Vanhan paloaseman korjaus ja käyttötarkoituksen muutos

SMARTinniemi DroneHub Vanhan paloaseman korjaus ja käyttötarkoituksen muutos Tekijä: Hannu Väisänen

Rakennussuojelun ja rakennetun ympäristön hoidon kurssityö 2022 Email: vaisanen.hannu.markus@gmail.com Copyright: Hannu Väisänen

HANNU VÄISÄNEN

1

Paloasema, veturitalli ja trukkihalli Rakennusvuosi 1943-1952, 1990-1991 Kerrosluku 2 + kellari

Sa

ha

Muut tiedot Paloaseman pihapiiri kuuluu Martinniemen sahan osana RKY2009 alueeseen eli valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Sahan alue on seudun yhteisessä yleiskaavassa valtakunnallisesti merkittävä kohde ja mainittu myös maakuntakaavassa.1

1 Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015. s. 59-60.

Pa lo

as

em

a

Vanhan paloaseman nykytila vuonna 2022.

Kuva: Juho Lumme

Vanhan paloaseman korjaus ja käyttötarkoituksen muutos älykylän dronehubiksi Yksilötyössä teen Martinniemen vanhan paloaseman korjaustapaohjeen ja käyttötarkoituksen muutosehdotuksen. Korjaustapaohjeet perustuvat museoviraston säilyttävän korjauksen Korjaustaidon korjauskortteihin2 (https:// www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit). Korjaustapaohjeissa keskityn huomioimaan rakennushistoriallisia arvoja sekä ominaispiirteitä ja niihin sovellettavia periaatteita yksityiskohtaisen rakennusfysiikan sijaan. Uusi käyttötarkoitus rakennukselle on dronehub, jossa paloaseman tiiliosassa on varastotilaa lennokeille, toimistotilaa työntekijöille sekä torni ilmatilan ja sään tarkkailua varten. Puisessa osassa tulee olemaan lennokkeja varten logistiikkahalli. Dronehubissa lennokkeja käytetään lääkkeiden ja laboratorionäytteiden toimittamiseen, tulipalojen havainnointiin, eksyneiden ja veden varaan joutuneiden

Käyttötarkoituksen muutoksessa tutkin ensin vanhan paloaseman historiaa ja sen merkitystä Martinniemen sahalle. Historiaosuuden selvittämisen jälkeen pohdin vanhan paloaseman arvottamista, ja sen jälkeen laadin tunnistetuille arvoille pohjautuvan suunnitelman uudelle käyttötarkoitukselle.

Dronehubilla tarkoitetaan yleensä aluetta, jossa toimii miehittämättömien ja etäohjattavien lennokkien operointikeskus. Dronehubiin kuuluu nousu- ja laskeutumisalue, akkujen vaihto- ja latausalue, radioverkkoyhteydet, operointikeskus, sään- ja ilmatilan tarkkailukeskus, logistiikka-alueet ja yhteydenpito yhteistyötä varten esimerkiksi ilmailuviranomaisiin ja pelastusviranomaisiin.

Dronella tarkoitetaan yleensä ammattikäyttöön tarkoitettua miehittämätöntä lennokkia, joka on halkaisijaltaan alle 3 metriä ja etäohjattava tai itsenäiseen liikkumiseen kykenevä.

2 Museovirasto Korjaustaito 2

Kuva 1. Vasemmalla kartassa vanhan paloaseman pihapiiri sahan ja rautatien pohjoispuolella vuonna 1948. Pihapiiriin on kuulunut myös mm työväenkasarmi ja varastorakennus. Lähde: Oulun rakennusvalvonta. Piirtänyt DI Heikki Siutiala

etsintään, pelastuslaitokselle tilannekuvan muodostamiseen, verkkokaupan tilausten toimittamiseen, muuttolintujen seurantaan ja dronekilpaurheiluun.

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

Vanhan paloaseman historia Paloasema, sen letkunkuivatustorni, veturitalli ja trukkihalli ovat valmistunut oletettavasti vuosien 1943-1952 välisenä aikana. Sahan omistanut yhtiö sai vuonna 1952 valmiiksi palovakuutusyhtiön vaatiman paloputkiverkoston ja pumppuaseman rakentamisen. Rakennus sijaitsee sahan välittömässä läheisyydessä ja niiden välissä kulki junanrata. Kemi-Oulu väliseltä junaradalta valmistui pistoraide sahalle vuonna 1938. Veturitalli rakennettiin paloaseman kaakkoispäätyyn junanradan viereen kuitenkin vasta 1943-1952 välisenä aikana.

HANNU VÄISÄNEN

Ylhäällä paloaseman sijainti Martinniemen sahan alueen nykytilanteessa vuonna 2022. Kartta: Rosaliina Järvinen

Ensimmäiset trukit hankittiin Martinniemen tehtaille vuonna 1952. Paloaseman luoteispäädyssä ollutta autohallia laajennettiin trukkeja varten.

