Laaki 2014

LAAKI

Nro 1/2014

Heka-Laajasalo Oy:n asukaslehti

TOIMIKUNTA SAI NUORTA NAISENERGIAA …sivu 2.

KRUUNUVUORENRANTAAN KAKSI UUTTA HEKAKOHDETTA …sivu 9.

IHASTUSTA HERÄTTÄVÄ ASUINPAIKKA …sivu 14.

2

LAAKI

TÄSSÄ NUMEROSSA M.M. Uusi uljas toimisto syntyi Herttoniemeen ... s. 4.

Päätoimittaja Mikko Vesa puh. 040 754 6433 laaki.lehti@gmail.com

ESSÄ: SA LEHD lo S A V A A SEUR aajasa ssa Heka-L Haastattelu e n t uksen jäse asjäsen Oy:n hallit uksen asuk it ll a h ö k y Pysty uttamaan? todella vaik

Taittaja ja editoija Mikko Vesa Kansikuva Mikko Vesa/Paula Lehtimäki

Laajasalossa jo viisikymmentä vuotta ... s. 7.

Toimitusneuvosto Jarmo Ojala Raimo Palviainen Mikko Vesa Paino Painotalo Miktor Oy Mekaanikonkatu 19, 00880 Helsinki

Paras aika tarkistaa kodin paloturvallisuus on – nyt! ... s. 8.

Painosmäärä 1450 kappaletta

Helsingin tuhoisista suurpommituksista 70 vuotta ... s. 20.

KUVA: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Kustantaja Heka-Laajasalo Oy Hitsaajankatu 9 B, 00800 Helsinki

PÄÄKIRJOITUS

VUOKRALAISTOIMIKUNTA

Kauas hoitomenot karkaavat

Toimikunta sai nuorta naisenergiaa

Lähiaikoina jokainen meistä tulee saamaan jobinpostia. Suureen yllätykseen ei tarvitse varautua, sillä sanoma on tuttu jo menneiltä vuosilta. Vuokrat nousevat. Ei paljoa, mutta nousevat kuitenkin. Näin pääsi käymään myös viime vuonna ja sitä edellisenä ja… Kummoistakaan kristallipalloa ei tarvitse omistaa pystyäkseen ennustamaan tulevaisuutta.

Tammikuun alussa voimaan astuvista vuokrankorotuksista kertoi lokakuun alussa Pataruumassa talotoimikunnille puhunut Heka-Laajasalo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ljungberg. Hänen mukaansa pääomavuokrien kasvu Laajasalossa on jo saatu taitettua – kiitos muutaman vuoden takaisin fuusion. Tarve uusille vuokrankorotuksille liittyykin tulevien vuosien peruskorjaustarpeisiin sekä hoitomenovuokrien kasvuun.

Parhaiten hoitomenovuokrien vaikutus avautuu yksinkertaisen esimerkin välityksellä: Mitä enemmän vettä virtaa asukkaiden hanoista, sitä korkeammalle tasolle hoitomenot karkaavat. Heka-Laajasalo Oy ei ole hyväntekijä, joka maksaisi asukkaiden lutraamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Eikä vesi edes ole ainoa hoitomenojen tasoon vaikuttava kustannuserä. Muita tällaisia ovat esimerkiksi energia- ja jätehuoltomaksut.

Samaan pakettiin kääräistään myös ne kustannukset, jotka aiheutuvat naapurin kus… Noh, tiedätte kyllä. Kaikillahan meistä on naapureita.

Vaikka ajatus hoitomenovuokriin vaikuttamisesta voi tuntua etäiseltä, ehkä jopa mahdottomalta asialta, sitä se ei missään tapauksessa ole. Jokaisella on nimittäin mahdollisuus vaikuttaa siihen, että vuokrankorotus jäisi seuraavana vuonna mahdollisimman pieneksi. Asukaslähtöinen hoitomenokustannusten leikkaaminen lähtee aivan arkisista asioista ja säästöistä. Jokainen voikin tahollaan miettiä esimerkiksi sitä tarvitseeko rappukäytävässä valoja keskellä päivää, tai voisiko aamusuihkua lyhentää minuutilla? Myös porraskäytävien avoimet ovet kannattaisi pitää suljettuna – niin kesäöinä kuin talvipakkasilla. Koristemarjatkin näyttävät paremmilta pensaassa kuin talon seinässä. Huonekalujen dumppaamisesta aiheutuvat jättimäiset kustannukset ovatkin jo kaikille tuttu asia, joten siitä ei tässä sen ihmeempää mainintaa…

Jos oikein kovasti yritetään, niin jonakin päivänä voi joulun alla käydä sellainenkin ihme, että Jobilta ei tule lainkaan postia.

Pääskylahdentie 6:n talotoimikunnan puheenjohtaja, Jonna Auvinen, on vuokralaistoimikunnan kuopus.

TEKSTI: Mikko Vesa

Kaksikymmentäyhdeksänvuotias Jonna Auvinen astui viisijäsenisen talotoimikunnan puheenjohtajan saappaisiin tammikuussa 2014.

Tehtävään suostuttelu ei vaatinut pitkäkestoista viivytystaistelua, vaikka puheenjohtajapestin epäkiitollisuudesta olikin alueella liikkunut huhupuheita. Niiden mukaan alueyhtiö torppaa talotoimikunnan esitykset ja yhteistyö muiden talotoimikuntien puheenjohtajien kesken on hankalaa.

Kymmenen kuukautta puheenjohtajuuskautensa alkamisen jälkeen Auvinen vakuuttaa huhujen olleen tuulesta temmattuja.

– Monet luulevat, että vuokralaistoimikunnan kokoukset ovat turhantärkeitä tilaisuuksia, joissa istutaan paperipinojen takana ja nuijitaan päätöksiä pöytään. Ei se sellaista kuitenkaan ole. Asioista keskustellaan kasvotusten, eikä mukana ole lainkaan takakireää porukkaa, Auvinen kuvailee.

Kuluneen vuoden aikana Pääskylahdentiellä koetut edistysaskeleet ovat osoittaneet, että myös yhteistyö talotoimikunnan ja alueyhtiön välillä toimii kitkattomasti.

– Omasta mielestäni olemme saaneet aivan hirveästi asioita aikaiseksi.

Esimerkiksi Pääskylahdentie 6:n huoneistoremontteja on saatu edistetyksi ja pihatielle saatu turvallisuutta edistävät hidasteet.

Auvisen mukaan loistavana olkapäänä talokuntatoimiin totuteltaessa on toiminut Heka-Laajasalo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ljungberg, toimiston muuta henkilökuntaa unohtamatta.

– Hyvät välit toimiston suuntaan ovat taanneet sen, että kaikki pyytämämme asiat on Pääskylahdessa hoidettu nopeasti ja määrätietoisesti.

Samalla Auvisen usko omaan asumiseen liittyvien vaikutusmahdollisuuksien olemassaolosta on loikannut valtavan harppauksen eteenpäin.

– Talotoimikunnassa voi ihan oikeasti vaikuttaa siihen, että asiat omassa yksikössä toimisivat mahdollisimman hyvin.

TEKSTI: Mikko Vesa KUVA: Raimo Palviainen

LAAKI

Neljä kysymystä vuokralaistoimikunnan puheenjohtaja Risto Hyvöselle

3

PUHEENJOHTAJALTA

Aloitit Heka-Laajasalo Oy:n vuokralaistoimikunnan puheenjohtajana tammikuussa 2014. Kuinka luonnehtisit puheenjohtajakautesi ensimmäisiä kuukausia?

Olen ollut asukastoiminnassa aktiivisesti mukana vuodesta 2007 alkaen.

Näiden vuosien aikana olen edustanut koko Heka-Laajasalon asukkaita alueyhtiön hallituksen asukasedustajana sekä vuokralaistoimikunnan ja työmaatoimikunnan jäseninä. Aikaisempaa kokemusta vuokralaistoimikunnan puheenjohtajan tehtävästä minulla ei ollut, joten aloittamiseen liittyi totuttelua. Lyhyen puheenjohtajakauteni aikana vuokralaistoimikunnassa on pystytty jakamaan sekä puheenvuoroja että tehtäviä tasapuolisesti. Myös tunteita herättävistä, kiistanalaisista asioista on pystytty sopimaan sujuvasti.

jäsenet. Aloite kokouksen järjestämisestä tuli vuokralaistoimikunnasta ja tilaisuudessa pystyttiin hyvin jakamaan tietoa talotoimikunnille.

Mikä on mielestäsi vuokralaistoimikunnan rooli nykypäivänä?

Vuokralaistoimikunnan rooli on muuttunut merkittävästi muutaman vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin mielipidettämme asukkaiden edustajina ei otettu huomioon. Nyt alueyhtiö kuuntelee toivomuksiamme tarkalla korvalla ja pyrkii aina vastaamaan esittämiimme kysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki toivomuksemme automaattisesti toteutettaisiin. Yhteistyö eri osapuolten välillä on toiminut erittäin hyvin. Yhtenä osoituksena tästä toimii lokakuun alussa järjestetty vuokralaistoimikunnan kokous Pataruumassa, jonne oli kutsuttu myös kaikki talotoimikuntien

Syksyllä kaikissa vuokranmääritysyksiköissä järjestetään asukaskokoukset. Miksi niihin kannattaa osallistua?

Asukaskokouksissa valitaan luottamushenkilöitä eri tehtäviin. Mielestäni talotoimikuntien toimintaan olisi tärkeää saada lisää nuoria jäseniä.

Hiekkalaatikot toimivat tärkeinä tiedotuskanavina ja ajatusriihinä kaikissa yksiköissä. Niillä istuvat ihmiset pitäisi saada talotoimikuntiin mukaan, jotta myös nuorten näkökulma asumiseen liittyvissä asioissa tulisi nykyistä paremmin esiin.

TEKSTI: Mikko Vesa

Millaisiin konkreettisiin asioihin vuokralaistoimikunta pystyy vaikuttamaan?

Vuokralaistoimikuntaan kuuluvat kaikkien Heka-Laajasalon 11 vuokranmääritysyksikön talotoimikuntien puheenjohtajat. Kuukausittain järjestettävät yhteiset kokoukset toimivat hyvänä vuorovaikutus- ja tiedonvaihtokanavana. Esimerkiksi jossakin yksikössä havaituista hyvistä käytännöistä pystytään kertomaan kokouksissa myös muiden talotoimikuntien puheenjohtajille. Näin tällaisia hyviä toimintatapoja voidaan sitten alkaa noudattaa myös muissa vuokranmääritysyksiköissä.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokrat nousevat vuonna 2015 keskimäärin 2,04 %.

Korotusten jälkeen keskimääräinen vuokra Heka-asunnoissa on 11,02 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden. Laajasalossa keskineliövuokra on 11, 96 euroa kuukaudessa.

”Mielestäni olemme saaneet aivan hirveästi asioita aikaiseksi.

ASUKASAKTIIVI JONNA AUVINEN

Pääskylahdentie 6:n talotoimikunnan puheenjohtaja Jonna Auvinen, 29, on ollut pestiinsä erittäin tyytyväinen.

4

LAAKI

UUTISIA Vedellä lotraaminen kääntyi laskuun

Lainojen vaihtamisesta kertynyt miljoonien säästöt

Kesäkuussa julkaistusta Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuosikertomuksesta selviää, että vedenkulutus Hekan kiinteistöissä on kääntynyt lasku-uralle. Siinä missä vuonna 2012 vettä kului koko Hekan kiinteistökannassa 158,5 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, edellisvuonna kulutus oli laskenut jo tasan 156 litraan.

Vedenkulutuksen pienenemisestä voidaan kiittää huoneistokohtaisten vesimittareiden yleistymistä.

Mittarillisissa taloissa vettä kuluu 132,5 litraa per asukas vuorokaudessa, kun kulutus taloissa ilman huoneistokohtaisia vesimittareita on 160,1 litraa. Kun asukas joutuu

Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä on ympäri kaupunkia kymmeniä tuhansia asuntoja, joiden rakentamiseksi ja korjaamiseksi on jouduttu ottamaan erittäin suuria lainoja.

Pahimmillaan näiden lainojen korkotaso on noussut jopa seitsemään prosenttiin, minkä vuoksi korkoja on maksettu enemmän kuin pääomaa.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuosikertomuksen mukaan kaikkein korkeakorkoisimmat lainat on nyt konvertoitu, millä on saatu aikaiseksi merkittäviä säästöjä.

Vuosikertomuksen mukaan korkeakorkoisimmat lainat kerättiin kolmeen erään, joista pyydettiin

maksamaan kuluttamastaan vedestä, avataan hanoja aikaisempaa maltillisemmin.

Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat olleet uudiskohteissa pakollisia vuodesta 2011 alusta lähtien ja vanhoihin kohteisiin niitä on asennettu peruskorjausten yhteydessä. Huoneistokohtaisen vedenkulutuksen seuraamisen lisäksi mittareista on ollut hyötyä esimerkiksi putkivuotojen havaitsemisessa ja paikallistamisessa. Vesimittareiden asentamisen lisäksi vuosikertomuksessa todetaan, että vedenkulutusta voidaan vähentää myös kiinnittämällä asukkaiden huomio asiaan.

uusia tarjouksia. Pääomamäärältään nämä lainat olivat noin 160 miljoonaa euroa. Saatujen tarjousten perusteella lainat vaihdettiin ehdoiltaan edullisempiin ja korkotaso saatiin laskettua noin 2,5 prosenttiin.

Alempien korkokulujen ja lainojen nopeamman takaisinmaksun on laskettu tuovan kymmenien miljoonien eurojen säästöt, mitkä puolestaan vähentävät vuokrankorotuspaineita.

Vuosikertomuksen mukaan konvertointityötä jatketaan nyt tutkimalla lainoja, joiden korkotaso on ollut aiemmin konvertoituja matalampi, mutta vallitsevia markkinakorkoja korkeampi.

Uusi uljas toimisto syntyi Herttoniemeen Heka-Laajasalon, Heka-Siilitien ja Heka-Roihuvuoren asukkaita palvellaan nykyisin saman katon alla Helsingin Herttoniemessä.

Heka-Laajasalo Oy:n historiassa käännettiin viime marraskuussa uusi sivu, kun alueyhtiön toimisto muutti kokonaan pois Laajasalosta Hitsaajankadulle Herttoniemeen.

Samanaikaisesti uusiin toimitiloihin muuttivat myös Heka-Siilitien ja Heka-Roihuvuoren toimistot. Nyt kaikkien kolmen alueyhtiön asukkaita palvellaan yhdeltä tiskiltä ja useiden asiakaspalvelun ammattilaisten toimesta.

Asukkaiden lähipalveluiden turvaamiseksi yhtiö perusti joulukuussa Pataruuman huoltotuvalle asiakaspalvelupisteen, jossa asukkaat saattoivat muun muassa tehdä vikailmoituksia. Asukkaat eivät kuitenkaan löytäneet palvelua omakseen ja vähäisen asiakasmäärän vuoksi asiakaspalvelupiste jouduttiin sulkemaan jo maaliskuun loppuun mennessä.

Soraääniä iäkkäiltä...

Isännöitsijä Anne Vuorela kertoo toimiston muuton saaneen ristiriitaisen vastaanoton kolmen alueyhtiön asukkailta. Osa asukkaista on tehostamistoimenpiteistä

mielissään, mutta osaa lähellä omaa asuinaluetta sijainneen toimiston menettäminen Herttoniemeen saakka kismittää.

– Etenkin iäkkäämmät ihmiset ovat olleet tyytymättömiä toimiston uuteen sijaintiin. Bussi ei tuo toimiston viereen, eikä monilla heistä ole tietokonetta, jonka avulla asiat voisi hoitaa kotoa käsin. Olemme kuitenkin pyrkineet palvelemaan heitä mahdollisimman hyvin muun muassa postin välityksellä, Vuorela kertoo. ... ja autoilijoilta Osa kritiikistä on peräisin autollisilta asiakkailta, jotka ovat olleet tyytymättömiä uuden toimiston asiakaspysäköintipaikkojen vähäisyyteen. Kesällä 2014 osoitteessa Hitsaajankatu 7 alkaneen uudisrakentamisen vuoksi vähäisetkin asiakaspaikat katosivat toistaiseksi rakennustyömaan tieltä.

– Kadunvarressa on kahden tunnin paikkoja, Vuorela vinkkaa.

Kolmen aikaisemmin itsenäisen ja eri osoitteessa sijainneen toimiston yhdistäminen yhdeksi

Heka-Laajasalon uusi toimisto sijaitsee Herttoniemessä. Nyt kyseinen rakennus on joutunut purku-uhan alle.

toimivaksi kokonaisuudeksi ei sekään ole tapahtunut silmänräpäyksessä. Esimerkiksi henkilökunnan päällekkäisiä työtehtäviä on uudelleenjärjestelty, mikä on ottanut oman aikansa. Vuorelan mukaan toimintatavat toimiston sisällä ovat kuitenkin vähitellen hioutumassa

yhteen, minkä tehostanee asukkaiden asioiden hoitoa entisestään.

Ajoittaisista asukkailta saaduista soraäänistä huolimatta Vuorela henkilökohtaisesti suhtautuu toimiston muuttoon myönteisesti.

– Kuluneet kuukaudet ovat olleet mukavia. On enemmän työ-

LAAKI

5

UUTISIA Asunnonvaihtoilmoitus voimassa enää vain puoli vuotta

Laajasalon leikkipaikat joutuivat tarkkaan syyniin

Alueyhtiöiden välisten käytäntöjen yhtenäistäminen on tuonut muutoksia myös asunnonvaihtoprosessiin.

Asukkaan hakiessa asunnonvaihtomahdollisuutta vapautuvaan huoneistoon alueyhtiöryhmän sisällä, on hakemus nykyisin voimassa puoli vuotta hakemuksen jättöpäivästä laskettuna.

Aikaisemmin asunnonvaihtoilmoituksia ei ole tarvinnut uusia, vaan ne ovat olleet voimassa toistaiseksi. Uuden käytännön mukaan asukkaan on huolehdittava vaihtohakemuksen päivittämisestä sen voimassaoloaikana.

Asunnonvaihtoa omalta asuinalueelta hakevan asukkaan on toimi-

Leikkikenttien turvallisuutta valvotaan yhdeksällä eurooppalaisella standardilla, jotka antavat suosituksia leikkivälineiden rakenteille ja kunnolle. Keväällä 2014 Heka-Laajasalon vuokranmääritysyksiköiden leikkipaikat tarkastettiin. Tarkastusten yhteydessä useimmilta leikkipaikoilta löydettiin käyttöturvallisuutta heikentäviä puutteita. Tyypillisimmät puutteet liittyvät turva-alueiden vääränlaiseen alustaan ja keinujen istuinosien heikkoon kuntoon.

Alueyhtiö korjaa leikkipaikat. Leikkipaikkojen korjaamisen suositusluontoisten standardien mukaiseksi on arvioitu maksavan noin 32 000 euroa.

tettava asunnonvaihtoilmoitus oman alueyhtiön toimistolle.

Asunnonvaihtoa voi hakea perustellusta syystä, kuten esimerkiksi perhekoon muuttumisen, taloudellisten vaikeuksien tai terveydellisten hankaluuksien vuoksi.

Asunnonvaihtoa hakevan henkilön on pitänyt asua Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokraasunnossa vähintään vuoden ajan.

Hakijalla ei saa olla viimeisimmältä asumisvuodeltaan maksamattomia vuokria tai muita häiriömerkintöjä.

Myöskään hakijan asunnon kunnossa ei saa olla huomauttamista.

”Onhan tämä aivan erilaista kuin Rudolfintiellä.

Leikkipaikkojen käyttökunto ei ole leikin asia.

Asiakaspalvelutilat ovat värimaailmaltaan vaaleasävytteiset.

ISÄNNÖITSIJÄ ANNE VUORELA

Uudella toimistolla on modernilla teknologialla varustetut suuret ja mukavat kokoustilat.

kavereita ja tilat ovat hyvät. Mutta onhan tämä aivan erilaista kuin Rudolfintiellä. Siellä jokainen sai tehdä kaikkea, mutta nyt meillä on tarkoin määritellyt vastuualueet. Toisia saa kuitenkin edelleen auttaa, Vuorela kuvailee.

TEKSTI ja KUVAT: Mikko Vesa

Toimistorakennukselle purkutuomio?

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta osoitteessa Hitsaajankatu 9 sijaitsevalle tontille. Heka-Laajasalon, -Roihuvuoren ja -Siilitien yhteistoi-

misto muutti tontilla sijaitsevaan rakennukseen viime vuoden lopussa.

7-kerroksinen toimistorakennus on määrä purkaa ja korvata tontille rakennettavilla kolmella asuinker-

rostalolla. Ratkaisu on samanlainen kuin naapuritontilla Hitsaajankatu 7:ssä, jossa sijainnut toimistotalo purettiin kesällä 2014. Viraston mukaan toimistorakennusten purkamisen tavoitteena on asuntojen tarjonnan lisääminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä.

6

LAAKI

HENKILÖ

”Asukkaan olisi hyvä ottaa yhteyttä vuokrasihteeriin heti, jos hän tietää, että vuokranmaksu tuottaa ongelmia.

Asumisneuvoja Niina Vasara työskentelee Heka-Laajasalo Oy:n toimistolla kahtena päivänä viikossa.

ASUMISNEUVOJA NIINA VASARA

Asumisneuvojalta apua ongelmiin Kun talous on kuralla voi asumisneuvontaan turvautuminen estää totaalisen katastrofin.

Joskus asukkaan taloudellinen tilanne voi äityä niin pahaksi, että pakolliseksi katsottuja säästöjä tehdään välttämättömyysmenoista, kuten vuokranmaksusta, tinkimällä. Asumismenojen laiminlyöntiin liittyy kuitenkin aina suuria riskejä, sillä maksamattomat vuokrat voivat johtaa velkakierteeseen ja lopulta asunnon menetykseen.

Helsingin kaupunki pyrkii ennaltaehkäisemään häätöjä aktiivisella asumisneuvonnalla. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevissa kiinteistöyhtiöissä ja sosiaaliasemilla työskenteleekin jo 14 asumisneuvojaa, joiden tehtäviin kuuluu asumissosiaalisiin ongelmiin puuttuminen. Yksi heistä on Niina Vasara, joka ahkeroi kahtena päivänä viikossa HekaLaajasalon toimistolla Herttoniemessä. Hänen työsarkaansa kuuluu yhteydenpito asukkaisiin, jotka ovat ajautuneet vuokranmaksuvaikeuksiin, tai joilla on muita asumiseen liittyviä ongelmia.

– Joskus asukkailta tulee

ilmoituksia häiritsevästä elämästä, huoneiston huonosta hoidosta tai naapuririidoista, Vasara listaa esimerkkejä ongelmista, joita hän joutuu työssään setvimään.

Eniten työtä aiheuttaa vuokrarästeihin puuttuminen. Viimeistään kun kolme vuokraa on maksamatta, ottaa asumisneuvoja yhteyttä asukkaaseen ja pyytää tätä tapaamiseen.

Tapaamisen tavoitteena on ongelmien selvittäminen kasvotusten ja asukkaan ohjaaminen hänelle kuuluvien etuuksien, kuten toimeentulotuen piiriin. Lisäksi asukkaalle kertyneistä vuokraveloista voidaan tehdä maksusuunnitelma. Suunnitelma on hyväksytettävä vuokrasihteerillä.

– Näillä toimenpiteillä pyritään estämään asukkaan häätö omasta kodistaan maksamattomien vuokrien takia, Vasara kertoo.

Vasara peräänkuuluttaa asukkaiden omaa aktiivisuutta maksuvaikeuksista ilmoittamisessa sekä kiinteistöyhtiöltä tuleviin yhteyden-

ottoihin reagoimisessa.

– Asukkaan olisi hyvä ottaa yhteyttä vuokrasihteeriin heti, jos hän tietää, että vuokranmaksu tuottaa ongelmia. Jotkut ottavat yhteyttä toimistolle vasta, kun häätöpäätös on jo tehty. Siinä vaiheessa ongelmien ratkaisemisella alkaa olla jo todellinen kiire tai se on mahdotonta. Vuokrasihteerit voivat laittaa vuokravelan oikeuteen, kun kaksi vuokraa tai kuusi vuokran omavastuuosuutta on maksamatta. Kun vuokravelka on lähtenyt oikeuteen, ei maksusuunnitelmaa voida enää tehdä.

Asumisneuvojan palvelut hyödyttävät ennen kaikkea taloudellisista vaikeuksista kärsiviä asukkaita.

Laskennallisesti niistä hyötyy lopulta koko julkistalous, sillä häädöt ovat aikaa vieviä ja erittäin kalliita prosesseja.

– Esimerkiksi perhettä ei voi heittää kokonaan kadulle. Heille on välttämätöntä hankkia kriisiasunto, mikä on todella kallista.

Kiinteistöyhtiöissä asumisneuvojien työstä syntyy säästöjä, kun vuokratappiot sekä häätöprosesseihin liittyvät hallintokustannukset ja

asuntojen korjauskulut vähenevät.

Yhdenkin asukkaan auttaminen hyödyttää lopulta siis koko naapurustoa, kun vuokrankorotuspaineet pienenevät. Lisäksi varhaisen puuttumisen etuihin voidaan lukea asumisviihtyvyyden paraneminen, jos järjestyshäiriöitä aiheuttavat häiriköt saadaan ruotuun.

Huhtikuusta lähtien Hekan Herttoniemen toimistolla työskennelleen Vasaran mukaan asumisneuvonnalle on taloudellisen taantuman riivaamassa Suomessa ilmennyt selkeä tarve.

– Yhteydenottoja on ajoittain aika paljon ja muiden asumisneuvojien mukaan avuntarvitsijoiden määrä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt.

