

eli ilman esilämmitin. Höyryluvo on käyttä-

taa pidemmällä aikavälillä. Kaukolämpöluvos-

nyt voimalaitosprosessin omakäyttöhöyryä

sa teemme ison kaukolämpökiertoisen läm-

noin 4 tonnia tunnissa. Jatkossa palamisil-

mönvaihtimen, toiminnaltaan samanlaisen

ma esilämmitetään höyryn sijasta kauko-

kuin tuloilmakojeissa, oikeaan paikkaan pro-

lämmön menovedellä.

sessia ilman, että se nostaa pelkästään kat-

– Tilanteessa, jossa kaukolämmön tarvet-

– Kaikki tietävät, että kattilahallin lämpötilaa nostamalla, paranee myös kattilan hyö-

tilahallin lämpötilaa, Henrietta Lahti kertoo.

ta ei ole, voimalaitos on ajanut hukkalämmön

– Tietenkin vaihtimen koko ja teho ovat

priimauslämmönvaihtimien kautta mereen.

moninkertaiset, mutta samat fysiikan lait

Rakentamalla kaukolämpöluvo nykyisen höy-

pätevät suuremmassakin vaihtimessa, niin

ryluvon tilalle pystytään palamisilman esi-

pienessä kuin suuressa. Pitää ymmärtää

lämmityksessä hyödyntämään osa hukkaan

vain ajatella isosti jos haluaa myös isom-

menevästä kaukolämmöstä sen sijaan, että

man hyödyn.

käytettäisiin omakäyttöhöyryä. Modernisoinnin yhteydessä luvon entiset sisärakenteet purettiin pois ja tilalle asennettiin uudet ns. levylämmönvaihtimet, Karita Visuri kertoo.

Tiimihenki projektissa käsin kosketeltavaa Henrietta Lahden mukaan projektissa on

Omakäyttöhöyryä myös matalampipaineisesta väliotosta

hyödynnetty Helsingin Energiassa vuosikym-

Normaalissa ajotilanteessa tarvittava oma-

sessin kanssa päivittäin, ymmärtävät miten

käyttöhöyry on otettu turbiinin väliotosta

se toimii ja miten sitä voi kehittää. On hie-

numero 5. Sitä olisi tietyissä ajotilanteissa

noa olla mukana tekemässä tämän kaltais-

mahdollista ottaa matalampipaineisemmas-

ta pioneeriprojektia, jossa tämä innovatiivi-

ta lämpötilasta väliotosta numero 4.

suus ja monien vuosien kokemus, tietotaito

menten aikana kerääntynyttä tietotaitopääomaa. - Ihmiset, jotka ovat tekemisessä pro-

Omakäyttöhöyryn ottaminen matalam-

ja mietintä saadaan viimein käytäntöön. Sa-

pi paineisesta väliotosta mahdollistaa höy-

moin on ollut ilo huomata kuinka koko pro-

ryn paisumisen yhden ylimääräisen turbii-

jektissa oleva henkilöstö, erityisesti asentaja-

nin vyöhykkeen läpi. Turbiinilta otettavan

puolella, on sitoutunut projektiin, hän kiittää.

omakäyttöhöyryn määrä myös pienenee ja

– Huikea ammattitaito näkyy juuri ken-

näin saadaan ajotilanteesta ja tarpeesta riip-

tällä, erityisesti tämänkaltaisissa projekteis-

puen lisää lämpö- ja sähkötehoa, Henrietta

sa, joissa tehdään uutta ja ongelmaratkai-

Lahti kertoo.

sutaitoa tarvitaan enemmän kuin yleensä. Tiimihenki on tässä projektissa ollut käsin kosketeltavaa. ■

16 at your service nro 2 2013

Kun suurin osa Suomea lomaili ja nautti heinäkuun helteistä, Vuosaaren voimalaitoksilla elettiin vuoden kiireisintä aikaa. At your service vieraili Vuosaaressa heinäkuun lopulla, jolloin kesä oli jo edennyt vuosihuolloista käyttöönottoon ja testauksiin. Joitakin huoltoja korjaustöitä oli vielä tekeillä.


Hyväntuuliset isännät käyttöinsinööri Taneli Lampinen, kunnossapitosuunnittelija Satu Riihilahti ja prosessi-­insinööri Ismo Sohlmanin voimalaitoskierroksen jälkeen.

