HAMK Stories 2019

HAMK

2019

STORIES Aitoja tarinoita HAMKista

Luonnon kiertotalous ei tunne j채tett채

6

Opiskelijasta yritt채j채ksi: Kolme tarinaa

18

Miltä HAMK näyttää vuonna 2030?

3

HAMKissa tapahtuu

4

HAMKilainen osaaminen palkittiin Suomen suurimmilla ICT-messuilla

4

Partio-osaamisella opintopisteitä HAMKista

5

HAMKin rakennusmestariopiskelijoille kaksi voittoa puusiltakilpailussa

5

Lepaan kampuspuisto sai kolmatta kertaa kansainvälisen Green Flag -tunnustuksen

5

Vihreää osaamista

6

Luonnon kiertotalous ei tunne jätettä

6

Luita ja ruotoja

8

HAMKista uralle

Ympyrä sulkeutui

10

Oskari siirtyi sujuvasti opinnoista työelämään

12

Sabrina sai töitä opintoihin kuuluvan harjoittelun kautta

13

Ohita muut työhakemuksella

14

Yrittäjyys HAMKissa

16

Työelämäpalvelupäällikkö Jukka Raitanen: ”Yritysyhteistyö on kasvanut valtavasti”

16

Opiskelijasta yrittäjäksi: kolme tarinaa

18

Ihmisen kokoinen Häme Hämptonissa riittää tekemistä – kun vain lähtee liikkeelle!

20

Seitsemän kampusta Etelä-Suomessa

22

puh. (03) 6461 etunimi.sukunimi@hamk.fi www.hamk.fi Päätoimittaja: Maria Lassila-Merisalo Taitto: Slogan Painopaikka: Hämeen kirjapaino

2

24

Itsekseen höpöttävä isä

24

Verkko-opinnot sopivat reissutyön tekijälle

25

Opettaja päivittää osaamistaan

26

YAMKilla uutta asiantuntijuutta

27

Kansainvälinen HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230 (Visamäentie 35 A) 13101 Hämeenlinna

20

Joustava HAMK

HAMK Stories 2019

10

28

Raikkaita kokeiluja Japanissa: jalkinemuotoilun Mira vaihdossa

28

Mitä jos valitsisitkin kansainvälisen tutkinnon?

29

Kotikansainvälistymistä hyvinvointiosaamisen kansainvälisyysviikolla

29

Opiskelu HAMKissa

30

Kulotus jää Evon opiskelijan muistoihin

30

Opintopisteitä kesäisestä retkeilystä

31

Vilskettä ja vipinää Nipsulassa

32

Koululaisten ensiaputaidot testissä

32

3D-ajattelua ja virtuaalitodellisuutta

33

Hae HAMKiin

34

Meillä haussa 2019

35

Miltä HAMK näyttää vuonna 2030?

Olemme pohtineet tätä viime aikoina paljon, kun olemme valmistelleet uutta strategiaamme. Työ on nyt loppusuoralla, ja voimme nostaa esiin muutaman meille tärkeän asian.

Rohkea yhteiskunnan uudistaja Hämäläiset ovat tunnetusti hitaita ja jähmeitä. Me olemme poik­ keus. HAMK uskaltaa uudistua rohkeasti ja houkutella muita mukaan kehittymään. Luomme uudenlaisia koulutuksia, joissa yhdistämme tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Sivulla 6 kerrotaan biotalouden insinöörikoulutuksesta, joka tuottaa työmarkkinoille aivan uudenlaisia asiantuntijoita. Kestävä ja vastuullinen kehittäminen on meille erityisen tärkeä asia.

Joustava koulutuksen kehittäjä Opiskelu muuttuu yhä yksilöllisemmäksi ja opiskelijalähtöisemmäksi. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden koota moduuleista uniikkeja osaamiskokonaisuuksia, joita voit suorittaa joustavasti omaan elämäntilanteeseesi sopivalla tavalla. Työelämäprojekteissa pääset ratkomaan todellisia työelämän haasteita, ja tuemme myös vahvasti yrittäjyyttä. Sivulta 18 voit lukea innostavia esimerkkejä opiskelijoidemme yritystarinoista.

Vaikuttava tutkimuksen tekijä Ammattikorkeakouluissa tehdään soveltavaa tutkimusta yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Haluamme laajentaa tutkimustoimintaamme niin, että mukana ovat myös opiskelijat, alumnit ja alueen yritykset. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme, ja aiomme olla houkutteleva työnantaja niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin huippuosaajille. Sivulla 10 voit tutustua Jari Jussilaan, joka valmistui meiltä insinööriksi vuonna 2003 ja tuli viisitoista vuotta myöhemmin tohtorina takaisin tutkijayliopettajaksi.

Tulisitko sinäkin meille tekemään tulevaisuuttasi?

Pertti Puusaari, rehtori Janne Salminen, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä, vararehtori

3

HAMKISSA TAPAHTUU

HAMKilainen osaaminen palkittiin Suomen suurimmilla ICT-messuilla HAMKin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön projektiinsinööri Atte Partanen palkittiin ALSO Expon IoT-tapahtumassa. Partanen esitteli messuilla Platform of Trust -projektia, jonka tarkoituksena on kehittää eri toimijoiden pilottiratkaisujen avulla alusta, joka helpottaa rakennustietojen ja rakennuksissa mitattavien suureiden saatavuutta ja käytettävyyttä koko rakennusten elinkaaren ajan.

Kuka olet, mitä teet?

Olen Atte Partanen, joulukuussa 2017 valmistunut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri. Olen toiminut noin kaksi ja puoli vuotta Hämeen ammattikorkeakoulun työntekijänä.

Työhöni on mahtunut useita erilaisia projekteja energiatehokkuudesta älykkäisiin ratkaisuihin. Työt HAMKissa aloitin opintojen ohella sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa, josta siirryin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikköön heinäkuussa 2018.

Mikä on Platform of Trust – Tampereen pilotti ja mitä teet siinä?

PoT on osa KIRA-digiä, joka on hallituksen kärkihankkeita.

KIRA-digillä toteutetaan julkisten palvelujen digitalisaatiota.

Tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä käynnistää joukko kokeiluhankkeita luomaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. PoT on yksi näistä kokeiluhankkeista. Hankkeen tavoitteena on luoda kansallinen data-alusta rakennettuun kantaan, jonka ylläpitäjänä toimii Tilaajavastuu Oy. Tässä Tampereen pilotissa on tarkoituksena lisätä valittuihin koulukiinteistöihin olosuhde- ja käyttöasteanturointia.

Tampereen Tilapalveluiden pilotin avulla voidaan tutkia eri anturiteknologiaratkaisuja olosuhde- ja käyttöastemittauksiin, joita voidaan hyödyntää rakennuksien elinkaaren hallintaan. Toimin projektissa teknillisenä apuna Tampereen Tilapalvelulle, jonka kanssa pilotoimme olosuhteita ja käyttöasteita. Työtehtäviini kuuluu muun muassa teknologioiden valinta, eri toimijoiden teknillisten asioiden selvittäminen ja toimittajien rajapintamahdollisuuksien kartoittaminen.

4

Atte Partanen

Minkälaiset tulevaisuudennäkymät projektilla on?

Tulevaisuuden kannalta projektin suunnitelmat on tehty eteenpäin kolmelle vuodelle, joiden aikana PoT-alusta laajenee isommalle alakeskittymälle. Mukaan otetaan esimerkiksi logistiikkaa, energiaa ym. aloja, joista voidaan kerätä ja käsitellä dataa.

Minkälainen messukokemuksesi oli?

Tapahtuma ylitti odotukseni ja oli kokemuksena täysin erilainen kuin kuvittelin ennen tapahtumaa. Koska monilla ei ollut vielä esiintymiskokemusta, tapahtuman aikana tarjottiin esiintymisvalmennusta. Tämä oli hieno lisä – sain samalla varmuutta myös esitysten laatimiseen. Sainkin esityksestäni palautetta hyvästä jäsentelystä ja selkeydestä. Sen lisäksi, että omat verkostoni laajenivat, myös projekti sai näkyvyyttä niin opiskelijoiden, kuin kuntien ja hankkeiden päättäjien keskuudessa. Kaiken kaikkiaan erittäin hieno kokemus, ja sen lisäksi minut palkittiin vielä uudella tietokoneella.

HAMKin rakennusmestariopiskelijoille kaksi voittoa puusiltakilpailussa

Suomen Partiolaiset / Atte Kesti

Partio-osaamisella opintopisteitä HAMKista HAMK otti ensimmäisenä korkeakouluna koko organisaation mittakaavassa käyttöön partio-osaamisen hyväksilukujärjestelmän. Partiossa hankitaan paljon taitoja ja osaamista, joista on hyötyä myös opiskeluissa ja työelämässä. HAMK on yhdessä Suomen Partiolaisten kanssa kehittänyt tavan, jolla partiossa hankittua osaamista voidaan tunnistaa ja edelleen tunnustaa osaksi opintoja.

HAMKin opintoihin voi sisällyttää partiossa 18 ikävuoden jälkeen hankittua osaamista johtamisesta, kouluttamisesta, ohjaamisesta, toiminnan laadusta ja kehittämisestä sekä turvallisuudesta.

Laajimmillaan opiskelija voi saada 15 opintopisteen moduulin partiossa hankitusta osaamisesta. Laajimmillaan partiossa hankittu osaaminen voi tuottaa seitsemän prosenttia opiskelijan tutkintoon vaadituista pisteistä. Hankitun osaamisen opiskelija todentaa partion opintopisteytetyillä todistuksilla ja osaamista kuvaavalla portfoliolla.

HAMKissa voi myös hyödyntää metsäosaamismerkillä osoitettua osaamista osaksi metsätalousinsinöörin opintoja.

Partion kanssa tehty malli voi toimia tulevaisuudessa toimintamallina myös muun vapaaehtoistoiminnassa saavutetun osaamisen hyväksilukemisessa HAMK-opintoihin.

HAMKin opiskelijoiden rakentama pienoissilta palkittiin kahdella ykkössijalla SPAN 18 -puusiltakilpailussa lokakuussa 2018. Kilpailu oli suunnattu rakennustekniikan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille ja siinä oli kolme kategoriaa, joissa etsittiin esteettisintä, tarkimmin mitoitettua ja kestävintä siltaa. HAMKin silta valittiin kilpailun esteettisimmäksi. Tarkimmin mitoitetun sillan palkinto jaettiin HAMKin ja TAMKin joukkueiden kesken.

Siltakilpailun järjestävät kahden vuoden välein Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry ja Messukeskus.

HAMKin osalta kilpailu käynnistyi jo keväällä, kun nykyiset kolmannen vuosikurssin rakennusmestariopiske-

lijat suunnittelivat opinnoissaan siltoja.

Suunnittelutöiden perusteella HAMK valitsi SPAN 18 -puusiltakilpailuun kaksi joukkuetta, jotka rakensivat ja suunnittelivat kilpailussa uudet sillat.

Palkintosijat pokanneeseen HAMKin joukkueeseen kuuluivat rakennusmestariopiskelijat Jere Arffman, Jorma Grönqvist, Sami Lehmus, Tommy Matikainen ja Kalle Merisalo.

Lepaan kampuspuisto sai kolmatta kertaa kansainvälisen Green Flag -tunnustuksen Lepaan kampuspuisto sai kesällä 2018 jatkoa kansainväliselle Green Flag -tunnustukselleen. Suomessa on nyt kolme Green Flag -auditoitua puistoa.

Lepaan lisäksi Pikku-Vesijärvenpuisto Lahdessa oli saanut tunnustuksen jo aiemmin. Uutena puistona seuraan liittyi Hatanpään kartanon puisto ja arboretum Tampereella. Green Flag -tunnustus myönnetään monipuolisesta ja kestävää kehitystä edistävästä toiminnasta.

ellei kehitystoimenpiteitä olisi tehty ja kirjattu toimenpideohjelmaan tuleville vuosille. Alueen merkitykset nousivat esiin uudella tavalla sekä oppimisympäristöinä että maiseman säilyttämisen näkökulmista ilmastonmuutokseen sopeutumista ajatellen, sanoo lehtori Sari Suomalainen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Green Flag Award -järjestelmä arvioi puistojen hoitoa, kansalaisten mahdollisuuksia toimintaan puistoissa, ympäristöasioiden huomioonottamista sekä varautumista ilmastonmuutokseen.

Auditointi varmistaa kestävän kehityksen edistämistä monella tavalla.

– Green Flag -tunnustuksen saaminen Lepaan kampuksen puistolle kolmatta kertaa ei olisi ollut mahdollista,

5

VIHREÄÄ OSAAMISTA

Luonnon kiertotalous ei tunne jätettä Teksti Jenni Manninen HAMKin biotalouden yksikössä noudatetaan vastuullista ja kestävän kehityksen mukaista pellosta haarukkaan ja takaisin -ajattelua. Biotaloudessa datan hyödyntäminen on tärkeässä roolissa, ja sen mittaamiseen ja analysointiin syventyvät biotalouden insinöörit.

Kiertotalousajattelu avautuu parhaiten käytännön esimerkin kautta. Kun opiskelijat jalostavat panimossa olutta, sen sivutuotteena syntyy mäskiä. Se päätyy joko eläinten rehuksi tai siitä voidaan uuttaa hyötykäyttöön arvojaetta esimerkiksi jalostamalla siitä ruokaa sirkoille. Sirkka taas päätyy aikanaan ihmisen ravinnoksi. Sekä sirkan että ihmisen jätöksistä syntyy biokaasua energiakäyttöön, ja jäännös voi vielä päätyä takaisin peltoon kaikkine ravinteineen.

– Materiaaleja prosessoidaan niin, että niistä saadaan kaikki irti. Kaikki matkan varrella syntyvä hyödynnetään ja otetaan uudelleen käyttöön. Haaroja voi olla eri suuntiin, ja ohranjyvän kuoresta voidaan saada eristettyä hyvin arvokkaitakin kemikaaleja. Yksi jyvä ei ole paljon, mutta hehtaareittain sillä on jo merkitystä, sanoo biotalouden tutkimusyksikön johtaja Annukka Pakarinen.

