Page 1

Puhetta perustaidoista


Puhetta perustaidoista TAIKOJA-hankkeen sekä TAITO-ohjelman hankeverkoston toimijat Julkaisutoimittajat: Mika Sihvonen ja Marjo Vaalgamaa Julkaisija: TAIKOJA-koordinaatiohanke

Ulkoasu ja taitto: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Graafit: Elise Nyyssönen Kansikuva: Atso Arat Hämeenlinna, kesäkuu 2018

2


3


T UE RT K IOMS U V T OS TS A RJJAA KT IUEVTAO A

4


5


VERKOSTOSARJAKUVA

6


7


VERKOSTOSARJAKUVA

8


9


VERKOSTOSARJAKUVA

10


11


HANKKEET

Hanketoimijat videohaastattelussa Hämeenlinnan ITK-konferenssissa huhtikuussa 2018 videoitiin hankeesittelyjä TAITO-ohjelman hankkeista.

Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin (OPPI-VA), hankkeen toiminta ja tutkimus, Kati Tikkamäki Katso video >>

Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin (OPPI-VA), hankkeen tausta ja toiminta, Mervi Ylitalo Katso video >>

12


Taitotuunaajat, Oppimisen olohuone aikuisille, Pasi Sarsama Katso video >>

OSALLISENA VERKOSSA – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -projekti, Marianne Seppä Katso video >>

13


HANKKEET

Hankkeissa kehitettyjä malleja ja oppaita Digiaskeleet Marianne Seppä OSALLISENA VERKOSSA – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille on Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toteuttama kolmevuotinen (05/2015—04/2018) ESR-projekti, jossa on kehitetty aikuisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä digitaalisia perustaitoja. Projekti lähti liikkeelle kentällä havaituista digitaalisten taitojen puutteista ja riittämättömistä ohjausmalleista. Projektin alussa kartoitettiin valtakunnallisesti yhteistyöverkostoissa maahanmuuttajien digitaalisia taitoja ja oppimistarpeita, joiden pohjalta tehtiin erilaisia kehittämismalleja ja tehtäviä digitaitojen harjoittelemiseen osana maahanmuuttajien koulutusta ja ohjausta. Maahanmuuttajat ja heidän opettajansa sekä ohjaajansa otettiin mukaan suunnittelemaan harjoituksia, joiden avulla perustaitoja voidaan kehittää. Tähän julkaisuun olemme keränneet hyvin käytännönläheisiä vinkkejä, miten digitaitojen harjoittelua voidaan yhdistää erilaisiin suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittaviin taitoihin. Harjoitusten ideat ovat syntyneet yhdessä kohderyhmien, maahanmuuttajien ja heidän opettajiensa, kanssa käytännön tarpeista lähtien. Eli oppaassa esitellyt harjoitukset pureutuvat juuri niihin digitaalisiin perustaitoihin, joita maahanmuuttajat tarvitsevat Suomessa alusta alkaen. Oppaan harjoitukset on jäsennetty Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPH 2012) teemojen ja viestintätilanteiden mukaisesti. Teemoihin liittyen annetaan ideoita, mitä digitaalisia perustaitoja niihin liittyen voisi harjoitella ja miten. Harjoituksia on testattu yhteistyökumppanien maahanmuuttajaryhmissä ja kotoutumiskoulutuksessa, ja niitä on kehitetty palautteen perusteella. Tietoyhteiskunnassa välineet ja tavat viestiä muuttuvat jatkuvasti. Tämän oppaan harjoitukset eivät sinänsä olekaan uusia, vaan teemat ovat saaneet uuden digitaalisen ympäristön itselleen. Kun ennen työpaikkailmoituksia katsottiin sanomalehdestä, nyt niitä etsitään pääsääntöisesti internetistä. Tämä edellyttää mm. tiedonhakutaitoja, digitaalista lukutaitoa ja sähköisten lomakkeiden käyttötaitoa. Tätä opasta kootessamme, olemme tiedostaneet, että välineet voivat olla hyvin erilaisia taas muutaman vuoden kuluttua. Uskomme kuitenkin, että teemojen ympärille kootut harjoitukset mahdollistavat niiden soveltamisen myös jatkossa uusissa ympäristöissä ja uusilla välineillä. Digitaaliset perustaidot kuuluvat kaikille. Toivomme, että kokoamamme harjoitukset innostavat aikuisten maahanmuuttajien opettajia ja ohjaajia integroimaan ne entistä tehokkaammin osaksi opetusta ja ohjausta.

14


Digiaskeleet-opas >>

15


HANKKEET

Digitaalisten taitojen vertaisoppimisen malli Minna Pesonen Digipolku töihin-hankkeen toiminta perustuu a) digitaalisten taitojen vertaisohjaajien koulutukseen ja b) digitaalisten taitojen vertaisryhmiin. Toiminnan kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla on riittävä suomen kielen taito. Toiminta on vapaaehtoistoimintaa ja koulutetuista vertaisohjaajista muodostetaan parit, jotka ohjaavat omalla paikkakunnallaan digitaalisten taitojen ryhmää. Projekti tarjoaa vertaisohjaajakoulutuksen, tilat ryhmille, tukea ja materiaalia ohjaajille sekä pienen kahvitarjoilun ryhmälle. Seuraavassa malli jaoteltuna toiminnan suunnitteluun, aktiiviseen toimintaan ja toiminnan jälkeisiin toimiin. Ennen ryhmätoimintaa • Digitaalisten taitojen osaamismäärittely -projektissa määritellään mitä digitaalisia taitoja toiminnassa opitaan. Määrittely on suunnittelun tuki ohjaajille. • Ohjaajien rekrytointi ja Vertaisohjaajakoulutus (3 op) – järjestetään ohjaajakoulutus ohjaustyöstä kiinnostuneille. • Digitaalisten taitojen testi – tehdään ohjaajille ja ryhmän jäsenille ennen toimintaa ja toiminnan jälkeen, jotta saadaan tietoa digitaalisten taitojen kehittymisestä. • Suomen kielen testi – tehdään tarvittaessa ohjaajille, sillä ryhmän ohjaaminen tapahtuu suomen kielellä. • Digitaalisten taitojen ryhmien osallistujien rekrytointi Ryhmien toimiessa • Digitaitoryhmien toiminta ohjaajaparien ohjaamana – ohjaustyö tehdään pareina tai kolmen ryhmänä. Näin voidaan hyödyntää usean ohjaajan osaamista ja jakaa vastuuta. • Ryhmät kokoontuvat iltaisin kerran viikossa (esimerkiksi 3 tuntia kerrallaan) tai muulla ryhmän sopimalla tavalla. Yhteensä tapaamisia noin 24 tuntia noin kahden kuukauden ajanjaksolla. • Digitaalisten taitojen testi – ryhmien jäsenille. Tulokset auttavat suuntaamaan ryhmän toiminnan sisältöjä. • Vertaistuki digitaalisia taitoja opetellessa – ohjaajien tuki maahanmuuttajataustaisille ryhmän jäsenille ja ryhmän jäsenten keskinäinen tuki toisilleen. • Projektihenkilöstö tukena – tarvittaessa ohjaajien ’varahenkilönä’, materiaalin tekemisen tukena ja käytännön järjestelyiden tukena. Toiminnan jälkeen

16

• Digitaalisten taitojen päätöstesti osallistujille sekä ohjaajille että ryhmän jäsenille • Palautteen keruu ryhmistä ja vertaisohjaajilta – toiminnan ja materiaalin kehittämistä varten • Todistukset ja osaamismerkit vertaisohjaajille ja ryhmän jäsenille


OPISKELIJA VERKOSSA PERUSTAITOKYSELYN TULOKSIA OMNIASSA 2018, VASTAAJIA N.250

NÄILLÄ VÄLINEILLÄ VERKOSSA VIIHDYTÄÄN

Äl yp uh el in Ti et ok on e Te le vi si o Ta b le Jo tt ku i mu u vä li ne

100 75 50 25 0

13 %

KOKEE HANKALUUKSIA DIGITAALISTEN VÄLINEIDEN KÄYTÖSSÄ

YHDEKSÄN KYMMENESTÄ KÄYTTÄÄ TIETOKONETTA MYÖS VAPAA-AJALLAAN!

