4 minute read
Ajassa
KUVA JUHA JERNVALL/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
STADI SILLOIN
Advertisement
Vapun iloa
Pieni tyttö iloitsee vapusta helsinkiläisen kerrostalon pihalla 1960-luvulla.
SLANGIKOULU
SAFKA = RUOKA
Mun mutsi duunas eilen aika stydii safkaa. Äitini teki eilen aika voimakasta ruokaa.
KUVA ROOPE PERMANTO
Katujen nimet mietitään tarkkaan
ORANSSIKUJAN PYLVÄIDEN TARKISTUSLUUKUT ovat kujan nimen väriset. Pieni yksityiskohta sekä muutoinkin värikkäät talot sitovat katujen nimet ympäristöön uudella Kuninkaantammen asuinalueella. – Ennen kuin kaavoitus aloitettiin, siellä oli vain historiallinen tammi, josta tuli alueen nimi. Vedenpuhdistuslaitoksen tekolampi oli taiteilijan paletin muotoinen, josta kaavoittajalle tuli visio kultakauden naistaiteilijoista ja paletin väreistä, kertoo nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen.
Lehtonen työskentelee kaupunkiympäristön toimialalla ja on ammatissaan harvinaisuus. Suomen toinen nimistönsuunnittelija löytyy Espoosta. Nimistä päätetään asemakaavan yhtey-
Nimi kertoo sijainnin
• Hekan kohteiden nimet yhtenäistettiin noin kaksi vuotta sitten. • Kohteen nimi on yhtä kuin katuosoite, jolloin se kuvaa talon sijaintia entistä paremmin. dessä, joten yhteistyötä tehdään aina kaavoittajan kanssa. – Alueen tuntevalla kaavoittajalla on usein ajatusta nimistä. Kaupungin nimistötoimikunnassa on eri alojen asiantuntijoita ja se käsittelee ehdotuksia. Vuosittain saadaan satakunta uutta nimeä.
NIMI KIMPOAA PAIKALLISHISTORIASTA tai ympäristöstä. Lehtosen mukaan nimistöä suunniteltaessa tutkitaan alueen historia ja nykytila: nimet voivat lähteä talojen tai peltojen nimistä vanhoissa kartoissa, alueen sijainnista tai käyttötarkoituksesta.
– Jätkäsaaressa oli aikoinaan ulkomaankaupan satama. Kadunnimistöön on valittu laivojen määränpäitä: on Rioa, Malagaa ja Kap Hornia. Kruunuvuorenrannasta kulki ohi höyrylaivoja, kuten Astrid ja Miranda, joista pari katua on saanut nimensä.
Sörnäisten satamasta on liikennöinyt rahtilaivoja, jotka ovat antaneet nimensä Kalasataman kulkureiteille: Antares, Ariel, Juno tai Leo. Suomen laivahistoriallinen yhdistys oli apuna laivojen nimien selvittelyssä.
VANHEMMISTA HEKALAISISTA KAUPUNGINOSISTA esimerkiksi Kontula oli aikoinaan tilan nimi. Koska kontu merkitsee pihapiiriä, myös kadut mukailevat sitä: alueella ovat muun muassa Keinutie ja Leikkikuja. – Pohjois-Haagassa on käytetty ryhmänimiä eli näyttelijöiden nimiä. Vesalasta löytyy Aarrekuja ja muitakin muinaismuistonimiä. Nimistössä on huomioitu arkeologisia löytöpaikkoja, kertoo Lehtonen.
NIMISTÖSUUNNITTELUSSA ON HUOMIOITAVA myös naapurikunnat, joissa ei saisi olla samankaltaisia kadunnimiä. – Jos historiatietoa ei ole tai nimiä tarvitaan paljon, käytetään ryhmänimiä, kuten lintujen, puiden tai veneenosien nimiä.
Toiveitakin kuunnellaan: Lehtosen mukaan naistaiteilijoita on usein pyydetty nimistöön. Koska Helene Schjerfbeck -tyyppiset nimet voivat olla vaikeita osoitteina, taiteilijattaret ovat päässeet Kuninkaantammessa puiston tai aukion nimiksi. – Kustaa III on tuskin istuttanut sinne tammea 1700-luvulla. Todennäköisempää on, että tammia kasvatettiin kuninkaan laivaston rakennuspuiksi. Yksi on sitten säilynyt tähän päivään asti.
Helsingin karttapalvelusta kartta.hel.fi/nimet voi selvittää oman kotikatunsa nimen taustat.