Vaikka vuokranmaksuongelmien ja järjestyshäiriöiden parissa työskentely kuulostaa rankalta, suorastaan masentavalta, kertoo Vasara pitävänsä työstään.

– Työssä saa olla tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa ja auttaa heitä selviytymään vaikeuksistaan, hän muistuttaa.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

LAAKI

7

LAAJASALOLAINEN

Laajasalossa jo viisikymmentä vuotta Hannele ja Jarmo Ojala ovat asuneet Laajasalossa jo puoli vuosisataa.

Uudenvuodenaatto vuonna 1964 oli Konalassa asuneelle Ojalan perheelle erityinen päivä. Perhe oli saanut asunnon Jussaarenkujalle hiljattain valmistuneista kuusikerroksisista taloista ja isä oli päättänyt siirtää muuttokuorman uuteen osoitteeseen ennen vuoden vaihtumista.

Perheen toinen lapsi, Jarmo Ojala, ei ollut muuton ajoittamisesta uudenvuodenaattoon mielissään, sillä juhlapäiväksi olisi keksinyt muutakin tekemistä kuin tavaroiden kantamista.

– Olimme faijalle vihaisia muuttopäivästä. Kaikista vaihtoehdoista hänen piti keksiä muuttaa juuri uudenvuodenaattona, Ojala muistelee vuoden 1964 lopun tunnelmia.

Nyt, syksyllä 2014, hän vertaa Laajasaloon muuttamista lottovoittoon.

Samoilla linjoilla on hänen vaimonsa Hannele Ojala, joka on asunut Laajasalossa helmikuusta 1965 lähtien. Yhteisen katon alla pariskunta on asunut vuodesta 1965 saakka.

Ensimmäisen yhteisen kodin virkaa toimitti Jussaarenkuja 5:ssä sijainnut 25 neliön yksiö. Sittemmin pari on asunut kolmiossa Reiherintiellä, neliössä Gunillanpolulla ja vuodesta 1995 alkaen kaksiossa Köökarinkujalla. Asuinpaikat ovat vaihdelleet, mutta alue on pysynyt koko ajan samana.

– Ei ole tullut mieleenkään muuttaa Laajasalosta pois, Jarmo ja Hannele kertovat.

Uuden ajan alku

Laajasalo on muuttunut rajusti

Vielä tuolloin Jarmo ei tiennyt, että juuri 31.12.1964 merkitsisi hänen elämässään vuosikymmenten mittaisen laajasalolaisuuden alkupäivää.

Viisi Laajasalossa asuttua vuosikymmentä ovat tarjonneet pariskunnalle näköalapaikan kaupunginosan kehitykseen. Vielä 1960-luvun

puolivälissä Laajasalon asuinrakennuskanta koostui lähes yksinomaan rintamamiestaloista sekä vanhoista huviloista.

– Vuonna 1965 koko Laajasalossa oli vain kaksi kerrostaloa. Toinen oli Jussaarenkujalla ja toinen Borgströmintiellä.

Tuolloin myös palvelut olivat huomattavasti nykyistä vaatimattomammat, vaikka viime vuosina saaren palveluita onkin karsittu kovalla kädellä – esimerkiksi pankki- ja postipalvelut on siirretty Herttoniemeen.

– Nykyisen ostarin paikalla oli 60-luvulla perunapelto ja -tehdas.

Kaikki kylän nuoret naiset kävivät siellä perunoita pakkaamassa.

Nesteen kohdalla puolestaan sijaitsi kylän ainoa puhelinkioski. Santahaminaan pääsi bussilla kaksi kertaa tunnissa, Kaitalahteen ja Jollakseen vain kerran, Jarmo muistelee.

Sittemmin kerrostalojen määrä Laajasalossa on moninkertaistunut.

Kiivaan rakentamisen seurauksena Laajasalosta on kehittynyt noin 17 000 asukkaan asuinalue, tai ”kaupunki kaupungissa”, kuten Ojalat kuvailevat.

Laajasalon fyysisestä muu-

toksesta huolimatta Jarmo näkee uudisrakentamisen tervetulleena.

– Rakentamatonta tilaa on vaikka kuinka paljon. Kun katsoo ikkunasta ulos, ei uskoisi, että on lähes Helsingin keskustassa.

Kuin lottovoitto Laajasalon parhaiksi puoliksi Ojalat näkevät alueen turvallisuuden, luonnonläheisyyden ja erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Ulkoilureittejä riittää ja liikuntapuiston lajivalikoima on kattava.

– On ollut lottovoitto, että olemme päässeet Laajasaloon asumaan.

Tämä on ollut turvallinen ja hieno paikka lastenkin kasvaa.

Viidessäkymmenessä vuodessa moni asia ennättää muuttua. Yksi asia kuitenkin on vielä täsmälleen samoin kuin vuonna 1965.

– Kaikki Laajasalosta lähtevät bussit saapuvat Herttoniemeen peräkanaa. Niin on ollut jo 50 vuotta, Jarmo naurahtaa.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

Hannele ja Jarmo Ojala ovat olleet erittäin tyytyväisiä Laajasaloon asuinalueena.

”Ei ole tullut mieleenkään muuttaa Laajasalosta pois.

ASUKASAKTIIVI JARMO OJALA

8

LAAKI

TURVALLISUUS

Paras aika tarkistaa kodin paloturvallisuus on – nyt!

Kodin paloturvallisuudesta huolehtimisen tärkeimmät asiat ovat palovaroittimien tarkistaminen sekä sähkölaitteiden huolellinen käyttö, kertoo Laajasalon vapaapalokunnan päällikkö Aki Koivunen.

– Palovaroittimia on syytä olla kaikissa makuuhuoneissa sekä poistumistien luona. Varoittimet kannattaa testata kerran kuukaudessa. Patterit pitäisi vaihtaa kerran vuodessa kerralla uusiin.

Varoittimia testatessa on hyvä tehdä tulitikkutesti.

– Sytyttää tulitikun, sammuttaa sen ja puhaltaa savut palovaroittimen luo. Palovaroitin kertoo heti, onko laite kunnossa, neuvoo Koivunen.

Sähkölaitteet ovat kodin suurimpia turvallisuusriskejä ja palonaiheuttajia.

– Heti, jos televisio rätisee tai muuhun sähkölaitteeseen tulee vika, tai johdot eivät ole kunnossa, on laitteen käyttö lopetettava. Sähköasennukset ovat ammattilaisten työtä, johon ei kannata itse ruveta, kiteyttää Koivunen.

Jos palo on syttynyt, eikä sammuttaminen onnistu omin avuin, poistutaan asunnosta, suljetaan ovet perässä, sekä soitetaan 112:een.

Kerrostaloissa on äärimmäisen tärkeää muistaa, että jos tulipalo on toisessa asunnossa, on turvallista jäädä omaan asuntoon.

– Vähäinenkin määrä savua on vaarallista. Savu on myrkyllistä ja vie näkyvyyden, jolloin tuuperrutaan

”Vähäinenkin määrä savua on vaarallista.

VAPAAPALOKUNNAN PÄÄLLIKKÖ AKI KOIVUNEN matkalle. Huoneistopalo rajoittuu lähes aina yhteen huoneistoon, ja palokunta sammuttaa palon 5–10 minuutissa, painottaa palokunnan päällikkö Koivunen.

Satavuotias Laajasalon vapaapalokunta on ensimmäisten joukossa konsultoimassa, kun taloyhtiöiden palotarkastukset muuttuvat omavalvonnaksi.

– Viranomaisilla ei ole riittävästi resursseja palotarkastusten tekemiseen, minkä vuoksi Helsingissä aloitetaan ensi vuonna uusi tarkastuskäytäntö, kertoo Koivunen.

Kaupungin pelastuslaitos lähettää taloyhtiöille pyynnön ja ohjeet paloturvallisuuden tarkastamiseksi kiinteistöissä, sekä yhteystiedot paikalliseen vapaapalokuntaan, joka

Keväällä 2014 järjestetyllä Asuinkiinteistön turvallisuus -kurssilla harjoiteltiin muun muassa jauhesammuttimen käyttöä.

toimii asiantuntija-avun antajana tarkastuksen tekemisessä.

Vapaapalokunta saa palkkion, jonka Pelastuslaitos maksaa tehtyjen tarkastusten mukaan.

– Taloyhtiöille tämä konsulttiapu on ilmaista, tähdentää Koivunen.

TEKSTI: Pasi Vento KUVA: Paula Lehtimäki

Näin käytät sammutuspeitettä Sammutuspeite on palamattomasta materiaalista valmistettu peitto, jota käytetään esimerkiksi rasva- tai televisiopalon alkusammutukseen.

Sammutuspeitteen on hyvä olla riittävän iso ja kiinnitettynä paikkaan, josta se on hätätilanteessa helposti noudettavissa.

Turvallisuusalan keskusjärjestö muistuttaa, että sammutuspeitteiden käyttöä on syytä harjoitella etukäteen, jotta osaa tositilanteessa toimia oikein.

Sammutuspeitteen käyttöä harjoiteltiin myös toukokuussa Pataruumassa järjestetyllä Asuinkiinteistön turvallisuus -kurssilla.

Ohessa pikaohjeet sammutuspeitteen oikeaoppiseen käyttöön.

TEKSTI: Mikko Vesa KUVAT: Paula Lehtimäki

1. Vedä sammutuspeite nauhoistaan ulos pakkauksesta. Ota kiinni peitteen nauhoista tai nurkista. Suojaa kätesi peitteen alle.

2. Ojenna kädet suoraan eteenpäin. Lähesty paloa peitteen takana suojassa ja ulkona tuulen suunnasta.

Varo kompastumasta peitteeseen.

3. Levitä peite rauhallisesti ja tiiviisti palon päälle tai ympärille. Pidä peitettä tiiviisti paikoillaan, kunnes olet varma, että tuli on tukahtunut.

LAAKI

9

RAKENTAMINEN

Kruunuvuorenrantaan kaksi uutta Heka-kohdetta Uuden kaupunginosan rakentuessa Laajasalon länsirannalle myös Heka-Laajasalon asuntotarjonta alueella on laajenemassa.

Heka-Laajasalon tekninen isännöitsijä Pekka Oinonen kertoo, että Kruunuvuorenrannan rakennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa Helsingin kaupungin asunnoille valmistuu alueelle kaksi uutta kohdetta – Koirasaarentie 33 sekä Koirasaarentie 36. Näistä pisimmälle on edennyt Gunillantien ja Koirasaarentien risteyksen lounaispuolelle kaavaillun Koirasaarentie 36:n suunnittelu.

– Eri toimijoiden kesken yhteen sovitetut suunnitelmat ovat edenneet nyt lausuntokierroksille, joten loppusuoraa edetään. Rakennustöiden aloittamiseen kuitenkin vaikuttaa vielä keskeneräisten ka-

tuliittymien valmistumisaikataulu, Oinonen kertoo.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kallioiselle kulmatontille on määrä rakentaa yksi 3-6-kerroksinen rakennus, johon tulee yli 60 asuntoa. Rakennuksen pääjulkisivumateriaaliksi on määritetty poltettu savitiili. Sisäpihan hallitsevana osana toimii rakennukselle päin viettävä metsäinen rinne, joka on määrä säilyttää luonnontilaisena.

Kaivoskallion länsipuolelle suunnitellusta Koirasaarentie 33:sta puolestaan on määrä rakentua osa laajempaa kokonaisuutta, jota luonnehtivat vierekkäin sijaitsevat asumisoikeus-, omistus- ja vuokraasunnot. 5-6-kerroksiset asuinkerrostalot varustetaan keskitetyllä jätejärjestelmällä. Viereiseen kortteliin on suunnitteilla urheilukenttiä sekä koulu- ja päiväkotirakennus.

Energiatehokkuus maksimoidaan Oinosen mukaan sekä Koirasaarentie 36:lle että 33:lle on ominaista

rakennusten energiatehokkuuden maksimointi. Molemmat kohteet kytketään kaukolämmön piiriin ja energianhukkaa suitsitaan passiiviratkaisuilla, kuten parvekelasituksilla, sälekaihtimilla ja ikkunoiden kalvoituksilla. Valaistus pohjautuu nykyaikaiseen, energiapihiin lediteknologiaan. Koneellista jäähdytystäkään uusiin kohteisiin ei ole määrä rakentaa.

– Keittiöt rakennetaan moderneilla mitoituksilla ja kaikkiin asuntoihin tulee kookkaat jääkaappipakastinyhdistelmät sekä nykyaikaiset tietoliikennejärjestelmät. Isoihin huoneistoihin on tarkoitus asentaa 60-senttiset perheliedet ja tehdä varaus kakkosjääkaapille, Oinonen kertoo suunnitelmista.

Energiatehokkuuden lisäksi molempia kohteita luonnehtivat valotaideteokset, joita suunnitellaan koristamaan rakennusten julkisivuja sekä asukkaiden että ohikulkijoiden riemuksi. Kruunuvuorenranta onkin nimetty valojen kaupunginosaksi, joka pimeällä hohtaa värikkäänä koko Kruunuvuorenselän ylitse

KUVA: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

KUVA: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Koirasaarentie 36 rakentuu Gunillantien ja Koirasaarentien risteyksen länsipuoliselle tontille.

Havainnekuva osoittaa, miltä Koirasaarentie 36 tulee valmistuessaan näyttämään.

kantakaupunkiin saakka. Esimakua alueelle rakentuvasta valon kaupunginosasta tarjoaa vuonna 2012 valaistusteos Öljysäiliö 468, joka kertoo alueen öljysatamamenneisyydestä. Uuden ulkomuodon saanut vanha öljysäiliö onkin toistaiseksi yksi ainoista valmiista rakennelmista koko uudessa kaupunginosassa.

– Vaikka tonteilla talot eivät vielä nouse, on iso porukka tehnyt kovasti töitä jo pari vuotta ennen kuin kaivinkoneet kuopaisevat maata ensimmäisen kerran, Oinonen muistuttaa.

Uusi kaupunginosa koostuu kahdeksasta osa-alueesta, joita ovat Borgströminmäki, Gunillankallio, Kaitalahti, Kruunuvuori, Hopealaakso, Haakoninlahti, Koirasaaret ja Stansvikinnummi. Ensimmäiseksi näistä valmistuvat nykyisten asuinalueiden välittömään läheisyyteen rakentuvat Gunillankallio sekä Borgströminmäki.

TEKSTI: Mikko Vesa

10

LAAKI

ALUEYHTIÖ

Talotoimikuntien jäsenet ja luottamushenkilöt 2014-2015 Heka-Laajasalo Oy:n talotoimikunnissa toimii kymmeniä aktiiveja.

Ohessa heistä nimilista.

Puuskaniementie 5 puuskaniementie(a)gmail.com Hietanen Seppo, puheenjohtaja Hämäläinen Jorma, vpj Fatnassi Sanna Kukinto Pekka Sillanmäki Sulo, varajäsen Jollaksenkallio ttmk.jollaksenkallio(a)gmail.com Junkkari Taisto, luottamushenkilö Köökarinkuja 7 ttmk.kookarinkuja(a)gmail.com Ojala Jarmo, puheenjohtaja Herrmans Eddie, vpj And Tuula Huldin Max

Karhu Teija Tanttu Jari Gunillantie 6 vmygunillantie(a)gmail.com Palviainen Raimo, puheenjohtaja Ahonen Pirkko-Liisa, vpj Jokisalo Janne Lampio Esa Lepistö Esko Smolander Anne Tapanainen Kari Pääskylahdentie 6 Auvinen Jonna, puheenjohtaja Koskela Iole, vpj Fay Kristiina Jokinen Hanna Saukko Sirpa Vaattovaara Johanna Vuorilahti ttmk.vuorilahti(a)gmail.com Vesa Mikko, puheenjohtaja Kuismin Sinikka, vpj Andersson Sinikka

Hokkanen Seija Kukka Liisa, varajäsen Kähäri Maarit Lehtimäki Paula Raassina Esko Reiherintie 9 Hyvönen Risto, puheenjohtaja Ahlbom Riitta Fredriksson Ulla Halmetoja Jani Nyberg Elisa Takussaari Marja, sihteeri Vartiainen Irma, varajäsen Rudolfintie 10 Saarinen Sari, puheenjohtaja Tikkanen-Ojala Virpi, vpj Kaipiainen Jaana Kiviranta Pirjo Streng Lea Gunillantie 7 Holmberg Ulf, puheenjohtaja Kaltiainen Seppo, vpj Kunnas Susanna

Tilanne 3

.11.2014

Raittila Simo Siitama Laila Reiherintie 7 a ttmk.reiherintie7a(a)gmail.com Vesterinen Arja, puheenjohtaja Helminen Virve, vpj Koskela Salme Oksman Margit Viljanen Anne Kasperinkuja 15 talotoimikunta.kasperinkuja15(a) gmail.com Doktar Karin, puheenjohtaja Lauri Sampo Leppänen Sampsa Mattsson Leila Partio Pauliina, varajäsen Saarva Ritva Säde Raimo Laaki-lehden toimitus ei vastaa mahdollisista virheistä listassa.

KOOSTANUT: Leena Paajanen

Heka-Laajasalo Oy:n henkilökunta syksyllä 2014

Tilanne 9

TOIMISTO Ljungberg Pekka, toimitusjohtaja Kolmen yhtiön toimitusjohtajan tehtävät Oinonen Pekka, tekninen isännöitsijä Peruskorjaukset, uudistuotanto

Pajusto Kalevi, huollon työnjohtaja Kiinteistöjen tilojen ja alueiden huoltotöiden johto Hölttä Juha, kiinteistönhoitaja Kiinteistöjen ja alueiden huoltotyöt Mikkilä Jyrki, kiinteistönhoitaja Kiinteistöjen ja alueiden huoltotyöt

Ojala Eila, kiinteistösihteeri Myyntireskontra

Suikki Pasi, kiinteistönhoitaja Kiinteistöjen ja alueiden huoltotyöt

Paajanen Leena, toimistosihteeri Toimistotehtävät

Suonpää Arto, kiinteistönhoitaja Kiinteistöjen ja alueiden huoltotyöt

Pettersson Tea, kiinteistösihteeri Vuokravalvonta

Söyrinki Alpi, kiinteistönhoitaja Kiinteistöjen ja alueiden huoltotyöt

Vilenius Leena toimistosihteeri Vuokravalvonta

SIIVOUS

Vuorela Anne, isännöitsijä Isännöintitehtävät, vuokravalvonnan esimies HUOLTO Antti Toivonen, tekninen isännöitsijä Kolmen yhtiön huollosta vastaava

.10.2014

Kiinteistöjen tilojen siivous

Vaihteen numero 020 690 151.

Mustonen Sirkka-Liisa, siivooja Kiinteistöjen tilojen siivous

Vikailmoitus numero 040 779 6999 arkipäivisin kello 8.30 - 10.00.

Razik Tahera, siivooja Kiinteistöjen tilojen siivous

Huoltopäivystys 050 414 9989 virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä asioissa.

YHTEYSTIEDOT Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@hekaoy.fi.

KOOSTANUT: Leena Paajanen KUVA: Pasi Vento

Mänty Suvi, siivoustyönjohtaja Siivouksen työnjohto Haataja Sirkka, siivooja Kiinteistöjen tilojen siivous Järvi Merja, siivooja Kiinteistöjen tilojen siivous Lobato Garcia Eduardo, siivooja

Heka-Laajasalon, -Roihuvuoren ja -Siilitien toimitusjohtajana työskentelee Pekka Ljungberg.

LAAKI

11

ALUEYHTIÖ Yhteyden Heka-Laajasalo Oy:n henkilökuntaan saa varmimmin soittamalla toimiston vaihteen numeroon.

Asukkaan muistilista

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Yhteydet toimistolle

men kanssa voi olla hankaluuksia tai piha voi olla kuin jäinen luistinrata.

Tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä oman talon huoltomieheen, joita nykyisin kutsutaan kiinteistönhoitajiksi. Heiltä saat vastauksen ongelmaasi tai ainakin neuvon siitä, kuinka pulmaa kannattaisi lähteä ratkomaan.

Miten toimia, jos naapuri häiritsee asumiskäyttäytymisellään?

Vikailmoitukset

Mitä tehdä, jos asunnossa tuntuu kylmältä?

Heka-Laajasalon toimisto sijaitsee osoitteessa Hitsaajankatu 9 B, 7. kerros. Toimisto on avoinna maanantaisin kello 09.00-17.00.

Tiistaista perjantaihin toimiston aukioloaika on kello 09.00-15.00.

Sisään toimistoon pääsee ovikelloa soittamalla. Mahdollisista poikkeusaukioloista tiedotetaan vuokranmääritysyksiköiden ilmoitustauluille jätettävillä tiedotteilla sekä yhtiön internetsivuilla.

Toimiston vaiheen numero on 020 690 151. Numerosta tavoittaa kaikki yhtiön 25 työntekijää. Puhelun maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 senttiä/puhelu + 7,02 senttiä/minuutti. Matkapuhelimesta soitettuna puhelun hinnaksi tulee 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/ minuutti.

Ongelmia asunnossa?

Toisinaan tulee esiin asumiseen liittyviä ongelmia, joihin ei itse keksi ratkaisua. Voi olla, että ikkunantiivisteet vuotaa tai liesituuletin pitää ulisevaa ääntä. Myös palovaroitti-

Huoltomiehiin saa yhteyden soittamalla Heka-Laajasalon vaihteeseen, numeroon 020 690 151. Asukkaita palvelee myös arkisin kello 08.30– 10.00 välisenä aikana toimiva vikailmoitusnumero, 040 779 6999.

Vika-ilmoituksen voi myös tehdä sähköisellä lomakkeelle osoitteessa: http://www.hekaoy.fi/laajasalo/ asukkaalle/asukkaan-asiointi/vikailmoitus. Kiireelliset vikailmoitukset tulee tehdä puhelimitse työaikana suoraan vikailmoitusnumeroon tai Heka-Laajasalon vaihteeseen.

Toimiston aukioloajan ulkopuolella asukkaita palvelee kiireellisissä tapauksissa päivystys. Päivystykseen saa yhteyden soittamalla numeroon 050 414 9989.

Mikäli tilanne ei korjaannu huomauttamalla naapurille asiasta, niin voitte tehdä kirjallisen ilmoituksen asiasta oman alueenne isännöitsijälle.

Mittaa asuntosi sisälämpötila.

Mikäli lämpötila on alle 21 astetta, laittakaa vikailmoitus tai ottakaa yhteys oman alueenne alueyhtiön toimistoon.

Miten irtisanon vuokrasopimukseni?

Vuokrasopimus on aina irtisanottava kirjallisesti. Irtisanomisilmoituksen sekä ohjeet löydät lomakkeet -osiosta.

ilmoitus sisään- ja ulosmuutoista, lapsen syntymästä, nimen muutoksesta tai asukkaan kuolemasta.

Ilmoitus pitää tehdä, jotta vuokranantaja voi ylläpitää talonkirjoja eli ajantasaista rekisteriä siitä, kuka asunnossa asuu.

Miten voin varata saunavuoron tai autopaikan?

Saunavuoron tai autopaikan saa varattua suoraan toimistostamme paikan päältä. Varausta ei voi tehdä puhelimitse.

Miksi joudun maksamaan korkolaskun?

Korkolaskun joutuu maksamaan, jos ei maksa vuokraansa eräpäivään mennessä. Eräpäivää ei voi siirtää.

Mitä tehdä, kun on kertynyt vuokravelkaa?

Mistä asumisaikaisista muutoksista pitää tehdä ilmoitus?

Ota yhteyttä mahdollisimman pian oman alueesi vuokravalvojaan tehdäksesi maksusuunnitelman.

Vuokranantajalle tehdään aina

Lähde: www.hekaoy.fi/laajasalo

12

LAAKI

TAPAHTUMIA Vuokriin luvassa jälleen maltillisia korotuksia Heka-Laajasalon ylin johto antoi talotoimikunnille katsauksen tulevaan vuoteen lokakuun alussa Pataruumassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Vuokralaistoimikunnan ehdotuksesta valmisteltuun tilaisuuteen saapui kymmenittäin talotoimikuntien jäseniä eri puolilta Laajasaloa.

Tilaisuuden luonteen edellyttämällä tavalla myös Heka-Laajasalo Oy:n henkilökunta oli Pataruumassa erinomaisesti edustettuna. Toimistohenkilökunnan äänitorvena toimi kolmannen vuoden Heka-Laajasalo Oy:n toimitusjohtajana aloittava Pekka Ljungberg, joka esitteli kuulijakunnalle yhtiön nykytilanteen lisäksi katsauksen tulevaan.

Viime vuonna aloitettu organisaatiorakenneuudistus on Ljungbergin mukaan tarkoitus maaliin jo kuluvan vuoden aikana. Toimistotyön tehostumisen lisäksi uudistuksen valmistuminen palvelee myös tavallisia asukkaita. Jatkossa työntekijöiden vastuualueiden pitäisi olla kuluneita kuukausia paremmin selvillä, eikä asiakkaan pallottelua luukulta toiselle pitäisi tapahtua.

Suurta dramatiikkaa organisaatiorakenneuudistukseen ei sisälly.

– Sama porukka on hoitanut

Toimitusjohtaja Pekka Ljungberg kuunteli korvat tarkkana talotoimikuntalaisten esittämiä kehittämisehdotuksia alueyhtiön toiminnan parantamiseksi.

Laajasalon asioita jo vuosia, eikä asiantuntemus ole poistunut alueelta mihinkään, Ljungberg vakuuttaa.

Enemmän draamaa sen sijaan on odotettavissa jokavuotisen, Heka-Laajasalon leimalla varustetun kirjekuoren postiluukkuun kolahtamisen myötä. Viime vuosien tapaan vuokriin on jälleen luvassa korotuksia 1.1.2015 alkaen. Korotukset ovat kuitenkin maltillisia. Koko Laajasalon alueella keskimääräinen vuokrannousu asuinneliömetriä kohden on vain 0,10 euroa kuukaudessa.