Paloasema on sementtitiilirunkoinen, ja sen keskellä on paksu tiilinen sydänseinä. Trukkihalli on puurunkoinen. Veturitallin, paloaseman ja trukkihallin muodostamassa rakennuksessa on katon katemateriaalina punaruskea tiili.

Paloaseman länsipuolella on sijainnut kaksikerroksinen puinen työväenkasarmi poikittain paloasemaan nähden ja paloaseman kanssa samassa linjassa on ollut varastorakennus.

3

Paloasemassa on kaksi maanpäällistä kerrosta ja kellarikerros. Tornin alla on kattilahuone ja rakennuksen alla on puuvarasto3. Vuoden 1956 pohjapiirroksessa lukee, että että tornin alla oleva huoneessa on keskuslämmityslaite.

Vuonna 1990 Säävälän veljekset ostivat vanhan paloaseman, työväen asuinrakennuksen ja varastorakennuksen.

3 Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015. s.59-60.

Vuosina 1990-1991 Säävälät laajensivat paloasemaa. Rakennuksen länsisivulle tehtiin korjaushallille siipi, ja yläkertaan palomestarin asuntoon sisustettiin toimistohuoneita. Tuolloin rakentamisen yhteydessä asennettiin rakennuksen vanhaan tyylliin sopimattomia ikkunoita toimistolle koilispuolen julkisivuun.4

4 Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015. s.59-60.

Kuva 2. Vanhan paloaseman pohjapiirustus, joka on päivätty 15.9.1956 nimiellä M. Kisto ja nimetty Auto- ja trukkitalliksi. Lähde: Säävälät Oy:n arkisto

4

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

Vanhan paloaseman veturihallin klassistinen päätyjulkisivu puretun rautatien suuntaan.

Ovesta lienee ollut sisäänkäynti varastoon.

Kuva: Hannu Väisänen HANNU VÄISÄNEN

5

Veturitalli

Vanhan paloaseman julkisivu koiliseen nykytilassa vuonna 2022. Kuva: Hannu Väisänen

Vanhan paloaseman korjaus Tässä kappaleessa käsitelen korjausta periaatteellisella tasolla keskittyen rakennushistorian vaalimiseen rakennusfysikaalisen toimivuuden sijaan.

Ikkunoiden korjaus Museoviraston korjauskorttien mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ikkunoita korjatessa tavoitteena on kaikkien olemassa olevien ikkunoiden säilyttäminen mahdollisimman vähin muutoksin. Jos ikkunat ovat alkuperäisiä tai alkuperäisen mallin mukaisia, niin pienilläkin muutoksilla sopusuhtaisissa mittasuhteissa, listoissa tai viisteissä voidaan menettää alkuperäinen hienovarainen kauneus. Uudella vanhan mallin mukaisella ikkunalla ei ole historiallista arvoa, mutta rakennushistoriallisesti arvokkaassa kohteessa vanhan ikkunan jäljittely on parempi vaihtoehto kuin kohteelle vieras täysin eri aikakauden ikkuna.5

Paloasema

Trukkihalli

Lisäys trukkihallin pituudessa oletettavasti vuonna 1956.

Myöhempi muutos ikkunoissa.

Kuva 3.Vanhan paloaseman julkisivu koiliseen vuonna 1956. Lähde: Säävälät Oy:n arkisto

Parannukset tulisi tehdä ensisijaisesti tekemällä lisäyksiä poistamisen tai uusimisen sijaan. Perusteellisen korjaamisen sijaan voidaan ottaa ikkuna talteen ja tehdä tilalle profiililtaan täsmälleen entisen mallin mukainen uusi ikkuna.

Tällaisessa tapauksessa on pyritään siihen, että rakennuksen historiallinen tyyli ja tunnelma pysyy ennallaan ikkunatyypin pysyessä ennallaan. Tämä voi olla nykyään haasteellista, koska vanhoja ikkunoita on tehty käsityönä aikakauden oppien mukaisesti ja tarkasti valikoiduista puumateriaaleista.6 Jos on tarve poistaa ikkuna esimerkiksi huonejaon muuttuessa, voidaan tehdä perinteinen valeikkuna, jolloin julkisivun sommittelussa ei tapahtu muutoksia. Valeikkunassa uloimpaan ikkunalasiin kiinnitetään tervapaperi, lasien välinen tila täytetään eristeellä ja sisäpuolelle kiinnitetään rakennuslevy.

