HAMK verkostoituu
Yrittäjyyttä jokaisen työkalupakkiin Yrittäminen halutaan tuoda jokaisen HAMKissa opiskelevan ja työskentelevän mahdollisuudeksi, vähintään yritteliäänä asenteena. Nyt on myös paketoitu entistä selkeämmin ne palvelut, joita opiskelijat tuottavat yrityksille – tarjolla on sekä käytännön toteutuksia että uutta näkökulmaa. TEKSTI: JAANA SILJAMÄKI KUVA: HAMK, MICON KUVA: LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI
K
uluvana syksynä Lammin Säästöpankista heitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille haaste: ideoi tulevaisuuden finanssipalveluihin liittyen uusi tuote, palvelu tai liiketoiminta-alue. Aikaa opiskelijoilla oli kaksi viikkoa. ”Se oli varmasti haastava, koska ideoitten tuli olla toteuttamiskelpoisia. Toisin sanoen ansaintalogiikka piti olla mietittynä”, Lammin Säästöpankin talousjohtaja Mico Pihlajinen sanoo. Toimeksiannon aikatauluun ja haasteellisuuteen nähden Pihlajinen pitää opiskelijoiden antia hyvänä. Erityisesti niin sanottu voittajaidea oli hänen mielestään mielenkiintoinen: siinä uudistettiin pankin lainopillisten palveluiden hinnoittelua. ”Toinen merkittävä hyöty oli se, että saimme aidon kontaktin opiskelijoihin ja arvokasta tietoa pankkipalveluista heidän näkökulmastaan.” Kyseessä oli Diili, yksi HAMKin monista yrittämiseen liittyvistä opiskelutavoista. HAMKin lehtorit pyytävät yrityksiltä liiketoimintahaasteita, joihin opiskelijat lähtevät tuottamaan ratkaisuja viikossa tai kahdessa. Diiliviikkoja on järjestetty jo vuodesta 2016, ja toimeksiantajia ovat olleet muun muassa Huhtamäki, Iittala, Fonecta, Hämeen Sanomat ja HPK Liiga. Monet yritykset ovat antaneet haasteita ratkottaviksi jo useana vuonna peräkkäin.
”Tästä saa paljon, mutta se ei liikaa sido tai työllistä”, Pihlajinen sanoo.
Yrittäjyysopinnot monipuolistuvat Diilin ja useat muut liiketoimintahaasteiden ratkomiseen keskittyvät opiskelutavat kuten cSchool ja Amazing Business Train ovat ”tuotteistettuja oppimispalveluita”, joita on pari viime vuotta jäsennelty myös Yritteliäs korkeakoulu -ohjelmaan. Sen tavoitteena on lisätä yrittäjyysosaamista ja vähintäänkin yritteliästä asennetta ja kokeilukulttuuria kaikkiin koulutuksiin. ”Kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, mutta jokainen voi olla yritteliäs. Liiketalouden koulutuksessa asenteellinen muljahdus on jo tapahtunut, ja tällä ohjelmalla ajatusta viedään koko organisaatioon”, liiketalouden lehtori Vesa Tuomela sanoo. Samalla erilaiset vaihtoehdot opiskelijayhteistyöhön paketoidaan entistä selkeämmin myös yrityksille. ”Ilman aitoa työelämäyhteistyötä kuvio ei toimi. Yritteliäs korkeakoulu -ohjelmassa arvolupauksia yrityksille kirkastetaan”, liiketalouden koulutuspäällikkö Sari Hanka sanoo. Mainitut tuotteistetut palvelut ja muut yrittäjyyteen liittyvät opinnot olisivat jatkossa kaikkien opiskelijoiden valittavissa hyvin
HAM K STORI E S 8
vapaasti. Opiskelija voisi osallistua yritykseltä tulleen haasteen ratkomiseen, synnyttää oman liikeidean tai kehittää jo olemassa olevaa liikeideaansa. Tuotteistetut palvelut ovat monesti eräänlaisia matkoja, joissa syntyy verkosto, kokemuksia ja tunteita, joilla on todettu olevan merkittävä rooli oppimisessa. Tietoa ei luennoida, vaan oivallukset syntyvät tekemällä ja opiskelija ottaa aktiivisemman roolin opintopolkunsa rakentamisessa. ”Opiskelijapalaute on parhaimmillaan tällaista: Kiinnostukseni yrittämiseen kasvoi 100 prosenttia”, Tuomela kertoo.
Tästä saa paljon, mutta se ei liikaa sido tai työllistä. MICO PIHLAJINEN, TALOUSJOHTAJA, LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI