6 minute read
Himassa
TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVAT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO JA OTAVAMEDIA
KODIN SISUSTAMINEN
Advertisement
Sisustetaan 1950-luvun tyyliin
1950-luvun huonekalujen keveät linjat ja pastellisävyt ovat suosiossa tänäkin päivänä. Sisustusvalintoja tehdessä laatuun kannattaa panostaa entisajan tapaan.
SOTIEN JÄLKEEN 1950-LUVULLA arki oli vielä kovin vaatimatonta, mutta ajassa oli myös jotakin sellaista, johon tämän päivän helsinkiläiskodeissa voi samaistua. Elintaso alkoi pikku hiljaa nousta niukkuudesta ja katse suuntautui oman kodin ja asumisolosuhteiden parantamiseen.
Monien elämä oli mullistunut edellisvuosikymmenellä, joten oman kodin rauha tuntui autuudelta. Onnen tunnetta lisäsi se, että ensimmäistä kertaa saatettiin nauttia mukavuuksista, kuten kylpyhuoneesta ja lämpimästä vedestä. Muutoinkin kodin mukavuuteen kiinnitettiin huomiota, sillä rentoutumiseen oli enemmän aikaa.
Työnjako oli selvä. Etenkin keskiluokkaisissa perheissä äidin oletettiin olevan kotona, kun mies hankki perheelle elannon ja myös asunnon. Nainen teki asunnosta kodin, jonka kaunistamisesta, sisustamisesta ja siivouksesta hän vastasi.
Koteihin hankittiin paljon uutta – säästämällä. Säästöt mahdollistivat uusien kodinkoneiden ja muiden laitteiden sekä huonekalujen ostamisen. Ennen hankinnat eivät olleet arkipäiväisiä vaan pitkään toivottuja ja odotettuja. Niiden saapuminen kotiin oli erityinen hetki, josta osattiin iloita.
Sirot linjat kevensivät 50-luvun huonekalut olivat muotokieleltään siroja ja ajattomia, joten ne sopivat keventämään myös nykykodin sisustusta. Tiikkikalusteet ja rottinki olivat muotia 70 vuotta sitten ja ovat sitä jälleen. Ne tuntuvat kotoisilta ja niitä voi yhdistää modernimpaan sisustukseen.
Senkit, hyllyt, lipastot ja apupöydät sekä vanhat koivuiset liinavaatekaapit olivat yleisiä 50-luvun kodeissa ja sopivat myös nykyaikaiseen, pelkistettyyn sisustukseen.
Suomalainen keksintö, astiankuivauskaappi, valtasi keittiöt ja tehosti naisten kotitaloustyötä tiskauksen nopeutuessa. Astiankuivauskaapit eivät ole vuosien saatossa kadonneet mihinkään.
Valoisat ja viihtyisät kodit Selkeälinjaisuus heijastui tapetteihinkin, joilla innostuttiin sisustamaan. Maltillisten värien ja kuosien rinnalle tulivat geometriset kuviot ruutuineen, raitoineen ja ornamentteineen. Kodin sisustukseen tuotiin väriä esimerkiksi käyttämällä räväkämpää tapettia tehosteena yhdessä seinässä.
Myös moderneilla, kirkkailla väreillä haettiin etenkin olohuoneen sisustukseen kontrastia.
Keittiöt ja kylpyhuoneet olivat vaaleita: suosikkivärejä olivat vaaleanvihreä ja kermanvaalea. Muissakin kodin huoneissa suosittiin pastellinsävyistä ja heleää väritystä, jolla karkotettiin omalta osaltaan sodan tummia muistoja. Kodit olivat valoisia ja viihtyisiä.
Verhot tunnelman luojina Ikkunoiden edessä ja joskus myös ovissa käytettiin verhoja. Hämärissä huoneissa ne olivat vaaleita, iloisia ja lämpimän värisiä. Väreinä olivat aprikoosi, appelsiini, merenpihka, tiili, esikonkellertävä ja kermanvalkoinen.
1.
Etelään päin voitiin valita viileitä värejä: sinertäviä, violetteja, harmaita ja vihreitä. Paksuja villa- ja samettiverhoja vältettiin, sillä ne kokosivat pölyä ja estivät valoa.
Kun oviaukon verhoja ja ovia pidettiin auki, pienikin koti näytti ilmavalta ja avaralta.
Puhdas koti kunnia-asiana Jos ajassa mennään vieläkin kauemmaksi, 1900-luvun alkuun, etenkin perheiden naisiin vedottiin puhtaan ja turvallisen kodin luomisessa. Monet sairaudet olivat vielä yleisiä.