Tälloin ikkuna-aukko on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taas käyttöön.7

Tiilikaton korjaus Yleisenä periaatteena on, että tiilikatto on pyrittävä säilyttämään, jos vanha kate liittyy rakennuksen arkkitehtuuriin tai sillä on huomattava rakennushistoriallinen merkitys – esimerkiksi jos katon rakenne tai tiilityyppi on harvinainen. Katemateriaalia ei pidä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa ilman syytä vaihtaa, mutta katon rakenteissa olevat vauriot ja rakennusvirheet on hyvä korjata. Rakennuksen historiallisen eheyden turvaamiseksi olisi kuitenkin pyrittävä säilyttämään toimivia rakenneosia.

Aluskatteen vaihtaminen ei näy ulospäin mutta alkuperäinen aluskate, esimerkiksi päre- tai huopakatte on hyvä säilyttää osana rakennushistoriaa, mikäli se on kosteusteknisesti toimiva. Katto on rakennuksessa merkittävä suojakerros, ja sen toimivuutta tulisi aina tarkastella tapauskohtaisesti.8

6 Museovirasto Ikkunoiden korjaus 2000. s.3-4.

7 Museovirasto Ikkunoiden korjaus 2000. s.4.

5 Museovirasto Ikkunoiden korjaus 2000. s.3-4.

6

Korotus katon korkeudessa oletettavasti vuonna 1956.

Ylikorjaamista on syytä välttää kuten myös alikorjaamista. Ensimmäisessä on riski menettää osa rakennushistoriaa ja paikan tunnelmaa, ja jälkimmäisessä on riskinä jättää olemassa olevat viat pahentumaan yllättävin seurauksin.

Korjaussuunnitelmassa onkin syytä turvautua laadukkaaseen kuntoarvioon.

Esimerkiksi sammaloitunut tiilikate pysyy pidempään kosteana, ja sammal ja jäkälä rapauttavat tiilikatetta. Sammaloituminen on kuitenkin tyypillistä tiilikatoille, ja kate tulisikin pestä säännöllisesti. Jos sammaloituminen on edennyt pitkälle ja sammalkerros on paksu, sen peseminen on riski, koska sammalkerroksen alta voi paljastua täysin haurastunut ja muutamassa vuodessa hajoava tiilipinta. Nykyään ohjauskorttien laatimisen jälkeisenä aikana on kuitenkin saatavilla suojaavia materiaaleja.9

9 Museovirasto Tiilikaton korjaus 2000. s.4.

8 Museovirasto Tiilikaton korjaus 2000. s.4.

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

HANNU VÄISÄNEN

7

Vanhan paloaseman tiilikatossa on havaittavissa merkkejä alkuperäisen arkkitehtuurin korjaustarpeesta sekä puisen trukkihallin kattorakenteen painumisesta. Vanhan paloaseman tiilikatteesta on nähtävillä myös sammaloitumista. Tiilikatoille on tyypillistä, että pohjoisen varjonpuoleinen lape on suuremmassa rapautumisriskissä, koska tiilet pysyvät varjossa pidempään

Vanhan paloaseman julkisivu lounaaseen pihan suuntaan vuonna 2022. Rakennusta on laajennettu sen tyylistä eroavalla punaisella lisäosalla. Kuva: Juho Lumme

kosteina kuin etelän puolella10. Osa katon tiilistä on liikkunut sijoiltaan, ja osa tiilikatosta on korvattu peltikatteella letkunkuivatustornin vieressä.

Vanhan paloaseman tiilikatto on ainoa tiilikatto Martinniemen sahan alueella. Vanhan sahan alue on rakennuskannaltaan ja materiaalimaailmaltaan monipuolinen alue, jota paloaseman tiilikatto täydentää. Paloaseman arkkitehtuurin eheyden turvaamiseksi olisi suotavaa, että rakennuksen katemateriaalina käytettäisiin jatkossa punaruskeaa tiiltä.

Kuva 4. Vanhan paloaseman julkisivu lounaaseen pihan suuntaan ennen vuonna 1956.

Lähde: Pentti Utriainen 8

Kuva 5. Julkisivu lounaaseen pihan suuntaan vuonna 1956. Lähde: Säävälät Oy:n arkisto ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

HANNU VÄISÄNEN

10 Museovirasto Tiilikaton korjaus 2000. s.3.

9

Lisäosan sovittaminen tai purkaminen

Ulkolaudoituksen korjaus

Vanhaan paloasemaan on tehty laajennusosa pihan puolelle lounaan suuntaan. Jos lisäosalle on käyttötarvetta, niin se on mahdollista sovittaa alkuperäiseen arkkitehtuuriin nykyistä paremmin vaihtamalla materiaaleja ja mittasuhteita sekä tarkistamalla kattojen liittymiskohdat. Jos lisäosalle ei ole käyttötarvetta, niin se voidaan ajatella olleen väliaikainen ja sen purkaminen mahdollistaa paloaseman lounaan puoleisen julkisivun palauttamisen tai uudelleen sommittelun uutta käyttötarkoitusta varten. Lisäksi lisäosan purkaminen yhtenäistäisi julkisivua, rakennuksen hahmottamista sekä pihan tilan muodostumista. Kuvasta 4. ja 5. voi katsoa ohjeet julkisivua varten.