MITÄ VERKOSSA PUUHAILLAAN? OPISKELIJAT KERTOIVAT, ETTÄ VERKOSSA KÄYDÄÄN FACEBOOKISSA, LÄHETETÄÄN VIESTEJÄ, KATSOTAAN YOUTUBEA, LUETAAN E-KIRJAA, LADATAAN KUVIA, HOIDETAAN ASIOITA, OSTETAAN, OPISKELLAAN, PELATAAN, KUUNNELLAAN MUSIIKKIA, KIRJOITETAAN OMIA TEKSTEJÄ, KOODATAAN, EDITOIDAAN, LUETAAN REDDITTIÄ, GOOGLETETAAN, SÄVELLETÄÄN MUSIIKKIA, KATSOTAAN SARJOJA JA UUTISIA, ETSITÄÄN ASUNTOA, KÄYTETÄÄN TYÖPAIKAN OHJELMISTOJA, VIIHDYTÄÄN, SELAILLAAN PÄÄMÄÄRÄTTÖMÄSTI, LUETAAN SARJAKUVIA, PELATAAN POKERIA, TEHDÄÄN TÖITÄ, SUUNNITELLAAN TUOTTEITA, TEHDÄÄN TUTKIMUSTA, OLLAAN VIRTUAALIMAAILMOISSA JA VÄHÄN MYÖS SAATETAAN TEHDÄ "ILLEGAALISIA JUTTUJA".

OPISKELIJOIDEN VERKKOTRENDIT SOSIAALINEN MEDIA SÄHKÖPOSTI JA TYÖNTEKO VERKKOSHOPPAILU TV-SARJOJEN KATSELU JA MUSIIKIN KUUNTELU

GRAAFIN TEKI: ELISE N. LÄHDE: TAIKOJA-HANKKEEN PERUSTAITOKYSELY OMNIASSA 2018

BLOGS.SIS.UTA.FI/TAIKOJA/

17


HANKKEET

Ohjausta Puhti-hankkeen mallilla Puhti – ohjauksen tahto ja taito -hankkeen tavoitteena on mm. ohjaus- ja valmennusosaamisen sekä verkostotyöskentelymuotojen kehittäminen sekä erilaisten oppimista ja opiskelua tukevien pedagogisten mallien sekä oppimateriaalien tuottaminen.

Jani-Matin polku Puhti-ohjauksessa: https://www.youtube.com/watch?v=MIRHlwIwkNQ&feature=youtu.be >>

18


OPISKELIJAT, MATEMATIIKKA JA TIETOTEKNIIKKA

100%

2/3

80%

MATEMATIIKKA NÄKYY KAIKKIALLA ELÄMÄSSÄ!

19


TUTKIMUSTA JA TIETOA

Kaupan alan työntekijöiden digitaidot testissä – jäävätkö rivityöntekijät digitalisoituvan työelämän jalkoihin? Loretta Saikkonen Suomalainen työelämä on nopeatempoisessa muutoksessa, jossa teknologinen kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat eri toimialoilla, ja jossa työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa uusien taitojen opettelua. Työtehtävät edellyttävät teknologian hyvin hallitsevia, joustavia ja oppimiskykyisiä henkilöitä projektiosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja vaativiin tehtäviin. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (OECD 2015) perusteella voidaan arvioida, että kolmasosalla suomalaisista on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Koulutus ja ikä selittävät tietotekniikkataitojen tasoa, mutta niitäkin merkittävämpää on digitaalisten taitojen jatkuva kehittäminen. Ongelmaksi muodostuu koulutuksen kohdentuminen ylemmille toimihenkilöille suorittavaa työtä tekevien jäädessä koulutuksen katveeseen (Okkonen 2008; SVT 2012). Tutkimuksemme tavoitteina oli selvittää, 1) miten ikä, sukupuoli, koulutus ja tehtävänimike ovat yhteydessä kaupan alan työntekijöiden tietotekniikkataitoihin, 2) mitä tietotekniikan koulutustarpeita kaupan alalla tunnistetaan sekä 3) saavuttavatko koulutukset taidoiltaan heikot työntekijät. Aineistomme koostui Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeessa 2016–2017 kerätyistä tietoteknisiä taitoja mittaavan testin tuloksista (N=497), tietotekniikan lähikoulutuksiin osallistuneiden kyselyvastauksista (N=42) sekä koulutettujen ja työnantajien haastatteluista (N=10). Kaupan alan työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikan taidot testattiin hankkeessa suunnitellulla testillä. Parhaiten testissä menestyivät alle 30-vuotiaat ja heikoiten yli 50-vuotiaat. Pelkän peruskoulun suorittaneet saivat testissä keskimäärin alhaisimmat pisteet ja korkeakoulututkinnon suorittaneet korkeimmat. Miehet menestyivät naisia paremmin tiedonhallinnassa, tietoturvassa, tiedonhaussa ja taulukkolaskennassa. Naiset olivat miehiä parempia viestinnässä. Assistentit ja asiantuntijat saivat testistä parhaimmat pisteet ja sekä myyjät että myymäläpäälliköt heikoimmat pisteet. Työntekijöillä oli osaamispuutteita etenkin tietoturvassa, taulukkolaskennassa ja tiedonhallinnassa. On tärkeää, että heikot taidot pystytään tunnistamaan, ja että työntekijöille mahdollistetaan puuttuvien taitojen hankkiminen koulutuksen tai ohjatun työn ohessa oppimisen kautta. Tutkimuksemme mukaan työn ohessa tapahtuvat koulutukset ovat hyvä keino taitojen kehittämiseen ja motivaation lisäämiseen omien tieto- ja viestintätekniikkataitojen päivittämisessä.

20


Vastoin hankkeen alkuperäistä tavoitetta, yrityksissä hankkeen tieto- ja viestintätekniikan taitojen testaukset sekä lähikoulutukset kohdistettiin lähinnä esimiesasemassa toimiville tavoitteena, että he jalkauttavat osaamistaan muulle henkilöstölle. Näin ollen taidot ja koulutus kasautuivat niille, joiden koulutus ja asema olivat ennestäänkin suotuisia. Ongelmalliseksi tilanteen tekee kaupan alan palveluiden digitalisoituminen, minkä seurauksena osa perinteisistä työtehtävistä vähenee tai poistuu kokonaan. Osa työntekijöistä on vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle, ja uuteen työhön hakeutuminen hankaloituu riittämättömien digitaitojen seurauksena. Kehitys johtaa pahimmillaan työn katkoskohdissa olevien henkilöiden marginalisoitumiseen digitalisoituneesta työelämästä ja yhteiskunnasta.