Tapana oli suursiivous kahdesti vuodessa ja juhlien kynnyksellä. Keväällä vaihdettiin talviset tummat verhot, matot ja pöytäliinat vaaleisiin. Ikkunoiden pesu ja kiillotus oli tärkeää.
Korona-aikaankin sopiva ohje on vuodelta 1926: Sellainen työpöytä, joka ennen työn alkua ensin on muutettava työpöydäksi, jonka kiillotettua pintaa työtä tehtäessä on joka sekunti varottava ja joka työn loputtua on jälleen muutettava salonkipöydäksi, ei ole sopiva työtarkoituksiin.
4.
5.
KUVA VÄINÖ KANNISTO/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
2.
3.
1. Kevyet kukkakuvioiset verhot olivat suosiossa 1950-luvulla. Samaan aikaan verhotangon peittävät verholaudat tulivat koteihin. 2. Aini Vaarin vuonna 1958 suunnittelema ajaton Coronna-kuosi. 3. Pastellisävyiset tapetit koristivat 50-luvun kotien seiniä. 4. Antti Nurmesniemen suunnittelema Pehtoori-pannu tuli myyntiin Fineltuotemerkin alla vuonna 1957. Pehtoori on tänä päivänä arvokas ja haluttu esine. 5. Birger Kaipiaisen 50-luvulla suunnittelemassa Ken kiuruista kaunein -tapetissa on aprikoosin sävyjä. 6. 1950-luvun lopun perhe-elämää lähiössä. Kirjahyllyt olivat olennainen osa 50-luvun kotien sisustusta.
KUVA OLAVI MANNONEN/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
6.
VINKIT TALTEEN
Ota käyttöön isoäidin vinkit
1. Osta mahdollisuuksien mukaan vain parasta laatua kertakäyttötavaran sijaan. Vältä väliaikaisia hankintoja. Isoäidin aikaan hankintoja ei tehty vain hetken tarpeeseen vaan pitkään käyttöön. Hyvin valmistetut esineet tulevat ajan mittaan myös edullisemmiksi.
2. Täydelliset kalustekokonaisuudet tai tietty pakotettu yhdenmukaisuus ei ole tarpeen. Eloisampi kokonaisuus saadaan kokoamalla erilaisia huonekaluja. Kaunis vanha perintökalu uusien huonekalujen joukossa tekee kodikkaan ja persoonallisen vaikutelman.
5. Suosi suomalaista! Kaj Franckin suunnittelema Kilta-astiasarjan eli sittemmin Teeman muotokieli on tuonut arkeen kauneutta sukupolvesta toiseen. Finlaysonin 50-luvun ajattomia tekstiileitä myydään tänä päivänä retrokuoseina, muun muassa Aini Vaarin Coronnaa.
6.
Lattiat eivät kulu ja pysyvät puhtaina mattojen ansiosta. Matot myös vaimentavat ääntä.
3. Kirjahylly viesti 50-luvulla siitä, että kodissa asuu sivistynyttä väkeä. Arvokkaita ja arvostettuja kirjoja ja kirjasarjoja hankittiin vähitellen. Lasiovet suojasivat pölyltä. Kirjahylly sopii digiaikaankin.
4. Pidä tavaroista hyvää huolta, jotta ne kestävät. Puiset huonekalut kestävät käyttöä, lasten leikkejä, menoa ja meininkiä. Niitä voi tarvittaessa huoltaa ja kunnostaa.
7. Tee suursiivous muutaman kerran vuodessa. Arkisiivouksen voi aloittaa olohuoneesta ja samaan aikaan tuulettaa makuuhuoneen vuodevaatteita.
8.
Kun peset ikkunoita, kiillota ne sanomalehdellä. Näin on tehty aina – ja niksi toimii edelleen.
Pidä tavaroista hyvää huolta, jotta ne kestävät.
Lähteet: Kotiliesi, Marraskuu I 1926; Jokaisen naisen kirja 1948; Emännän tietokirja 1950; Kotiliesi, Syyskuu I 1952
Himassa
KUVA ISTOCK
RESEPTI Kukkia salaattiin
Syötävät kukat ja villiyrtit kohottavat arkisalaatiin uudelle tasolle
ITSE POIMITUILLA VILLIYRTEILLÄ ja syötävillä kukilla saat salaatteihin uusia makuja ja värikkyyttä. Syötäviä kukkia voi kasvattaa parvekelaatikossa tai pihalla. Jos haluat kylvää itse syötäviä kukkia, helppoja lajeja ovat krassi, ruiskukka, kehäkukka ja samettikukka. Istuta lisäksi mausteyrttejä ja hyödynnä niiden kukat salaatissa. Ruohosipulin kukissa on raikas, sipulinen aromi. Basilikan, kurkkuyrtin ja laventelin kukat antavat makua ja väriä. Syötäväksi kelpaavat myös kauniit orvokit, joita myyvät hyvin varustetut ruokakaupat.