– Bio- ja elintarviketekniikan insinööriopiskelijat oppivat ymmärtämään, että kestävään tuotantoprosessiin kuulu-

6

vat myös muun muassa sivuvirtojen hyödyntäminen, jätevesien puhdistaminen ja energiatehokkuus. Osa pellosta otetuista ravinteista voidaan jalostuksen ja hyödyntämisen jälkeen viedä vielä takaisin Mustialan peltoon, kasvualustaksi Lepaalle tai metsään, hän tarkentaa.

Data haltuun Prosessissa syntyvän datan keräämiseen ja analysointiin tarvitaan omat osaajansa, biotalouden insinöörit.

Koulutuksen alkuvaiheessa käydään läpi yleisesti bio- ja kiertotalouden perusasiat, minkä jälkeen syvennytään tietotekniikkaan.

– Tietotekniikan avulla voidaan tehostaa toimintaa. Eri vaiheissa kerätty data visualisoidaan esimerkiksi hyödyttämään maanviljelijää tai elintarviketoimijaa. Voidaan tutkia esimerkiksi sitä, miten lehmä tuottaa parhaiten maitoa eli millä ravinnolla sitä kannattaa ruokkia, biotalouden yksikön kehittämispäällikkö Johanna Salmia kertoo.

Opiskelijoiden tulee siis osata kerätä ja analysoida tietoa, jonka perusteella tehdään päätöksiä. He oppivat myös, miten ohjelmistoja ja antureita kehitetään, jotta saadaan tärkeää tietoa. He ymmärtävät prosesseja eli sitä, milloin käyttää eri menetelmiä tai teknisiä apuvälineitä.

He osaavat ottaa haltuun myös uudet tekniikat kuten IoT:n ja robotiikan.

– Esimerkiksi lehmien tuottavuuden mittaamiseen vaikuttaa biologia, ja silloin tarvitaan myös luonnonvara-alan vahvaa osaamista. Datan ymmärtäminen ja analysointi on ihan erilaista kuin koneiden kanssa toimittaessa, hän lisää.

Kädet multaan Molemmissa koulutuksissa lähdetään heti opintojen alusta alkaen tekemään käytännön työtä sekä yritysten kanssa että tutkimusyksikön projekteissa. Yhteistyötä tehdään myös HAMKin muiden yksiköiden kanssa. Opiskelijoilta on tullut hyvää palautetta yritysyhteistyöstä, jota he pitävät mielekkäänä tapana oppia asioita. Sitä kautta voi syntyä myös kallisarvoisia kontakteja työelämään. Yksikössä on käynnistetty myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tähtäävää yrityskummitoimintaa.

– Yhtenä lähtökohtana yhteistyölle on se, että meillä on vahvaa osaamista käytännön alkutuotannosta ja biomassan tuottamisesta. Haluamme olla mukana myös tuomassa mukaan digitaalisuutta ja jalostusvaihtoehtoja. Aaltoyliopistolla on kovaa osaamista näillä aloilla ja saamme näin yhdistettyä osaamista ja opimme uutta. Olemme tosi innoissamme tästä yhteistyöstä, ja toivomme, että tarpeita on puolin ja toisin. Myös jatko-opiskelijaväyliä rakennetaan, Pakarinen sanoo.

Yksi vahva osaamishaara on syntymässä Mustialan opetustilalla, jossa ollaan siirtymässä kokonaan luomutuotantoon. Tämä avaa uuden osaamisen lisäksi myös uusia tutkimusmahdollisuuksia.

– Pystymme vertailemaan luomuviljelyä perinteiseen tapaan ja miettiä sitä, miten eri menetelmiä voidaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Pakarinen kertoo.

– Meillä on ollut esimerkiksi Loimi-Hämeen jätehuollon ympäristöprojekti. Opiskelijat ovat tehneet 360-ympäristöt, joista asiakkaat näkevät jätteiden kierrätyspisteet ja mukana on myös kierrätysohjeet. Myös Elonkiertoon tehdään digitaalista karttaa eri pisteistä, Salmia kertoo.

– Menossa on myös tutkimushanke Sahalahden alueella, jossa kartoitetaan alueen biomassoja. Tavoitteena on hyödyntää ne parhaalla mahdollisella tavalla. Biotalouden insinööriopiskelijoiden tarkoitus on tehdä projektille työkalu biomassavirtojen hallintaan, Pakarinen kertoo.

Uusia aaltoja HAMKin tuore strateginen kumppanuussopimus Aaltoyliopiston kanssa avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös biotalouden yksikölle sekä opetuksessa että tutkimuksessa.

Miten koulutukset eroavat toisistaan?

Biotalouden insinööri (Tieto- ja viestintätekniikka) Bio- ja kiertotalous leikkaavat läpi koulutuksen eli opiskelijan tulee ymmärtää myös metsä-, maa- ja puutarhatalouden perusasiat. Koulutuksen painotus on tietotekniikassa eli opitaan keräämään ja analysoimaan prosesseissa kertyvää dataa.

Bio- ja elintarviketekniikan insinööri Koulutus on lähtökohtaisesti elintarviketeollisuuteen ja -tuotekehitykseen suuntautuva, opetetaan elintarvikeprosessoinnin koko ketju (esim. makkaran tai juuston tuotanto), osataan myös prosessien sivuvirrat. Opiskellaan myös mm. biomassan jalostusta.

7

VIHREÄÄ OSAAMISTA

Sara Kujansuu 8

Luita ja ruotoja Tutkimusharjoittelijan arki on aitoa työtä Opiskelija Sara Kujansuu osallistuu HAMKin biotalouden tutkimusyksikössä laajaan elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen. Tutkimusta koordinoi Luonnonvarakeskus, ja mukana on myös Turun yliopisto.

Bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Sara Kujansuu kannustaa opiskelijoita osallistumaan tutkimustyöhön.

Kujansuu itse työskentelee HAMKin biotalouden tutkimusyksikössä ja on mukana kiertotaloutta palvelevassa tutkimuksessa, jossa kanan luista ja kalan ruodoista erotetaan kollageenia.

Biologia ja kemia alkoivat kiinnostaa Saraa yläasteella, ja ajatus hakeutua bioalalle kypsyi lukiossa. Kirjoitusten jälkeen kiikarissa olivat ensin laborantin opinnot Koulutuskeskus Salpauksessa, mutta sitten silmiin sattui meijerialan opintojen ilmoitus HAMKista. Sara surffaili bioalan opintojen sivulla, ja vaaka kääntyi Hämeenlinnan puoleen. Kujansuu valmistuu bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi näillä näkymin vuoden 2019 aikana.

ravinnelisänä ja kosmetiikkateollisuudessa. HAMKin tutkimuksessa tähdätään juuri hyödyntämiseen elintarvike- ja kosmetiikkakäytössä.

Päivät kuluvat nopeasti Kujansuu on ollut tyytyväinen hakeutumisestaan töihin tutkimusyksikköön. Hän on toiminut projektityöntekijänä hankkeessa muutamana päivänä viikossa ja opintojen harjoittelutauon aikana viitenä päivänä viikossa.

“

Tämä on ihan erilaista kuin kahdeksan tunnin koulupäivät.

Kollageenia luista ja ruodoista Miten Sara päätyi biotalouden tutkimusyksikköön tutki- – Ehdottomasti voin suositella tutkimusyksikössä työskenmaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja? telyä muillekin. Jos motivaatio on kohdallaan, niin harjoittelusta saa paljon irti. Tämä on ihan erilaista kuin kahdeksan – En ollut saanut kesätöitä. Sitten muistin, että HAMKin tunnin koulupäivät. laboratorioon oli kyselty opiskelijaa töihin.

Aiemmin tutkimusyksiköt ovat rekrytoineet opiskelijoita Nyt hän osallistuu Business Finlandin (entinen Tekes ja erilaisiin tehtäviin oman tarpeensa mukaan. Jatkossa opisFinpro) rahoittamaan ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kelijoiden toivotaan ottavan myös itse aktiivisesti yhteyttä vetämään Arvojakeita elintarviketeollisuuden sivuvirrois- tutkimusyksiköihin ja kyselevän mahdollisuutta työskenta hyötykäyttöön -tutkimukseen. HAMKin osuutena siinä nellä niissä. Lähtökohtana on, että työskentely nivoutuu on erottaa kollageenia kanan luista ja kalan ruodoista. opintoihin ja edistää niitä.

Laajassa tutkimuksessa on mukana myös Turun yliopisto.

Tuo kaivattua työkokemusta Kollageenitutkimuksessa Kujansuun työ alkaa luiden ja ruo- Kujansuu on myös tyytyväinen, että tutkimusyksikössä tojen käsittelyllä. Ensin liha poistetaan luista ja ruodoista työskentely tuo muun opin lisäksi työnantajien kaipaamaa entsyymien ja veden avulla. Luut kuivataan pari päivää työkokemusta. Tulevaisuuden suunnitelmat hänellä ovat uunissa, minkä jälkeen ne jauhetaan ja jauhoa uutetaan monen opiskelijan tavoin vielä avoimet. Tulevaa bio- ja kuuman veden avulla paineistetussa astiassa. Näin luiden elintarviketekniikan insinööriä kiinnostaisivat muun muaskollageeni siirtyy nesteeseen, ja sen määrä voidaan laskea sa tehtävät metsäsektorin, jätteiden käsittelyn ja hyödynnesteessä olevan typen kautta. Kujansuu tutkii kollagee- tämisen tai biokaasuasioiden parissa. nin erottamista eri lämpötiloissa, erilaisilla reaktioajoilla ja erilaisilla kuiva-ainesuhteilla, ja analysoi tuloksista typpi- ja –Haluaisin opiskelun jälkeen labraan töihin. Tämä on siihen mineraalipitoisuudet. Lisäanalyysejä varten hän lähettää varmasti plussaa, Kujansuu iloitsee. näytteet ja mittaustulokset Lukeen työstettäväksi.

Kollageenin kysyntä on kasvussa, ja siksi sen talteenotosta ovat useat tahot kiinnostuneita. Joidenkin arvioiden mukaan globaalien kollageenimarkkinoiden koko vuonna 2020 olisi 3,7 miljardia euroa. Kollageenia voidaan käyttää muun muassa elintarviketeollisuudessa hyydykeaineena,

Tämä juttu on julkaistu aiemmin uutiskirjeessämme.

Voit tilata sen täältä.

9

HAMKISTA URALLE

Jari Jussila

Ympyrä sulkeutui

Insinööri palasi tohtorina takaisin

Teksti Jenni Manninen Jari Jussila opiskeli insinööriksi, ponnisti harrastuksen pohjalta yrittäjäksi, päätyi tutkijaksi ja väitteli lopulta tohtoriksi. Jussilan ura on mielenkiintoinen sekoitus luovaa yrittäjyyttä ja akateemista maailmaa.

Viimeisin ura-askel tuo Jussilan takaisin kotikaupunkiin.

Jo lukiossa Jari Jussila tiesi, että hänen työnsä tulee jollain tavalla liikkumaan it-maailmassa. Lukion jälkeen tuntuikin luonnolliselta lähteä opiskelemaan itseä kiinnostavaa alaa omassa kotikaupungissa Valkeakoskella. Jussila haki Hämeen ammattikorkeakouluun ja opiskeli automaatiotekniikan insinööriksi. Hän valmistui vuonna 2003.

– Valmistumisen jälkeen pistin pystyyn toiminimen ja tein töitä sivutoimisesti palkkatyön ohessa. Tietotekniikkaa olin harrastanut jo pidempään ja tehnyt myös parille kuljetusliikkeelle it-hommia, kunnes minua pyydettiin perustamaan oma yritys, hän kertoo.

Yrittäjyys kulki rinnalla ja palkkatöissäkin hän ehti jonkin aikaa olla, kunnes aloitti jatko-opinnot Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä.

Jussila ahkeroi samaan aikaan tuotantotalouden diplomi-insinööriopintojen kanssa oman yrityksensä parissa, toisen yrityksen toimitusjohtajana ja teki myöhemmin myös tutkijanuraa.

Sattumaa vai ei?

Valmistumisen jälkeen vuonna 2009 hän toimi täysipäiväisenä konsulttina, kunnes ura nytkähti uuteen suuntaan vuonna 2010.

– Eräs professori kysyi, olisinko kiinnostunut tutkimusprojektista, ja olinhan minä, Jussila nauraa ja pohdiskelee sattumien vaikutusta uraansa.

10

– Onnekkaita sattumia on tapahtunut paljon matkan varrella. Tietenkin minulla on ollut vahva visio, jota kohti olen mennyt, ja onnekkaat sattumat ovat tukeneet sitä. Olen tavannut oikeita ihmisiä ja avannut suuni. Oman osaamisen aktiivinen esille tuominen on tärkeää, Jussila vinkkaa.

Opiskelun ja oppimisen nälkä vain kasvoivat syödessä.

Jussila alkoi lopulta valmistella väitöskirjaa, jonka perusta oli tutkimusryhmässä vuosien aikana syntyneissä artikkeleissa. Jussila tutki väitöskirjassaan, miten b-to-b -yritykset voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa innovoinnissa ja tuotekehityksessä.

“

Olen tavannut oikeita ihmisiä ja avannut suuni.

– Tähän liittyy esimerkiksi se, miten yritykset voivat osallistaa asiakkaita tuotekehitykseen sosiaalisen median kautta.

Tein vertailevaa tutkimusta kv-yrityksiin, mutta pääkohderyhmänä olivat teknologiateollisuuden yritykset Suomessa.

Oli yllättävää, että suomalaiset yritykset ovat tässä suhteessa aika edelläkävijöitä. Somessa on yhteisöjä, joita hyödynnetään joukkoistamalla. Niissä voi olla miljoonia jäseniä ja niissä järjestetään esimerkiksi tuotekehityskilpailuja, Jussila kertoo esimerkin.

