Issuu on Google+

LOCAL – GLOBAL Hämeen ammattikorkeakoulun aluevastuuraportti 2016

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on alueen ainoa korkeakoulu, joten HAMKilta odotetaan paljon alueen kehittämiseksi. Strategiamme mukaisesti HAMKissa opiskelija on keskiössä ja työelämä välitön hyödynsaaja. Kampustemme myötä olemme lähellä seutukuntien toimintaa. Tämä on neljäs HAMKin aluevastuuraportti. Ensimmäisessä toimme vahvasti esille kumppaniemme näkökulmaa. Toisessa painopisteenä olivat kehittämistoiminnan konkreettiset esimerkit. Kolmas toi esille strategiaamme perustuvan kestävän, vastuullisen ja pitkäjänteisen aluevaikutustehtävämme. Tässä neljännessä aluevastuuraportissa laajennamme aluevastuun näkökulmaa entistä enemmän kansainväliseksi – paikallisuutta kuitenkaan unohtamatta.


www.hamk.fi Henkilökunnan sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@hamk.fi

LOCAL – GLOBAL, Hämeen ammattikorkeakoulun aluevastuuraportti 2016 Toimituskunta: Mervi Friman, Anne Laakso, Lea Mustonen & Janne Salminen Hämeen ammattikorkeakoulu PL 230, 13101 HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 etunimi.sukunimi@hamk.fi www.hamk.fi Kuvat: HAMKin kuva-arkisto ja kirjoituksien yhteydessä mainitut kuvaajat Ulkoasu: Matleena Eerola Taitto: Elina Wathén Painopaikka: KTMP Group Oy, Mustasaari


Sisällysluettelo 1

HAMK on vauhdissa mukana.....................................................................................................4

2

Toimi globaalisti, hyödy paikallisesti........................................................................................5

3

Työskentelemme yhdessä kumppaniemme kanssa..........................................................6

3.1 Strateginen kumppanuus vahvistaa HAMKia.................................................................................................6 3.2 Tulevaisuuden tekijät syntyvät yhteistyössä.................................................................................................. 7 3.3 HAMK ja Hämeen Yrittäjät entistä tiiviimpään yhteistyöhön.................................................................... 7 3.4 HAMKin ja Panssariprikaatin yhteistyö alkoi aktiivisesti............................................................................8 3.5 Hämeen kehittäminen on joukkue- ja kestävyyslaji....................................................................................8 3.6 Partiolaisten ja HAMKin välinen puitesopimus vahvistaa yhteistyötä...................................................9 3.7 HAMKin kanssa kansainvälistymässä............................................................................................................. 10

4

Visiona innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus................................12

4.1 Tutkimusyhteistyö ulkotestauksessa Ohutlevykeskuksen ja Feevalen yliopiston välillä.............12 4.2 Tutkimusyhteistyö VIAn kanssa etenee harppauksin................................................................................12 4.3 Jalkineita banaanikuidusta................................................................................................................................. 13 4.4 Forssan seudun järkivihreys ja teollinen symbioosi kiinnostavat..........................................................14 4.5 Valkuaisomavaraisuus nousuun Hämeessä..................................................................................................14 4.6 Langaton lelupallo – insinöörin tulee hallita kansainvälistyvän työelämän taitoja......................... 15 4.7 Osaamisen vienti tukee aluekehitystä............................................................................................................ 16 4.8 Opiskelijat Valkeakosken kansainvälistäjinä................................................................................................ 16 4.9 Älyteknologia auttaa näkövammaisia liikkumisessa..................................................................................17 4.10 Opiskelijat tekivät laajan lukujärjestyspalvelun ...........................................................................................17

5

Opiskelijat aluekehityksen voimavarana.............................................................................. 18

5.1 Opiskelijat tulevaisuuden tekijöinä.................................................................................................................. 18 5.2 Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus toteutuu kesäopinnoissa.................................................... 19 5.3 Kesäprojekti: HAMK mukana Power Cupissa............................................................................................... 19 5.4 Aikuiskoulutusta ja aluekehitystä ketterillä menetelmillä....................................................................... 20 5.5 Oppimislähtöisyys luo perustan korkeakoulukampuksen suunnitteluun.........................................20 HAMKin opiskelijamääriä vuonna 2015................................................................................................................... 22 HAMKin tuloksellisuutta vuosina 2011 – 2015......................................................................................................... 23 HAMKin henkilöstö vuonna 2015.............................................................................................................................. 23


1

HAMK on vauhdissa mukana

Ammattikorkeakoulut käyvät parhaillaan läpi merkittävää muutosvaihetta. Erityisesti ammattikorkeakoulusektorille kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat olleet huomattavia – jopa dramaattisia. Tästä syystä on selvää, että ammattikorkeakoulujen kyky tehdä vaikuttavaa aluekehitystä perinteisin menetelmin on heikentynyt. Ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä uudistua kertovat kuitenkin keskeiset tulosindikaattorit. Opiskelijat valmistuvat nopeammin, osaamisen vienti kasvaa ja hanketoiminta on vahvassa vauhdissa. Rahoituksen vähyys on kannustanut toimijoita tehostamaan toimintaa, etsimään vahvempaa kumppanuutta ja tekemään asioita yhdessä. Tätä voidaan pitää kaikin tavoin positiivisena kehityksenä. HAMK on myös vauhdissa mukana. Tuloksemme osoittavat selvää kehitystä erityisesti koulutuksen indikaattoreiden osalta. Tutkimustoiminnassa olemme yksi johtavista ammattikorkeakoulutoimijoista valtakunnassa. Tutkimusyksiköillä – Ammatillinen osaaminen, Biotalous, Ohutlevykeskus sekä Älykkäät palvelut – on kaikilla merkittävä hankekanta ja laaja yhteistyöverkosto.

HAMK Strategia 2020 etenee Toiminnan edellytyksiä on vahvistettu erityisesti kolmella strategisen kumppanuuden sopimuksella. Yksi on kansainvälinen

liittouma tanskalaisen VIA University Collegen sekä Brasilialaisen Feevalen yliopiston kanssa. Toinen on bioalaa vahvistava sopimus strategisesta yhteistyöstä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Nämä kaksi ensimmäistä vahvistavat HAMKin osaamispohjaa korkeakouluna. Kolmantena on strateginen kumppanuus Hämeen Yrittäjien kanssa, missä parannetaan toiminnallisen yhteistyön edellytyksiä HAMKin ja alueen yritysten välillä. Sopimusten kautta lisätään korkeakoulumme vaikuttavuutta toimialueella. Tiedostamme, että yrityskumppaneiden roolia osana toimintaamme tulee edelleen vahvistaa. Työelämän lähipalvelut – yhden luukun toimintaperiaate HAMKin palveluille – on jo toisella kehityskierroksella. Syksyllä 2016 tarjotaan laajamittaisesti opiskelijaprojekteja yrityksille ja julkiselle sektorille osana strategian mukaista opetuksen 8 – 16-mallia. Tässä toiminnassa Työelämän lähipalveluilla on keskeinen rooli. Olemme rakentamassa ammatillisesti profiloitunutta korkeakoulua. Korkeakoulua, joka pystyy tarjoamaan tutkinnot kaikilla tasoilla, vahvaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakoulutasoista asiantuntijuutta – oman alueemme parhaaksi.