Ukovuorauksesta uusitaan vain vaurioituneet kohdat. Koko julkisivu uusitaan vasta kun eteläsivu tai vuorauksen alaosa on korjauksen tarpeessa.

Rakennuksen julkisivut saattavat olla keskenään erilaisia, niissä voi olla eri aikoina tehtyjä muutoksia ja niitä ei ole pakko yhdenmukaistaa. Muutoksia ei ole myöskään pakko palauttaa ennalleen vaan muutokset saavat olla osa rakennuksen historiaa.13

Ovien korjaus Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ovia korjatessa on tavoitteena kaikkien tyyliin sopivien ovien ja listojen säilyttäminen. Parannuksia on parempi tehdä lisäämällä kuin poistamalla ja uusimalla. Uusia lisäyksiä voi olla mahdollista poistaa kuten ikkunoissakin, mutta vanhoja osia peruuttamattomasti poistamalla katoaa samalla historiallinen todistusaineisto.

Arvokkaisiin oviin on tallentunut todistusaineistoa työtavasta, käytetyistä materiaaleista, tyylipiirteistä, rakennusosien liikkeistä ja korjauksista ja tarinoita. Ovet tulee säilyttää oikeassa ympäristössä ja tarvittaessa laittaa talteen jos uusiminen vähentäisi oleellisesti oven historiallista arvoa.11 Ovet ovat varsin käytettyjä rakennusosia, ja niihin tallentuu rakennuksen käytön ja käyttäjien historiaa. Ovissa on usein kulumisen ja vanhenemisen jälkiä, jotka ei aina vaadi toimenpiteitä, mutta kulunut maalipinta voidaan uusintamaalata. Ovet heloineen ovat yksilöllisiä ja yksityiskohtaisia. Vanhojen helojen käytössä ollaan suorassa kosketuksissa historiaan, ja helat ovat olleet oven arvokkaimpia osia. Heloille on tyypillistä ruostuminen, kiinnitysten löystyminen, jousien väsyminen ja lukkojen huono toimivuus. Nämä viat on kuitenkin yksinkertaisesti korjattavissa.12 Yksi korkea tallin ovi on edelleen paikoillaan.

Kuva: Hannu Väisänen

10

11 Museovirasto Ovien korjaus 2000. s.5.

12 Museovirasto Ovien korjaus 2000. s.11-12.

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

Vuorauksesta ja julkisivuista on luettavissa ajan kuluminen sekä rakennuksen historiaa, kuten aukotuksen siirtäminen ja laajennukset. Jos koko ulkovuoraus uusitaan ei sillä ole historiallista arvoa, mutta rakennuksen alkuperäiseen tyyliin sopimattomien muutosten poistaminen voi parantaa rakennuksen arkkitehtonista arvoa. Vuorilautoja uusittaessa on on käytettävien lautojen ja listojen oltava kooltaan, pinnaltaan ja profiililtaa tarkasti entisten kaltaisia. Kokonaista julkisivua uusittaessa voidaan käyttää nykyaikaista puutavaraa, mutta on huolehdittava että ne ovat samaa puulajia ja että niistä saadaan uusittavien kaltaisia. Julkisivujen huoltoon kuuluu vaurioiden estäminen, ympäristön kasvillisuuden hoito ja haitallisten kasvien poisto.14 13 Museovirasto Ulkolaudoituksen korjaus 2000. s.4.

14 Museovirasto Ulkolaudoituksen korjaus 2000. s.4.

Arvottaminen Vanhalla paloasema on historiallista ja arkkitehtonista arvoa. Osa alkuperäisten ruutuikkunoiden laseista on rikki tai ikkunoiden puitteet on notkahtanut, mutta ne on korjattavissa. Rakennuksessa on paljon ajan saatossa hyvällä tavalla patinoituneita rakennusosia ja yksityiskohtia, kuten ulko-oven kahva ja erilaiset pinnat. Rakennuksessa on tapahtunut muutoksia, joista osa on parantanut rakennuksen käytettävyyttä, mutta samalla peittänyt alleen alkuperäisen arkkitehtuurin kauneutta, kuten pihanpuoleisen lisäosan rakentaminen ja nykyaikaisten ikkunoiden asentaminen.