– Väitöskirjan loppuvaiheessa rauhoitin kaiken muun tekemisen, jotta sain työn valmiiksi. Joskus on tehtävä ratkaisuja pidemmän suunnitelman mukaan, vaikka nopeat voitot saattavat houkutellakin. Työn valmistumisen jälkeen lähdin taas mukaan yritystoimintaan, ja työskentelin määräaikaisissa projekteissa Tampereen teknillisellä yliopistolla ja viimeiseksi Jyväskylän yliopistossa, hän kertoo.

Kun aika on Uusi käänne Jussilan työuralla tapahtui jälleen, kun Hämeen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikössä avautui keväällä 2018 mielenkiintoinen mahdollisuus. Määräaikaiset projektit ja yrittäjyys olivat olleet kiehtovia, mutta nyt Jussila oli valmis asettumaan paikoilleen. Hän oli jo kevään aikana tehnyt taloon pienimuotoisen paluun YAMK-kurssin vetäjänä ja kokemus tuntui hyvältä. HAMKin tarjoama tutkijayliopettajan työnkuva sopi Jussilalle täydellisesti, eikä vakituisen pestin tuoma rauhoittuminenkaan tuntunut hassummalta ajatukselta, kun samalla saisi luoda jotain täysin uutta. Jussila päätti hakea paikkaa ja sai sen.

– Tehtävä on juuri sitä omaa ydinosaamisaluettani. Työssä yhdistyvät liiketoiminnan analytiikka, tietotekniikka ja talous. On kiehtovaa päästä tekemään uutta. Saan sekä opettaa että rakentaa omaa tiedolla johtamiseen liittyvää tutkimusryhmää Älykkäät palvelut -yksikössä. On mukavaa palata tuttuun taloon, joka on kehittynyt vuosien aikana paljon, Jussila mainitsee ja iloitsee erityisesti uudesta Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksesta ja tiiviistä yhteistyöstä yrityselämän kanssa.

Jussilan mielestä opetus ja tutkimus integroituvat monella tavalla yhteen ja tukevat toisiaan. Tutkimuksessaan hän selvittää, miten yritykset voisivat ottaa dataa käyttöön ja hyödyntää sitä.

– Teen opettamistani asioista tutkimusta ja toisinpäin.

Tutkimusideoita pääsee testaamaan ja miettimään opiskelijoiden kanssa. Ilman sitä en olisi niin hyvä tutkija, hän tarkentaa.

Ihan kokonaan Jussila ei aio nytkään omia yritysprojektejaan jättää. HAMKin työn ohessa hän on mukana start up -yritys Moodmetricissä, joka tuottaa stressinhallintaan liittyviä palveluita. Jussilalla on itsellään aktiivitasoja mittaava, Kalevala-korun kanssa yhteistyössä toteutettu sormus sormessaan.

Jussilan uran käännekohdat 1. Yrittäjäksi ryhtyminen 2. Jatkotutkimukseen mukaan pääseminen 3. Uusi työ HAMKissa

– Olen toki miettinyt sitä, olisiko suoraviivaisempi tie lukiosta yliopistoon ollut parempi, mutta samalla muistuttanut itseäni, että suuri mielenkiinto tekniikkaa kohtaan heräsi oikeastaan vasta ammattikorkeakoulussa, hän sanoo ja korostaa laadukkaan opinto-ohjauksen tärkeyttä suuntaansa hakevalle nuorelle.

Jussilan esimerkki kertoo, että ammattikorkeakoulun kautta voi edetä myös akateemiseen maailmaan. Voi myös käydä toisinpäin.

– Jos nuorena lähdetään hyvin teoreettisesti lukemaan vaikkapa matematiikkaa, se ei välttämättä suju. AMK on käytännönläheisempi ja täällä halutaan tehdä yritysten ja alueen kanssa yhteistyötä. Tutkimustuloksia hyödynnetään, eikä rakenneta vain mukavia teorioita, hän sanoo.

Jussilan unelma omasta tutkimusryhmästä on toteutumassa, mutta vieläkö urahaaveita riittää?

– Tykkään kirjoittaa ja olen ollut mukana tekemässä tietokirjoja. Kirjailijan työhön voisi käyttää enemmänkin aikaa.

Siinä myös oppii aina lisää, kun prosessoi tietoa kirjoittamisen kautta, hän sanoo.

Seuraa Jaria Twitterissä

– Jos olisin ollut aina tutkijana, en ehkä olisi pysynyt niin hyvin työelämässä mukana. Yrittäjä ei voi jäädä makaamaan, vaan on kehitettävä koko ajan itseä, mikä on ollut eteenpäin vievä voima myös tutkija- ja opettajamaailmassa.

Mitä tekisin toisin?

Jussila muistuttaisi nuorta itseään siitä, että jos haluaa tekniselle alalla, niin kannattaa opiskella matematiikkaa ja fysiikkaa, vaikka se tuntuisi turhalta. Katumisen aiheita hän ei kuitenkaan ratkaisuistaan löydä, uratie on kuljettu itselle oikealla tavalla ja omien kehitysvaiheiden mukaan.

11

HAMKISTA URALLE

Oskari siirtyi sujuvasti opinnoista työelämään Oskari Ilvonen valmistui konetekniikan insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksiköstä kesäkuussa 2018. Nyt hän työskentelee Etteplanin Hyvinkään toimipisteessä suunnit­ telijana. Oskari erikoistui insinööriopinnoissaan tuotesuunnitteluun.

HAMKissa opiskellessaan Oskari Ilvonen työskenteli osaaikaisena Motonetissä autojen varaosien myynnissä sekä yhden kesän insinöörin tehtävissä eräässä insinööritoimistossa ennen Etteplanille siirtymistä. Etteplanilla Oskari on työskennellyt osa-aikaisena opintojen ohella syyskuusta 2017 alkaen ja kokopäiväisesti vuoden 2018 alusta alkaen.

Hän kuuli Etteplanista ensimmäisen kerran HAMKilla vuosittain järjestettävässä opiskelijoille suunnatussa rekrytointitapahtumassa. Lisäksi Etteplanin edustajat ovat usein vierailleet HAMKissa kertomassa opiskelijoille tarjolla olevista työmahdollisuuksista, joten Etteplan tuli hyvin tutuksi jo opiskeluaikana.

taa, että kannattaa pitää aikatauluista kiinni, ettei pala loppuun, varsinkin jos opiskelee ja käy työssä samaan aikaan.

– Töitä kyllä riittää koville tekijöille ja nythän työelämässä on kovaa kasvuakin, hän pohtii.

– Olen suositellut Etteplania usealle opiskelukaverilleni ja nyt meillä on töissä minun lisäkseni jo kahdeksan muutakin, hän jatkaa.

Tulevaisuudessa Oskari suunnittelee opintojen jatkamista työn ohella. Tavoitteena hänellä on maisterin tutkinto lujuuslaskentaan tai tekniseen fysiikkaan erikoistuen, ja sitä kautta työuran jatkaminen kohti uusia haasteita.

Tutustu Oskariin Linkedinissä

Tie Etteplanille avautui perinteisellä tavalla: Oskari näki kiinnostavan työpaikkailmoituksen ja haki työtä. Hakemus poiki kutsun haastatteluun, ja lopulta hänelle tarjottiin työpaikkaa. Työt alkoivat asiakasprojekteissa, joissa hän teki suunnittelutyötä reilut puoli vuotta. Sen jälkeen hän siirtyi tuotekehityksen pariin, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu mm. erilaisten selvitysten, laskelmien ja tutkimusten teko. Oskarin mukaan joka viikko tulee uusia projekteja, joissa tehdään asiakkaalle, esimerkiksi KONEelle, hissien suunnittelua tai layout-suunnittelua. Käytännössä projekteissa voidaan suunnitella ratkaisuja esimerkiksi KONEen eri maayhtiöiden loppuasiakkaiden tarpeisiin.

– Kaiken kaikkiaan suunnittelijan työ on monipuolista ja mielenkiintoista hommaa, Oskari summaa.

Konetekniikan opinnot pitivät sisällään muun muassa fysiikkaa, matematiikkaa ja muita yleisiä insinööritaitoja sekä kieliopintoja. Koska työ ja monet kollegat ja asiakkaatkin ovat kansainvälisiä, on näissä tehtävissä hyvä englannin kielen taito tarpeen. Käytännön suunnittelutaidot opinnoissa karttuivat CREO-ohjelmiston avulla.

– Tästä on ollut paljon hyötyä, sillä useimmat työelämässä käytettävät ohjelmistot toimivat samalla periaatteella, Oskari kertoo.

– Opinnäytetyöni tein KONEelle. Etteplanin esimieheni laittoi pyörät pyörimään, kun keksin hyvän kehitysehdotuksen, ja KONEella ottivat työn hyvillä mielin vastaan.

Oskarille on tärkeää, että työ on tarpeeksi haastavaa, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Opiskelijoille Oskari haluaa painotOskari Ilvonen 12

Sabrina Nykänen

Sabrina sai töitä opintoihin kuuluvan harjoittelun kautta Teksti: Sabrina Nykänen. Kuva: Anne Hirvonen.

Sabrina Nykänen valmistui vuoden 2017 joulukuussa ympäristösuunnittelijaksi HAMKin kestävän kehityksen koulutuksesta. Hän haki opiskele­maan kestävää kehitystä, sillä oli ja on edelleenkin huolissaan ihmisen toiminnan vaikutuksesta ympäristöön.

"En kuitenkaan heti opintojen alussa tiennyt, mitä unelmatyöni tulisi sisältämään, ja opiskeluaikana tuli ehkä vähän liiankin paljon kannettua huolta siitä, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuisi. Oma polku alkoi kuitenkin muodostua ja palaset loksahdella kohdalleen kuin itsestään, kun pysähdyin välillä hetkeksi miettimään, mistä aidosti sytyn ja saan energiaa.

Yksi asia, johon halusin erityisesti panostaa opintojeni aikana, oli paikkatieto. Kestävän kehityksen opiskelijat pääsevät tutustumaan paikkatiedon kiehtovaan maailmaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Se oli äärimmäisen mielenkiintoista, ja lisäksi tämän taidon hallitseva ympäristösuunnittelija erottuu selkeästi työmarkkinoilla. Paikkatietoosaaminen on vaikuttanut sekä omaan että monen muun alumnin työllistymiseen.

Toisesta opiskeluvuodesta eteenpäin tein opintojen ohessa töitä kestävän kehityksen koulutuksen opiskelijaassistenttina. Valmistumisen jälkeen jatkoin työtehtäviäni kokoaikaisena opetusassistenttina. Päätehtäviini kuului paikkatiedon ja tutkimusvälineiden käytön opettaminen.

Työn ansiosta sain arvokkaan mahdollisuuden syventää osaamistani jakamalla sitä muille.

Kesäkuusta 2018 aloin työskennellä hankekoordinaattorina Hämeenkyrön kunnan Kadonneen helmen metsästys -hankkeessa. Hankkeessa kartoitetaan erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun viimeisiä jäljellä olevia populaatioita Hämeenkyrössä. Hankkeen konkreettinen tuotos on paikkatietojärjestelmään ja avoimiin aineistoihin pohjautuva menetelmä, jolla potentiaalisia raakkujokia ja -puroja voidaan kartoittaa.

Aloin kehittää kyseistä kartoitusmenetelmää viimeisessä opintoihin liittyvässä harjoittelussani Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirissä, joten voi sanoa, että päädyin nykyiseen työhöni opintojen aikana luomieni suhteiden kautta. Tein harjoittelutehtävää sekä piirille että Hämeenkyrön kunnan Kolmen helmen joet -hankkeelle, ja asiat johtivat siihen, että työni päätettiin hankkeistaa.

Aluksi työn ottaminen vastaan jännitti, sillä olin mielestäni kokematon ja nyt olisin vastuussa kokonaisesta hankkeesta. Opinnot ovat kuitenkin valmentaneet minua projektitöihin ja voin tarvittaessa pyytää apua kokeneemmilta kollegoilta: joskus riittää sekin, että osaa ja tietää keneltä kysyä apua.

Opintojen aikana luodulla verkostolla sekä harjoitteluilla ja opinnäytetyöllä on oikeasti merkitystä työelämään sijoittumisen kannalta, joten niihin kannattaa panostaa. Koskaan ei voi tietää, mitä se poikii."

Tutustu Sabrinaan Linkedinissä

13

HAMKISTA URALLE

Ohita muut työhakemuksella Teksti: Leila Itkonen Moni työpaikka jää haaveeksi siksi, että työhakemus ei vakuuta valitsijoita eikä haastattelussa sen jälkeen enää pääse petraamaan. HAMK Storiesin haastattelemat asiantuntijat neuvovat, kuinka työhakemuksella erottuu edukseen.

Se, että pystyt lyhyen tekstin avulla osoittamaan olevasi pätevistä paras, ei ole helppoa. Työhakemukseen kannattaa satsata satasella, sanovat niin nuoriin osaajiin erikoistuneen rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritys Studentworkin Wilma Vilen kuin tietokirjailija, kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo.

Consultant Managerina toimiva Vilen lukee työhakemuksia päivittäin. Välillä vastaan tulee alkeellisia virheitä.

– Hakemuksissa saattaa olla väärän yrityksen tai väärän yhteyshenkilön nimi tai hakemukseen ei ole laitettu omia yhteystietoja.

Työnantajan edustajille tuon luokan virheet näyttäytyvät huolimattomuutena tai motivaation puutteena. Yleensä petrattavaa on haasteellisempien asioiden suhteen.

– Se, miten erottuu työhakemuksellaan olematta outo, vaatii tasapainoilua. Kerran hakemuksessa oli kuva kukkaseppelepäisestä, kukkamekkoisesta henkilöstä. Mielestäni se kuva ei toiminut – työelämä ei ole niin romanttista, Katleena Kortesuo sanoo.