PERTTI PUUSAARI REHTORI

4


2

Toimi globaalisti, hyödy paikallisesti

Ympäristöliike toi Suomeen sanonnan ”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti”. Osaamisen vientiin pyrkivät strategiat kääntävät ajatuksen nurin. Toimi globaalisti, hyödy paikallisesti. Kansainvälisyys vahvistaa meitä. Voimme täydentää omaa osaamistamme globaalien verkostojen avulla. Kansainvälisten strategisten kumppanien kanssa tehtävä yhteistyö mm. koulutuksessa, tutkimus- ja arviointipalveluissa sekä koulutusteknologian viennissä tuottaa itsellemmekin uutta. Yhteiset verkkokurssit, osaajapooli ja tutkimus käyvät raskaaksi toteuttaa, jos työ tehdään oman alueellisen työn päälle. Siksi on tärkeää oppia ajattelemaan kansainvälisesti ja muistaa, että erilaisuudesta syntyy uusia oivalluksia. Osaamisen vientiin liittyy isoja riskejä. HAMK ei ole perustamassa erillisiä vientiyhtiötä, vaan toiminta jalkautetaan yksiköihin. Työssä on valittava prioriteetit huolella, jotta kansainvälisyys ei syö alueellisia voimavaroja, vaan lisää niitä. Yhteistyön ja osaamisen viennin tulee lisätä osaamistamme, vakauttaa talouttamme ja vahvistaa profiiliamme ammatillisena korkeakouluna. Hyvä maine kansainvälisenä korkeakouluna helpottaa myös opiskelija- ja osaajarekrytointiamme. Kansainvälisyys on tärkeää sinänsä, koska asumme kaikki samalla maapallolla ja joudumme ratkaisemaan yhteisiä haasteita.

Kansainvälisyys on tärkeää myös itsekkäästä näkökulmasta, koska menestyäkseen alueet tarvitsevat kansainvälisyyttä. Kyse ei siis ole vain HAMKista, vaan koko alueen kansainvälisyydestä. Kaupunkiseudut ja maakunnat, joissa HAMK toimii, rakentavat omia kansainvälisyysstrategioitaan. Tässä työssä meidän on osattava yhdistää voimamme. Suomi ei ole saareke, joka pärjää omillaan. Olemme vahva ja osaava maa. HAMK ei pärjää sulkeutumalla, vaan avautumalla. Kansainvälisyys ei ole vain osaamisen vientiä. Se on ennen muuta – ja sen täytyy olla – opiskelijoille lisäarvoa tuottavaa toimintaa.

TARJA FILATOV KANSANEDUSTAJA, HAMK OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

5


3

Työskentelemme yhdessä kumppaniemme kanssa

3.1 Strateginen kumppanuus vahvistaa HAMKia Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen strategiset kumppanit Feevale University (Brasilia) sekä VIA University College (Tanska) solmivat 17.5.2016 liittoumasopimuksen. Liittouman nimeksi on ehdolla Beyond – Alliance for Knowledge. Kansainvälisen yhteistyön ensimmäiset askeleet on otettu HAMKissa jo 25 vuotta sitten. Työ on vähitellen kasvanut työtoveruudeksi, kumppanuudeksi ja viime keväänä strategiseksi liittoumaksi. Liittoumasopimuksen myötä yhdessä tehty työ tulee entisestään syvenemään ja hyödyntämään opiskelijoita, aluetta sekä korkeakoulun kehittymistä. HAMKin tavoitteena on olla alueen ammatillisesti profiloitunut kansainvälisen tason korkeakoulu. Tässä kehityksessä liittoumalla on keskeinen, erityisesti osaamista, vahvistava rooli. Liittoumasopimukseen on kirjattu, että HAMK muodostaa yhteistyössä liittoumakorkeakoulujen kanssa yhteisen osaajapoolin, rakentaa kansainväliset verkostomaiset tutkimusyksiköt, perustaa yhteisen virtuaalikampuksen, edistää osaamisen vientiä sekä hyödyntää ristiin korkeakoulujen yritysverkostoja. Yhteistyössä käytetään monipuolisesti moderneja digitaalisia työskentelytapoja sekä opiskelussa että tutkimuksessa. Ne lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia osaamisensa kehittämi-

6

seen kansainvälisessä ryhmässä. Yhteinen osaaminen muodostaa vahvan pohjan monialaisille tutkimus- ja kehittämishankkeille, joista kiertotalous ja hyvinvointiosaaminen ovat kaikille yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Kumppanuusseminaarilaisia HAMKissa keväällä 2015.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄLÄ VARAREHTORI, HENKILÖSTÖ- JA KEHITYSJOHTAJA


3.2 Tulevaisuuden tekijät syntyvät yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke) toimii vahvasti Hämeen alueella ja tekee alueen toimijoiden kanssa tiiviistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä bio- ja luonnonvaratalouden alalla. Tutkimuskoulutus-yhteistyön vahvistaminen sekä siihen liittyvät konkreettiset toimet käynnistettiin, kun Luke ja HAMK allekirjoittivat yhteistyösopimuksen toukokuussa 2016. Yhteistyön painopisteet on nyt määritelty, tavoitteet tunnistettu sekä rakennettu pitkäkestoisesti yhteistä hanketoimintaa vastaamaan niin alueelta kuin myös kansalliselta tasolta nouseviin biotalouden haasteisiin. Tavoitteena on tuottaa tehokkaasti hyötyä koko yhteiskunnalle ja erityisesti Hämeen alueelle. Tutkimuksella ja koulutuksella on monia yhteisiä ilmiöitä: molemmat ovat jatkuvan muutoksen kourissa, kun sekä koulutus että tutkimustulokset on saatava tuotua lähelle käytännön toimijoita ja sovellutuksia. Tavoitteena on, että Luke ja HAMK toimivat jatkossa entistä lähempänä yritysrajapintaa ja tuottavat käytännön sovellutuksia elinkeinojen ja yrittäjyyden tueksi. Yhteistyössä tullaan laatimaan mm. suunnitelma siitä, miten infrastruktuureja, koulutus- ja tutkimusalustoja kehitetään ja käytetään niin, että sekä tutkimus-, koulutus- että myös yritysasiakkaat hyödyntävät niitä tehokkaammin. Luken tutkimushankkeissa HAMKin opiskelijoille on tarjolla monenlaisia koulutusmahdollisuuksia; aineistoja ja aiheita opinnäytteisiin

ja käytännön kokemusta tutkimuksen tekemisestä. Teemme jatkossa entistä enemmän yhteistyötä aineiston ja tietovarantojen hankinnassa ja hyödyntämisessä. Käynnissä oleva alueiden erikoistuminen sekä korkeakoulujen ja yliopistojen profilointityö kasvattaa uusia, yhä tiiviimpiä usean toimijan yhteenliittymiä, joissa tutkimus ja koulutus ovat tiiviinä ja luonnollisena osana elinkeinolähtöisiä verkostoja. Myös Hämeen alueella tiivistyvä tutkimus-koulutus-elinkeino-yhteistyö tulee luomaan oman vieläkin tiiviimmän innovaatioekosysteeminsä.

JUTTA KAUPPI JOHTAJA LUONNONVARAKESKUS

3.3 HAMK ja Hämeen Yrittäjät entistä tiiviimpään yhteistyöhön Hämeen Yrittäjät edustaa 3200:aa kantahämäläistä yritystä. Määrä edustaa yli puolta maakunnan päätoimisista yrittäjistä ja yrityksistä. Tiivistyvän yhteistyön tavoitteena on tuottaa mitattavaa hyötyä yhteisille asiakkaillemme, elinvoimaa Hämeelle tuottaville yrityksille. Kumppanuussopimuksen mukaisesti pyrimme tukemaan maakunnan yritysten kansainvälistymistä, TKI-toimintaa sekä osaamista. Instrumentteina ovat hanke- ja tutkimustoiminta, viestintäyhteistyö sekä asiantuntijuuden jakaminen. Keväällä 2016 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen myötä yhteinen hankevalmistelu on tiivistynyt.

Elokuun lopussa HAMKilla ja Hämeen Yrittäjillä on kaksi yhteistä kansainvälistä kehittämishanketta rahoittajien arvioitavana. Kuluvan vuoden aikana HAMK osallistui Hämeen Yrittäjien aloitteesta ja yrittäjien rinnalla partnerina Kasvu Open -kiertueen Hämeen Kasvuväylän toteutukseen. Hämeen Kasvuväylälle osallistui yhteensä 53 yritystä, mikä kansallisellakin tasolla oli erinomainen tulos. Yhteistyö käytännön tasolla on lisännyt luottamusta kumppaneiden välillä. Kasvavasta luottamuspääomasta syntyy vahva maakunnan kehittämisen voimavara, josta hyötyvät alueemme työ- ja elinkeinoelämä.

