HAMK Stories 2021

Page 1

HAMK

STORIES Hämeen ammattikorkeakoulu

2021

Korkeakoulun kädenojennus

Ylläpidämme kontaktia työelämään ja yrityksiin niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Tavoitteena on aina molemminpuolinen hyöty.

Elävää betonia

Miten yhdistää vihreä ja harmaa elinympäristössämme? Outi Tahvosella on ajatuksia.

HAMK Eurooppa

Fanfaareja vanhuuteen

Opinnäytetyöllä oli tarkoitus: lisätä kulttuurisesti omannäköistä elämää hoivakodeissa.

Tutkijat uudella urapolulla

Ajattelua keikauttamassa


Kohti uutta korkeakoulua Onko HAMK sinulle tuttu? Juuremme ulottuvat vuoteen 1840, jolloin maanviljelysopisto aloitti toimintansa Tammelan Mustialassa. Siellä oltiin edelläkävijöitä: viljelijät ympäri Suomen hakivat maanviljelyksen mullistaneet kyntöopit Mustialasta. Juuriamme on myös Wetterhoffin työkoulussa, joka aloitti 1885. Fredrika Wetterhoff oli rohkea näkijä, joka ymmärsi naisten kouluttamisen merkityksellisyyden ja haki Hämeenlinnaan kudonnan opettajan Saksasta asti. Tänä vuonna meillä täyttyy kolmekymmentä vuotta Hämeen ammattikorkeakouluna. Sinä aikana meiltä on valmistunut noin 25 000 tutkintoa. Teimme koronapandemiasta huolimatta viime vuonna ennätyksemme, kun seitsemältä kampukseltamme valmistui yhteensä 1 347 tutkintoa: 1 158 ammattikorkeakoulututkintoa ja 189 maisteritutkintoa vastaavaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Emme ole aikeissa pysähtyä, vaan haluamme rakentaa aivan uudenlaista korkeakoulua. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja pärjäämme siinä katsomalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin, aivan kuten edeltäjämme toista sataa vuotta sitten. Vain niin voimme olla hyödyksi. Tervetuloa mukaan matkalle! PERTTI PUUSAARI

ISTÖME

R

ILJ

ÖMÄRK

RAALI PAIN UT

E UOT OT

I

M

HIILIN E

R PÄ

KK

HAMK STORIES | PÄÄTOIMITTAJA Maria Lassila-Merisalo | KANSIKUVA Rawpixel.com | ULKOASU KMG Turku | JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu | YHTEYSTIEDOT sähköposti: HAM STORI E SHämeenlinna 2 tiedotus@hamk.fi puhelin: 03 6461 postiosoite: PLK 230, 13101 www.hamk.fi | PAINO PunaMusta Oy | ISSN 2670-0328 (painettu) ISSN 2670-0336 (verkkoaineisto)

YM

Rehtori

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine


Tässä lehdessä

10

2 Pääkirjoitus

Robotti tarttui ruiskuun

14

Bio, Edu, Smart, Tech – eli?

4–5

Uutisia HAMKista

HAMK verkostoituu

24

Kurkottelua kestävämmäksi

8–9 Yrittäjyyttä jokaisen työkalupakkiin 10–11

Missä ongelma, siellä soveltava HAMK

12

Työ opiskelijaansa opettaa

13

Opinnäytteen verran uutta tietoa

14–15

Tutkimusyhteistyö – millaista se on ?

16–17

HAMK – on se aika hyvä

HAMK osaa 18–19 Uraa uurtava polku tutkijoille 20–21

Elä kuten opetat

22–23 Silva Siponkosken opinnäytetyö vaikutti valtakunnallisesti

HAMK ratkaisee 24–25 HAMK tähtää hiili neutraaliksi 2030

22

”Vanhuuden tulisi olla loppuhuipennus”

26

”Ei voi sanoa, että ihminen on luonnolle hyvä tai huono”

28

Osaamisen viennin filosofia

HAM K STORI E S 3

26–27 Outi Tahvonen vaikuttuu vesipisaroista

HAMK kansainvälistyy 28–29 Osaamisen vienti on ajattelun mullistamista 30 HAMK on osa Eurooppa yliopistoa 31

Tutkimus Afrikassa v ahvistuu

32–33

HAMKin nykypäivää ja historiaa numeroin

34–35

Briefly in English


Uutisia HAMKista

Muotoilijamme maailmalla korona-aikaan, joten se toi meille tosi tärkeää näkyvyyttä, lisää asiakkaita ja huomattavaa kasvua”, Hanna Virkamäki kertoo. Toinen uutinen tiesi kertoa, että HAMKissa jalkinesuunnittelua opiskellut Achilles Ion Gabriel nimitettiin syksyllä 2020 espanjalaisen kenkäbrändi Camperin luovaksi johtajaksi. Camper on vuonna 1975 perustettu perheyritys, jonka tuotteita myydään 40 maassa.

MARIA LASSILAMERISALO

MARJAANA MALKAMÄKI

HAMKin muotoilun kouluksesta ponkaistaan aika ajoin korkealle. Näin kävi viimeksi designyritys Uhanalle, jonka perustajat Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki valmistuivat HAMKista vuonna 2011. Heidän suunnittelemansa mekko oli pääministeri Sanna Marinin yllä muotimaailman ykkösjulkaisu Voguen jutussa. Pääministeri Marin kertoi muutenkin suosivansa yrityksen vaatteita. ”Se Vogue ilmestyi juuri pahimpaan

Sairaanhoitajasta vuoden alumni HAMKin vuoden 2020 alumniksi valittiin sairaanhoitajana ja apulaisosastonhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalassa työskentelevä Pirjo Ali-Tuomola.

HAM K STORI E S 4

Töitä löytyi Kanta-Hämeen alueella huomattiin korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyvän hyvin, kun tukena oli tiettyjä täsmätoimia. International Talents in KantaHäme -hankkeeseen osallistui 70 Kanta-Hämeessä asuvaa, korkeasti koulutettua eli ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinnon suorittanutta ulkomaalaista. Liki puolet heistä siirtyi hankkeen aikana suoraan palkkatyöhön (46%) ja liki yhtä moni pääsi jonkin muun aktiviteetin piiriin eli sai palkkatukityöpaikan tai ryhtyi suorittamaan tutkintoa. Hanketta vetänyt Anita EskolaKronqvist HAMKista arvioi, että erityisesti suomen kielen opetus ja työnantajat ja maahanmuuttajat kohtauttaneet rekrytilaisuudet vaikuttivat positiivisesti.

Valinnalla haluttiin osoittaa myös arvostusta hoitoalan työntekijöitä kohtaan haastavassa pandemiatilanteessa. Työssään päivystyspoliklinikalla AliTuomola on ollut monella tapaa koronapotilaiden hoidon etulinjassa. Pirjo suhtautuu alaansa ja työhönsä intohimoisesti ja on esimerkillisesti täydentänyt ammatillista osaamistaan. Hän on myös toiminut innostavalla otteella HAMKin sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajana työharjoitteluissa. Harjoittelulla ja sen ohjaajalla on oma merkittävä roolinsa siinä, miten koulussa teoriassa opittu päästään toteuttamaan käytännössä.


Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen kesäyliopiston jatkuvan oppimisen tarjonta koottiin yhteisen sateenvarjon alle. Lokakuussa 2020 julkistettu HAMK Up tarjoaa koulutusta ja sivistystä kaikille ”ipanoista varttuneempaan väkeen”, johtaja Juha-Pekka Liljander kuvailee. Lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjonta laajenee, sillä mukana on nyt myös yliopistoopintoja. Koulutuksia voi suorittaa

mistä päin Suomea tahansa, sillä verkkototeutusten määrä kasvaa. HAMK Up on Hämeen ammattikorkeakoulun vastaus elinikäisen oppimisen haasteeseen. Se auttaa yksilöitä päivittämään omaa osaamistaan ja oppimaan myös omaksi iloksi. Lisäksi se palvelee myös yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla niille räätälöityjä koulutuksia.

Palvelee myös yrityksiä ja yhteisöjä

Tomaattilajittelijalle pääpalkinto

HAMK petrasi sijoitustaan HAMK sijoittui lähes tuhannen osallistujan joukossa sijalle 35/912 kansainvälisessä korkeakoulujen toiminnan ja toimintaympäristön ekologista kestävyyttä mittaavassa Green Metric -vertailussa. Viime vuonna 780 osallistujan joukossa HAMK oli sijalla 87. Vertailussa selvitettiin kestävää kehitystä edistäviä toimenpiteitä koulutuksessa, tutkimuksessa,

HAMK

Jatkuva oppiminen HAMK Up -sateenvarjon alle

henkilökuljetuksissa sekä kiinteistöjen hallinnassa. HAMKissa on viime vuoteen verrattuna kehitetty mm. jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Osallistujia oli kaikilta mantereilta ja Suomesta viisi korkeakoulua. Kärkisijoilla ovat Wageningen yliopisto Alankomaista sekä Oxfordin yliopisto ja Nottinghamin yliopisto Iso-Britanniasta.

Kaupungeista parempia hiilinieluja

HAMK Techin robotiikkaryhmän kehittämä tomaatteja erotteleva ja pakkaava yhteistyörobotti voitti innovaatiokeskittymä Robocoastin järjestämän haasteen, jossa haettiin automaatiota kasvihuoneille. Robotti osaa mm. valita ehjät ja kypsät tomaatit. Voitokas ratkaisu toi robotiikkaryhmälle 15 000 euroa. Tavoitteena on, että robotin pilottiversio työskentee porilaisen Agrifuturan kasvihuoneella jo kesällä 2021. Haasteessa haettiin ratkaisua, joka voidaan ottaa myös maailmanlaajuisesti käyttöön.

Metsien merkitys hiilinieluina tunnetaan, mutta mikä voisi olla kaupunkien rooli? Tätä selvitetään nyt isossa, Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, jossa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto ja HAMK. CO-CARBON -hanke pyrkii tehostamaan kaupunkivihreän eli julkisten ja yksityisten viheralueiden hiilen sidontaa. Kolmivuotinen hanke sai työhönsä 3,6 miljoonan euron rahoituksen.

HAM K STORI E S 5


Nosta osaamisesi

uudelle tasolle

HAMK Up on täällä! Täydennä ammattiosaamistasi, hanki puuttuva pätevyys tai opiskele omaksi iloksi. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Opiskelemalla uutta ja päivittämällä osaamistasi pysyt muutoksessa mukana. HAMK Up tarjoaa sinulle useita vaihtoehtoja, joista voit valita sinun tarpeisiisi ja tilanteeseesi parhaiten sopivan koulutusvaihtoehdon: tule kuuntelemaan luentosarjoja tai syvennä ammattiosaamistasi vuoden kestävillä erikoistumiskoulutuksilla. Meillä voit suorittaa myös yliopistojen perus- ja aineopintoja useilta eri aloilta. HAMK Up tarjoaa kattavan valikoiman ammattikorkeakoulu- ja yliopistotason opintoja: • avoimen ammattikorkeakoulun koulutukset • Hämeen kesäyliopiston opintoja • HAMKin täydennyskoulutusta • erikoistumiskoulutukset • korkeakouludiplomit • polkuopinnot • väyläopinnot.

Kun etsit lisä- ja täydennyskoulutusta tai polkua tutkintoon, tutustu tarjontaan osoitteessa: www.hamk.fi/up

HAM K STORI E S 6


HAMK verkostoituu

Tärkeintä on yrittää Yritykset ja työelämä eivät jää HAMKissa etäisiksi. Kontaktia ylläpidetään niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin. Tavoitteena on aina molemminpuolinen hyöty.

HAM K STORI E S 7


HAMK verkostoituu

Yrittäjyyttä jokaisen työkalupakkiin Yrittäminen halutaan tuoda jokaisen HAMKissa opiskelevan ja työskentelevän mahdollisuudeksi, vähintään yritteliäänä asenteena. Nyt on myös paketoitu entistä selkeämmin ne palvelut, joita opiskelijat tuottavat yrityksille – tarjolla on sekä käytännön toteutuksia että uutta näkökulmaa. TEKSTI: JAANA SILJAMÄKI KUVA: HAMK, MICON KUVA: LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI

K

uluvana syksynä Lammin Säästöpankista heitettiin Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille haaste: ideoi tulevaisuuden finanssipalveluihin liittyen uusi tuote, palvelu tai liiketoiminta-alue. Aikaa opiskelijoilla oli kaksi viikkoa. ”Se oli varmasti haastava, koska ideoitten tuli olla toteuttamiskelpoisia. Toisin sanoen ansaintalogiikka piti olla mietittynä”, Lammin Säästöpankin talousjohtaja Mico Pihlajinen sanoo. Toimeksiannon aikatauluun ja haasteellisuuteen nähden Pihlajinen pitää opiskelijoiden antia hyvänä. Erityisesti niin sanottu voittajaidea oli hänen mielestään mielenkiintoinen: siinä uudistettiin pankin lainopillisten palveluiden hinnoittelua. ”Toinen merkittävä hyöty oli se, että saimme aidon kontaktin opiskelijoihin ja arvokasta tietoa pankkipalveluista heidän näkökulmastaan.” Kyseessä oli Diili, yksi HAMKin monista yrittämiseen liittyvistä opiskelutavoista. HAMKin lehtorit pyytävät yrityksiltä liiketoimintahaasteita, joihin opiskelijat lähtevät tuottamaan ratkaisuja viikossa tai kahdessa. Diiliviikkoja on järjestetty jo vuodesta 2016, ja toimeksiantajia ovat olleet muun muassa Huhtamäki, Iittala, Fonecta, Hämeen Sanomat ja HPK Liiga. Monet yritykset ovat antaneet haasteita ratkottaviksi jo useana vuonna peräkkäin.