Niille opiskelijoille, joilla on työnhaku edessään, Kortesuo sanoo, että kannattaa hakea ennemmin viittä paikkaa ja panostaa täysillä jokaiseen hakemukseen kuin kloonata samaa hakemusta sata kertaa.

Viittä vaille valmis HAMKin tradenomi Kortesuo myy omaa osaamistaan nettisivujensa www.eioototta.fin kautta.

Hänen esittelynsä alkaa säväyttäen: Olen Suomen kallein siivooja, kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija ja yrittäjä.

14

Mitä ”Suomen kallein siivooja” tarkoittaa?

– Ystäväni keksi nimityksen, sillä osaamiseni on tosi kallista, yritysten media-, some- ja mainesotkuja hoitava Kortesuo sanoo.

Hän usuttaa työnhakijoita luovuuteen, eikä kuluneisiin ilmaisuihin.

– Kaikki kertovat olevansa sosiaalisia, aktiivisia, yhteistyökykyisiä ja oma-aloitteisia – eli ne on nähty.

Joissain kohtaa henkilökohtaiset ominaisuudet ja muilla aloilla kartutettu osaaminen voivat olla jopa alan työkokemusta kovempi valtti.

– Erään firman rekrytoija sai paikan, koska hän pystyi perustelemaan, miten hän oli hankkinut rekrytoijana tarvittavat taidot lentoemännän työssään, Wilma Vilen kertoo.

Vilen suosittelee käymään hakemuksia läpi vaikka ystäväpiirissä toinen toista sparraten. Mikäli opiskelija tai vastavalmistunut hakee töitä Studentworkin kautta, yrityksen edustajat auttavat tarvittaessa.

– Kaikki meidän palvelumme ovat hakijoille maksuttomia.

Varsinkin vasta vähän työkokemusta omaavien kannattaa listata CV:hen kaikki työkokemus, mansikanpoiminnasta lähtien.

– Mitään työtä ei tarvitse hävetä, kaikki kokemus on arvokasta ja kertoo siitä, että hakija on jo oppinut työelämätaitoja.

Wilman ja Katleenan 10 vinkkiä 1.

Panosta kaikkesi. Jos teet työhakemuksen löysin rantein, se näkyy kyllä. Wilman sanoin: välillä työnhaku voi olla työlästä.

2. Älä lavertele. Työhakemuksen on mahduttava A-neloselle eli tekstiä siinä saa olla korkeintaan 1800 merkkiä.

3. Perustele, miksi juuri sinä. Kaikki voivat kuvailla olevansa ahkeria, joten kerro, millä tavalla sinun ahkeruutesi tulee esiin. Oletko saanut ahkeruudestasi vaikkapa kehuja edellisessä työpaikassasi?

Paljon hakemuksia lukeva Wilma ilahtuu nähdessään, kun vastaan tulee hakemus, josta huomaa, että hakija ei malta odottaa pääsevänsä avoinna olevaan tehtävään.

4. CV on eri asia kuin työhakemus. Hakemuksessa ei pidä toistaa samoja asioita kuin ansioluettelossa.

5. Tarkista oikeinkirjoitus. Kirjoitusvirheet vievät huomion itse asiasta ja voivat olla syy siihen, että et pääse jatkoon.

6. Ole rehellinen. Ei kannata esittää asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Katleena on sitä mieltä, että hakijan kannattaa tunnustaa puutteensa suoraan. Hakemuksessa voi kertoa vaikkapa olevansa varsin kärsimätön, mutta myös nopea. Lisäksi pitää toki kertoa, miten ”taklaa” tämän työssään ja millaisessa tilanteessa nopeudesta on hyötyä. Jos antaa itsestään väärän kuvan, voi päätyä väärään työhön, ja se on tuskastuttavaa niin itselle kuin rekrytoijallekin.

7.

Seuraa Katleenaa Twitterissä:

Muista visuaalisuus. Vaikka sisältö on ykkönen, myös ulko­ asulla on merkitystä. Valitse tyylikäs fontti, ja entä jos tekstin sävy olisi vaikkapa tummanharmaa tai tummanviininpunainen?

Wilma varoittaa ylilyönneistä: neonvärien kirjo menee överiksi.

8. Kuvan avulla jäät mieleen. Katleena suosittelee ammattimeikkaajaa ja -kuvaajaa, ellei tuttavapiiristä löydy ko. alojen erityisosaajia.

Ennen kuvausta pitää hoitaa myös kampaus kuntoon. Kuvan voi liittää joko hakemuksen tai CV:n yhteyteen.

9. Pukeutuminen on viesti. Koodari voi olla kuvassa huppari päällä, mutta monen muun alan työpaikkaa tavoitteleva ei. Katleena valitsisi työhakemuskuvaan yksivärisen asun, mutta ei mustaa.

10. Pyydä apua. Voisivatko opiskelutoverisi tai muu lähipiirisi sparrata sinua? Muista, että on myös yrityksiä, jotka auttavat työnhaussa ja työhakemusten laatimisessa.

Tutustu vielä Wilman vinkkeihin CV:n laatimiseen:

15

YRITTÄJYYS HAMKISSA

Työelämäpalvelupäällikkö Jukka Raitanen: ”Yritysyhteistyö on kasvanut valtavasti” HAMKin liiketalouden koulutuksessa pyörii jo yli sata yritysprojektia vuodessa. Työelämäpäällikkö Jukka Raitanen linkittää opiskelijat ja yritykset.

Kokemukset cSchoolista ovat olleet hyviä ja toiminta kasvaa ympärivuotiseksi Hämeenlinnassa ja pop up -kampuksella Tampereella Crazy Town -yritysyhteisön tiloissa.

Hämeen ammattikorkeakoulun työelämäpäällikkö Jukka – Tampereelta on saatu hienoja tuloksia. Toiminta palvelee Raitanen on monessa mukana. Hän on käytännön linkki hyvin opiskelijoita ja yrityksiä, jotka tulevat siltä suunnalta, opiskelijoiden ja yritysten välissä. Raitanen ja koko kolmen sanoo Raitanen. ja puolen henkilön tiimi organisoi suurta osaa HAMKin vuotuisista tapahtumista. Niissä yritykset ja opiskelijat tekevät Paljon muutakin paljon liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä.

Liiketalouden koulutuksella on paljon muutakin yhteistyötä yritysten ja opiskelijoiden välillä. Amazing Business Train Raitasella itsellään on liiketalouden tausta. Hän valmistui kerää yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita junamatHAMKin liiketalouden koulutusohjelmasta vuonna 2013. kalle, jonka aikana opiskelijan liikeideaa voidaan hioa Ennen HAMKia hän opiskeli pari vuotta markkinointia intensiivisesti. Startup Business School puolestaan on Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa eli nykyisessä yrityshautomo, joka tarjoaa kenelle tahansa ja milloin vain Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa. mahdollisuuden tulla kehittämään liikeideaansa.

HAMKiin opiskelemaan hän tuli 2008 ja työskenteli samaan aikaan Hämeenlinnassa: ensin tutkimushaastattelijana, sitten yövartijana.

– Vartijan työ oli todella opettavaista. Siinä oppi ajankäytön ja yllättävien tilanteiden hallintaa sekä ihmisten kanssa pärjäämistä, sanoo Raitanen.

HAMKin Killerpitchingissä keskitytään pitchaamiseen eli autetaan yrittäjää hiomaan hissipuhettaan. Vakiintunut yhteistyön muoto on myös DIILI-viikot. Siinä ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijat pääsevät heti syksyn aluksi ratkomaan valittujen yritysten antamia DIILI-haasteita.

Kutakin haastetta ratkotaan viikko ja yritys palkitsee kiinnostavimman työn.

Laaja kirjo yhteistyötä Startupit voivat tarjota HAMKille myös nopeita someYritysyhteistyöhön Raitanen tutustui jo opintojensa aika- ongelmia ratkottavaksi. na harjoittelussa, kun hän koordinoi opiskelijaprojekteja.

Liiketalouden yritysyhteistyötä tehdään nykyisin hyvin – Task Tank -pikatyöpajoissa opiskelijat etsivät ratsamanlaisessa ympäristössä. Tärkeää on ottaa opiskelijat kaisun esitettyyn ongelmaan yhden tunnin aikana, huomioon yksilöinä. kertoo Raitanen.

Yhteistyön kirjo on laaja, aina lyhyistä tuntitöistä useita vuosia kestäviin hankkeisiin. Liiketalouden opiskelijoiden lisäksi myös muiden koulutusalojen opiskelijat voivat Raitasen avulla hakea kontakteja yrityksiin ja toisinpäin.

– Meillä on tavallaan kaksi asiakasryhmää: yritykset ja opiskelijat. Yritykset saavat täältä apua kehityshaasteisiinsa, ne saavat tutkimuksia, lisätyövoimaa ja apua ongelmanratkaisuun. Opiskelijoiden vinkkelistä yhteistyö tuottaa projekteja, harjoitteluita ja opinnäytetyön aiheita. cSchoolin pop up -kampus lyönyt läpi Suurin HAMKin liiketalouden vuotuisista yritysyhteistyömuodoista on cSchool of business design. Siinä opiskelijat suorittavat opintojaan projektien muodossa eli ratkovat yrityksiltä saatuja haasteita. Tehtävät liittyvät pääosin markkinointiin, palvelumuotoiluun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

16

Jo vakiintunut tapahtuma on Freezing Week. Helmikuiseen opiskelijatapahtumaan tulee kansainvälisiä puhujia, ja opiskelijoilla on ratkottavanaan käytännön projekti.

Vuonna 2016 Ähtärin Eläinpuisto haki näkemystä, mitä kaikkea pandojen ympärillä voisi toteuttaa. Viime vuonna Kultasuklaa ja Kultakeskus hakivat toimintaansa tuotekehitys- ja markkinointi-ideoita.

Ovet auki uusille projekteille ja uuden oppimiselle Työelämäyhteistyöhön liittyy myös mahdollisuus hyödyntää HAMKin tutkimusyksiköihin kertynyttä osaamista.

Yhteistyötä kaikkien neljän tutkimusyksikön kanssa on paljon, ja se on tärkeä lisä niin yrityksille kuin opiskelijoille.

Kaikkiaan yhteistyöprojekteja yritysten kanssa on vuosittain toista sataa.

Raitasen työssä moni asia liittyy kehittämiseen. Itseensä hän satsaa opiskelemalla työn rinnalla ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Siitä on hyötyä sekä työhön että laajemmin.

– Lisäopinnot tuovat uusia mahdollisuuksia haastaa itseään ja rakentaa omaa osaamistaan syvemmäksi. Opintojen kautta pääsee myös vaikuttamaan siihen, mikä on oma rooli työelämässä muutaman vuoden päästä, sanoo Raitanen.

Tutustu Jukkaan Linkedinissä

Lue lisää cSchoolista ja Task Tankeista

Jukka Raitanen 17

YRITTÄJYYS HAMKISSA

Kaisa Seppälä

Opiskelijasta yrittäjäksi: kolme tarinaa Toiminnallisia ja esteettömiä pihoja Kaisa Seppälä ilmoitti heti ensimmäisenä opiskelupäivänään Lepaalla rakennetun ympäristön koulutuksessa, että hänestä tulee yrittäjä. Opintoihin kuuluvan yrittäjyysmoduulin aikana syntyi liiketoimintasuunnitelma, ja starttiraha tuli kolmessa päivässä.

Pihastamo-yritys aloitti keväällä 2018, ja valmistumispäivänä kesäkuussa Kaisa ehti hädin tuskin noutaa todistuksensa, kun yrityksessä oli jo täysi hönkä päällä.

– Kesä oli yllättävän kiireinen. Ensi vuonna on tarkoituksena palkata apua, Kaisa kertoo.

Pihastamo tarjoaa pihasuunnittelu-, viherrakennus-, maanrakennus- ja pihanhoitopalvelua yksityisasiakkaille ja yrityksille. Kaisan pihasuunnittelua ohjaa vahvasti aiemmassa ammatissa hankittu osaaminen: ikäihmisten fysioterapeuttina hän kiinnittää erityistä huomiota pihan esteettömyyteen ja toiminnallisuuteen.

18

– Omakotitalojen pihoja voisi suunnitella niin, ettei ainakaan pihan takia tarvitse muuttaa pois kotoa. Esimerkiksi kasvimaa voi olla korotettu siten, että omasta puutarhasta voisi nauttia apuvälineiden avulla mahdollisimman pitkään, Kaisa Seppälä kuvailee.

Pihastamo-yritys aloitti keväällä 2018, ja valmistumispäivänä kesäkuussa Kaisa ehti hädin tuskin noutaa todistuksensa, kun yrityksessä oli jo täysi hönkä päällä.

Oman intohimon etsimistä yritysmaailmassa Kun Matias Koskinen oli nuori, hänen vanhempansa työskentelivät perheyrityksessä, rakennesuunnittelua tekevässä insinööritoimistossa. Pojan koulutuspolku alkoi kuitenkin isän kameraharrastuksen innoittamana. Matias oli itsekin kiinnostunut kuvaamisesta ja hakeutui HAMKiin opiskelemaan mediatekniikan insinööriksi. Hän perusti jo opiskeluaikanaan yrityksen, jossa teki musiikkivideoita ja mainosfilmejä.

“

Kun lähtee tekemään jotakin, oppii koko ajan lisää siitä, missä on hyvä ja missä voi olla parhaiten avuksi.

Se ohjaa taas eteenpäin.

Yrittämisen ohessa Matias teki vapaaehtoistyötä, jossa sai kokemusta ihmisten johtamisesta ja organisoinnista.

Se alkoi kiinnostaa Matiasta yhä enemmän, ja hän lähti opiskelemaan johtamista ja hallitustyöskentelyä. MBAtutkintokin on viittä vaille valmis, ja nyt Matias seisoo tienristeyksessä. Ottaako vahvempaa roolia perheyrityksessä?

Perustaako porukalla konsulttiyritys, vai löytyisikö ehkä jo vauhdissa oleva konsulttitiimi, johon voisi hypätä mukaan?