LÄHTEET OECD. 2015. OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. Okkonen, K-M. 2008. Aikuisiällä oppiminen saa kannatusta suomalaisilta. Hyvinvointikatsaus 3/2008. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/. SVT, Suomen virallinen tilasto. 2012. Aikuiskoulutustutkimus. Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2012. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/aku/2012/. Saikkonen, L.; Muhonen, M.; Mäkinen, M. & Sihvonen, M. 2017. Kaupan alan työntekijöiden digitaidot testissä – jäävätkö rivityöntekijät digitalisoituvan työelämän jalkoihin? Teoksessa J. Viteli & A. Östman (toim.) Tuovi 15: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2017-konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. TRIM Research Reports: 23. Tampere: Tampere Research Center for Information and Media TRIM, Tampereen yliopisto, s. 29–35. linkki.

21


TUTKIMUSTA JA TIETOA

Perustaitotesti Mika Sihvonen

TAIKOJA-koordinaatiohanke alkoi suunnitella verkkopohjaista testiä vuoden 2017 keväällä. Idea testiin oli lähtöisin Turun yliopiston vetämän Työelämän ICT-taidot kaupan alalla -hankkeesta, jossa hankkeen kohderyhmän testausta varten kehitettiin perustason tietokoneenkäyttötaitoja mittaava verkkoselaimessa toimiva testi. Kuten kyseissä hankkeessa, TAIKOJA-koordinaatiohankkeenkin suunnittelema testi pohjautuu PIAAC-aikuistutkimuksen teemoihin ja testiin haluttiin tietokonetta soveltavan ongelmaratkaisutaito-osion lisäksi myös kysymysalueet PIAAC-tutkimuksen kahdesta muustakin teemasta, eli luku- ja numerotaidoista. Perustaitopuutteet yleiseen keskusteluun Perustaitotestin päätavoitteena on nostaa PIAAC-aikuistutkimuksessa havaitut luku-, numero- ja ICT-taitopuutokset osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja tietoisuutta. Koordinaatiohankkeessa oli pantu merkille, että erilaiset testi- ja arviointisovellukset ovat suosittuja erityisesti Internetin yhteisöpalveluissa, joissa omaa testimenestystä ja testin linkkiosoitetta saatetaan jakaa innokkaasti muille yhteisön jäsenille. Testit ovat kuitenkin yleisesti leikkimielisiä ja testituloksen kannalta korkeintaan suuntaa-antavia, koska niiden tuloksissa ei oteta huomioon esimerkiksi testattavan koulutusta tai aiempaa osaamista. Perustaitotestin alkusanoissa otetaankin kantaa testin yleisluontoisuuteen – Testattavat eivät voi testin perusteella tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä perustaitotasostaan, mutta tietyissä tilanteissa testi voi antaa eväitä esimerkiksi perustaitoja koskeviin keskusteluavauksiin vaikkapa aikuiskoulutettavan ryhmän kanssa yhdessä tehtynä.

22


Kuva 1. kuvapohjaien testikysymys

Testin rakenne ja toiminta Käyttäjän kannalta testi koostuu kahdestatoista kysymyksestä, joissa jokaisessa annetaan neljä vastausvaihtoehtoa. Sovelluksen taustalla kysymyksiä on tällä hetkellä kaksinkertainen määrä, joten esimerkiksi kysymys 1 vaihtuu testi-istunnoittain satunnaisesti kahden oikeinkirjoitusta käsittelevän kysymyksen välillä. Onkin varsin epätodennäköistä, että testattava saisi eteensä täysin samat kysymykset kahdella eri testikerralla. Testistä haluttiin tehdä matalan kynnyksen sovellus, joten testissä ei kysytä minkäänlaisia ennakkotietoja, eikä rekisteröintiä vaadita. Sovellus toimii myös laajalti erilaisilla päätelaitteilla, kuten tableteilla ja älypuhelimilla. Testissä suosittiin myös kuvapohjaisia vastausvaihtoehtoja ja samalla vältettiin pitkien tekstien käyttöä. Tällä haluttiin välttää testin keskeyttämishalukkuutta. Käyttötilastot Ensimmäisen puolenvuoden aikana noin 8 000 eri käyttäjää käytti testiä noin 9 500 kertaa. Keskimääräinen testin kesto oli hieman yli 5 minuuttia. Testimenestyksessä oli runsaasti eroja kysymyskohtaisesti. Niiden 2 600 testikerran aikana, jolloin kysymykset ja vastausvaihtoehdot olivat lopullisessa muodossaan, oikeinkirjoitusta käsittelevään kysymykseen oli vastattu oikein noin 1 700 kertaa, kun taas pylväsdiagrammin lukemista testaavaan kysymykseen oli vastattu oikein yli 2 300 kertaa. Keväällä 2018 testiin lisättiin mahdollisuus tehdä testi ruotsinkielellä. www.perustaitotesti.fi >>

23


TUTKIMUSTA JA TIETOA

Aika hyvät kyvyt on! – Perustaitokysely Omnian opiskelijoille 14.2.–9.3.2018 Ira Aaltonen ja Elise Nyyssönen Omnian perustaitokysely toteutettiin Taikoja-hankkeessa alkuvuodesta 2018. Opiskelijoita tavoitettiin viideltä eri kampukselta: Kirkkokadulta, Leppävaarasta, Lakelasta, Lehtimäentieltä ja Mäkkylästä. Yhteensä vastanneita oli noin 250. Näistä naisia oli 60 prosenttia ja miehiä 40 %. Oheisista infograafeista voidaan nähdä kyselyn pääkohdat ja saada pieni näkemys siitä, miten opiskelijat kokevat perustaitonsa. Lisäksi kyseltiin digitaalisten välineiden ja verkon käytöstä. Opiskelijoilla on pääosin hyvät taidot ja kyselyyn vastaaminenkin sujui mainiosti. Kyselyyn vastanneet olivat hyvin heterogeeninen ryhmä. Vastanneisiin kuului opiskelijoita niin maahanmuuttajista kuin kantaväestöstä. Opiskelijat tulivat myös eri aloilta. Kyselyssä edustettuina ovat mm. puuala, VALMA, metalliala, kauneudenhoito, liiketalous, matkailuala, keittiöala, rakennusala, leipurit, vaatetus, vihersisustus, datanomit, turva-ala, lähihoitajat ja kampaajat. Varsinaisesti ei kysytty ammattialaa, mutta kyselyn järjestämisessä valittiin mahdollisimman laaja kohderyhmä opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista suhtautui kyselyyn hyvin positiivisesti ja vastasi mielellään. Jokunen saattoi vastata hieman hosuen, kun oli kiire oppitunnille ja joku paneutui hyvinkin huolelliseen vastaamiseen. Muutama aulasta tavattu nuorimies ei suostunut lainkaan vastaamaan, vaikka tarjolla oli suklaapalkintokin. Kieltäytyjät sanoivat, etteivät jaksa tai sitten käyttäytyivät muuten huonosti. Kyselyssä selvisi, että kirjastossa käydään ja miltei puolet lainaavat sieltä materiaalia. Kirjastossa saatettiin myös käyttää tietokoneita, tehdä tehtäviä tai lukea lehtiä. Uutisia opiskelijat seuraavat mukavasti. Lähes puolet tutustuvat uutisiin päivittäin. Useimmiten uutiset katsotaan verkossa. Internet viekin valtaosan päivän hetkistä. Ne vastaajat, jotka eivät seuranneet uutisia, olivat sitä mieltä, ettei kiinnosta (50 %) tai etteivät ehdi, mutta lähes 20 % oli sitä mieltä, että uutisten seuraaminen on vaikeaa. Tätä opiskelijaryhmää ajatellen onkin Omnian kirjaston nettivalikoimaan tilattu Selkouutiset, jotta kaikilla olisi mahdollisuus lukea uutisia myös suomeksi. Muita kun uutisiin liittyviä lehtiä lukee noin puolet vastanneista ja kirjoja lukee liki kuusi kymmenestä. Kirjoja luetaan useilla eri kielillä. Kirjojen lukemattomuuteen liittyy usein ajanpuute (n. 30 %), mutta muita syitä ovat mm. kiinnostuksen puute, lukemisen hankaluus, kirjojen pituus tai jokin muu syy, jota ei välttämättä eritelty sen tarkemmin. Erilaisia ohjelmia tietokoneelta tai TV:stä katsellaan paljon. Miltei puolet katsovat televisiota yli kaksi tuntia päivässä. Yllättävää oli ehkä se, että 3 % vastanneista pärjää täysin ilman ohjelmia ja videoita. Voi myös olla, että vastanneet eivät aina täysin ymmärtäneet kysymyksiä. Voidaan myös kysyä, osasivatko he vastata siihen kysymykseen, jota kyselyssä haluttiin