JUHA HAUKKA TOIMITUSJOHTAJA HÄMEEN YRITTÄJÄT

7


3.4 HAMKin ja Panssariprikaatin yhteistyö alkoi aktiivisesti Vuonna 2015 alkanut yhteistoiminnan valmistelu Hämeen ammattikorkeakoulun ja Panssariprikaatin välillä laajentaa huomattavasti Panssariprikaatin aiempaa koulujen kanssa toteuttamaa yhteistyötä. Alustavien tapaamisten jälkeen toteutettiin nopeasti ensimmäiset työkokoukset, ja molemminpuolinen tahto johti yhteistyösopimuksen allekirjoittamiseen elokuussa 2015. Sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun, ja sen jatkamiselle on luotu mekanismi.

Yhteistoiminta on ollut innostavaa, ja se on alkanut varsin aktiivisesti. Loppuvuoden 2016 aikana osapuolet tunnistavat tarkemmin jo toteutetun yhteistoiminnan, mikä auttaa suunnittelemaan toimintamuotoja vuodelle 2017.

Yhteistoiminnan kohderyhmiksi valittiin alusta asti sekä henkilöstö että koulutusta saavat opiskelijat ja varusmiehet. Ohjausryhmässä vahvistettiin vuodelle 2016 toimenpidesuunnitelma, joka käsitti yhdeksän sopimaa yhteistoiminnan osaa. Panssariprikaatin keskeisimpinä tavoitteina oli muodostaa opintokokonaisuus, jolla pystyttäisiin tuottamaan yleisen katsastuslain edellyttämä siviiliopetus niille sotilaille, joista puolustusvoimien oman erikoiskoulutuksen kautta saadaan kelpoisia A-luokan panssaritarkastajia ja katsastajia. Toisena keskeisenä tavoitteena oli edesauttaa palveluksensa päättäviä varusmiehiä hakeutumaan opiskelijaksi HAMKiin sekä saamaan sotilaskoulutuksessa hankittu osaaminen paremmin hyväksi luetuksi tulevissa opinnoissa.

Sopimus vahvistettiin elokuussa 2015. Kuvassa ovat rehtori Pertti Puusaari sekä Panssariprikaatin komentaja, eversti Pekka Järvi.

PEKKA PURTONEN, EVERSTILUUTNANTTI, PANSSARIPRIKAATIN ESIKUNTA, KOULUTUSOSASTO

3.5 Hämeen kehittäminen on joukkue- ja kestävyyslaji Hämeen maakuntaa kehitettäessä tavoitellaan sitä, että ”ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä”. Vaikka maakunnan sijainti Suomen kasvukäytävällä antaa meille poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat, emme ole tuomittuja menestymään. Onnistuminen vaatii määrätietoista yhteistä työtä. Tämän päivän valinnoilla pohjustamme hyviä tulevaisuuksia vuosien, jopa vuosikymmenien päähän. Häme-ohjelma osoittaa maakunnan kehittämisen suunnan ja kokoaa voimavarat sen toteuttamiseksi. Älykkään erikoistuneilla valinnoilla tavoitellaan maakunnan kestävää menestystä. Häme-ohjelman painopisteiksi on sovittu kasvukäytävät ja saavutettavuus, asuminen ja hyvinvointi, biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, valmistavan teollisuuden mahdollisuudet sekä kansainvälistyminen ja vetovoima. Ohjelma on valmistunut maakunnan yhteisen työn tuloksena ja se tangeeraakin esimerkiksi HAMKin strategian kanssa mielestäni varsin mallikkaasti. Maailma muuttuu ja kehittämisen ympäristö sen mukana. HAMKiin kohdistuu yhä suurempia odotuksia maakunnan johtavana kehittämishankkeiden toteuttajana. Kilpailu voima-

8

varoista käy alati kovemmaksi, kansallinen rahoitus kun painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. HAMK on Jokioisten Luonnonvarakeskuksen ohella ainoita kantahämäläisiä toimijoita, joka pystyy täysimääräisesti hyödyntämään vaativia, kansainvälisiä rahoituslähteitä. HAMKin ja Hämeen liiton pitkän yhteistyön tuloksena syksyllä 2016 on käynnistymässä Interreg Europe -ohjelman rahoittama SYMBI-hanke, joka tähtää Forssan seudun kiertotaloustoimijoiden kansainvälistymiseen. Yksi hanke ei pelasta maailmaa – tai edes maakuntaa – mutta juuri tätä tarvitsemme lisää!

MATTI LIPSANEN VT. MAAKUNTAJOHTAJA, HÄMEEN LIITTO


3.6 Partiolaisten ja HAMKin välinen puitesopimus vahvistaa yhteistyötä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry ja HAMK solmivat keväällä 2016 puitesopimuksen yhteistyöstä. Yhteistyö keskittyy neljään painopistealueeseen, jotka ovat osaamisen kehittäminen, Evon alueella tapahtuviin leireihin liittyvä yhteistyö, yhteinen näkyvyys sekä Partion Metsäohjelmaan liittyvä yhteistyö. Ensimmäinen Partion tilaisuus, jossa sopimusta sovellettiin täysimääräisesti, oli Suomen Partiolaisten Finnjamboree Roihu 2016 -suurleiri, joka pidettiin 20. – 28.7.2016 Hämeenlinnan Evolla. Roihulla HAMK ja Suomen Partiolaiset kehittivät sellaisia toimintatapoja, joilla partiossa hankittua osaamista voitiin tuoda näkyväksi sekä tunnistaa ja tunnustaa virallisessa

koulutusjärjestelmässä ja työelämässä. HAMKilla oli Roihulla oma osasto Partion kumppanuuskylässä, jossa HAMKin monipuolinen koulutustarjonta oli näyttävästi esillä. Roihu Finnjamboreehen liittyen HAMK myös tuotti leirille osana metsäalan opintoja riukuja erilaisten leirirakennelmien tekoa varten sekä vuokrasi partiolaisille tiloja leirin käyttöön.

TIMO SINIVUORI KASVATUSJOHTAJA SUOMEN PARTIOLAISET – FINLANDS SCOUTER RY

HAMK oli mukana partiolaisten Roihu-leirillä Evolla heinäkuussa 2016.

9


3.7 HAMKin kanssa kansainvälistymässä HAMK lisää paikkakunnan vetovoimaa ja osaamispääomaa, kasvattaa sosiaalista pääomaa ja on osa innovaatiokeskittymää. Ja kaikki tämä kansainvälisessä kontekstissa. HAMK edustaa opetuksen korkeinta tasoa Valkeakoskella. Sillä on tärkeä rooli, osaamisen vahvistamisessa, sosiaalisen pääoman kasvattamisessa sekä innovaatioympäristön rakentamisessa. Erittäin tärkeä rooli sillä on myös koko talousalueen elinkeinopolitiikassa sekä vetovoimaisuudessa, sillä koulutusmahdollisuuksia arvostetaan paikkakuntaa valittaessa. Oppilaitosten keskittäminen samalle kampukselle on luonut uusia mahdollisuuksia kurssitarjonnan laajentamiseksi sekä ammattikorkeakoululle että toisen asteen oppilaitoksille. Valkeakosken kampuksellahan on eri oppilaitoksissa opiskelijoita yhteensä noin 2500. HAMKin Valkeakosken yksikön 750 tutkinto-opiskelijan joukosta ulkomaalaisia opiskelijoita on 280 ja opiskelijoita on yli 40 maasta. Kampuksella olevat toisen asteen opiskelijat saavat näin kasvaa kansainvälisyyteen omassa arjessa, luontevana osana opiskelua ja elämää. Valkeakoskella on tehty tässä työssä esimerkillistä pioneerityötä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden läsnäololla on vaikutusta kaupungin ilmeeseen, ilmapiiriin ja maineeseen. He synnyttävät aktiivisuutta ja myönteistä pörinää kaupungissa. Opiskelijoita hyödynnetään yrityksissä työharjoittelijoina, projektien ja opinnäytetöiden tekijöinä sekä linkkeinä opiskelijoiden kotimaihin. Oppimista on kuitenkin vielä yritysyhteistyössä ja siinä, miten heidän kansainvälisiä verkostojaan hyödynnettäisiin nykyistä paremmin. Ulkomaalaiset opettajat ja opiskelijat tuovat vaikutteita maailmalta paikkakunnalle mutta samalla myös levittävät tietoa paikkakunnastamme maailmalle. Tämän verkoston tiedonvälitystä ei markkinoinnilla kyetä korvaamaan.