Kaikki vaihtoehdot houkuttelevat.

– Kun lähtee tekemään jotakin, oppii koko ajan lisää siitä, missä on hyvä ja missä voi olla parhaiten avuksi. Se ohjaa taas eteenpäin, Matias Koskinen miettii.

R-äänteen harjoittelua mobiilisovelluksella International business -koulutuksessa opiskelevan Kimmo Kokkosen lähipiirissä on perhe, jonka vanhemmat olivat huolestuneita nelivuotiaan lapsensa puheen kehityksestä ja olisivat kaivanneet konkreettisia vinkkejä ja välineitä puheen opetteluun. Kun Kimmo opiskeli syksyllä 2017 koodaamista, hän keksi idean mobiilisovelluksesta, jolla äänteiden opettelu olisi lapselle mielekästä. Ideaa kehiteltiin eteenpäin muun muassa Amazing Business Trainilla, jossa ideointitiimissä olivat mukana myös Sofia Näränen ja tuleva yhtiökumppani Helmi Uotila. Junassa he oivalsivat, että yhdellä sovelluksella ei voisi ratkaista kaikkia lapsen puheongelmia, ja päättivät keskittyä r-äänteeseen.

Junamatkan päätyttyä tiimi voitti pitchaus-kilpailun ja sai palkinnoksi puolen vuoden jäsenyyden Hämeenlinnan Crazy Town -yhteisössä.

– Yrityksen ja erehdyksen kautta on menty, mutta koodaus on nyt loppumetreillä. Seuraavaksi sovellusta testataan puheterapeuttien asiakkaiden kanssa. Jos testi menee hyvin, saatamme saada tuotteen kaupalliseen levitykseen vielä tämän vuoden aikana, Kimmo Kokkonen kertoo.

Ärrätreeni Oy sai räjähtävän lähdön kun Kimmon ja Helmin yritykseen lähti töihin vielä kaksi koodaajaa, Svante Laine ja Petrus Lehtonen. Betaversio oli valmis jo keväällä, ja sitä päästiin testaamaan Hämeenlinnan alueen puheterapeuttien kanssa.

19

IHMISEN KOKOINEN HÄME

Hämptonissa riittää tekemistä – kun vain lähtee liikkeelle!

Teksti ja kuva Jenni Manninen Hämeenlinnasta löytyy paljon koettavaa ja nähtävää vapaa-aikana. Kaupungin luonto- ja kulttuurikohteet yllättivät opiskelija Tanja Särkiniemen, joka tallensi aktiivisen viikkonsa myös HAMK Storiesin Instagram-tilille.

Terveydenhoitajaksi HAMKissa opiskeleva Tanja Särkiniemi aloitti syksyisen viikkonsa Aulangon puistometsän lenkkipolulta. Aulangon perustajan, upporikkaan romantikon Hugo Standertsköldin ansiosta yli 150 hehtaaria kattava puisto on ulkoilijoiden käytettävissä ja vetää puoleensa kaikkina vuodenaikoina. Alueeseen kuuluu ainutlaatuinen vuosina 1883–1938 rakennettu englantilaistyyppinen puisto.

Luonnonsuojelualue on ulkoilijoiden keidas, ja sen metsissä voi harrastaa vaikka polkujuoksua tai lenkkeillä ulkoilureiteillä. Talvella Aulangon kuntoladulla pääsee nauttimaan vauhdikkaista mäistä, ja rauhallisemmalle hiihtäjälle sopii lenkki Aulangonjärven ympäri.

Urheilullinen Tanja kiipesi ihailemaan maisemia Aulangon näkötornille ja laskeutui porrasjuoksijoiden suosimia 322 rappusta pitkin Karhuluolaan, joka on yksi alueen nähtävyyksistä.

Liikunta on Tanjan ykkösharrastus, paljon muuta ei opiskelujen lisäksi ehdi tekemäänkään.

– Liikkuminen on minulle todella tärkeää. HAMKin järjestämät liikuntamahdollisuudet kuuluvat jokaiseen viikkoon.

Liikuntapassilla pääsee harrastamaan joko todella edullisesti tai pienellä kertamaksulla monia eri lajeja joogasta potkunyrkkeilyyn ja salitreeniin.

20

Aulangolle Tanja päätyi myös opiskelijoiden starttitapahtuma Alkupamauksessa. Ryöminki-rastirata johdatti opiskelijat lopulta keskustasta bileisiin Aulanko Areenalle, jossa esiintyi Lord Est. Areena tarjoaa tapahtumia, huippukeikkoja ja liikuntamahdollisuuksia. Se toimii kylpylähotellin yhteydessä.

Verkatehdas yllättää Tanja poikkesi myös elokuvissa kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalla. Bio Rexin uusitut salit sopivat vaativammallekin hifistelijälle, sillä tarjolla on uusi Prime-sali leveine leffapenkkeineen. Verkatehtaan kyljessä toimii Suistoklubi, jonka uniikkia tunnelmaa kehuvat niin esiintyjät kuin yleisökin.

– Verkatehdas on yllätyksiä täynnä. Siellä olisi saanut aikaa kulumaan enemmänkin, Tanja sanoo.

Tanjan viikkoon kuului myös vierailu Hämeen linnassa, joka on oikeutetusti kaupungin maamerkki ja suosittu turistikohde.

Linnassa järjestetään perhejuhlia ja yleisötapahtumia, kuten esimerkiksi suosittuja Pako linnasta -seikkailuja.

– Kiertelimme ystävien kanssa Hämeen linnassa ihailemassa sen yksityiskohtia ja kävimme Hohto-näyttelyssä, joka oli todella hieno, Tanja kertoo.

Linnanpuistossa puolestaan koetaan paljon erilaisia pienempiä ja isompia tapahtumia, joukossa muun muassa Wanaja Festival. Linnan ohi kulkee ulkoilijoiden suosima rantareitti.

Viikko huipentuu korkeuksiin Tanjan superviikon huipennus oli kiipeily seikkailupuisto Hugo Parkissa, joka sijaitsee aivan Aulangon hotellin vieressä. Tanja uskaltautui kiipeämään noin kymmenen metrin korkeuteen, mutta kesken jäänyt rata jäi kaihertamaan sen verran, että takaisin on tultava. Korkeimmillaan Hugo Parkissa kiipeillään noin 18 metrin korkeudessa.

– Sain viikon aikana laajemman kuvan kaupungista. Täällä on paljon mahdollisuuksia ja tekemistä, kunhan vaan lähtee liikkeelle. Korkeakoulukeskus on hyvän matkan päässä kaikkialta, vaikka ei olisi autoa käytössä, Hämeenlinnassa vuoden verran asunut Tanja tiivistää viikon tunnelmat.

Tutustu opiskelijoiden elämään ja vapaa-ajanviettomahdollisuusiin myös muilla kampuksilla HAMK Stories -instagramissa:

#hamkleisure

21

IHMISEN KOKOINEN HÄME

Seitsemän kampusta Etelä-Suomessa Hämeen ammattikorkeakoulu toimii Kanta-Hämeessä ja EteläPirkanmaalla. HAMKin seitsemän kampusta sijaitsevat idyllisissä maisemissa Hämeenlinnassa, Evolla, Forssassa, Lepaalla, Mustialassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella.

Hämeenlinna Hämeenlinnassa opiskellaan viihtyisissä ja moderneissa tiloissa.

Oppimisympäristöt vaihtelevat insinöörien laboratorioista muotoilijoiden työverstaisiin. Hämeenlinnassa annetaan myös ylemmän ammattikorkeakoulun opetusta sekä valmennetaan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (AOKK).

Etäisyydet: Helsinki: 96 km, Tampere: 67 km Koulutukset Hämeenlinnassa: • • • • • • • • • • •

Bio- ja elintarviketekniikka Computer Applications Construction Engineering Liiketalous Muotoilu Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Rakennusmestari Sairaanhoitaja Sosionomi Terveydenhoitaja Tietojenkäsittely

Inari

Rovaniemi

Ylempi AMK • Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen • Business Management and Entrepreneurship • Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä • Liiketoiminnan kehittäminen • Rakentaminen • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen • Teknologiaosaamisen johtaminen • Älykkäät palvelut digitaalisessa ympäristössä • Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, kriisityö

Oulu

Vaasa

Kuopio

AOKK • • • •

Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus International Professional Teacher Education

Jyväskylä Tampere

Valkeakoski Lepaa Evo Lahti Forssa Mustiala

Hämeenlinna Riihimäki

Turku

Helsinki

22

Riihimäki

Valkeakoski

Forssa

Riihimäen kampuksella sijaitsee useita nykyaikaisia verstaita ja laboratorioita. Yksikön erikoisuutena on laaja konepaja, jonka ylpeyden aiheena ovat erityisesti lasertyöstön ja robotiikan nykyaikainen huipputekniikka. Opetus on vahvasti kansainvälistä, sillä Riihimäellä opiskelee tulevia insinöörejä lähes maailman joka kolkasta.

Valkeakosken yksikkö tekee aktiivista yhteistyötä samalla alueella toimivien yritysten ja oppi­lait​osten kanssa.

Yksikössä on kaksi englanninkielistä koulutusta, joten kansainvälisyys on tärkeä osa jokapäiväistä opiskelua.

Moderni laboratorio­keskus antaa erinomaiset mahdollisuudet käytännönläheiseen ja yhteisölliseen opiskeluun.

Forssan yksikkö sijaitsee vanhassa puuvillakehräämössä, jonka tilat on uusittu tyylikkäästi HAMKin käyttöön. Kehräämöalueelle on syntynyt kulttuurikeskus, jossa toimii koulun ohella kansalaisopisto, musiikkikoulu, museoita, yrityksiä, kirjasto, keilahalli ja ruokaravintoloita.

Etäisyydet: • Helsinki: 69 km, • Tampere: 112 km, • Hämeenlinna: 36 km Koulutukset Riihimäellä: • Konetekniikka • Liikenneala • Mechanical Engineering and Production Technology • Tieto- ja viestintätekniikka

Etäisyydet: • Helsinki: 131 km • Tampere: 29 km • Hämeenlinna: 38 km Koulutukset Valkeakoskella: • Electrical and Automation Engineering • International Business • Sähkö- ja automaatiotekniikka

Etäisyydet: • Helsinki: 102 km • Tampere: 77 km, • Hämeenlinna: 50 km Koulutukset Forssassa: • Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka) • Kestävä kehitys • Sairaanhoitaja

Ylempi AMK • Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

Joensuu

Mustiala

Lepaa

Evo

Mustialan kampus sijaitsee idyllisessä maaseutumaisemassa Tammelan kunnassa. Opetusmaatila tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan käytännön töiden oppimisympäristön. Vuonna 2015 valmistuneessa navetassa on lypsyrobotti, automaattinen seosrehuruokinta ja pieni lypsyasema.

Kampusalueella on lisäksi lukuisia erilaisia oppimistiloja, maatilan tuotantorakennuksia, peltoja sekä mehiläistarha ja hevostalli.

Hattulassa sijaitsevalla Lepaan kampuksella on koulutettu puutarha-alan ammattilaisia yli sadan vuoden ajan.

Kauniilla kampusalueella on nykyaikainen kasvihuone sekä omena- ja marjatarhoja, taimisto ja kasvien näytemaa. Kampuksen yhteydessä sijaitsee myös matkailijoiden suosima golfkenttä, viinitila sekä puutarha- ja viinimyymälä.

Hämeenlinnan Evolla on annettu metsäopetusta jo 150 vuotta. Opiskelu tapahtuu aidossa ympäristössä: 1800 hehtaarin opetusmetsä tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen maastoopetukseen aina puun kaadosta nykyaikaiseen GPS-paikannukseen ja laserkeilaukseen. Evon retkeilyalueella on merkittyjä patikointipolkuja yli 70 km.

Etäisyydet: • Helsinki: 117 km • Tampere: 79 km • Hämeenlinna: 18 km

Etäisyydet: • Helsinki: 144 km • Tampere: 99 km • Hämeenlinna: 44 km

Koulutukset Lepaalla • Puutarhatalous • Rakennettu ympäristö

Koulutukset Evolla: • Metsätalous

Etäisyydet: • Helsinki: 96 km • Tampere: 77 km • Hämeenlinna: 43 km • Forssa: 8 km Koulutukset Mustialassa: • Hevostalous • Maaseutuelinkeinot

23

JOUSTAVA HAMK

Itsekseen höpöttävä isä Jani Lehtimäki opiskelee monimuotototeutuksella sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Työn, opiskelun ja perheelämän yhdistäminen ei ole aina yksinkertaista, mutta se onnistuu, kun motivaatio on kunnossa. Nykyteknologian avulla opiskeluhommia voi tehdä arjen keskellä, vaikka keittiön nurkassa puhelimelle sanellen, niin pöljältä kuin se välillä tuntuukin.

Miksi hakeuduin aikuisena opiskelemaan?

– Eipä kai tähän kysymykseen ole yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta. Ehkä en nuorena opiskellut niin paljon kuin olisin halunnut. Elämä vei mennessään. Kypsyttelin ajatusta aikuisopiskelusta vuosia. Koulutuksen avulla saatan saada työpaikan, jossa on paremmat työajat, enemmän vastuuta, mielekkäämmät työtehtävät ja ehkä parempi palkkauskin – kukapa sitä ei toivoisi. Joka tapauksessa halusin teoreettisen pohjan ja syvemmän ymmärryksen asioihin, joihin työssäni törmään päivittäin.

Miksi monimuotokoulutus?

– Työn ohessa opiskelu on taloudellisesti vakain vaihtoehto, jos on valmis luopumaan vapaa-ajastaan. Lisäksi työkavereilta saa apua ja tukea. Onneksi työskentelen työyhteisössä, jossa on edustettuna runsaasti eri alojen osaamista.

Ehkä opiskeluni jopa antaa työnantajalle jotakin.