24


selvittää. Ehkä kysymykset olivat jossain määrin vaikeita erityisesti maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Erityisesti tietotekniikkaan ja digitaalisuuteen liittyneet kysymykset olivat selkeästi hajontaa aiheuttavia kysymyksiä. Matematiikan tarpeellisuus oli opiskelijoille selvää. He tiedostavat tarvitsevansa matematiikkaa arjessa: koulussa, työelämässä, pankissa… lähestulkoon kaikessa. Omaan talouteen ylläpitoa seuraa suurin osa, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Vain 16 % ei seuraa talouttaan: tällöin voi kyseessä olla se, että joku toinen perheessä hoitaa taloutta tai asia ei kiinnosta tai sitä ei jaksa tehdä. Näihin syihin tämä kysely ei paneutunut sen enempää. Nämäkin syyt nousivat esiin vastaustilanteessa. Tietokoneiden käyttö on opinnoissa jo arkipäivää, ja internetiä käytetään pääosin puhelimella. Jokin internetiin yhdistävä laite oli päällä miltei koko ajan kolmanneksella ja loputkin käyttävät internetiä päivittäin. Vain 13 % pitää digitaalisten laitteiden käyttöä vaikeana, apua siis tarvitaan. Olisiko tässä digitutoreille työtä? Digitutorit ovat Omniassa opiskelijoita, jotka suorittavat harjoitteluaan oppilaitoksessa. He neuvovat digiasioissa opiskelijoita ja opettajia. Digitutor-toimintaa pidetään kuitenkin erittäin positiivisena opiskelijoiden keskuudessa. Verkkoasioiminen on suosittua. Kaksi kolmasosaa sukkuloi TE-toimiston ja KELAn yms. sivuilla sujuvasti, mutta 20 % vastanneista haluaa asioida toimistoissa. Tieto liikkuu myös opiskelijoiden mielestä parhaiten sähköpostitse tai tietoa voidaan hankkia myös sosiaalisen median, lehtien, kirjeiden tai tiedotteiden avulla. Ilmoitustaulujakin seuraa vielä muutama (1 %). Kyselyssä halusimme myös selvittää, mihin ja milloin opiskelijat kaipaavat tukea opintoihinsa. Tukea otettaisiin mieluusti vastaan heti iltapäivällä opintojen päätyttyä. Joka viides olisi myös valmis opiskelemaan tuetusti iltaisin ja viikonloppuisin. Omnian suuri maahanmuuttajaprosentti tulee näkyviin kyselyssä. Lähes 20 % vastaajista kokee, että he tarvitsisivat apua suomen kielen opettelussa ja käytössä. Siinä onkin haastetta. Muita ongelmakohtia oli motivaation puute ja matematiikka. Opiskelijat kaipaavat myös selkeämpiä ohjeita ja rauhallisempaa opiskeluympäristöä.

25


TUTKIMUSTA JA TIETOA

OPISKELIJAT JA KIRJASTO PERUSTAITOKYSELYN TULOKSIA OMNIASSA 2018, VASTAAJIA N.250

IKÄJAKAUMA 60 45 30 15

21 VASTANNEIDEN KESKI-IKÄ

40

v.

v. yl i

v.

31 -3 9

v.

26 -3 0

20 -2 5

al le

20

0

KOLME VIIDESTÄ KYSELYYN VASTANNEESTA OLI NAISIA

KIRJASTOSSA PUUHAILLAAN PÄÄOSIN SEURAAVAA: "PELAAN MINEE, SHAKKIA" "CHILLAILEN" "KÄYN LASTEN KANSSA"

Lu en

le ht iä Op is ke La le in n aa n ma ts ku Ti a et ok on ee ll Jo a ta in mu ut a?

50 40 30 20 10 0

76 % OPISKELIJOISTA KÄY KIRJASTOSSA, SIELLÄ HE: PELAAVAT TULOSTAVAT OPISKELEVAT YHDESSÄ HENGAILEVAT JA KÄYTTÄVÄT TILOJA MONIIN ASIOIHIN

GRAAFIN TEKI: ELISE N.

26

LÄHDE: TAIKOJA-HANKKEEN PERUSTAITOKYSELY OMNIASSA 2018

BLOGS.SIS.UTA.FI/TAIKOJA/


OPISKELIJAN HAASTEET

53% 13,3%

OPPIMISEN TUKEMINEN ON TÄRKEÄÄ OPINNOISSA SELVIYTYMISEEN!

27


HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Toiminnasta tuotteeksi – tuotteistaminen hanketoimijan työvälineenä Elise Nyyssönen Taito-verkosto aloitti koulutusvuoden 2018 tutustumalla tuotteistamiseen. Tuotteistamiskoulutuksen vetäjänä toimi FT Marja Toivonen. Tuotteistamiskoulutuksen aluksi selvitimme käsitteitä ja prosessiajatusta, hyödyntämismahdollisuuksia sekä -menetelmiä. Tiesitkö muuten, että hankemaailma on usein paikka, jossa pyörää usein keksitään uudelleen! Tällä tarkoitetaan sitä, että hankkeissa palataan usein samojen asioiden hahmotteluun, tehdään eri paikoissa uudelleen asioita, joita on jo muualla saatu kehitettyä hyvin. Sen vuoksi on olennaista tutustua, benchmarkata ja lukea oman hankkeen aihepiiriin liittyvistä asioista. Tuotteistamistoiminnan keskiössä ovat tuotteistamisprosessi ja asiakasnäkökulma. Prosessina tuotteistaminen alkaa tuotteen määrittelystä ja päättyy toimijoiden tukemiseen. Asiakasnäkökulma on hyvä pitää mielessä koko ajan, jotta tuotteistaminen onnistuu ja tuote pääsee varmasti käyttöön. Artikkeli on raportti tuotteistamiskoulutuksen annista, sekä sisältöasioiltaan että hankekehittämiseltään. Tuotteistaminen Tuotteistaminen itsessään on Toivosen mukaan ”palvelun eräiden osien vakiointi niin, ettei palvelua tarvitse miettiä jokaisen asiakkaan kohdalla alusta pitäen”. Se on siis hankkeen osien ajattelemista asiakasta palvelevaan muotoon. Esimerkiksi on ihan turha näyttäytyä asiakkaalle raskasrakenteisena organisaationa, kun voisi tiivistää asiakkaalle olennaiseen – esimerkiksi asiakaspalvelun toimivuuteen. Tuotteistaminen tekee palvelun näkyväksi. Hankemaailmassa tuote on yleensä abstraktimpi kuin kaupassa, ei ole suoraviivaista väylää tehdä asioita: tässä on kattila, se on hyvä, ei pala pohjaan ja saat sen melko edullisesti. Emme myy tavaraa vaan ajatuksia ja malleja, kenties jonkin verran oppimateriaalia. Luonnollisesti hankkeen tuotteistamisessa pyritään selkiyttämään mitä hankkeessa on kehitetty. Se mitä hanke on tuottanut, täytyy pukea selkeäksi paketiksi, kuvata se sanallisesti sekä kuvallisesti ja ennen kaikkea miettiä, mikä on juuri oikea väline tämän viestin ulostuomiseen. Julkaisu tai ohjekirja, video tai koulutus voivat olla esimerkkejä tuotteistamisen vakiinnuttamisen välineestä. Hankeviestinnässä tärkeää on sen suuntaamisen pohtiminen, viestintäväylien valinta, yhteyksien luominen ja verkostoituminen. Samaan aikaan kannattaa miettiä, miten toimii jakelupolitiikka: onko materiaali ja tuotokset ilmaisia vai kehitetäänkö jotenkin myös maksullisia tuotteita. Kannattaa myös hankkeen aikana jo miettiä: onko tuote käytettävä, millaisia ohjeita annetaan ja miten tiedon varmasti löytää. Uusilla verkon välineillä, kuten analytiikalla ja hakukoneoptimoinnilla voi tehostaa tätä prosessia. Loppuvaiheessa tuotteistamisessa keskitytään hanketulosten vakiinnuttamiseen ja levittämiseen. Tätä tehtävää varten tulee olla pohdittuna

