Issuu on Google+

Tutu s

HAMK

STORIES

2017

tu H

AMK

in ko

Valitse oma

ulutu

ksiin

opiskelutapasi

HAMKin opiskelija rakentamassa maailman ensimmäistä

NYHTÖKAURATEHDASTA HAMKin alumni:

”HAMK oli minulle lottovoitto” Voiko jalkineita valmistaa

BANAANIKUIDUSTA?

Suomalaisella opettajankoulutuksella on vientiä Rakennusmestarinaiset:

”Työtä tehdään enemmän PÄÄLLÄ kuin VOIMALLA”

Voisik oH olla os AMK a sin tarinaa un si?

!


Suomenkielisiin koulutuksiin haetaan:

www.opintopolku.fi

Hae HAMKiin Meillä HAUSSA vuonna

2017

Englanninkielisiin koulutuksiin haetaan:

www.studyinfo.fi Korkeakoulujen yhteishaussa voit hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen.

AMK-tutkintoon johtava vieraskielinen koulutus

Yhteishaun ensimmäinen hakuaika

Päivätoteutukset:

10. – 25.1.2017

• • • •

Construction Engineering Electrical and Automation Engineering International Business Mechanical Enginineering and Production Technology

• AMK-tutkintoon johtava vieraskielinen koulutus (päivätoteutus) • HUOM! International Business -koulutuksen monimuotototeutus mukana toisessa hakuajassa 15.3. – 5.4.

AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus

Yhteishaun toinen hakuaika

Päivätoteutukset:

15.3. – 5.4.2017

• Bio- ja elintarviketekniikka * • Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka) UUSI KOULUTUS! • Hevostalous * • Kestävä kehitys * • Konetekniikka * Mahdo llisuus • Liikenneala monimu otoiseen • Liiketalous opiskelu un • Maaseutuelinkeinot * opiskelija n oman va • Metsätalous * linnan mukaan • Muotoilu . • Puutarhatalous * • Rakennettu ympäristö * • Rakennus- ja yhdyskunta­tekniikka • Rakennusmestari • Sairaanhoitaja • Sosionomi • Sähkö- ja automaatiotekniikka • Terveydenhoitaja • Tieto- ja viestintätekniikka • Tietojenkäsittely Monimuotototeutukset (työn ohessa):

• Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka) UUSI KOULUTUS! • Konetekniikka • Liiketalous • Rakennusmestari • Sosionomi • Tietojenkäsittely • Tieto- ja viestintätekniikka

• AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus (päivätoteutus ja monimuotototeutus) • Vieraskielinen monimuotototeutus • YAMK-tutkintoon johtava suomen- ja vieraskielinen koulutus (monimuotototeutus)

Syksyn yhteishaku

6. – 20.9.2017

Opinnot alkavat tammikuussa 2018

Katso tarkemmat hakemiseen liittyvät ohjeet nettisivuiltamme osoitteesta

www.hamk.fi/hakijalle tai kysy lisää:

AMK- ja YAMK-tutkintoon johtava koulutus Suomenkielinen koulutus (03) 646 4501 (päivätoteutukset) (03) 646 4504 (monimuotototeutukset) hakijapalvelut@hamk.fi Englanninkielinen koulutus (03) 646 4503 (päivätoteutukset) (03) 646 4504 (monimuotototeutukset) admissions@hamk.fi

Vieraskieliset monimuotototeutukset:

• International Business www.hamk.fi/hakijalle Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot:

• Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen • Liiketoiminnan kehittäminen • Rakentaminen • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen • Teknologiaosaamisen johtaminen • Tulevaisuuden liikennejärjestelmät Vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot:

• Business Management and Entrepreneurship

2

www.hamk.fi/ylempiamk

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen haku

4. – 26.1.2017 • Ammatillinen opettajankoulutus • Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus • Ammatillinen erityisopettajankoulutus (03) 646 3333, (03) 646 3371 opettajakorkeakoulu@hamk.fi www.hamk.fi/aokk


Aidot oppimisympäristöt ja -tehtävät Teksti: Pertti Puusaari, Rehtori ja Heidi Ahokallio-Leppälä, vararehtori kuva: REIMA KALLINEN

HAMK on rakentamassa korkeakoulua, jossa aidot työelämälähtöiset oppimisympäristöt ja -tehtävät ovat keskiössä. Tämä tukee sitä, että strategiamme mukaisesti tavoitteemme on antaa Suomen innostavinta korkeakoulutusta ja työelämälähtöisintä tutkimusta. Tätä lähestymme erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen uusilla toimintatavoilla.

Ilmiöt johtavat konkretiaan ja ymmärtämiseen Rakennamme HAMKia, jossa oppiminen perustuu ilmiöihin. Se tarkoittaa, että opiskelijan työ jakautuu moduuleihin ja moduuleissa tehtäviin työelämälähtöisiin projekteihin. Nämä projektit mahdollistavat eritasoisia ja -tyyppisiä oppimistehtäviä: suunnittelua, toteutusta, ryhmässä työskentelyä, luentoja, harjoitus- ja laboratoriotöitä, johtamista sekä yrittäjyyttä. Opintojen aikana opiskelijalle syntyy sekä kansallisia että kansainvälisiä aitoja työelämäkontakteja yrityksiin ja yhteisöihin. Opintopolku voi parhaimmillaan muodostua tutkijan, oppijan, esimiehen ja yrittäjän rooleista. Uudet rakenteilla olevat ja jo valmiit modernit oppimisympäristöt tukevat ilmiöpohjaista opetusta. Yksi suurimmista muutoksista on siirtyminen pysyvien luokkien sijasta vyöhykkeisiin oppimisympäristöihin. Nämä tukevat kohtaamisia ja yhdessä työskentelyä. Tavoitteena on siirtyä yhä enemmän kuuntelemisesta yhdessä tekemiseen. Osa tätä muutosta on myös tutkimustilojen kehittäminen ja tutkimuksen vahva kytkentä opintoihin. Näistä kaikista syntyy opintojen korkeakoulumaisuus.

Virtuaaliopetus – e-oppiminen osana muutosta Moduulityöskentely tarvitsee tuekseen ajasta ja paikasta riippumatonta opetusta. Sellaista, joka tukee yhdessä ja erikseen toteutettavaa opiskelua sekä erilaisia koulutuksen malleja. Sellaista, joka huomioi entistä paremmin eri tahtiin ja eri elämäntilanteissa olevia opiskelijoita. Tämän kehittämiseen on HAMKissa panostettu paljon ja menestyksellisesti, mutta haluamme uudistua virtuaaliopetuksessa vielä huomattavasti modernimpaan suuntaan. Keskeinen tavoitteemme on, että opiskelija ei jää yksin. Mittavista rahoitusleikkauksista huolimatta haluamme kehittää koulutusta suuntaan, jossa opiskelijalla on mahdollisuus saada opintoihinsa riittävä lähituki ja ohjaus. Tämä ei kuitenkaan poista opiskelijan omaa vastuuta omien opintojensa etenemisestä. Myös tämä tekee meistä korkeakoulun. Haluamme korostaa edelleen palautteen merkitystä kehittymisen takeena. Olkaa siis aktiivisia oman koulutusvastuunne sekä koko korkeakoulun kehittämisessä. Tämä on keskeinen osa korkeakoulumme laadunhallintaa. Koulutuspäällikkö sekä yksikön johtaja ovat luontevia kanavia palautteen antamiseen. Kansainvälisyys on keskeinen osa hamkilaisuutta. Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus lähteä vaihtoon kumppanikorkeakouluihimme eri puolella maailmaa. Kotikansainvälistyminen tapahtuu paitsi kansainvälisillä kampuksillamme, myös projekteissa, joita tehdään ulkomaisten kumppanien kanssa.

Tervetuloa HAMKiin – tekemään ja onnistumaan yhdessä!

3


Kulttuurialan koulutus s. 14

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus s. 16

Luonnontieteiden alan koulutus s. 18

Sosiaali-, terveysja liikuntalan koulutus s. 19

Luonnonvara-alan koulutus s. 23

Tekniikan ja liikenteen alan koulutus s. 30

Ylemmät ammattikorkea­ koulututkinnot s. 38

Ammatillinen opettajakorkea­ koulu s. 43

4

Sisällys 2 3 5 6 7 8 10

HAMKin hakukohteet vuonna 2017 Aidot oppimisympäristöt ja -tehtävät Innostavaa korkeakoulutusta, työelämälähtöistä tutkimusta Valitse oma opiskelutapasi Tutkintosi rakentuu moduuleista Opiskelijan hyvinvoinnista pidetään huolta Seitsemän kampusta Etelä-Suomessa

14

kulttuurialan koulutus

14

Lasi- ja keramiikkamuotoilu Muotoilu- ja lasinpuhaltajaopiskelijoiden yhteistyöstä syntyi Lasivoltteja

15

Jalkinemuotoilu Jalkineita banaanikuidusta?

15

Vaatetusmuotoilu Kapteeni Koukku ja Mörkyli – opiskelijat toteuttivat päiväkotiin roolivaatteita

31

Bio- ja elintarviketekniikka Maailman ensimmäistä nyhtökauratehdasta rakentamassa

32

Sähkö- ja automaatiotekniikka Matti opiskelee vauhtikaistaa

33

Electrical and Automation Engineering “Tulevaisuutta ei voi ennustaa, ainoastaan muuttaa”

34

Konetekniikka Työpaikkaopinnoissa oppii käytännön töitä tekemällä

34

Tieto- ja viestintätekniikka Langaton lelupallo – kansainvälisiä työelämätaitoja oppimassa

35

Mechanical Engineering and Production Technology Rallimoottori uusiutuu opiskelijoiden käsittelyssä

36

Construction Engineering Jätetietoutta ja ilmastodataa Atlantin yli

37

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Pitkät päivät palkitsivat pikavalmistujan

16 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus

37

Rakennusmestari Työtä tehdään enemmän päällä kuin voimalla

16

Liiketalous Yrityksen terveyskolmiot opiskelijoiden tutkivien silmien alla

38

Ylemmät ammattikorkea­koulututkinnot

38

17

International Business ”HAMK oli minulle lottovoitto”

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Pienin askelin kohti tutkintoa

18

Luonnontieteiden alan koulutus

18

Tietojenkäsittely Tulevia koodareita opastamassa

19

Sosiaali-, terveys- ja liikuntalan koulutus

19

39

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen ”Aikuisiällä koulutuksesta saa paljon enemmän irti”

40

Business Management and Entrepreneurship Opiskelu, työelämä ja tutkimustoiminta linkittyvät kansainvälisessä seminaarissa

Sairaanhoitaja Harjoitteluvaihdosta kokemuksia ja kielitaitoa

41

20

Terveydenhoitaja Maistatukset antavat tietoa ikäihmisten ravitsemukseen

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät Ihminen on luotu liikkuvaksi, maailma muuttuvaksi

41

Liiketoiminnan kehittäminen Tiimityöhön perustuvaa verkko-opiskelua

22

Sosionomi Ilo ja yhteys kasvaa Nipsulassa

42

Teknologiaosaamisen johtaminen Laajat opiskelumahdollisuudet toivat HAMKiin

23

Luonnonvara-alan koulutus

24

Maaseutuelinkeinot Kädet rasvassa – maataloustekniikan opiskelua käytännön kautta

42

Rakentaminen YAMK-tutkinto mahdollistaa etenemisen erikoistehtäviin

25

Hevostalous Digikokeiluja opiskelijavoimin

26

Puutarhatalous Puutarhatalouden opiskelija tunnistaa hyvän maan

27

Rakennettu ympäristö Haaveissa viheralan yritys

28

Metsätalous Aidosti metsän keskellä

29

Kestävä kehitys Ilmastotapahtumasta näköalapaikka tapahtumatuottamiseen

30

Tekniikan ja liikenteen alan koulutus

30

Liikenneala Tutkimus kasvatti liikenneturvallisuuden asiantuntijaksi

43

Ammatillinen opettajakorkea­koulu

43

Sarista tuli opettaja ja päällikkö

44

Ammatillinen opettajankoulutus Suomalaisella opettajankoulutuksella on vientiä

45

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Nuotit musiikkialan ohjaamiseen

46

Opiskelijaksi avoimen AMKin tai polkuopintojen kautta? Usein kysytyt kysymykset

46

Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230 (Visamäentie 35 A) 13101 Hämeenlinna puh. +358 3 6461 etunimi.sukunimi@hamk.fi www.hamk.fi

Painopaikka: KTMP Group Oy Painos: 4800 kpl Sisällön koonti: Matleena Eerola ja Taina Lehtomäki Ulkoasu ja taitto: Matleena Eerola

HAMK STORIES 2017


Innostavaa korkeakoulutusta, työelämälähtöistä tutkimusta Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toivottaa sinut tervetulleeksi osaksi iloista ja innostunutta HAMK-yhteisöä! HAMKissa on noin 7400 opiskelijaa 60 eri maasta. Tarjoamme sinulle roppakaupalla mahdollisuuksia kansainvälistymiseen sekä tiiviit yhteydet työelämään. Käytössäsi on aina laaja asiantuntijaverkostojen osaaminen. HAMKista valmistuneiden työllistymisaste on maan korkeimpia, samoin kuin yrittäjiksi opintojensa jälkeen ryhtyvien osuus.

HAMKilla on hyvät yhteydet työelämään ja ammattikorkeakoulu panostaa soveltavaan tutkimukseen ja kehitysprojekteihin alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa. Näin voimme tarjota opiskelijoillemme aitoja työelämän oppimisympäristöjä ja -tehtäviä ja olla samalla aktiivisesti mukana kehittämässä paikallista elinkeinoelämää. HAMK on tärkeä osa maakunnan kehittämisstrategiaa tiedon tuottajana, innovaatioiden synnyttäjänä ja yritystoiminnan edistäjänä.

HAMKissa voit opiskella käytännönläheisen AMK-tutkinnon tai työelämän tarpeisiin kehitetyn ylemmän AMK-tutkinnon joko suomeksi tai englanniksi. Voit myös pätevöityä ammatilliseksi opettajaksi tai päivittää osaamistasi täydentävillä koulutuksilla ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla.

Edistyksellinen laadunhallinta

HAMKissa on käytössä nykyaikaiset opetustilat ja innovatiiviset opetusmenetelmät. Olemme panostaneet erityisesti verkko-opetuksen kehittämiseen, jolloin voit opiskella ajasta tai paikasta riippumatta. Kehitämme aktiivisesti myös muita opiskelijoiden digitaalisia palveluita.

HAMKin koulutuksen laadunhallinta arvioitiin edistyneeksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa auditoinnissa syksyllä 2016. HAMKin saama laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Hämeen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa siten myös eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia.

HAMK lukuina noin 7400 opiskelijaa noin 600 työntekijää 7 kampusta eri paikkakunnilla 6 koulutusalaa 19 suomenkielistä AMK-koulutusta 4 englanninkielistä AMK-koulutusta 7 suomenkielistä ylempää AMK-koulutusta 1 englanninkielinen ylempi AMK-koulutusta

3 suomenkielistä opettajankoulutusta 1 englanninkielinen opettajankoulutus noin 15 kaksoistutkintomahdollisuutta ulkomaisissa kumppanikorkeakouluissa yli 100 yhteistyökorkeakoulua ympäri maailman noin 80 käynnissä olevaa hanketta noin 52 miljoonaa euroa liikevaihtoa noin 8 miljoonaa euroa T&K-rahoitusta

5


Valitse oma opiskelutapasi

HAMKin opiskelijana voit suunnitella opintojasi oman opiskelutyylisi ja elämäntilanteesi mukaan. Hyväksymme erilaisuuden ja joustavuuden: jokaiselle löytyy sopivin tapa opiskella! Hae yhteishaussa joko päivä- tai monimuotototeutukseen. Päivätoteutuksissa opiskellaan päätoimisesti ja kokopäiväisesti (8 – 16). Monimuotototeutukset on suunniteltu työssäkävijän aikatauluihin (18 – 100). Henkilökohtaisen opintosuunnitelman voi rakentaa myös nopeasti eteneväksi erilaista olemassa olevaa tarjontaa hyödyntäväksi vaihtoehdoksi (24/7).

18 – 100

8 – 16

Työn ohessa monimuotototeutuksessa Monimuotoinen opiskelutapa soveltuu sinulle, joka käyt töissä ja haluat opiskella samanaikaisesti. Omia työtehtäviä voi hyödyntää osana opintojasi.

Kokopäiväisesti päivätoteutuksessa Päivätoteutuksen valitsevat tyypillisesti nuoret. Tämä opiskelutapa sopii sinulle, joka haluat edetä opinnoissasi säännöllisellä rytmillä opiskeluryhmän mukana.

OPISKELUTAPOJEN

Opiskelutavan lähtökohtana on, että opiskelet noin 8 tunnin työpäiviä, viitenä päivänä viikossa. Osaamisesi kasvaa ja opintosi etenevät ohjatusti. Tämä edellyttää päätoimista opiskelua ja aktiivista sitoutumista päivittäiseen työskentelyyn.

KOLME

VAIHTOEHTOA

Opinnot etenevät itsenäisesti ja ryhmässä opiskellen vertaisoppimista ja verkostoissa työskentelyä hyödyntäen. Osa opinnoista tehdään kehittämishankkeissa. Monimuotototeutuksesta käytetään myös termiä aikuiskoulutus.

Nopeutetusti omassa rytmissä Voit valita tämän opiskelutavan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opintojen alussa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman voi rakentaa nopeasti eteneväksi erilaista tarjontaa hyödyntäväksi vaihtoehdoksi.

24/7 6

24/7-opiskelutapa sopii sinulle, jolla on selkeä käsitys omasta osaamisestasi ja pystyt rakentamaan omat tavoitteesi. Sinulla on halu ja kyky suorittaa opintosi normiaikaa nopeammin. Opiskelutapa edellyttää suunnitelmallisuutta, joustavaa ja tehokasta ajankäyttöä sekä oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työskentelytapaa.


Tutkintosi rakentuu MODUULEISTA

Tämän esitteen artikkeleissa mainitaan usein moduulit. Se tarkoittaa, että opintosi rakentuvat 15 opintopisteen kokonaisuuksista, moduuleista, jotka sisältävät erilaisia tutkintoosi liittyviä aihealueita (YAMK tutkinnoissa 10 opintopisteen kokonaisuuksia). Moduuleissa opittavien aiheiden sisällöt listataan osaamistavoitteina, jotka kuvaavat mitä asioita osaat moduulin opiskeltuasi. Osa moduuleista on pakollisia, mutta osaan moduuleista voit valita opintoja myös HAMKin muusta koulutustarjonnasta sekä muista korkeakouluista Suomesta tai ulkomailta. Moduuleissa opintoja suoritetaan monilla eri tavoin; verkossa, projekteissa tai työelämän hankkeissa.