Esimerkiksi voikukan, maitohorsman ja vuohenputken lehdet sopivat salaatin aineksiksi. Vuohenputken nuoria lehtiä voi käyttää pinaatin tapaan. Maitohorsman nuoria versoja on verrattu parsaan miedon makunsa vuoksi, ja vaaleanpunaiset kukatkin sopivat koristeeksi. Voikukan nuoret lehdet käytetään sellaisenaan, ja annos kruunataan voikukan kukilla.
Salaattiin sopivat myös apilan lehdet ja koristeeksi apilan kukat, joissa on makeahko maku.
Villiyrtit maistuvat parhaimmilta nuorina, jolloin maku on mieto ja purutuntuma herkullisen rapea.
Poimi luonnosta vain niitä kasveja, jotka tunnet. Kerää kasvit paikoilta, jotka ovat etäällä liikenneväyliltä ja koirien ulkoilutusreiteiltä. Kun poimit kasvit vähän ennen tarjoilua, ne eivät nuupahda. Tarkista kukat ennen käyttöä, ettei niissä vipellä hyönteisiä.
Kirpeän raikas vihersalaatti
AINEKSET: ruukku jäävuorisalaattia ruukku keräsalaattia nippu nuoria voikukanlehtiä nippu nuoria vuohenputken lehtiä pähkinäsekoitusta
KORISTEEKSI : orvokinkukkia tai voikukan vastaavautuneita kukkia
KASTIKE: 2 rkl oliiviöljyä 2 rkl luomusitruunan mehua 1 hienoksi hakattu valkosipulin kynsi sormisuolaa maun mukaan
VALMISTUSOHJE: 1. Huuhdo salaatinlehdet ja anna niiden kuivahtaa. Revi lehdet sopiviksi suupaloiksi. 2. Paahda pähkinöitä pannulla kevyesti. 3. Sekoita salaattiainekset keskenään ja valmista kastike. 4. Ripottele kastike salaattiin ja sekoita. 5. Koristele salaattiannos orvokin kukilla tai voikukilla.
Auli Honkanen
Lataa mobiilisovellus villiyrttien tunnistamiseksi: https://suomenluonto.fi/ suomen-luonnon-villivihannekset-mobiilisovellus/
PARVEKEVILJELY Perunoita ja salaattia omalta parvekkeelta
OLETKO KOKEILLUT KASVATTAA perunoita parvekkeellasi? Jääkaappiin jääneistä yksittäisistä perunoista saat kasvatettua kahdessa kuukaudessa uuden perunasadon. Kasvatusastiaksi käy iso ruukku alusvateineen, ämpäri tai vesitiivis kasvatussäkki. Laita astian pohjalle multaa noin 20 senttimetriä ja noin 1–3 itänyttä ruokaperunaa. Lisää multaa niin, että perunat peittyvät. Pidä multa tasaisen kosteana. Lisää multaa sitä mukaa, kun varret kasvavat, se ehkäisee mukuloiden vihertymistä.
Muista hyödyntää myös käytettyjen salaatti- ja yrttiruukkujen jämät. Kun istutat juuripaakut multaan, saat ilmaiseksi toisen salaatti- tai yrttikierroksen.
Lue lisää parvekeviljelystä: www.hekaoy.fi/ hima > Himassa
TEE ITSE Sudi saviruukuille uusi elämä!
NYT ON AIKA istuttaa kasveja parvekkeelle, pihalle ja ikkunalaudan koristeeksi. Vanhoista ruukuista saa kuin uusia, kun ne tuunaa kalkkimaalilla. Tuunaaminen on helppoa, edullista ja hauskaa.
Kaiva esiin vanhat saviruukut tai osta niitä kirpparilta parilla eurolla. Pese ruukut huolellisesti ja anna kuivua kunnolla.
Hanki pikkupurkki kalkkimaalia ja sivellin. Jos haluat tehdä ruukuista persoonallisia, osta useita värejä ja päästä mielikuvituksesi valloilleen. Maalaa ruukut pariin kertaan, jolloin väripinnasta tulee peittävä. Anna maalin kuivua kosketuskuivaksi maalauskertojen välissä.
KUVA MIRVA KAKKO/OTAVAMEDIA
Pese lopuksi työvälineet vedellä, sillä kalkkimaali on vesiliukoista. Jos käytät ruukkuja ulkona, levitä pintaan lakka, jotta ruukuista tulee säänkestäviä.