Ljungbergin mukaan korotukset ovat pääasiassa seurausta hoitomenojen lisääntymisestä vuokranmääritysyksiköissä.

– Fuusioitumisen jälkeen pääomavuokrat alueella ovat laskeneet 0,90 eurolla asuinneliömetriä koh-

den kuukaudessa. Väitettä siitä, ettei fuusiosta olisi ollut mitään hyötyä, voi tarkastella tätä lukua vasten, Ljungberg sanoo.

Hoitomenojen lisääntymisen ohella paineita vuokrankorotuksiin tuovat myös alueelle suunnitellut peruskorjaushankkeet. Asuinneliötä kohden lasketusta kuukausivuokrasta 0,25 euroa onkin korvamerkitty tulevaisuudessa siintäviin korjaushankkeisiin, kuten Vuorilahden peruskorjaukseen.

Vaikka keskimääräiseltä neliövuokraltaan Laajasalo hätyyttelee edelleen Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kärkipäätä, ovat asukkaat alueeseen erittäin tyytyväisiä. Viime syksynä toteutetussa asukastyytyväisyyskyselyssä Heka-Laajasalo nosti sijoitustaan toiseksi eniten koko

Finlandia-talon Hyyryläispäivillä ennätysyleisö Vuokralaisneuvottelukunta järjesti lauantaina 4.10.2014 Finlandiatalossa järjestyksessään kolmannen Hyyryläispäivän.

Määräaikaan mennessä Hyyryläispäiville ilmoittautui 439 henkilöä. Osallistujamäärän noustua yli 100 henkilöllä edellisvuodesta, jouduttiin tilaisuus siirtämään alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Finlandia-talon Helsinki-salista rakennuksen Kongressisiipeen.

Myös Heka-Laajasalon asukasaktiivit olivat Hyyryläispäivillä hyvin edustettuina. Osallistujia oli noin puolesta Heka-Laajasalon alueella toimivista talotoimikunnista.

Hyyryläispäivillä asiantuntijat antoivat osallistujille tiiviin tietopaketin asumiseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaana Närö

välitti tiedoksi Hekan tämänhetkiset kuulumiset. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä puolestaan loi terävän katsauksen kaupungin asuntopoliittisiin asioihin. Tilaisuuden kevyemmästä annista vastasi näyttelijä Sari Siikander, joka esitteli osallistujille luovia vuorovaikutustaitoja ja esitteli niiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Yksi Hyyryläispäivien odotetuimmista ohjelmista oli iltapäivällä järjestetty paneelikeskustelu, jossa oli edustettuna myös Heka-Laajasalo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ljungberg. Keskustelun aikana asiantuntijat pääsivät vastaamaan yleisön esittämiin kiperiin kysymyksiin. Ensi vuonna Hyyryläispäivä järjestetään Finlandia-talolla 3.10.

TEKSTI: Mikko Vesa KUVA: Raimo Palviainen

Hyyryläispäiville osallistuivat Laajasalosta muun muassa Jarmo Ojala, Ella Sarantausta, Risto Hyvönen ja Reijo Rautakorpi.

Heka-konsernissa.

– Jossakin on selvästi onnistuttu, Ljungberg myöntää.

Ja lisää gloriaa voi olla tulossa. ISS Viherpalveluiden sopimus päättyy vuoden lopussa. Järjestämänsä kilpailutuksen tulosten perusteella yhtiö päättää uudesta viheralueita hoitavasta yrityksestä jo tämän vuoden puolella.

– Tavoitteena on tehdä aikaisempaa kattavampi sopimus, joka käsittää muutakin kuin ruohon- ja pensaidenleikkuun. Aiempi sopimus oli puutteellinen, Ljungberg tunnustaa edeltäjiensä virheet.

TEKSTI: Mikko Vesa KUVA: Paula Lehtimäki

LAAKI

13

TALOTOIMIKUNNAT

Synkkiä pilviä Laajasalon ”aurinkoisimmassa” yksikössä Kasperinkuja 15 ja Rudolfintie 14 muodostavat yhdessä yhden HekaLaajasalon suurimmista vuokranmääritysyksiköistä. Yksikköön kuuluu viisi taloa ja 238 asuntoa, jotka tarjoavat asuinsijan noin 450 asukkaalle. Talotoimikunnan puheenjohtaja Karin Doktar kertoo, että aktiivisesti toimivassa talotoimikunnassa on mukana seitsemän asukasaktiivia. Kuluneen vuoden aikana talotoimikunnan päätavoitteena on ollut viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen vuokranmääritysyksikön aurinkoisissa pihoissa.

–Penkkejä on laitettu kaikkien ulottuville. Asukkaat ovatkin olleet pihoissa aktiivisesti tänä kesänä, Doktar kiittelee.

Uusien lapsiperheiden muuttaminen suosittuun yksikköön on saanut aikaan tarpeen myös heidän viihtyvyytensä kohentamiseen.

–Lasten iloksi pihallamme olevan leikkipuiston välineitä on korjattu ja uusittu, Doktar sanoo.

Vaikka Gunillankallion päälle rakennettu vuokranmääritysyksikkö sijaitsee yhdellä koko Laajasalon aurinkoisimmista paikoista, on kuluva kesä tuonut synkkiä pilviä myös sen päälle. Ilkivalta yksikössä on lisääntynyt merkittävästi.

Vaikeuksien kautta voittoon Reiherintie 7a oli ilman talotoimikuntaa vajaan vuoden, kunnes viime keväänä Tuula Nieminen järjesti talkoiden yhteydessä asukaskokouksen, jonka ansiosta uusi talotoimikunta saatiin kootuksi. Uusi talotoimikunta koostuu puheenjohtaja Arja Vesterisestä, varapuheenjohtaja Virve Helmisestä, Margit Oksmanista, Salme Koskelasta, sekä varajäsen Anne Viljasesta.

Reiherintie 7a:ssa talotoimikunnan sihteerinä toiminut Tuula Nieminen kirjoitti edelliseen Laakilehteen erinomaisen artikkelin vuokra-asunnoissa viihtymisestä, naapureiden tuntemisesta, lapsien turvallisuudesta sekä periaatteesta, jonka mukaan vanhuksia ei jätetä yksin.

Tätä periaatetta noudatamme edelleen ja olemme iloisia saatuamme taloon lisää lapsiperheitä. Kesän

Mitä lie tämäkin tuherrus on esittävinään? Ruma se kuitenkin on ja kertonee myös jotain tekijänsä henkisestä kypsymättömyydestä.

KUVA: Karin Doktar – Talojen seiniltä kesällä poistetut tagit maksoivat meille lähes 2 000 euroa. Rikotun kellarin ikkunan korjaaminen maksoi yli 100 euroa.

Ilkivallasta aiheutuneet kustannukset vetävätkin Doktarin mielen matalaksi.

– Jokainen meistä kauhistelee vuokrannousua. Jos tekijää ei saada selville, kaikki asukkaat maksavat ilkivallan omissa vuokrissaan yhtei-

sesti.

Koska myös väriliiduilla on sotkettu seiniä ahkerasti, Doktar pyytää lasten vanhempia kiinnittämään huomiota havaittuihin ongelmiin.

– Toivomme , että lasten vanhemmat paneutuisivat tähän ilkivaltaongelmaan. On myös kasvavan lapsen edun mukaista ymmärtää yhteiset pelisäännöt.

Jotta lapsilla ja nuorilla olisi

mielekästä tekemistä alueella myös jatkossa, on talotoimikunnassa nostettu esille mahdollisuus kerhotoiminnan järjestämisestä vuokranmääritysyksikön asukastilassa.

Vastuuhenkilö vain puuttuu.

– Jos joku aktiivi haluaisi vetää kerhoa, saataisiin lapset heitä kiinnostaviin ja kehittäviin harrastuksiin.

TEKSTI: Laaki

päätyttyä olemme suunnitelleet syystalkoita, joissa lapset laitetaan etusijalle. Koko talotoimikunnan voimin haluamme kiittää teknistä isännöitsijää Antti Toivosta hyvästä yhteistyöstä. Alkukesän pihakierros tuotti tulosta ja saimmekaipaamamme kuivaustelineen sekä tukikaiteen vuokranmääritysyksikkömme pihalle. Samalla myös lasten leikkipaikkaa viilattiin astetta turvallisemmaksi ja pihavalot pistettiin kuntoon syksyn pimeyttä varten.

TEKSTI: Arja Vesterinen

Harva tietää, että Reiherintien pihalta löytyy muun muassa kalliomaalauksia.

Kuvassa vasemmalta Arja Vesterinen, Virve Helminen, Margit Oksman ja Salme Koskela.

14

LAAKI

TALOTOIMIKUNNAT

Ihastusta herättävä asuinpaikka Vuonna 1995 valmistuneet Köökarinkuja 7:n asuintalot Tullisaaren puiston kupeessa ovat herättäneet vuosien saatossa runsaasti ihastusta aina ulkomaita myöten.

Koirasaarentien ja Isosaarentien risteyksessä katse kiinnittyy nurmialueelle pystytettyyn HSY:n nuhjuiseen kierrätyspisteeseen. Lasin, metallin ja kartongin keräysastiat loistavat kaikissa sateenkaaren väreissä ja puskevat ruostetta. Mieltä ei kohenna myöskään puuston takaa pilkottavan Köökarinkuja 3:n ulkoinen olemus – laatikkomainen kerrostalo on harmaa ja synkkä kuin syksyinen rintamasade.

Harva risteyksen ohi kulkija kuitenkaan tietää, että Köökarinkujan perukoilta löytyy asuntoarkkitehtuurin arvostettu helmi.

Vuonna 1971 TKK:lta arkkitehdiksi valmistunut Timo Vormala piirsi alueelle korttelillisen pienkerrostaloja, joiden oli määrä sulautua osaksi ympäröivää luontoa. Vormala onnistui tavoitteessaan jopa yli odotusten. Kun talot valmistuivat vuonna 1995, tuli korttelista Helsingin asuntotuotantotoimiston malli-

Kuvassa vasemmalta Eddie Hermans, Tuula And, Jarmo Ojala ja Max Huldin.

esimerkki ympäristön huomioivasta asuinrakentamisesta. Köökarinkuja 7:n pienkerrostaloja käytiin ihastelemassa koko Suomea ja ulkomaita myöten.

– Miljöötä tultiin katsomaan bussilasteittain. Joskus piha oli täynnä japanilaisia arkkitehtiopiskelijoita, nykyiset talotoimikunnan jäsenet muistelevat.

Vaikka arkkitehtiopiskelijoiden virta Köökarinkujalle on sittemmin kääntynyt laskuun, on kohteen ten-

Pääskylahdentie 6: Jollaksen lintukoto Pääskylahdentie 6 sijaitsee Jollaksen perukoilla lähellä bussireitti 85:n päätepysäkkiä. Seitsemän rivitalon muodostamassa pihapiirissä on rauhallinen, mutta yhteisöllinen tunnelma: piha on turvallinen leikkipaikka lapsille ja mukava seurustelumiljöö aikuisille. ”Ostaritunnelmaa” Pääskylahdentieltä ei saa, eikä ostoskeskuksen palveluita – niiden äärelle on runsaan viiden minuutin bussimatka.

Asukkaat viihtyvät yhtiössä muista syistä, ennen kaikkea rauhallisen, lapsiystävällisen pihapiirin ja luonnon ansiosta. Meren äärellä on hyvät ulkoilumaastot ja metsää

Rauhallisella ja luonnonläheisellä Pääskylahdentie 6:n pihalla kelpaa vaikka grillata.

ho säilynyt asukkaiden keskuudessa.

Köökarinkujan luonnonläheisyyden lisäksi kiitosta saavat etenkin kohteesta löytyvä, asukkaille tarkoitettu työpaja sekä aktiivinen asukastoiminta.

– Tämä on erittäin hyvä asuinpaikka, metsää löytyy ja jokaiselle on tilaa, talotoimikunnan jäsen Tuula And, tiivistää.

Vuonna 2000 Köökarinkuja 7:n suunnitellut Timo Vormala palkittiin arvostetulla Julkisivuteko

2000 -palkinnolla. Vuotta myöhemmin hän sai Helsingin kaupungin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu -palkinnon. Molempien huomionosoitusten perusteluissa kiitettiin Vormalan töiden taidokasta sijoittamista ympäröivään luontoon sekä asuinrakennusten höystämistä monipuolisesti jäsennetyillä ja tyylikkäillä julkisivuratkaisuilla.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

Puuskaniementie 5: Jollaksen Monte Carlo missä kulkea. Monille perheille on tärkeää myös se, että alakouluikäisten matka läheiseen Poikkilaakson kouluun taittuu turvallisesti parissa minuutissa ilman yhtään kadunylitystä. Liikenteen melua ei pihalle kuulu – ollaan kuin maaseudun rauhassa, vain kivenheiton päässä kaupungista!