10

JUKKA VARONEN KAUPUNGINJOHTAJA VALKEAKOSKEN KAUPUNKI


SAMI SULKKO, FORSSAN KAUPUNGINJOHTAJA* (*KIRJOITUSHETKELLÄ ELOKUUSSA 2016)

HAMK tuo kaupunkiimme osaamista, virettä ja opiskelijadynamiikkaa. Kaupunkimme saa HAMKilta tärkeää osaamista ja poikkeuksellisen laajat verkostot, jotka palvelevat kaupungin elinvoiman kehittämistä ja lisäävät mielenkiintoa kaupunkia kohtaan.

LAURI INNA, HATTULAN KUNNANJOHTAJA HAMK on tärkeä kunnallemme, sillä HAMKin yksikkö Lepaalla lisää kuntamme elinvoimaa sekä työpaikkojen että opiskelijoiden muodossa. Yksikkö on myös kansallisesti profiloitunut. HAMK on kunnalle tärkeä myös seudullisena kehittäjänä. HAMK tuo kuntaamme korkeakoulutettujen työpaikkoja, opiskelijoita, matkailijoita sekä kansallista tunnettuutta.

TIMO KENAKKALA, HÄMEENLINNAN KAUPUNGINJOHTAJA Ilman HAMKia kaupungiltamme puuttuisi tärkeä osa ”fiilistä”: tulevaisuuden uskoa, houkuttelevuutta ja mahdollisuutta kehittää omaakin toimintaa. Kaupunkimme saa HAMKilta kaupunkibrändiä vahvistavan kumppanin, palveluiden kehittämiseen tarvittavaa osaamista, työllisyyden hoidon kumppanin ja yrittäjyyttä vahvistavan ”työkalun” sekä nuorekasta ja dynaamista fiilistä. SEPPO KESKIRUOKANEN, RIIHIMÄEN KAUPUNGINJOHTAJA* (*KIRJOITUSHETKELLÄ ELOKUUSSA 2016)

HAMK on tärkeä kaupungillemme, sillä se vahvistaa aluekehitystä. Ilman HAMKia kaupungiltamme puuttuisi mm. osin elinkeinopoliittista vireyttä. Kaupunkimme saa HAMKilta yleistä osaamisperustaa ja välillistä kehitystukea.

KALLE LARSSON, TAMMELAN KUNNANJOHTAJA HAMK on tärkeä kunnallemme, sillä korkeakouluopetus on kuntaimagon kannalta vetovoimatekijä. Ilman HAMKia kunnaltamme puuttuisi vetovoimainen koulutuskeskittymä. Kuntamme saa HAMKilta tukea kunnan kehittämiseen.

11


4

Visiona innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus

4.1 Tutkimusyhteistyö ulkotestauksessa Ohutlevykeskuksen ja Feevalen yliopiston välillä Tutkijat HAMKin Ohutlevykeskuksesta ja Feevalen yliopistosta ovat tehneet yhteistyötä materiaalien ulkotestauksessa Suomessa ja Brasiliassa. Joulukuussa 2015 avattiin Feevalessa uusi ulkotestauskenttä (Kuva 1.). Avajaisten jälkeen aloitettiin ensimmäisen Ohutlevykeskuksen testisarjan testaus. Vastaavasti Feevalen tutkijoiden näytteiden testaus aloitettiin Hämeenlinnassa huhtikuussa 2016 (Kuva 2.). Ohutlevykeskuksesta Brasiliaan lähetetyt näytteet olivat pinnoitettuja ja pinnoittamattomia metallilevyjä. Brasiliasta tulleet näytteet puolestaan olivat elektroniikkaromulla vahvistettua betonia. Ohutlevykeskuksella on materiaalien ulkotestauksesta pitkä kokemus, kun taas Feevalen yliopistolle materiaalien ulkotestaus on uusi tutkimusalue. Uusi testikenttä Novo Hamburgissa avaa Ohutlevykeskukselle mahdollisuuden testata materiaaleja ympäristössä, jossa on korkea lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus sekä korkea UV-rasitus. Suomen testikentillä Feevalen tutkijat taas pääsevät hyödyntämään kylmien olosuhteiden vaikutusta materiaaleihin. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden päästä testauksen aloituksesta. Tuloksista voidaan päätellä testikentän olosuhteiden korrosiivisuus. Testikentiltä kerätään myös reaaliaikaisesti ilmastodataa, joka sisältää ilman kosteuden, sademäärät, ilmansaasteet ja UV-rasituksen.

Ensimmäisen ulkotestauksen yhteistyöprojektin jälkeen yhteistyötä HAMKin ja Feevalen välillä on helpompi laajentaa uusille tutkimusalueille. Toiveissa on, että tutkimusyhteistyö laajenee tulevaisuudessa.

Kuva 1. Ulkotestikenttä Feevalen kampuksella Novo Hamburgissa.

Kuva 2. Ulkotestikenttä HAMKin kampuksella Hämeenlinnassa. Kuvaajana Mikko Långvik.

MIKKO LÅNGVIK, TUTKIMUSINSINÖÖRI, OHUTLEVYKESKUS JARMO HAVULA, TUTKIMUSYKSIKÖN JOHTAJA JA TIINA VUORIO, TUTKIMUSINSINÖÖRI, OHUTLEVYKESKUS VANUSCA DALOSTO JAHNO, PHD IN MEDICINE AND HEALTH SCIENCES, FEEVALEN YLIOPISTO

4.2 Tutkimusyhteistyö VIAn kanssa etenee harppauksin HAMK on edennyt liittoumatasolle kahden kansainvälisen strategisen kumppanin kanssa. Nämä ovat Feevale University Brasiliasta sekä VIA University College Tanskasta. Soveltavan tutkimuksen puolella tavoitteena on luoda kansainvälinen tutkija- ja asiantuntijaverkosto, joka ulottuu myös kansallisiin sidosryhmiin ja yrityskumppaneihin. Tämä avaa mahdollisuudet innovaatioiden nopealle hyödyntämiselle ja verkoston yritysten kansainvälistymisen edistämiselle. Kiertotalous on yhteiskunnan systeeminen muutos, jonka toteutukseen tarvitaan monialaista osaamista. Osaamisen vah-

12

vistaminen strategisten kumppaneiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä toteuttaa itsessään kiertotalouden ja resurssitehokkuuden periaatteita: henkilöstö- ja laiteresursseja jaetaan tutkijaja opiskelijavaihdon kautta kasvattaen samalla omaa osaamista. Vesi on globaali kestävän kehityksen mittari. Puhtaan veden saatavuus kertoo suoraan yhteiskunnan teknologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kehitysasteesta. Vesien suojelu ja vesihuolto osana kiertotaloutta ovat valikoituneet yhdeksi yhteiseksi tutkimusohjelman aihioksi strategisessa kumppanuudessa.