– Aikuisopiskelun paras etu on se, että siellä ei oikeastaan asetuta perinteiseen opiskelijan rooliin, vaan oman alansa ammattilaiset opettavat ja jakavat kokemuksiaan keskenään. Tosin matematiikan opinnot ovat tässä ehkä poikkeus.

Millaista opiskelu on?

– Opiskelu on muuttunut todella paljon siitä kun viimeksi olen ollut koulun penkillä, mutta kynä ja paperi ovat yhä käyttökelpoiset apuvälineet monessa asiassa. Kaikki tieto on nykyään helposti saatavilla. Ehkä tärkeintä nykyään onkin, että tietää, mistä löytää haluamansa tiedon ja osaa arvioida lähteen luotettavuuden.

24

– Tekniset apuvälineet ovat kehittyneet todella paljon, ja niiden avulla opiskeluhommia voi tehdä oikeastaan missä tahansa. Tunnen toki itseni pöljäksi kun höpisen keittiön nurkassa puhelimelle omia muistiinpanojani, mutta puhelin osaa muuttaa höpinäni tekstiksi. Keskeytyksiä tulee, mutta vuosien perhe-elämä on valmentanut minut kestämään niitä.

Miten aika riittää?

– Aikaa on tietenkin aina liian vähän. Opiskeluun kuluva aika on kohtalaisen helppo sijoittaa kalenteriin, mutta muuttujia tulee koko ajan. Työ ja siihen liittyvät asiat ovat ehkä suurin muuttuja, koska kukaan muu ei niitä voi hoitaa. Kotiasioille yleensä löytää tuuraajan tarvittaessa, tai aikatauluja pystyy muuttamaan. Ihan toinen asia on sitten saada ajatuksiinsa riittävästi tilaa opinnoille. Työ ja arkiset asiat haittaavat välillä luennoilla keskittymistä. Olen onnekkaassa tilanteessa, koska pystyn toisinaan opiskelemaan myös töissä. Siellä on käytäntö lähellä ja työtovereiden kanssa pääsee vaihtamaan ajatuksia.

Mikä auttaa jaksamaan?

– Opiskelu on minulle ehkä enemmän elämäntapa kuin kovaa työtä. Silti siitäkin tarvitsee taukoja. Rentouttava pilkkireissu ei saa muuttua eksponenttiyhtälöiden ratkaisuretkeksi. Tasapainon etsiminen jatkuu varmasti koko opintojen ajan. Näin alussa innostus on niin suurta, ettei minua haittaa se, että opinnot täyttävät maailmani. Toivon että tilanne jatkuu näin, mutta elämällä on tapana tarjota yllätyksiä. Se kuuluu asiaan.

“

Verkko-opiskelu ja online-tapaamiset mahdollistavat opiskeluni.

Olen osallistunut useampaan opiskelutapaamiseen työmatkoilta hotellissa, junassa ja lentokentällä.

Aki Sand

Verkko-opinnot sopivat reissutyön tekijälle Aki Sand aloitti liiketoiminnan kehittämisen YAMKkoulutuksen syksyllä 2017. HAMKiin hänet toi paitsi mielenkiintoinen opintosisältö, myös mahdollisuus verkko-opiskeluun.

Millainen koulutus ja työkokemus sinulla on?

Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja olen suorittanut myös englanninkielisen BBA-tutkinnon. Työelämässä olen toiminut erilaisissa liiketoiminnan kehitystehtävissä ja projektien johtamistehtävissä, pääosin konepajateollisuudessa sekä älykkään liikenteen ja kaupan alalla.

Miten päädyit opiskelemaan liiketalouden ylempää AMK-tutkintoa HAMKiin?

Liiketoiminnan johtaminen ja kehitys kiehtovat minua.

Halusin jatkaa liiketalouden opintoja ja kehittää osaamistani työssä hyödynnettäväksi. Matkustelua sisältävän työni vuoksi en pysty sitoutumaan läsnäolopakkoa vaativiin opintomuotoihin. HAMKissa on mahdollisuus toteuttaa opinnot pääsääntöisesti verkko-opintoina. Toisaalta myös opintojen sisältö istui hyvin kiinnostukseni kohteisiin.

Erityisesti strategian luominen, myynnin johtaminen ja yrityskauppoihin liittyvät osa-alueet ovat mielenkiintoisia.

Tutustu Akiin Linkedinissä

Tähän mennessä olenkin pitänyt erityisesti strategisen johtamisen kurssista. Se antoi uusia käytännönläheisiä eväitä toimintaympäristön analysointiin ja tulee hyödyttämään myös lopputyöni tekemistä.

Miten HAMKin opiskelutavat sopivat elämääsi?

Verkko-opiskelu ja online-tapaamiset mahdollistavat opiskeluni. Olen osallistunut useampaan opiskelutapaamiseen työmatkoilta hotellissa, junassa ja lentokentällä.

Mikä opinnoissasi on ollut parasta?

Kyllä ne joustavat opiskelutavat ja oikeasti mielenkiintoiset kurssien sisällöt ovat olleet parasta opinnoissani. Myöskin meidän opiskeluryhmä on ollut mahtava. Siellä on riittänyt iloa ja naurua sekä loistavaa avointa sparrausta asioissa.

Suosittelisitko YAMK-opintoja muille?

Keille opinnot mielestäsi sopivat?

Suosittelen HAMKin YAMK-opintoja itsensä kehittämisestä kiinnostuneille. Verkko-opiskelumahdollisuus sopii myös reissutyötä tekeville.

25

JOUSTAVA HAMK jakorkeakouluun. Vuonna 2011 hän valmistui erityisopettajaksi. Nykyisin erilaiset oppijat, jotka opiskelevat muiden mukana henkilökohtaisen opetusjärjestelyiden mukaisesti, kuuluvat tiiviisti hänen työhönsä.

Tällä hetkellä Elina jakaa kollegojensa kanssa kaikkien rakennusalan opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ohjauksen ja arvioinnin. Hän opettaa myös kestävän kehityksen kursseja ja tekee oppilasvalintoihin liittyvät haastattelut ja valintaesitykset.

Koulutuksen muutokset ovat selvimmin esillä työpaikoilla tapahtuvissa koulutuskäytännöissä. Osaamista hankitaan nyt joko koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Näyttötutkintomestarin kokemuksella Elina arvioi, että reformin muutokset toivat selkeyttä osaamisen hankkimiseen, arviointiin ja sopimuksiin.

Elina Kanerva

Opettaja päivittää osaamistaan Joukko Ammattiopisto Tavastian rakennusalan opettajia on kokoontunut ryhmäkuvaan Vanajaveden rannalle. Raksatiimi, johon kuuluvat Reijo Rothsten, Kimmo Vorobjev, Elina Kanerva, Antti Ruokonen, Markku Järvinen ja Martti Rekola, on hetkeä aiemmin palkittu Hämeen maakuntajohtajan myöntämällä Häme osaa -tunnustuksella Hämeen vuoden 2018 opiskelijoina. Hymy on herkässä, vaikka taustalla tuuli saakin lähipuiden oksat heilumaan.

Samankaltaisissa olosuhteissa lehtori Elina Kanerva ja raksatiimi tekevät myös työtään. Yhdessä asioita sujuvasti jakaen, vaikka taustalla ammatillisen koulutuksen kehittäminen onkin viime aikoina altistunut navakoille muutostuulille.

Lakimuutoksen mukaista uutta koulutusajatusta ajetaan parhaillaan käytäntöön. Tämän seurauksena ammatillisen koulutuksen odotetaan vastaavan aiempaa paremmin työmarkkinoiden, työelämän nopeasti muuttuvan osaamistarpeen ja opiskelijoiden omien opintojen henkilökohtaistamisen odotuksiin.

Elina aloitti opettajan työnsä vuonna 2006 Tampereella.

Kolme vuotta myöhemmin hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa. Rakennusarkkitehdin peruskoulutus oli täydentynyt jo vuonna 1999 ammatillisen opettajan pedagogisilla opinnoilla. Kiinnostus oman ammatti-identiteetin kehittämiseen vei Elinan takaisin HAMKin ammatilliseen opetta-

26

Henkilökohtaiset opiskelupolut ja yksilöllinen eteneminen opinnoissa luovat työyhteisössä tarvetta entistä parempaan tiimityöskentelyyn. Tiimityö tuo haasteita eteen tulevien uusien asioiden omaksumisessa. Koska asioita on paljon, kukin ehtii työssään omaksua ensin vain itselleen tärkeät asiat. Kokonaisuuden hallitsemisessa auttaa aika ja avoin keskustelu. Avuksi on otettu myös uusi tietojärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelijoiden opiskeluun liittyvien asioiden kirjaamisen samaan paikkaan. Tiedot ovat näin raksatiimissä näkyvillä kaikille.

– Reformi on tuonut mukanaan enemmän kirjaamistyötä, josta on kuitenkin etua opiskelijan opintojen edetessä.

Henkilökohtaisten opintopolkujen luomiseksi on opiskelijoita haastateltava ja yritettävä kulkea entistä enemmän heidän rinnallaan. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS päivittyy opintojen edetessä.

Kun ammatillisen koulutuksen ensimmäiset muutokset toteutuivat, lisääntyi samalla opiskelijoiden ohjaustarve.

Myös työelämän yhteistyötahoille täytyi kertoa reformin tuomista muutoksista. Elina hakeutui jälleen HAMKiin, nyt opinto-ohjaajankoulutukseen, josta hän tänä keväänä valmistui.

“

On ollut antoisaa kuulla kollegojen kautta, miten opettajakoulutusta on uudistettu ja mitä sisältöjä on tullut mukaan.

Opettajien oman ammatti-identiteetin kehittäminen on jatkuvaa. Tämä näkyy Elinan ja raksatiimin kaikkien jäsenten arjessa. Tälläkin hetkellä tiimistä on kaksi jäsentä opiskelemassa opekorkeassa. Elina on ollut myös useiden työkavereideni ohjaavana opettajana.

– On ollut antoisaa kuulla kollegojen kautta, miten opettajakoulutusta on uudistettu ja mitä sisältöjä on tullut mukaan, tuumii HAMKin opettaja-alumni Elina Kanerva.

Tästä yhdessä opiskelemisesta ja ammattitaidon kehittämisestä tiiminä raksatiimi myös elokuussa palkittiin. Suurelta myllerrykseltä mediassa kuulostanut ammatillisen koulutuksen reformi on tässä tiimissä likimain kesytetty.

– Osa muutoksista on jo pelkkiä työrutiineja. Paras apu on ollut maltti ja asioiden priorisointi. Muutosten pohdinta yhdessä ja kokemusten jakaminen ovat myös auttaneet.

Jaksamiseen auttaa usein myös koulutus ja perillä pysyminen ajankohtaisista asioista, summaa Elina.

YAMKilla uutta asiantuntijuutta Metsätalouden lehtori Esa Lientola opiskeli työnsä ohessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Opintoihin kuuluva kehittämistyö antoi mah­ dollisuuden keskittyä uuteen, mielenkiintoiseen aiheeseen.

"Meitä kaikkia YAMK-koulutukseen osallistuneita luonnonvara-alan ammattilaisia yhdisti halu itsemme kehittämiseen ja pyrkimys uralla eteenpäin. Perustyöt olivat opintojen alkaessa kaikille tuttuja, ja johtaminen, kehittäminen sekä verkostoituminen kiinnostivat kaikkia. Usein opiskeluun liittyy jollain tavalla töissä eteneminen, ja minulla siihen liittyi myös muodollisen pätevyyden hankkiminen. Lisäksi opin paljon kehittämisestä ja tulevaisuuden ennakoinnista ja loin hyviä työelämäkontakteja.

Opinnoista puolet koostuu kehittämistyöstä, joka tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Työn tavoitteena on oppia uutta ja kehittää työelämää. Itse koin juuri tämän osan erittäin antoisana. Opetustyön ammattilaisena mietin aihetta valitessani, että haluan oppia uutta, kehittää osaamistani sekä luoda jotain, jota pystyn omassa työssäni hyödyntämään. Työtä aloittaessani biotaloudessa oli tehty jonkin verran tutkimusta miehittämättömien ilmaalusten hyödyntämisestä. Itse olin seurannut toimintaa sivusta, mutta päätellyt jo, että metsäalallakin tullaan lentämään droneilla tulevina vuosina. Olin siis keksinyt itselleni kehittämistyön aiheen.

Kuten usein työn ohessa opiskeltaessa, työ ja elämän muut kiireet veivät opinnot hetkeksi tauolle. Päätin kuitenkin hoitaa opintoni loppuun, ja tässä puolen vuoden opintovapaa auttoi huomattavasti. Sain opinnäytetyön todella hyvään vauhtiin. Haastattelin työssä tutkijoita ja käytännön toimijoita ja sain samalla luotua arvokkaita kontakteja alalle. Näitä olen myöhemmin käyttänyt apuna myös opetustyössä. Opinnot auttoivat minua tuomaan biotalouden opetukseen kokonaan uuden aiheen ja mahdollistivat kerrankin hyvän perehtymisen uuteen ja mielenkiintoiseen aiheeseen. Valmistuin syksyllä 2017 entistä osaavampana ja yhtä kokemusta rikkaampana – sekä se tavoitteena ollut Y-kirjain tutkintonimikkeessäni."

Esa Lientola. Kuva: Ulla Rauhala.

27

KANSAINVÄLINEN HAMK

Raikkaita kokeiluja Japanissa: jalkinemuotoilun Mira vaihdossa Mira Saxberg on neljännen vuoden jalkinemuotoilun opiskelija. Ennen HAMKissa opiskeluaan hän on valmistunut valmistavaksi suutariksi. Keväällä 2018 hän suoritti kolmen kuukauden vaihto-opiskelujakson Tokiossa Japanissa Hiko Mizuno College of Jewelry -koulussa.

Miten päätit lähteä vaihtoon?

– Uskoin, että vaihto vahvistaisi identiteettiäni muotoilijana.