”Tästä saa paljon, mutta se ei liikaa sido tai työllistä”, Pihlajinen sanoo.

Yrittäjyysopinnot monipuolistuvat Diilin ja useat muut liiketoimintahaasteiden ratkomiseen keskittyvät opiskelutavat kuten cSchool ja Amazing Business Train ovat ”tuotteistettuja oppimispalveluita”, joita on pari viime vuotta jäsennelty myös Yritteliäs korkeakoulu -ohjelmaan. Sen tavoitteena on lisätä yrittäjyysosaamista ja vähintäänkin yritteliästä asennetta ja kokeilukulttuuria kaikkiin koulutuksiin. ”Kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, mutta jokainen voi olla yritteliäs. Liiketalouden koulutuksessa asenteellinen muljahdus on jo tapahtunut, ja tällä ohjelmalla ajatusta viedään koko organisaatioon”, liiketalouden lehtori Vesa Tuomela sanoo. Samalla erilaiset vaihtoehdot opiskelijayhteistyöhön paketoidaan entistä selkeämmin myös yrityksille. ”Ilman aitoa työelämäyhteistyötä kuvio ei toimi. Yritteliäs korkeakoulu -ohjelmassa arvolupauksia yrityksille kirkastetaan”, liiketalouden koulutuspäällikkö Sari Hanka sanoo. Mainitut tuotteistetut palvelut ja muut yrittäjyyteen liittyvät opinnot olisivat jatkossa kaikkien opiskelijoiden valittavissa hyvin

HAM K STORI E S 8

vapaasti. Opiskelija voisi osallistua yritykseltä tulleen haasteen ratkomiseen, synnyttää oman liikeidean tai kehittää jo olemassa olevaa liikeideaansa. Tuotteistetut palvelut ovat monesti eräänlaisia matkoja, joissa syntyy verkosto, kokemuksia ja tunteita, joilla on todettu olevan merkittävä rooli oppimisessa. Tietoa ei luennoida, vaan oivallukset syntyvät tekemällä ja opiskelija ottaa aktiivisemman roolin opintopolkunsa rakentamisessa. ”Opiskelijapalaute on parhaimmillaan tällaista: Kiinnostukseni yrittämiseen kasvoi 100 prosenttia”, Tuomela kertoo.

Tästä saa paljon, mutta se ei liikaa sido tai työllistä. MICO PIHLAJINEN, TALOUSJOHTAJA, LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI


Tapoja opiskella yrittäjyyttä HAMKissa Diili: Yrityksiltä kerätään kehittämistarpeita, joita opiskelijat ratkovat 1–2 viikkoa. Yritykset saavat lisää tietoa ja ulkopuolista näkemystä. Yritys palkitsee parhaan idean.

cSchool of Business Design:

HAMK laatimassa valtakunnallista pelikirjaa Ohjelman taustalla on yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tarkoitettu Yrittäjyyden pelikirja, joka kirittää korkeakoulun johtoa, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita kehittymään yrittäjyyden edistäjinä. Pelikirjassa näkyy myös Vesa Tuomelan ja Sari Hangan kädenjälki, sillä HAMK oli Lapin ammattikorkeakoulun lisäksi ainoa ammattikorkeakoulu, joka osallistui sen laatimiseen yhdessä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Suomen Yrittäjien sekä Vaasan ja Turun yliopiston kanssa. Mukana oli myös opiskelijaedustus.

Pelikirjan avulla yritteliäisyyden kehittäminen pilkotaan osiin. Ensimmäisessä erässä juurrutetaan yrittäjyysasennetta, tiimityöskentelyä ja kokeilevaa kulttuuria. Tähän vaiheeseen osallistuvat kaikki opiskelijat. Toisessa erässä haudotaan liikeideaa, ja siihen osallistuvat ne, joilla on halua lähteä kokeilemaan yrittäjyyttä. Kolmannessa vaiheessa tulevat mukaan yritykset ja muu työelämä, tarjoamalla jonkin projektin. ”Ennen kaikkea kyse on siitä, että yrittäjyys ei ole jatkossa vain erillinen suuntaus, vaan osa opiskeluarkea ja koko korkeakoulun kulttuuria”, Sari Hanka kiteyttää.

Kuten Diili, mutta pitkäkestoisempi ja laajempi: opiskelijat ratkovat yrityksiltä saatuja markkinointiin, palvelumuotoiluun ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. Suurin HAMKin liiketalouden vuotuisista yritysyhteistyömuodoista. Yritys saa analyysin, kohderyhmillä kokeillut konseptit ja prototyypin.

Amazing Business Train: Yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita lähtee junamatkalle, jonka aikana opiskelijan liikeideaa hiotaan intensiivisesti. Yrityksille mahdollisuus tulla mukaan jakamaan kokemuksia ja osaamista.

Design Factory: Monialaiset opiskelijatiimit ratkovat yritysten haasteita ja tuottavat kokeiluja, näkemystä, prototyyppejä, analyysejä ja konsepteja.

Startup Business School:

Kiinnostuitko? Haluatko antaa opiskelijoille toimeksiannon, aiheen opinnäytetyöhön tai kysyä muista yhteistyön mahdollisuuksista? Yritysten ja yhteisöjen edustajat voivat ottaa yhteyttä: Sari Hanka: sari.hanka@hamk.fi ja Vesa Tuomela: vesa.tuomela@hamk.fi

HAM K STORI E S 9

Yrityshautomo, jossa hiotaan liikeideoita. Tarjolla avoimessa ammattikorkeakoulussa.


HAMK verkostoituu

Missä haaste, siellä soveltava HAMK Ammattikorkeakoulut tekevät soveltavaa tutkimusta. Se tarkoittaa ratkaisuja käytännön ongelmiin, todellisissa tilanteissa. Ideasta toteutukseen ei ole useinkaan pitkä matka.

Kotihoidon teknologia kokeiluun

KONE sai tehostusta tuotantolinjalleen

Vanhuksen ylösnousussa avustava sänky, wc-istuin pesevillä ominaisuuksilla, lääkkeiden otosta muistuttava robotti, vanhuksen liikkeistä raportoivia sensoreita lattialla, kylpyhuoneessa ja jääkaapissakin. Muun muassa kaikkea tätä koottiin yhteen potilashuoneeseen hoivakoti Riihikotiin Riihimäelle alkuvuodesta 2020. Ideana on, että erilaista kotihoidon jo käytössä olevaa ja uudempaa teknologiaa kokeillaan autenttisessa ympäristössä niin alaa opiskelevien, opettavien, palvelukodin henkilökunnan, asukkaiden kuin heidän omaistensakin toimesta. Koronakevät katkaisi testaamisen tässä laajuudessa, mutta joitain toimintoja on kuitenkin voitu kokeilla etänä – onhan etähoivaan tarkoitettu teknologia, kuten kommunikaation mahdollistavat tabletit – kuitenkin yksi merkittävä osa nykyaikaista tapaa hoitaa mm. kotihoidon asiakkaita. Hoitoalan opiskelijat ovatkin perehtyneet muun muassa juuri etähoivan teknologioihin. Laitteiden käyttö ei sinänsä ole itseisarvo, vaan niiden on tarkoitus tuottaa hyötyä itse hoivatyössä. Ympäristössä toimivat ja toimintaa yhteistyössä kehittävät ja toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Hyria ja Riihimäen kaupunki.

HAMK kehitti kesän 2020 aikana hissiyhtiö KONEelle tilaustyönä ohjelmiston, joka järjestelee uudelleen tuotantolinjalle saapuvia tilauksia. Ohjelmiston tarkoitus on tehostaa tuotantoa. Työ toteutettiin HAMK Smart -tutkimusyksikössä HAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijan Genrikh Ekkermanin ja henkilökunnan yhteistyönä. Ohjelmiston avulla tuotantolinjastolle saapuvien tilauslavojen järjestys voitiin optimoida automaattisesti. Optimoinnilla lavan vaihtojen määrän laskettiin vähenevän

puoleen alkuperäisestä. Puolittuminen koski tapauksia, joissa tilauksia oli 50 kappaletta. Kun tilausten järjestys optimoitiin vielä suuremmalta tilausmäärältä, oli mahdollista saavuttaa tätäkin suurempia hyötyjä. ”Kaiken kaikkiaan työ valmistui todella nopeasti huomioiden, että työn varsinainen käynnistyminen tapahtui kesäloman ja koronatilanteen aiheuttaman vierailukiellon aikaan”, Global Manufacturing Solution Expert Juha-Matti Kuparinen KONEelta sanoo. KONEella on suunniteltu jo seuraaviakin projekteja HAMKin kanssa toteutettaviksi.

Robotti maalaamassa Haluamme myös jatkossa tukea HAMKia kasvattamaan uusia osaajia työelämään.

HAM K STORI E S 10

Pystyykö robotti maalaamaan nahkaa? Tätä selvitti HAMKin tutkimusyksikkö HAMK Tech yhdessä hämeenlinnalaisen autohoitoalan yrityksen JM Detailing Oy:n kanssa. JM Detailing Oy tarjoaa mm. ajoneuvojen pinnoite-, kiillotusja pesupalveluita sekä aito- ja keinonahkaisten istuinten korjausta ja ehostamista. ”Olen kiinnostunut teknologiasta ja päätin kokeilla robotin hyödyntämistä nahan maalaamisessa”, kertoo JM Detailing Oy:n perustaja Juhani Maalehto. Maalehdon käyttämästä maalausruiskusta otettiin malli ja HAMK Tech tulosti siihen tarvittavat lisäosat 3D-tulostimella. Lisäosat


muodostivat käytännössä robotin käden, joka liitettiin ruiskuun. Lisäksi tutkimusyksikkö ohjelmoi robotin ja koulutti sen käytössä paikan päällä. Nahkamaalausohjelma on pilottiversio. Robottia voidaan jatkokehittää niin, että se pystyisi itse hahmottamaan maalattavan alueen. ”Mielestäni robotiikkaa voi hyvin hyödyntää simppeleissä toistoa vaativissa tehtävissä. Robotin käyttäminen ei ole vaikeaa. Toki auttaa, jos on teknologiasta kiinnostunut ja ymmärtää ohjelmoinnin perusteita. Suosittelen kokeilemaan”, Maalehto toteaa.

Mielestäni robotiikkaa voi hyvin hyödyntää simppeleissä toistoa vaativissa tehtävissä.

Apua yrityksille koronakurjuuteen Kun koronapandemia alkoi ajaa yrityksiä vaikeuksiin, HAMKin Muutoksen kesyttäjä -hanke etsintäkuulutti nopeasti yksinyrittäjiä ja pk-yrityksiä maksuttomiin voimavalmennuksiin. Ensimmäiseen erään tuli mukaan 35 yritystä. Valmennuksessa yritykselle laaditaan asiantuntijan kanssa kehittämissuunnitelma, jolla koronan aiheuttamasta ahdingosta päästään eteenpäin. Kehittämisen teema vaihtelee yrityksen oman tarpeen mukaan: se voi liittyä esimerkiksi digitaalisuuteen, vastuullisuuteen, myyntiin, markkinointiin, tuotteistamiseen tai henkilöstön kehittämiseen. Valmennukset pyörivät aina vuoden 2022 loppuun saakka. Toisessa hankkeessa, joka alkoi jo ennen koronapandemiaa, yritysten toimintaa lähdettiin kehittämään puolestaan uudenlaisella tavalla. Kilpailukykyä laadulla -elintarvikealan yritysryhmän kehittämishankkeessa oli mukana neljä yritystä, jotka asettivat kukin omat tavoitteet ja budjetin. Mukana olleet yrittäjät

totesivat, että pandemia-aika oli hyvinkin otollinen tilaisuus panostaa oman toiminnan parantamiseen. Maaseutuohjelman ja yritysten rahoituksella toteutettu yhteistyö tuotti yrityksille mm. uusia reseptejä, toimintatapoja ja -ohjeita sekä yhteistyökumppaneita.

Visualisointia pelloista hiilinieluna Ilmastonmuutoksen edetessä kasvillisuuden hiilensidontakyky kiinnostaa nyt erityisesti. Esimerkiksi yksi peltohehtaari voi arvioiden mukaan sitoa vuosittain 200–1 000 kilogrammaa hiiltä ja hyvillä viljelytoimilla pyritään hiilen määrää maaperässä lisäämäänkin. Mutta miten visualisoida maaperän hiilensidontakykyä koukuttavalla, informatiivisella ja interaktiivisella tavalla viljelijöille, tutkijoille, päätöksentekijöille ja ylipäätään suurelle yleisölle? Apuun on tullut Pelto-observatorio. HAMK oli kehittämässä hiiliviljelyn vaikutuksia havainnollistavaa sovellusta yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa. Sen kehittämisessä hyödynnettiin HAMK Smart -tutkimusyksikön osaamista mittalaitteiden tietoliikenteen, reaaliaikaisen mittausdatan käsittelyn ja visualisoinnin sekä web-kehityksen parissa. Käytännönläheinen tieto hiiliviljelyn vaikutuksista kannustaa maanviljelijöitä ja tukee siten käytännön ilmastotyötä. Tällä hetkellä verkostossa on mukana Carbon Action -projektin kautta 100 maatilaa ja määrän odotetaan kasvavan.