28


Tuotteistaminen alkaa tuotteen määrittelystä ja päättyy toimijoiden tukemiseen. 

kehittämisen kohde ja asettaa tuotteen vakiinnuttamiseen ja levittämiseen tavoite. Viestintä on myös oleellinen osa tuotteistamisprosessin loppuun vientiä. Siihen sisältyy myös keskeisten toimijoiden tunnistaminen ja vaikuttavuuden arviointi. Kaiken keskellä on siis tuote, joka oikeiden henkilöiden toimesta, hyvän viestinnän avulla ja suunnitelmallisesti toteutettuna saadaan vakiinnutettua ja levitettyä toimintakentälle. Oikeiden toimijoiden löytäminen ja heidän sitouttaminen toiminnan jatkamiseen on tärkeää, siihen kannattaa panostaa aikaa ja verkostoitumistyötä. Käytännössä se tarkoittaa oikeiden henkilöiden löytämistä, vastuutahon nimeämistä, asioiden sopimista ja toteutuksen seuraamista. Hankkeen päättymisen jälkeen voidaan lopuksi arvioida yksinkertaisesti (vähenikö ongelma, säästettiinkö rahaa), mutta hanketta kannattaa kuitenkin arvioida myös mm. palvelun laadulla, yhteiskunnallisella vaikutuksella ja asiakaskuntaa analysoimalla. Hanketuotteistamisessa kannattaa siis muistaa nämä vaiheet: 1) tulosten jäsentäminen kokonaisuuksiin ja osiin, 2) tuloksiin sisältyvien toimintaprosessien kuvaus ja 3) toimeenpanijoiden ja käyttäjien tunnustaminen. Asiakas Me teemme hankkeita asiakkaillemme ja tarkoituksena on myydä ajatus tuotteena eteenpäin. Hankeyhteisössä se ei olekaan niin helposti tehty kuin sanottu. Voi olla hyvä pohtia aika ajoin: miksi joku toinen hanke onnistuu tuotteistamisessa paremmin kuin toinen? Asiakasymmärrys on eräs osa tuotteistamisen onnistumisessa. Erityisesti tulee muistaa, että palvelun arvo on tarjoajan ja asiakkaan yhteistyön tulosta. Palvelu ei siis toimi missään omassa tyhjiössään, vaan sen ympärillä ovat mm. asiakkaan tarpeet ja muu konteksti, johon asiakas sen kytkee. On myös muistettava, että asiakkaalla on erilaisia tarpeita. Usein asiakkaalla on hieman epäselviä toiveita tai odotuksia, joita palveluntarjoaja koettaa selvittää. Kysymällä ei saada esiin kuitenkaan kaikkia tarpeita, koska on olemassa myös tiedostamattomia ja vaiettuja tarpeita. Asiakasta helpottaa, jos kerrotaan reilusti mitä palveluita on saatavilla. Näin ollen palveluntarjoajan tehtäviin kuuluvat tiedon jakaminen, asiakkaan tilanteeseen paneutuminen ja mahdollisen esilletuominen. Tärkeää on myös pohtia, millaista tietoa asiakkaista halutaan kerätä. Kertooko tyytyväisyys-hymynaamat mitään? Voisiko enemmänkin kerätä tietoa? Miten olisi, jos otettaisiinkin selvää a) kuka käyttää palveluita, b) miten palveluita käytetään, c) miten palvelu koetaan, d) voisiko asiakaskenttää laajentaa (keneen?) ja e) olisiko palvelulla uusia käyttötapoja? Asiakasymmärrys nousee tällöin esiin – pelkät tiedot eivät riitä, vaan

29


HYVÄT KÄYTÄNNÖT

ymmärrys asiakkaan toiveista, toiminnasta ja tehtävistä onkin keskeinen väylä tuotteistamisen onnistumiseen. Asiakasta voi myös tukea toiminnassaan viestimällä ajoissa ja korrektisti (”kesällä toimimme pienemmällä miehityksellä, voi olla että toimituksissa on viivettä”). Kannattaa myös huolehtia, että organisaatiossa olevat virheet tai pullonkaulat (esim. viestinnän epäonnistuminen, myöhästely) ei näy ulospäin. Pidä myös mielessä, että asiakkaan voi myös ottaa mukaan kehittämiseen! Tuotteistamiskoulutuksen antia oli myös yhteinen jakaminen, hankkeiden toiminnan tuunaus Ryhmätyöosioissa jakauduimme ryhmiin, jotka lähtivät kehittämään eteenpäin tuotteistamisprosessia omien tarpeidensa osalta. Koulutuksessa paikalla oli edustusta Taito-hankkeista: Taitotuunaajat, Ponnu, Noheva ja Osallisena verkossa. Ryhmätyössä sekä TAIKOJA-hankekoordinaattorin edustaja Mika Sihvonen ja työpajan vetäjä Marja Toivonen sparrasivat ryhmiä eteenpäin. Hankkeista alkoi löytyä selkeitä tuotteistamisen näkökulmia. Nohevan edustajina Kirsi Ek, Mika Ijäs, Jaanamari Torniainen ja minä (Elise) lähdimme liikkeelle siitä, että meille on tulossa verkkosivut, joilla pyrimme keskittämään tuotejakelun asiakkaille ja toimijoille. Tältä pohjalta lähdimme pohtimaan erilaisia malleja verkkosivun rakenteisiin. Lopulta yksimielisyys lisääntyi tietynlaiseen tulosten jäsentämiseen kokonaisuuksiin ja osiin -menetelmän avulla. Ainakin itse tunsin oloni iloiseksi, kun aikaa ja koulutusta oli saatu paketoitua selkeään avaukseen, jota voi lähteä kehittämään eteenpäin. Lopulta saimme koulutuksessa paketoitua tuotteemme. Se on kokoelma tietoa aikuisopetusta varten. Uutta tuotteessa on se, että pyrimme tosiaan tuottamaan aikuisille soveltuvaa opetusmateriaalia. Haasteenamme on se, että miten saisimme mallit elämään hankkeen loppumisen jälkeen ja millä toimintatavoilla se onnistuu. Koen itse, että ryhmäosio antaa paljon omaan työhön. Voimme keskustella hieman enemmän Nohevan tuotteistamisesta, joka on edessä tämän vuoden aikana. Omat ajatukset selkiytyvät ja saan myös omaan toimintaan apua ja vinkkejä Kiipulan toimijoilta Kirsiltä ja Mikalta (Ijäs). Segmentoimme tehokkaasti asiakkaitamme erilaisin kriteerein. Päädyimme neljään asiakasryhmään (opet ja ohjaushenkilöstö, kehittäjät, hallinto ja opiskelijat). Pyrimme tarjoamaan jokaiselle jonkinlaista näkökulmaa ja hyötyä meidän tuotteellamme. Lopuksi pohdimme vielä keskeisiä kysymyksiä, ehkä myös haasteita, jotka ovat merkityksellisiä ajatellen oman hankkeen toimintaa. Noheva-tiimissä pohdimme esimerkiksi hakukoneoptimointia, sivuston suunnittelun tärkeyttä (houkuttelevuus sekä käytettävyys) ja palautteen sekä analytiikan näkökulmia. Marja Toivonen kehotti meitä vielä pohtimaan erityisesti sitä, kuinka voimme erottua, miten meidän kohderyhmämme löytää meidän luo ja miten me viestimme olevamme ainutlaatuisia.