Voinkin nyt sanoa seisovani tukevammalla alustalla: minulla on selkeät tavoitteet ja vahvempi minäkuva. Opiskelijavaihto loi uskoa taitoihini ja siihen, mitä haluan tehdä. Kohdemaan valinta oli minulle selvä, sillä japanilaisessa ja skandinaavisessa muotoilussa on paljon samaa välimatkasta ja kulttuurierosta huolimatta. Tämä kiehtoi minua paljon ja halusin oppia siitä lisää.

Kuvassa Mira on Japanissa yllään näyttelyyn tekemänsä kengät, sormus ja korvakoru.

Mitä opiskelit vaihdossa?

– Opiskelin neljännen vuoden opiskelijoiden erikoistuneemmalla luokalla. Minun lisäkseni luokalla oli vain kaksi jalkinemuotoilijaa. Lähiopettajani sekä muut luokkalaiseni olivat korumuotoilijoita. Opintoni koostuivat kahdesta erilaisesta syvemmästä tutkimustyöstä, joiden pohjalta opintoni päätettiin näyttelyyn. Sain työskennellä raikkaan kokeilevasti koko vaihtoni ajan. Kokonaisuuteen kuului muun muassa hollantilaisen taiteilijan workshop, Japanin Ellen päätoimittajan pitämä kurssi lehden taitosta sekä korugalleristin luento.

Mikä oli parasta? Entä haasteellisinta?

– Parasta oli ihan kaikki. Hetket, jolloin epävarmuuteni nousivat esiin, opettivat minulle paljon. Täysin uusi ja erilainen, mutta kotoisa kulttuuri vei mennessään. Pyrin olemaan sosiaalinen myös koulun ulkopuolella ja halusin nähdä Tokiosta mahdollisimman paljon. Haasteellista oli kenties tasapainottelu jo valmiiksi opittujen työskentelytapojen sekä uusien välillä. Varsinaista kulttuurieron aiheuttamaa hämmennystä en osaltani huomannut kuin koulumaailmassa, tuolloinkin vain hetkittäin.

Suosittelisitko vaihtoon lähtemistä muille opiskelijoille?

– Etenkin luovien alojen opiskelijoilla tuntuu olevan usein epävarmuutta. Itsensä kyseenalaistaminen kuuluu kasvuun, mutta se ei aina ruoki luovuutta. Näin vaihdossa ympäristön, jossa tavoitteilleni ja osaamiselleni voisi olla realistista kysyntää. Sellainen kokemus antaa uskallusta ja vahvistaa uskoa omiin ideoihin.

Kerro joku hauska sattumus vaihdosta!

– Minut kutsuttiin japanilaisen suomen kielen opettajan kotiin, jossa hän tarjosi minulle ja oppilailleen suomalaisia pannukakkuja. Katsoimme Yle Areenasta Onnelia ja Annelia. Kun elokuvassa sanottiin ”Härrenduudelis!”, opettaja pyysi minua kääntämään sanan, koska hän ei ymmärtänyt sitä. Selitin, että kyse oli huudahduksesta ja kerroin myös Suomen kaksikielisyydestä.

Tiesitkö, että HAMKissa on Pohjoismaiden ainoa jalkinemuotoilun koulutus?

28

Mitä jos valitsisitkin kansainvälisen tutkinnon?

Jos kansainvälisyys ja tutustuminen ihmisiin maailman joka kolkalta on sinun juttusi, HAMKissa voit opiskella täysin englanninkielisen tutkinnon yhteensä viidessä AMK- ja yhdessä YAMK-koulutuksessa. Kysyimme International Business -koulutuksen opiskelijalta Elias Järviseltä, miten hän päätyi opiskelemaan kansainväliseen koulutukseen.

– Opiskelin Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa (VAAO) merkonomiksi. Sitä kautta tuli kiinnostus opiskella kaupan alaa. Teimme VAAOssa opiskellessamme yhteistyötä HAMKin IB:läisten kanssa. Oltiin esimerkiksi mukana International Dayssa ja joulumessuilla. VAAO sitä paitsi sijaitsee ihan tuossa tien toisella puolella. Teimme myös muutamia avoimia kursseja HAMKilla. International Business -ohjelmassa parasta on ilmapiiri.

Se on sellaista, mitä ei joka päivä koe. Paljon tehdään hommia hyvällä sykkeellä ja pilke silmäkulmassa. Yhteisöllisyys täällä on myös mahtavaa.

Elias Järvinen

Kotikansainvälistymistä hyvinvointiosaamisen kansainvälisyysviikolla Vaihto-opiskelu ulkomailla on monelle HAMKin opiskelijalle osa opintoja. Hyvinvointiosaamisen yksikössä hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoiden harjoitteluvaihdot toteutuvat sosiaalialan tai hoitotyön työpaikoissa, opiskeluvaihdoissa opiskellaan oman alan opintoja partneriyliopistoissa ympäri maailman.

Aina opiskelijalla ei ole mahdollisuutta vaihtoon lähtöön, mutta kansainvälistyä voi myös kotimaassa. Kotikansainvälistyminen voi olla esimerkiksi tutustumista kansainvälisiin opiskelijoihin, vieraan kielen käyttämistä tai opiskelua monikulttuurisessa ryhmässä.

Hyvinvointiosaamisen yksikön kansainvälisyysviikolle, Wellbeing International Weekille, osallistuu vuosittain noin 200 HAMKin hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijaa. Opiskelijat osallistuvat työpajoihin, joita vetävät ulkomaisista kumppaniyliopistoista saapuneet opettajat. Työpajojen aiheina ovat ajankohtaiset alan teemat, esimerkiksi terapeuttinen valokuvaus, hoitotyön simulaatioharjoitukset, viittomakielellä kommunikointi, draama tai mielenterveystyö elokuvia hyödyntäen. Opettajien lisäksi partneriyliopistoista saapuu vuosittain noin kolmekymmentä opiskelijaa osallistumaan samoihin työpajoihin HAMKin opiskelijoiden kanssa. Viikko on täynnä toimintaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella kansainvälisessä ympäristössä, kommunikoida englanniksi sekä toimia ulkomailta tulevien opettajien ja opiskelijoiden kanssa – omalla kotikampuksella.

Kuva: África Polo Rodríguez 29

OPISKELU HAMKISSA

Kulotus jää Evon opiskelijan muistoihin Jokainen Evolla koulunsa käynyt muistaa vielä vuosien päästä oman kulotuksensa. HAMKin metsätalouden opiskelijoiden metsäekologian moduulissa kulotetaan joka kevät. Kulotuksessa uudistettavan metsän pohja poltetaan, jolloin alue uudistuu luontaisesti tai kylvämällä. Evon opetusmetsän alueella metsää on poltettu säännöllisesti vuosikymmenten ajan, eli kulotusjatkumo on hyvin pitkä.

Kulotus lisää metsän monimuotoisuutta ja auttaa erityisesti palanutta puuta hyödyntävää lajistoa. Opiskelijat ovat tässä työssä tärkeässä roolissa ja näin he saavat myös nauttia opetusmetsän tarjoamista oppimismahdollisuuksista.

Kulotus kuuluu osana jokaisen opiskelijan opintoihin. Se ei ole vain yksi harjoitus, vaan iso tiimityö, jossa koko vuosikurssi toimii yhdessä. Kolmannen vuoden opiskelija Perttu Latvala osallistui omissa opinnoissaan kahteen kulotukseen. Perttu kuvaakin kulotusta ainutlaatuiseksi tapahtumaksi, jossa päästään itse tekemään koko prosessi. Kulotus alkoi alueen ympäri tehtävien palokäytävien suunnittelusta, jatkui pumppujen testauksella ja letkujen levittämisellä.

Alueen ympäri rakennettiin letkulinjasto, jotta ympäröivä metsä saatiin kasteltua, eikä tuli päässyt näin leviämään. Varsinaisena kulotuspäivänä säätilaa seurattiin tarkasti ja ympäröivä metsä kasteltiin huolella. Kulon sytyttäjän rooliin on aina tunkua, kukapa ei haluaisi tuikata metsää tuleen, kun sen saa tehdä ihan luvan kanssa. Perttu kertoo itse olleensa sytyttämässä kuloa ja toimineensa myös kasteluja sammutustöissä. Erityisen hyvin hänelle on jäänyt mieleen jälkivartiointi, jossa kulon sammumista tarkkaillaan yön ylitse savuavaa mustaa metsään seuraten, vettä ruiskuttaen ja perinteiseen tapaan mustaa maata kuokkien.

Perttu kertoo kulotuksen olevan hieno tapahtuma ja osa Evon opetusmetsässä tehtäviä käytännön töitä. Opetusmetsä ei ole vain havaintokohde, vaan opinnoissa kerätään metsävaratietoa, suunnitellaan leimikoita ja riistanhoitokohteita sekä myydään puuta opetusmetsästä. Pertun mielestä on antoisaa, kun opiskelijoiden suunnitelmat toteutetaan oikeasti ja niiden tuloksia pääsee seuraamaan metsässä ja näkemään näin, kuinka työssä onnistuttiin.

Evon opiskelijatyönä tehtävät kulotukset ovat jatkuneet vuosikymmeniä ja tätä perinnettä aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Vaikka kulotus on aikaa ja vaivaa vaativa projekti, on palaute opiskelijoilta vuosi toisensa jälkeen erittäin hyvää. Ensi keväänä tulevat metsäammattilaiset pääsevät harjoittelemaan tätä taitoa Syrjänalusen harjun vaativassa luonnonhoitokulotuksessa.

Seuraa Evoa Facebookissa

Perttu Latvala. Kuva: Antti Sipilä.

30

Opintopisteitä kesäisestä retkeilystä Liikennealan opiskelijat Ville Andersson, Jami Lehtinen ja Esa Tarvainen viettivät viime kesän tallaten ja tutkien Kanta-Hämeen retkeilyreittejä.

Retkeilyn ohessa kertyi opintopisteitä.

– Saimme kesäprojektiksemme HAMKin Digitrail-projektin, jossa tarkoituksena oli tutkia Kanta-Hämeen retkeilyreittejä ja tehdä niistä havaintoja sovelluksen kehittämistä varten. Sovelluksella pystyy seuraamaan reittejä ja se kertoo retkeilijälle infoa levähdyspaikoista.

– Kävimme kaikki reitit läpi, olimme maastokäynnillä neljällä eri reitillä Tammelassa, Lopella, Evolla ja Hämeenlinnassa.

Mittailimme kulkuväylien leveyksiä, jyrkkyyksiä ja kaltevuuksia. Selvitimme, onko reiteillä levähdys-, virkistys- tai uimapaikkoja. Lisäksi tutkimme erityisesti reittien esteettömyyttä ja sujuvuutta. Maastokäyntien jälkeen kokosimme aineistot yhteen ja aloimme tehdä yhdessä raporttia sekä esitystä. Kesän aikana teimme työtä osin yhdessä, osin itsenäisesti. Elokuussa palasimme kouluun ja kävimme yhdessä läpi, mitä kukin on saanut aikaiseksi. Teimme yhteenvedon ja loppuraportin työstämme.

– Liikennealan kesäprojekti on mielenkiintoinen kokemus, josta saa alan työharjoittelua vastaavat opintopisteet. Projektissa pääsee tutustumaan liikennealan työelämään erilaisista näkökulmista. Mielestämme projekti oli mukavaa vaihtelua normaalille koulutyölle. Se oli melko vapaata ja itsenäistä työskentelyä, jossa pääsi tutustumaan erilaisiin kohteisiin ja ympäristöihin.

Tutustu Digitrailiin!

Tiesitkö, että HAMKissa on Suomen ainoa liikennealan AMK-koulutus?

31

OPISKELU HAMKISSA

Vilskettä ja vipinää Nipsulassa Sosionomiopiskelija voi suuntautua esimerkiksi varhaispedagogiikkaan. Osa opinnoista suoritetaan tällöin HAMKin hyvinvointiosaamisen yksikön omassa varhaiskasvatuksen oppimisympäristössä, Nipsulassa.

Nipsulan avoin varhaiskasvatustoiminta on kohtaamispaikka hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville päivähoitoikäisille lapsille ja heidän huoltajilleen. Nipsula tarjoaa ohjattua toimintaa kahtena aamupäivänä viikossa. Perhe voi osallistua toimintaan Hämeenlinnan kaupungin myöntämällä palvelusetelillä.

Nipsula toimii oppimisympäristönä, kohtaamispaikkana ja elämyksiä tarjoavana toimintaympäristönä. Lapsille Nipsula tarjoaa mahdollisuuden harjoitella ja kehittää sosiaalisia

taitoja lapsiryhmässä sekä osallistua monipuoliseen ohjattuun toimintaan yhdessä vanhemman tai muun tutun aikuisen kanssa. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan lasten ikä ja kehitystaso sekä lasten ja perheiden toiveet.

Nipsulan tilat on suunniteltu leikkiin, kokeiluun ja oppimiseen. Nipsulan käytössä on myös läheinen luokkatila, johon voidaan rakentaa esimerkiksi motoriikkaa kehittävä temppurata, merenalainen maailma, satumetsä, rentoutumissoppi tai disco.

Nipsulan toiminta-ajatuksena on luoda avoin ja turvallinen toimintaympäristö, jonne perheiden on mukava tulla.

Nipsula on kohtaamispaikka, jossa aikuiset voivat tavata toisiaan ja keskustella kasvatukseen ja lapsiperhearkeen liittyvistä asioista.

Opiskelijoille Nipsula toimii oppimis- ja kehittämisympäristönä. Opiskelijat toteuttavat Nipsulassa erilaisia oppimistehtäviä, projekti- ja opinnäytetöitä sekä harjoitteluja.

Nipsula antaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella perheiden kohtaamista ja lasten ohjaamista erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla turvallisessa ympäristössä, ohjauksen ollessa aina saatavilla.

Opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhteistyössä Nipsulan vastaavan ohjaajan ja opettajien kanssa perheiden toiveiden pohjalta.