Pääskylahdentiellä toimii aktiivinen talotoimikunta, joka järjestää pihatalkoot kahdesti vuodessa ja edistää monilla muillakin tavoin asukasviihtyvyyttä.

TEKSTI: Johanna Vaattovaara KUVA: Mikko Vesa

Puuskaniementie 5, eli Puuskis femma, kuten yksikköämme myös kutsutaan, sijaitsee Jollaksessa, helsinkiläisittäinkin melko vauraassa kaupunginosassa. Kaksi muuta Jollaksen Heka-kohdetta ovat Jollaksenkallio sekä Pääskylahdentie.

Kaikki kolme Heka-Laajasalo Oy:n Jollaksen yksikköä sijoittuvat etäälle toisistaan varsin tasokkaalla omakotitalo, - rivitalo -ja pienkerrostaloalueella. Yhtiömme pienkerrostalot on sijoitettu väljälle ja luonnonkauniille rinnetontille.

Onnistuneen kokonaisratkaisun ansiosta saattaisimme hyvinkin menestyä Jollaksen yhtiöiden välisessä kauneusvertailussa.

Asumisviihtyvyyteen vaikuttaa monta tekijää: tontilla ei ole läpiajotietä, minkä vuoksi pihapiirimme varsin rauhallinen ja turvallinen.

Toisaalta kaksi tilavaa saunaa ja kattavasti varustettu pyykkitupa kuivaushuoneineen ovat asukkaille korvaamattomat. Kohtuullisesti varustetut kerhotilat ja omavarusteinen kuntosali puolestaan tarjoavat asukkaille monia mahdollisuuksia toimintaan.

Yhteistä toimintaakin alueella järjestetään. Taannoin saimme valmiiksi varsinaisen suururakan.

Kunnostimme suuren määrän piha-

aitoja ja uusiakin rakennettiin. Voin kertoa, että maalattavaa riitti.

Asukkaiden talkootöiden ja ahkeran huoltotoiminnan ansiosta Puuskis on naapurustemme vauraiden omakotitalojen asukkaiden jatkuvan huomion kohteena. Hieman kaksimielisesti Puuskista kutsutaankin alueella Jollaksen Monte Carloksi. Vuokra-asumista ei kaikissa yhteisöissä selvästikään ymmärretä kilpailukykyiseksi laadukkaan asumisen muodoksi.

TEKSTI: Seppo Hietanen KUVA: Mikko Vesa

Maisemat Puuskis femman pihalla ovat mäkiset ja sikäli eksoottiset.

LAAKI

15

TALOTOIMIKUNNAT

Gunillantie 6: 1969-2014 Valtaosa Gunillantie 6 ja Svanströminkujan 1-3 vuokra-asunnoista valmistui 1969–1970. Osa alkuperäisistä asukkaista asuu alueella vieläkin.

Asuntoihinpääsykriteerit olivat 45 vuotta sitten hiukan erilaiset: Haettaessa asuntoa oli todistettava, että olit asunut Helsingissä vähintään 10 vuotta tai olit Helsingin kaupungin palveluksessa. Vaatimuksena oli myös tulojen ylä- ja alaraja.

Huoltomiehet vastasivat talonmiestoiminnasta. Järjestelmä perustui siihen, että huoltomiehet asuivat samoissa taloissa asukkaiden kanssa ja pitivät yllä pihajärjestystä. Oltiinpa siitä mitä mieltä hyvänsä, olivat he kuitenkin asukasläheisiä.

Monella asukkaalla on varmasti hyviä muistoja menneiltä ajoilta, joskaan aina eivät asiat ole niin kuin itse haluaisi. Lapsiperheiden muuton vuoksi lasten temmeltäminen hiekkalaatikolla ja pienellä leikkikentällä, jossa myös isät lapsineen pelailivat pallopelejä, on vähentynyt.

Nyt Gunillantie 6 vuokranmääritysyksikön kahdeksassa talossa on noin 560 asukasta. Helsingin kaupungin poliittiset päättäjät ovat suoneet meille oikeuden toteuttaa niin sanottua asukasdemokratiaa, jonka puitteissa asukkaat ovat valinneet asukaskokouksessa talotoimikunnan. Sen jäsenet ovat yhteydessä taloyhtiön henkilöstöön. Talotoimikuntamme kokoontuu noin 8 kertaa vuodessa ja käsittelee niitä asioita, joita asukkaat haluavat saattaa yh-

Asukkaat juhlivat Gunillantie 6:n asukkaat pääsivät nostamaan maljan 45-vuotiaalle vuokranmääritysyksikölle lokakuun 29. päivänä Pataruumassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Virallisen tervehdyksen asukkaille toimitti alueyhtiön toimitusjohtaja Pekka Ljungberg. Pitämässään puheessa hän vakuutti liki kolmikymmenpäiPutkikööri Pataruumassa.

Gunillantie 6:n pihalla pallopeleillä on pitkät perinteet.

tiön tietoon. Kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan nähtäväksi rappukäytävän ilmoitustaululle.

Yksi talotoimikunnan tärkeimmistä tehtävistä on asukasviihtyvyyden kehittäminen. Talotoimikuntamme on järjestänyt muun muassa puurojuhlia, myyjäisiä, kukkienistutuksia, pihatalkoita, ja -kirppiksiä. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei asukkaiden aktiivisuus ole ollut kovin innostavaa.

Talotoimikunta käsittelee myös talousarvion vuokranlaskelman määrityksen ja antaa siitä lausunnon. Valitettavan usein lausunto on jouduttu antamaan jälkijättöisesti.

Asioita, joihin talotoimikunnassa voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa ovat korjaukset ja huoltotyöt: saunojen peruskorjaukset, kellarikomeroiden uusiminen, lämmöntarkastukset ja mahdolliset säätötyöt, ilmanvaihtoviemäreiden ilmaputki-

en puhdistus , parvekkeiden sisäelementtien kunnostus, lukollisten lastenvaunu- ja polkupyöräsuojien hankkiminen parvekkeiden alle, autojen ajoesteiden rakentaminen, entisen kylmäkellarin kunnostaminen asukkaiden käyttöön (talo 1), lukkojen hankkiminen kellarien oviin (talo 1), edullisten laajakaistajärjestelmien hankinta asukkaille, huoneistokohtaisten antennikaapeleiden uusiminen sekä sähköpistokkeiden hankinnat parvekkeille.

Mielestäni muutosta on tapahtunut parempaan: henkilöstövaihdokset yhtiössä ovat vaikuttaneet asioiden hoidon parantumiseen ja asiallisen keskusteluyhteyden saamiseen. Lisäksi asioiden hoito on nopeutunut ja ongelmiin puututaan aktiivisemmin. Vanha sanonta on, että iso laiva kääntyy hitaasti. Niinpä asukkaat joutuvat olemaan joskus kärsivällisiä.

TEKSTI ja KUVAT: Raimo Palviainen

Kuvassa vasemmalta: Janne Jokisalo, Esa Lampio, Raimo Palviainen, Esko Lepistö, Kari Tapanainen ja Pirkko-Liisa Ahonen.

selle yleisölle, että alueyhtiön intresseissä on palvella Gunillantie 6:n vuokralaisten etua tinkimättömällä otteella myös tulevaisuudessa.

Tilaisuuden viihteellisestä osuudesta vastasi Osasto 390, Helsingin putkimiehet ja eristäjät ry:n Putkikööri -laulukuoro, joukossaan talotoimikunnan puheenjohtaja Raimo Palviainen.

TEKSTI: Laaki

Pitkäaikainen asukas muistelee Olen asunut Gunillantie 6:ssa syyskuusta 1969 lähtien. Ennen muuttoa isännöitsijä antoi meille tarkat ohjeet siitä, ettei tavaroiden siirtoon saa kulua paria päivää kauemmin.

Ilmeisesti hän pelkäsi uusien rappujen seinien kolhiutuvan, jos muutto kestäisi kauemmin. Lopulta kävikin niin, että saapuessani muuttoa seuranneella viikolla töistä kotiin keittiön tuoli mukanani, isännöitsijä sattui tulemaan pihalla vastaan.

Huutomyrsky oli melkoinen, mutta uskaltauduin viemään tuolin kotiin haukuista välittämättä.

Myöhemmin saimme isännöitsijäksi ystävällisen ja ammattitaitoisen Antti Sartimon. Antti tunsi talot sekä niiden asukkaat ja oli kaikin puolin pidetty henkilö. Gunillantiellä asuttujen vuosien aikana olen toiminut pitkään talotoimikunnassa ja sen puheenjohtajana. Lisäksi olin kiinteistöyhtiön hallituksessa, kun Reiherin- ja Gunillantien peruskorjaukset suunniteltiin ja toteutettiin.

Esko Lepistö kuuluu Gunillantie 6:n ”alkuasukkaisiin”.

Osaltani olen siis syyllinen asukkaiden saneerausaikaisiin kärsimyksiin.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ilman korjaustöitä talomme eivät olisi enää kovin montaa vuotta kestäneet.

TEKSTI: Esko Lepistö

16

LAAKI

TALOTOIMIKUNNAT

Kahvikerhosta vauhtia viikkoon Yli 270 asunnosta koostuvassa Reiherintie 9:n vuokranmääritysyksikössä asukastoiminta on erittäin vireää.

Yli 270 asunnosta koostuvassa Reiherintie 9:n vuokranmääritysyksikössä asukastoiminta on erittäin vireää.

Vuokranmääritysyksikön asukastoiminnan vankkana tukijalkana toimii maanantaisin Reiherintie 7:n kerhohuoneella kokoontuva kahvikerho. Kahvikerholle ovat tervetulleita kaikki kynnelle kykenevät asukkaat, eikä osoitettakaan ovella kysellä.

– Silloin tällöin täällä käy ihmisiä myös muista lähistöllä sijaitsevista Heka-Laajasalon kohteista, talotoimikunnan puheenjohtaja Risto Hyvönen kertoo.

Ja mikäpä kerholla on käydessä, sillä kahvikupillisen ääressä saa vaihtaa tietoja asumiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista rennossa seurassa, ilman turhaa jännitystä.

– Kahvikerho luo tunteen siitä kuin olisimme kaikki samaa perhet-

Viikko Reiherintie 9:ssä alkaa yhteisen aamupäiväkahvin merkeissä.

tä, Hyvönen kuvailee ja muistuttaa samalla, että kerhon jatkot järjestetään kauniilla säällä pihalla.

Reiherintie 7:n kahvikerhon juuret juontavat juurensa vuosien taakse, edesmenneen Maija Sottisen ajatukseen siitä, että rakennuskompleksin asukkaat pitäisi saada kohtaamaan toisensa muuallakin kuin rappukäytävässä. Tuon ajatuksen hedelmiä korjataan tänäkin päivänä, sillä kahvikerhon toimin-

taan osallistuu jopa 8-20 asukasta viikosta riippuen. Aika ajoin kerhohuoneella tarkistetaan myös paikalle saapuneiden verenpaineet lainaksi saadulla mittarilla ja otetaan yhdessä kantaa akuutteihin ongelmiin.

– Esimerkiksi Jollaksesta Itäkeskukseen liikennöivän lähilinjan 802 reitin muuttamiseksi kerättiin asukkailta nimiä adressiin, talotoimikunta-aktiivi Elisa Nyberg kertoo.

Tiettävästi kirjelmöinti HSL:n

suuntaan on tuottanut tulosta, sillä lähilinjan pikkubussin on todistettavasti nähty kipuavan Reiherintiellä myös mäen päälle.

Asukkaiden aktiivisuus on havaittu myös Heka-Laajasalon toimistolla.

– Juuri tällaista asukastoiminnan pitäisi olla, asumisneuvoja Niina Vasara sanoo.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

Pesutupa ja parvelasit puuttuvat

”Paskikselle” palstaviljelmä

Vuokrayksikkömme sijaitsee entisen isännöitsijätoimiston talossa Rudolfintiellä. Olemme moniin muihin verrattuna pieni yksikkö, sillä yhden rapun talossa on vain 24 asuntoa.

Talotoimikuntamme jäsenet edustavat eri ikäpolvia ja elämäntilanteita.

Riitoja asioista ei ole syntynyt. Jos kaikki eivät ole asioista aivan samaa mieltä, on keskustelemalla päästy yhteisymmärrykseen.

Talostamme puuttuu kolme monille asukkaille tärkeää asiaa; parvekelasit, pesutupa ja kerhohuone. Parvekelasit parantaisivat rakennuksen energiatehokkuutta ja säästäisivät rakenteita. Pesutupa auttaisi säästämään vettä ja energiaa ja antaisi asukkaille mahdollisuuden pestä pyykit muualla kuin omassa asunnossa.

Myös kerhohuone edesauttaisi ihmisten hyvinvointia. Tuttu ympäristö ja tutut naapurit tuovat usein turvaa asumiseen. Tiedät kenen puoleen voit kääntyä, kun tarvitset apua esimerkiksi palovaroittimen pariston vaihtamiseen. Tarve pärjätä omin voimin ja pelko itsensä nolaamisesta aiheuttaa varsinkin monille yksin asuville tarpeetonta stressiä.

Eräässä kokouksessa mietimmekin, kuinka hauskaa olisi tutustua paremmin eri sukupolvia edustaviin asukkaisiin esimerkiksi tekemällä

Suomensuontien varrella sijaitsevaa Vuorilahden vuokranmääritysyksikköä luonnehtivat suuret ja rehevät piha-alueet vain kivenheiton päässä Hevossalmen uimarannalta. Harva alueelle hiljattain muuttaneista asukkaista tietää, että asuinalue on rakennettu 1990-luvulla paikalle, jossa aikoinaan sijaitsi suurikokoinen jätevedenpuhdistamo.

Merkkejä Vuorilahden vähemmän mairittelevasta menneisyydestä on edelleen nähtävissä sekä Suomensuontien rakennuskannassa että aluetta koskevassa kielenkäytössä.

Monet vanhoista laajasalolaisista viittaavatkin Suomensuontien ympäristöön käyttämällä alueesta nimityksiä ”paskamonttu”, ”paskalammikko” tai tuttavallisempaa hellittelynimeä ”paskis”.

Jätevedenpuhdistamolla ai-

yhdessä hilloja, järjestämällä askarteluiltoja tai viettämällä talvisina sunnuntaina hetkiä kahvin ja pullan äärellä.

Täytyy kuitenkin todeta, että kerrostalossa asuttaessa tärkeintä on suvaitsevuus ja toisten huomioon ottaminen niin lasten, nuorten, aikuisten kuin vanhusten kesken.

TEKSTI: Sari Saarinen KUVA: Mikko Vesa

Rudolfintie 10:een ei rakennusvaiheessa asennettu laisinkaan parvekelaseja. Pesutupakin jäi tekemättä.

koinaan työskennelleet henkilöt voisivat hämmästyä, jos tietäisivät, millaisen muodonmuutoksen alue on neljännesvuosisadan aikana kokenut. Vaaleiden kolmikerroksisten asuintalojen pihoilla kukoistaa ruusupensaiden sekä pihlajien lisäksi muun muassa kirsikka. Läheiseltä urheilukentältä puolestaan löytyy päärynäpuita.

Menneen kesän aikana aktiiviset talotoimikuntalaiset perustivat alueelle myös lavaviljelmän, johon kylvettiin salaattia, pinaattia sekä tilliä. Vasta heinäkuun puolivälin jälkeen aloitettu vaatimaton viljelykokeilu osoittautui menestykseksi ja tulevaa kasvukautta silmällä pitäen talotoimikunta suunnitteleekin lavaviljelmilleen laajennushanketta.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

Lavakasvatuskokeilu alkumetreillään.

Paria viikkoa myöhemmin lavoilla rehottivat jo syömäkelpoiset salaatit.

LAAKI

17

TALOTOIMIKUNNAT Mustikkapaikka Tonttuvuoressa

Majakan vartijat

Matka Jollaksenkallioon kulkee mutkaista tietä, Valintatalon ja Sarvaston venevalkaman ohitse.

Puuskakulman päiväkodin jälkeen käännytään jyrkästi oikealle ja vähän ennen Jollas Instituuttia on 52 huoneistoa käsittävä pienkerrostaloalue. Jollaksenkallion parkkipaikalta näkee Jollaksen kartanon, kartanopuiston ja Saunalahden. Nousemalla talojen takana olevalle kalliolle (lasten kanssa on syytä varoa kalliojyrkänteitä) näkee upean maiseman merelle, kohti Villingin saarta.

Jollaksenkalliossa on suojainen leikkipiha lapsille ja talojen takana oleva jyrkännekin on suojattu aidalla jo 1990-luvun alussa. Ulkoilumaastot ovat hyvät ja niissä pääsee joko harrastamaan pienimuotoista kalliokiipeilyä tai voi kävellä pitkin monia rantapolkuja tai asfaltoituja teitä. Tonttuvuoressa pääsee marjaaikaan maistelemaan mustikoita, puolukoita ja metsämansikoita.

Suojaisan pihan ja hyvien ulkoilumaastojen lisäksi Jollaksenkalliolle on tyypillistä seudun historiallisuus. Jollaksen kartanosta löytyy internetistä mielenkiintoista tietoa. Matosaari, jossa sijaitsee yksi Helsingin meripelastusasemista, on luonnonarvoiltaan merkittävä ja siellä voi nähdä Krimin sodan aikaisia valleja. Tonttuvuoren pohjoisrinteestä löytyy komea kaksois-

Gunillantie 7:n vuokranmääritysyksikkö muodostuu kolmesta pienkerrostalosta, joissa on yhteensä 30 asuntoa. Asuinhuoneistojen lisäksi vuokranmääritysyksiköstä löytyy kerho- ja askarteluhuoneiden lisäksi pesutupa sekä kaksi saunaa.

Gunillantie 7 on rakennettu vuonna 1996 luonnon ja meren läheiseen ympäristöön. Talojen ylimmistä kerroksista voikin seurata risteilyalusliikennettä Eteläsatamaan sekä ulkomerelle, kun jättimäiset laivat ohittavat Suomenlinnaa ja sen vilkkuvaa majakkaa.

Karjalaisten kesäkodin rannasta avautuu loistavat näkymät Villingin suuntaan.

TEKSTI: Ulf Holmberg KUVA: Mikko Vesa hiidenkirnu.

Jollakseen johtaa yksi säännöllinen bussivuoro, numero 85.

Jollaksessa asuessa voi joutua turvautumaan peukalokyytiin kuten allekirjoittaneelle kävi kerran bussilakon aikaan. Lähikauppa, Valintatalo, on onneksi vajaan kilometrin päässä ja sen aukioloajat ovat hyvät.

Vuoden 2013 syksyllä Jollaksenkalliota vastapäätä, kartanon vanhassa tallissa avattiin Pizzeria Fornitaly, joka on saavuttanut suuren suosion.

52 huoneiston ja 13 talon muodostama asuinalue sulkee sisäänsä

Mitä kuuluu Heka-Laajasalo?

Vuosi 2015 tuo jälleen muutoksia Heka-Laajasalon alueelle. Asukkaille näkyvin muutos on jokaiseen asuntoon vedettävä laajakaista- sekä kaapeli-tv–yhteys.

– Heka-Siilitien alueella laajakaista on kuulunut joka kodin varustukseen ja sisältynyt vuokraan.

On kohtuullista, että sama palvelu voidaan laajentaa myös yhtä hyvin Laajasalon kuin Roihuvuorenkin asuntoihimme, kertoo kolmen alueyhtiön yhteinen toimitusjohtaja Pekka Ljungberg.

Asukkaille ilmaiseen laajakaistaan voi halutessaan hankkia myös lisänopeutta suoraan operaattorilta.

Kaupungilla on tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa mahdollisuus kilpailuttaa kolmen alueen verkkopalveluiden toimittaja samalla kertaa, mikä on omiaan laskemaan talouskohtaista kustannusta.

Vuoden alusta nähdään myös, jatkaako Laajasalon alueella ulko-

alueiden hoitajana ISS vai jokin toinen yritys.

– Vuoden alusta kolmen alueyhtiön ulkoalueista vastaa sama yritys, joka valitaan käynnissä olevan kilpailutuksen perusteella. Myös tässä asiassa olemme aiempaa lihaksikkaampi palveluiden kilpailuttaja, toteaa Ljungberg.

Ensi vuoden vuokrankorotukset on saatu pidettyä pieninä, 5–10 senttiä neliöltä tulevista rahantarpeista huolimatta. Laajasalossa jatkuvat loppujen talojen liittäminen kaupungin kaukolämpöverkkoon, mikä tietää säästöä lämmityskustannuksissa.

– Heka-Laajasalossa pystymme keräämään vuokrista myös tarvittavaa korjausvarantoa. Korjausrahaa tarvitaan esimerkiksi jo parin vuoden päästä, kun Vuorilahden talojen perusteelliset remontit alkavat, Ljungberg laskee.

TEKSTI: Pasi Vento

suojaisen ja turvallisen leikkipihan.

Huoneistot ovat kaksikerroksisissa pienkerrostaloissa ja huoneistojen koot vaihtelevat yksiöistä neliöihin.

Asunnoissa on huoneistokohtaiset saunat ja huoneistokohtainen ilmanvaihto. Kerhohuone sekä pesutupa kahdella kuivaushuoneella varustettuna löytyvät L-talon alakerrasta.

Liikenteen ääniä Jollaksenkalliossa ei kuulu juuri lainkaan – lasten leikkien ääntä riittää ja Santahaminan pauketta kuuluu harvakseltaan.

TEKSTI ja KUVA: Taisto Junkkari

”Pidän talotoimikuntia tärkeinä ja oikeasti keskeisinä tekijöinä asukasdemokratiassa; talotoimikunnissa tehdään konkreettisia asioita asumisviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. ”On myös tärkeää ja arvokasta, että korjaustoiminta Hekassa käynnistyy talotoimikuntatason toiveista.

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT OY:N TOIMITUSJOHTAJA JAANA NÄRÖ

18

LAAKI

RAKENTAMINEN ”Lämpökeskus on menettänyt merkityksensä jo vuosia sitten.

TEKNINEN ISÄNNÖITSIJÄ PEKKA OINONEN

Pataruuma on toiminut monien laajasalolaisten kiintopisteenä ja tapaamispaikkana jo vuosikymmenten ajan.

Pataruuman paikalle suunnitellaan asuinkerrostaloa Gunillantien ympäristöön on suunnitteilla runsaasti täydennysrakentamista.

Pala laajasalolaista rakennushistoriaa tullee lähivuosina jäämään historiaan, sillä Gunillantiellä sijaitsevan lämpökeskuksen tontin käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksiä asuntojen rakentamiselle, Pataruumana tunnetun lämpökeskuksen paikalle sekä sen viereiselle metsäalueelle.

Entisessä lämpökeskusrakennuksessa toimii tällä hetkellä HekaLaajasalon huoltokeskus. Lisäksi rakennuksessa sijaitsee suurikokoinen monitoimisali sosiaalitiloineen, jota Laajasalon asukkaat ja järjestöt ovat voineet vuokrata omiin käyttötarkoituksiinsa.

Vuonna 1969 valmistunut lämpökeskus on päässyt vuosien saatossa rapistumaan ja sen monitoimisali olisi kunnostuksen tarpeessa. Näillä näkymin kunnostustoimia ei rakennukselle ole enää luvassa ja laajasalolaiset joutuvat etsimään korvaavan juhla- ja harrastustilansa muualta.

Vaikka asemakaavaa ei ole vielä muutettu, Heka-Laajasalon isännöitsijä Pekka Oinonen pitää selvänä, että Pataruuman päivät alkavat olla luetut.

– Lämpökeskus on menettänyt merkityksensä jo vuosia sitten. Vaikka Hekan näkökulmasta Pataruuman huoltokeskus on todella hyvä, ei kaupungin ole järkevää seisottaa niin hyvää tonttia varikkona.

Arviota Pataruuman mahdollisesta purkuajankohdasta Oinonen ei osaa antaa.

– Alueen kehitys on pitkälti siitä kiinni, koska kaavoittaja ottaa kohteen lopullisesti työn alle.

Lähivuosina Pataruuman ympäristö tulee kokemaan silmiinpistäviä muodonmuutoksia myös Gunillanpolun itäpuolella sekä Gunillantien eteläpuolella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on esittänyt Gunillantien ja Reiherintien risteyksessä sijaitsevan kallioisen metsikön muuttamista asuinkerrostalotontiksi. Lisäksi Gunillantie 6:n ympäristöön on suunnitteilla kuusi uutta asuinkerrostaloa sekä yksi uusi rivitalo.

Täydennysrakentamisen yhteydessä myös nykyinen Siwan rakennus on tarkoitus korvata katutason liiketiloja sisältävällä asuinkerrostalolla. Suunniteltu rakennusoikeuden lisäys Gunillantien ympäristössä on yhteensä noin 29 000 kerrosneliömetriä, mikä luo edellytykset alueen asukasmäärän lisäämiselle noin 650 henkilöllä.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

Marjapensaista iloa monille Vuokrataloyhtiön pihalla kasvavien marjapensaiden sato kuuluu kaikille.

Ruusupensaat ja pihlajat ovat tyypillinen näky Laajasalossa sijaitsevilla pihoilla. Paikka paikoin pihoilta löytyy myös kasvilajeja, joiden marjasato on helposti hyödynnettävissä sellaisenaan. Yksi tällaisista aarreaitoista sijaitsee Gunillantie 6:ssa, missä asukkaat voivat nauttia metsäiselle saarekkeelle istutettujen viinimarjapensaiden antimista.

Viinimarjapensaiden historia juontaa juurensa neljännesvuosisadan päähän, kun Salme Koskela sai taimet nyt jo edesmenneeltä asukasaktiivi Eeva Poutulta. Koskelan oli määrä toimittaa taimet KeskiSuomeen, mutta kuljetusongelmien

vuoksi suunnitelmiin tuli muutos.