Valmennuksia v. 2022 loppuun asti

HAM K STORI E S 11

Mitä jäi käteen? Teimme uraohjauksen arviointi- ja toimintatutkimusta HAMK Edun kanssa vuoden 2019 ajan. Syvensimme laajasti ymmärrystämme yrityksemme päivittäisen toiminnan etiikasta, arvopohjasta ja ohjauksen laatukriteeristöstä. Yhtenä tuloksena on tutkimusperusteisen kehittämisotteen näkyväksi tekeminen arjen työssämme. Saaduilla eväillä kehitämme uraohjauspalvelujamme vieläkin asiakaslähtöisemmiksi.

MARIKA NIEMINEN, KOULUTTAJA/YRITTÄJÄ, TYÖELÄMÄN INFOPISTE OY

Hyödynnämme HAMK Bion kerrosviljelykontissa kasvatettua ratamoa uusien ihonhoitotuotteidemme raakaaineena. Saimme arvokasta tutkimustietoa tästä ympäristöystävällisestä kasvatustavasta ja sen hyödyistä.

TIINA KUOSSARI, TOIMITUSJOHTAJA, PÅRE SKINCARE


HAMK verkostoituu

Työ opiskelijaansa opettaa Opiskelu HAMKissa on myös sitä, että jalka on tukevasti työelämän oven välissä. Poimimme eri koulutuksistamme muutamia esimerkkejä.

Rehun pilaantumista ehkäisemässä Opiskelijat saivat toimeksiannon HAMK Bio -tutkimusyksikön Hyvää karjalle -hankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa rehuresurssien käyttöä ja tutkia rehun pilaantumista. Asiantuntijaohjaus saatiin HAMK Smart -tutkimusyksiköstä. Opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää työkalua pistemittausten analysointiin sekä toisaalta simulaation avulla pohtia pistemittausten järkevää sijoittelua. Mittaukset olivat käynnissä Jokioisilla maatilalla, jonka rehusiiloon oli asennettu Quanturi Oy:n lämpötilaa mittaavat anturit. Tavoitteena oli luoda kolmiulotteinen malli rehusiilosta, lisätä siihen lämmönjohtumislaskelmia ja pyrkiä arvioimaan, kuinka monta anturia siiloon tarvittaisiin. Opiskelijat käyttivät kehitysprojektissaan useita 3D-mallinnusohjelmia ja lopputuotoksena syntyivät mallit, joihin on simuloitu lämmönjohtumista erivärisinä alueina ja vyöhykkeinä. Työ toteutettiin poikkeustilan vuoksi kokonaan verkossa. Yhteistyökumppani Quanturi Oy oli vaikuttunut opiskelijoiden paneutumisesta ja lähestymistavasta asiaan. Projektipäälliköinä toimineet tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat Mikael Ketonen ja Elias Helke pääsivät projektin päätteeksi työharjoitteluun HAMK Smart -tutkimusyksikköön.

Artun Kiertokaveri toimii koko Suomessa Miten kierrätetään led-lamppu? Entä astiat? Biovaippa? Eristevilla? Puuteri? Opiskelijamme Arttu Hallberg kehitti osana opinnäytetyötään Kiertokaverin, eli uuden sähköisen palvelun, joka helpottaa jätteiden lajittelua ja kierrättämistä. Älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella voi hakea yli tuhannella hakusanalla eri jätteitä, jolloin palvelu kertoo sijainnin perusteella lähimmän lajittelupisteen, -tavan ja mahdolliset hintatiedot. Palvelu otettiin käyttöön Loimi-Hämeen Jätehuollossa, mutta sen karttapalvelua voi halutessaan hyödyntää myös muualla Suomessa. ”Opinnäytetyön idea syntyi kesätöissä neuvoessani asiakkaita kierrätykseen liittyvissä asioissa. Moni meistä haluaisi toimia kestävämmällä tavalla, mutta ei ole varma, mistä lähteä liikkeelle. Aloin työn lomassa pohtia, kuinka kierrättämisestä voitaisiin tehdä entistä helpompaa”, kestävän kehityksen koulutuksessa opiskeleva Hallberg sanoo.

HAM K STORI E S 12

Poimintoja Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat tekivät kirjallisuusselvityksen kaakaohedelmän tuotannon sivuvirroista sekä niitä hyödyntävistä sovelluksista, sillä suurin osa kaakaohedelmästä päätyy tällä hetkellä jätteeksi suklaanvalmistuksen jälkeen. Toimeksianto tuli Arctic Kultasuklaalta ja HAMKin Afrikka-tiimiltä. Opiskelijoiden selvitys osoitti, että kaakaohedelmän sivuvirtojen hyötykäyttöön löytyy monipuolisesti erilaisia sovelluksia, ja monet eri tahot tutkivat niitä laajasti. Kaakaohedelmän kuoressa on potentiaalia biopolttoainekäytön lisäksi erityisesti eläinten rehuina sekä kosmetiikka- ja hygieniateollisuudessa. Hedelmälihalla puolestaan ravintoarvojensa puolesta on lukemattomia sovellusmahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa.

Konetekniikan opiskelija Jonne Kuusisto opetti Seminaarin koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaille syksyllä 2020 3D-tulostimien käyttöä, teki aiheesta useamman opetusvideon, opetti myös erikseen 3D-suunnitteluun tarvittavia ohjelmia ja korjasi laitteita tarvittaessa. Seminaarin koulun rehtori Pasi Rangell kertoo Jonnen olleen 3D-opetusprojektille ensiarvoisen tärkeä opettaja. “Henkilökunnastamme kukaan ei hallinnut tätä aluetta, joten hänen avullaan saimme erinomaisen lähdön 3D-maailmaan ja viides- ja kuudesluokkalaisille käyntiin koko vuoden kestävän projektin”, Rangell sanoo.

Rakennettu ympäristö -koulutuksen opiskelijat olivat uudistamassa hattulalaisen päiväkoti Viiriäisen pihaa. Noin 6 300 m² piha muotoutui suunnitelmassa erilaisiksi teema-alueiksi, parantaen siten mahdollisuuksia leikkiin ja oppimiseen. Uusi oppimisympäristö edistää myös kestävän kehityksen tavoitteita.

Jopa 90 liiketalouden opiskelijaa osallistui LähiTapiolan Elämänturvapäivä-asiakastapahtuman järjestämiseen. Opiskelijoista osa työskenteli tapahtumassa, osa laati palautekyselyn ja levitti sitä, osa laati sosiaalista mediaa varten markkinointivideoita ja oli tapahtumassa kuvaamassa Facebook-livelähetystä.


Opinnäytteen verran uutta tietoa HAMKissa valmistuu vuosittain satoja opinnäytetöitä. Ne kätkevät sisäänsä mitä mielenkiintoisimpia havaintoja elämän ilmiöistä, laidasta laitaan. Katso itse! TEKSTI: JAANA SILJAMÄKI

Maajussi ja sen morsian Satu Heinemaa päätti tutkia parisuhteita maatiloilla ja sai vastausryöpyn: yli 700 viljelijää halusi jakaa aiheesta ajatuksiaan. Vastausten perusteella parisuhde vaikuttaisi olevan maatilan tärkein sijoitus. Maatiloilla parisuhteet ovat usein pitkiä ja kumppanin kanssa on oltu yhdessä jo nuoruudesta. Työn kuormittavuus vaikuttaa myös parisuhteeseen, mutta silti ihmiset elävät pääosin onnellista elämää. Keskinäinen puhumattomuus on suurin yksittäinen ongelmien aiheuttaja. Satu Heinemaa: Poutapäiviä ja pakkasaamuja – Maatalousyrittäjän parisuhde.

Leikkiympäristöllä on väliä – aikuisellekin Leikkiin kutsuva ympäristö lisäsi myös aikuisten osallistumista lasten leikkeihin merkittävällä tavalla, selvisi varhaiskasvatukseen tehdystä opinnäytetyöstä. Hyvin muotoiltu fyysinen leikkija oppimisympäristö vaikuttaa konkreettisesti lasten leikkimiseen ja leikkiin sitoutumiseen, mutta päiväkodissa myös aikuisten työtapaan, toteutettavaan pedagogiikkaan, motivaatioon sekä työniloon. Hanne Nyman: Leikki astuu ulos laatikosta – Leikki- ja oppimisympäristön kehittäminen Sipoon varhaiskasvatuksessa.

Toimintaohjeita sähköautopaloihin Sähköauton akkupalo voi olla poikkeuksellisen vaikea sammutettava. Joonatan Suosalon opinnäytetyössä selvisi, että pelastuslaitosten varautuminen sähköautopaloihin maanalaisissa pysäköintihalleissa on vielä puutteellista, vaikka sähköautojen määrä kasvaa jatkuvasti. Suosalo laati tilanteisiin kaksi ohjetta: ensimmäinen koski pelastustoiminnan johtamista näissä tilanteissa ja toinen latauspisteiden paloturvallista sijoittamista. Joonatan Suosalo: Pelastuslaitoksen

varautuminen sähköautopaloihin maanalaisissa pysäköintilaitoksissa.

Kun yritys jää kuolinpesälle Pienyrittäjän yllättävässä kuolemantapauksessa läheisillä on käsissään yritys, jonka toiminnassa he eivät välttämättä ole olleet millään tavalla osallisena, eikä heillä ole tietoa tai taitoa johtaa yritystä. Pihla Laakson opinnäytetyössä avataan, miten osakeyhtiön toiminta lopetetaan haastavassa tilanteessa. Pihla Laakso: Osakeyhtiön toimintavaihtoehdot yrittäjän kuolemantapauksessa.

Banaaninlehdestä laastariksi Hoitoon hakeutuminen voi olla köyhyysrajan alapuolella elävälle haasteellista. Heikot ensiaputaidot ja vaikeudet hankkia tutkittua tietoa lisäävät tarvetta ensiapuoppaalle. Paikalliset olosuhteet huomioiva ensiapuopas kenialaisille lapsiperheille syntyi opinnäytetyönä. Tilaajana oli maassa toimiva yli 4 000 henkilöä auttanut hyväntekeväisyysjärjestö Home Street Home. Salla Arvio ja Maarit Salminen: Ensiapuopas kenialaiselle lapsiperheelle.

Puettavaa pitkille naisille 181-senttinen muotoilun opiskelija Riikka Haapaniemi kyllästyi siihen, että pitkiä naisia ei huomioida vaatemallistoissa. Hän teki taustaselvitystä, kyselyn 215 pitkälle naiselle, malliston ja tämän kaiken pohjalta opinnäytetyönsä. Riikka Haapaniemi: Pitkien naisten vaatemallisto.

Korjattava vai ei? Jari Ahonen laati rakennusmestarin koulutuksen opinnäytetyössä työkalun rakennuksen korjattavuuden arviointiin terveydellisestä

HAM K STORI E S 13

näkökulmasta. Haitallisten olosuhteiden tarkastelu korjaustarveselvitysten ja kuntotutkimusten yhteydessä on tärkeää, sillä siten arvioidaan tilojen vaikutusta käyttäjien terveyteen ja rakennusten korjaavien toimenpiteiden kiireellisyyteen. Jari Ahonen: Rakennusten korjattavuuden arviointi haitallisen olosuhteen näkökulmasta Lahden kaupungin kiinteistöissä.

Täällä pääsee saunaan Liiketalouden opiskelija Jemina Ojala kartoitti Kanta-Hämeen julkiset saunat alueen terveys- ja hyvinvointimatkailun hyödyntämistarkoituksiin. Saunatoimijoita löytyi kaikkiaan 77. Jemina Ojala: Kanta-Hämeen saunaselvitys: Julkiset saunat.

Luonnonväri koetuksella Miten UV-valo, lämpötila ja kosteus vaikuttavat luonnonvärin kestoon? Kiihdytetyssä ilmastorasitustestissä näytteenä toimiville pellavaöljyllä pinnoitetuille mäntylaudoille luotiin muutamassa viikossa olosuhteet, jotka luonnossa vaatisivat kuukausia tai jopa vuosia. Työn taustalla on tavoite löytää vähemmän luontoa kuormittavia, biopohjaisia vaihtoehtoja synteettisille väriaineille. Roosa Helander: Luonnonindigolla ja puuöljyllä pinnoitettujen puukappaleiden värinkesto kiihdytetyssä ilmastorasitustestissä.

Lisää opinnäytetöitä Ylläolevat ja paljon muita opinnäytetöitä löydät Theseuksesta: www.theseus.fi


HAMK verkostoituu

Tutkimusyhteistyö – millaista se on? Kun HAMKissa tutkitaan, aihepiirinä ovat esimerkiksi tulevaisuuden työn kehittäminen, liiketoimintaan sovellettavat teknologiset ratkaisut, bio- ja vesitalous sekä energiatehokkaat ratkaisut. Yhteistyötä tehdään niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorin kanssa. TEKSTI: INKA STORMI KUVAT: HAMK

HAM K STORI E S 14


HAMKin tutkimusyksiköt

K

arkeasti HAMKin tutkimusyhteistyö voidaan jakaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin (TKI). Kehitysja innovaatiotyössä kehitetään esimerkiksi jo olemassa olevia teknologioita, palveluja ja toimintamalleja tai luodaan niille nykyaikaisia vastineita. Tutkimustyötä tehdään niin ikään soveltavalla otteella, mutta silloin tutkimusteemaan paneudutaan syvemmin, pitkäjänteisemmin ja laajemmin kuin yksittäisessä kehitysprojektissa. Tutkimusyksikkömme toteuttavat toimeksiantoja, jolloin aikataulusta, toteutustavasta ja lopputuloksesta sovitaan yhdessä toimeksiantajan, kuten pk-yrityksen, kanssa. Teemme myös yhteistyöhankkeita mm. kuntien, kaupunkien, järjestöjen, yritysten tai muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Yhä enenevissä määrin on myös mahdollista yhdistää hanketyötä ja yritysten toimeksiantoja mm. Business Finlandin tai Euroopan Unionin Horisontti-rahoitusten avulla. Tutkimusyksiköt yhdistävät toimintaansa myös opiskelijat tarjoamalla erilaisia opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia. Tällä hetkellä HAMK on mukana yli 100 hankkeessa, joista hieman vajaa puolet on HAMKin hallinnoimia. Noin viidesosa hankkeistamme on kansainvälisiä, eli toteutamme niitä yhdessä kansainvälisten kumppanien, kuten ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.