FUAS-KESÄOPINNOT – kaikki hyöty irti kesästä!

HAMKin opiskelijalla on mahdollisuus edistää opintojaan ja kehittää osaamistaan myös kesän aikana. Kolmen ammattikorkeakoulun laajassa tarjonnossa riittää opiskeltavaa koko kesäksi niin tutkinto-, vaihto- kuin polkuopiskelijoille. Tarjolla on kymmeniä opintoja sekä AMK- että ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoille. Esimerkiksi FUAS Innovation School -kesäopinnoissa yhdistyvät verkko-opinnot ja yrityksille tehtävä projekti. Yritysprojektit tarjoavat tilaisuuden hankkia työelämässä tarvittavaa osaamista yritysten asettamia haasteita ratkomalla ja teoriaa soveltamalla. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään jo opintojen aikana.

Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä strategisen FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa tutkintoon hyväksyttäviä opintoja jäsenkorkeakoulujen valikoimasta.

7


Opiskelijan hyvinvoinnista

pidetään huolta teksti: rake salo

Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee arkeensa työtä ja toimintaa, haasteita, onnistumisen kokemuksia, ihmissuhteita ja iloa. HAMK välittää opiskelijoistaan ja panostaa heidän hyvinvointiinsa. Tarjolla on ajoittain aiheeseen liittyviä koulutuksia, joista on mahdollista kerryttää opintopisteitä. Lukuvuonna 2016 – 2017 HAMK tarjosi mm. tällaisia opintojaksoja tukemaan opintoja: ”opiskelijan henkinen hyvinvointi”, ”ajanhallinta ja motivaatio oppimisen tukena”, ”stressinhallinta ja voimavarat”, ”varmuutta viestintään” sekä ”liikunnasta hyvinvointia”. Opiskeluhyvinvoinnin parissa HAMKissa työskentelevät opintokuraattori, opintopsykologi sekä liikuntasuunnittelija. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään opiskeluterveydenhuollon

Opiskelijakuntasi HAMKO Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta vaikuttaa opiskelijoiden aseman, hyvinvoinnin ja koulutuksen parantamiseksi sekä toimii aktiivisesti korkeakouluyhteisössä. Opiskelijakunta varmistaa edunvalvontatoiminnallaan sen, että opiskelija voi keskittyä itse opiskeluun ja opiskelijaelämään. Opiskelijakunta tuo esiin opiskelijanäkökulman korkeakoulun toimielimissä ja työryhmissä, kouluttaa tuutoreita sekä järjestää tapahtumia ja muuta vapaa-ajantoimintaa. Jäsenet päättävät opiskelijakunnan toiminnasta. Jäseniksi voivat liittyä kaikki Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Jäsenyyteen sisältyy paitsi oikeus osallistua opiskelijakunnan päätöksentekoon myös opiskelijakortti, joka todistaa opiskelijastatuksen sekä oikeuttaa etuihin ja alennuksiin ympäri maan. Lisätietoa opiskelijakunnan toiminnasta: www.hamko.fi​​.

8

ja seurakunnan palvelut omilla kampuksillaan. Opintokuraattorin ja opintopsykologin luo voivat hakeutua opiskelijat, jotka haluavat keskustella luottamuksellisesti jaksamiseen liittyvissä asioissa tai opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Yhteydenottosyynä voi olla mm. elämänkriisit, opiskelu- ja oppimisvaikeudet, ihmissuhdevaikeudet, taloudelliset asiat, masentuneisuus, jännittäminen, ahdistus sekä päihteisiin, syömiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat. Opintokuraattori vastaa opinnoissa tarvittavien erityisjärjestelyjen järjestämisestä. Myös opiskelijaksi hakeva voi saada esim. valintakokeeseen erityisjärjestelyjä. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on osaltaan vahvistaa koko opiskeluyhteisön hyvinvointia, nuoren omia voimavaroja ja tukea aikuistumista ja elämänhallintaa. Opiskeluterveydenhuolto ohjaa opiskelijoita huolehtimaan terveydestään, auttaa eteenpäin eri elämäntilanteissa ja tukee opiskelussa. Pääperiaatteena on luottamuksellisuus ja yksilöllisyys. Kampuksella voi nähdä myös pastorin. Voit kääntyä hänen puoleensa, kun pohdit omaa suuntaasi elämässä. Pappi on tukenasi kun suru koskettaa, et jaksa kantaa taakkaasi yksin, elämän langat ovat solmussa tai kaipaat ulkopuolista kuuntelijaa. Oppilaitospastorit ovat valmiita henkilökohtaisiin ja luottamuksellisiin keskusteluihin elämän monissa hengellisissä kysymyksissä. Papit ovat sitoutuneet noudattamaan kampuksien yhdenvertaisuuden periaatteita ja kunnioittavat jokaisen omaa vakaumusta.


Esteetöntä opiskelua teksti: satu uimi

HAMKissa opiskeleminen pyritään tekemään mahdollisimman esteettömäksi. Yleisen esteettömyyden lisäksi toteutetaan tarpeen mukaan yksilöllisiä erityisjärjestelyitä. Mahdolliset erityistarpeet onkin hyvä tuoda esille jo hakuvaiheessa, jotta järjestelyt sujuvat mahdollisimman sujuvasti. HAMK ylläpitää ja kehittää toimintansa esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta jatkuvasti. Esimerkiksi www.hamk.fi-sivustolla on käytössä ReadSpeakerkuuntelutoiminto, jonka avulla sivujen sisällön voi kuunnella puhuttuna. Kuuntelutoiminto on käytössä sekä suomenkielisellä että englanninkielisellä sivustolla ja se toimii kaikilla alustoilla, selaimilla ja kaikissa mobiililaitteissa.

Helppoa asumista Suurempiin paikkakuntiin verrattuna HAMKin toimintapaikkakunnilla on hyvä asuntotilanne ja opiskelijoiden on yleensä helppo löytää itselleen kohtuuhintainen opiskelija-asunto. HAMKin luonnonvara-alan koulutuksia tarjoavilta kampuksilta löytyy yleisten vuokra-asuntojen lisäksi omat asuntolat. Hämeenlinnassa ja naapurikunnissa toimii Hämeenlinnan seudun opiskelijaasuntosäätiö (HOPS) ja Valkeakoskella puolestaan Valkeakosken Asunnot, jotka tarjoavat edullisia vuokra-asuntoja opiskelijoille.

Liikunnan iloa HAMK haluaa edistää opiskelijoidensa opiskeluja työkykyä, terveyttä sekä hyvinvointia tarjoamalla opiskelijoille erilaisia liikuntapalveluita kaikilla kampuspaikkakunnilla. Vuonna 2016 tarjolla on ollut vaikkapa kuntosaliharjoittelua, ryhmäliikuntaa ja erilaisia palloilulajeja. Lisäksi esimerkiksi luonnonvara-alan kampuksilta löytyy monipuolisesti ulkoilureittejä ja latuja. Lepaalta löytyy myös golfkenttä, Mustialasta frisbeegolfrata ja Evolta ampumarata. Paikkakuntien monipuolinen liikuntatarjonta, kuten uimahallit, ovat tietysti myös opiskelijoiden hyödynnettävissä. Kaikilla kampuksilla on myös mahdollista saada henkilökohtaista liikuntaneuvontaa.

9


Rovaniemi

Seitsemän kampusta Etelä-Suomessa

Oulu

Hämeen ammattikorkeakoulu toimii Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. HAMKin seitsemän kampusta sijaitsevat idyllisissä maisemissa Hämeenlinnassa, Evolla, Forssassa, Lepaalla, Mustialassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella.

Vaasa

Kuopio

HÄMEENLINNA Hämeenlinnassa opiskellaan viihtyisissä ja moderneissa tiloissa. Oppimisympäristöt vaihtelevat insinöörien laboratorioista muotoilijoiden työverstaisiin. Hämeenlinnassa annetaan myös ylemmän ammattikorkeakoulun opetusta sekä valmennetaan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (AOKK).

Etäisyydet: Helsinki: 96 km Tampere: 67 km

Tampere

Valkeakoski Lepaa Evo Lahti

Päivätoteutuksena: • Bio- ja elintarviketekniikka • Construction Engineering • Liiketalous • Muotoilu • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Rakennusmestari • Sairaanhoitaja • Sosionomi • Terveydenhoitaja • Tietojenkäsittely

Ylempi AMK: • Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen • Business Management and Entrepreneurship • Liiketoiminnan kehittäminen • Rakentaminen • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen • Teknologiaosaamisen johtaminen

Monimuotototeutuksena: • Liiketalous • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • Rakennusmestari • Sosionomi • Tietojenkäsittely

AOKK: • Ammatillinen opettajankoulutus • Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus • Ammatillinen erityisopettajankoulutus

UUDISTUVA KORKEAKOULUKESKUS Visamäen alueelle rakentuu vuonna 2017 vahva korkeakoulukeskus, jossa uudet muuntautuvat tilat ja oppimisympäristöt linkittyvät alueen yritystoimintaan. Korkeakoulukeskus tarjoaa viihtyisän ympäristön 4000 opiskelijalle ja 300 työntekijälle. Opiskelijoille tiivis kampus merkitsee myös aiempia parempia palveluja, kuten lisää opiskelijaasuntoja sekä lähellä sijaitsevaa kauppaa, kahvilaa ja huoltoasemaa.

10

Jyväskylä

Forssa Mustiala

Hämeenlinna Riihimäki

Turku

Helsinki


RIIHIMÄKI Riihimäen kampuksella sijaitsee useita nykyaikaisia verstaita ja laboratorioita. Yksikön erikoisuutena on laaja konepaja, jonka ylpeyden aiheena ovat erityisesti lasertyöstön ja robotiikan nykyaikainen huipputekniikka. Opetus on vahvasti kansainvälistä, sillä Riihimäellä opiskelee tulevia insinöörejä lähes maailman joka kolkasta. Etäisyydet: Helsinki: 69 km Tampere: 112 km Hämeenlinna: 36 km

Joensuu

VALKEAKOSKI Valkeakosken yksikkö tekee aktiivista yhteistyötä samalla alueella toimivien yritysten ja oppilait​osten kanssa. Yksikössä on kaksi englanninkielistä koulutusta, joten kansainvälisyys on tärkeä osa jokapäiväistä opiskelua. Moderni laboratoriokeskus antaa erinomaiset mahdollisuudet käytännönläheiseen ja yhteisölliseen opiskeluun.

Päivätoteutuksena: • Konetekniikka • Liikenneala • Mechanical Engineering and Production Technology • Tieto- ja viestintätekniikka Monimuotototeutuksena • Konetekniikka • Tieto- ja viestintätekniikka

Ylempi AMK: • Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

Etäisyydet: Helsinki: 131 km Tampere: 29 km Hämeenlinna: 38 km Päivätoteutuksena: • Electrical and Automation Engineering • International Business • Sähkö- ja automaatiotekniikka Monimuoto­toteutuksena: • International Business • Sairaanhoitaja • Sähkö- ja automaatiotekniikka

11


FORSSA Forssan yksikkö sijaitsee vanhassa puuvillakehräämössä, jonka tilat on uusittu tyylikkäästi HAMKin käyttöön. Kehräämöalueelle on syntynyt kulttuurikeskus, jossa toimii koulun ohella kansalaisopisto, musiikkikoulu, museoita, yrityksiä, kirjasto, keilahalli ja ruokaravintoloita. Etäisyydet: Helsinki: 102 km Tampere: 77 km Hämeenlinna: 50 km Päivä- ja monimuotototeutuksena: • Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka) • Kestävä kehitys Päivätoteutuksena: • Sairaanhoitaja

MUSTIALA Mustialan kampus sijaitsee idyllisessä maaseutumaisemassa Tammelan kunnassa. Opetusmaatila tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan käytännön töiden oppimisympäristön. Vuonna 2015 valmistuneessa navetassa on lypsyrobotti, automaattinen seosrehuruokinta ja pieni lypsyasema. Kampusalueella on lisäksi lukuisia erilaisia oppimistiloja, maatilan tuotantorakennuksia, peltoja sekä mehiläistarha ja hevostalli. Etäisyydet: Helsinki: 96 km Tampere: 77 km Hämeenlinna: 43 km Forssa: 8 km Päivä­- ja monimuotototeutuksena: • Hevostalous • Maaseutuelinkeinot

12


EVO Hämeenlinnan Evolla on annettu metsäopetusta jo 150 vuotta. Opiskelu tapahtuu aidossa ympäristössä: 1800 hehtaarin opetusmetsä tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen maastoopetukseen aina puun kaadosta nykyaikaiseen GPS-paikannukseen ja laserkeilaukseen. Evon retkeilyalueella on merkittyjä patikointipolkuja yli 70 km. Etäisyydet: Helsinki: 144 km Tampere: 99 km Hämeenlinna: 44 km Päivä- ja monimuotototeutuksena: • Metsätalous

LEPAA Hattulassa sijaitsevalla Lepaan kampuksella on koulutettu puutarha-alan ammattilaisia yli sadan vuoden ajan. Kauniilla kampusalueella on nykyaikainen kasvihuone sekä omena- ja marjatarhoja, taimisto ja kasvien näytemaa. Kampuksen yhteydessä sijaitse myös matkailijoiden suosima golfkenttä, viinitila, sekä puutarha- ja viinimyymälä. Etäisyydet: Helsinki: 117 km Tampere: 79 km Hämeenlinna: 18 km Päivä- ja ­monimuotototeutuksena: • Puutarhatalous • Rakennettu ympäristö

13


KULTTUURIALAN KOULUTUS HAMKin kulttuurialan koulutus nojaa pitkään perinteeseen: Fredrika Wetterhoff sai herätteen ryhtyä kehittämään koulutusta kansannaisille ja perusti vuonna 1885 käsityökoulun, jossa 8 tyttöä aloitti opinnot. Kudonnan opettajien koulutus käynnistyi vuonna 1890. Nykypäivänä Wetterhoffin perinteitä jatkaa HAMKin muotoilun koulutus, jossa voit suuntautua jalkinemuotoiluun, vaatetusmuotoiluun tai lasi- ja keramiikkamuotoiluun. Muotoilua opiskellaan moderneissa tiloissa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa Visamäessä. Jalkinemuotoilun koulutus on ainutlaatuinen koko Pohjoismaissa. Hakukohde, 2017 yhteishaku: • artenomi (AMK) | muotoilu | päivätoteutus | Hämeenlinna Lisätietoja: www.hamk.fi/muotoilu

Lasi- ja keramiikkamuotoilu

@lasivoltteja

Muotoilu- ja lasinpuhaltajaopiskelijoiden yhteistyöstä syntyi Lasivoltteja kuva: minna kemppainen

Kun kymmenen muotoiluopiskelijaa, 3D-mallinnus, innovatiivinen suunnittelu, puinen puhallusmuotti ja perinteiset lasinpuhallustaidot kohtasivat, syntyi Lasivoltteja-näyttely. Lasivoltteja on HAMKin muotoilun toisen vuoden lasi- ja keramiikkaopiskelijoiden lasimuotoiluprojekti. Työt projektin parissa alkoivat heti lukuvuoden alussa alustavilla suunnitelmilla, ja

14

piirustuksilla pyörähdysmuottiin puhallettavasta lasiesineestä. Projektiin kuului lisäksi mm. apurahojen hakemista, mallipiirustusten tekemistä, muottitilauksia sekä näyttelysuunnitelmien tekoa. Tärkeä osa projektia oli myös perinteinen muotoilija-lasinpuhaltajayhteistyö. Ammattiopisto Tavastian lasinpuhallusopiskelijat puhalsivat

Nuutajärvellä muotoilijaopiskelijoiden ideoimat värit, muodot ja pinnat esineisiin. HAMKin lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelijoiden Lasivolttejanäyttely on vuoden 2016 aikana ollut esillä Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa, Suomen lasimuseossa Riihimäellä ja Nuutajärvellä.

Lasiprojektin työt Suomen lasimuseon aulassa.


Jalkinemuotoilu

Jalkineita banaanikuidusta? Teksti: Lea Mustonen, kuva: oona ritari

Jalkinemuotoilun opiskelijalla Oona Ritarilla on persoonallinen idea: hän selvittää, voisiko banaanikuituja käyttää jalkineiden valmistuksessa. Ajatus lähti liikkeelle syksyllä 2015, kun ugandalaisten FARA- ja AAINorganisaatioiden edustajat olivat vierailulla Suomessa. Tuolloin banaanikuidun ominaisuuksia analysoitiin HAMKin laboratoriossa. Banaanikuitua syntyy Afrikassa runsaasti, ja sille haetaan hyötykäyttöä. Yksi uusi käyttötapa voisi löytyä jalkineiden valmistuksesta. Muotoilun koulutuksessa opiskeleva Ritari innostui ajatuksesta ja päätti tehdä aiheesta opinnäytetyönsä. Ritari on kiinnostunut Afrikasta, ja hän olikin viime syksynä mukana HAMKin kehitysyhteistyöopinnoissa ja opintomatkalla Tansaniassa.

Talvella Ritari kävi Emil Aaltosen muistorahaston tuella Ugandassa selvittämässä, kuinka banaanikuitu sopisi kenkiin. – Opinnäytetyö on mahtava tilaisuus yhdistää jalkinesuunnittelu- ja kehitysyhteistyöopinnot, kertoo Ritari. Yhtenä tavoitteena on löytää uusia luonnonmukaisia materiaaleja korvaamaan nahkaa ja keinokuituja. – Afrikkalainen käsityöperinne on omaa luokkaansa. Testasimme Ugandassa mm. erilaisia punoksia pohjiin ja tekstiilejä päällisiin, kaikki banaanista. Onnistuessaan hanke työllistäisi paikallisia, ja usein jätteeksi koettu banaanin ruokovarsi saataisiin jälleen yhdellä uudella tavalla hyötykäyttöön. Jalkinesuunnittelun opiskelija Oona Ritari Ugandassa.