Näyttävimpiä rakennusosia ovat vanhat ruutuikkunat, trukkihallin kattopalkit ja vanhat isot puuovet. Huomattavaa on myös matalamman tiiliosan eli veturitallin räystäslistan klassistinen detaljikka, päätykolmio ja ikkunasommitelma. Letkunkuivatustorni on periaatteeltaan ja ulkonäöltään samantyyppinen torni kuin 1920-luvulla valmistuneella Kajaanin Kontiomäen juna-aseHANNU VÄISÄNEN

Kattopalkisto on poikkeuksellisen yksityiskohtainen.. Kattokannattajalta näyttää puuttuvan pystytuki, minkä puuttuminen aiheuttaa katon ja seinien alaspäin valumista ja romahtamisriskin. Kuva: Hannu Väisänen

man paloasemalla15, joka myös kuuluu RKY-alueeseen.

Rakennukseen on kertynyt hienovaraista kerroksellisuutta, kun paloaseman kattoa on korotettu vastaamaan veturihallin harjakorkeutta räystäslinjaa, ja trukkihallin pituutta on lisätty. Räystäslinjojen täsmääminen näkyy sementtitiilijulkisivussa tiililadonnan periaatteen ja saumalaastin erottautumisena vanhemmasta julkisivusta.

Vanha paloasema on säilyttänyt käyttötarkoituksensa teollisuusalueella logistiikan käytössä, ja on nykyään maansiirto- ja rakennusalan yrityksen toimitilana. Se on yksi harvoista vanhan sahan rakennuksista, jotka ovat edelleen olemassa ja aktiivisesti käytössä.

15 Finna kuvatietokanta

11

Saavutettavuus 855

Tannila

Dronehubin pihapiiri

E75

Dronehubin pihapiiriin kuuluu dronekenttä, jossa on pystysuoraa nousua ja laskeutumista varten laskeutumisalustat 5 x 5 m. Pihapiirissä on tilaa operoida parin kymmenen dronen yhtäaikaista tavarantoimitusta. Matkahuollon laskelmien mukaan noin 80% kaikista verkkokaupasta ostetuista alle 2kg painoisia paketeista on kokoluokkaa 15cm x 20cm x 25 cm16.

Pudasjärvi 851

Martinniemi 30 km

849

847

20

848

E75

Tähystystorni Parkkipaikka Hub

833

Hailuoto

Oulu

Northern Ostrobothnia

Dronekenttä

Kuvasovitus: Hannu Väisänen. Kuvien lähde: Pixbay.com

834 22

Kuva 5. National Land Survey Of Finland, Esri. Kartta: Hannu Väisänen

11/20/2022

0

3.5

0

5

1:1,000,000 7

10

14 mi 20 km

National Land Survey of Finland, Esri, HERE, Garmin, Foursquare, FAO, METI/ NASA, USGS, Esri, USGS

Hannu Väisänen

SMARTinniemi dronehub Suunnitelmassani Martinniemestä tulee älykylä, jossa toimii alailmatilassa liikkuvia lennokkeja suorittamassa esimerkiksi verkkokauppatilausten logistiikkaa tai tukemassa pelastuslaitoksen toimintaa. Dronehub toimisi myös osana Perämeren kaaren muita dronehubeja lennokkien akkujen vaihtamiseen ja lataamiseen - toimitusketju ulottuisi Tornio-Haaparannasta Ouluun.

Pelastuslaitos voisi käyttää lennokkeja etäohjattuina esimerkiksi kadonneiden etsintään ja tilannekuvien muodostamiseen tulipalotilanteissa. Lennokkien toimintasäde nykyisellä akkuteknologialla on noin 10 - 30 kilometriä, jonka sisälle ulottuu useita pieniä saaria Oulun edustalla.

12

Älykylällä tarkoitetaan yleensä kylää, jossa käytetään uusia digitaalisia ratkaisuja yhteisöllisyyden, palvelujen ja liikenteen parantamiseksi. Älykylän määritelmä on uudehkona asiana vielä väljä, mutta yleisesti sen yhteydessä tarkoitetaan tietoliikenneyhteyksien ja digitaalisten järjestelmien kautta tapahtuvaa tiedon keruuta ja sen pohjalta tehtäviä yhteisön strategian mukaisia ja yhteisön tilannetta parantavia ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuudessa, liikenteessä tai palveluissa. Työssäni keskityn luonnostelemaan, kuinka etäohjattavia tai itsenäisesti toimivia miehittämättömiä lennokkeja voisi hyödyntää Martinniemessä.

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

ar itak

e

inti

La

Kasvillisuuden hoito

kar

Laita

intie

Vanha kasvillisuus hoidetaan puutarhurin laatiman kasvillisuuden hoitosuunnitelman mukaisesti. Vanhan paloaseman rakennuksen lähiympäristön kasvillisuutta siistitään, jotta rakennuksen julkisivut olisivat edustavat joka suuntaan eikä kasvillisuus pääsisi vaurioittamaan rakennusta tai perustuksia.