HAMK Edu kehittää koulutusta ja koulutusjärjestelmiä Suomessa ja ulkomailla ennakoiden työelämän muutoksia käytettävissä yhteistyökumppanina mm. työn murroksen, innovoinnin, jatkuvan oppimisen, verkostotyön sekä osaamisen johtamisen tutkimusteemoja tukevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa tarjoaa lisäksi erilaisia opiskelumahdollisuuksia kuten opinnäyte- ja projektiyhteistyötä.

HAMKin kaikilla neljällä tutkimusyksiköllä on oma tulokulma kestävyyteen. HAMK Bion aihepiirejä ovat kestävä biotalous, ravinnekuormien vähentäminen, sivuvirtojen hyödyntäminen, maaseudun kehittäminen, monimuotoisuus ja vesitalous. HAMK Edussa niitä ovat puolestaan kehitysyhteistyö, koulutusvienti kehittyviin maihin sekä sosiaalista kestävyyttä ilmentävät monialainen yhteistyö ja jatkuva oppiminen. HAMK Smart tuottaa kestävyysnäkökulmasta digitaalisia ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen sekä saavutettavia ja esteettömiä ratkaisuja. HAMK Techissä taas ekologisesti kestävät ja energiatehokkaat ratkaisut erityisesti teollisuudessa, fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen rakentamisessa, sekä biovärien kehittäminen toteuttavat kestävää tutkimusta.

Kiinnostuitko?

Kun esimerkiksi yrityksessäsi tai työyhteisössäsi tarvitaan tietyn alan osaamista, ota tutkimusyksiköihimme yhteyttä ja katsotaan yhdessä sopiva ratkaisu teille. Hyvän idean kanssa ei kannata jäädä yksin. Katso yhteystiedot sivuiltamme www.hamk.fi/tutkimus

HAMK Bio

HAMK Tech

keskittyy biotalouteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Käytössä modernit tutkimusympäristöt metsien ja peltojen sekä puutarhojen biomassojen kestävän käytön tutkimiseen tutkinut pitkään mm. biokaasutuotannon kehittämistä. Uutta osaamista löytyy esimerkiksi hiilensidonnan lisäämisestä, erilaisista kasvualustakokeista ja uudenlaisten kasviperäisten raaka-aineiden tuotannosta tarjoaa tutkimus- ja kehitysprojektiyhteistyön lisäksi tuoteanalysointi- ja käyttötestauspalveluita ja erilaisia opiskelumahdollisuuksia.

erityisosaamista valmistavan teollisuuden materiaaleihin, suunnitteluja valmistusteknologioihin, rakenteiden ja materiaalien kestävyyteen sekä energiatehokkuuteen liittyvä soveltava tutkimus, kehitys ja innovaatiot yli 20 vuoden kokemuksella kehittänyt asiakkailleen mm. uusia tutkimus- ja testausmenetelmiä sekä ideoinut ja parantanut tuotteiden ominaisuuksia tarjoaa tutkimus- ja kehitysyhteistyöprojektien lisäksi tuotteiden varmennus- ja testauspalveluita, erilaisia selvityksiä ja konsultointia sekä erilaisia opiskelumahdollisuuksia.

HAMK Smart tuottaa data-analytiikkaan ja digitalisaatioon liittyviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluita tuottanut asiakkailleen mm. erilaisia koulutuksia, mobiilisovelluksia, dataanalytiikkaa, konsultaatiopalveluita sekä erilaisia selvityksiä ja kartoituksia tarjoaa tutkimus- ja kehitysyhteistyön lisäksi erilaisia opiskelumahdollisuuksia, kuten opinnäyte- ja harjoittelumahdollisuuksia.

HAM K STORI E S 15


HAMK verkostoituu

HAMK, on se aika hyvä Kukas kissan hännän nostaa, jollei kissa itse? Päänsilityksiä kumppaneiltamme, työntekijöiltämme ja entisiltä opiskelijoiltamme.

Parhainta on ehdottomasti poikkitieteellisyys. Täällä tehdään yhdessä töitä monen eri alan kanssa.

Pidin siitä, miten opinnot oli järjestetty. Ihmiset ovat täällä myös hyvin toisenlaisia kuin Venäjällä. Kärsivällisiä, he haluavat todella auttaa ja hierarkiaa on vähemmän.

Pia Tamminen, tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö

Arina Shakurova, alumni, Mechanical engineering and production technology -koulutus

Viihdyin HAMKissa 12 vuotta, sillä pääsin toteuttamaan todella monipuolista työnkuvaa. Yhteisöllisyys on siellä vertaansa vailla – kukaan ei istu omien muistiinpanojensa päällä vaan tietoa ja apua jaetaan.

Ammatillisissa opettajaopinnoissa sai ajatella ja kyseenalaistaa. Lisäksi sain varmuutta esiintymiseen. Siltä ajalta jäi myös kipinä kasvatustieteisiin. Tanja Mantere, liiketoimintajohtaja, SSAB

Anita Eskola-Kronqvist, lehtori ja projektipäällikkö (eläkkeellä), ammatillinen opettajakorkeakoulu, HAMK

HAM K STORI E S 16

Teimme opintomatkan HAMKiin Emvitethankkeen aikana vuonna 2019, ja olimme todella vaikuttuneita toiminnasta ja kehitysstrategiasta. Kiitämme HAMKin kollegoitamme muun muassa oppimisekosysteemiä ja digitaalista pedagogiikaa koskevan tiedon jakamisesta. Lam Thanh Hien, Ph.D., Vice Rector of Lac Hong University


HAMK Smartin asiantuntijat täydensivät omaa osaamistamme hienosti, kun aloimme kehittää tietoalustaa palveluliiketoimintamme ohjaamiseen. Proof of Concept auttoi löytämään tärkeitä asioita huomioitavaksi toteutusprojektissa myöhemmin. Aki Laiho, partner, Rolan Oy

HAMK Smartin asiantuntijoilla on ollut merkittävä rooli pilotin toteutuksessa Tampereen Tilapalveluiden osalta. He ovat tuoneet oikeaa osaamista oikealla asenteella ja siten olemme saaneet konkreettisia tuloksia. Tulin HAMKiin työharjoitteluun loppuvuodesta 2017, aikomuksenani viihtyä puoli vuotta. Pidin kuitenkin HAMKista ja maasta niin paljon, että siirsin opintoni Brasiliasta tänne. Harjoittelun jälkeen sain töitä tutkimusassistenttina HAMK Tech -tutkimusyksiköstä.

Petri Mölsä, toimitusjohtaja, Tampereen Tilapalvelut Oy

Newton Avila dos Santos, tutkimusassistentti, HAMK

Olemme tehneet paljon yhteistyötä HAMK Techin kanssa erilaisten pinnoitteiden ja materiaalien säänkestävyyden sekä mekaanisten ominaisuuksien tutkimuksessa. Yhteistyömme on ollut sujuvaa ja mahdollisuuksia erilaiseen testaukseen ja tutkimukseen on paljon.

Tekstiilinkierrätyspaja Nextiiliä tuskin olisi ilman HAMKia, sillä heistä sain aikanaan kumppanin kehittämään ideaani poistotekstiilien hyödyntämisestä. Hamkilaisissa on yhdessä tekemisen voimaa, iloa ja innovatiivista otetta! Helena Käppi, Nextiilin perustaja ja lajitteluesimies

Risto Sipilä, Ruukki Construction Oy HAM K STORI E S 17


HAMK osaa

Uraa uurtava polku tutkijoille Johtavan tutkijayliopettajan toimenkuvassa ylittyvät tieteenalat ja organisaatioiden rajat. HAMKin tutkijapolku on täysin uudenlainen ja ensimmäinen lajissaan ammattikorkeakoulukentällä. Teksti INKA STORMI Kuvat HAMK

H

AMK avasi vuonna 2020 ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa tutkijanuraa. Kyseessä on johtavan tutkijayliopettajan toimi, jossa vedetään tieteenalat ja organisaatioiden rajat ylittäviä laajoja tutkimuskokonaisuuksia. Toimenkuva tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden kehittyä ja rakentaa urapolkuaan sekä vahvistaa HAMKin

tutkimuksellista linjaa ja laatua. Iivari Kunttu ja Liisa Postareff ovat työskennelleet HAMKissa aiemmin tutkijayliopettajina ja lokakuusta 2020 alkaen he ovat toimineet johtavan tutkijayliopettajan tehtävissä. ”Olen vastannut HAMK Smart -tutkimusyksikössä biotalouden ja kiertotalouden digitaaliset ratkaisut

HAM K STORI E S 18

-tutkimusalueesta. Tämä on tarkoittanut tiivistä yhteistyötä mm. HAMK Bio -tutkimusyksikön ja muiden alan toimijoiden kanssa, mistä yksi käytännön esimerkki on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien Bioeconomy 4.0- ja Carbon 4.0 -hankkeiden tutkimuksellinen vetovastuu”, Kunttu kuvailee. Liisa Postareff työskentelee tutkimusyksikkö HAMK Edussa.


”Vedän korkeakoulupedagogiikan tutkimusta ja kehitän tutkimusosaamista HAMK Edussa. Koordinoin myös RUN-EU -Eurooppa-yliopiston korkeakoulupedagogiikkaa kehittävää työpakettia.” Postareff on lisäksi kehittänyt HAMKin strategiaan merkittyä oppimiskokemusmittaria. ”Mittari on tutkimuspohjainen työkalu, jolla saamme tietoa opiskelijoidemme oppimisstrategioista, oppimiskokemuksista ja hyvinvoinnista. HAMKin opiskelijat vastaavat oppimiskokemusmittariin kolmesti opintojensa aikana vuodesta 2021 lähtien. Tuloksia hyödynnetään opetuksen ja oppimisen kehittämisessä. Kirjoitamme tietenkin myös tieteellisiä julkaisuja aineistomme pohjalta.”

Laajaa osaamista vaaditaan Johtavana tutkijayliopettajana Kunttu vastaa koko HAMK Smartin tutkimuksen laadusta ja sisällöstä. Hän on myös HAMK Smartin johtajan Jukka Pulkkisen varahenkilö. Lisäksi työnkuva sisältää vahvaa yhteistyötä niin talon sisällä kuin

ulkopuolisten toimijoidenkin kanssa. ”En tee tätä työtä yksin. HAMK Smartissa pyrimme vahvistamaan tutkimuksemme painopisteitä ja kehittämään edelleen tutkimuksemme vaikuttavuutta esimerkiksi tuottamalla yhä paremmin konkreettista hyötyä asiakkaillemme ja kumppaneillemme. Lisäksi haluamme kasvattaa verkostojamme ja viedä tutkimustamme eteenpäin myös näin. Yhdessä kolmen muun tutkimusyksikön kanssa puolestaan vahvistamme koko HAMKin tutkimuksen linjaa mm. luomalla yhteisiä toimintatapoja.” Myös Postareff toimii HAMK Edu -tutkimusyksikön johtajan, Martti Majurin, varahenkilönä ja vastaa johtavana tutkijayliopettajana HAMK Edun tutkimusosaamisen vahvistamisesta ja kehittämisestä. ”Työtehtäväni painotukset ovat monitieteisen yhteistyön, kansainvälisten ja kansallisten verkostojen sekä kokonaisvaltaisen HAMKin tutkimusosaamisen edistämisessä.”

Käytännöllistä vaikuttavuutta ja yhteistyötä ”HAMK on hyvä työympäristö. Olen saanut kehittää toimenkuvaa itseäni kiinnostavalla tavalla ja rakentaa urapolkuani, josta johtavan tutkijayliopettajan tehtävä on yksi hyvä esimerkki. Työn tekemiseen on annettu sekä vapautta että vastuuta. Yliopistoissa on olemassa samankaltainen urapolku, mutta siellä uran kehittäminen perustuu pitkälti tieteelliseen julkaisemiseen. HAMKissakin tutkimustyöstä syntyvät julkaisut ovat tärkeitä, mutta pääpaino tutkijanuran etenemisessä on käytännön tuloksissa. Se on käytännöllistä vaikuttavuutta”, Kunttu toteaa. Postareff jatkaa samansuuntaisesti. ”Olen ollut tosi positiivisesti yllättynyt siitä, miten monipuolisesti HAMKin tutkimusta kehitetään. HAMK on joustava ja ketterä. Näkemyksiä saa esittää ja niitä kuunnellaan. Olen voinut pitää kiinni tutkimusintresseistäni ja luoda työtäni minulle mielekkäällä tavalla. Yhteistyö erilaisia taustoja ja aloja edustavien ihmisten kanssa on ollut innostavaa.”