Vaatetusmuotoilu

Kapteeni Koukku ja Mörkyli – opiskelijat toteuttivat päiväkotiin roolivaatteita Teksti: Eveliina Toivonen, Kuva: Emmi Kiskonen

Hämeenlinnan Liivuoren päiväkodin lapset saivat 32 upouutta ja varta vasten heille suunniteltua satuihin perustuvaa roolivaatteita leikkeihinsä. Roolivaatteet syntyivät HAMKin muotoilun vaatetuspuolen opiskelijoiden työelämäprojektina. Satulaatikko-nimessä projektissa opiskelijat Amanda Takala, Emmi Kiskonen, Miisa Palvanen, Linnea Laukkanen, Aino Käki sekä Anna Lyra valitsivat kaksi satua, joiden perusteella he suunnittelivat lapsille uusia roolivaatteita. Saduiksi valikoituivat perinteisempi Peter Pan sekä tuoreempi lasten suosikki Mörkyli. – Vaikka roolivaatteet pohjautuvatkin näihin satuihin, niin ne on suunniteltu siten, että lapset voivat kehittää niistä myös omia leikkejään. Luovutamme myös vaatteiden kaavoja päiväkodin vanhempainyhdistykselle, jotta

he voivat halutessaan valmistaa lisää asuja, kertoo Miisa Palvanen. Budjetti koko Satulaatikko-projektissa oli todella pieni. Luovuutta päästiinkin käyttämään jo materiaalivalinnoissa. Kankaita löytyi koulun, opiskelijoiden ja päiväkodin varastoista, mutta paljon hyödynnettiin myös poistotekstiilejä. Projektiin kuului vaatteiden suunnittelu, kaavoitus ja toteutus. – Tärkeä osa suunnittelijan ammattitaitoa on valita materiaalit viisaasti. Päiväkodin henkilökunnalta saatu palaute oli vilpittömästi ihastunutta. Projekti oli mielenkiintoinen, sillä pääsimme toteuttamaan aivan koko prosessin itse, tiivistää projektipäällikkönä toiminut Emmi Kiskonen. Roolivaatteita suunniteltiin satujen pohjalta. Tässä Kadonnut lapsi.

15


YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN KOULUTUS Opiskelemalla liiketaloutta luot itsellesi tulevaisuuden, jossa yhdistyvät vankka liiketalouden perusosaaminen ja oma profiloitu erityisosaaminen. Ne auttavat sinua työllistymään monipuolisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Liiketaloutta opiskellaan suomeksi Hämeenlinnassa tai kokonaan verkossa. Englanninkielinen International Business -koulutus puolestaan järjestetään Valkeakoskella. Koulutukset antavat sinulle erinomaiset valmiudet toimia innovatiivisesti, kannattavasti, asiakaslähtöisesti ja yhteiskuntavastuullisesti nopeatempoisessa ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Kansainvälisyys on luonnollinen osa opintoja. Kielten ja viestinnän opinnot sekä englanniksi opetetut moduulit antavat hyvät valmiudet toimia kansainvälisessä työelämässä. Hakukohteet, 2017 yhteishaku: • tradenomi (AMK) | liiketalous | päivätoteutus | Hämeenlinna • tradenomi (AMK) | liiketalous | monimuotototeutus (verkossa) • Bachelor of Business Administration | International Business | full-time studies | Valkeakoski • Bachelor of Business Administration | International Business | part-time studies | Valkeakoski Lisätietoja: www.hamk.fi/liiketalous www.hamk.fi/ib

Liiketalo ude koulutuk n sen voi suori ttaa kokonaa n verkossa !

Liiketalous

Yrityksen terveyskolmiot opiskelijoiden tutkivien silmien alla teksti: Eveliina Toivonen

Liiketalouden kolmannen vuoden opiskelijat pääsevät yritystutkimus ja tilinpäätös -opintojaksolla käsiksi toiminnassa olevien yritysten tilinpäätöstietoihin, joiden avulla he analysoivat yrityksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Yrityksen terveyskolmiolla kuvataan sen kannattavuutta, vakavaraisuutta sekä maksukykyä. Ensin käydään läpi tilinpäätöksen perusteita, yritystutkimuksen periaatteita ja sekä erilaisia tunnuslukuja. Tämän jälkeen tehdään erilaisia harjoitustehtäviä tunnuslukuihin liittyen ja loppuhuipentumana on yritystutkimuksen tekeminen oikealle yritykselle.

Yritysyhteistyö tärkeässä roolissa Tänä lukuvuonna opintojaksolla oli mukana erilaisia yrityksiä mm.

16

matkailualalta ja rakennusalalta. Projektiin sisältyi tunnuslukuanalyysien tekoa, yrittäjän haastattelua, ja lopputuloksena syntyi selvitys yrityksen tulevaisuuden näkymistä. – Oli todella mielekästä päästä käsittelemään oikean yrityksen oikeita numeroita. Lisäksi oli mielenkiintoista huomata konkreettisesti, kuinka kaikki asiat yritystutkimuksessa ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi toimiala vaikuttaa kilpailutilanteeseen, joka taas vaikuttaa kannattavuuteen. Projektin avulla osaan arvioida paremmin yrityksen taloudellista tilannetta, liiketoimintaa sekä kilpailukykyä, josta on varmasti hyötyä myös työelämässä, kertoo liiketalouden opiskelija Jenna Tuomainen.


International Business

HAMKin alumni:

”HAMK oli minulle lottovoitto” teksti: eveliina toivonen

Ville Virkki valmistui tradenomiksi HAMKin englanninkielisestä International Business -koulutuksesta vuonna 2009. Nykyään hän johtaa Tampereella erittäin suosittua Dream Hostel & Hotellia, joka on valittu viisi kertaa peräkkäin Suomen parhaimmaksi hostelliksi. Majoitusliike on kerännyt paljon myös kansainvälistä huomiota, ja arvostettu brittilehti The Guardian valitsi vuonna 2013 Virkin yrityksen Euroopan 10 parhaan luksushostellin joukkoon. Ville Virkki, miten päädyit nykyiseen työtilanteeseen? Miksi päätit ryhtyä yrittäjäksi? Innostuin matkailusta ja muiden maiden kulttuureista opiskellessani kansainvälisessä koulutuksessa HAMKissa. Otin vuoden vapaata opinnoista ja matkustelin ympäri maailmaa. Samalla näin paljon hyviä (ja huonoja!) hostelleja ja keräsin ideoita talteen. Kun tulin takaisin Suomeen, näin paikallisessa sanomalehdessä kritiikkiä hyvien hostellien puuttumisesta Tampereelta. Liiketalouden opiskelijana mietin: ”Minulla on ideoita ja kokemusta matkaajana sekä koulusta saamaani yritystoiminnan tietoa”. Aloin ottaa pieniä askeleita kohti hostellin perustamista.

Liiketoimintasuunnitelma, sijainti, rahoitus… Kaikki olivat minulle uutta, mutta päätin ratkaista haasteen kerrallaan. Yhtäkkiä huomasin tulleeni pitkälle siitä, mistä olin lähtenyt ja saaneeni paljon tietämystä matkalla. Kaiken kaikkiaan kului kolme vuotta, että sain asiat kokoon ja rullaamaan – toki toiminta ei ollut aktiivista koko aikaa. Missä yrityksesi on 10 vuoden päästä? Meillä on 2 – 5 hostellia Suomen tai Euroopan avainpaikoilla ja olemme Euroopan tunnetuin hostelliketju. Henkilökohtaisesti olen mukana 5 – 10 uudessa yrityksessä eri teollisuuden aloilla. Lisäksi minulla on takataskussani ylempi AMK -tutkinto. Oletko hyötynyt opinnoistasi HAMKissa? Opinnot HAMKissa ovat auttaneet minua lukuisilla eri tavoilla. Ensinnäkin olen saanut perusymmärryksen ja perustan opiskella yritystoimintaa lisää. HAMK on antanut minulle myös kyvyn työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja vahvistanut taitojani henkilökohtaisessa myyntityössä. Lisäksi olen hyötynyt valtavista liike-elämän verkostoistani – kaikki luokkakaverini,

muut opiskelijat, opettajat ym. Opintoni ovat siis ehdottomasti olleet hyödyksi monin tavoin! Mikä oli parasta HAMKissa? Opiskelujeni aikana olin varma, että parasta olivat loistavat luokkakaverini ja kaikki vapaa-ajan aktiviteetit. Mutta vakavasti puhuen, parasta oli kasvaa kansainväliseksi ammattilaiseksi. Tunnen olevani etuoikeutettu, että sain suorittaa opiskeluvaihtoni Miamissa, Yhdysvalloissa ja työharjoitteluni Penangissa, Malesiassa. Nuo kokemukset tulevat säilymään läpi eliniän ja ovat opettaneet minulle enemmän kuin luokkahuoneopinnot ikinä pystyisivät. Mitä haluat sanoa henkilöille, jotka harkitsevat hakevansa HAMKin International Business -koulutukseen? HAMK oli minulle lottovoitto ja se on edelleen tärkeä paikka minulle – vierailen kampuksella vieläkin kuukausittain (toimistoni sijaitsee siellä). Hakijalle haluan korostaa, että International Business on kansainvälinen koulutus ja sitä tulee myös lähestyä siitä näkökulmasta. Ole ammattilainen ja kehitä itseäsi koko ajan. Ole utelias. Näin saat HAMKista eniten irti.

17


LUONNONTIETEIDEN ALAN KOULUTUS Tietojenkäsittelyn opiskelussa yhdistyy käytännönläheinen tekniikka ja nykyaikainen liiketoiminta. Tietojenkäsittelyn tradenomiksi voi valmistua HAMKissa neljää erilaista polkua, jotka ovat ohjelmointi, tekninen tietohallinto, toiminnanohjaus ja projektihallinta. Tietojenkäsittelyä opiskellaan Hämeenlinnassa tai kokonaan verkossa. Hakukohteet, 2017 yhteishaku: • tradenomi (AMK) | tietojenkäsittely | päivätoteutus | Hämeenlinna • tradenomi (AMK) | tietojenkäsittely | monimuotototeutus (verkossa) Lisätietoja: www.hamk.fi/tietojenkasittely

Tietojen käsittely n koulutuk sen voi suori ttaa kokonaa n verkossa !

Tulevia koodareita opastamassa Teksti: Eveliina Toivonen

Hämeen ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelijat jalkautuivat viime syksynä Hämeenlinnan alakouluihin opettamaan ohjelmointia. Syksyn aikana Ruununmyllyn ja Kirkonkulman koulujen halukkaat 5. – 6.-luokkalaiset pääsivät opettelemaan ohjelmoinnin eli koodauksen perusteita koodikerhoissa.

liikkumaan. Kerhokertoja on yhteensä neljä. Näissä saa hyvän perustan koodaukselle. Ohjelmoinnin myötä kehittyy myös looginen ajattelu, joka auttaa varmasti kaikessa tulevaisuuden työssä. Ohjelmointi on nousemassa vahvasti myös yleissivistykseen kuuluvaksi teemaksi, kertoo koodikerhoja koordinoiva HAMKin lehtori Tommi Saksa.

Tietokoneohjelmointi rantautumassa peruskouluihin

Koodikerhojen vetäminen kehittää myös HAMKin opiskelijoiden eli kerhojen vetäjien ammatillista osaamista, mutta tuo heille myös kokemusta koulutuksen suunnittelusta ja kouluttajana toimimisesta.

Koodikerho antoi ensikosketuksen alakoululaisille ohjelmointiin. Tietokoneohjelmointi on kirjattu uuteen opetussuunnitelmaan, joka rantautui kouluihin syksyllä 2016. Hämeenlinnassa asiaan on otettu jo etumatkaa. – Koodikerhoissa meillä on käytössä pelinkehitysympäristö, jossa ohjelmoidaan yksinkertaista grafiikkaa näytöille ja laitetaan elementtejä

18

”Tuleeko meistä isona koodareita?” Kirkonkulman koulun ensimmäisellä koodikerhon kokoontumiskerralla tunnelma oli käsinkosketeltavan innostunut. Oppilaat pohtivat ennen kerhon alkua, pääsevätkö he tekemään oikeita

Tietojenkäsittely pelejä, onko jalkapallopeli FIFA tehty tällä samalla ohjelmalla ja tuleeko heistä isona koodareita. Koodausohjelmaksi valikoitui ohjelma, jolla ohjelmoidaan aivan oikeitakin pelejä. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tietokoneen käskemistä tehdä erilaisia asioita sekä keskustelua sen kanssa. – Koodikerho täyttyi viikon sisällä ilmoittautumisen alkamisesta. On mahtavaa, että saimme mukaan myös useampia tyttöjä. Osa oppilaista tuli kerhoon mukaan pitkälti oman innostuksen pohjalta, mutta osan vanhemmat ovat kannustaneet lapsiaan osallistumaan kerhoon, jotta he saisivat tulevaisuuden kannalta tärkeää osaamista. Meillä peruskoulun opettajilla ei ole vielä osaamista opettaa lapsille näitä taitoja, joten yhteistyö HAMKin kanssa on todella hienoa ja tarpeellista, kertoo Kirkonkulman koulun opettaja Sami Heino.


SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä aloista juuri nyt. HAMK on alan muutoksen eturintamassa kouluttamassa uusia osaajia, jotka nojaavat vahvaan arvopohjaan kehittäessään uusia toimintatapoja ja innovaatioita alalle. Sosionomikoulutuksessa opit luovia ja toiminnallisia asiakastyön menetelmiä. Opinnot perustuvat sosiaalipedagogiseen orientaatioon. Sosionomiksi voit opiskella Hämeenlinnassa. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksissa opit työssä tarvittavia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä toiminnallisia ja teknisiä taitoja. Tutuksi tulee myös vastuullisessa työssä tarvittava hoitotieteen ja lähitieteenalojen uusin tieteellinen tutkimus. Sairaanhoitajaopintoja on tarjolla Hämeenlinnassa ja Forssassa. Terveydenhoitajaksi voit opiskella Hämeenlinnassa. Hakukohteet, 2017 yhteishaku: • sairaanhoitaja (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna ja Forssa • sosionomi (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna • sosionomi (AMK) | monimuotototeutus | Hämeenlinna • sosionomi (AMK) | monimuotototeutus 90 – 120 op | Hämeenlinna • terveydenhoitaja (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna • sairaanhoitaja (AMK) | monimuotototeutus | Valkeakoski (vain syksyn yhteishaku) Lisätietoja: www.hamk.fi/sosionomi www.hamk.fi/sairaanhoitaja www.hamk.fi/terveydenhoitaja

Sairaanhoitaja

Harjoitteluvaihdosta kokemuksia ja kielitaitoa Teksti: Jenny-Stina Hankela, kuva: Salla-Mari Anttila

Sairaanhoitajaopiskelija Salla-Mari Anttila suoritti kolmen kuukauden työharjoittelun Australiassa. Harjoittelupaikkana oli Australian Finnish Rest Home Association (AFRHA), jossa hän työskenteli Finlandia Village (Residental Aged Care) vanhainkodissa sekä Finncare (Home and Community Care) kotiavustuksessa. Salla-Mari lähti harjoitteluvaihtoon yhdessä sairaanhoitajaopiskelijaystävänsä kanssa. Työnkuva muodostui erilaisista hoitotyön tehtävistä, kuten verenpaineen ja -sokerin mittauksista, asiakkaiden pesuista ja tulkkauksesta. Australiassa julkisessa sairaalassa työskentelevät sairaanhoitajat toimivat hyvin samalla tavalla kuin Suomessakin, mutta yksityisellä sektorilla sairaanhoitajien työhön sisältyy paljon muutakin kliinisen hoitotyön lisäksi.

Harjoitteluvaihdon aikana Salla-Mari ehti matkustaa pisimmillään Clevelandista Cairnsiin, jonne on matkaa noin 1700 kilometriä. Vapaa-aikaa kertyi työtuntien mukaan, ja aamuvuorojen jälkeen jäi aikaa kierrellä lähialueilla. Henkilökunta oli ystävällistä, ja he näyttivät paikkoja vapaa-ajallakin. Salla-Mari pääsi surffaamaan Sunshine Coast -rannikolla, sukeltamaan Gold Coast -rannikolla ja vierailemaan O’ Reilly’s Rainforest Retreat -sademetsässä. – Vaihdossa ystävystyi helposti ja pidän monen kanssa yhteyttä vielä näin vuoden jälkeenkin. Aion valmistuttuani lähteä takaisin ainakin käymään, Salla-Mari suunnittelee. – Vaihtokokemus avarsi todella paljon ja sanavarastoni karttui. Aluksi

tuntui, etten oikein osannut enkä uskaltanut puhua englantia, mutta nyt englanniksi puhuminen on luontevaa ja kielitaitoni on parantunut. Vaihtoon lähtemisessä vaikeinta oli paperisota. Kaikki hoitui ajallaan, mutta prosessi vei aikaa melkein vuoden. Salla-Mari vinkkaa harkitsemaan viisumin tarkoin ennen lähtöä. – Opinnot pysyivät aikataulussa harjoitteluvaihdosta huolimatta. Suosittelen harjoittelupaikkaani sairaanhoitajille: vaikka uutta alaan liittyvää tietoa ei välttämättä kerry paljon, hyvää kokemusta tulee sitäkin enemmän! Kielitaito kehittyy varmasti ja paikan suomalainen henkilökunta pehmentää laskua kielen oppimiseen, Salla-Mari kannustaa.

19


MAISTATUKSET ANTAVAT TIETOA IKÄIHMISTEN RAVITSEMUKSEEN teksti: Kirsi liimatainen

20


Terveydenhoitaja

HAMKin Hyvinvointiosaamisen yksikön aula Hämeenlinnassa täyttyy ikäihmisistä. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat Tiina Romu, Jannica Kuparinen, Katri Siren ja Netta Rajanen ottavat vieraat tottuneesti vastaan. – Tervetuloa, ottakaa oma paikkanne, ruuat tulevat kohta. Alkamassa on Optifel-hankkeen aistinvarainen arviointitilaisuus, johon pääsevät osallistumaan vain yli 65-vuotiaat. Parin viikon aikana HAMKissa vierailee noin 75 maistajaa, kukin kolme kertaa. Tänään tarjolla on porkkanapohjaisia vihannespyreitä sekä smoothieita. Opiskelijat annostelevat ruuat ja keräävät kunkin maistajan henkilökohtaisen palautteen. Noin tunnin kestävän maistatuksen päätteeksi juodaan kahvit, keskustellaan maistetuista ruoka-aineista ja vaihdetaan kuulumiset. Ensi viikolla uudelleen, silloin maistetaan kanaa viidellä eri kastikkeella tai erilaisia keittoja ja omenajälkiruokia. Opiskelijoille Optifel-hankkeeseen osallistuminen on osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen projektiopintoja. – Ryhmällemme kerrottiin erilaisista projektivaihtoehdoista ja tämä kuulosti kaikista mielenkiintoisimmalta. Maistajat ovat olleet erittäin virkeitä ikäihmisiä, vanhimmat lähes 90-vuotiaita. Maistajat ovat innostuneita ja arvostavat sitä, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Maistatuksen jälkeen kirjoitamme raportin omasta osuudestamme liittyen tähän hankkeeseen, opiskelijat kertovat.