Yhteistyö VIAn kanssa otti harppauksen eteenpäin, kun sekä VIA että HAMK päättivät kehittää kiertotalousteemaan liittyvää koulutus- ja tutkimustoimintaa. VIAn Supply Engineering -ohjelma pyrkii vastaamaan samoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuin HAMKin biotalouden ja tekniikan yksiköissä tehtävä koulutus-, tutkimus- ja kehitystyö. Yhteistä tutkimusohjelmaa on lähdetty rakentamaan koulutusyhteistyön ja tutkimushankkeiden ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Syk-

syllä 2016 tullaan järjestämään VIAn Horsensin kampuksella ympäristö- ja kiertotalousasiantuntijoiden tapaaminen, johon kutsutaan myös sidosryhmien edustajia. MONA-ANITTA RIIHIMÄKI TUTKIMUSYKSIKÖN JOHTAJA, ​BIOTALOUDEN TUTKIMUSYKSIKKÖ

4.3 Jalkineita banaanikuidusta Banaanikuitua syntyy Afrikassa erittäin runsaasti, ja sille haetaan hyötykäyttöä. HAMKista valmistunut muotoilun opiskelija Oona Ritari halusi selvittää kuidun käyttömahdollisuuksia jalkineiden valmistuksessa. Ajatus syntyi, kun edustajat ugandalaisista FARA- ja AAIN-organisaatioista olivat vierailulla ja banaanikuidun ominaisuuksia analysoitiin HAMKin laboratoriossa. HAMKin opiskelija Rabin Dahal (Environmental Engineer -ohjelmasta) teki laajan kirjallisuusselvityksen siitä, miten banaanikuitua on maailmalla käytetty. Oona Ritari on ollut mukana HAMKin kehitysmaaopinnossa. Ugandassa hän oli Emil Aaltosen muistorahaston tuella selvittämässä, kuinka banaanikuitu sopisi jalkineisiin. Hänen tavoitteenaan oli löytää uusia luonnonmukaisia materiaaleja korvaamaan osaa nahasta: "Ugandalainen käsityöperinne on omaa luokkaansa, ja yhdistämällä tietotaitomme syntyy uusia innovaatioita. Testasimme mm. erilaisia punoksia pohjiin ja tekstiilejä päällisiin, kaikki banaanista. Ulkopohjassa ainoastaan on kumia. Onnistuessaan hanke työllistäisi täkäläisiä, ja usein jätteeksi koettu banaanin ruokovarsi saataisiin uudella tavalla

hyötykäyttöön. Toivottavasti tämä myös vähentäisi halpojen keinokuituisten tuontijalkineiden käyttöä." Jalkinesuunnittelun opettaja Merianne Nebo on ollut mukana kannustamassa Oonan projektia. "Ajatus banaanikuidun käytöstä on innovatiivinen idea. Se voi avata uusia bisnesmahdollisuuksia, mutta samalla se myös luo uutta tietoa jalkinesuunnittelun alalle. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, kuinka tehdään globaalia yhteistyötä koulutuksen avulla", kuvaa Nebo. FARA tulee sanoista Forum for Agricultural Research in Africa. AAIN puolestaan sanoista African Agribusiness Incubation Network. FARAn yrityskiihdyttämö auttaa opiskelijoita ja alumneja kehittämään yritysideoitaan.

MERIANNE NEBO LEHTORI, MUOTOILU

Teksti: Lea Mustonen Kuvat: Oona Ritari

13


4.4 Forssan seudun järkivihreys ja teollinen symbioosi kiinnostavat Forssan seudun Järkivihreys on tunnettu brändi. Sitä ja seudun yritysten yhteistyötä sivutuotteiden hyödyntämisessä käytetään alueen markkinoinnissa myös ulkomailla. Järkivihreyttä ja teollisia symbiooseja on esitelty kymmenissä maissa. Ne herättävät runsaasti kiinnostusta, poikivat yhteydenottoja, kansainvälisiä hankkeita ja uutta liiketoimintaa. Käynnissä olevista hankkeista mittavin on SYMBI-nimeä kantava Interreg-projekti. Sen puitteissa selvitetään seitsemässä Euroopan maassa vallitsevat teollisia symbiooseja edistävät ja niitä jarruttavat säädökset ja muut mahdolliset tekijät. Kokemuksista otetaan opiksi ja kehityksen esteitä pyritään poistamaan. Forssan seudun teollista symbioosia myös tutkitaan, jotta sen aluekehitysvaikutukset saataisiin paremmin näkyviin. Tutkimusta tehdään Luonnonvarakeskuksen ja HAMKin yhteistyönä.

Niin ikään HAMKin brasilialaisen strategisen kumppanin Feevalen yliopiston tutkijat kiinnostuivat Forssan seudun teollisista yhteistyökuvioista. HAMKin cleantech-tutkimusryhmä on valmistellut yliopiston Vesi- ja ympäristöosaston professori Fernando Spilkin kanssa kolmea yhteistyöhanketta. Yksi keskittyisi vesihuollon kehittämiseen, yksi ravinteiden kierrättämiseen ja kolmas hulevesien hallintaan. Ensimmäiseen liittymisestä on kiinnostunut myös Maputon yliopisto Mosambikissa. Kansainvälinen hankeyhteistyö antaa lisäarvoa niin koulutukseen ja tutkimukseen kuin myös suomalaisen ympäristöosaamisen markkinointiin.

HARRI MATTILA TUTKIJAYLIOPETTAJA, KESTÄVÄ KEHITYS

4.5 Valkuaisomavaraisuus nousuun Hämeessä Valkuaisfoorumi on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on edistää kotimaisten valkuaiskasvien tunnettuutta ja käyttöä niin ihmisravitsemuksessa kuin kotieläintenkin ruokinnassa. Pellonpiennarpäivässä ja innovaatiotyöpajassa pohdittiin palkokasvien käyttöä ihmisravitsemuksessa. Palkokasvit ovat ravitsevia ja terveellisiä ja niiden käyttöä tulee lisätä. Kotimaisesta kasvivalkuaisesta löytyy valikoimaa ruoanvalmistukseen, mutta kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa ja tuotteille tulee saada nykyistä paremmin näkyvyyttä. ScenoProt-hankkeen kanssa toteutettu Papuhaaste kampanjoi kotimaisen valkuaisen puolesta jakamalla tietoa ja reseptejä kasvivalkuaisen käytöstä. Mustialassa on voinut tutustua valkuaiskasvien havaintoruutuihin ja asiantuntijatreffeillä on koottu monipuolisesti tietoa kotimaisesta valkuaisesta. Kotieläinten ruokintaan kotimaisesta kasvivalkuaisesta löytyy monia vaihtoehtoja. Valkuaisfoorumi selvitti härkäpavun murskesäilöntää ja optimaalista korjuuajankohtaa säilörehuksi sekä herneen viljelyä puhdas- tai seoskasvustona ja esikasviarvoa. Härkäpapu ja herne ovat hyviä vaihtoehtoja kotieläinten rehuksi. Ne tuovat joustoa korjuuaikoihin ja monipuolisuutta ruokintaan. Murskesäilöntä on keino vähentää härkäpavun haitta-aineita, jotka rajoittavat sen käyttöä yksimahaisten ruokinnassa.

14

Yhteistyötä alan toimijoiden kesken on lisätty. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ja sitä osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella. Katso lisää: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi. KATARIINA MANNI LEHTORI, MAASEUTUELINKEINOT

Modernit laboratorio-olosuhteet mahdollistavat tutkivan oppimisen.