Iivari Kunttu

Liisa Postareff

Johtava tutkijayliopettaja HAMK Smart -tutkimusyksikössä Tekniikan tohtori (Tampereen teknillinen yliopisto, 2005) ja kauppatieteen tohtori (Vaasan yliopisto, 2017). Toiminut myös mm. Nokia Oyj:n tuotekehitysyksikössä teknologiapäälikkönä ja prosessien kehittäjänä. Aloitti HAMK Smartissa vuonna 2017.

Johtava tutkijayliopettaja HAMK Edu -tutkimusyksikössä Kasvatustieteiden tohtori (Helsingin yliopisto, 2007) ja yliopistopedagogiikan dosentti (Helsingin yliopisto, 2015). Työskennellyt korkeakoulupedagogiikan tutkimuksen ja kehittämisen parissa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Siirtyi HAMK Eduun Turun yliopiston apulaisprofessuurista keväällä 2019.

HAM K STORI E S 19


HAMK osaa

Elä kuten opetat Opiskelijoistaan korkeakoulu tunnetaan, mutta vähän väliä oivaltajan paikalla ovat myös henkilöstömme edustajat.

On tärkeää, että jokainen löytää itselleen motivoivan tavan oppia uutta.

TEKSTI: JAANA SILJAMÄKI, INKA STORMI KUVA: ADOBE PHOTOSTOCK

H

AMKissa on jo vuosia panostettu osaamisen kehittämiseen sekä osaamisvajeen tunnistamiseen myös henkilökunnan osalta. Osaamiskartoitukset toteutetaan joka toinen vuosi, ja niiden tavoitteena on tiedostaa organisaation osaamisen nykytila suhteessa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Vuonna 2017 starttasi HAMK100valmennusohjelma. HAMK100valmennukset ovat koko HAMKin henkilöstölle, koulutuksille ja tiimeille suunnattua valmennusta, jonka osa-alueet liittyvät organisaation strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista. Sisältöä on uudistettu vuosille 2021–2025. Alun perin kohderyhmänä olivat erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstö, mutta tarjontaa on ulotettu yhä enemmän kaikille, toisin sanoen myös hallinto- ja tukihenkilöstölle. HAMK100 -nimi viittaakin siihen, että sata prosenttia HAMKin henkilöstöstä saisi mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Valmennuskokonaisuuden koordinoinnista vastaava HAMKin osaamisen kehittäjä Susanna Mikkonen sanoo olevansa erityisen ylpeä siitä, että ohjelmaa kehitetään systemaattisesti tietoon perustuen. ”Meillä on osaamiskartoitusten kautta erinomaisesti tietoa aivan yksikkötasolla siitä, missä vahvuutemme ja heikkoutemme ovat. Emme siis joudu vain arvailemaan, millaista osaamista olisi tarpeen kehittää.”

osaamista, ja etenkin ensin mainitut taidot ovat korostuneet koronapandemian vietyä opetuksen pitkälti verkkoon. Uutuuksia ovat tuoreimmalle korkeakoulupedagogiselle tutkimukselle perustuva pedagoginen kehittämisohjelma, esihenkilöille suunnattu, työuran eri vaiheita tukeva valmennus sekä mahdollisuudet vertaisryhmämentorointiin toisten esihenkilöiden kanssa. Ne ovat erinomainen tapa saada usein yksinäiseksi koettuun työhön vertaistukea. Kolmas uusi osa-alue on tulevaisuuden työelämäosaaminen. Tavoitteena on vahvistaa niin sanottuja yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat pysymään mukana jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi itsensä johtamisen taidot, kestävän kehityksen osaaminen sekä vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. ”On tärkeää, että jokainen löytää itselleen motivoivan tavan oppia uutta. Pääpaino on oppimisessa omaa työtä kehittämällä, mutta arsenaalista löytyy myös verkko-opintoja, mentorointia tai vaikka mahdollisuus laittaa pystyyn opintopiiri itseä kiinnostavasta aiheesta”, Mikkonen sanoo.

Osaamisvaje voi masentaa! Turhautumista, väsymistä, jopa masennusta? Kyse voi olla osaamisvajeesta. Motivointi, osallistaminen, uudistuminen ja kiittävä palaute auttavat. Osaamisen ajantasaisuus on tärkeä työhyvinvoinnin lähde. Organisaatioissa tapahtuvaa osaamista tulee johtaa ja vaalia.

Uusia teemoja Valmennusohjelma vie eteenpäin vanhoja teemoja, kuten digipedagogisia taitoja sekä tutkimus-, kansainvälisyys- ja työelämä-

HAM K STORI E S 20


Opetusvälineet ja -ympäristöt haltuun HAMKissa halutaan huomioida oppijoiden erilaisuus. Tarjolla on joustavia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin. Taustalla on ajattelumalli, jossa varmistetaan yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet ja -ympäristöt sekä aineistojen saavutettavuus (Universal Design for Learning). Digitaalisuudella puolestaan on iso rooli tämän päivän opetuksessa ja opiskelussa. Oppimismuotoilun Learning Design -tiimi (LeaD) edistää opetuksen digitalisaatiota käytännössä HAMKissa, edellämainitut periaatteet huomioiden. Tiimillä on kaksi päätavoitetta: opetuksen digitalisaation kehittäminen ja opetusteknologioiden käyttöönotto ja käyttäjätuki. Tiimi pilotoi opetuksen ja opiskelun

tietojärjestelmiä sekä videotuotantoon liittyviä tiloja ja auttaa niiden käytössä ja kehittämisessä. Tiimi on opettajien, digipedamentoreiden, digitukihenkilöiden ja koulutuspäälliköiden kumppanina määrittelemässä parhaita verkkoopetuksen toimintatapoja. Suunnitelmallisella yhteistyöllä on pystytty parantamaan mm. keskeistä opetuksen järjestelmää Moodlea niin saavutettavuuden, analytiikan kuin erilaisten uusien toiminnallisuuksien näkökulmasta. LeaD-tiimi järjestää opettajille digipedagogiikkaan, eli esimerkiksi verkko-opetuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä valmennuksia. Lisäksi järjestetään monia eri välineiden ja sovellusten käyttöön opastavia työpajoja. Viime vuonna

voimaan astunut laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta velvoittaa julkisia palveluja, kuten ammattikorkeakouluja, noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisilla verkkosivuilla julkaistavat videot on tekstitettävä ja asiakirjojen laadinnassa on huomioitava laajasti erilaiset käyttäjäryhmät. Tietoa on saatavilla myös kaikille avoimella digipedaohjeet.hamk.fi -sivustolla. LeaD-tiimin pitkäjänteinen työ verkkoopetuksen kehittämisessä kantoikin hedelmää, kun koronapandemian vuoksi jouduttiin siirtymään lähes pelkkään verkko-opetukseen ja etätyöskentelyyn.

Oppimismuotoilu eli LeaD

Pöyhimällä parempaa tutkimusta HAMK Edu -tutkimusyksikössä ideoitiin keväällä 2020 tutkimuspöyhimöt, jotka kannustavat jakamaan tutkimukseen liittyviä kysymyksiä, haasteita ja onnistumisia henkilöstön kesken. Pöyhimöissä on paneuduttu mm. vertaisarvioitujen julkaisujen kirjoittamiseen, erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin, virtuaalija lisätyn todellisuuden parissa tehtävään tutkimustyöhön ja yhteistyömahdollisuuksiin neljän tutkimusyksikön kesken.

”Pöyhimöt käsittelevät joko yleisesti tutkimuksen tekemistä tai niissä voidaan käydä läpi keskeneräisiä tutkimushankkeita, -ideoita, -suunnitelmia tai -artikkelikäsikirjoituksia”, kertoo Liisa Postareff, HAMK Edun johtava tutkijayliopettaja ja yksi toimintamallin edistäjistä. Mukana on ollut HAMKin projektikoordinaattoreita, tutkijoita ja muita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotöiden parissa työskenteleviä henkilöitä. Tapaamisissa on ollut noin

HAM K STORI E S 21

15–25 henkilöä kerrallaan. Kaikki pöyhimöt ovat toistaiseksi järjestetty etäyhteyksin. Vuorovaikutus on oleellisessa roolissa ja sitä tuetaan esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia yhteistyöstämisen virtuaalisia työkaluja. ”Tämä on yksi esimerkki siitä, miten tutkimuksellista ajattelua ja otetta voi viedä eteenpäin. Samalla vahvistamme ajatusta siitä, ettei tutkimus ole mahdotonta ja sitä voi tehdä yhdessä”, Postareff tiivistää.


HAMK osaa

Silva Siponkoski: ”Vanhuuden tulisi olla loppuhuipennus” Hengellisyyttä ja hanurimusiikkia. Siinä tyypillinen kulttuuritarjonta hoivakodeissa, vaikka asukkaina on jo niitä, joiden lempimusiikkia on Rolling Stones. Silva Siponkoski kehitti opinnäytetyössään hoivakodeissa yleisesti käytössä olevaa tiedonkeruuta niin, että ihmiset voisivat elää myös kulttuurisesti omannäköistään elämää loppuun saakka. Teksti JAANA SILJAMÄKI Kuva ALEKSI KALLIOJA

K

esätyö vanhusten kotihoidossa teki 16-vuotiaaseen Silva Siponkoskeen lähtemättömän muistijäljen. ”Olin hoitajien työparina ja huomasin, miten eri tavoilla hoitajat menivät tilanteisiin. Kohtaaminen oli improvisaatiota, joka parhaimmillaan nosti arjen yläpuolelle. Periaatteessa yksinkertaisilla asioilla oli voimakas vaikutus”, Siponkoski muistelee 25 vuotta myöhemmin. Sittemmin Siponkoski on lähestynyt samaa aihepiiriä hyvinkin systemaattisesti työnsä kautta, minkä seurauksena hoivakodeissa otetaan asukkaat nyt entistä enemmän kokonaisuutena huomioon laajasti Suomessa. Tätä kuitenkin edelsi ohjaustoiminnan artenomin opinnot ja tutkinto HAMKissa. Hoivakodit taas tulivat tutuiksi, kun Siponkoski tuotti kulttuuripalveluita Helsingin Seniorisäätiön hoivakoteihin – eli käytännössä toteutti asukkaiden toiveiden mukaista toimintaa.

Virsiä vai vieriviä kiviä? Siponkosken mukaan kovin hyvin ei huomioida, että hoivassa on nyt viisi sukupolvea: 1910-luvulta 50-luvulla syntyneisiin. Hänen opinnäytetyöhönsä päätyi muun muassa havainto, että hoivakodeissa yleisesti tarjolla olevasta hengellisestä tarjonnasta oli kiinnostunut vain alle 20 prosenttia asukkaista. ”Ymmärrystä, millaista eri sukupolvien elämä on ollut, ei oikein ole. Mistä musiikista tykkää, esimerkiksi. Siellä alkaa olla niitä Uriah Heepin ja Rollareitten kuulijoita, kansan- ja iskelmämusiikin ystävien lisäksi.” Parempaan suuntaan ollaan Siponkosken mielestä onneksi menossa, sillä kulttuuria on

otettu mukaan sote-puolen koulutukseen. Yksi merkittävä ongelma on kuitenkin nykyinen hoivakotien tilasuunnittelu. ”Se ei mahdollista erilaista toimintaa. Ei ole työtiloja, viherhuonetta, kirjastoa. Tilat on viety pieneen ja usein kaiken toiminnan tulisi tapahtua hälyisessä ruokailutilassa.”

Persoona esiin Excelistä Hoivakodeissa on yleisesti käytössä kansainvälinen RAI-LTC -järjestelmä, johon kirjataan tietoa asukkaista: esimerkiksi hoivan tarpeesta ja lääkityksestä. Alkuhaastattelussa kartoitetaan myös henkilöön ja persoonaan liittyviä asioita, kuten ammatti, harrastukset, perhe ja kiinnostuksen kohteet. ”Alkoi kiinnostaa, miten tietovarantoa voisi hyödyntää myös kulttuuripuolen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että ihmisen persoona ja mieltymykset tulevat paremmin huomioiduiksi.” Näin Siponkoski sai YAMKopinnäytetyöhönsä aiheen, ja ”Excelin rakastajana” hän loi kulttuurisen henkilöprofiilin louhimalla tietoa RAI-järjestelmästä. Arvoja, asenteita, taustaa ja mieltymyksiä avaavia profiileja voi tiedon pohjalta laatia yksilö- ja ryhmäkotikohtaisesti. ”Siinä missä seurataan haavanhoitoa, kaatumisia tai ravitsemusta, on mielestäni tärkeää ottaa huomioon henkinen puoli, etenkin kun dataa sen avaamiseen on olemassa. Jos ei elä merkityksellistä elämää, miksi tehdä mitään muutakaan”, Siponkoski kysyy. Siponkoski pääsi jatkokehittelemään opinnäytetyönsä tuloksia kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnalliseen verkostoon AILIin. Pilotoinnin jälkeen kulttuurinen henkilöprofiili tuli helmikuussa

HAM K HAM STORI K ESTORI S 22 E S 22

2020 valtakunnallisesti käyttöön. Tänä vuonna kulttuurikirjaamiseen on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota, jotta se aidosti omaksutaan. Koska kyseessä on kansainvälinen järjestelmä, Siponkosken ja AILI-verkoston työn tulokset saattavat päätyä myös maailmalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri poimi Siponkosken artikkelin esitettäväksi kansainväliseen InterRAIkonferenssiin Belgiaan viime vuonna.