Moniammatillinen ja -kansallinen hanke Optifel-hanke tuottaa tietoa ikäihmisten makumieltymyksistä ja hedelmä- ja vihannespohjaisten ruokatuotteiden hyväksyttävyydestä. Paitsi ruokatuotteisiin, Optifel-hanke keskittyy myös esimerkiksi ikäihmisille suunnattujen elintarvikepakkausten toimivuuden tutkimiseen ja kehittämiseen. Hankkeen hallinnointi on Ranskassa, ja hankkeessa on yhteensä 26 toimijaa kymmenessä eri maassa. Suomesta projektissa on mukana myös Jokioisilla sijaitseva Luonnonvarakeskus. HAMK ja Luonnonvarakeskus ovat hankkeen ainoat pohjoismaiset toimijat, joten maistajat edustavat hankkeessa koko pohjoista ulottuvuutta. HAMKissa hanketta edistetään bio- ja elintarviketekniikan sekä hoitotyön koulutuksissa. Toteutuksessa oli mukana neljä hoitotyön koulutuksen opiskelijaa ja yksi bio- ja elintarviketekniikan opiskelija.

Bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen näkökulmasta Optifel-hanke sisältää paljon ravitsemukseen liittyvää tietoa, joten on tärkeää, että myös terveysalan osaaminen on mukana. Moniammatillinen yhteistyö on mahdollistanut tutustumisen toisen koulutusalan osaamiseen. – Hoitotyön opiskelijat hahmottavat projektin myötä laajasti ikääntyneen ihmisen terveelliseen ravitsemukseen liittyviä asioita ja saavat tärkeää kokemusta ikääntyneen ravitsemusohjauksesta. Tämä hyödyttää opiskelijaa tulevassa työssään, kertoo yliopettaja, tutkija Tiina Mäenpää hoitotyön koulutuksesta.

Aistinvaraista kuluttajatestiä tutuista ainesosista – Tätä voisi kutsua aistinvaraiseksi kuluttajatestiksi. Ikääntyneet maistajat ovat jo maistaneet samoja makuja aiemmissa mieltymystutkimuksissa. Optifelin ruuat ovat käytännössä aiempien testien perusteella kehitettyjä hedelmä-, marja- ja vihannestuotteita. Tutkimuksessa haetaan tietoa myös siitä, hyväksyvätkö ikääntyneet nämä erilaisilla ravintoaineilla täydennetyt elintarvikkeet, ja onko maku herkullinen, suutuntuma hyvä ja tuoksu miellyttävä, taustoittavat Mäenpää ja bio- ja elintarviketekniikan yliopettaja, tutkija Tuija Pirttijärvi. Maistettavat ruuat on kehitetty eurooppalaisena yhteistyönä. Projektin alussa haastateltiin ikäihmisiä ja heidän ruokatottumuksiaan, jonka perusteella omenan ja porkkanan todettiin olevan yleismakuja, jotka sopivat kaikkien hankkeeseen osallistuvien maiden ikääntyneille. Tämän jälkeen projektikokouksessa maisteltiin koeaterioita, joista projektiin mukaan otettavat ruoat päätettiin. – Tällä hetkellä maistajina ovat Suomessa ensisijaisesti kotona asuvat henkilöt. Seuraavaksi maistatus etenee myös henkilöihin, jotka asuvat hoitolaitoksissa. Näin saadaan vertailukohtaa kotona asuvien ja laitoksissa asuvien välillä, kertoo yliopettaja, elintarviketutkimusvastaava Helena Kautola. – Poikkitieteellinen tutkimus tuloksineen viedään myös Suomessa elintarviketeollisuuden tietoon. Optifelhankkeessa ei tutkita pelkästään ruokaa ja ruuan maistumista ikäihmisille, vaan projektissa tutkitaan myös pakkauksia, niiden avattavuutta ja käyttöä arkipäivän toiminnoissa. Tietoa levitetään erilaisten järjestöjen kautta sekä teollisuuden toimijoille että suoraan hoitolaitoksille, Kautola jatkaa. Optifel-hanke kestää helmikuuhun 2017 asti. Maistotutkimuksen päätyttyä aineisto lähetetään analysoitavaksi Ranskaan hankkeen hallinnoijalle. Aineiston pohjalta Ranskassa on tulossa väitöskirja ja lisäksi tuloksista tuotetaan tieteellisiä julkaisuja ja postereita sekä konferenssiesityksiä.

21


Sosionomi

Ilo ja yhteys kasvaa Nipsulassa Teksti: Kirsi Liimatainen, kuvat: Nipsulan kuva-arkisto

"

Elämysluokkaan oli luotu viidakko, jonne lensimme lentokoneella passit mukanamme. Sonnustauduimme essuihin ja loihdimme seinälle suuren viidakkoa esittävän taideteoksen eri välisiä maaleja ja silkkipapereita apuna käyttäen. – Ote Nipsulan blogista: https://nipsula.wordpress.com/

Sosionomiksi opiskeleva voi valita pääaineekseen muiden vaihtoehtojen ohella kasvatuksen polun, jolloin hän saa valmistuttuaan lastentarhanopettajan pätevyyden ja voi työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa. Teoriatiedon lisäksi opiskelija suorittaa useita harjoitteluja päiväkodeissa tai muissa kasvatuksen toimintayksiköissä. Osa opinnoista toteutetaan ammattikorkeakoulun tiloissa sijaitsevassa oppimisympäristössä, Nipsulassa. Nipsulan avoin varhaiskasvatustoiminta on hämeenlinnalaisille päivähoitoikäisten lasten perheille tarkoitettu kokoontumispaikka. Nipsula tarjoaa tilan ja ohjauksen lapsille ja heidän huoltajilleen kahtena aamupäivänä viikossa. Lapsille se toimii kasvatusyhteisönä ja elämyksiä tarjoavana toimintaympäristönä. Vuonna 2015 Nipsulassa oli kirjoilla jopa 35 perhettä. – Nipsulassa lapsi oppii ryhmässä toimimista ja monipuolisen ohjatun toiminnan kautta harjaannuttaa esimerkiksi erilaisia kädentaitoja oman kehittymisensä tueksi, kertoo Nipsulan vastaava ohjaaja Niina Mäkinen.

22

Nipsulan tilat on suunniteltu leikkiin, kokeiluun ja oppimiseen. HAMKin monipuolista multisensorista tilaa käytetään myös Nipsulan toiminnassa: tilaan voidaan tarpeen mukaan rakentaa vaikkapa leikkirata, rantahietikko, rentoutumissoppi tai juhlatila. Opiskelijat toteuttavat Nipsulassa erilaisia oppimistehtäviä, projektija opinnäytetöitä sekä harjoitteluja. Opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhteistyössä Nipsulan vastaavan ohjaajan kanssa perheiden toiveiden pohjalta. Nipsula antaa opiskelijoille mahdollisuuden ohjata ja opastaa lapsia, mutta myös tukea vanhempien keskusteluhetkiä ja keskinäistä kasvatuskumppanuutta. Opiskelijat kehittävät näin omaa oppimistaan ja taitojaan ohjaajina. – Nipsula antaa opiskelijoille intoa ja rohkeutta toimia lasten ja perheiden kanssa turvallisessa ympäristössä, ohjauksen ollessa aina saatavilla, Mäkinen kuvaa.


LUONNONVARA-ALAN KOULUTUS HAMK on Suomen johtava luonnonvara-alan kouluttaja. Alaa opiskellaan Mustialan, Evon, Lepaan ja Forssan kampuksilla. Opinnot koostuvat moduuleista, jotka ovat lähtöisin työelämän tarpeista. Käytännönläheinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Monipuoliset käytännön oppimisympäristöt tukevat opetuksen ja tuotannollisen toiminnan yhteyttä. Koulutuksista valmistuu maa- ja metsätalouden, ympäristö-, viher- ja puutarha-alan asiantuntijoita. Työtehtävät liittyvät luonnonvarojen kestävään käyttöön ja alan kehittämiseen. Luonnonvara-alalla haetaan yhteen toteutustapaan, ei erikseen päivä- ja monimuotototeutuksiin. Opiskelijat valitsevat itselleen sopivan opiskelutavan opintojensa aikana. Opiskelijavalinnassa käytetään päivätoteutuksen valintaperusteita. Hakukohteet, 2017 yhteishaku: • agrologi (AMK) | hevostalous | Mustiala • agrologi (AMK) | maaseutuelinkeinot | Mustiala • hortonomi (AMK) | puutarhatalous | Lepaa • hortonomi (AMK) | rakennettu ympäristö | Lepaa • metsätalousinsinööri (AMK) | metsätalous | Evo • ympäristösuunnittelija (AMK) | kestävä kehitys | Forssa Lisätietoja: www.hamk.fi/hevostalous www.hamk.fi/maaseutuelinkeinot www.hamk.fi/puutarhatalous www.hamk.fi/rakennettuymparisto www.hamk.fi/metsatalous www.hamk.fi/kestavakehitys

23


Maaseutuelinkeinot

Kädet rasvassa – maataloustekniikan opiskelua

käytännön kautta

teksti: Terhi Thuneberg, kuva (VAS:): Pekka kankaanpää

24

Työelämän lähipalvelut tarjoavat osaamista ja asiantuntijapalveluita yrityksille. Mustialan yksikössä maaseutuelinkeinojen koulutuksessa maatalouskoneiden huolto- ja korjauspalvelu on onnistuneesti integroitu opetukseen. Maatalousteknologian hyödyntäminen -moduulissa opitaan käyttämään ja huoltamaan nykyaikaisia maatilatalouden koneita ja laitteita.

toimenpiteitä, joita asentajan on tavallisesti vaikea tehdä yksin.

Konehuoltoa opiskelijavoimin

Kokemukset opetukseen

Viljelijä voi tuoda koneensa korjattavaksi ja huollettavaksi opiskelijatyönä. Opetusmaatilan työnjohtaja Matti Ylösmäki koordinoi koneiden hankintaa. Viime vuoden moduulilla huollettiin kuudenkymmenen opiskelijan voimin kymmenkunta traktoria ja yksi puimuri. Työstä ei veloiteta asiakasta, mutta varaosat ja tarvikkeet laskutetaan. Tästä syystä huollettaviksi tarjotaan usein koneita, joiden kunnostaminen vaatii paljon käsityötä. Opiskelijatiimeissä pystytään hoitamaan useita henkilöitä vaativia

Myös kasvinsuojeluruiskujen testausta tehdään maksullisena palvelutoimintana. Kyseessä on lakisääteinen viiden vuoden välein tehtävä toimenpide, jossa testataan ruiskun kunto ja varmistetaan levitystasaisuus. Mustialasta löytyy kolme TUKESin valtuuttamaa testaajaa, jotka palvelevat lähialueen viljelijöitä. Ruiskujen testaaminen tapahtuu pääasiassa kesäaikaan, jonka vuoksi opiskelijat eivät ole olleet apuna kuin satunnaisesti. Testauksesta saatavat kokemukset on kuitenkin siirretty opetukseen.

Täydellisen koneremontin toteuttamiseen eivät moduulin resurssit riitä, mutta opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä päästessään aidosti töihin. Toimeksiannot sitouttavat heitä vastuulliseen toimintaan. Moduulin aikana on tehty jopa pientä tuotekehittelyä.

Palaute hyvää Käytännön töitä pyritään sisällyttämään maataloustekniikan opintoihin mahdollisimman paljon. Opiskelijat arvostavat tehtäviä, ja palaute on ollut hyvää. Päivi Kulma, yksi moduulin opiskelijoista, on aikaisemmalta koulutukseltaan tradenomi. Kotitilallaan tehdyn sukupolven vaihdoksen vuoksi Päivi on kasvattamassa ammattitaitoaan ja suorittamassa agrologin tutkintoa. – Asiaa tuli paljon, varsinkin kun itsellä ei ole aiempaa teknistä osaamista. Työn ohessa opiskelevien eli monimuotokoulutuksen opiskelijat tekivät moduulin kirjalliset tehtävät parityönä, ja konehallilla päästiinkin sitten sanoista tekoihin. Perushuoltotöiden lisäksi tutuiksi tulivat niin yleismittari kuin ainakin nelitahtimoottorikin, Päivi summaa kokemuksiaan.


Hevostalous

Digikokeiluja opiskelijavoimin teksti: Terhi Thuneberg ja Sirpa Pussinen, kuva: leena Jokinen

Digitaalisuus lisää kilpailukykyä, uudistaa toimintaa ja palvelee työelämää. Luonnonvara-ala, ja hevosala sen osana, elää uudistusten ja muutosten aikaa. Liiketoiminta monipuolistuu ja tiedonvälitys monikanavaistuu. HAMKin toteuttama valtakunnallinen Uudistuva hevostalous -projekti nostaa digitaalisin välinein esiin tulevaisuuskeskusteluja sekä suomalaista hevosyrittäjyyttä. Seuraavan kahden vuoden aikana aktivoidaan hyvien käytäntöjen välittämistä videoina, joiden aiheina ovat uudet ratkaisut ja innovaatiot niin tuotteissa kuin palveluissa. Toimeksianto videoiden tuottamisesta annettiin agrologiopiskelijatiimille. Projekti käynnistyi ideariihellä ja esimerkillisten kohteiden valinnalla. Opiskelijat ottivat yhteyttä talliyrittäjiin ja sopivat kuvauskäynneistä, käsikirjoittivat ja editoivat tallenteet. Järjestäytyminen tiimin sisäisesti jäi myös opiskelijoiden omalle vastuulle.

Some käytössä Aiheiden ideointi osoittautui ennakoitua vaikeammaksi: arkisille, pienille innovaatioille sokeutuu helposti. Myös aineiston editoinnin koettiin olevan oman mukavuusalueen ulkopuolella. – Harjoitellessani editointiohjelman käyttöä oma motivaatio ja innostus projektia kohtaan kasvoi. Kun aloitimme

varsinaiset työt, en enää ollut niin pahoillani tähän ryhmään päätymisestä, toteaa opiskelija Katariina Jokiaho. Tiimin jäsenet toimivat oma-aloitteisesti ja sujuvasti verkon kautta: yhteydenpito ja tiedonjakaminen tapahtuivat sosiaalisen median välineillä, suunnittelupalavereita ja työpajoja toteutettiin modernisti ajasta ja paikasta riippumatta, vaikkapa huoltoaseman kahvilassa.

Kolme videota hyvistä käytänteistä Lopputuloksena valmistui kolme videota, joissa esitellään heinäkassien käyttöä hevosten ruokinnassa, koneellistettua lannanpoistojärjestelmää sekä ulkoilualueiden hakepohjaa. Yksi videoista on selostettu englanniksi. Näin hanke voi tavoittaa kansainvälisiä kumppaneita, ja hyvät käytänteet levitä yli rajojen. Tuotosten lisäksi opiskelijat joutuivat pohtimaan toteutetun projektin kautta hevosalan kilpailukykyä ja kehittämistoimenpiteitä. Videoiden aiheisiin linkittyy hienosti niin hevosten kuin työntekijöidenkin hyvinvointi, sekä kaikkeen tekemiseen heijastuva kannattavuus. Hyvien käytäntöjen videointeja jatketaan Uudistuva hevostalous -projektissa jatkossakin. Hyvien käytäntöjen videot löytyvät @Uudistuva hevostalous -kanavalta.

25


Puutarhatalous

Julia Leppälä, Paula Salo, Suvi Hämäläinen ja Olli Latvus seuraavat lehtori Sirkka Jaakkolan ohjeita maan laatutestin tekemiseen Lepaan yksikön pellolla.

Puutarhatalouden opiskelija tunnistaa hyvän maan teksti ja kuva: Pia Rupponen

”Kädet savessa” ei ole pelkkä fraasi puutarhatalouden AMKopinnoissa. Maan kasvukunnon tutkiminen ja parantamistoimet kuuluvat alan ydinosaamiseen. Kasvukunnolla tarkoitetaan, että viljeltävän peltolohkon maaperän ominaisuudet eli mm. ravinteet sopivat kasvatettavalle kasville. Maan kasvukunto puolestaan vaikuttaa viljelykasvien sadon määrään ja laatuun sekä ympäristöön.

Case Humuspehtoori Puutarhatalouden opiskelijat pääsevät vuosittain tutkimaan HAMKin Lepaan yksikössä peltomaata, erityisesti ns. Humuspehtoori Oy:n koealuetta. 10 vuotta kestävässä seurantatutkimuksessa opiskelijat tekevät peltolohkolla mittauksia, joiden tuloksia Humuspehtoori Oy voi hyödyntää tuotekehityksessä. Humuspehtoori Oy huolehtii erilaisten viljelmien maan analysoinnista ja parantamisesta. Hortonomiopiskelijat puolestaan saavat arvokasta tietoa ja ohjausta yrityskumppanilta.

26

Kasvukunto selväksi laatutestillä Puutarhatalouden opiskelijat Julia Leppälä, Paula Salo, Suvi Hämäläinen ja Olli Latvus ahersivat keväällä 2016 peltomaan laatutestin kimpussa. Puutarhatalouden lehtori Sirkka Jaakkola ohjeisti kaivamaan maahan puolen metrin syvyisen kuopan. Ylös kirjattiin maalaji ja havainnot multavuudesta ja maakerroksista. Tulkinnan tukena käytettiin aikaisempaa viljavuusanalyysiä. – Peltokasvin juurien pituudesta ja muodosta voi päätellä, onko maa hyvässä vai huonossa kunnossa. Lierokäytävien määrä korreloi myös maan laatuun, kertoo Sirkka Jaakkola. – Yllättävää kyllä, olemme opinnoissa kuulleet, että Suomessa on pula hyvästä maasta. Tieto maan laadusta, viljelykierron osaaminen ja maata vaivaavien tautien ja tuholaisten torjuminen ovat kova juttu puutarhaviljelijälle, opiskelijat luettelevat tutkimusten hyötyjä.


Rakennettu ympäristö

Karolina Miller Startup Saunasta (oik.) kertoo hortonomiopiskelija Sonja Kytömäelle Otaniemen yrityskiihdyttämöstä.

Haaveissa viheralan yritys teksti ja kuva: Pia Rupponen

Rakennetun ympäristön koulutuksessa Lepaalla opiskelevan Sonja Kytömäen tietä viheralan ammattilaiseksi johdatteli mummolan villi puutarha sekä mummo, joka kannusti arvostamaan ympäristön estetiikkaa.