Vanhasta letkunkuivatustornista tulee tähystystorni, josta tarkkaillaan alailmatilassa tapahtuvaa liikennettä ja säätiloja. Torniin integroidaan tietoliikenneverkoa varten tarvittavaa laitteistoa kuten radiomastoja, kameroita ja muuta tekniikkaa. Muilta osin torni säilytetään rakenteeltaan ja ulkonäöltään alkuperäisen näköisenä, mutta tikkaiden kiinnitys varmistetaan. Portaita ei ole mahdollista rakentaa niiden vaatiman suuren tilan vuoksi. Tornista voidaan ohjata ja tarkastella suurien droneparvien toimintaa, joita voidaan käyttää esimerkiksi ilotulitusten korvaamiseen äänettömällä valoshow-esityksillä.

Dronehubin pihasuunnitelma 16 Drooniopas kaupungeille 2009. s.9

HANNU VÄISÄNEN

Lääkkeiden ja laboratorionäytteiden kuljettaminen Havainnekuva korjatun vanhan paloaseman uudesta käyttötarkoituksesta, dronehubista. Havainnekuvassa julkisivulaudoitus on uusittu, ikkunat ja tiilikatto restauroitu, ja logistiikkahallin ovet ovat uudelleenrakennettu. Punainen lisäosa on jätetty havainnekuvaan paikoilleen, jotta rakennuksen kerroksellisuutta ja lisäosan tarpeellisuutta voisi arvioida.

Kuvasovitus: Hannu Väisänen

Vähähiilisyys

Pelastustoimi

Sähkökäyttöiset dronet eivät aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä. Akkujen lataaminen aiheuttaa epäsuoria hiilidioksidipäästöjä, mutta silloin sähkön tuotantotapa on merkittävässä roolissa päästöjen laskemisessa. Uusiutuvaa energiaa käyttämällä voidaan pienentää dronekuljetusten kokonaispäästöjä.

Akkujen ja laitteiden valmistaminen aiheuttaa kuitenkin omalta osaltaan päästöjä ja ympäristöriskejä.

Pelastuslaitokset ja pelastustoimi voivat käyttää dronea nopeaa toimitusta vaativissa tehtävissä esimerkiksi sydäniskurin tai lääkepaketin toimittamisessa. Drone voi toimia kahteen suuntaan esimerkiksi toimittamalla laboratorionäytteitä suoraan kotoa laboratorioon, jolloin asiakkaan ei tarvitse matkustaa tai jonottaa näytteenottopaikalle Pelastuslaitos voi käyttää droneen liitettyä lämpökameraa eksyneiden etsimisessä tai tilannekuvan muodostamisessa tulipalotilanteessa. Vartiointiliike voi käyttää dronea apuna hälytystehtävissä ja turhien hälytysten tapauksissa vältetään matkustaminen. Drone ei välttämättä korvaa ambulanssia, mutta se ohittaa liikenneruuhkat ja voi päästä kohteeseen minuutteja nopeammin kuin ambulanssi esimerkiksi toimittamaan sydäniskuria18. Dronet voivat lentää itsenäisesti ennalta määrättyihin paikkoihin ja niitä voidaan ohjata myös etäältä. Dronehub voidaan linkittää pelastuslaitoksen hälytysjärjestelmään, jolloin dronehubin lennokit saadaan nopeasti ilmaan ja liikkumaan kohteeseen.

Dronen päästöt hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna ovat 0,5 g CO2/km.

Polttomoottorilla toimivan henkilöauton päästöt ovat 120 g CO2/km, ja sähköllä toimivan henkilöauton päästöt ovat 20 g CO2/km. Suuren logistiikkaan käytettävän täysperän päästöt puolestaan ovat jopa 2 552 g CO2/km. Dronen päästöt ovat vain murto-osan ajokulkuneuvoista, ja Suomessa sähkö tuotetaan pääosin hiilidioksidineutraalisti.17

17 Dronet vähähiilisyyden edistäjinä 2021. s.11.

14

18 European Heart Journal 2022 ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

Pelastettavien ja eksyneiden paikantaminen

Tulipalojen havainnointi

Pilkkiminen ja vetouistelu

Logistiikka

Ratakilpailu ja harrastaminen

Drone voi toimittaa paketin lähettäjältä suoraan vastaanottajalle tai drone voi laskea sen ennalta määrättyyn pisteeseen laskuköyden avulla. Myös automaattisesti toimivia säilytyslokerikkojärjestelmiä on mahdollista käyttää.