4.6 Langaton lelupallo – insinöörin tulee hallita kansainvälistyvän työelämän taitoja Tietotekniikan projektikurssi IP-Smart Systems 2016 yhdisti opiskelijat Suomesta, Brasiliasta ja Saksasta Riihimäelle. Tapaamiskertojen välissä työskenneltiin etäyhteyksien avulla. Projektissa syntyi älykkäitä tuotteita sekä aimo annos kansainvälistä osaamista. Opiskelijaryhmä koostui HAMKin tieto- ja viestintätekniikan toisen vuoden opiskelijoista sekä saksalaisista ja brasilialaisista opiskelijoista, jotka tulivat Fachhochschule Stralsundista ja Feevale Universitysta. Opinnot olivat osa 15 opintopisteen Älykkäät järjestelmät -moduulia. Toteutus suunniteltiin yhdessä kumppanikorkeakoulujen opettajien kanssa. Yhdistävä oppimisen kohde oli Internet of Things (IoT), joka yhdistää ihmiset, verkon, laitteet, anturit ja tiedon analysoinnin. Projektin alussa ideoitiin, ja sen jälkeen lähdettiin pohtimaan, mitä ideat voisivat tarkoittaa konkreettisina tuotteina.

Tuoteideoiksi jalostuivat minijääkaappi, langaton sääasema ja langaton lelupallo. Opiskelijat ketovat projektin opettaneen kansainvälisiä tiimityö- ja kommunikointitaitoja, projektinhallintaa sekä luonnollisesti teknisiä taitoja, kuten C++-ohjelmointikieltä. Laboratorioinsinööri Seppo Vihavaisen mukaan kansainväliset kumppanit tuovat toki oman lisänsä, mutta opetus ei periaatteessa juuri eroa tavallisesta: "Perusasioita opiskellaan. Kansainvälinen toteutus tuo opiskelijoille mukanaan vähän enemmän paineita, että saadaan toteutettua se, mitä toisessa päässä odotetaan." Feevale University on toinen HAMKin strategisista kansainvälisistä kumppanikorkeakouluista. Yhteistyö on edennyt opiskelijatasolle asti.

JARI MUSTAJÄRVI KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Yhdistävä oppimisen kohde oli Internet of Things (IoT), joka yhdistää ihmiset, verkon, laitteet, anturit ja tiedon analysoinnin. Teksti ja kuvat: Lea Mustonen

15


4.7 Osaamisen vienti tukee aluekehitystä Osaamisen viennistä on tavoitteena tulla keskeinen osa koko HAMKin toimintaa. Edistysaskeleet ovat olleetkin merkittäviä. Yhtenä esimerkkinä on VET Teachers for the Future -opettajankoulutusohjelma, johon on osallistunut yli sata brasilialaista eri alojen opettajaa. Ohjelmassa keskitytään uudenlaisiin oppimismenetelmiin sekä erityisesti koulutuksen työelämäyhteyksiin. Kaukainen Brasilia tulee lähelle, kun osallistujat tutustuvat Hämeenlinnan alueen oppilaitoksiin, yrityksiin, kehittämisja tutkimusorganisaatioihin kolmen kuukauden ajan. Brasilialaiset valtio-omisteisen Federal Institutin opettajat ovat tyypillisesti alansa huippuja, ja usein he ovat myös suorittaneet tieteellisiä tutkintoja. Siksi he solmivat mielellään kontakteja ja lähtevät virittämään jopa uutta liiketoimintaa alueen yritysten kanssa. Suomi-jakson jälkeen he kehittävät opetusta kotimaassaan HAMKin opettajankouluttajien etäohjauksessa sekä jakavat osaamistaan omissa brasilialaisissa verkostoissaan. Alumnit ovat aktiivisia sanansaattajia ja uutta luovaa yhteistyötä syntyy innostuneessa verkostossa. Äskettäin Brasilian ja Suomen ulkoministerit allekirjoittivat maiden välisen yhteistyön linjat ja sopivat koulutuksen sekä VET-ohjelman olevan niistä kärjessä. Monivuotinen yhteistyö, kolme onnistunutta toteutusta ja monipuoliset oppimismahdollisuudet Tampereen aammattikorkeakoulun kanssa kantavat hedelmää.

HAMKin alumneja Riossa.

SEIJA MAHLAMÄKI-KULTANEN YKSIKÖN JOHTAJA, AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU IRMA KUNNARI YLIOPETTAJA, AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

4.8 Opiskelijat Valkeakosken kansainvälistäjinä Valkeakoski on HAMKin kansainvälisin kampus, jonka englanninkielisistä ohjelmista on valmistunut 837 tradenomia ja 176 insinööriä. Heistä 265 tradenomia ja 144 insinööriä on eisuomaisia noin 50 eri kansalaisuudesta. Vuonna 1997 alkaneessa International Business -ohjelmassa aloittaa vuosittain 50 opiskelijaa ja vuonna 2008 alkaneessa Electrical and Automation Engineering -ohjelmassa 25 opiskelijaa. Vuosittain noin 55 vaihto-opiskelijaa opiskelee Valkeakoskella. Ulkomaiset opiskelijat voivat auttaa alueen yrityksiä kansainvälistymään. He tuovat yritykseen oman maansa tuntemuksen ja väistämättä opettavat yrityksen työntekijöille kansainvälisyyttä. Opiskelijat puolestaan saavat hyvää työkokemusta ja tutustuvat suomalaiseen työelämään. Opintoihin Valkeakoskella kuuluvat esimerkiksi Market Entry -projekti, jossa tehdään vuosittain 10 – 15 yritykselle kansainvälistymistä pohjustava selvitys, ja jokakesäiset FUAS Innovation School -projektit, joissa opiskelijat toteuttavat yritystoimeksiantoja. HAMKin yli sataa kansainvälistä kumppanikorkeakoulua on hyödynnettävä myös yritysyhteistyössä nykyistä parem-

min. Suunnitteilla on toimia, joilla HAMK ja sen strategiset kumppanikorkeakoulut VIA University College Tanskassa ja Feevale University Brasiliassa voivat yhdessä auttaa toimialueidensa yrityksiä kansainvälistymisessä. Ensi vuodesta alkaen EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta opiskelijalta peritään lukuvuosimaksu. Kiristyvä kilpailu ulkomaisista opiskelijoista vaatii koulutusten hiomista entistä paremmiksi ja niiden markkinoinnin tehostamista. Valkeakoskella valmistuneet alumnit osallistuvat markkinointiin. Nämä alumnisuhteet ovat käytettävissä myös yrityskumppaniemme kansainvälisessä liiketoiminnassa. Koulutuksen laadun lisäksi kansainvälinen ilmapiiri, laadukas asuminen ja hyvät työmahdollisuudet vaikuttavat opiskelupaikan valintaan. Valkeakosken kampuksella on jatkossakin hyvät edellytykset menestyä kilpailussa. ULLA BARD YKSIKÖN JOHTAJA, YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN YKSIKKÖ LASSI MARTIKAINEN

16

YKSIKÖN JOHTAJA, TEKNOLOGIAOSAAMISEN YKSIKKÖ


4.9 Älyteknologia auttaa näkövammaisia liikkumisessa Älykkäät palvelut -tutkimusyksikössä tutkitaan mm. sitä, kuinka moniaistisuus ja avustava teknologia voisivat olla oppimisen ja toimintakyvyn tukena näkövammaisille henkilöille.

MATECin monialainen tutkimus kohdistuu oppimista edistäviin ja itsenäistä selviytymistä tukeviin moniaistisiin teknologisiin ratkaisuihin.

Kauppakeskus Itiksen ja MIPSoft Oy:n kanssa kehitettiin ja pilotoitiin näkövammaisille soveltuvia tienlöytämisratkaisuja, jotka helpottavat itsenäistä liikkumista avarissa ja kaikuvissa tiloissa. Tutkimuksen edetessä ratkaisujen kehittämisen perustaksi muodostuivat näkövammaisten henkilöiden havaitsemat ja nimeämät maamerkit. Näistä kehitettiin iBeaconeilla virtuaalisesti vahvistettuja maamerkkejä, ns. älykkäitä maamerkkejä.

Katso lisää Tikkurilan matkakeskusratkaisuista: https://youtu.be/Kl3rfpGE89M.

