Asukkaan arjessa

Naapuritaloissa asuvat Mauno Savolainen (vas.) ja Johannes Porttilahti tutustuivat aikanaan talon pihalla. Korona-aikana talon kulmalla tervehditään hanskat kädessä.

TEKSTI PI MÄKILÄ KUVAT MARKUS PENTIKÄINEN

Kun kotitalossa toimii kaikki, samassa rapussa asuu mielellään vuosikymmenestä toiseen. Vaikka elämäntilanteet ovat muuttuneet, naapurukset Mauno Savolainen ja Johannes Porttilahti ovat viihtyneet vuosia Hekalla.

umihiutaleet leijuvat maahan Teuvo Pakkalan tiellä Pohjois-Haagan ja Pirkkolan rajalla, ja lunta on satanut niin reilusti, että huoltotyöntekijöillä riittää kiirettä saada kulkuväylät puhtaiksi. Kirpeä talvisää ja koronapandemia eivät kuitenkaan estä Mauno Savolaista ja Johannes Porttilahtea tervehtimästä kotitalon kerhohuoneen edessä.

Kerhotila on koronapandemian takia suljettu ja talon omat tapahtumat ja asukkaiden järjestämät vapaamuotoiset kerhot tauolla. Porttilahdella olisi silti tilalle käyttöä keväämmällä. – Jos korona helpottaa, niin siellä voisi juhlia 80-vuotisjuhlia kevään päätteeksi, hän pohtii.

Savolainen ehti järjestää omat 80-vuotisjuhlansa samassa tilassa jo reilu vuosi sitten. – Ja on siellä normaalisti järjestetty pikkujoulujakin. Siivoustalkoiden aikaan on ollut hyvä pitää kahvitarjoilua, Savolainen kertoo kerhotilassa.

Koti monella vuosikymmenellä

Savolainen tuntee Teuvo Pakkalan tien talot kuin omat taskunsa, ja syystä: mies on asunut vaimonsa kanssa samassa Hekan kohteessa ja samassa rapussa aina 1970-luvun alusta alkaen. – Sitä ennen asuimme Ruskeasuolla vuokralla, mutta omistaja tarvitsi itse asunnon ja jouduimme etsimään uuden kodin. Haimme kaupungin vuokra-asuntoa ja saimme tuolloin

Mauno Savolainen ja Johannes Porttilahti tutustuivat toisiinsa kotitalon pihalla.

melko nopeasti kodin, varmaan siksi, että meillä oli kaksi lasta. Nämä talot olivat silloin ihan upouusia, alueen ensimmäisiä, Savolainen muistelee.

Sittemmin Teuvo Pakkalan tien kohteeseen on noussut yhteensä kahdeksan taloa, ja asuntoja on yhteensä satoja. Savolaisten lisäksi taloissa asuu muitakin alkuvuosilta tuttuja asukkaita. – Suurin osa väestä on toki vuosien varrella vaihtunut. Aiemmin lapsiperheitä oli enemmän ja pihalla paljon vilinää, nykyisin täällä asuu vanhempaa väkeä ja lapsia näkee aika vähän, Savolainen kertoo.

Kalakaveri löytyi naapurista

Kun Savolaisten kolmio alkoi käydä ahtaaksi ja lapset tarvitsivat omat huoneet, koti vaihtui samassa rapussa sijaitsevaan neljän huoneen kotiin.

Myös osa naapureista on tullut vuosien varrella tutuiksi. Johannes Porttilahteen Savolainen tutustui kotitalon pihalla. Nyt kuulumisia vaihdetaan aina kun törmätään.

– Ja ollaan oltu kalassakin yhdessä, Porttilahti huomauttaa.

Kalastus on Porttilahdelle tärkeä harrastus. Talvisin lähimmät kalapaikat löytyvät Kauklahdesta, kesäaikaan kalastamaan pääsee lähempänäkin. Etenkin lähellä virtaava Haaganpuro on Porttilahden sydäntä lähellä. Puron taimenkanta on ollut pitkään Helsingin elinvoimaisimpia ja taimenet poikkeuksellisen suuria. – Olemme viihtyneet täällä, ja etenkin luonnonläheisyys on viehättänyt alusta saakka. Keskuspuisto lähtee tuosta ihan vierestä, ja marjastamaankin pääsee melkein takapihalta. Parhaimpina vuosina on tullut kerättyä satoja litroja mustikkaa ja puolukkaa. Täältä Haagasta on hyvä kulkea moneen suuntaan, Porttilahti esittelee. Hyvät yhteydet saavat jäämään

Porttilahti muutti Teuvo Pakkalan tielle vaimonsa kanssa 2000-luvun alussa. Kuten Savolainen, hänkään ei haikaile pois Hekalta.

– Tässä ei ole valittamista. Rapussa on asunut koko ajan siistiä porukkaa, ja kaikki toimii niin mainiosti, että voimme halutessamme asua tässä vaikka loppuikämme. Meillä on kahdeksannessa kerroksessa hyvin rauhallista ja upeat näkymät, hän kertoo.

Mauno Savolainen on samaa mieltä. Muutto ei ole juuri käynyt mielessä, vaikka elämäntilanne onkin muuttunut sitten alkuvuosien.

– Joskus suunniteltiin vaimon kanssa, että olisimme ostaneet Aravaasunnon. Olisimme ehkä voineet saadakin sellaisen. Päätimme kuitenkin jäädä, kun täällä on niin hyvät liikenneyhteydet. Yhteyksiä tarvittiin etenkin, kun kävimme vielä töissä ja lapset kävivät koulussa ja harrastuksissaan.

”Kun kaikki toimii, samassa asunnossa voisi asua vaikka loppuikänsä.”