Kylmiä väreitä, lämpimiä läikähdyksiä Siponkosken mielestä vanhuuden tulisi olla loppuhuipennus, eikä mikään ”kauhea vaihe, jossa ihminen säilötään” jonnekin odottamaan kuolemaa. ”Se, että elämän loppuvaiheeseen panostetaan, luo toivoa kaikille, koko yhteiskunnalle ja nuorillekin.” Kulttuuri ei ole vain konkreettisten kulttuurituotteiden tarjoamista, vaan myös huomion kiinnittämistä siihen, miten se tehdään. ”Jos katsotaan konserttia, niin himmennetään valot, annetaan käsiohjelma, on väliaikatarjoilua. Urheilukisoja katsoessa tehdään kannustusjoukkueet. Enemmän spektaakkelia, sellaista, mikä nostaa karvat pystyyn”, Siponkoski kuvailee. Ihmisten taustaa ja osaamista voi ottaa huomioon arkisissa tilanteissa. Johtavassa asemassa työskennelleen voidaan antaa johtaa puhetta vaikka asukaskokouksessa. Etenkin muistisairaalle on merkittävää päästä toteuttamaan omia vahvuuksiaan, tarttumalla johonkin tuttuun. Miten tämä käytännössä voi toteutua, kun on kohistu hoivakodeista, joissa ei välttämättä


toteuteta perushoivaakaan? ”Kokemukseni mukaan se ei ole koko totuus. Osassa paikoista tehdään todella hyvää työtä ja kulttuuritoiminta on kiinteä osa arkea. Mutta vanhukset ovat kyllä paikasta riippuen epätasaarvoisessa asemassa.”

Tulevat sukupolvet osaavat kenties eri tavalla vaatia ja sanoittaa sen, mitä hoivalta toivovat. Siponkoskenkaan ei tarvitse asiaa pitkään miettiä. ”Jos olisin ihan muistamaton, haluaisin asua jossain isossa yksikössä, missä on

mahdollisuuksia kohdata eri ihmisiä. Vanhan ajan vanhainkodissa, missä on puutarha, käytävillä taideteoksia, keittiössä omat keittäjät. Minulla olisi vielä valtaa ja ymmärrystä sisustaa huoneeni itse.”

Se, että elämän loppuvaiheeseen panostetaan, luo toivoa kaikille, koko yhteiskunnalle ja nuorillekin.

Silva Siponkoski s. 1978, asuu Helsingissä. Ohjaustoiminnan artenomi AMK 2014, YAMK-tutkinto Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus 2017, Hämeen ammattikorkeakoulu Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija AILI-verkostossa vuosina 2018–2020. Vuodesta 2021 projektipäälllikkönä Metropolia ammattikorkeakoulussa, tehtävänään käynnistää pääkaupunkiseudun isot kunnat ja korkeakoulut yhdistävä kulttuurihyvinvoinnin huippukeskittymä. Perustanut toiminimen Eukko. Tavoitteena kiertää eri paikoissa puhumassa ja kouluttamassa kulttuurista vanhustyötä. Harrastaa viherkasveja, hattuja ja dekkareita.

HAM K STORI E S 23


HAMK ratkaisee

HAMK tähtää hiilineutraaliksi Jatkossa muun muassa jokainen opinnäytetyö puntaroi omaa aihettaan myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Teksti JAANA SILJAMÄKI Kuvat ADOBE PHOTOSTOCK, JAANA SILJAMÄKI (JUUSON KUVA)

H

AMKissa on laadittu kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen periaatteet on tosin huomioitu jo perustamisesta eli vuodesta 1995 lähtien. Ohjelman myötä aihetta kuitenkin lähestytään nyt järjestelmällisemmin ja lähivuosille on nimetty selkeät tavoitteet. Esimerkiksi kestävän kehityksen opintoja sisällytetään kaikkiin tutkintoihin alasta riippumatta ja osansa koulutuksista saa myös henkilökunta. ”Kaikissa koulutuksissa edistetään myös kestävän kehityksen mukaista yrittäjyyttä, ja jatkossa jokainen HAMKissa tehty opinnäytetyö puntaroi omaa tutkimuskohdettaan myös kestävän kehityksen kannalta”, kestävän kehityksen työryhmää HAMKissa vetävä tutkimuspäällikkö Mervi Friman listaa. Ohjelman tavoitteet vaihtelevat hyvin isoista (hiilineutraalius, ekotehokkuus, koko työyhteisön hyvinvointi) pieniin ja arkisiin (veden kulutuksen seuraaminen, kertakäyttöastioista luopuminen, lähituotannon suosiminen ravintolapalveluissa). Lisäksi kiinnitetään huomiota sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen, kuten eriarvoisuuden vähentämiseen. Taustalla ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden pohjalta toimenpiteitä sovelletaan toteutettaviksi niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin arjen toiminnoissa kampuksilla. ”Toimenpiteet on valittu siten, että niiden toteutumista voidaan myös jollain mittarilla seurata”, Friman sanoo.

Kymmeniätuhansia puuntaimia vuosittain Tärkeä etappi on vuodessa 2030: HAMKin tulisi tuolloin olla hiilineutraali, eli kaikki tuotetut päästöt

tulisivat myös kompensoiduiksi. ”Tavoite on kova, mutta välttämätön ja linjassa tämän päivän yleisten toimintatapojen kanssa. Tavoitteeseen pääsyä edesauttavat laajat opetusmetsämme”, sanoo kiiinteistöjohtaja Tuomas Salonen. HAMKilla on tällä hetkellä omia metsiä ja käyttöoikeusmetsiä yhteensä 3 400 hehtaaria. Uusia puita istutetaan vuosittain 15 000–25 000. Niiden lisäksi metsään kylvetään siemeniä. Aivan takamatkalta HAMK ei tavoitteeseensa lähde. Vuosien saatossa kestävän kehityksen nimissä on jo tehty paljon toimenpiteitä. Tämän on mahdollistanut erityisesti HAMKin vahva luonnonvara-alan osaaminen. Ekologinen kestävyys on ollut korostuneesti esillä biotalousosaamisen yksikössä, johon kuuluvat esimerkiksi bio- ja elintarviketekniikan, maaseutuelinkeinojen, puutarhatalouden, rakennetun ympäristön ja metsätalouden koulutukset. Toisaalta kestävyys tulee eri tavoin esille kaikissa HAMKin tutkimusyksiköissä ja soveltuen koulutuksissa – esimerkiksi myös HAMKin muotoilun koulutus lisäsi hiljattain kestävyyden koulutuksen ydinasiaksi. HAMKin etuna on myös oma kestävän kehityksen koulutus, josta on valmistunut jo liki kolmesataa alan ammattilaista. Arjen tasolla puolestaan esimerkiksi jo nyt kaikki korkeakoulun käyttämä sähköenergia on uusiutuvaa. Evon, Lepaan ja Mustialan kampuksilla energia tuotetaan omilla biolämpölaitoksilla. Kestävän kehityksen periaatteita ja osaamista on edistetty myös maailmalla, erityisesti Afrikassa, erilaisilla koulutusviennin hankkeilla. Kehittyviin maihin on viety esimerkiksi vesiosaamista ja koulutusten modernisointeja.

HAM K STORI E S 24


Tavoite on kova, mutta välttämätön. TUOMAS SALONEN, KIINTEISTÖJOHTAJA

Kestävyyttä numeroin Käyttämästämme energiasta 100 % on uusiutuvaa (vesi ja tuuli). Suurimmat päästölähteemme vuonna 2019 olivat kampusten lämmittäminen, HAMKin autojen päästöt, omien autojen käyttö työpäivien aikaiseen liikkumiseen ja lentomatkat. Kestävän kehityksen koulutus alkoi HAMKissa 2008.

Opiskelijan kädenjälki mukana

Pölytyskaista tukee monimuotoisuutta Huoli monimuotoisuuden hupenemisesta on ollut tapetilla HAMKissa eri tavoin jo vuodesta 2002, mm. eri koulutuksissa. Pölyttäjien tilanteeseen on myös viime aikoina kiinnitetty huomiota. Mustialan kampuksen pelloilla on tehty kimalaisten määrän pitkäaikaista seurantaa niin sanotun pölytyskaistan avulla. Sille kylvetään pölyttäjiä houkuttavia kasveja, mikä hyödyttää

varsinaisen pellolla viljeltävänkin kasvin pölytystä ja parantaa satoa. Tarkoituksena on myös tutkia, miten eri lajikkeet ja olosuhteet vaikuttavat pölyttäjien määrään. HAMKin kampuksista myös Evolla, Lepaalla ja Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa on jätetty ja perustettu tietoisesti alueita, joista pölyttäjät hyötyvät.

HAM HAM K STORI K STORI E S E25 S 25

Juuso Puurula valmistui ympäristösuunnittelijaksi HAMKin kestävän kehityksen koulutuksesta keväällä 2020. Hän tuli jo varhaisessa vaiheessa mukaan HAMKin kestävän kehityksen ohjelman valmisteluun, tuoden näkemyksiään ohjelman sisältöön. Taustalla oli Puurulan tekemä harjoittelu, jossa hänen tehtävänsä oli etsiä erilaista HAMKin kestävyydestä kertovaa dataa. Sitä tarvittiin kansainväliseen GreenMetric -rankingiin osallistumisessa. Siitä virisi Puurulan opinnäytetyön aihekin ja ajatus saada HAMKille kestävän kehityksen ohjelma. Juuso kertoo painottaneensa sitä, että pyrkimys hiilineutraaliuteen olisi mukana. ”Se, että olen saanut olla vaikuttamassa HAMKin kestävän kehityksen ohjelmaan jo opiskelijana, on tapahtunut vähän vahingossa ja puhtaasti omasta mielenkiinnosta ja aktiivisuudesta asiassa. Tutustuin myös oikeisiin ihmisiin ja toisaalta täällä on ollut helppo lähestyä johtoa ja muuta henkilökuntaa. Koen saaneeni mahdollisuuksia vaikuttaa”, Puurula kertoo.


HAMK ratkaisee

”Ei voi sanoa, että ihminen on luonnolle hyvä tai huono” Outi Tahvonen on alansa huippuja, ja se välittyy siitä, miten hän innostuu aiheistaan, ärsyyntyy liian kapeasta ajattelusta ja hurmioituu seuratessaan vesipisaran liikettä. Teksti JAANA SILJAMÄKI Kuva ALEKSI KALLIOJA

M

iten yhdistetään harmaa ja vihreä? Tuo kysymys on lehtori Outi Tahvosen työn ytimessä päivittäin. Tahvosen asiantuntijuusalana on rakennettu ympäristö, ihmisen elinpiiri, joka yhä useammin on kaupunki. Miten siellä saavutetaan harmonia, joka olisi jotain muuta kuin betonia, puisto, asfalttia, kukkaistutus, lisää betonia, viivasuoraan istutetut vaahterat? ”Kaavoitus ja maankäyttö menee ihan liikaa ylhäältä alas -ohjauksella niin, että lopputuloksen eri osat eivät ole yhteydessä. Kun ihmisen elinympäristöä suunnitellaan ja rakennetaan, tulisi miettiä miten siellä kiertää vesi, ravinteet, hiili, miten maa tiivistyy käytössä, miten kaikki elävä liikkuu siellä jatkuvasti ja muovaa ympäristöä.” Pienessä mittakaavassa Tahvonen seuraa tällaista omalla kotipihallaan, jonne hän on rakentanut sadepuutarhan. Sen ideana on kerätä, hyödyntää ja imeyttää ylimääräistä sadevettä eli hulevesiä. ”On jumalaisen koukuttavaa seurata, miten vesi kiertää. Miten yksi astia täytyy, sitten toinen. Siitä ylivuotava vesi kulkee kourua pitkin sadepuutarhaan. Ja se on minun rakentamani, olen suunnitellut sinne salaojakerroksen, kasvualustat ja kasvit seuratakseni miten ne reagoivat – siellä on nyt brunneraa, iiristä ja tuoksumataraa. Perheelläni on vaikeuksia ymmärtää kiinnostukseni määrää”, Tahvonen naurahtaa. Intohimo omaa alaa kohtaan sai yhden kulminaatiopisteen syksyllä 2019, kun Tahvonen väitteli Aalto-yliopistossa tohtoriksi

skaalautuvasta vihreästä infrastruktuurista otsikolla ”Scalable green infrastructure and the water, vegetation and soil system. Scaling up from Finnish domestic gardens.”

Kaupungit ovat ihmistä varten Tahvonen oivalsi itse näkökulmien kapeuden tullessaan alalle parikymmentä vuotta sitten. Hän valmistui Lepaalta ensimmäisten amk-hortonomien joukossa vuonna 1996 ja pyöritti sen jälkeen kymmenen vuotta omaa puutarhasuunnitteluyritystä. Tahvonen jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui pääaineenaan ympäristönsuojelu. Pikkuhiljaa karttui ymmärrys siitä, miten kaukana toisistaan olivat maisemasuunnittelijat ja ne betonin päälle ymmärtävät insinöörit. Nykyisessä työssään hän on yhdistänyt näkökulmat: miten rakennetaan ympäristöä, joka on paitsi toiminnallinen, myös hyväksi sekä ihmiselle että kaikelle muulle elävälle. ”Ei voi sanoa, että ihminen on luonnolle hyvä tai huono. Olemme kuitenkin osa sitä, nisäkkäitä muiden joukossa. Näen, että kaupungit ovat ihmistä varten, mutta ekologiset prosessit pitää tuoda kaupunkeihin nykyistä paremmin. Ihmisen aiheuttamia ongelmia kaupungeissa voidaan ratkoa esimerkiksi kasvien avulla.” Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kasvillisuus ei ole ripoteltu sinne tänne vaan se muodostaa kaupungissakin ekologisia käytäviä, joita pitkin myös ötökät pääsevät kulkemaan. Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, voisi ilmentyä nykyistä

HAM K STORI E S 26

paremmin kaupungeissa. ”Kestävä kaupunki ei ole sitä, että rakennetaan mahdollisimman tiiviisti, ja sitten ajellaan mökille tankkaamaan luonnonrauhaa.”

