Haloo maaseutu! – Yhdistykset maaseudun kehittäjinä

Mynämäellä panostetaan nuorten liikkumiseen s. 4–5

Yhdistykset maaseudun kehittäjinä

Koirapuisto saattoi ihmiset yhteen Kustavissa s. 20–21

Liedon Parma laittoi urheilutalonsa kuntoon s. 10–11

Korjattu pato suojelee luontoa ja kulttuuria Pöytyällä s. 22–23

2 l Haloo maaseutu!

EU:n maaseuturahaston toimijat

Varsinais-Suomessa I samma båt – Samassa veneessä rf ry www.sameboat.fi 0400 718 913

Jokivarsikumppanit ry www.jokivarsi.org 044 067 4434

Ravakka ry

www.ravakka.fi 044 034 4345

Ykkösakseli ry

www.ykkosakseli.fi 0400 982 236

Varsin Hyvä ry www.varsinhyva.fi 050 338 3867

Varsinais-Suomen ELY-keskus

www.ely-keskus.fi Puhelinvaihde 0295 022 500

HALOO MAASEUTU | Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa | Tiedotuslehti syyskuu 2020 | Julkaisija Haloo maaseutu -viestintähanke | Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 | Päätoimittaja Janica Vilen | Ulkoasu ja taitto Janica Vilen | Painopaikka Eura Print Oy | Painosmäärä 3 000 kpl | Kannen kuvat Janica Vilen

Maaseutua kehitetään

yhteistyössä!

VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT on Varsinais-Suomen maakunnan kylätoiminnan kattojärjestö. www.vskylat.fi

MTK-VARSINAIS-SUOMI on maatalouden ja maaseudun elinkeinojen edunvalvoja www.mtk.fi/liitot/ varsinaissuomi

PROAGRIA LÄNSI-SUOMI on maatila- ja maaseutuyrittäjiä palveleva asiantuntijaorganisaatio. lansi-suomi.proagria.fi

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO on aluekehitysviranomainen sekä suunnittelu- ja edunvalvontaorganisaatio. www.varsinais-suomi.fi

Haloo maaseutu! l 3

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä kohti elävämpää maaseutua

T

ämän lehden juttuja tehdessäni olen päässyt tutustumaan paitsi moneen Leader-hankkeeseen myös yhtä moneen Varsinais-Suomen maaseudun hyväksi aktiivisesti toimivaan yhdistykseen.

Maaseutuohjelman kautta annetaan tukea maaseudun kehittämiseen niin viljelijöille kuin maaseudulla toimiville yrityksille ja yhdistyksillekin – joihin tässä lehdessä keskitytään. Ohjelmakaudella 2016–2020 Varsinais-Suomessa on tuettu satoja yleishyödyllisiä hankkeita.

Leader-toiminta perustuu ajatukseen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Leader-tukea myönnetään ihmisten kokoisille ideoille, ja rahoitusta puoltaa Leader-ryhmän kolmikantainen hallitus, jossa on edustus paikallisesta julkisesta tahosta, paikallisista yhteisöistä ja paikallisen maaseudun asukkaista.

Tässä lehdessä esitellään jättihankkeita, kuten Liedon Parman 270 000 euron urheilutaloremontti, mutta myös sellaisia projekteja, joilla on saatu pienellä rahallisella panostuksella paljon aikaan. Esimerkiksi Kustaviin tehtiin koirapuisto 18 000 eurolla. Uuden puiston myötä hankkeen toteuttanut yhdistys on saanut paikan aktiiviselle ja säännölliselle toiminnalle sekä monenlaisille tapahtumille. Koirat ja koirapuisto ovat tuoneet kustavilaiset ja loma-asukkaat yhteen ja poikineet lisää uusia ideoita.

Vaikka yleishyödyllisten hankkeiden suorat saavutukset ovat usein jonkinlaisia kiinteitä investointeja kuten ulkokuntosaleja, saunoja tai vaikka jalkapal-

lokenttiä, ei kannata unohtaa välillisiä vaikutuksia. Hankkeet tuovat usein ihmisiä yhteen, nostavat yhteishenkeä ja kiinnostusta talkoisiin sekä innostavat ihmisiä ideoimaan lisää niitä keinoja, joilla oma asuinalue olisi paitsi vetovoimaisempi myös pitovoimaisempi. Usein seuraavan hankkeen idea onkin keksitty jo ennen kuin edellinen hanke on saatu päätökseen.