Remontit parantavat viihtyvyyttä

Viihtyvyyttä ovat lisänneet myös taloihin tehdyt remontit. Savolaisen ja Porttilahden mukaan niiden tekemisessä Heka ei ole säästellyt. – Esimerkiksi vuonna 2006 julkisivut uusittiin ja taloihin tehtiin tiiliverhoilu, samalla parvekkeet remontoitiin ja niihin asuntoihin, joissa ei vielä parveketta ollut, tehtiin sellainen. Koko alue muuttui siinä samalla aiempaa hienomman näköiseksi, Savolainen kehuu.

Ulkoa katsottuna Teuvo Pakkalan tien taloja onkin vaikea uskoa lähes 50 vuotta vanhoiksi. Tiiliverhoilu tekee taloista modernin näköiset, ja keskellä piha-aluetta sijaitseva grillikatoskin

Kerhotilassa toteutettu toiminta on tauolla koronapandemian takia.

Mauno Savolainen ja Johannes Porttilahti moikkaavat aina pihalla naapureitaan.

Hekalla elämäntilanteen mukaan

näyttää hohtavan uutuuttaan. – Vaikka aika harvoin täällä näkee ketään grillaamassa muutamia kesäpäiviä lukuun ottamatta, Porttilahti kertoo. Maisema muuttuu

Kun samassa kohteessa on satoja koteja, vuosien varrelle on mahtunut myös erilaisia sattumuksia. – Meidän rappu on aina ollut tosi rauhallinen, mutta kerran ovikello soi keskellä yötä. Menin pyjamassa avaamaan ovea, ja naapuri oli oven takana hirveän kiukkuisena. Hän oli ollut kaverinsa kanssa viettämässä iltaa, erehtyi asunnosta ja luuli minun käyneen nukkumaan hänen kotonaan. Nauroimme sitten yhdessä tapaukselle myöhemmin, Savolainen kertoo.

Taloja ympäröivä maisema on muuttunut ja muuttuu yhä. Ennen moottoritien rakentamista Hämeenlinnaan kulkeva tie sijaitsi nykyistä lähempänä taloja. Nyt moottoritien toiselta puolelta kuuluu vaimea rakennustyömaan ääni, kun kaupunkia halkovaa RaideJokeria rakennetaan.

– Myös muuta asutusta on tullut tähän lähelle. Liikenne on vuosien varrella vilkastunut, mutta muutenhan tämä on ihan sama tuttu kaupunki kuin aina ennenkin. Ja hyvähän se vain on, että liikenneyhteydet paranevat nytkin. Täältä pääsee sitten jatkossakin nopeasti ihan mihin päin kaupunkia vain tarvitsee, Savolainen sanoo.

Lopuksi Savolainen ja Porttilahti vaihtavat vielä kuulumiset. – Aika vähän näin koronaaikaan tulee muita ihmisiä nähtyä, mutta naapureita kyllä moikataan aina, kun tässä pihalla törmätään. Toivottavasti myöhemmin tänä vuonna saadaan järjestettyä taas talkoitakin entiseen malliin, Savolainen pohtii.

Hekan asuntoja on jo yli 50 000. Katso jutun verkkoversiosta video Hekalla asumisesta. Videolla ovat mukana myös Mauno Savolainen ja Johannes Porttilahti naapureineen. www.hekaoy.fi/hima > Hekan huudit

KUN ELÄMÄNTILANNE MUUTTUU eikä asunnon koko, varustelu tai esimerkiksi sijainti enää vastaa tarpeita, voi olla aika päivittää koti uuteen. Hekan asukkaat voivat hakea vaihtoa vapautuviin Heka-asuntoihin tai etsiä itse asunnonvaihtokumppanin, jonka kanssa asunnon voi vaihtaa päikseen. Asuntoa ei kuitenkaan saa vaihtaa ilman kaupungin lupaa. – Helsingin kaupungin Vuokra-asuntojen haku valitsee asukkaat kaikkiin Hekan asuntoihin, ja vaihtoa Hekan asunnosta toiseen hakevat jättävät asunnonvaihtohakemukset samaan palveluun. Jos haluaa itse etsiä vaihtokumppanin, se onnistuu esimerkiksi Asunnonvaihtopörssi-sivustolla. Facebookistakin löytyy ryhmiä Hekan asunnonvaihtajille, vinkkaa Hekan asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka.

Vuokralaisella on myös mahdollisuus luovuttaa asuntonsa väliaikaisesti toiselle tietyin perustein. Oikeus väliaikaiseen luovuttamiseen syntyy, kun vuokralaisella on toiselle paikkakunnalle väliaikaista muuttoa edellyttävä työpaikka, opiskelupaikka, hoitoa vaativa sairaus tai muu vastaava peruste, esimerkiksi ase- tai siviilipalvelus. – Asunnon voi luovuttaa väliaikaisesti yhtäjaksoisesti enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Väliaikaiselta asukkaalta ei voi periä suurempaa vuokraa kuin mitä itse maksaa Hekalle. Päävuokralainen on kuitenkin koko luovutuksen ajan itse vastuussa vuokranmaksusta ja muista asumisen velvoitteista. Asunnon väliaikaisesta luovutuksesta täytyy ilmoittaa aluetoimistoon kirjallisesti vähintään kuukautta ennen luovutusta, Pulkka selventää.

Vuokraoikeuden eli vuokrasopimuksen voi myös siirtää asunnossa jo asuvalle puolisolle, lapselle, vanhemmalle tai puolison vanhemmalle. Henkilön, jolle vuokrasopimus siirretään, pitää asua asunnossa eli olla merkittynä asukkaaksi talonkirjaan.