30


Oppimisen olohuone, eli Taitotuunaajat-hanke oli myös mukana tuotteistamassa toimintaansa. Projektin päällikkö Heli Turja kertoi siitä, miten heillä on kaksitasoinen asiakaskunta: ovat sekä asiakkaat (oppimisvaikeuksia omassa elämässään kohtaavat) ja ohjaajan näkökulma (miten saada Oppimisen olohuoneen konsepti leviämään ja vakiinnuttamaan, miten ohjaajien verkosto saadaan toimimaan). Tärkeitä asioita Oppimisen olohuoneessa ovat ilmapiiri ja asiakasluottamus, aloitus- ja päätavoitteet sekä kaikki stepit niiden välissä. Tämä pitäisi saada mallinnettua ja siirrettyä eri kaupunkien Oppimisen olohuoneisiin. Keskiöön nouseekin palvelun muotoilu: miten tuote saadaan pakettiin, miten yksilöllisyys taataan ryhmässä, miten hyöty avataan (eli miten markkinoidaan) ja miten taataan laatu eri olohuoneissa. Jälkipuhe Koulutus tuotti monenlaisia ajatuksia hanketoimijoille, suurin osa Tuotteistaminen on hyvin pitkälti samankaltaista toimintaa kuin palvelumuotoilu. Voidaan sanoa, että lähtökohdat toiminnassa ovat erilaisia ja suuntaukset ovat syntyneet eri paikoissa. Tuotteistamiselle on olennaista yhteiskuntatieteellinen ja liiketaloudellinenkin näkemys, kun taas palvelumuotoilu on syntynyt teollisesti muotoilusta. Kaikelle on siis sopiva paikka ja riippuen omista taustamotiiveista voi valita itselleen mielenkiintoisen tavan pohtia palvelun tuotteistamista tai jopa muotoilua, sen mukaan mikä tarve kullakin hankkeella on!

Ymmärrys asiakkaan toiveista, toiminnasta ja tehtävistä onkin keskeinen väylä tuotteistamisen onnistumiseen.  

31


HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Asia esille – webinaarin rakentaminen hanketyössä Elise Nyyssönen Taikoja-hanke on järjestänyt hankekauden aikana useita webinaareja. Webinaarien tekeminen on kehittynyt ja osaamista aiheesta on kertynyt lisää hanketoimijoille. Webinaaria rakentaessa kannattaa ajatella ensisijaisesti sisältöä, mutta tärkeä asia on myös mainonta ja markkinointi. Asiakas, jolle webinaarin sisältöä suunnitellaan, on erityisen tärkeä. Kohderyhmäajattelu on siis voimakas. Karkeasti jaotellen voidaan ajatella, että on kolme hetkeä, jotka liittyvät webinaareihin. Ensimmäinen on ennen webinaaria, toinen webinaarin aikana ja kolmas webinaarin jälkeen. Tässä artikkelissa paneudutaan siihen metatietoon, jota tarvitaan webinaaria rakentaessa. Ajatusmaailma tulee niin koulutuksen kuin liiketaloudenkin kentältä. Webinaari on hetkellinen pieni ja tiivis paketti asiasta, jota halutaan tuoda tietoon kohderyhmän keskuudessa. Se voidaan välittää kertaalleen tai siitä voidaan tehdä tallenne. Kuitenkin tärkeintä on muistaa, että webinaari on tapahtuma. Tapahtumaan liittyy usein jonkinlainen osallistuminen ja elämyksellisyys. Ennen tapahtumaa Ennen tapahtumaa on sovittu webinaarin aihe. Aihe voi olla mikä tahansa, mikä kiinnostaa sinua ja kohderyhmääsi. Se voidaan sopia yhdessä tai voit itse päättää webinaarin aiheen. Mikäli webinaariin on tulossa vierailijoita, ole ajoissa liikenteessä. Meillä jokaisella on omat aikataulumme – mitä aiemmin olemme kysymässä toisen aikaa, sitä varmemmin tyhjää vielä on.

32

Jos webinaarin tekemiseen on varattu rahaa, muista myös virallinen kilpailutus: lähetä vähintään kolmelle (esim. ESR-vaatimus) palveluntarjoajalle


tarjouspyyntö, jossa määrittelet mitä tarvitset ja kysyt, paljonko palvelu maksaa. Ole aktiivinen. Mikäli kilpailutus venyy eri syistä, pidä kilpailutetut palvelut ja henkilöt tietoisina viivytyksistä. Asiakaspalvele. Tee kilpailutus loppuun hyvän hallinnon mukaan! Ilmoita myös heille, joita et ota mukaan webinaariin. Webinaarin aikataulutus on yksi erityisen tärkeä aihe. Kuka puhuu ja milloin? Montako minuuttia webinaarin kannattaa kestää? Miten saan yleisön pysymään aloillaan tietokoneidensa ja tablettiensa äärellä? Älä pidä liian pitkää webinaaria. Yhdelle puhujalle riittää pari – kolmekymmentä minuuttia. Pysy aiheessa. Pyri kertomaan muita kuin yleisiä asioita. Kannattaa pitää mielessä, että 2 tuntia on webinaarille maksimi, jos et laita ihmisiä tekemään itse asioita. Ihmisen keskittymiskyky on rajallinen. Joidenkin tutkimusten mukaan maksimi keskittymiselle on noin 20 minuuttia, tosin aika riippuu paljon siitä, mitä ihminen on tekemässä. Sen vuoksi mieti, miten pidät ihmiset hereillä esimerkiksi kahdeksan 15 minuutin jaksoa. Mainosta ja markkinoi omaa webinaariasi monipuolisesti ja osuvasti. Mene sinne, missä asiakas- ja sidosryhmät luuraavat. Jos olette ottaneet käyttöön sosiaalisen median kanavat, laittakaa tietoa joka tuuttiin. Mieti, millaisella mainoksella haluat tulla esiin. Onko se virallinen ”lehdistötiedote”? Voisiko se olla interaktiivinen kuva? Entä Spark tai Canva apuna? Onpa mainostettu myös hauskan testin välityksellä – katso alla oleva Facebook-kuva. Ennen varsinaista webinaarihetkeä, muistuta yleisöä webinaarista.