Vuosaari vireänä A

amulla voimalaitoksille saapues-

nä perushuolto. Isot komponentit, kaasutur-

kinen keskittyvät puhdasvesipumpun huol-

samme taivas on pilvien peitos-

biinit ja kattilat jne. tarkistettiin ja löydetyt

toon. Pumpusta löytyi vuosihuollon jälkeen

sa ja ilma aavistuksen hiostava.

viat korjattiin. Eri työvaiheissa työskente-

tärinämittauksessa alkava laakerivaurio. Laa-

Prosessi-insinööri Ismo Sohlma-

li 70 henkeä HelenServicestä, HelenVoiman

keri vaihdetaan uuteen, jotta vältytään pum-

nin kanssa tapaamme käyttöinsinööri Ta-

laadunvarmistuksesta ja eri urakoitsijoilta.

pun käyttöongelmilta. Verstaalle saapunut

neli Lampisen sekä HelenServicen kun-

Ismon mukaan yhteistyö HelenServicen

vanhempi koneasentaja Kalervo Järvinen toi-

nossapitoinsinööri Mikko Karjalaisen ja

kanssa toimii aina. Työt ovat menneet hyvin

mii kesäharjoittelijoiden opettajana.

kunnossapitosuunnittelija Satu Riihilahden.

ja aikataulussa. Heinäkuun lopussa Vuosaari

Sanna, Ida ja Antti ovat konetekniikan

Mikko kertoo, että Vuosaari A:n vuosihuol-

A:ssa testattiin viimeisiä käyttöönottoon liit-

opiskelijoita. Sannalla kesätyö Helsingin

to vietiin läpi touko-kesäkuussa, ja Vuosaari

tyviä huollettuja laitteita. Kaasuturbiinin il-

Energiassa on ensimmäinen alan työpaikka.

B:n huolto juhannuksen jälkeen.

manjäähdytin on vielä korjattavana.

Ida on meillä toista kesää töissä ja Antti jo kuudetta kesää. He viihtyvät kesätöissään,

Yhdessä ja hyvässä hengessä

Vaihdinvaihto valmisteilla

töitä on riittävästi ja henki on hyvä.

Viimevuotisen laajan vuosihuollon takia

Mekaanisella verstaalla kesäharjoittelijat

liikkaan tai pneumatiikkaan. Vakituiset työn-

Vuosaaren voimalaitoksille riitti tänä kesä-

Sanna Käyhkö, Ida Hyötyläinen ja Antti Les-

tekijät opastavat, ja kertovat, miksi jotain ta-

– Voimme perehtyä turbiineihin, hydrau-

at your service 17


pahtuu. Näemme käytännössä mitä työ on,

piirustusta. Höyryturbiinin herätinkone täri-

kuuluu voimalaitosten käyttöönottoon liit-

myös työlaitteet tulevat tutuiksi.

see liian kovaa ja vaakasuunnassa. Satu Rii-

tyviin testauksiin, joiden toimivuus toden-

hilahti liittyy Petrin seuraan etsimään syy-

netaan näytöllä.

– Voimalaitoslaitteilla on aina varallaoloa. Jos laite vikaantuu, toinen toimii varalla. Esi-

tä ongelmaan.

Sähköasentaja Mikko Kurko tulee paikalle ja istahtaa valvomopöydän ääreen.

merkiksi puhdasvesipumppu voi vaikeuttaa

– Herätinkone on laite, joka magnetoi ge-

valmiuttamme, siksi huollon ajoitus on tär-

neraattorin, jotta se voi tuottaa sähköä. Itse

– Sähköpuoli testaa releitä, ja odotan tän-

keää. Tämä liittyy myös tuotannon optimoin-

asiassa itse kone ei nyt tärise, vaan sen run-

ne relehälytyksiä. Myös höyrytyrbiinin tah-

tiin. Markkinatilanne on nyt sellainen, että

ko, Taneli Lampinen selittää.

distinlaitetta kojeistetaan paraikaa. Aikalei-

Hanasaari kannattaa siirtää vuosihuoltoon ja Vuosaari B:n kaasuturbiinia valmistellaan

Sadun mukaan kone joudutaan irrottamaan ja tasapainottamaan uudelleen.

mojen päivityksessä on nyt jotain häikkää, Mikko Kurko huokaa ja tarkastaa näytöltä ovatko leimat kunnossa.

käyttöönottoon, Taneli Lampinen kertoo.

Herätinkone tärisee

Valvomolla vahva rooli käyttöönotossa

Suuntaamme valvomoon. Tärinämittaaja

Valvomossa väkeä tulee ja menee. Vuoro-

Sähkö- ja automaatiopuolella sähkömesta-

Petri Kostiainen tarkastelee pöydän ääressä

teknikko Jussi Loikkasen mukaan hässäkkä

ri Kai Sederholm ja projektipäällikkö Mik-

Kaiken toiminta on varmistettava

ko Rantanen HelenServicen suojausjärjestelmistä testaavat Siemensin Tapio Naakan kanssa höyryturbiinin tahdistinlaitetta. – Laitteella höyryturbiinin taajuus tahdistetaan samaan tahtiin kuin kantaverkon taajuus ennen turbiinin kytkentää sähköverkkoon. Kytkentä eri tahdissa aiheuttaisi vaurioita, Taneli Lampinen toteaa. – Kaikki sähköjärjestelmät testataan ennen kytkentää, myös kaukolämmön osalta.

1.

3.