Drone voi myös kuljettaa suuremmasta keskitetystä pakettimäärästä "viimeisen kilometrin". Dronelogistiikka toimii kahteen suuntaan, eli paketit on esimerkiksi mahdollista kerätä useasta paikasta "ensimmäisestä kilometristä" yhteen suurempaan kuormaan. Logistiikkaa varten tavoitellaan korkeaa automaatioastetta, jolloin akut vaihdetaan ja ladataan automaattisesti pysähdyspaikoilla.19, 20

Droneilla harrastetaan lentokilpailua. FPV- eli First Person View on ratakilpailu, jossa lentäjä ohjaa dronea este- tai pujotteluradalla jopa 150 km/h nopeudella lentävää dronea virtuaalilasien kautta. FPV- dronelaji on kasvavassa suosiossa maailmalla ja Suomessa24. Suomessa toimii lennokkikerhoja, jotka järjestävät lennokkialan harrastajien kilpailuja. Isompia tapahtumia varten dronet tarvitsevat paljon tilaa ja Oulussa järjestettiin Ouluhallissa Races of Drone -ratakilpailu vuonna 202025. Martinniemen vanha käytöstä poistunut junanrata metsän keskellä tarjoaa dronekilpailulle hyvän paikan kilparadaksi, koska se on tarpeeksi leveä pujottelua varten ja pitkä pituus mahdollistaa monipuolisen radan käytön.

Dronelogistiikka voidaan jakaa pienlogistiikkaan, suurlogistiikkaan ja ihmisiä kuljettaviin dronetakseihin. Tässä työssä käsitellään pienlogistiikaa, jossa kuljetetaan muutaman kilon paketteja alle kolmen metrin halkaisijaltaan olevalla dronella. Alle kolmen metrin logistiikkadroneille on laskettu laskeutumispaikan tilatarpeeksi 6m x 6m, ja sen yläpuolelle merkittävistä tuulipyörteistä vapaa ylöspäin kasvava 9m x 12m kaukalo 30 metrin korkeudessa21.

Suurimmat riskit droneliikenteelle syntyy tuulesta ja alla olevista ihmisistä.22, 23 Veden päällisellä kulkureitillä esimerkiksi järven poikki lentäessä on varmistettava vesitiiviit paketit ja tarvittaessa hätälaskeutumispaikka. Kaupunkilosuhteissa voi syntyä tuulitunneleita tai turbulenssia.

19 Robots Expert 2019. s.8-9.

20 Robots Expert 2021. s.8-9.

21 lbidem., s.17-18.

22 lbidem., s.11.

23 lbidem., s.21.

HANNU VÄISÄNEN

Dronen avulla voi myös mahdollisesti harrastaa kalastusta. Pelillistämällä pilkkimisen tai vetouistelun on mahdollista luoda uusia harrastuksia ja saada ihmisiä kiinnostumaan kalastuksesta. Avannon aukipitämistä varten laskettavavaan ja nostettavaan siimaan voi kiinnittää pallon, joka liikkuessaan estää jäätymisen. Kalat kelataan vinssillä dronessa olevaan vesitiiviiseen astiaan, jossa ne tainnutetaan sähköllä. Talvidronekalastus odottaa vielä tehokkaampia akkuja, koska dronen akkujen pakkasenkestossa on vielä kehitettävää.

Vedenalaisella dronella puolestaan voi välittää videokuvaa kalapaikoista tai pyydyksistä. Vanha paloasema sijaitsee rannan ja sataman läheisyydessä, ja satama-alueella on jo valmiiksi kalastustoimintaa.

24 FPV Finland 2022.

25 Business Oulu 2020.

Suunnitelma Vanhan paloaseman veturihallin kattopalkit ovat koristeellisia ja toimintakuntoisia. Ne säilytetään sellaisinaan ja niiden kantavuus tutkitaan ja korjataan. Kattopalkistolle lisätään seinänvastainen pystytuki, jonka puuttuminen on mahdollisesti johtanut seinien ja katon notkahtamiseen. Seinät suoristetaan ja ikkunat korjataan Museoviraston ohjekortin mukaisesti. Toimiston ikkunat palautetaan vuoden 1956 suunnitelman mukaisiksi.

Korkeat oviaukot mahdollistavat lennokkien liikenteen. Kaksi hallin korkeaa ovea rakennetaan uusiksi ja ohjeet niihin katsotaan yhdestä olemassa olevasta korkeasta ovesta. Korkeat oviaukot ovat toimineet lähtökohtana koko dronekeskus suunnitelmalle kun tutkin, mihin käyttötarkoitukseen veturihallin korkeita oviaukkoja voisi hyödyntää. Vanha paloasema on toiminut historiansa aikana pelastuskäytössä, ja uusi dronekeskus jatkaa rakennuksen vanhaa pelastustoiminnan käyttöä.

Leikkaus logistiikkahallin kohdalta 1:200

Ilmatilan ja sään tarkkailutorni

1:200

Toimisto ja koulutus (ent. paloasema).