Kuokanvarresta oman alan generalistiksi Tahvosen ei pitänyt olla missään tekemisissä viheralan kanssa, sillä vanhemmilla oli taimisto, jossa Tahvosenkin kesät kuluivat kitkemässä. ”Se oli sellaista aika kalevalaista meininkiä. Ajattelin, että ei tätä. Päädyin opiskelemaan matematiikkaa Helsingin yliopistoon, mutta jo syksyn ensimmäisillä luennoilla mietin, olenko piilokamerassa.” Luentosalin edessä professori raapusti liitutaululle minimaalisella tuhrulla pitkiä laskukaavoja ottamatta mitään kontaktia opiskelijoihinsa. Ensin hyytyi opintoviikkojen kertyminen, seuraavaksi kuivui opintorahahana. ”Niinpä löysin seuraavana kesänä itseni tutkimasta puutarha-alan opintotarjontaa. Äitinikin oli käynyt Lepaan puutarhaopiston. Ajattelin, että kai minä sitä suunnittelupuolta voisin tehdä, olin hyvä piirtämäänkin.” Nykyinen työnkuva yhdistää tulevien hortonomien opetusta, työelämäyhteistyötä, toimintaa alan järjestöissä ja tutkimusta. ”Balanssi on nyt tosi hyvä. Opetus pitää kiinni alan arjessa, työelämäyhteistyö ja tutkimus alan tulevaisuudessa. Yhteiskunnassa arvostetaan vähän liikaakin tietyn sektorin yleensä teknistä


erityisosaamista, ja vähemmän generalisteja, heitä, jotka tietävät alasta yleisesti paljon.” Opettajana Tahvonen sanoo tekevänsä työtä koko sielullaan. ”Opetusta on tyypillisesti kuudesta kahdeksaan tuntia putkeen, ja olen sen jälkeen aina aika poikki. Koska projektit ovat työelämälähtöisiä, aineistot rakennetaan aina uudestaan.” Tahvonen on syystäkin ylpeä HAMKin hortonomikoulutuksesta, sillä se on Suomen korkeakoulukentällä ainut laatuaan. ”Jos täältä ei valmistu hortonomeja, se näkyy valtakunnallisesti saman tien.”

Pätemistä siellä täällä Missä Tahvonen näkee itsensä kymmenen vuoden päästä? ”Varmaan minun pitäisi olla asiantuntijuuteni kukkuloilla. Mutta suoraan sanottuna minulla ei ole mitään saumaa professoripaikoille, olen siihen liian vanha. Toisaalta en sitä kaipaakaan, sillä AMK on aidosti ketterä tutkimusympäristö. Täällä näen teorian menevän käytäntöön oman elämäni aikana.” Tunnustusta saa myös oma työyhteisö Lepaalla. Kukaan ei hoida vain omaa ruutuaan, vaan yhteistyötä syntyy spontaanistikin.

Jos täältä ei valmistu hortonomeja, se näkyy valtakunnallisesti saman tien. Outi Tahvonen s. 1972 Pohjassa. Lehtori, osaamisalueena rakennettu ympäristö. Työskentelee HAMKin Lepaan kampuksella. Yksi HAMKin työryhmän tutkijoista Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, joka tähtää kaupunkivihreän eli julkisten ja yksityisten viheralueiden hiilen sitomisen tehostamiseen. Jäsenenä Sitra Lab:n Kaupunkiluonnon jälleenrakentajat -työryhmässä, joka etsii hiiliviljelyprojektin avulla kaupunkilaisille mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi oman lähiympäristönsä, kuten kaupunkien puistojen, taloyhtiöiden pihojen tai bussipysäkkien kattojen ekosysteemirakentamisen kautta. Perhe: Kaksi teini-ikäistä tytärtä, meteorologina työskentelevä aviomies. Harrastaa: Purjelentoa ja (sade)puutarhan hoitoa.

HAM K STORI E S 27

”On hienoa, kun omalla osaamisella on tilausta muidenkin projekteissa. Saan käydä pätemässä siellä täällä.” Oman osaamisensa hän näkee karttuneen juuri niillä etapeilla, jotka ovat matkan varrelle osuneet. Niin yrittäjyys, ympäristönsuojelun opiskelu, opettajan pedagoginen pätevyys kuin se harha-askel matematiikan luentosaliinkin ovat kasanneet sen paketin, mikä hän on tänään. ”Kliseisesti sanon, että elämä ja valinnat kantavat. Ei tarvitse olla hullun huolissaan, onko se lukion jälkeen tehty valinta oikea. Se on ensimmäinen hyvistä valinnoista.”


HAMK kansainvälistyy

Osaamisen vienti on ajattelun mullistamista Vaikka Suomessa on maailman parasta koulutusta, sitä ei koskaan viedä muualle sellaisenaan. HAMKin osaamisen vienti on kymmenessä vuodessa hioutunut prosessiksi, joka kehittää yhtä paljon kohteitaan kuin kouluttajiaankin. TEKSTI: JAANA SILJAMÄKI KUVA: HAMK

B

rasilia, Kiina, Vietnam, Venäjä, Indonesia. Siinä muutamia maita, joissa Hämeen ammattikorkeakoulu on viime vuosina toteuttanut niin sanottua osaamisen vientiä. Se on koulutusviennin osaalue, jossa HAMK on erikoistunut erityisesti opettajankoulutukseen tai jonkin tietyn sektorin koulutuksen uudistamiseen, perustuen HAMKin omaan monialaiseen osaamiseen. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat parhaillaan käynnissä olevat sairaanhoidon koulutuksen uudistus Kazakstanissa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ja metsäalan koulutusuudistus Uruguayssa. Ideana on auttaa paikallisia toimijoita – he voivat olla koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa ja ministeriöiden väkeä – ymmärtämään roolinsa muutoksen tekijöinä ja varmistaa, että heillä on tarvittava osaaminen muutoksen eteenpäin viemiseen. ”Emme tee muutosta heidän puolestaan, vaan heidän kanssaan. Mallin, jota lähdetään luomaan, tulee olla heidän mallinsa. Suomalaista järjestelmää ei viedä yhtään mihinkään, koska on kulttuuri- ja kontekstisidonnaista, mikä missäkin toimii”, HAMKin Global Education -yksikön myyntipäällikkö Maaret Viskari sanoo. Hän lisää, että HAMKin tapa on kutakuinkin päinvastainen verrattuna esimerkiksi amerikkalaisten ja brittien malliin, jossa tarjoillaan valmiita ratkaisuja.

Pitkiä prosesseja Jotta muutos aidosti tapahtuu, prosessi kestää aina useita vuosia. Kohdemaasta kehittämiseen sitoutuu ryhmä ihmisiä, yleensä parikymmentä henkilöä, joskus isompikin ryhmä. ”Jonkin verran kuulee sitä, että apua tarvitsevasta maasta on lähetetty yksittäisiä ihmisiä vaikkapa Cambridgeen kouluttautumaan huippuosaajiksi, ja ihmetellään, kun se ei tuota laajempia tuloksia. Laajempi, strateginen muutos ei lähde yksilöistä”, Viskari pohtii. Tyypillisesti esimerkiksi ryhmä opettajia kutsutaan HAMKiin kahdeksi-kolmeksi kuukaudeksi, mitä on edeltänyt laaja selvitystyö ja neuvottelut verkon välityksellä. Jossain

Olemme joukossa, joka tekee tätä systemaattisesti Suomessa. MAARET VISKARI, HAMKIN GLOBAL EDUCATION -YKSIKÖN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

HAM K STORI E S 28

vaiheessa prosessia myös HAMKin asiantuntijat lähtevät intensiivijaksolle maahan. Välissä on systemaattinen online-ohjaus. Koronapandemian vuoksi toimintatapa on katkolla, ja kaikki ohjaus tapahtuu verkossa. ”Kulttuurin ymmärtäminen on kieltämättä vaikeampaa näin, ja tietynlainen yhteiskehittely on haastavampaa. Toisaalta tilanteen vuoksi verkko-opetusosaamisen kysyntä kasvaa kovasti. Rahoituksellisestikin painopiste osaamisen viennissä on siirtynyt siihen.”

Kaksisuuntaista oppia Kohdemaan koulutusjärjestelmä on usein hyvin perinteinen, jolloin koulutus ja yhteiskunnan tarpeet eivät kohtaa, Viskari kertoo. Esimerkiksi monissa maissa, etenkin Afrikassa, korkeakouluista valmistuvat eivät työllisty oman alan tehtäviin, jolloin kallis koulutus on mennyt hukkaan. ”Silloin lähdetään kehittämään sitä, että koulutusjärjestelmä tuottaisi osaavaa työvoimaa markkinoille. Tärkeää on tuoda työnantajien ja oppilaitosten edustajat saman pöydän ääreen. Tämä saattaa tapahtua osaamisen viennin hankkeen välityksellä ensimmäistä kertaa koskaan.” Osaamisen vienti on liiketoimintaa, johon rahoitus tulee asiakkaalta tai ulkopuoliselta rahoittajalta, jotka tukevat kyseisen maan koulutusreformeja, kuten esimerkiksi


kehityspankit. HAMKissa on tehty osaamisen vientiä noin kymmenen vuotta. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja projektit ovat monipuolistuneet. Kyseessä on kilpailtu ala, jossa onnistuneet referenssit ovat elintärkeitä. ”Sanoisin, että olemme joukossa, joka tekee tätä systemaattisesti Suomessa. Eli on luotu organisaatio, jossa on kirkastunut mitä tehdään ja miksi.” Viskari painottaa, että osaamisen vientiä tehdään myös ennen kaikkea omaksi hyödyksi.

Globaali toiminta kehittää organisaation osaamista hyvin tehokkaasti. Mitä sitten on opittu? ”Asiantuntijamme ovat vaativissa prosesseissa mukana. Olemme oppineet ymmärtämään koulutuspolitiikkaa ja rahoittajien toimintaa, kulttuurien välistä vuorovaikutusta, verkostoitumista viranomaisiin ja koulutusorganisaatioihin ja tuotemuotoilua sekä räätälöintiä, eli sen oman osaamisen paketointia.”

HAMKin osaamisen vientiä maailmalla HAMKin Global Education -yksikkö kehittää koulutusjärjestelmiä, pedagogiikkaa ja alan johtajuutta, konsultoi erityisesti ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen reformeissa ja auttaa koulutusten digitaalisten strategioiden toimeenpanossa eri maissa. Toteuttaa räätälöityjä kehityshankkeita eri sektoreilla,

Vaativassa työssä on palkitsevat hetkensä. Viskari nostaa mieleen jääneenä hankkeena pari vuotta sitten Indonesiassa tehdyn projektin, jossa koulutettiin kylissä kiertäviä metsäneuvojia. ”Indonesiassa on paljon metsäpaloja, jotka syttyessään aiheuttavat globaaleja ilmastoongelmia. Metsäneuvojia kouluttamalla voidaan saada kylien ihmiset ymmärtämään, miten metsästä saa monipuolista elinkeinoa ilmastoystävällisesti. Paikallisella vaikutuksella voisi lopulta olla isompaa vaikutusta.”

erityisesti HAMKin omilla asiantuntija-aloilla kuten biotalous, hyvinvointi, yrittäjyys, älyteknologia ja kiertotalous. Kumppaneina eri maiden ministeriöitä, viranomaisia, koulutusorganisaatioita, varhaiskasvatuksen toimijoita ja yrityksiä. Osaamisen vientiin kuuluu myös tutkintojen myyminen EU/ ETA -alueen ulkopuoliselle opiskelijoille. Toimintaympäristönä Latinalainen Amerikka, Aasia, Venäjä, Afrikka ja Eurooppa. Lisätietoa ja toteutuneita hankkeita nettisivulla: hamk.fi/global-education

HAM K STORI E S 29


HAMK kansainvälistyy

HAMK on osa Eurooppayliopistoa Kahdeksan eurooppalaista korkeakoulua kuudesta eri maasta – Suomesta HAMK – sitoutuivat vuonna 2020 yhteisen RUN -Eurooppa-yliopiston rakentamiseen. Visio on tarjota tulevaisuuden koulutusta työelämän tarpeisiin. Matka sinne on palasteltu useaan konkreettiseen tavoitteeseen. TEKSTI: INKA STROMI, JAANA SILJAMÄKI KUVA: HAMK

R

UN (Regional University Network) -Eurooppa-yliopiston kahdeksan korkeakoulua tulevat Suomesta, Portugalista, Itävallasta, Irlannista, Alankomaista ja Unkarista. Näiden kumppanikorkeakoulujen tavoitteena on varmistaa taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä kehitys omilla toiminta-alueillaan. Ideana on tuottaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta ja tutkimusta, joka vastaa toimintaympäristön haasteisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä vahvistaa aktiivista kansalaisuutta. ”HAMKin vastuulla on erityisesti pedagoginen kehittäminen sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen tunnistaminen ja siihen liittyvän kilpailukyvyn rakentaminen”, kertoo HAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Kati Heikkinen. Kolmivuotisen hankkeen aikana mahdollistetaan lyhytkestoiset ja joustavat opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudet, tutkimusyhteistyön ja tutkijaryhmien muodostaminen, tohtorikoulutuspolkujen avaaminen, kaksois- ja yhteistutkintojen suunnittelu ja toteutus sekä yhteisten hallinnollisten rakenteiden luominen.