KUVA ROOPE PERMANTO
ULKOILU KAUPUNGISSA
Tove Janssonin jäljillä
Virkistäydy kulkemalla kierros taiteilija ja kirjailija Tove Janssonin Helsingissä. Katajanokan Luotsikatu 4:ssä näet Tove Janssonin lapsuudenkodin. Kanavakatu 1:ssä taas sijaitsee Tove Janssonin puisto, jossa Tovella oli tapana leikkiä. Kun suuntaat Pohjoisrantaan Halkolaiturin edustalle, tutustut paikkaan, jossa Tove luisteli talvisin. Ullanlinnankatu 1:ssä näet talon, jossa sijaitsi Toven ateljee ja koti vuodesta 1944 lähtien.
Tutustu Tove Janssonin Helsinkiin: www.myhelsinki.fi/fi/näe-ja-koe/ nähtävyydet/tove-janssonin-helsinki
ISTOCK
Seurasaaren ulkomuseoon
Seurasaaressa kävellessä voi samalla tutustua ulkomuseon tarjontaan: menneen ajan maalaiselämään, savupirtteihin, torppiin ja kartanoihin. Vuonna 1909 perustetun ulkomuseon kaikki rakennukset on tuotu Seurasaareen eri puolilta Suomea.
Lue lisää: www.kansallismuseo.fi/ fi/seurasaarenulkomuseo
MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?
Parasta kaupungissa on luonnonläheisyys
”Helsingissä parasta on ehdottomasti luonnonläheisyys ja viheralueet. Asuin ennen Mäkelänkadulla ja sen jälkeen Hakuninmaalla, josta muutin
Torpparinmäkeen lähes 29 vuotta sitten. Haltialan pellot ovat tässä ihan vieressä, ja alussa tuntuikin siltä kuin olisi päässyt muuttamaan maalle. Pidän siitä, että kaupungissa on rauhallista ja omalla alueella palvelut ovat parantuneet. Alussa täällä ei ollut lähikauppaa, nyt niitä on kaksin kappalein.
Kaikkein eniten pidän Helsingissä siitä, että ulkoilumaastot ovat niin mainiot. Siskoni asuu samassa talossa ja käymme usein yhdessä sauvakävelemässä.”
Ulla Haapala, Hekan asukas
KUVAT MAIJA ASTIKAINEN/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Vuonna 1818 valmistunut Ruiskumestarin talo on kantakaupungin vanhin paikallaan säilynyt puurakennus.
RUISKUMESTARIN TALON HISTORIA
Kurkistus pienporvariston elämään
KRUUNUNHAAN KIVITALOJEN KÄTKÖSSÄ sijaitsee Helsingin kantakaupungin vanhin paikallaan säilynyt puurakennus. Kristianinkatu 12:ssa sijaitseva, nykyisin Ruiskumestarin talona tunnettu museo on saanut nimensä sen pitkäaikaisimman omistajan, ruiskumestari Alexander Wickholmin mukaan.
Talon rakennutti merimiehen leski Christina Wörtin 1800-luvun alussa. Tuolloin pienporvarit, käsityöläiset ja pikkuvirkamiehet rakensivat kodeikseen vaatimattomia puutaloja Helsingin silloin syrjäiselle pohjoislaidalle.
Talo vaihtoi omistajaa vuosittain, kunnes kaupungin ruiskumestarina työskennellyt Wickholm osti rakennuksen tontteineen vuonna 1859. Talo pysyi suvun omistuksessa vuoteen 1974 asti, jolloin Wickholmin tyttärentytär, Martta Bröyer myi sen Helsingin kaupungille.
MUSEO AVATTIIN RESTAUROINTITYÖN jälkeen yleisölle vuonna 1980.
Koska talon omistajista eniten tiedettiin Wickholmista ja hänen perheensä elämästä, haluttiin sisätilat rakentaa Wickholmien kodiksi, 1860-luvun asuun. Nykyiset kalusteet ja irtaimisto ovat museon kokoelmista, sillä talon alkuperäinen irtaimisto myytiin huutokaupassa ruiskumestarin kuoltua vuonna 1896.
– Ruiskumestarin talo kertoo, miten pienporvaristo asui ja eli 1860-luvun Helsingissä. Se on aito ja kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen vierailukohde, kertoo Helsingin kaupunginmuseon museolehtori Marjukka Sihvola.
RUISKUMESTARIN TALON OLLESSA koronatilanteen vuoksi toistaiseksi suljettuna voi tunnelmaan eläytyä verkossa, jossa koko museo on kuvattu 360 asteen kameralla: https://ruiskumestarintalo.fi/ ruiskumestarin-talo-360/.