Käy lukemassa opiskelijoiden kokemuksia Nipsulan blogista

Koululaisten ensiaputaidot testissä Teksti: Sairaanhoitotyön toisen vuoden opiskelijat Sara-Anna Korhonen, Riina Kuosmanen, Matti Lehtimäki, Tatjana Juvakka, Mikaela Huotari ja Teemu Mäkelä Koulun ovet aukeavat, oppilaiden hälinä kantautuu käytäviltä. Osa ihmettelee, mitä on tapahtumassa, kun ensiaputarvikkeita kantava joukko lähestyy terveystiedon opetuksen luokkaa.

"Me Hämeen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen moduulin sairaanhoitajaopiskelijat järjestimme projektiryhmänä ensiapukoulutusta Kaurialan yläkoululla keväällä 2018. Koulutukseen osallistui yksi kahdeksas luokka ja yksi yhdeksäs luokka, molemmat kahden päivän ajan. Käytössämme oli neljä luokkaa, ja me jakauduimme pareittain aiheidemme yhteensopivuuden mukaan.

32

Aiheita olivat esimerkiksi tajuttoman potilaan kohtaaminen ja sen parina elvytys. Opetuksemme perustui Suomen Punaisen Ristin opetusmateriaaliin.

Oppilaat olivat opiskelleet ensiaputaitoja jo keväästä lähtien, joten oletimme perusensiaputaitojen olevan vahvalla pohjalla. Osa oli jopa suorittanut ensiapu 1 -kortin. Oppilaiden taidot näkyivät siinä, että rasteillamme kaikilla oli ainakin jokin käsitys ensiaputoiminnasta.

Ensimmäisillä kerroilla opetimme case-tyylisesti haavan sidontaa, hätänumeroon soittamista, elvytystä, potilaan

tutkimista sekä hengitysteissä olevan vierasesineen poistamista. Case-opetuksella tarkoitetaan sitä, että oppilaille annetaan konkreettinen tilanne, jonka he saavat ratkaista omin neuvoin. Esimerkiksi yhdessä opetustilanteessa olimme yhdistäneet hukkuneen pelastamisen ja defibrillaattorin käyttämisen. Meillä oli nukke, joka esitti ihmistä, joka oli tajuttomana vedessä. Oppilaat saivat ratkaista tilanteen ja me neuvoimme tarpeen tullen. Lopussa oppilaat saivat palautetta toiminnastaan.

Ensimmäinen opetuskerta jännitti sekä meitä että oppilaita.

Mitä tutummiksi tulimme, sitä sujuvammin opetus eteni ja luottamus kasvoi puolin ja toisin. Ryhmänä saimme itsellemme paljon uusia opetusmetodeja ja opetus meni perille.

Käsittelimme case-tyylisesti myös myrkytyksiä, tajuttomuutta, allergisia reaktioita ja palovammoja. Jälleen oppilaiden taidot laitettiin kokeeseen. Lopuksi annoimme loppuyhteenvedon tapahtumista.

Ennen case-rasteille menoa pidimme oppilaille Kahootsovelluksen avulla tietovisan edellisellä kerralla opituista ensiaputaidoista. Oli hienoa nähdä, että opettamamme asiat olivat jääneet mieleen.

Opettajalta saatu hyvä palaute antaa puhtia jatkaa kohti sairaanhoitotyön ammattilaisuutta."

3D-ajattelua ja virtuaalitodellisuutta Tietojenkäsittelyn opiskelijat kehittivät VR-alustaisen pelin osana Mobile Programming -moduuliaan.

Projektia toteuttamassa olivat tietojenkäsittelyn opiskelijat Petrus Lehtonen ja Ville Ilmanen yhdessä Double Degree -opiskelijan Yves Einfeldtin (Sveitsi) ja vaihto-opiskelija Mattias De Coninckin (Belgia) kanssa. VR-laseilla pelattava 3D-peli syntyi kolmessa viikossa.

Reaalimaailmaa VR-lasien läpi VR Drone Racing on Norjan rannikolla sijaitsevasta saaresta rakennettu virtuaalipeli, jossa pelaaja pääsee lentämään kilpaa muiden dronejen kanssa saaren ympärillä.

Tyypillisesti 3D-mallit piirretään suoraan 3D-ohjelmaan, mutta tässä kehitysprojektissa kokeiltiin, kuinka 3D-mallien luominen onnistuu ohjelmallisesti aidon saaren still-kuvia käyttäen.

– Haastavinta oli ajatella kolmesta suunnasta kahden sijaan.

Tämä vei aikaa sisäistää ja aluksi se oli hieman hankalaa.

Mihin ikinä meistä kukaan sijoittuu työelämään, tästä projektista on meille varmasti hyötyä ja lisäämme sen portfolioihimme, vaihto-opiskelija Yves toteaa projektin haasteista.

– Tämä tiimi oli eräänlainen ”dream team”. Tiimi työskenteli itsenäisesti todella hyvin, he käyttivät omia vahvuuksiaan ja jakoivat tehtäviä sen mukaan eivätkä tarvinneet juurikaan ohjausta. Vaikka projekti kuulosti haasteelliselta, ryhmä otti haasteen vastaan. Projektin edetessä he olivat aina vaan nälkäisempiä menemään pidemmälle ja pidemmälle, työn toimeksiantaja, tietojenkäsittelyn lehtori Tero Keso kertoo tiimin työskentelystä.

HAMKissa tällaisen projektin toteuttaminen sujui vaivatta, sillä koululla on kaikki tarvittavat välineet VR-pelin toteuttamiseen. Opiskelijat käyttivät projektissa pääosin kolmea ohjelmaa, jotka olivat Meshroom, Blender ja Unity. Näillä ohjelmilla tiimi toteutti VR-pelin reaalimaailmasta otettujen kuvien avulla, luomalla kuvista 3D-malleja ja sisällyttämällä ne peliin, jonka opiskelijat ohjelmoivat myös alusta asti itse.

Tämän lisäksi opiskelijat tekivät pelin valikot ja musiikit itse, joten koko peli on heidän itse kehittämänsä.

Ryhmätyöskentelyä Dream Teamissa Opiskelijat toteavat, ettei projekti olisi onnistunut ilman yhteistyötä ja jokaisen jäsenen eritysosaamista. Kaikki tiimin jäsenet osasivat ohjelmoida jo ennen pelin rakentamista, mikä auttoi toimeen tarttumisessa. Muita tällaisen pelin luomisessa tarvittavia taitoja ovat matemaattinen, visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen sekä halu oppia ja hakea tietoa itse.

Tietojenkäsittelyn tiimi. Henkilöt vasemmalta oikealle: Tero Keso (toimeksiantaja), Ville Ilmanen, Petrus Lehtonen, Mattias De Coninck ja Yves Einfeldt.

33

Hae HAMKiin Tutkintosi rakentuu MODUULEISTA Tämän esitteen artikkeleissa mainitaan usein moduulit.

Se tarkoittaa, että opintosi rakentuvat 15 opintopisteen kokonaisuuksista, moduuleista, jotka sisältävät erilaisia tutkintoosi liittyviä aihealueita (YAMK-tutkinnoissa 10 opintopisteen kokonaisuuksia). Moduuleissa opittavien aiheiden sisällöt listataan osaamistavoitteina, jotka kuvaavat mitä asioita osaat moduulin opiskeltuasi.

HAMKin opiskelijana voit suunnitella opintojasi oman opiskelutyylisi ja elämäntilanteesi mukaan.

Hyväksymme erilaisuuden ja joustavuuden: jokaiselle löytyy sopivin tapa opiskella!

3

Osa moduuleista on pakollisia, mutta osaan moduuleista voit valita opintoja myös HAMKin muusta koulutustarjonnasta sekä muista korkeakouluista Suomesta tai ulkomailta. Moduuleissa opintoja suoritetaan monin eri tavoin; verkossa, projekteissa tai työelämän hankkeissa.

Vauhdita opintojasi kesälukukaudella!

Voit valita 21 ammattikorkeakoulun yhtei­ sestä tarjonnasta omiin opintoihisi soveltuvat opintojaksot ja opiskella myös kesä­ lukukaudella. Opinnot ovat maksuttomia tutkinto-, vaihto- ja polkuopiskelijoille.

tapaa opiskella

24/7 18 – 100 Työn ohessa monimuotototeutuksessa

8 – 16 Kokopäiväisesti päivätoteutuksessa Päivätoteutuksen valitsevat tyypillisesti nuoret. Tämä opiskelutapa sopii sinulle, joka haluat edetä opinnoissasi säännöllisellä rytmillä opiskeluryhmän mukana.

Opiskelutavan lähtökohtana on, että opiskelet noin 8 tunnin työpäiviä, viitenä päivänä viikossa.

Osaamisesi kasvaa ja opintosi etenevät ohjatusti. Tämä edellyttää päätoimista opiskelua ja aktiivista sitoutumista päivittäiseen työskentelyyn.

34

Monimuotoinen opiskelutapa so­ veltuu sinulle, joka käyt töissä ja haluat opiskella samanaikaisesti.

Omia työtehtäviä voi hyödyntää osana opintojasi.

Opinnot etenevät itsenäisesti ja ryhmässä opiskellen vertais­ oppimista ja verkostoissa työskentelyä hyödyntäen. Osa opinnoista tehdään kehittämishankkeissa.

Monimuotototeutuksesta käytetään myös termiä aikuiskoulutus.

Nopeutetusti omassa rytmissä Voit valita tämän opiskelutavan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa opintojen alussa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman voi rakentaa nopeasti eteneväksi, erilaista tarjontaa hyödyntäväksi vaihtoehdoksi.

24/7-opiskelutapa sopii sinulle, jolla on selkeä käsitys omasta osaamisestasi ja joka pystyt rakentamaan omat tavoitteesi. Sinulla on halu ja kyky suorittaa opintosi normiaikaa nopeammin. Opiskelutapa edellyttää suunnitelmallisuutta, joustavaa ja tehokasta ajankäyttöä sekä oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työskentelytapaa.

Meillä haussa 2019

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen haku 8. – 29.1.2019 • • • •

Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus International Professional Teacher Education

Yhteishaun ensimmäinen hakuaika 9. – 23.1.2019 AMK-tutkintoon johtava vieraskielinen koulutus, päivätoteutukset:

• • • • •

Computer Applications Construction Engineering Electrical and Automation Engineering International Business Mechanical Engineering and Production Technology Kaikki haut

Syksyn yhteishaku 4. – 18.9.2019

päättyvät

klo 15

Opinnot alkavat tammikuussa 2020.

Tarkista syksyllä 2019 haussa olevat koulutukset HAMKin verkkosivuilta keväällä 2019.

Yhteishaun toinen hakuaika 20.3. – 3.4.2019 AMK-tutkintoon johtava suomenkielinen koulutus, päivätoteutukset: • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Bio- ja elintarviketekniikka * Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka) Hevostalous * Kestävä kehitys Konetekniikka Mahdollisuus Liikenneala monimuotoiseen Liiketalous opiskeluun opiskelijan Maaseutuelinkeinot * oman valinnan mukaan Metsätalous * Muotoilu Puutarhatalous * Rakennettu ympäristö * Rakennus- ja yhdyskunta­tekniikka Rakennusmestari Sairaanhoitaja Sosionomi Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja viestintätekniikka Tietojenkäsittely

*

Monimuotototeutukset (työn ohessa):

Katso tarkemmat hakemiseen liittyvät ohjeet nettisivuiltamme osoiteesta www.hamk.fi/hakijalle tai kysy lisää: AMK- ja YAMK-tutkintoon johtava koulutus

Suomenkielinen koulutus (03) 646 4501 (päivätoteutukset) (03) 646 4504 (monimuotototeutukset) hakijapalvelut@hamk.fi

Englanninkielinen koulutus

(03) 646 4503 (päivätoteutukset) (03) 646 4504 (monimuotototeutukset) admissions@hamk.fi

Opettajakoulutus

• • • • • • • • • •

Biotalous (tieto- ja viestintätekniikka) Kestävä kehitys Konetekniikka Liikenneala (myös muuntokoulutus) Liiketalous Rakennusmestari Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (muuntokoulutus) Sosionomi Tietojenkäsittely (myös muuntokoulutus) Tieto- ja viestintätekniikka

Vieraskieliset monimuotototeutukset: •

International Business

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot: • • • •

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Liiketoiminnan kehittäminen Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, kriisityö Teknologiaosaamisen johtaminen Tulevaisuuden liikennejärjestelmät Älykkäät palvelut digitaalisessa ympäristössä

(03) 646 3333, (03) 646 3371 opettajakorkeakoulu@hamk.fi www.hamk.fi/aokk

• • •

Suomenkielisiin koulutuksiin haetaan:

Vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot:

www.opintopolku.fi

Englanninkielisiin koulutuksiin haetaan:

•

Business Management and Entrepreneurship

www.studyinfo.fi

35

HAMK Stories – aitoja tarinoita opiskelusta Seuraa opiskelijoiden tarinoita HAMK Storiesin Instagramissa & Snapchatissa ja hanki lisätietoa koulutuksista!

Monella hakijalla pyörii varmasti mielessä paljon tulevaan korkeakouluopiskeluun ja opiskelijaelämään liittyviä kysymyksiä: Millaista on opiskelijan arki HAMKissa? Millainen on tyypillinen koulupäivä? Millaisiin projekteihin voi päästä mukaan? Miten yhdistää opiskelu, perhe ja työ? Mitä kaikkea koulun ulkopuolella ja vapaa-ajalla tapahtuu?

Kurkista korkeakouluopiskelun maailmaan Instagramissa (@hamkstories) ja Snapchatissa (@hamk_uas), joissa somettajamme jakavat aitoja tarinoita arjestaan ja ratkovat oikeita työelämän tehtäviä erilaisissa opetustilanteissa. Seuraamalla somettajiamme ammattikorkeakoulu tulee tutuksi jo ennen omien opiskelujen alkua.

Kaikki tarinat näet osoitteesta www.hamk.fi/stories

Seuraa meitä:

hamkuas

hamk_uas

HAMK UAS

hamkuas

www.hamk.fi

HAMKuas

hamk_uas