Ohjelmistotietoa ja kasviosaamista Viherrakentamiseen ja ylläpitoon Sonja on aikaisemmin perehtynyt tehdessään töitä Lahden kaupungin kuntatekniikalle. Puutarhurin tutkinnon hän ehti hankkimaan jo ennen HAMKia. Rakennetun ympäristön koulutuksessa häntä kiinnostavat erityisesti suunnittelutyökalut, kuten Vector Works ja 3D. – Ohjelmisto-osaaminen on tärkeää ja olen opiskellut ohjelmistoja itsenäisestikin. Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa myös kasvien tuntemus korostuu, ja sitäkin Lepaalla opiskellaan, Sonja kertoo.

Viherala digitalisoituu

Ammattilaisen ja asiakkaan välisen kemian pitää toimia ja vuorovaikutuskanavien olla kunnossa, jotta lopputulos miellyttää. – Minua kiehtovat digitaalisuuden mahdollisuudet. Luulen, että oma polkuni johtaa kohti yrittäjyyttä tai työllistymään yksityiselle sektorille, Sonja suunnittelee.

Aurinkorannikon liiketoimintapotentiaali hyödyksi Sonja Kytömäki osallistui keväällä 2016 yrittäminen ja palvelun tuottaminen -moduulin, jossa yritysteoriaa sovellettiin viheralan yrityksen liikeidean mallintamiseen. – Sonja suunnitteli Lupiinitar Tmi -yrityksen liiketoimintakonseptin, jossa huomioitiin loistavalla tavalla viheralan sesongit: yrittäjä siirtyy tarvittaessa talveksi Espanjan aurinkorannikolle hoitamaan kausiasukkaiden puutarhoja, toteaa liiketalouden ja markkinoinnin lehtori Pia Rupponen.

Moni hortonomi perustaa oman yrityksen, jonka vuoksi verkostoitumisen ja asiakaskohtaamisen taidot korostuvat.

27


Metsätalous

Aidosti metsän keskellä Teksti: Esa Lientola ja Laura Martinmäki siiliKuva: Laura Martinmäki ja Lauriina Tyrni

Ensimmäisen vuoden opiskelijat loivat keväällä Evon maskotiksi Einari-siilin, joka on seikkaillut mukana niin opetuksessa kun vapaa-ajalla. Einari-siiliä voit seurata Instagramissa käyttäjätunnuksella @evoneinari.

Metsätalouden opiskelijat ovat kevään 2016 metsäekologia moduulissa olleet ihan pihalla eli opiskelleet oikeasti metsässä. Moduulissa tutustutaan metsään, kasveihin, eläimiin, tuholaisiin, metsämaahan ja -tyyppeihin. Tämän lisäksi ohjelmassa on metsänviljelyä ja ympäristönhoidon töitä. – Metsään on menty lähes joka päivä katsomaan jotakin kiinnostavaa asiaa, toteavat opiskelijat Laura Martinmäki, Lauriina Tyrni ja Roosa Peltonen. He ottivat moduulin aikana kuvia, ja kuvissa seikkaili usein luokan maskottisiili Einari. Opiskelijat nostavat moduulin erääksi tähtihetkeksi kulotuksen. – Tuulet ja kelit olivat suotuisat ja pääsimme polttamaan muutaman hehtaarin alueen täysin mustaksi. HAMK on ainoa metsätaloutta opettava korkeakoulu, jossa aloittava vuosikurssi pääsee vuosittain osallistumaan kulotukseen. Tietenkin niillä ehdoilla, että se on turvallista ja kannattavaa kulottaa.

Tuholaiset tulivat tutuiksi Moduulin metsätuhot-osuudessa tutkittiin puolestaan metsissä tuhoja

28

aiheuttaneita hyönteis- ja sienilajeja sekä pohdittiin metsiin vaikuttaneita abioottisia ympäristötekijöitä. – Pääsimme osallistumaan kirjanpainajien feromoniansan pystytykseen ja kävimme kokemassa ansoja. Maastotunneilla kävimme erilaisissa tuhokohteissa ja saimme päätellä, että mikä tekijä olisi voinut aiheuttaa tuhon. Hyönteis- ja sienilajit ovat tulleet lyhyessä ajassa tutuiksi; osaamme tunnistaa lajeja kantokäävästä tukkimiehentäihin.

Metsä alkaa ovelta Evon kampuksella metsään pääsee heti, kun astuu ovesta ulos. Matka maastokohteille ei ole pitkä ja muutaman kilometrin matkat kampukselta maastokohteisiin kuljetaan koulun autoilla. Evon maastoista löytyy metsää vanhojen metsien suojelualueista tavallisiin talousmetsiin. – Evolla opiskelu on huikeata: ulkona saa olla paljon ja opiskelu metsän keskellä on vallan mainiota. Evolaisiin ihmisiin tutustuminen on helppoa ja kaikki otetaan täällä vastaan juuri sellaisena kuin he ovat, toteavat opiskelijat moduulin kesätauolle lähtiessään.


Kestävä kehitys

Ilmastotapahtumasta näköalapaikka tapahtumatuottamiseen Teksti: Jenny-Stina Hankela kuva: hannele maijala

Hannele Maijala on HAMKin kestävän kehityksen opiskelija Forssan yksiköstä. Syksyllä 2016 alkoi hänen kolmas opiskeluvuotensa ja samalla huipentui hänen työharjoittelunsa 350 Suomi -liikkeessä, jossa hän on toiminut Power Shift -tapahtuman koordinaattorina. Power Shift Suomi on ilmastotapahtuma, jonka tavoitteena on saada saman henkiset ilmastoasioista kiinnostuneet ihmiset kohtaamaan ja kehittämään suomalaista ilmastotoimintaa. Tapahtumassa järjestetään useita luentoja ja työpajoja, ja kävijämääräksi arvioidaan n. 60 – 70 osallistujaa.

kiinnostuksen kohdetta runsaiden ryhmä- ja projektitöiden kautta.

Forssa nostettiin mahdolliseksi tapahtumapaikaksi kestävän kehityksen opiskelijoiden ehdotuksesta.

– Harjoittelu on ollut kuin osa-aikatyö koulun ohella, ja tuonut mukanaan arvokasta kokemusta.

– Forssa kuuluu Fisu-verkostoon (Finnish Sustainable Communities), jonka kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet sopivat hyvin Power Shiftin intresseihin, Hannele kertoo.

– Vaikka tapahtumatuottamista on mahdollista opiskella hieman, opintojen sisältöön voi vaikuttaa olemalla itse aktiivinen ja tekemällä töitä kiinnostuksensa eteen, Hannele vinkkaa. Hannele aloitti harjoittelunsa tammikuussa 2016 ja lopettaa sen tapahtuman jälkeen loppuraporttiin syksyllä.

Hannele Maijala toimi Power Shift 2016 -tapahtuman koordinaattorina. Kuvassa infoillan juliste.

Hannele pääsi mukaan tapahtuman järjestämiseen vieraillessaan Power Shiftissä edellisenä vuonna, missä hän ystäviensä rohkaisemana meni järjestäjien juttusille ja tarjosi itseään seuraavan vuoden koordinaattoriksi. Sen seurauksena hän vieraili vastaavassa tapahtumassa Ruotsissa hakemassa ideoita.

Kiinnostus ohjaa opintojen sisältöjä Kiinnostus tapahtumatuottamiseen innosti Hanneleen projektiin mukaan. Hän on opiskellut avoimen AMKin ja kesäopintojen kautta tapahtumatuottamista ja vapaaehtoistyön johtamista. Kestävän kehityksen opinnot tukevat

29


TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUS Insinöörin työ vaatii monipuolisia taitoja − oman alan rautaista ammattiosaamista, luovuutta kehittää uutta sekä loogista päättelykykyä ongelmanratkaisuun. Tekniikan alalta valmistut käytännönläheiseksi tekijäksi, jolta onnistuu niin vanhan kehitys, uuden suunnittelu kuin esimiestyö. Osaat työskennellä kansainvälisessä ympäristössä, eivätkä viestintä, myynti tai tiimityö ole sinulle pelkkää sanahelinää. Voit opiskella tekniikan ammattilaiseksi sekä suomeksi että englanniksi Forssassa, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella. Koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä – osallistut yritysprojekteihin ja saat vahvat projektinhallintataidot sekä paljon yrityskontakteja jo opintojesi aikana. HAMKin tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet työllistyvät hyvin. Hakukohteet, 2017 yhteishaku: • Bachelor of Engineering | Construction Engineering | full-time studies | Hämeenlinna • Bachelor of Engineering | Electrical and Automation Engineering | full-time studies | Valkeakoski • Bachelor of Engineering | Mechanical Engineering and Production Technology | full-time studies | Riihimäki • insinööri (AMK) | bio- ja elintarviketekniikka | päivätoteutus* | Hämeenlinna • insinööri (AMK) | biotalous | päivätoteutus | Forssa UUSI KOULUTUS! • insinööri (AMK) | biotalous | monimuotototeutus | Forssa UUSI KOULUTUS! • insinööri (AMK) | konetekniikka | päivätoteutus | Riihimäki (myös syksyn yhteishaku) • insinööri (AMK) | konetekniikka | monimuotototeutus | Riihimäki • insinööri (AMK) | liikenneala | päivätoteutus | Riihimäki • insinööri (AMK) | rakennus- ja yhdyskuntatekniikka | päivätoteutus | Hämeenlinna • insinööri (AMK) | rakennus- ja yhdyskuntatekniikka | monimuotototeutus | Hämeenlinna (vain syksyn yhteishaku) • insinööri (AMK) | sähkö- ja automaatiotekniikka | päivätoteutus | Valkeakoski • insinööri (AMK) | sähkö- ja automaatiotekniikka | monimuotototeutus | Valkeakoski (vain syksyn yhteishaku) • insinööri (AMK) | tieto- ja viestintätekniikka | päivätoteutus | Riihimäki (myös syksyn yhteishaku) • insinööri (AMK) | tieto- ja viestintätekniikka | monimuotototeutus | Riihimäki • rakennusmestari (AMK) | päivätoteutus | Hämeenlinna • rakennusmestari (AMK) | monimuotototeutus | Hämeenlinna * Mahdo llisuus monimu otoiseen opiskelu un opiskelija n oman va linnan mukaan .

Lisätietoja: www.hamk.fi/tekniikka

Liikenneala

Tutkimus kasvatti liikenneturvallisuuden asiantuntijaksi teksti: lea mustonen, kuva: eino lahtinen

Liikennealan koulutuksessa voi erikoistua liikennesuunnitteluun tai älykkäisiin liikennejärjestelmiin. Eino Lahtisen kiinnostuksen kohteena oli liikenneturvallisuus, ja hänen opinnäytetyönsä käsitteli leveiden keskimerkintöjen vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Leveä keskimerkintä on tien keskellä oleva noin metrin levyinen alue, joka muodostuu normaalia leveämmästä ajoratamerkinnöistä sekä täristävistä jyrsinnöistä. – Päätulos on, että leveät keskimerkinnät voivat vaikuttaa liikenneturvallisuuteen merkittävästi. Ne voivat vähentää kuolemaan ja henkilövahinkoon johtavia ohitus-, kohtaamis- ja vasemmalle suistumisonnettomuuksia 17 – 21 %, Eino toteaa.

30

Kyselyn kohderyhmäksi valittiin satunnaisesti 700 ihmistä, jotka olivat 18 – 70-vuotiaita rekisteriin merkittyjä auton haltijoita kokeilualueen varrelta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. – Aihe oli innostava, sillä se liittyy läheisesti liikenneturvallisuuteen. Tutkimuksen teon myötä oli mahdollista kasvaa opiskelijasta tämän aihealueen asiantuntijaksi, kuvaa Eino. Eino Lahtinen valmistui liikennealan insinööriksi toukokuussa 2016. Tällä hetkellä hän työskentelee Kouvolan kaupungilla suunnitteluinsinöörinä projektisuunnittelun ja -hallinnan parissa. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi sekä osoitteessa www.doria.fi, ELY-keskuksen raportteja 30/2016.


Bio- ja elintarviketekniikka

Maailman ensimmäistä nyhtökauratehdasta rakentamassa teksti ja kuva: aNnukka pakarinen

Tyytyväisen näköinen nuori mies astuu keväiseen kahvioon haastateltavaksi valkoisissa työvaatteissaan. Takana on muutama kiireinen, mutta kiinnostava viikko, kun nyhtökauraa on vihdoin saatu kaupan hyllyille ja tuotanto tosissaan käyntiin. Lauri Jokimaalla, HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijalla on opinnäytetyöstä poikinut työpaikka ja tekemisen meininki on käsin kosketeltavissa. Palataan kuitenkin alkuun. Mitä bioja elintarviketekniikassa opiskellaan? – Ensimmäisen vuoden jälkeen istuin kaverini kanssa Sami Hedbergin keikalla opiskelijahaalarit päällä. Hedberg kysyi meiltä yleisöstä, että mitähän pojat opiskelevat. Siinä vaiheessa en oikein osannut sanoa, mutta toisena vuonna prosessitekniikan opinnot ja myöhemmin tuoteteknologiat ja raaka-aineoppi valaisivat asiaa ja into alaan syttyi, naurahtaa kohta valmistuva elintarviketekniikan insinööri.

alan työtehtäviin ja työympäristöön. Koulussa opittu teoria sai kiinnekohdan; siellä ne putket ja venttiilit, materiaalivirtaukset ja valmistuvat tuotteet olivat ja syntyivät. Neljännen vuoden syksyllä opinnot olivat hyvällä mallilla ja opinnäytetyön aloittaminen mietteissä. Yllättäen ruokakaupan viilihyllyllä harjoitteluvastaava kertoi mahdollisesta opinnäytetyöstä start-up yrityksessä, jossa kehiteltiin uudenlaista kasvisruokavaihtoa. – Lisäravinnealasta kiinnostuneena tartuin toki heti tilaisuuteen.

Uusille alasta kiinnostuneille voidaan sivuhuomautuksena kertoa, että uudessa opetusohjelmassa alan käytännöntekemistä on pyritty lisäämään, mutta matemaattiset aineet ja ’insinööriys’ on yhä rakennettava pohjaksi aineopintojen tueksi.

Lauri aloitti opinnäytetyönsä vasta perustetussa Gold&Green-nimisessä yrityksessä, pääsi mukaan intoa puhkuvaan tiimiin ja huomasi pian työskentelevänsä tuotantoinsinöörinä Suomen puhutuimman tuotteen, nyhtökauran, parissa.

Opintojen aikana kesätyöt ja harjoittelut alan teollisuudessa syvensivät osaamista ja rutinoivat erilaisiin

Miltä on tuntunut olla mukana maailman ensimmäisen nyhtökauratehtaan rakentamisessa ja tuotannon

aloituksessa? – Mahtavaa, innostavaa, kiinnostavaa, upea porukka, ihan ainutlaatuista, Lauri ylistää. Oliko kyseessä vain hyvä tyyppi oikeassa paikassa oikeaan aikaan vai tukevatko bio- ja elintarviketekniikan opinnot uudessa työssä? – Totta kai opinnoista on ollut hyötyä. Elintarvikealan hygienia- ja laatuvaatimukset ovat hyvin hallinnassa, prosessi-, laite- ja automaatiotekniikan opeille on nyt konkreettista käyttöä. Paljon tällaisessa uuden kehittämisessä tietysti pitää asioita ratkoa ja uutta tulee vastaan, mutta ovat ne opinnot ratkaisukykyäkin opettaneet. Tulevaisuus alalla näyttää valoisalta. Utelias ja kehityshaluinen luonne, sopivalla hankitulla osaamisella auttaa pärjäämään ja oppimaan joka päivä uutta. – Nyt tehdään töitä ja painetaan, jotta saadaan tuotanto nousuun ja nyhtökaura kaiken kansan saataville, työlleen omistautunut nuori mies tuumaa.

31


Sähkö- ja automaatiotekniikka

Matti opiskelee vauhtikaistaa teksti ja kuva: lea mustonen

Kaartisen Matti opiskelee vauhdilla. Hän aloitti Valkeakoskella sähkö- ja automaatioinsinöörin opinnot tammikuussa 2015, ja reilussa vuodessa opintopisteitä on kertynyt jo 154. Miten tällainen tahti on mahdollista? – En toki ihan noin paljoa ole suorittanut. Minulla on aiempi alempi korkeakoulututkinto tietotekniikasta, josta sain hyväksilukuja 58 opintopistettä, kertoo Matti.

Ahotilla liikkeelle... Aiemmin hankittu osaaminen voidaan laskea hyväksi opinnoissa. Tätä kutsutaan AHOT-käytännöksi (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Kun tavoitteisiin pystyy vastaamaan aiemmin hankitulla osaamisella, ei koulunpenkkiä tarvitse niiltä osin kuluttaa. Osaaminen voi olla hankittu muussa korkeakoulussa, työelämässä tai vaikkapa harrastuksissa. Olennaista on, että osaaminen on tutkinnon tavoitteiden mukaista ja pystytään tunnistamaan sekä tunnustamaan.

...ja vauhdilla eteenpäin! Lähes sata opintopistettä noin vuodessa on hurja vauhti. Miten opiskelet? Onko sinulla jotain erityisiä kikkoja?

32

– Teen tavallaan kahden eri vuosikurssin opintoja. Se vaatii tarkkaa ajankäytön suunnittelua ja aikatauluttamista. Kun olen poissa joltain lähiopetuskerralta, opiskelen nämä asiat itsenäisesti kotona iltaisin ja viikonloppuisin. Moodle-oppimisalustalta näkee hyvin opintojen vaatimukset ja tehtävät. Joustavuutta opettajien puolelta tarvitaan ja sitä on löytynyt. Hän hyödynsi myös kesän kesäopintomahdollisuudet ja suoritti kesällä 22 op. Yhden opintojakson hän suoritti syksyllä monimuotoryhmän mukana viikonloppuisin. Opiskelumenetelmiään Matti kuvaa perinteisiksi: luentojen kuuntelua, harjoitustöiden tekemistä, lukemista ja muistiinpanojen tekemistä. – Eniten tämä vaatii ahkeruutta. Nopea eteneminen on mahdollista, jos on valmis tekemään paljon tehtäviä ja tenttejä. Toista tutkintoaan tekevän opiskelijan motivaatio on vahva ja tavoite kirkas. Tulevaisuuden työtehtävinä hänen mielenkiintonsa kohteena ovat erityisesti suunnittelutehtävät. Tavoitteena on saada sähkö- ja automaatioinsinöörin tutkinto valmiiksi vuoden 2016 joulukuussa. – Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää 24/7-opiskelua. Kyllä muutakin ehtii!