33


HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Esitysmateriaali on tärkeä osa webinaaria. Haluathan, että välittämäsi tieto tulee esille fiksusti ja mahdollisimman selkeästi. Muista, että käytettävyys ja esteettömyys ovat tärkeitä esitysmateriaalissa. Jätä siis tilaa ajatukselle, tee vain muutama sana PowerPoint-kalvoosi. Tarkista, että webinaarin kalvot toimivat oikein webinaariohjelmassa. Anna kuulijan keskittyä kertomukseen. Mieti myös, miten saat aktivoitua kuulijaa! Kuulija voi osallistua chattaamalla tai erilaisten aktivointivälineiden avulla. Voit myös harkita aivan toisen alustan liittämistä webinaariisi piristämään päivää. Esim. voit jakaa omasta selaimestasi AnswerGardenia tai muuta sopivaa ohjelmaa. Jos pystyt, rakenna esitysmateriaalista yhtenäinen ja siirrä materiaali webinaariohjelmaan jo ennen webinaarin aloitusta. Mikäli haluat ennakkoilmoittautumisia, kerää myös asianmukainen sähköinen rekisteri. Sähköistä rekisteriä voit käyttää harkiten – ennen kaikkea muistuttamaan webinaarin alkamisesta. Rekistereitä ylläpitäessäsi tarkista, että asiat ovat lainmukaisesti suoritettuna (huomaa GDPR, eli EU:n tietosuoja-asetus tässä). Ennakkoilmoittautuneilta voi myös kysyä, saako heidän tietojaan käyttää myöhemmin webinaarimarkkinointiin, näin voit rakentaa myös asiakas- ja kontaktirekisteriä. Ennen webinaaria ajattele jo aikaa webinaarin jälkeen. Toki haluat saada palautetta webinaarista ja kenties kehitellä asioita eteenpäin. Pohdi miten keräät palautetta. Keräätkö jo webinaarin aikana esim. Googlen tai Officen Formsilla (linkit voi laittaa chatiin ja ne voi myös viedä lyhennyspalvelun läpi – esim. bit.ly:n) tai jollain muulla palauteohjelmalla? Tarvitsetko palautetta raportoinnissa? Lähetätkö palautekyselyn jälkikäteen sähköpostiin? Vaihtoehtoja on monia, mutta vähintään pieni laaduntarkkailu kannattaa aina. Harjoittele webinaarin runko juoksutuksella kerran tai pari pääpiirteissään läpi ohjelmassa, jota aiot käyttää. Jos käytät ohjelmaa, jossa videot toimivat (oikeasti), testaa myös videoiden toimivuus. On hyvä, että testihetkellä paikalla on muitakin kuin sinä. He voivat kertoa, jos tulee ongelmaa tai mikä erityisesti toimii tai jos jotain pitää muuttaa. Varusta yleisö teknisillä ohjeilla. Miten he kirjautuvat webinaarijärjestelmään? Tarvitaanko jotain muuta tietoa? Toimiiko järjestelmä tableteissa tai puhelimissa? Mitä asiakkaat voivat tehdä, jos tulee teknisiä ongelmia? Nämä tiedot voi lisätä vaikkapa mainoksen loppuun tai verkkosivulle, jossa webinaarin tiedot ovat esillä. Juuri ennen webinaarin aloitusta osallistujat saattavat parveilla paikalle hyvinkin aikaisin. Ole ensimmäisenä paikalla! Ensimmäisenä avaa siis yhteistehtävä tai muu vastaava auki. Näin pidät yllä mielenkiintoa. Toinen vaihtoehto on pitää radiojuontaja-tyyppistä keskustelua webinaarin esittäjien kanssa. Lounge-tunnelma avustaa myöhemmin siihen, että saat vastakaikua osallistujilta webinaarisi tärkeimpinä hetkinä. Voit myös suunnitella herätteleviä tehtäviä noin 15 minuutin välein. Erilaiset äänestykset, kyllä/ei-kysymykset, piirtämis- tai kirjoittamistehtävät ovat hyviä. Mitä enemmän saat ihmiset heti alussa osallistumaan, sitä enemmän he myöhemminkin osallistuvat keskusteluun, jos tavoitteena on luoda keskustelua. Voit käyttää erilaisia aistiherätteitä (ääni, kuva, maku,

34


tunto, haju). Nyt varmaan mietit, miten voin käyttää verkossa haju- tai makuherätteitä. Esimerkkinä, voit kysyä pedagogiikan webinaarissa sitä makua, joka on lapsena herättänyt sinussa lämpimiä tunteita – ja sen jälkeen peilaamaan omituista makua tunteeseen ja lopulta käsiteltävään asiaan (esim. oppiminen). Tai vaikka pyytää osallistujia ensin kuvittelemaan lempipaikkansa ja siellä tuoksun – ja tuomaan sen ajatuksen yhteiseen keskusteluun, josta ohjaat asian esim. oppimisympäristöihin ja sen aistihuomioihin. Tavoitteena on, että autat yleisöä pitämään huomionsa webinaarissa, jolloin keskittyminen siihen on helpompaa. Webinaarin aikana Webinaarissa on tärkeää näyttää omat kasvot. Voit puhua suoraan yleisölle katsomalla kameraan. Toivota yleisö tervetulleeksi ja toimi valmistelemasi ohjelman mukaan. Muista, että olet ihminen, mutta nyt esillä. Siisti olemus on siis ihan hyvä juttu näissä hommissa. Huomaat nopeasti, että osaamalla sisällön ja teknisen toteutuksen, webinaari menee kyllä omalla painollaan. Käyttäydy siis ryhdikkäästi ja iloisesti. Ole avulias! Mainitse kuulijoille, jos aiot nauhottaa webinaarin ja käyttää tallennetta myöhemmin. Kerro myös, mihin aiot tallenteen sijoittaa. Muista painaa tallenna-nappulaa heti alussa!