Automaatiolaitteiden järjestelmien toimivuus tarkastetaan aika pitkälle valvomossa. Testauksilla vältetään turhat vauriot. Nyt testaamme viime vuoden vuosihuollossa uusittujen laitteiden ominaisuusmuutokset, kuten aina, kun muutoksia on tehty. Valvomo pyytää tahdistusta ja me tarkastamme, että kytkennät ovat oikein. Kun turvallisuus on todennettu valvomosta, turbiini voidaan kytkeä sähköverkkoon, Kai Sederholm kertoo.

2.

4.

Puolilta päivin astumme ulos voimalaitosrakennuksesta. Pilvipeite taivaalta on väistynyt ja aurinko paistaa. ■

1. Höyryturbiinin herätinkone tärisee liian kovaa ja vaakasuunnassa, valvomossa tärinämittaaja Petri Kostiainen tutkii koneen piirustusta etsien syytä ongelmaan. 2. Tärinamittaaja Petri Kostiainen mittaa höyryturbiinin herätinkoneen tärinää turbiinihallissa. 3. Projektipäällikkö Mikko Rantanen HelenServicen suojausjärjestelmistä testaa höyryturbiinin tahdistinlaitetta. Vanhempi koneasentaja Kalervo Järvinen toimii kesäharjoittelijoiden opettajana, kuten aikanaan Mikko Karjalaisen ja Ismo Sohlmanin.

18 at your service nro 2 2013

4. Kesäharjoittelijat Sanna Käyhkö, Ida Hyötyläinen ja Antti Leskinen huoltavat puhdasvesipumppua.


me palvelemme! Päivi Siniteräs Markkinointisihteeri Myynti- ja asiakashallinta Puhelin 09 617 3821 Gsm 050 502 3913 paivi.siniteras@helen.fi

Sari Kemppainen Markkinointiassistentti Myynti- ja asiakashallinta Puhelin 09 617 3892 Gsm 040 142 5854 sari.kemppainen@helen.fi

Asiakaspurjehdus Svanhildilla TEKSTI Sari Kemppainen KUVAT Sari Kemppainen

Sää suosi jälleen purjehtijoita. Aurinko al­

källä googlettamaan. Yksipiikkinen kir­

koi paistaa ja tuuli tyyntyi, ehkä vähän lii­

kontorni on Agricolan kirkon.

kaakin, joten seilasimme pääasiassa Jät­ käsaaren, Eteläsataman ja Suomenlinnan edustoilla.

Svanhildin historiaa Svanhild on kaksimastoinen kaljaasi. Se ra­

Kipparin laivaesittelyn ja HelenServi­

kennettiin Grännesissä 1948 kuljettamaan

cen henkilöiden esittelyjen jälkeen haluk­

puutavaraa Itämeren piirissä. Vuonna 1972

kaat pääsivät reivaamaan purjeita ja pää­

laivan nykyinen omistaja osti Svanhildin, jo­

simme matkaan. Tunnelma oli leppoisa ja

hon tehtiin vuosien 1972-74 aikana ensim­

mukava. Työasioita ja kuulumisia vaihdet­

mäinen suuri peruskorjaus, mm. laivan las­

tiin. Meri-ilma herätti ruokahalua, johon

tiruuma muutettiin asuin- ja oleskelutiloiksi.

apua toivat grillatut makkarat, possun­

Myöhemmin Svanhildin peruskorjausta jat­

niskat ja kalat.

kettiin talvella 2006-07, jolloin alus sai uu­ det kölipuut ja koko laivan tekniikka sekä

Ylimmässä kuvassa näkyvistä kolmesta

sisustus rakennettiin uudelleen. Svanhild

kirkontornista keskusteltiin yhdessä po­

hyväksyttiin perinnelaivarekisteriin yhtenä

rukalla. Oikealla puolella olevat kaksi tor­

ensimmäisistä aluksista vuonna 1994.

nia kuuluvat Johanneksen kirkkoon. Mutta minkä kirkon torni on vasemmanpuolei­ nen yksipiikkinen? Ei muuta kuin känny­

Kiitokset kaikille!

Timo Ellilä Myyntipäällikkö Sähkötekninen kunnossapito Myynti- ja asiakashallinta Puhelin 09 617 3722 Gsm 050 559 1806 timo.ellila@helen.fi

Henry Sollman Myyntipäällikkö Konetekninen kunnossapito Myynti- ja asiakashallinta Puhelin 09 617 3855 Gsm 050 559 2254 henry.sollman@helen.fi

Jarmo Ivaska Yksikön päällikkö Myynti- ja asiakashallinta Puhelin 09 617 3886 Gsm 050 372 8023 jarmo.ivaska@helen.fi

Helsingin Energia HelenService 00090 HELEN Puhelin 09 6171

at your service 19


Kankaanp채채n voimalaitos. Kuva: Pentti Korvala


At your service -asiakaslehti 02/2013