Electrical and Automation Engineering

”Tulevaisuutta ei voi ennustaa,

ainoastaan muuttaa” teksti: Samuli Multaniemi, kuva: lea mustonen

Khoa Dang on 21-vuotias Vietnamin eteläosassa sijaitsevasta Ho Chi Minhin kaupungista kotoisin oleva HAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija. Khoa on aina ollut lahjakas teknisissä asioissa ja kiinnostunut kaikesta, mikä liittyy tekniikkaan, ja sen vuoksi hänelle oli luonnollinen valinta suorittaa korkeakouluopintonsa tekniikan alalla.

Khoan suunnitelmana on suorittaa konetekniikan alan kaksoistutkinto HAMKin kumppanikorkeakoulussa Tanskassa. Khoan mukaan ”tulevaisuutta ei voi ennustaa, ainoastaan muuttaa”, joten hän pitää mielensä avoinna tulevaisuuden työpaikan ja mahdollisten jatko-opintojen suhteen. Suomi ja koko EU vaikuttavat hyviltä vaihtoehdoilta.

Mitä tulee opintoihin, Khoa on erittäin omistautunut opiskelija, ja hän on todistanut taitonsa sekä kursseilla että henkilökohtaisissa projekteissaan. Myös professorit ovat huomanneet Khoan taidot, ja hän työskenteleekin assistenttina opintojensa ohella. Tällä hetkellä hänellä on työn alla projekti, jossa hän kehittää osana opintojaan pienelle tehtaalle tarkoitettua lämpösähkömoduuliin perustuvaa lämpötilan säädintä. Khoan tavoite on työstää kaikkea mahdollisimman paljon, koska hän haluaa projektien tuntuvan todenmukaisilta ja oppia ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti.

Khoa nauttii Valkeakosken kaupungin rennosta ja rauhallisesta tunnelmasta. Hän pitää myös kampuksen koosta ja varustelusta: käytännöllisiä resursseja on paljon, mutta koulussa on rauhallisempi tunnelma kuin suurilla kampuksilla. Etuna ovat myös Suomen monien tekniikan alan yritysten läsnäolo ja niiden tarjoamat mahdollisuudet. Samuli ja Khoa ovat opiskelukavereita sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa.

33


Konetekniikka

Työpaikkaopinnoissa oppii käytännön töitä tekemällä Teksti: Salla Niittymäki, kuva: Mirka raittila

HAMKissa voi opiskella monipuolisesti erilaisilla tavoilla ja erilaisissa ympäristöissä. Yksi tapa oppia on tekemisen kautta suorittamalla työpaikkaopintoja. Juuri valmistunut Mirka Raittila työskentelee unelmaduunissaan kunnossapidon esimiehenä Turengissa Nestlén jäätelötehtaalla – paikassa, jossa hän teki opintojen aikana työpaikkaopintoja. – Työpaikkaopinnot ovat hyvä tapa opiskella, koska siinä opiskelijalla on todellinen mahdollisuus päästä sisälle työelämään jo opiskelun aikana sekä hyödyntää omaa työpaikkaa

oppimiseen. Koska työskentelin harjoittelijana esimiestehtävissä, opin paljon työskentelystä kiireisessä tehdasympäristössä. Työpaikkaopinnoissa opiskelija pääsee käytännössä soveltamaan oppimaansa sekä oppimaan konkreettisesti tekemällä. Työpaikalla voi myös päästä syventämään osaamistaan sellaisilla osa-alueilla, joita koulussa ei välttämättä opeteta. – Aloitin työskentelyn Nestléllä opiskelun ohella ja pyysin heti koululta mahdollisuutta aloittaa työpaikkaopinnot siellä. Pelkkä koulun penkillä istuminen ei kiinnostanut, ja näin työpaikkani hienona mahdollisuutena oppia sellaisiakin asioita, joita ei konetekniikan koulutukseen sisältynyt. Työpaikkaopinnoissa opiskelija tekee sekä koulun antamia tehtäviä että harjoittelupaikan työtehtäviä. Etukäteen määritellään, mitä työtehtäviä tekemällä oppiminen tapahtuu ja miten osaamista hankitaan.

– Omat työpaikkaopintoni muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää perehdytyksen kunnossapitoon, ennakkohuoltojen päivittämisen sekä SAP-tuotannonohjausjärjestelmän käytön. Työpaikkaopintojen näytön suoritin raportoimalla opettajalleni, ja loppuarviointi tapahtui istumalla uudelleen alas opettajani ja esimieheni kanssa. Mirka päätyi opiskelemaan konetekniikkaa vähän sattuman kautta, vaikka kokemusta tekniikasta olikin jo automaatioasentajan kaksoistutkinnon kautta. Vasta opiskelun aikana saadun työkokemuksen kautta Mirka huomasi, että konetekniikka on se oma juttu ja alavalinta on ollut oikea. – Parasta opiskelussa Riihimäen yksikössä on koulun yhteishenki ja pienen koulun edut: opettajat tuntevat nimeltä ja heillä on aina aikaa auttaa. – Ehdottomasti hauskinta oli vaihtoehtoiset opiskelumahdollisuudet ja oman markkinointiosaamisen kehittäminen käytännön tekemisen kautta esimerkiksi markkinointitehtävissä messuilla.

Tieto- ja viestintätekniikka

Langaton lelupallo – kansainvälisiä työelämätaitoja oppimassa Teksti ja kuva: Lea Mustonen

Tietotekniikan projektikurssi IPSmart Systems 2016 yhdisti tammikuussa opiskelijat Suomesta, Brasiliasta ja Saksasta HAMKin Riihimäen kampukselle. Opiskelijaryhmä koostui HAMKin tieto- ja viestintätekniikan toisen vuoden opiskelijoista sekä saksalaisista ja brasilialaisista opiskelijoista, jotka tulivat Fachhochschule Stralsundista ja Feevale Universitysta.

34

Kaikkiin suomalaisryhmiin ei riittänyt kansainvälisiä opiskelijoita, mutta kansainväliset opettajat ja englanninkielinen toteutus toivat kansainvälisen lisän kaikkien opintoihin. Seuraava tapaaminen oli huhtikuussa Saksassa ja väliaika työskenneltiin etäyhteyksien avulla. Yhdistävä oppimisen kohde oli Internet of Things (IoT), joka yhdistää

Jan Fincke (oik.) ja Ossi Lehtoranta suunnittelemassa langatonta lelupalloa. Pöydällä on ensimmäinen versio pallon sisälle tulevasta laitteesta.


Mechanical Engineering and Production Technology

Rallimoottori uusiutuu teksti ja kuva: lea mustonen

opiskelijoiden käsittelyssä

Hämeen ammattikorkeakoulun kansainväliset konetekniikan opiskelijat työstävät mielenkiintoista kehitysprojektia riihimäkeläiselle Sarlin Race Teamille. Projektin aikana ralliauton moottorin lohko mallinnetaan ja suunnitellaan uudelleen niin että lohko voidaan valmistaa alkuperäistä kevyemmästä materiaalista. Työläs uudelleenmallinnus toteutetaan nyt HAMKin uudella 3D-skannerilla, jolla olemassa oleva lohko skannataan. Näin saadaan erittäin tarkka malli osasta ja päästään suoraan keskittymään olennaiseen asiaan, eli osan muutos- ja parannustarpeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lohkon lisäksi projektissa kehitetään myös moottorin öljypohjaa. Kansainvälinen projektitiimi koostuu kolmesta konetekniikan opiskelijasta ja heidän ohjaajistaan. Projektin tiimoilta opinnäytetyötään tekee HAMKin Mechanical Engineering

and Production Technology -koulutuksessa opiskeleva Aashis Panth, sekä vaihto-opiskelija David Bongartz. Kolmas tiimin jäsen on vaihtoopiskelija Simon Vandelanotte. Simon ja David opiskelevat HAMKin partnerikoulussa Vives University Collegessa Belgiassa, josta he saapuivat HAMKiin kevääksi vaihto-opintojen tiimoilta. – HAMK on ostanut 3D-skannerin, jonka avulla on mahdollista skannata osa ja valmistaa se toisesta materiaalista. Tässä tapauksessa yritys halusi testata ralliautossaan osaa, joka on valmistettu alkuperäistä osaa kevyemmästä alumiinista, kuvaa projektia Simon Vandelanotte. Projekti on ollut innostava ja hyödyllinen, kertovat Aashis Panth sekä David Bongartz: – Olemme oppineet paljon. Vaikka meillä ei ollut tästä kokemusta aiemmin, opiskelu ei ole ollut vaikeaa.

3D-skannaus ja uudelleen mallinnus on aivan uudenlaista teknologiaa, joka tulee yleistymään tulevaisuuden valmistusteollisuudessa. Projektia ohjaavan HAMKin opettajan Timo Kärpän mielestä projekti on hyvä esimerkki siitä, miten ammattikorkeakouluopinnoissa teoria ja käytäntö yhdistyvät aitojen yrityksille tehtävien projektien kautta: – Projekti yhdistää syventävästi ja käytännönläheisesti materiaalinvalintaa, valmistustekniikkaa, materiaalien käyttäytymistä, konseptisuunnittelua, tuotekehitystä ja 3D-teknologian hyödyntämistä koneen suunnittelussa. Opiskelijat opettavat myös oppimiaan asioita, esimerkiksi 3D-skannerin käyttöä, suoraan nuoremmille opiskelijoille. Näin projektista hyötyy myös iso joukko muita konetekniikan opiskelijoita projektitiimin lisäksi.

ihmiset, verkon, laitteet, anturit ja tiedon analysoinnin. Projektin alussa ideoitiin, ja sen jälkeen lähdettiin pohtimaan, mitä ideat voisivat tarkoittaa konkreettisina tuotteina. Tomi Takun ryhmä rakensi minijääkaapin. Tavallisesta jääkaapista se eroaa siten, että siinä ei ole kompressoria joka jäähdyttää. Kompressorin sijaan puolijohde-elementit johtavat lämpöä pois sisältä. Pienemmillä passiivisesti

toimivilla elementeillä puolestaan jäähdytetään. – Tällainen jääkaappi voisi olla luotettavampi kuin perinteinen. Se on yksinkertaisempi, kestävämpi ja pienessä mittakaavassa helpompi toteuttaa. Langaton lelupallo ”Funny Ball” oli Jan Fincken ja Ossi Lehtorannan projekti. Hyötynäkökulman sijaan siinä haettiin hauskaa toteutusta ja teknisen toteutuksen oppimista.

– Opimme C++-ohjelmointikieltä sekä projektin suunnittelutaitoja, opiskelijat summaavat. Langattoman sääaseman rakentaneet Santtu Heleä ja Niklas Nikanti olivat tyytyväisiä kansainväliseen projektiin: – Pääsimme puhumaan englantia ja toimimaan eri kulttuurien kanssa. Projektissa pystyi kasvattamaan tiimityöja kommunikointitaitoja, toteaa Heleä.

35


Construction Engineering

Jätetietoutta ja ilmastodataa Atlantin yli Teksti: Kaisa Puhakka ja Markku Raimovaara

Jätemateriaaleja kuten biojätteitä voi kierrättää Hämeenlinnassa, mutta miten on Novo Hamburgossa, Feevalen kotikaupungissa Brasiliassa? Entä miten Suomen paukkupakkanen ja Brasilian helle vaikuttavat metallien korroosiokestävyyteen? HAMKin ja brasilialaisen Feevalen yliopiston opiskelijoiden yhteisessä projektissa tutkittiin keväällä 2016 muun muassa näitä kysymyksiä. Opiskelijat muodostivat Atlantin kummallakin puolella kaksi eri tutkimusryhmää, joista toinen tutki paikallista yhdyskuntajätteen kierrätystä, toinen keskittyi ilmasto-olosuhteiden ja ilmansaasteiden vaikutukseen metallien korroosiokestävyydessä. – Jätehuolto ja jätteen kierrätys ovat hyvin arkipäiväisiä asioita, mutta toisaalta tällä alalla on paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin Suomessa kuin Brasiliassakin, kertoo lehtori Markku Raimovaara, joka toimi jäteprojektin vetäjänä HAMKissa. – Siksi päätimme valita juuri tämän aiheen yhteiselle opiskelijaprojektillemme. Tämä pilottiprojekti avasi myös uusia kansainvälisen koulutusyhteistyön muotoja perinteisten tapojen kuten opiskelijavaihdon rinnalle, hän jatkaa.

Toinen ryhmä selvitti materiaalien pitkäaikaiskestävyyteen liittyviä haasteita. – Ilmasto Suomessa ja Brasiliassa on kovin erilainen, metallien korroosioon vaikuttavat niin ilmasto-olosuhteet kuin ilman epäpuhtaudetkin. Opiskelijat tutustuivat projektin aikana myös aiheeseen liittyviin standardeihin ja pohtivat, kuinka hyvin niiden antamat kaavat kuvaavat todellisia korroosioriskejä, kertoo korroosioryhmän tutkimusta ohjannut tutkimusinsinööri Tiina Vuorio Ohutlevykeskuksesta. Opiskelijat esittelivät tutkimustuloksensa Atlantin toiselle puolelle YouTube-videoiden ja netin välityksellä. HAMKista projektiin osallistuivat toisen vuoden Construction Engineering -opiskelijat. – Oli tosi kiinnostavaa kuulla, millaisia tuloksia yhteisistä tutkimusaiheista saatiin Brasiliassa. Oli myös jännittävää tehdä yhteistyötä maailman toiselle puolelle. Hassua miten se oli ihan käden ulottuvilla, pilvipalvelussa muutaman painalluksen päässä, kertovat opiskelijat. Feevale University on HAMKin strateginen kumppanikorkeakoulu. Yhteistyö on edennyt opiskelijatasolle asti.

UUSI KOULUTUS!

Insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka, biotalous Biotalouden insinööri hallitsee bio- ja kiertotaloudessa tarvittavat • ohjelmistotuotannon ja ohjelmoinnin • tietoverkot • web-tuotannon • IoT – Internet of Things -sovelluskehityksen • uuden liiketoiminnan kehittämisen biotaloudessa käytettävien tekniikoiden pohjalta. Hakukohde: Insinööri (AMK), biotalous

36

Lisätiedot: www.hamk.fi/tekniikka

Opinnot alkavat Forssassa syksyllä 2017.


Ra​kennus- ja yhdyskuntatekniikka

Pitkät päivät palkitsivat pikavalmistujan teksti ja kuva: Lea mustonen

– Päätin että vien tämän rysäyttämällä läpi! Työtä se kyllä vaati, kertoo tuore rakennusinsinööri Ari Muttonen. Ari Muttonen valmistui kesällä 2016 rakennusinsinööriksi HAMKista. Hän työskentelee parhaillaan maanrakennustyömaan vastaavana mestarina TelaSteel Oy:ssä nimikkeellä työmaapäällikkö.

– Valvon töiden etenemistä, johdan ja järjestelen asioita, olen yhteydessä eri toimijoihin ja tilaajiin. Töihin TelaSteelille Ari päätyi harjoittelujen myötä. – Tähän haettiin henkilöä, jolla on jo sen verran kokemusta tai ikää, ettei enää hätkähdä ihan kaikesta ja osaa tulla toimeen tuollaisten äijien kanssa.

Tie rakennusinsinööriksi ei ollut suoraviivainen. Ennen nykyistä työtään hän toimi reilut 20 vuotta kultaseppänä, muita ammatteja ennen sitä olivat mm. koneistaja ja hienomekaanikko. Koska Ari Muttonen halusi saada tutkinnon nopeasti, se tarkoitti pitkiä päiviä ja sitkeää opiskelua myös viikonloppuisin. – Päiväopiskelun lisäksi opiskelin monimuotoryhmissä. Onneksi opiskeluryhmistä löytyi samanhenkisiä kavereita, joilta sai henkistä tukea ja joiden kanssa myös tehtiin harjoitustöitä yhdessä. Tekniikan opiskelu kulkee perheessä verenperintönä, sillä Arin kaksi poikaa opiskelee myös HAMKissa; toinen rakennustekniikkaa ja toinen bio- ja elintarviketekniikkaa. Opintojen suoritus ”rysäyttämällä” toteutui: tutkinto syntyi 2 vuodessa 8 kuukaudessa. Eikä mitenkään huonoin tuloksin: hän sai opintojensa päätteeksi SSAB:n stipendin ja opinnäytetyöstä arvosanan 4 eli erittäin hyvän!

Rakennusmestari

Työtä tehdään enemmän

päällä kuin voimalla teksti ja kuva: Lea mustonen

HAMKin rakennusmestariopiskelijat ovat miesvaltainen joukko. Naisia löytyy muutama jokaisesta ryhmästä. Miksi näin? ​Syksyllä 2015 opintonsa aloittaneet Anne Huhti, Pinja Kasurinen ja Suvi Partinen kertovat stereotypioiden yhä edelleen vaikuttavan alan valintaan. – Opintojen ohjauksessa ei tekniikan alan mahdollisuuksia tuotu tytöille esille, kuvaa Suvi Partinen. Tekniikan alan sisällä on kuitenkin suuriakin eroja. Esimerkiksi Anne Huhti on suorittanut pintakäsittelijän tutkinnon. Hän kertoo opiskelijoista suurimman osan olleen naispuolisia. Kaikilla kolmella on tekniikan alan ammatillinen perustutkinto takana ja vuosien työkokemus miesvaltaisessa ympäristössä.

Rakennusmestariopintoihin hakeutuminen ei siis arveluttanut sukupuolijakauman takia. He kannustavat alasta kiinnostuneita naisia rohkeasti hakemaan opintoihin. – Hurtti huumori ja paksu nahka tarvitaan, he kuvaavat. Kommentti kerrotaan raikuvan naurun kera tavalla, joka kertoo hyvästä ryhmähengestä. Miten ”naismesu” sitten pärjää raksalla? Oma paikka täytyy lunastaa, ja täytyy olla vähintään yhtä hyvä kuin

miehet. Toisaalta naispuolisilla rakennusmestareilla pinna saattaa kestää pidempään, mitä tarvitaan etenkin tarkkuutta ja pitkää viimeistelyä vaativissa tehtävissä. Sukupuolta tärkeämpää on ammattitaito ja toisten kanssa toimeen tuleminen. Olennaista on, miten itse suhtautuu muihin ja kohtelee muita.​​​ – Työtä tehdään enemmän päällä kuin voimalla, kiteyttää Pinja Kasurinen.