35


HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Mikäli webinaarissa tulee teknisiä ongelmia, varustaudu niihin. Pidä käden ulottuvilla linkkiä, josta osallistuja voi kaivaa lisätietoa siitä, miten pulmaa voi yrittää ratkaista. Voit myös pyytää paikalle teknisen tuen, jos se on mahdollista. Omia teknisiä ongelmia voi yrittää pitää loitolla hyvin varustautumalla. Opettele esimerkiksi jakamaan kännykän verkkoyhteyttä, jos linjoille on iskenyt webinaaripäivänä kyberhyökkäys. Kun webinaari lähestyy loppuaan, voit kerätä palautetta webinaarista. Chatiin kirjoitettu palaute voi olla joillekin hankalaa, sillä useimmiten osallistujat kirjautuvat webinaariin omalla nimellään. Hyväksi havaittuja palautekeinoja ovat mm. Forms-linkit ja AnswerGarden. Webinaarin lopuksi tarkista, että nauhoite tuli tehtyä. Kiitä yleisöä osallistumisesta ja palautteesta. Pidä huoli, että lähdet itse viimeisenä webinaarihuoneesta. Voit taputtaa itseäsi olalle. Suurin työ on takana! Webinaarin jälkeen Jos et saanut jo palautetta, pyydä sitä. Lue palaute läpi ja analysoi se. Mikä toimi, mikä ei. Kehity webinaristina. Raportoi onnistumisista eteenpäin. Pohdi, mitä seuraavan kerran voisit tehdä toisin. Kiitä henkilöitä, jotka ovat olleet mukana webinaarin rakentamisessa ja esiintymässä webinaarissa. Mahdollisesti muista heitä myöhemminkin. Jatkokehitä omia ajatuksia ja sitä kautta uusia webinaareja. Laita nauhoite jakoon! Nauhoitteen voit jakaa esim. suoraan webinaariohjelman tarjoaman linkin kautta tai siirtämällä sen koneeseen tallenteeksi ja jakamalla esim. pilvestä (Google Drive, O365) tai blogista/verkkosivulta. Voit myös siirtää tallenteen Youtubeen, jolloin voit määritellä hakusanoja ja kalastella sitä kautta uusia katsojia. Youtubessa voit myös päättää, onko tallenne julkinen, salainen tai piilotettu. Kuten huomaat, suurin työ tehdään ennen webinaaria. Webinaarin jälkeen nopea toiminta on parasta. Ihmiset unohtavat nopeasti osallistumisensa, vaikka webinaarit olisivatkin ruokkineet ajatusmaailmaa. Älä sure, jos webinaari menee päin prinkkalaa. Aina voit pitää uuden webinaarin ja kasvattaa sitä kautta onnistumista! Tämä teksti on osa Taikojan digikuukauden materiaalia (maaliskuu 2018). TAIKOJAN digikuukauden materiaalit ovat luettavissa osoitteessa: https://oppimassamaisemassa.wordpress.com/tag/dk.

36


JULKAISUT

Taikojan julkaisut Taikojassa on tuotettu hankkeen aikana 10 julkaisua (4 tieteellistä) ja 9 konferenssi- tai seminaariesitystä (luettelo alla). Osa artikkeleista on toteutettu yhteistyössä Taito-hankkeissa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Kirjalliset julkaisut Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). Perustaitojen remontti tarpeen. Näkökulma-artikkeli. Aamulehti 10.2.2016. Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). Maahanmuuttajien digivalmiuksien haasteet sekä ratkaisut oppimisessa ja osallistumisessa. Teoksessa Viteli Jarmo & Östman Anneli (toim.), Tuovi 14 : Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2016 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. TRIM Research Reports 22. Tampere. <Saatavilla WWW-muodossa: https://tampub.uta.fi/ bitstream/handle/10024/100124/978-952-03-0307-5.pdf?sequence=1> Mäkinen, M. (2016). Heikot perustaidot jarruttavat keski-ikäisten työllistymistä. Puheenvuoro. Talouselämä 18.8.2016 <Saatavilla WWW-muodossa: http://www.talouselama.fi/tebatti/puheenvuoro/heikot-perustaidot-jarruttavat-keski-ikaisten-tyollistymista-6574923> Ahvenjärvi, H-R., Oksanen, T. & Sihvonen, M. (2016). Kokeilemalla kehittämistä – Puhti-osaprojekti sisältöjen ja projektikäytäntöjen kehittämisen äärellä. Teemaseminaariartikkeli. AMK ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 2016. Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). Tietoteknisten taitojen puutteet maahanmuuttajien kotoutumisen haasteena. Aikuiskasvatus 4/2016. Mäkinen, M. (2017) Multimodaalinen blogi, digitutorit ja ICT-taitojen sparraus – uusia malleja digitaitojen oppimiseen. SeOppi 01/2017. Mäkinen, M., Saikkonen, L., Muhonen, M. & Sihvonen, M. (2017). Päivittämättömät digitaidot jarruttavat ikääntyvien työuraa. Työelämän Tutkimus 2/2017 Ritala (toim.) (2017). Digitaitojen puute jarruttaa työuria kaupassa. Pam-lehti verkossa 20.3.2017 Mäkinen, M. (2018) Taikoja verkottaa aikuisten perustaitoja kehittäviä hankkeita. EPALE: https://ec.europa.eu/epale/fi/resource-centre/content/taikoja-verkottaa-aikuisten-perustaitoja-kehittavia-hankkeita. Mäkinen, M. (2018) Kuka saa määritellä aikuisten perustaidot? Aikuiskasvatus (tulossa)

37


JULKAISUT

Konferenssi- ja seminaariesitykset Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). Maahanmuuttajien digivalmiuksien haasteet sekä ratkaisut oppimisessa ja osallistumisessa. ITK-tutkijatapaaminen, Hämeenlinna 13.4.2016 Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). TAITO-ohjelma ja aikuisten perustaidot. Osallisena Verkossa -seminaari 20.9.2016 Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2016). ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen. Kaupan alan työntekijöiden ICT-taitojen vahvistaminen -seminaari 2.11.2016 Sihvonen, M. (2017). Taito-ohjelman rahoitusta saaneet projektit ja yhteistyömahdollisuudet. NAO-MAO-seminaari, Vaasa 7.6.2017 Muhonen, Mäkinen, Saikkonen, Sihvonen (2017) Kaupan alan työntekijöiden digitaidot testissä – jäävätkö rivityöntekijät digitalisoituvan työelämän jalkoihin? ITK-tutkijatapaaminen, Hämeenlinna 5.4.2017 Mäkinen, M., Saikkonen, L., Muhonen, M. & Sihvonen, M. (2017). Insufficient and outdated digital skills as an obstructive factor in the careers of the ageing. Poster presentation. WORK2017 – Work and Labour in the Digital Future. Turku. Finland. 18.8.2017 Sihvonen, M. & Mäkinen, M. (2018). Kohti osallistavaa perustaitojen kehittämistä. Osallisena verkossa – päätösseminaari 23.3.2018 Mäkinen, M. & Sihvonen, M. (2018). Digiajan perustaidot. ITK-tutkijatapaaminen, Hämeenlinna 11.4.2018 Saikkonen, L. & Mäkinen, M. & Alanne, E-L. (2018) Digitalisaation haasteista digitutor-malliin. Metallialan työntekijöiden tietotekniikkaan liittyvät osaamispuutteet ja kehittämistarpeet. ITK-tutkijatapaaminen, Hämeenlinna 11.4.2018

38


TAIKOJA-hanke toimii koordinoivana hankkeena opetus- ja kulttuuriministeriön luotsaamassa Taito-ohjelmassa. Ohjelma keskittyy aikuisväestön ICT-, numero- ja lukutaidon kehittämiseen aikuisväestön keskuudessa. Koordinointihankkeen tehtävänä on verkottaa alan toimijoita sekä viedä Taito-hankeverkostossa kehitettyjä toimintamalleja osaksi pysyviä koulutusrakenteita. TAIKOJA-koordinointihankkeessa on mukana neljä organisaatiota, jotka edustavat eri koulutusasteita sekä järjestötoimintaa: Tampereen yliopisto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Opintotoiminnan Keskusliitto ry, Opintokeskus Sivis

39

Puhetta perustaidoista  

TAIKOJA (ESR) -hankkeen sekä TAITO-ohjelman hankeverkoston toimijat Julkaisutoimittajat: Mika Sihvonen ja Marjo Vaalgamaa

Puhetta perustaidoista  

TAIKOJA (ESR) -hankkeen sekä TAITO-ohjelman hankeverkoston toimijat Julkaisutoimittajat: Mika Sihvonen ja Marjo Vaalgamaa