Myös Tikkurilan matkakeskuksen ja Itäkeskuksen metroasemalle on kehitetty älykkäitä ja esteettömiä tienlöytämisratkaisuja. Tuloksena syntyi viestijärjestelmä, joka muodosti älykkään ääniympäristön yhdessä pysäkeiltä välittyvien, reaaliaikaisesti päivittyvien aikataulutietojen kanssa. Ääniopastukset välitetään sekä puhelimen BlindSquare-sovelluksen että kosketeltavien 3D-tulostettujen kohokarttojen kautta. Lisäksi sanakarttasimuloinnit voi ladata ennakkoon kuunneltaviksi. Näiden lisäksi tutkitaan opastavia äänimajakoita ja ohjaavia lattiaopasteita sekä niiden roolia tienlöytämisessä. Äänimajakoilla tarkoitetaan äänisignaalia lähettäviä laitteita, joita voidaan kiinnittää keskeisiin paikkoihin.

MERJA SAARELA MATEC-TUTKIMUSRYHMÄN VETÄJÄ, ÄLYKKÄÄT PALVELUT -TUTKIMUSYKSIKKÖ

Katso lisää: www.hamk.fi/matec.

4.10 Opiskelijat tekivät laajan lukujärjestyspalvelun HAMKin tietojenkäsittelyn viisihenkinen opiskelijaryhmä toteutti lukuvuonna 2015 – 2016 mobiilisti toimivan lukujärjestyspalvelun. "Oiva-palvelu syntyi käytännön tarpeeseen helpottamaan arjen ajan hallintaa: Opiskelijat pääsevät kännykällään kiinni mm. omiin ja ryhmänsä lukujärjestyksiin, kampusten ruokalistoihin, lukuvuosikalenteriin ja vapaiden tilojen hakuun. Tavoitteenamme oli luoda käyttäjäystävällinen alusta, johon voi lisätä toimintoja opiskelijoiden todellisten tarpeiden mukaan", kertoo Mikael Lehto, joka oli yksi projektin opiskelijoista. Projektipäällikkö Mika Rintala oli työn toimeksiantajana HAMKin puolelta. "ICT-projektin teettäminen omilla opiskelijoilla oli mieluista työtä. Näin saimme välittömästi yhdistettyä käyttäjätarpeet, kehitystyön ja oppimisen, ja tuloksena meillä on avoimeen dataan perustuva dokumentoitu tuote, jota voimme hyödyntää jatkossakin. HAMKin avoimia rajapintoja integroidaan jatkossa omaan opetukseen, ja suunnitel-

missa on Oivan laajentaminen mm. kurssihaulla. Nykypäivänä avoin data on tapa tarjota tieto hyötykäyttöön", toteaa Rintala. HAMK tarjoaa opetus- ja sovelluskehityskäyttöön veloituksetta opetuksen toteutukseen liittyviä tietosisältöjä ja rajapintoja: tilat ja niiden varaukset, opintojaksot ja -toteutukset sekä opetussuunnitelmat. Palvelun osoite: oiva.hamk.fi. Lue lisää: Lehto, M. (2016) Mobiilisovellustyypit ja niillä kehittämisen vaihtoehdot: Case: Hämeen ammattikorkeakoulun mobiilipalvelut. http://www.theseus.fi/handle/10024/106545

MIKA RINTALA ICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TIETOHALLINTOPALVELUT

17


5

Opiskelijat aluekehityksen voimavarana

5.1 Opiskelijat tulevaisuuden tekijöinä Opiskelijat ovat, ja tulevat olemaan tulevaisuudessakin, tärkeä osa Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan aluetta. Tällä alueella on noin 7000 ammattikorkeakouluopiskelijaa, jotka opiskeluiden rinnalla elävät, harrastavat ja työskentelevät. Opiskelijoissa on paljon laajaa osaamista, joten he tuovat alueelle osaavaa ja nuorekasta työvoimaa. Opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä, mutta työ tulevaisuuden eteen on aloitettava jo nyt. HAMKissa koulutetaan biotalouden osaajia vastaamaan ja lisäämään alueen kysyntään Cleantech-osaamisessa, vahvoja tekijöitä SOTE-myllerryksen keskelle, vahvistamaan kasvukäytävän liiketalousosaamista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti sekä rautaisia osaajia tekniikan aloilta lukuisiin tarpeisiin. Opiskelija tarvitsee kehittyäkseen ammattilaiseksi turvallisen ympäristön, vakaan ja riittävän toimeentulon, kannustusta korkeakoululta sekä kannustusta työelämältä. Opiskelujen aikainen turvallinen elinympäristö on taattava yhtälailla opiskelijoille kuin muillekin alueen asukkaille. Opiskelijoiden toimeentulo on keskusteluissa useasti, ja koulutuspolitiikan kentällä myllertää jatkuvasti ja on vaikea ennustaa tulevaa. Alueella toimivilta yrityksiltä toivomme entistä enemmän yhteistyötä. Olisi hienoa, jos alueen yritykset tarjoaisivat entistä enemmän kesä- ja työharjoittelupaikkoja opiskelijoille ja sitä

18

kautta kannustaisivat opiskelijoita myös tulevaisuudessa jäämään oman alansa huippuosaajiksi alueelle. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoidemme ongelmana on löytää paikalliset yritykset joihin viedä omaa osaamistaan. Myös korkeakoulun on aktiivisesti kartoitettava yritysmaailman mahdollisuudet. Jotta valmistumisen jälkeen opiskelijat jäisivät HAMKin toiminta-alueelle, on alueen viihtyvyys, sen palvelut ja etenkin oman alan työpaikkojen saanti erittäin tärkeää. Opiskelijoista kannattaakin napata kiinni jo heidän opiskeluaikanaan, näin he varmemmin jäävät alueelle asumaan, kehittämään ja kehittymään. Toivottavasti jatkossa me opiskelijat, HAMK, alueen vaikuttajat sekä yritykset voimme tehdä entistä enemmän yhteistyötä ja saada alueemme kukoistamaan niin, että alueen ammattikorkeakoulu olisi vielä halutumpi paikka opiskella. Opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä, ja meidän tekemämme tulevaisuus näyttää hyvältä.

EMMA KOKKONEN PUHEENJOHTAJA, HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS


5.2 Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus toteutuu kesäopinnoissa Vuoden 2016 toukokuussa käynnistettiin Teknologiaosaamisen yksikössä seitsemättä kertaa kesäprojektiopinnot. Kesän aikana opiskelijoilla on ollut mahdollisuus kehittää osaamistaan ratkomalla yritysten ja eri organisaatioiden asettamia haasteita. Projekteja tukivat verkossa suoritettavat teoriaopinnot.

lijoihin mietittäessä mahdollisia tulevaisuuden rekrytointeja. Yhteistyö on voinut jatkua opinnäytetyönä ja työpaikkana. Moni toimeksiantaja on ollut vaikuttunut projekteissa saavutetuista tuloksista.

Kesäopinnoissa toteutuu koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus projektien toimeksiantajien ollessa alueen yrityksiä ja organisaatioita. Äänimajakka, ylijäämäruoan vähentämiseen mobiilisovellus, apulaite vanhusten hoitoon, yhteistyöprojekti kansainvälisen partnerikorkeakoulun kanssa – nämä ovat poimintoja kesän 2016 aikana toteutetuista kymmenistä projekteista. Opiskelijoille kesäopinnot ovat yksi tapa saada arvokasta työelämäkokemusta ja nopeuttaa opintojaan. Projektit tuovat opintoihin myös lisämotivaatiota ja innostusta. Kansainvälisyys on vahvasti mukana kesäopinnoista, onhan mukana olevista opiskelijoista osa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja osa kesän Suomessa opiskelevia vaihto-opiskelijoita. Verkkoopinnot toteutetaan englanniksi, ja monessa projektissa yhteinen työkieli on englanti. Mitä kesäopinnot antavat toimeksiantajille? He saavat uusia ideoita ja ratkaisuja sekä tuoreita näkökulmia toimintansa kehittämiseen. Projektit ovat myös hyvä tapa tutustua opiske-

TUIJA ENGBOM YLIOPETTAJA, TEKNOLOGIAOSAAMISEN YKSIKKÖ

5.3 Kesäprojekti: HAMK mukana Power Cupissa Maailman suurin lasten ja nuorten lentopalloturnaus Power Cup järjestettiin Hämeenlinnassa 9. – 12.6.2016. ​Tapahtuma keräsi yhteen nuoret lentopalloilijat, valmentajat, ohjaajat, seuratoimijat sekä perheet niin että osallistujamäärä lähenteli kymmentätuhatta. HAMK oli mukana tapahtuma-alueella jakamassa tietoa AMK-opiskelusta sekä tarjosi ajanvietettä osallistujille turnaustauoilla.