Hankkeita tukevat Leader-ryhmät paitsi puoltavat rahoituspäätöksiä myös antavat tukea, apua ja neuvoja maaseudulla toimimiseen. Jokaisen yhdistyksen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Vinkkejä tuleviin projekteihin voi saada oman alueensa Leader-ryhmästä sekä tietysti tässä lehdessä esitellyistä hankkeista ja yhdistystoimijoiden vinkkilistasta sivulta 21. Vinkkejä sujuvampaan yhdistystoimintaan on kasannut Leader Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hanke. Samalla sivulla on yhdistyksille myös ekovinkkejä, jotka on puolestaan laatinut Leader Varsin hyvän ja Ravakan yhteinen EkoTeko-hanke.

Leader-toiminnalle ominainen hankemalli tuntuu sopivan erityisen hyvin nykyihmisille, jotka eivät enää yhtä aktiivisesti sitoudu yhdistysten hallituksiin tai muihin vapaaehtoistehtäviin. Hankkeet ovat yksittäisiä selkeitä projekteja, joihin osallistumiselle on huomattavasti matalampi kynnys. Ja hanke hankkeelta työtä saattaa tulla tehneeksi vaikka kuinka paljon.

Raha Leader-hankkeisiin tulee maaseuturahastosta. Potti muodostuu kunnan, valtion ja EU:n yhteistyöllä. Kunnan osuus budjetista on 20 %. Leader-hankkeet ovatkin kunnille mieluisia, sillä lait-

Haloo maaseutu! -viestintähanke kokoaa tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien sekä muiden maaseututoimijoiden kanssa.

tamalla euron, kunta saa oman alueensa kehitystyöhön neljä euroa lisää.

Moni yhdistystoimija mainitsi haastatteluissa, että Leader-hankkeen ainoa huono puoli on se, että tuki maksetaan vasta toteutuneita kustannuksia vastaan. Raha investointiin pitää siis ensin olla itsellä ja siitä saa osan takaisin hankkeen valmistuttua. Mynämäen kunnassa on käytäntö, joka ratkaisee tämän ongelman. Jos mynämäkeläinen toimija saa paikalliselta Leader-ryhmältä Ravakalta myönteisen rahoituspäätöksen, kunta lainaa hankkeelle tukisumman verran rahaa ilman korkoa. Näin kunta on saanut helpotettua hankkeita, joita kuntalaiset ovat toteuttaneet sekä Leader-tuella että omin varoin ja hartiavoimin. Suurimmassa osassa hankkeista tehdään satoja, joissain jopa tuhansia talkootyötunteja. Maaseudulla aktiivisia ihmisiä riittää!

Janica Vilen Haloo maaseutu!

-viestintähanke

Ulkopeliareena Leader-tuki: 20 196,00 Korvaus talkoista: 2 580,00 Yksityinen rahoitus: 17 616,00 Kokonaiskustannus: 40 393,00 Skeittiparkki Leader-tuki: 11 836,00 Korvaus talkoista: 4 890,00 Yksityinen rahoitus: 6 946,00 Kokonaiskustannus: 23 672,00

Mietoisissa panostetaan nuorten liikkumiseen

Mynämäen Mietoisten kylällä on viime vuosina satsattu siihen, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia liikkua. Tavastilan koulun viereen rakennettiin maaseuturahaston tuella ensin ulkopeliareena ja sen jälkeen vielä heti suureen suosioon noussut skeittiparkki.

Mietoisissa Tavastilan koulun kupeessa olevalla ulkoilualueella on nyt entistä enemmän tekemistä lapsille ja nuorille. Alueella toteutettiin kaksi Leader-hanketta: Vuonna 2018 rakennettiin ulkopeliareena ja vuonna 2020 skeittiparkki.

– Molemmat olivat kuuden paikallisen yhdistyksen yhteishankkeita. Ensimmäisessä vetovastuussa oli MLL Mietoinen ja toisessa Mietoisten Kirkonseudun Kylät ry. Muut hankkeisiin osallistuneet tahot olivat Lions Club Mietoinen ja Mietoisten Maununpojat sekä Tavastilan koulun vanhempainyhditys ja oppilaskunta, listaa MLL Mietoisten puheenjohtaja Anniina Peltola.

– Hanketyöryhmässä oli edustaja jokaisesta yhdistyksestä ja yhteistyö toimi hyvin. Jokaisella oli oma vastuualueensa, joten hommat eivät kasautuneet vain parille ihmiselle. Tällä systeemillä

oli tosi kiva tehdä hommia! kehuu Peltola.

Mietoisten yhdistykset ovat tehneet yhteistyötä jo ennen hankkeita järjestämällä esimerkiksi yhteisiä tapahtumia. Hankkeet poikivat vielä lisää yhteishenkeä ja mukaan talkoisiin saatiin ihmisiä myös yhdistysten ulkopuolelta.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös kunta ja Leader Ravakka.