Varastotilat (ent. veturitalli)

Logistiikkahalli (ent. trukkihalli)

Havainnekuva logistiikkahallista (ent. trukkihalli).

Kuvasovitus: Hannu Väisänen

Vanhan paloaseman julkisivu kaakkoon 1:200.

16

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

HANNU VÄISÄNEN

17

Harjoittelualue

Droneväylä

Martinniemen saha

Haukiputaan juna-asema

Ilmakuvaan merkitty Laitakarin harjoitusalue ja Martinniemen sekä Haukiputaan juna-aseman välisen vanhan junaradan paikalle suunniteltava droneväylä kilparatakäyttöön. Ilmakuva: Paikkatietoikkuna.fi

18

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

Havainnekuva dronerace kilparadalta.

Kuvasovitus: Hannu Väisänen

HANNU VÄISÄNEN

19

13. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Ulkolaudoituksen korjaus. s. 4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022)

Lähteet 1. Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 4193. Oulu. s. 59-60. https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/4193.pdf (18.12.2022) 2. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 3. Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 4193. Oulu. s. 59-60. https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/4193.pdf (18.12.2022) 4. Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 4193. Oulu. s. 59-60. https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/4193.pdf (18.12.2022) 5. Museovirasto. 2000. Korjaustaidon korjauskortti. Ikkunoiden korjaus. s. 3-4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 6. Museovirasto. 2000. Korjaustaidon korjauskortti. Ikkunoiden korjaus. s. 3-4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 7. Museovirasto. 2000. Korjaustaidon korjauskortti. Ikkunoiden korjaus. s. 4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 8. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Tiilikaton korjaus. s. 4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 9. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Tiilikaton korjaus. s. 4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 10. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Tiilikaton korjaus. s. 3.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 11. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Ovien korjaus. s. 5.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 12. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Ovien korjaus. s. 11-12.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022)

20

14. Museovirasto. Korjaustaidon korjauskortti. Ulkolaudoituksen korjaus. s. 4.

ISSN 1236-4517. https://www.korjaustaito.fi/fi/korjauskortit (18.12.2022) 15. Kontiomäen juna-aseman valokuva Finna-tietokannassa.

Tunniste: RHO125542:7 https://www.finna.fi/Record/ museovirasto.92449C37C5D6195B9B0D071D67295348 (18.12.2022) 16. Robots Expert Finland Oy. Drooniopas kaupungeille. 2009. s.9 https://www.ril.fi/media/2020/jasenyys/tietoiskut/200323-drooniopaskaupungeille-v2.pdf (18.12.2022)

Kuvalähteet Kuva 1. Oulun rakennusvalvonnan arkisto.

Kuva 2. Säävälät Oy:n arkisto.

Kuva 3. Säävälät Oy:n arkisto.

Kuva 4. Pentti Utriaisen albumi Kuva 5. National Land Survey Of Finland, Esri.

17. Dronet vähähiilisyyden edistäjiänä. 2021. s.11. ISBN 978-952-386-017-9 https://forumvirium.fi/projektit/droneratkaisut/ (18.12.2022) 18. Sofia Schierbeck et al. "Automated external defibrillators delivered by drones to patients with suspected out-of-hospital cardiac arrest." European Heart Journal.

2022. https://academic.oup.com/eurheartj/article/43/15/1478/6358076 (18.12.2022) 19. Robots Expert Finland Oy. Drooniopas kaupungeille. 2019. s.8-9 https://www.ril.fi/media/2020/jasenyys/tietoiskut/200323-drooniopaskaupungeille-v2.pdf (18.12.2022) 20. Robots.Expert. 2021. Kaupunki-ilmailuun varautuminen Hartaanselänranta 564-2462. s.8-9. (18.12.2022) 21. Robots.Expert. 2021. Kaupunki-ilmailuun varautuminen Hartaanselänranta 564-2462. s.17-18. (18.12.2022) 22. Robots.Expert. 2021. Kaupunki-ilmailuun varautuminen Hartaanselänranta 564-2462. s.11. (18.12.2022) 23. Robots.Expert. 2021. Kaupunki-ilmailuun varautuminen Hartaanselänranta 564-2462. s.21. (18.12.2022) 24. "Yhdistyksen esittely." FPV Finland. https://fpvfinland.fi/ (18.12.2022) 25. "Race of Drones Oulu käynnistää vuoden 2020 maailmancupit." Julkaistu 5.2.2020. https://www.businessoulu.com/fi/uutiset/race-of-drones-oulukaynnistaa-vuoden-2020-maailmancupit.html (18.12.2022)

ARKKITEHTUURIN HISTORIA JA KORJAUSSUUNNITTELU | RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO | 2022

HANNU VÄISÄNEN

21