Viinimarjat päädyttiin istuttamaan Gunillantie 6:n pihalle. Osa sadosta päätyi muun muassa Salmen perheen mehulaseihin.

– Kasvatuksellisesta näkökulmasta oli hienoa pystyä näyttämään lapsille, mistä se mehu aivan oikeasti tulee, Salme muistelee.

Pensaat ovat kestäneet ajan hammasta ja selvinneet muun muassa yksikössä suoritetusta mittavasta saneerauksesta. Salme muistuttaakin, että viinimarjojen kerääminen pihapensaista kuuluu jokamiehen oikeuksiin.

– Marjoja saa kerätä ja hyödyntää aivan vapaasti. Olisi hienoa, jos mitäänsanomattomien koristekasvien sijaan pihoille istutettaisiin nykyistä enemmän pensaita, joiden satoa olisi mahdollista hyödyntää.

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

Jokamiehen oikeuksien ansiosta kuka tahansa asukas saa nauttia Gunillantie 6:n viinimarjapensaiden antimista.

LAAKI

19

HARRASTAMINEN

Liikkumisen intoa jokaiseen päivään!

Laajasalon Palloseura panostaa lasten liikkumiseen pienestä pitäen ja aamusta alkaen. Samalla toiveet harjoitteluolosuhteiden parantumisesta ovat nousseet korkealle.

– Lasten liikkuminen on vähentynyt viime vuosina. Koulut ja päiväkodit ovat onneksi aiempaa innokkaammin alkaneet toimia liikuntaseurojen kanssa yhteistyössä, jotta liikkuminen kuuluisi lasten jokaiseen päivään, kertoo seurasihteeri Mia Stierncreutz.

Vuonna 2011 aloitettu yhteistyö koulujen ja päiväkotien jatkuu myös ensi vuonna.

– Keväällä on jälleen vuorossa jalkapalloturnaus kaikille Laajasalon peruskoulujen 4–6-luokkalaisille sekä ekaluokkalaisten Kaikki pelissä -tapahtuma. Kerran viikossa on jo elokuusta alkaen järjestetty seuran joukkueissa pelaaville 7. luokkalaisille aamuharjoitukset, jotka on sovitettu yhteen oppilaiden lukujärjestykseen.

Eri kouluissa yhteistyö seuran ja koulun kanssa saa myös omia muotojaan. Laajasalon peruskoulussa on päivittäin yksi pitkä, 25 minuutin välitunti, jota varten tarvitaan välituntiliikuttajia. Laajasalon

Juniorivalmennuspäällikkö Joni Ilvonen ja seurasihteeri Mia Stierncreutz elättelevät toiveita Laajasalon Urheilupuiston kentän perusparannuksesta.

”Tavoitteemme on, että lapset voivat harjoitella lähellä kotia.

JUNIORIVALMENNUSPÄÄLLIKKÖ JONI ILVONEN palloseura osallistuu toimintaan antamalla oman lajinsa koulutusta. Poikkilaakson koulun oppilailla taas on mahdollisuus olla mukana jalkapallokerhossa. Tahvonlahden päiväkodissa pienempienkin intoa liikkua kannustetaan yhdessä päiväkodin kanssa.

– Toiminta yhdessä koulujen ja päiväkotien kanssa on samalla markkinointia tulevaisuutta varten.

Kun pääsee kokeilemaan, näkee itse miltä laji maistuu, tietää Joni Ilvonen, seuran juniorivalmennuspäällikkö.

Seura haluaa pitää kiinni kasvavasta joukosta jalkapallon harras-

Kaupunkipolku tutustuttaa Laajasalon saloihin Keväällä perustettuun kaupunkipolkuun tutustuminen on oivallinen keino päästä jyvälle Laajasalon monipuolisesta paikallishistoriasta.

Laajasalon keskiosat vilisevät kadunnimiä, jotka viittaavat alueella aikaisemmin asustaneisiin merkkihenkilöihin. Mutta keitä Henrik Borgström, Lauri Mikonpoika tai Augustin Svanström, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni, oikeastaan olivatkaan?

Vuodesta 1966 saakka laajasalolaisten kotiseututuntemusta ja paikallistuntemusta vaalineessa Laa-

jasalo - Degerö Seurassa on keväällä 2014 koottu 35 kohteesta koostuva kaupunkipolku, jota kävelemällä voi tutustua alueen historiaan, kulttuuriin, katujen nimiin ja luontokohteisiin. Polun varrelle osuu useita paikallisesti merkittäviä kulttuuri- ja luontokohteita Aino Acktén huvilasta Koirasaaren pohjoispuoliseen, valtakunnallisesti merkittävään kallioalueeseen.

Reitti alkaa Laajasalon ostoskeskuksen kupeessa sijaitsevalta Ylistalolta, mikä on myös Tullisaaren kautta kulkevan polun päätepiste. Reitti on noin neljän kilometrin pituinen ja sen kävelemiseen menee kulkunopeudesta riippuen yhdestä kahteen tuntia.

Yksityiskohtaista tietoa reitin varrella sijaitsevien kohteiden

tajia, ja pistää panoksia toiminnan laadun kehittämiseen. Osana laadun kehittämistä haetaan parannusta harjoitteluolosuhteisiin. Toiveet kohdistuvat nyt Laajasalon liikuntapuiston kentän perusparannukseen.

– Jatkuva tavoitteemme on, että lapset ja nuoret voivat harrastaa ja harjoitella lähellä kotia Laajasalossa.

Tällä hetkellä tekonurmi on Ilomäen kentällä, mutta siellä ei ole tilaa 11 hengen joukkueiden pelaamiseen, toteaa Joni llvonen.

Stierncreutz katsoo asiassa jo toiveikkaasti ensi kesää kohti, jolloin tekonurmen asentaminen voisi alkaa. Neuvottelut uudesta nurmi-

kentästä ovat kuitenkin Liikuntaviraston kanssa vielä kesken.

– Urheilupuiston kenttä on riittävän iso, joten alueelle mahtuu jalkapallokentän ja viereisen jääkiekkokaukalon lisäksi myös luistelua varten jäädytetty alue, kuten tähänkin asti. Tarkoituksemme ei ole vielä tilaa muulta liikkumiselta vaan saada perheitä kaikin tavoin liikkumaan yhdessä, Ilvonen korostaa.

historiasta antaa Laajasalo - Degerö Seura -aktiivi Riitta Brelihin kokoama opasvihkonen, joka on tulostettavissa osoitteessa www. laajasalo.net/ajankohtaista/kaupunkipolku. Materiaali tarjoaa jo itsessään mielenkiintoisen ja tutus-

tumisenarvoisen katsauksen alueen paikallishistoriaan, vaikka kohteisiin tutustuminen paikan päällä ei syystä tai toisesta houkuttelisikaan.

1800-luvun alussa rakennetun Ylistalon omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallinnoi Laajasalo - Degerö Seura.

Laajasalon Palloseura perustettiin syyskuussa 1978 Kasperin kerholla Laajasalossa.

TEKSTI ja KUVA: Pasi Vento

TEKSTI ja KUVA: Mikko Vesa

20

LAAKI

HISTORIA ”Ensimmäisen hyökkäysyön uhreista kolme sai surmansa Laajasalossa.

OTE KIRJASTA HÄVITTÄKÄÄ HELSINKI!

Tuliasemia Degerön kukkulalla syksyllä 1944. KUVA: SA-kuva.

Helsingin tuhoisista suurpommituksista 70 vuotta Neuvostoliitto kohdisti Helsinkiin kolme massiivista pommitusta helmikuussa 1944. Osansa kymmenen vuorokauden välein tapahtuneista suurpommituksista sai myös Laajasalo.

Helmikuun 6:ntena 1944 Suomea vastaan käynnistyi ennenkokemattoman ankara pommituskampanja, jonka aikana Neuvostoliiton lentokentiltä nousi yli 2 000 pommikonetta moukaroimaan Helsinkiä.

Pommituskohteiksi oli määrätty strategisesti tärkeitä kohteita, kuten sotatarvikevarastot, kasarmit, satamat ja rautatieasemat. Myös eduskuntatalo, presidentinlinna, valtioneuvoston linna ja Suomen pankki oli määrä pommittaa maan tasalle.

Josif Stalinin määräyksestä toimeenpantujen suurpommitusten tavoitteena oli vauhdittaa Suomen irtaantumista sodasta Saksan rinnalla ja saada valtiojohtomme solmimaan erillisrauha Neuvostoliiton kanssa.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien (Aviatsija Dalnego Dejstvija) hyökkäys Helsinkiin ei ollut suomalaisille täydellinen yllätys, sillä vihiä tulevista pommituksista oli saatu muun muassa rintamalla alasammuttujen neuvostolentäjien kuulusteluissa. Helsingin ilmapuolustusta ehdittiin tehostaa hankkimalla Saksasta muun muassa Würzburg Dora -tulenjohtotutkia sekä Freya -ilmavalvontatutkia,

jotka kykenivät havaitsemaan vihollisen pommittajat jopa 100 kilometrin päästä. Suomalaisittain Irjoiksi ja Raijoiksi nimetyt tutkat olivat Helsingin puolustuksen silmät, sillä ilman niitä pimeässä kaupungin ylle liukuneiden viholliskoneiden havaitseminen olisi ollut lähes mahdotonta. Tutkien rinnalla ilmapuolustuksen varsinaisina ”nyrkkeinä” toimivat Boforsin, RMB:n ja Skodan ilmatorjuntatykit ympäri kaupunkia.

Esimerkiksi Laajasalossa sijainnut 65. Raskas ilmatorjuntapatteri tulitti Helsinkiä lähestyneitä viholliskoneita neljän 75. It.K/37 Skoda-tykin voimin.

ADD:n pommikoneet kylvivät kolmena yönä Helsinkiin ennennäkemättömät tuhot. Kaupunkiin putosi yli 800 pommia, jotka tuhosivat 110 taloa ja vaurioittivat yli 320 rakennusta. Ainakin 146 ihmisen on varmuudella laskettu saaneen surmansa. Todennäköisesti luku on suurempi, sillä pommitusöinä katosi ihmisiä, joiden kohtalo jäi pysyvästi arvoitukseksi. Myös Santahaminan kupeessa sijaitseva Laajasalo sai osansa neuvostojoukkojen IL-4, Li-2, A-20 ja B-25 -pommittajien aikaansaamasta tulimyrskystä Helsin-

gissä – ensimmäisen hyökkäysyön uhreista kolme sai surmansa Laajasalossa. Santahaminassa uhrimäärä oli huomattavasti suurempi.

Suhteessa muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, kuten Lontooseen, Berliiniin tai Dresdeniin, strategisten ilmapommitusten tuhot jäivät Helsingissä kuitenkin melko vähäisiksi. Pääkaupungin puolustukseksi viritetty Ilmatorjuntarykmentti 1 sai kiivaalla sulku- ja seurantatulellaan monet ADD:n kokemattomista lentäjistä pudottamaan pommilastinsa jo kauas Helsinginniemen ulkopuoliselle merialueelle, missä jään läpi rysähtäneet räjähteet auttoivat paikallisia asukkaita keräämään merenpinnalta todellisia Pietarin kalansaaliita. Myös tahallaan liioitellut raportit Helsingin kokemista tuhoista osaltaan vähensivät Stalinin intoa määrätä uusia hyökkäyksiä koodinimellä ”Kohde 2” tunnettuun Helsinkiin.

Vaikka Helsingissä ja koko Suomessa pelkoja herättäneistä pääkaupungin tuhopommituksista tuli helmikuussa kuluneeksi tasan 70 vuotta, eivät ilmatorjuntataisteluiden näyttämöt ole painuneet kokonaan unholaan. Helsingin

ilmatorjunnan vanhoja asemia on yhä näkyvissä muun muassa Lauttasaaressa, Pajamäessä, Taivaskalliolla sekä kotoisissa maisemissamme Laajasalossa. Peitenimellä ”Itä” toimineen 65. Raskaan ilmatorjuntapatterin neljän Skodan, tulenjohtokoneen, etäisyysmittarin sekä konekivääriasemien paikat ovat helposti paikallistettavissa Gunillantien pohjoispuolella kohoavalta Degerön kukkulalta. Kukkula ympäröivine kangasmetsikköineen on nimetty Aake Pesosen puistoksi Helsingin ilmatorjuntaa johtaneen kapteenin mukaan. Heka-Laajasalon entisen lämmönjakokeskuksen, Pataruuman, länsipuolitse puolestaan kulkee Aakenraitti, jonka varrelta löytyy kallioon hakatun, kantalinnoitetun tulenjohtoaseman jäänteet.

TEKSTI: Mikko Vesa Lähteet: Raevuori Antero (2014) Hävittäkää Helsinki! Pääkaupunkiseudun tuhopommitukset 1944. 318s.

Otava, Keuruu.

Pommitukset (2014). Ilta-Sanomien erikoislehti. 80s. Sanoma Media Finland.