– Mynämäen kunta toimii niin, että jos saa Leader Ravakalta rahoituspäätöksen, kunta rahoittaa hankkeen siihen asti, että Ravakan kanssa päästään maksatusvaiheeseen. Ravakalta saimme apua ja neuvoja nopeasti hankkeiden kaikissa vaiheissa, kiittelee Peltola.

Ulkopeliareenan kokonaiskustannus oli reilut 40 000 euroa.

Talkoita tehtiin 172 tuntia.

– Mukana oli paljon porukkaa ja samalla grillattiin makkaraa.

Yritämme tehdä kaiken vapaaeh-

toistyön hyvällä mielellä. Puheenjohtajana muistutan aina, ettei kaikkeen ole pakko osallistua.

Perheiden tilanteet vaihtelevat ja vapaaehtoistyön ei ole tarkoitus kuormittaa ketään, Peltola kertoo Mietoisten talkookulttuurista.

Uusia lajeja – uusia mahdollisuuksia Uudella 11 x 22 -metrisellä ulkopeliareenalla voi pelata lentopalloa, sulkapalloa, koripalloa, tennistä, salibandya ja jalkapalloa. Talvisin kenttä voidaan jäädyttää luistelua varten, jos pakkasta riittää. Hyvän valaistuksen avulla kenttää pystyy käyttämään pimeälläkin.

Koulu käyttää lukuvuoden aikana kenttää säännöllisesti liikuntatuntien järjestämiseen. Kesällä sitä käytetään Maununpoikien kesäfutikseen. Muina aikoina se on kaikkien vapaasti käytettävissä.

Maununpojissa pystyy harrastamaan yleisurheilua ja jalkapalloa, mutta muiden lajien perässä on pitänyt lähteä Mynämäen keskustaan tai muihin kuntiin. Ulkopeliareenalla pystyy nyt harrastamaan montaa lajia omatoimisesti, ja kentän myötä myös ohjatulle harrastustoiminnalle aukesi uusia ovia.

– Olemme jo suunnitelleet, että teemme kentälle sähköisen varausjärjestelmän, jos useampi seura innostuu hyödyntämään sitä, Peltola kertoo.

Skeittaajat ja skuuttaajat kiittävät Kesällä 2020 Tavastilaan valmistui skeittiparkki, jossa voi skeitata, skuutata, rullaluistella tai temppuilla BMX-pyörillä.

– Idea tuli lapsilta itseltään.

Aluksi ajateltiin, että huh huh, kukahan sen sitten maksaisi, muistelee Kirkonseudun Kylien edustaja Anna Jalkanen, sillä alun alkaen hinta-arviot pyörivät 100 000 euron kieppeillä.

Mukaan saatiin kuitenkin paikallinen yritys Pala Betonikalusteet, joka lahjoitti rampit skeittiparkin käyttöön viideksi vuodeksi. Suurimman kaarirampin lahjoitti 95 vuotta täyttävä Mietoisten MLL. Lahjoitusten jälkeen hankkeen kokonaiskustannus oli vajaat 24 000 euroa.

Talkootyötunteja kirjattiin yli 300, mutta todellisuudessa niitä oli vielä enemmän, sillä lasten työtä ei laskettu. Talkoolaiset tekivät muun muassa istutustöitä ja skeittiparkin reunakivetyksiä.

Haloo maaseutu! l 5

– Kivet tuotiin meidän vanhasta navetasta. Halusimme huolitellun reunuksen vanhan ja uuden asvaltin väliin, ja saimme näin samalla estettyä moottoriajoneuvoilla ajamisen skeittirampeille.

Reunakivillä voi vaikka istuskella tai hyppiä kiveltä kivelle, toteaa Jalkanen.

Myös penkkejä on useampia, jotta alueella voi kuluttaa aikaa istumatta varsinaisilla rampeilla.

Lapset ottivat skeittiparkin heti omakseen ja koulujen päätyttyä se olikin täynnä porukkaa monen illan ajan. Jalkasen omat lapset, 11-vuotias Heikki ja 9-vuotias Enna ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

– On tämä parempi ja monipuolisempi kuin suurin osa niistä skeittiparkeista, joissa ollaan käyty, Jalkaset summaavat.

Sisarusten pari vuotta jatkunut skuuttaaminen on nyt entistä mielenkiintoisempaa, kun on paikka, jossa pystyy treenaamaan temppuja.

– Välillä keksitään itse temppuja ja harjoitellaan niitä; joskus taas katsotaan vinkkejä Youtubesta.

Tuo keskimmäinen spine on kaikkein vaikein, he kertovat.

Puistosta tuli lapsille mieluisa varmasti myös siksi, että he pääsivät itse vaikuttamaan ramppien valintaan.

– Suunnittelussa oli mukana ammattiskeittaaja, ammattiskuuttaaja ja Pala Betonikalusteiden edustaja. Sitten lapset pääsivät päättämään ammattilaisten esittelemistä vaihtoehdoista, kertoo Anna Jalkanen.