37


Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Pienin askelin kohti tutkintoa teksti ja kuva: sara kaloinen

YLEMMÄT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on soveltuva AMK-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kolmen vuoden työkokemus. Koulutuksia toteutetaan monimuoto- ja verkko-opintoina. Käytännön järjestelyissä huomioidaan opiskelijoiden erilaisista elämäntilanteista johtuvat ajankäytön haasteet ja opiskelu on mutkatonta myös työn ohessa. Koulutus on opiskelijalle maksutonta. Oppimistehtävät ja opinnäytetyö ovat yhdistettävissä omaan työhön ja työorganisaatioon. Ne tuottavat jo opiskeluaikana uutta tietoa ja mahdollistavat organisaation, sen työskentelytapojen sekä johtamisstrategioiden kehittämisen oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Monet tehtävistä toteutetaan ryhmätyöskentelynä, ja niissä hyödynnetään työelämässäkin käyttökelpoisia työskentelytapoja. Hakukohteet, 2017 yhteishaku: • insinööri (ylempi AMK) | rakentaminen | Hämeenlinna • insinööri (ylempi AMK) | teknologiaosaamisen johtaminen | Hämeenlinna • insinööri (ylempi AMK) | tulevaisuuden liikennejärjestelmät | Riihimäki • luonnonvara-ala (ylempi AMK) ja insinööri (ylempi AMK) | biotalouden liiketoiminnan kehittäminen | Hämeenlinna • Master of Business Administration | Business Management and Entrepreneurship | Hämeenlinna • sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK) | sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | Hämeenlinna • tradenomi (ylempi AMK) | liiketoiminnan kehittäminen | Hämeenlinna Lisätietoja: www.hamk.fi/ylempiamk

38

Hoitoalan opettaja ja opiskelija Merja Kallio osaa sekä opettaa että opiskella itsekin työn ohessa. – Apuhoitajaksi valmistuin 1982 päiväopinnoista, mutta sen jälkeen olen kouluttautunut työn ohessa sairaanhoitajaksi, sairaanhoitajaksi (AMK) ja nyt parhaillaan sairaanhoitajaksi (ylempi AMK). Opiskelu on Merjan mielestä taito siinä missä muutkin opittavat asiat. Oleellista on ajankäytön hallinta, opiskelun systemaattisuus sekä taito rajata ja luokitella asioita. Salaisuus piilee pienten askeleitten ottamisessa tasaisesti kerrallaan. – Sairaalatyössä opin jaksottamaan elämääni kolmen viikon periodeissa ja vastaavaa suunnittelujaksotusta toteutan nytkin: teen suunnitelman tarkasti aina kahden viikon osalta, osapuilleen seuraavien viikkojen osalta. Palkkatyön vaatimukset antavat suunnittelulle perustan, jonka jälkeen lisään suunnitelmaan koulutukseen liittyvien tehtävien palautusajat ja lähipäivät, joita YAMKkoulutuksessa on keskimäärin muutama päivä kuukaudessa. Tämän päälle tulee opinnäytetyöprosessi, jolle on varattava aikaa paljon, sillä se on laajuudeltaan 30 opintopistettä eli 800 tuntia. Myös ystäville ja vapaalle on selkeästi otettava oma aikansa. Näin suuri tutkinto muuttuu pieniksi palasiksi ja hallittavaksi osaksi peruselämää. – Olen 54-vuotias ja sote-alalla 33 vuotta työskennellyt. Meidän sosiaalija terveysalan johtaminen ja kehittäminen -ryhmässä opiskelijoiden keski-ikä on noin 45 – 50 vuotta, joten ikänikin puolesta sovin hyvin joukkoon. Opintojen valmiiksi saattaminen keväällä 2017 on Merjalle ainoa virallinen tavoite, mutta kun oikein utelee, löytyy yksi uraunelmakin: - Se olisi varmaan se, että tätä uutta tietoa saisi vielä aidosti hyödyntää ja soveltaa esimiestyössä uudelleen. Olen toiminut esimiehenä ja tykkään sen työn tehtävistä ja haasteista.


Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen

”Aikuisiällä KOULUTUKSESTA saa paljon enemmän irti” Teksti: Jenny-Stina Hankela ja Minna Tontti Kuva: Ville Merisaari

Minna Tontti valmistui ympäristösuunnittelijaksi (ylempi AMK) biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutuksesta keväällä 2016. Kysyimme, millaista oli opiskella YAMK-tutkinto työn ohessa ja miten se on laajentanut aiemmasta tutkinnosta saatua osaamista. Mitä koulutuksesi sisälsi? Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus on melko uusi ja se käynnistyi ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Olin valmistunut tätä ennen vuonna 2007 ympäristösuunnittelijaksi (AMK). Koulutuksen ydin on liiketoimintaosaamisen oppimisessa ja sen hyödyntämisessä luonnonvara-alan yritysten, julkisen tai järjestösektorin liiketoiminnan kehittämisessä biotalouden näkökulmasta. Biotalouden kehittäminen on nyt kovassa nosteessa muutoinkin, joten on hyvä, että asiaan perehtyneitä saadaan vaativiin tehtäviin. Koulutuksen parasta antia oli kurssien lisäksi opiskelukaverit, joiden kanssa työskennellessä sai uusia näkökulmia tarkasteltuihin aiheisiin. Samalla myös verkostoiduttiin erilaisten osaajien kanssa, sillä mukana oli osallistujia monella eri pohjakoulutuksella (mm. metsätalousinsinööri, ympäristösuunnittelija, agrologi ja hortonomi) ja työkokemuksella. Mitä lisäarvoa YAMK-koulutus on sinulle antanut? YAMK-koulutuksen avulla minulla oli mahdollisuus saavuttaa jo lukioaikana muodostunut unelma ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Jälkikäteen mietittynä olen ollut myös hyvin tyytyväinen siihen, että minulla on nimenomaan ammattikorkeakoulututkinto. AMKissa on mahdollisuus käytännönläheiseen oppimiseen ja työelämää hyvin palvelevan osaamisen kehittämiseen. YAMK-koulutus taas antaa valmiudet entistä vaativampiin asiantuntijatehtäviin tai liiketoiminnan johtamiseen, mitä esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneet oppivat luonnonvara- tai ympäristöalalla pääosin vasta käytännössä. Olen siis ehdottomasti sitä mieltä, että kaksiosainen tutkintorakenne on opiskelijan etu. Koulutuksesta aikuisiällä saa myös paljon enemmän irti, kun motivaatio oppimiseen on työelämäkokemuksen pohjalta parempi. Miten koulun, työn ja muun vapaa-ajan yhteensovittaminen sujui? Suoritin opinnot kahdessa vuodessa huolimatta siitä, että saimme välissä perheeseemme toisen lapsen. Opintojen monimuotoinen toteutus ja joustavat opiskelumahdollisuudet,

kuten etäyhteyksien käyttö, mahdollistivat osaltaan tutkinnon suorittamisen. Vaikka oli siinä puolisolla ja muilla läheisillä hieman kestämistä! Opintojen suorittaminen työn ohessa on etu, joka varmasti houkuttelee paitsi jo työelämässä olevia AMK-tutkinnon suorittaneita, niin myös työnantajia, sillä koulutehtävät oli mahdollisuus laatia sujuvasti ja työelämälähtöisesti. Mistä teit opinnäytetyösi? Opinnäytetyöni tein työnantajalleni Gasum Oy:lle, joka on kotimainen bio- ja maakaasua myyvä yhtiö. Aloitin opinnäytetyön suunnittelun heti koulutuksen alussa, ja otin myös kouluttajien vinkit huomioon. Työnantaja antoi lähes vapaat kädet työn suunnittelulle, joten lähdin siitä, mikä itseäni omassa tehtäväkentässä kiinnosti eniten, ja minkä asian tutkimisesta olisi yritykselle ja oman osaamiseni kehittämiselle hyötyä. Näin työni aihe muotoutui ympäristövaikutusten arvioinnin ja siinä toteutettavan sidosryhmävuorovaikutuksen kehittämisen ympärille siitä näkökulmasta, miten yritys voi vuoropuhelusta liiketoiminnassaan hyötyä, ja miten näitä hyötyjä voisi pyrkiä tavoitteellisesti saavuttamaan. Opinnäytetyöprosessi oli antoisa, opettavainen ja olen tyytyväinen työn tuloksiin. Miten YAMK-tutkinto vaikuttaa työllistymiseen? Vaikka erityisesti ympäristöalojen maistereiden työllistyminen on Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ry:n mukaan jopa heikentynyt vuodesta 2010, uskon että biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutuksen läpikäyneillä on potentiaalia työllistää itsensä hyvin jatkossa. Biotalouteen satsataan valtionkin taholla isoja summia, ja mielestäni on vain ajan kysymys, milloin on tarvetta jopa nyt työttömänä oleville. Itse toivon, että koulutukseni toisi uusia mahdollisuuksia työssä ympäristöasiantuntijana.

39


Business Management and Entrepreneurship

Opiskelu, työelämä ja tutkimustoiminta

linkittyvät kansainvälisessä seminaarissa

TeksTi: helena turunen ja Eveliina Toivonen

HAMKissa järjestettiin helmikuussa 2016 kansainvälinen Freezing Week 2016, johon osallistui opettajia ja tutkijoita ulkomaisista yhteistyöoppilaitoksista. Viikon aikana kansainväliset vieraat osallistuivat myös tutkimusseminaariin ”Digitalisation in Business and Entrepreneurship”. Seminaariin kutsuttiin mukaan HAMKin ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita Business Management and Entrepreneurship -koulutuksesta. Tutkimusseminaarissa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä sekä kansainvälisiltä vierailta että opiskelijoilta. Esitettyjen tutkimuspapereiden teemat käsittelivät digitaalisuutta monesta eri näkökulmasta. Vierailevien tutkijoiden aiheina olivat mm. virtuaaliset tiimit ja sosiaalinen intranet, big data ja kansainvälisen autoteollisuuden uudet liiketoimintamallit.

Tutkinnassa digitalisaatio Opiskelijaryhmien tehtävänä oli laatia tutkimusraportti digitalisaation vaikutuksista yhteiskunnassamme.

40

Opiskelijat selvittivät tahoillaan digitalisaation vaikutuksia omassa työyhteisössään viimeisen viiden vuoden aikana sekä miten digitaalisen muutoksen arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa.

vasta ensiaskelia tähän suuntaan. Oli mielenkiintoista huomata, että tutkittavat yritykset kertoivat digitaalisaation hyödyntämisen keskittyvän ensisijaisesti parempaan asiakaspalveluun kustannusten vähentämisen sijasta, toteaa yliopettaja Helena Turunen.

Opiskelijatiimi analysoi saatuja tuloksia, esitti yhteenvedon ja teki joh- Monille uusi kokemus topäätöksiä siitä, miten digitalisaa- Useimmille opiskelijoille tutkimussetio muuttaa yhteiskuntaa ja mikä on minaariin osallistuminen oli uusi kokesen vaikutus liiketoimintaan ja uu- mus ja sellaisena elämyksellinen. siin liiketoimintamahdollisuuksiin. Opiskelijatiimit esittivät tutkimus- – Tehtävässä yhdistyi hienosti opiskelutuloksensa seminaarissa ja niistä kes- projekti työelämään, mutta myös kankusteltiin aktiivisesti. Tulokset antoi- sainväliseen tutkimusympäristöön. Oli vat hyvän kokonaiskuvan yritysten ja motivoivaa päästä esittelemään tutkiorganisaatioiden digitaalisuudesta täl- muksen tuloksia aiheista aidosti kiinlä hetkellä. nostuneille vieraille. Tämä toimii myös upeana referenssinä tulevaisuudesOpiskelijaryhmien tutkimuspapereista sa, kertoo ylemmän AMK-tutkinnon selvisi, että kaikki tutkittavat yritykset opiskelija Eveliina Toivonen. kohtaavat digitalisaation tiimoilta samanlaisia haasteita. Seminaarin lopuksi aihetta syvennettiin learning cafe -työskentelyllä, jos− Digitalisaation vahva hyödyntämi- sa keskustelu oli vilkasta. Sekä tutkijat, nen nähdään yrityksissä kilpailuetuna, opettaja että opiskelijat olivat tyytyväisiä tutkimusseminaarin antiin. mutta suurin osa yrityksistä on ottanut


Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

Ihminen on luotu liikkuvaksi, maailma muuttuvaksi teksti: lea mustonen, kuva: reima kallinen

Miten ihmiset ja tavarat liikkuvat tulevaisuudessa? Miten se tehdään turvallisesti? Entä ekologisesti? Tai joustavasti? Mitä tarkoitetaan älykkäillä liikennepalveluilla? HAMKissa syksyllä 2016 käynnistyneessä YAMK-koulutuksessa perehdytään muun muassa näihin kysymyksiin. Tulevaisuuden liikennejärjestelmät on liikennealan ylemmän ammattikorkeakoulun koulutus, joka antaa valmiudet liikenteen ja maankäytön alan asiantuntijuutta ja johtajuutta vaativiin tehtäviin. – Koulutuksessa perehdytään vaativaan liikennejärjestelmien suunnitteluun. Näkökulmina ovat liikennealan ajankohtaiset ilmiöt, tulevaisuuden trendit ja niiden vaikutukset. Perustan luovat erilaiset kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmat, kuvaa koulutuspäällikkö Nina Karasmaa.

Keskeisiä teemoja ovat liikkumistarpeet ja liikennepalvelut, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelu liikenteen näkökulmasta, liikennejärjestelmien suunnittelu, toimintaympäristön muutostekijät sekä älykkäät liikennepalvelut. Työn ohessa tapahtuva opiskelu huomioi hyvin osallistujien yksilölliset tarpeet. Puolet opinnoista koostuu opinnäytetyöstä, jolla syvennetään aiempaa osaamista ja haetaan vastauksia oman työyhteisön haasteisiin. Tutkinto antaa pätevyyden virkaan, joka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa. Ja jos tiesi vie vieläkin pidemmälle, koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden aina lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin asti. Liikennealan koulutuspäällikkö Nina Karasmaa

​Liiketoiminnan kehittäminen

Tiimityöhön perustuvaa verkko-opiskelua teksti: Eveliina toivonen

Verkon kautta tapahtuva opiskelu on lyönyt itsensä läpi. Myös HAMKin liiketalouden ylempi AMK -tutkinto toteutetaan lähes kokonaan verkossa. Opiskelijat tulevat syksyn alussa kolmen päivän orientaatiojaksolle Hämeenlinnaan, jossa heidät perehdytetään verkko-opiskelun työvälineisiin, opintojen sisältöihin ja yhteisölliseen toimintakulttuuriin. Samalla he tutustuvat toisiinsa ja muodostavat opiskelijatiimit, joissa työ jatkuu orientaatiopäivien jälkeen. – Opiskeltavat teemat käynnistyvät aloituksella, jossa opettaja esittelee teeman keskeiset käsitteet ja oppimistehtävän. Tehtävässä tyypillisesti tutkitaan ja kehitetään jotain työelämän ilmiötä sekä teorian kautta että opiskelijoiden työyhteisöihin soveltaen, kertoo koulutuksen yliopettaja Helena Turunen. Opiskelijatiimi tutustuu aiheeseen liittyvään kirjalliseen materiaaliin ja laatii tutkittavaan ilmiöön liittyvän teoriaperustan.

– Lisäksi kyseistä ilmiötä havainnoidaan ja tutkitaan kunkin omalla työpaikalla. Usein tehtävänantoon liittyy myös kehittämistehtävä, jolloin oppimistehtävän tuloksena ratkaistaan olemassa olevia ongelmia tai korjataan havaittuja puutteita, jatkaa Turunen. Opiskelijatiimit kokoontuvat viikoittain ja raportoivat muistioissaan opettajalle työnsä etenemistä omilla Office365-tiimisivustoillaan. – Opettajana puolestaan seuraan tiimien etenemistä kommentoiden ja ohjaten verkon kautta. Kun oppimistehtävä on valmis, kokoonnutaan yhteen verkossa ja kuullaan, mitä on opittu. − Palaute tiimityöhön perustuvasta verkko-opiskelusta on ollut erittäin hyvää. Oppimistulokset ovat olleet erinomaisia, samoin opiskelijoiden sitoutuminen opiskeluun. Opiskelijat oppivat paljon toisiltaan, koska tiimeissä on erilaista osaamista. Lisäksi työyhteisöjä tutkitaan ja kehitetään jokaisen oppimistehtävän myötä, Turunen iloitsee.

41


Teknologiaosaamisen johtaminen

Laajat opiskelumahdollisuudet toivat HAMKiin teksti: taru kosunen

Teknologiaosaamisen johtamisen ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa opiskelee ammattilaisia kymmeniltä eri aloilta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Työn ohessa järjestettävä koulutus sopii kaikille asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville tai sinne aikoville insinööreille. Koulutuksesta valmistunut Jesse Fågel, Hätäkeskuslaitoksen tietohallintopäällikkö, vastaa yksikkönsä ammattilaisten kanssa kaikesta Hätäkeskuslaitoksen käytössä olevasta tietotekniikasta ja ICT-palveluista. – Olen aina kehittänyt itseäni aktiivisesti. HAMKissa aiemmin suorittamani insinööritutkinnon jälkeen olen kehittänyt erityisesti ICT-erityisosaamistani ja esimiestaitoja. Mielenkiintoni ja työni on kehittynyt asiantuntijuudesta asiantuntemuksen johtamiseen ja pitkäjänteiseen toiminnansuunnitteluun. Myös talousasiat ovat kiehtoneet jo

pidemmän aikaa, Fågel kuvailee. Laajan kiinnostusalueen pohjalta Fågel lähti hakemaan lisäoppimahdollisuuksia, ja HAMKin tarjoama Teknologiaosaamisen YAMK-ohjelma vaikutti heti hyvältä kokonaisuudelta. Pohjalla oli myös tavoite ylemmästä korkeakoulututkinnosta, joka myös näkyy monen kiinnostavan työpaikkahakuilmoituksen toiveissa. – Työkokemus, nykyinen työ ja YAMK-ohjelma istuivat todella hyvin yhteen. Työn ja opiskelun yhteensovittamista sekä hyödyntämistä auttoi esimiehen tuki, Fågel kiittelee. Valinnaisten kurssien valikoima oli laaja, ja niistä löytyi helposti omaa osaamisen kehittämistä tukeva kokonaisuus. – Odotettua antoisampaa oli se, että koulutukseen osallistui eri teknisten alojen ammattilaisia. Erittäin kiinnostavaa oli asioiden tutkiminen, ongelmien työstäminen sekä keskustelut eri alojen ammattilaisten kanssa.