HAMKin muotoilun koulutusohjelman opiskelijaryhmä Markku Mikkosen vetämänä vastasi turnauksen näkymisestä kaupunkikuvassa mm. julistein ja viitoituksin. Power Cupin Hämeenlinnan paikallisorganisaatiosta vastasi HAMKin alumni, tradenomi Annina Antikainen.​

MERVI FRIMAN STRATEGIAPÄÄLLIKKÖ

Kuva: Power Cup

19


5.4 Aikuiskoulutusta ja aluekehitystä ketterillä menetelmillä HAMKin liiketalouden ylemmissä AMK-tutkinnoissa käynnistettiin toissasyksynä uudenlainen opiskelumalli, ketterän korkeakouluoppimisen malli, jossa yhdistyvät ns. käänteisen luokkahuoneen pedagogiikka, tiimiopiskelu, verkkotyövälineiden tehokas käyttö sekä opiskelijoiden työyhteisöjen hyödyntäminen oppimisympäristöinä ja kehittämiskohteina. Käänteisen luokkahuoneen ajattelun taustalla on ohjelmistokehityksessä käytetty ketterien menetelmien scrum-viitekehys, joka soveltuu monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen. Scrum-ajattelussa tyypillisiä ovat mm. itseohjautuvat tiimit, selkeät työtehtävät, säännölliset tiimikokoukset sekä noin kuukauden mittaiset ns. sprinttijaksot. Opiskelijat muodostivat neljän hengen tiimit heti opintojen alussa. Tiimeille annettiin laajahko oppimistehtävä: ilmiö, jota tutkittiin sekä teorian kautta että työpaikoilla. Opiskelijatiimit kokoontuivat säännöllisesti ja raportoivat työstään opettajille

kerran viikossa. Opettaja puolestaan seurasi ja ohjasi työskentelyä säännöllisesti verkon kautta. Noin kuukauden työskentelyn jälkeen oppimistulokset raportoitiin sekä kirjallisesti että yhteisessä verkkokohtaamisessa. Palaute opiskelusta on ollut erittäin hyvää. Oppimistulokset ovat olleet erinomaisia, samoin sitoutuminen opiskeluun. Opiskelijat oppivat paljon toisiltaan, koska vastuu on entistä enemmän opiskelijaryhmällä. Lisäksi työelämää tutkitaan ja kehitetään jokaisen oppimistehtävän myötä.

HELENA TURUNEN YLIOPETTAJA, LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

5.5 Oppimislähtöisyys luo perustan korkeakoulukampuksen suunnitteluun HAMK keskittää Hämeenlinnassa toteutettavan koulutuksen Visamäkeen vuonna 2017. Oppimistilat sijoittuvat nykyisiin tiloihin, joita täydentämään rakennetaan kaksi lisärakennusta. Rakentaminen aloitettiin keväällä 2016. Uusiin rakennuksiin sijoittuvat kirjasto, kahvila ja mediatori sekä Lahdensivun kiinteistöistä siirtyvä sosiaali- ja terveysalan koulutus. Toimintaa sopeutetaan pieneneviin, mutta paremmin toimintaa ja yhteistyötä sekä ajatustenvaihtoa tukeviin tiloihin. Kampusta on suunniteltu lukuisissa verstaissa niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kanssa osallistavan suunnittelun menetelmillä. Uudet sekä jo olemassa olevat tilat rakennetaan muuntojoustaviksi ja vyöhykkeistetään erityyppisiä toimintoja varten. Tilat tukevat sekä yksin tehtävää työtä että erikokoisissa ryhmissä ja tiimeissä työskentelyä. Kaikki kampuksen tilat kuten aulat, ruokala ja kahvila rakennetaan niin ikään muuntojoustaviksi, jolloin ne toimivat myös oppimistiloina. Henkilökunnan työskentelytilat muuntuvat uudessa kampuksessa monitilaympä-

20

ristöiksi. Tilat tukevat yhteisöllistä oppimiskulttuuria ja uusiutuvia työnteon tapoja. HAMK haluaa tarjota innostavia ja viihtyisiä tiloja opiskeluun, yritysten edustajien kohtaamiseen ja yhteistyöhön. Korkeakoulukeskuskampus on laaja hanke ja tulee jatkumaan vielä vuosia eteenpäin fyysisten tilojen valmistumisen jälkeenkin. Kampus sisältää jotain uutta ja vanhaa, joissa vahva perinne yhdistyy edistykseen.

TUOMAS SALONEN, KIINTEISTÖJOHTAJA BIRGITTA VARJONEN, YLIOPETTAJA


Havainnekuva HAMKin korkeakoulukeskuksen C-rakennuksen aulasta. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy.

Havainnekuva HAMKin korkeakoulukeskuksen päärakennuksen sisäänkäynnistä. Kuva: Arcadia Oy arkkitehtitoimisto.

21


HAMKin opiskelijamääriä vuonna 2015

22


HAMKin henkilöstö vuonna 2015

HAMKin tuloksellisuutta vuosina 2011 – 2015 KOULUTUS

2011

2012

2013

2014

2015

AMK-tutkinnot

967

966

1025

979

1013

YAMK-tutkinnot

87

105

95

100

130

Ammatilliset opettajapätevyydet

482

415

460

450

417

55 op suorittaneet

1 644

1 678

1 932

1 969

2 194

Avoin AMK -opintopisteet

559

579

1 216

2 552

5 444

2011

2012

2013

2014

2015

Julkaisut (kpl)

123

160

234

297

263

TKI-tutkimustyövuodet (htv)

109

120

115

103

90

TKI-opintopisteet

54 200

62 364

76 546

70 035

68 359

EU-rahoitus (1000 €)

2 904

3 395

3 116

3 074

913

119

80

35

219

291

Ulkopuolinen TKI-rahoitus (1000 €)

5 632

5 543

4 668

5 463

4 453

Yritysrahoitus (1000 €)

1 100

978

770

835

731

TKI-kokonaisrahoitus (1000 €)

7 602

8 105

7 164

8 681

8 835

TKI-TOIMINTA

TEKES-rahoitus (1000 €)

23


24


LOCAL – GLOBAL Hämeen ammattikorkeakoulun aluevastuuraportti 2016

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on alueen ainoa korkeakoulu, joten HAMKilta odotetaan paljon alueen kehittämiseksi. Strategiamme mukaisesti HAMKissa opiskelija on keskiössä ja työelämä välitön hyödynsaaja. Kampustemme myötä olemme lähellä seutukuntien toimintaa. Tämä on neljäs HAMKin aluevastuuraportti. Ensimmäisessä toimme vahvasti esille kumppaniemme näkökulmaa. Toisessa painopisteenä olivat kehittämistoiminnan konkreettiset esimerkit. Kolmas toi esille strategiaamme perustuvan kestävän, vastuullisen ja pitkäjänteisen aluevaikutustehtävämme. Tässä neljännessä aluevastuuraportissa laajennamme aluevastuun näkökulmaa entistä enemmän kansainväliseksi – paikallisuutta kuitenkaan unohtamatta.


LOCAL – GLOBAL: Hämeen ammattikorkeakoulun aluevastuuraportti 2016