Vauhdilla liikkeelle Toiminta on alkanut nopeasti, sillä alkuvuodesta 2021 toteutettiin ensimmäinen yhteinen opintojakso verkoston korkeakoulujen

opiskelijoille. Sen ideoijina ja vetäjinä toimivat HAMK ja portugalilainen Polytechnic of Cavado and Ave. Opiskelijoiden tehtävänä oli analysoida ja parantaa kaupassakäynnin tunnekokemusta. Toimeksiannot tulivat alueellisilta kaupoilta, Suomessa Osuuskauppa Hämeenmaalta. RUN -Eurooppa-ylipiston opintojaksoista käytetään nimitystä SAP (short advanced programme), ja ne ovat avoimia kaikille konsortiossa mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille. Opintojaksoja suunnitellaan monikansallisissa ja -alaisissa opettajatiimeissä. Vuonna 2021 opintojaksoja on tarkoitus pilotoida yhteensä kahdeksan. Tavoitteena on tuplata määrä ensi vuonna, ja kolmantena vuonna opintojaksoja olisi jo 32.

RUN-korkeakoulut ovat sitoutuneet edistämään alueidensa elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. KATI HEIKKINEN, HAMKIN KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ

HAM K STORI E S 30

Lisäksi tänä vuonna käynnistyy muita avauksia. Yksi niistä on RUN -Eurooppayliopiston korkeakouluille suunnattu Design Factory Bootcamp, jota luotsaa HAMKin Design Factory. Tavoitteena on tarjota valmennusta, jonka pohjalta halukkaat opettajat voivat perustaa oman Design Factoryn korkeakouluunsa. Design Factory on Aaltoyliopiston lanseeraama poikkitieteellinen tuote- ja palvelukehityksen alusta, joka yhdistää opiskelijat, opettajat, tutkijat ja elinkeinoelämän. HAMK sai oman Design Factorynsä 2019. Aaltoyliopisto ja HAMK ovat tällä hetkellä ainoita korkeakouluja, jotka tarjoavat valmennusta Design Factoryn perustamiseen.

Alueiden kestävää kehittämistä Yksi RUN -Eurooppa-yliopiston osatavoitteista on rakentaa kolme innovaatiokeskusta, jotka keskittyvät biotalouteen, tulevaisuuden teollisuuteen ja kestävään alueelliseen kehitykseen sekä sosiaalisiin innovaatioihin. Niiden on tarkoitus muodostaa alueillaan mittavat TKI-osaamiskeskittymät. Sen edistämiseen myönnettiin tänä vuonna lähes kahden miljoonan euron Horizon Plus -rahoitus. ”RUN-korkeakoulut ovat sitoutuneet osaltaan edistämään alueidensa elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Aluekehittäminen ja tiivis yritys- ja työnantajayhteistyö tulevat siten näkymään myös entistä kansainvälisempänä HAMKin toiminta-alueella”, Heikkinen sanoo. RUN -Eurooppa-yliopisto on yksi monista


Myös toiminta Afrikassa vahvistuu

Eurooppa-yliopistoista, sillä niitä on kaikkiaan 41. Niistä 11:ssa on mukana suomalaisia korkeakouluja. HAMKin lisäksi Suomesta Eurooppa-yliopistoissa ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Kareliaammattikorkeakoulu, sekä Aalto-yliopisto ja Oulun, Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Tampereen yliopistot.

Eurooppa-yliopistojen rakentaminen on lähtöisin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitteesta. Pyrkimys on, että eurooppalainen korkeakoulutus pärjäisi yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Mikä RUN -Eurooppa-yliopisto? RUN -Eurooppa-yliopistoon kuuluvat HAMK, Polytechnic of Leiria ja Polytechnic of Cavado and Ave (Portugali), Athlone Institute of Technology ja Limerick Institute of Technology (Irlanti), NHL Stenden (Alankomaat), Széchenyi István University (Unkari) ja FH Vorarlberg (Itävalta). Euroopan komissio myönsi Eurooppa-yliopisto -statuksen ja rahoituksen toiminnan käynnistämiseksi vuosina 2020– 2023.

Mukana olevat korkeakoulut ovat pääkaupunkiseutujen ulkopuolella sijaitsevia, merkittäviä alueellisia toimijoita. Toteuttaa esimerkiksi yhteisiä opintoja, tutkintoja ja tutkimushankkeita sekä eri pituisia henkilöstö- ja opiskelijavaihtoja. RUN-EU on lyhenne sanoista Regional University Network – European University.

HAMKissa julkaistiin syksyllä 2020 toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on luoda Afrikkaan työtä ja hyvinvointia monialaisesti, yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on tukea sikäläisiä koulutusorganisaatioita sekä kehittää opettajankoulutusta ja koulutusjärjestelmiä, erityisesti koulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Toisena päätavoitteena on vahvistaa tutkimusta, jolla vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä ollaan mukana kehittämässä erityisesti afrikkalaista maa- ja metsätalousalan koulutusta kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Tärkeä näkökulma on myös vahvistaa HAMKin omaa Afrikka-asiantuntijuutta ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia oppia globaaleista kehityskysymyksistä. Erilaisissa hankkeissa esimerkiksi uudistetaan maatalousyrittäjyyttä, biotalousyrittäjyyden koulutusta ja metsätalouskoulutusta. Nykyaikaisilla oppimismenetelmillä, kuten digiratkaisuilla ja ongelmalähtöisellä oppimisella, ulotetaan koulutus mahdollisimman monen saataville. Lisäksi luodaan ratkaisuja ammatillisten opettajien osaamisen vahvistamiseksi. Kumppanimaita ovat hankkeesta riippuen Kenia, Sambia, Uganda, Namibia, Etelä-Afrikka ja Somalia. Yhteistyöverkostossa on Afrikassa toimivia järjestöjä, yrityksiä sekä useita yliopistoja, kuten mantereen parhaimpiin kuuluva maatalousalan yliopisto Egerton University Keniassa sekä Suomesta mm. Aalto-yliopisto. Myös Kanta-Hämeen alueen yrityksille aukeaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti biosektorilla. Toimenpideohjelman taustalla on näkemys, jonka mukaan Afrikan kehitys on oleellinen tekijä koko yhteisen tulevaisuutemme kannalta: siellä on suurin köyhyys, nopein väestönkasvu ja ilmastonmuutos iskee sinne rajuimmin. HAMK on jo viime kymmenen vuoden aikana kehittänyt Afrikassa mm. vesi- ja sanitaatioratkaisuja, energia- ja ympäristöystävällistä asumista ja edistänyt suomalaisten pk-yritysten uusiutuvan energian vientiä.

Liiketoimintaa Kanta-Hämeeseen? HAM K STORI E S 31


Nykypäivä

HAMK numeroin

7

kampusta: Hämeenlinna, Evo, Lepaa, Forssa, Mustiala, Riihimäki, Valkeakoski

8 838 opiskelijaa

10

4

englanninkielistä koulutusta

tutkimusyksikköä:

1 347 valmistunutta tutkintoa Kotimaisia kumppaneita: Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak

Bio, Edu, Smart, Tech

Koulutusyksiköt: biotalousosaaminen, hyvinvointiosaaminen, teknologiaosaaminen, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen, ammatillinen opettajakorkeakoulu

683 työntekijää

37 koulutusta HAM K STORI E S 32

170

kansainvälistä yhteistyökorkeakoulua

*Luvut ovat vuodelta 2020.

Kansainvälisiä kumppaneita: Feevale University (Brasilia) ja Via University College (Tanska). Lisäksi HAMK on jäsenenä Regional University Network (RUN) -verkostossa, johon kuuluu kahdeksan eurooppalaista korkeakoulua


Tutkintoja suoritettiin ennätysmäärä v. 2020. HAMK on Pohjoismaiden ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella jalkinemuotoilua.

Historia 1840

Mustialassa alkaa maatalousalan opetus.

1862

1885

Evolle Suomen ensimmäinen metsäalan oppilaitos.

Wetterhoffin työkoulu Hämeenlinnaan.

1910

1991

puutarhakoulu Lepaalle.

HAMKille kokeilulupa AMK-toimintaan.

1996 toimilupa vakinaistetaan.

HAM K STORI E S 33


HAMK in numbers

Briefly in English

7

campuses: Hämeenlinna, Evo, Lepaa, Forssa, Mustiala, Riihimäki, Valkeakoski

8,838 students

degree programmes in english

4

research units: Bio, Edu, Smart, Tech

139

research and development projects

683 staff

(30 international)

37

degree programmes

170

international partners

HAMK aims to be carbon neutral by 2030 The goal has been broken down into concrete changes that will affect the everyday lives of everyone at HAMK. In spring 2020, Häme University of Applied Sciences (HAMK) drafted a sustainable development programme. However, the principles of sustainability have been in operation since the beginning of HAMK, in 1995. Sustainability studies will be included in all degrees regardless of field and there will also be training sessions offered to the staff. The goals range from very large (carbon neutrality, eco-efficiency, wellbeing of the entire work community) to small and everyday ones

(monitoring water consumption, abandoning disposable containers, favouring local production in restaurant services). In addition to ecological sustainability, attention will also be paid to social and cultural sustainability, such as reducing inequality. The UN Sustainable Development Goals are the basis on which measures are applied to education, research, and everyday activities on campuses. An important step is ten years away: by then, HAMK should be a carbon neutral, meaning

HAM K STORI E S 34

that all emissions produced would also be compensated. “The goal is demanding but necessary and in line with today’s general practices and procedures. HAMK’s extensive teaching and research forests contribute to this goal,” says Tuomas Salonen, Director of Real Estates. HAMK currently has its own forests and rightto-use forests totalling 3,400 hectares. Between 15,000 and 25,000 new trees are planted annually.

*Figures from 2020.

10


International partnerships revolutionise thinking Although Finland’s education system has been praised internationally, it can never be transferred to another country as such. During the past ten years, education development consultancy at HAMK has been refined into a process that develops both its beneficiaries and HAMK’s experts. Brazil, China, Vietnam, Russia, Indonesia. These are some of the countries where Häme University of Applied Sciences has carried out education development consultancy in recent years. In the projects, HAMK specialises in teacher education or the reform of education in a particular sector, based on HAMK’s own multidisciplinary expertise. Examples of the latter are the ongoing reform of initial teacher education in Kazakhstan, together with JAMK University of Applied Sciences, and the forestry education reform in Uruguay. The idea is to help local stakeholders – they can be staff members or experts of educational organisations and people from ministries – to understand their role as change makers and to ensure that they have the capacity and

We’re not making a change for them, we’re making a change with them. competence they need to apply the changes into practice. “We’re not making a change for them, we’re making a change with them. The model that is being created must be their model. The Finnish system cannot be transferred because it is

culture- and context-specific, and what works here does not necessarily work elsewhere,” says Maaret Viskari, Director at HAMK’s Global Education unit. She adds that HAMK’s way is more or less the opposite compared to, for example, the American and British models, which serve ready-made solutions. Altogether, HAMK’s Global Education services offer research-based initial and continuous professional teacher education, and consultation in a wide variety of international educational sectoral reforms, especially in transforming vocational, higher and early childhood education, implementing digital strategy, enhancing the relevance of education and developing 21st century pedagogy and leadership.

HAMK became European University The Regional University Network – European University (RUN-EU) brings together eight likeminded, regionally focused European Higher Education Institutions committed to societal transformation in their regions in the context of both new and emerging regional and global challenges and in particular, sustainable regional development. Häme University of Applied Sciences and the other seven alliance members were awarded the European University status and funding by the European Commission in the summer of 2020 to launch the activities of RUN-EU during the following three years. Short-term and flexible student and staff mobilities are the key operating models of the alliance. The students and personnel of RUN-EU

members are offered the opportunity to build up international competence, for example through face-to-face and online staff and student exchanges, and joint education, training and research projects. In addition, RUN-EU institutions are committed to promoting the vitality and attractiveness of their regions, for example by providing education and training to meet the skills needs identified by employers, and by producing RUN-EU’s research and innovation activities to promote sustainable regional development. HAMK’s special responsibilities in the alliance are pedagogical development, identifying the skills needed in the future, and building competitiveness for these areas. The European University initiative also aims

HAM K STORI E S 35

to strengthen the position of European universities in international competition.

RUN-EU members Polytechnic of Leiria and Polytechnic of Cavado and Ave (Portugal), Athlone Institute of Technology and Limerick Institute of Technology (Ireland), NHL Stenden (Holland), HAMK (Finland), Széchenyi István University (Hungary) and FH Vorarlberg (Austria). #run_eu #europeanuniversities


Seuraa meitä! hamkuas

hamk_uas

HAMK UAS

HAMK UAS

HAMKuas

hamk.fi hamk.fi/uutiskirje