Rakentaminen

YAMK-tutkinto mahdollistaa etenemisen erikoistehtäviin Teksti: Lea Mustonen

Rakennetun ympäristön ammattilaiset ovat kehittämishaasteiden edessä. Kuinka huomioidaan energiatehokkkuus? Mitä vaatimuksia matalaenergia- ja passiivitaloratkaisuilla on rakennuksille? Mitä tarkoitetaan ekotehokkailla vesi- ja jätevesiverkostoilla? Kuinka toimintamalleja kehitetään ja palveluja tuotteistetaan? Rakentamisen YAMK-koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo rakennus- tai ympäristötekniikan alan korkeakoulututkinto sekä työkokemusta. Opiskelijoina ovat ammattilaiset, jotka haluavat kehittää ammatillista osaamistaan ja valmiuksiaan kehittämishankkeiden toteuttajina.

42

Sisältöalueina ovat • rakentamistalous, esimerkiksi rakentamishankkeen ohjaus sekä strateginen johtaminen ja talous • rakennustekniikka, esimerkiksi rakennusfysiikka, rakenteiden suunnittelu ja tietomallinnus • ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka, kuten ympäristögeotekniikka ja vesihuolto.

– Koulutus syvensi osaamista, kuvaa syksyllä 2015 rakentamisen YAMK-tutkinnon suorittanut Sami Niku-Paavo.

– Koulutuksessa valitaan suuntaus, jota opiskelija haluaa syventää ja kehittää. Tämä mahdollistaa kehittymisen erikoistehtäviin. Itse etenin hankintojen kehittämisestä ja yrityksen toiminnan uudistamisesta vastaavaksi henkilöksi. Koulutukseen kuuluu myös teräsbetoni- ja teräsrakenteiden suunnittelun opintoja. Niiden tavoitteena on saavuttaa valmius hankkia AA-luokan suunnittelijapätevyys teräsbetoni- ja teräsrakenteiden suunnittelussa. Tutkinto antaa pätevyyden virkaan, joka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa.


AMMATILLINEN ­OPETTAJAKORKEAKOULU HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valtakunnallinen vaikuttaja, tutkija ja kehittäjä ammatillisen osaamisen asialla. Maamme innostavimmassa opettajakorkeakoulussa koulutetaan opettajia kaikille ammattialoille, ammatillisiin oppilaitoksiin, aikuiskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Tuemme opettajien uran aikaista kehitystä järjestämällä ammatillista erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusta, kehittämällä erikoistumiskoulutuksia ja järjestämällä täydennyskoulutusta, huippuosaamisen valmennusta ja mentorointia. Suomen ainoassa ammatillisen osaamisen tutkimusyksikössä toteutetaan kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita ja tutkimusta. Kansainvälisen osaamisen vientimme on laajaa. Opettajankoulutusfoorumin visio viitoittaa meitä luomaan yhdessä parasta osaamista maailmaan. Opiskeluryhmät 2017: Ammatillinen opettajankoulutus • Monimuotoinen opiskelu 10 kk | Hämeenlinna • Monimuotoinen opiskelu 13 kk | Hämeenlinna, Lahti tai Turku • Verkko-opiskelu 10 kk tai 16 kk • Digiopetukseen suuntautuva monimuotoinen opettajankoulutus 13 kk | Hämeenlinna • Tekniikan alojen opetukseen suuntautuva monimuotoinen opettajankoulutus 13 kk | Hämeenlinna • International Professional Teacher Education multiform programme 13 kk | Hämeenlinna Ammatillinen erityisopettajankoulutus • Monimuotoinen opiskelu 13 kk | Hämeenlinna Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus • Monimuotoinen opiskelu 13 kk | Hämeenlinna tai pääkaupunkiseutu • Digiopiskelu yksilöllisillä oppimispoluilla 13 kk Lisätietoja: www.hamk.fi/aokk

Sarista tuli opettaja ja päällikkö teksti ja kuva: sara kaloinen

Mielikuva opettajuudesta luokan edessä liikkuvana yksinpuhujana murskaantuu hetkessä palasiksi, kun kuuntelee Sari Karjalaisen kuvausta omasta työstään. Stadin ammattiopiston tekstiili- ja vaatetusalan koulutuspäällikkö kertoo valmistuneensa opettajaksi HAMKista vuonna 2000. Opetusala on Sarille jo toinen työuran näyttämö. Ensimmäinen ura alkoi ompelijana ja päättyi tekstiiliteollisuuden työnjohtajana. Opettajankoulutus tuki uranvaihtoa. – Minut palkattiin opettajaksi ja hakeuduin pedagogiseen koulutukseen. Sain opiskelupaikan heti ja olin niin motivoitunut, että valmistuin jo vuodessa. Käytin koulutusta aktiivisesti oman työni tukena. Samaan aikaan opetin, olin osastonjohtaja, aloitin työskentelyn Taitaja-lajiohjausryhmässä ja johdin Itämeri-tapahtuman tuottamisen.

Jälkimmäisessä kyse on oppilaitoksemme ja kolmen Baltian maan vastaavien oppilaitosten yhteistyöprojektista. Opiskelijat tuottavat muotinäytöksen, jossa he samalla projektioppivat tekstiili- ja vaatetusalan näytöstoimintaan liittyvät asiat. – Kaiken tuon tekemisen tarkastelin silloisten opettajaopintojeni kautta, hengähtää Sari ja muistuttaa heti perään, että asiat pitää kuitenkin aina mitoittaa vain itselleen sopiviksi. Vuonna 2010 tie toi Sarin takaisin HAMKiin opinto-ohjaajankoulutukseen. Jälleen hän yhdisti kaiken opiskeluissaan työhönsä johtajana ja esimiehenä. Hän kuvaa HAMKia sanoilla: pedagoginen, yksilöä kunnioittava,

osaamista tukeva ja yhteistyöhön kannustava, inhimillinen sekä ainaiseen oppimiseen työkaluja tuottava. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei yksi tai kaksi koulutusta pelkästään tee kenestäkään opettajaa. – Koskaanhan ihminen ei ole täysin valmis, mutta joskus kuitenkin jo niin valmis, että voi jakaa myös muille, summaa Sari, jonka pedagoginen johtamisosaaminen on juuri nyt kiinnitetty Taitaja2017-tapahtumakokonaisuuteen kilpailujohtajaksi.

43


Ammatillinen opettajankoulutus

Suomalaisella opettajankoulutuksella on vientiä Teksti: sara kaloinen, kuva: tauno Tertsunen

Opetusala kansainvälistyy kiihtyvällä tahdilla. Tästä seuraavaan osaamishaasteeseen vastataan ammatillisella opettajakorkeakoululla tekojen kautta ja tekemällä aidosti todeksi asioita. Kansainvälisyysosaaminen pedagogisten kysymysten viitekehyksessä mahdollistaa myös opettajankouluttajille aivan uusia työtehtäviä. Tekniikan ja liikenteen ala, hyvinvoinnin sekä maaja metsätalouden alat etsivät Suomesta yhä useammin opetusalan asiantuntijoita kouluttamaan ja kehittämään oman maansa koulutusta.

"Jos koulussa on ikkunat, puuttuvat penkit" HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu on jo monen vuoden ajan ollut mukana HEI ICI (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmassa. Ulkoasianministeriö rahoittaa ohjelman Suomen kehitysyhteistyörahoista ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO vastaa ohjelman hallinnoinnista. HAMKin lehtori Tauno Tertsunen ja tutkimusjohtaja Martti Majuri ovat kouluttaneet ja konsultoineet korkeakoulujen opettajia, johtajistoa ja

44

asiantuntijoita Nepalissa, Vietnamissa ja Etelä-Sudanissa. Keskiössä ovat olleet erityisesti opintoalakohtaiset, metodologiset, pedagogiset ja hallinnolliset valmiudet. – Kaikenlaiseen vastaantulevaan on varauduttava, kun suomalainen lehtori lähtee kouluttamaan Nepaliin maan tulevia Open Distance Learning (ODL) -asiantuntijoita. Jos on sähköä, ei ole verkkoa, ja jos koulussa on ikkunat, puuttuvat penkit. Olosuhteet ovat maailman kehitysmaissa aivan erilaisia kuin mihin olemme Suomessa tottuneet, Majuri ja Tertsunen kuvailevat. – Sinne lähtevältä opettajalta vaaditaan taustatyötä, kulttuuriin perehtyneisyyttä, monipuolisten vaihtoehtoisten opetusmenetelmien hallintaa ja muutosjoustavuutta, kaiken oman ydinosaamisen ja ammattitaidon lisäksi. Kouluttajalla saattaa olla erinomaisen hyvä kompetenssi suomalaisen koulutuksen viitekehyksessä, mutta aivan vieraassa kulttuurissa ja kontekstissa pelkkä kielitaito ei riitä. Pitää myös osata arvioida omaa osaamistaan ja itseään ihmisenä suhteessa kohdemaan olosuhteisiin, jotta keikkahaaste on hoidettavissa ammattitaidollisesti, psyykkisesti ja fyysisesti, miehet jatkavat.

Leikkaa ja liimaa -toteutukset eivät toimi Henkilökohtaistaminen korostuu myös kansainvälisessä opetustyössä. On hallittava kulttuuriset erityiskysymykset. – Suomalaisella opetusosaamisella pärjää missä olosuhteissa tahansa. Ihmiskäsityksestä ja oppimiskäsityksestä kaikki aina lähtee liikkeelle. Oman kokemuksen ja tekemisen kautta opettaa aina parhaiten. Siksi on tärkeää, ettei vain puhu miten pitää toimia, vaan myös toimii, kuten puhuu, tuumii Tertsunen. Kouluttajana toimiminen vieraassa kulttuurissa on haastavaa ja raskasta, mutta myös hyvin antoisaa ja palkitsevaa. – Suomalaiseen tarpeeseen kehitettyä koulutusjärjestelmää ei voi kopioida suoraan muualle. Vieraassa kulttuurissa toimiessa opettajan on pystyttävä elämään vieraan kulttuurin ehdoilla, Majuri ja Tertsunen summaavat. Ulkoministeriön rahoituksella tehdyt hankkeet ovat luoneet hyvää pohjaa suomaisen koulutuksen tuotteistamiselle myös vientituotteeksi. Tästäkin HAMKissa on jo kertynyt kokemusta.


Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus

Nuotit musiikkialan ohjaamiseen Teksti ja kuva: sara kaloinen

Klaus Hoffström työskentelee Porissa Palmgrenkonservatoriossa, joka on monipuolinen taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää ja toisen asteen musiikin ammattiopintoja tarjoava musiikkioppilaitos. Maisteri ja ammatillinen opettaja työskentelee kahdeksatta vuotta koulutussuunnittelijana. – Hakeuduin opinto-ohjaajankoulutukseen, saadakseni lisää työkaluja ohjaustyöhön, selkeyttääkseni omaa vastuualuettani suunnittelijana ja löytääkseni teoreettista pohjaa ja sitä kautta varmuutta opiskelijoiden ohjaamiseen. Ensimmäinen hakukerta tuotti heti opiskelupaikan ja vuoden virkavapaa mahdollisti keskittymisen opiskeluun. Opintojen henkilökohtaistaminen tuotti omia kehittämishankkeita, joista pienimuotoinen tutkimushanke selvitti musiikkialan ohjauksen hyviä käytänteitä valtakunnallisesti ja antoi pohjaa koko alan kattavalle yhteiselle ohjaamisen kehittämiselle ja ohjaajien vertaistoiminnalle. Oma oppilaitos hyötyi konkreettisesti, kun Klaus työyhteisönsä tukemana sai lähteä kehittämään musiikkialan taiteen perusopintojen ja ammatillisen perusopetuksen opiskelijalähtöistä ohjausta yhdessä yhdeksän kollegansa kanssa. – Työyhteisön reaktiota tähän opintojeni kylkiäiseen voisi kuvailla hämmästymiseksi. Ihmettely siitä, miten ohjaamisen prosessointi opiskelua ennen, alussa, aikana, lopussa ja jälkeen edes kuuluu kaikille opettajille, muuttui kuitenkin hyvin pian innostuneeksi yhteisen vuosikellon rakentamiseksi. Työskentelyn pohjaksi sanoitin heille ensin ohjausprosessin kokonaisuudessaan auki. Kun olimme tällä tavalla löytäneet ilmiöille yhteisen kielen ja sanaston, syttyivät kollegat muokkaamaan ja jalostamaan prosessia omalla osaamisellaan. Innostuminen siitä, että jokin sellainen mihin ei oltu luultu voivan edes vaikuttaa, koska sillä ei ollut yhteistä sanastoa ja määreitä, muuttuikin yhteistyömme myötä nyt täysin yhdessä muovailtavaksi materiaaliksi. Innostuminen tästä oli valtaisan kehittävää sekä opiskelijoiden että meidän työntekijöiden näkökulmasta.

Klaus kokee saaneensa opiskelusta palkinnoksi sen teoriatiedon, jonka avulla hän uskaltaa nyt paljon rohkeammin ohjata nuoria ja kantaa leveämmällä osaamispohjalla tehtävään sisältyvää suurta vastuuta. Hän sai myös aivan erityistä vertaistukea, verkostoja ja jatkuvan opiskelun kipinän. – Ohjaamisen osaaminen on niin uutta ja aivan eri asiaa perinteisen opettamisen rinnalla, että kestää varmasti vielä vuosia ennen kuin saavutamme sen kanssa oppilaitoksissa saman korkean tason kuin mikä meillä on jo opettamisessa. Mutta koska ilman ohjaamista, ei pelkkä substanssi riitä synnyttämään todellista ammattia, tarvitaan näitä molempia rinnakkain – ehdottomasti, ja tämän uuden osaamisen luominen motivoi minua kehittämään myös omia ohjaamisen taitojani yhä edelleen.

45


Opiskelijaksi avoimen AMKin tai polkuopintojen kautta? HAMKin avoimen AMKin opinnot tarjoavat mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja – iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella pienempiä osia kiinnostavista AMK-tutkintoon tai ylempään AMK-tutkintoon johtavista opinnoista. Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea ammattikorkeakouluissa, ja ne sopivat lukion tai ammatillisen oppilaitoksen kurssitarjottimelle. Jos tavoitteena on tutkinto-opiskelupaikka, ensimmäisen lukuvuoden opinnot voi suorittaa avoimessa AMKissa polkuopintoina. Polkuopinnot ovat erinomainen vaihtoehto, jos et tullut

valituksi tutkinto-opiskelijaksi vielä ensimmäisellä hakukerralla, mietit vielä oikeaa alaasi etkä halua varata tutkinto-opiskelijapaikkaa tai haluat opiskella joustavasti ja täydentää osaamistasi vaikka työn ohessa. AMK-tutkintojen polkuopinnot edellyttävät sitoutumista opiskeluun koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajaksi. Ylemmän AMK-koulutuksen polkuopintoihin vaaditaan myös aiempi soveltuva AMK-tutkinto. Polkuopintopaikkoja on tarjolla rajoitettu määrä lähes kaikissa HAMKin koulutuksissa, ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tutustu tarjontaan osoitteessa hamk.fi/avoin.

Usein kysytyt kysymykset Kuinka moneen koulutukseen voin hakea? Voit hakea korkeakoulujen yhteishaussa enintään kuuteen koulutukseen. Hakutoiveet pitää asettaa mieluisuusjärjestykseen, etkä voi muuttaa niitä enää hakuajan päättymisen jälkeen. Pitääkö minun toimittaa hakemukseeni liitteitä? Riippuu siitä, millä tutkinnolla ja mille koulutusalalle olet hakemassa. Tarkista asia verkkosivuiltamme osoitteesta www.hamk.fi. Missä voin tutustua edellisvuosien valintakokeisiin? Edellisvuosien valintakokeita on julkaistu koulutusaloittain verkkosivuillamme osoitteessa www.hamk.fi. Huomaathan, että kaikilla koulutusaloilla edellisvuosien valintakokeet eivät ole julkisia, eikä niitä sen vuoksi löydy sivuiltamme. Onko kolmen vuoden työkokemus välttämättömyys YAMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaessa? Kyllä on. Katso ohjeet työkokemuksen laskemiseen verkkosivuiltamme www.hamk.fi.

46


mennään Parhaita koulupäiviä on nää kun mia :) hom ita oike iä ulos ja tehään tämmös

Lukion käytyään Am anda haki opiskele maan HAMKiin vaat etusmuotoilua. Nyt kolmatta vuotta op iskeleva Amanda va lmistaa ensimmäistä mallistoaan ja se nä dään opiskelijoiden hjärjestämässä W16 Kajo -muotinäytöksessä 13.5. Kaap elitehtaalla. Mallisto n täytteisen kevään jälkeen Am anda hakeekin syks yksi vaihto-opiskelemaan Skotlant iin.

Seuraa aitoja opiskelijatarinoita Instagramissa: @hamkstories!

Seuraa meitä: facebook.com/hamkuas twitter.com/HAMK_UAS youtube.com/hamkuas instagram.com/hamk_uas instagram.com/hamkstories (tarinoita opiskelijoilta) pinterest.com/hamkuas blog.hamk.fi

47


n i i i s K k e s HAM mattilai

Haseva ja kehity am – ka

Löysitkö alasi? Hae koulutuksiin: Suomenkieliset koulutukset:

KORKEAKOULUJEN YHTEISHAKU:

www.opintopolku.fi

AMK-tutkintoon johtava vieraskielinen ­koulutus (päivätoteutukset) 10. – 25.1.2017

Vieraskieliset koulutukset:

AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus (sekä International Business, vieraskielinen monimuotototeutus) 15.3. – 5.4.2017 YAMK-tutkintoon ­johtava koulutus (monimuotototeutukset) 15.3. – 5.4.2017

www.studyinfo.fi

Vai askarruttaako vielä? Kysy lisää:

Muista 2017 yht syksyn eishaku! Hae 6. –

 20.9 – aloita o .2017 pinnot tammiku ussa 2018

Ammatillisten opettajakorkea­koulujen haku 4. – 26.1.2017

Päivätoteutukset: (03) 646 4501 hakijapalvelut@hamk.fi Monimuotototeutukset: (03) 646 4504 hakijapalvelut@hamk.fi Vieraskieliset päivätoteutukset: (03) 646 4503 admissions@hamk.fi Ammatillinen opettajakorkeakoulu: (03) 646 3333, (03) 646 3371 opettajakorkeakoulu@hamk.fi

www.hamk.fi/hakijalle


HAMK Stories 2017