Toiveissa olisi vielä saada lap-

sille skeittaus- ja skuuttauskurssi.

MLL:n lahjoittamalle rampille suunnitellaan myös taideprojektia, jossa lapset pääsisivät sprayaamaan.

Paljon puuhaa samalla alueella Tavastilan alueella oli ennestään koulu ja päiväkoti sekä niiden pihat, joita on myös elävöitetty yhdessä yhdistysten kanssa. Lisäksi löytyy jääkiekkokaukalo, frisbeegolfrata, rantalentopallokenttä, kuntosali, pingispöytä, yleisurheilukenttä ja jalkapallonurmi.

Skeittiparkin uudesta asvaltista jätettiin tyhjäksi pieni alue, johon voisi laittaa pystyyn vaikka katusählyturnauksen. Skeittiparkin ja ulkopeliareenan väliin taas on jätetty tilaa minigolfille tai muille

Mietoisten MLL:n puheenjohtaja Anniina Peltolan mukaan ulkopeliareenan valinnassa tärkeimmät kriteerit olivat turvallisuus ja kestävyys. Lopulta Tavastilaan valittiin Lappset Oy:n Ässä-areena.

mahdollisille toiminnoille.

Leader-hankkeiden aikana talkoolaiset laittoivat samalla koko aluetta kuntoon. Vanha jääkiekkokaukalokin sai uuden pinnan kivituhkasta, joka helpottaa jäädyttämistä jatkossa.

Hankkeiden tarkoitus on ollut alueen liikuntamahdollisuuksien ja vetovoimaisuuden lisääminen ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen. Samaa työtä tehdään koko ajan hankkeiden ulkopuolellakin.

– Esimerkiksi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana MLL sai viestiä siitä, että kouluikäisiä oli vaikea saada liikkeelle. Keksimme pyöräilyhaasteen, jossa lapset saivat polkea kuvaamaan ennalta määritettyjä kohteita. Jos polki kuvaamaan kaikki 12 kohdetta,

sai 15 euron lahjakortin Myllyyn.

Kahdeksalla kuvalla sain kympin ja neljällä kuvalla vitosen, kertoo Anniina Peltola.

Kolme tapahtumaa kerralla Syksylle 2020 oli suunnitteilla kolme eri tapahtumaa: skeittiparkin avajaiset, MLL:n 95-vuotisjuhlat ja perinteinen kirkonmäkitapahtuma. Kun yhteistyön makuun päästiin, tapahtumat päätettiin yhdistää. Päivän ohjelmaan valikoitui muun muassa Mölyapinoiden konsertti, junnujen Tavastila Cup -jalkapalloturnaus, Finscooter-tiimin näytös ja temppukilpailu.

Tapahtuman järjestämiseen lähtivät mukaan samat kuusi tahoa, jotka olivat mukana hankkeissa – ja lisäksi ainakin seurakunta.

– Tällaisen ison tapahtuman järjestäminen on nyt helppoa, kun olemme jo tehneet niin paljon yhdessä, toteaa Anniina Peltola.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

25-vuotias Eemeli Lehto aloitti skeittaamisen uuden skeittiparkin valmistuttua. “Omassa lapsuudessani Laurin koulun takana ollut skeittiparkki oli sellainen nuorison pyhäikkö, jossa oli aina porukkaa.

Minä olin se tyyppi, joka istui ja joi kokista, kun muut skeittasivat, mutta nyt päätin kokeilla itsekin.

Perustimme jopa sellaisen aloittelijoiden skeittiporukan, joka löytyy Instagramista nimellä @ths_myki.

Siihen saavat kaikki tulla mukaan.”

Skeittiparkki on suunniteltu niin, että risteävää liikennettä ja kolaririskejä olisi mahdollisimman vähän. 11-vuotias Heikki ja 9-vuotias Enna Jalkanen ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

6 l Haloo maaseutu!

Suomen vanhimman tien varrelle kunnostettiin upea uimapaikka Helsinginrannan uimapaikka Taivassalossa on kuin piilotettu helmi Tylpänrauman rauhallisella rannalla. Maaseuturahaston tuella talkootyönä tehty ranta kerää nykyisin ihmisiä yhteen muun muassa saunomaan tai vaikka muinaistulien yötä viettämään.

Taivassalon Helsinginrantaan vievä tie on ollut käytössä jo 1300-luvulla. 1630-luvulla siitä tuli osa Suomen ensimmäistä virallista tietä eli Suurta Postitietä, joka kulki Turusta Tukholmaan. Turusta tuleva posti jatkoi kulkuaan meriteitse joko Taivassalosta tai Kustavista. Aikanaan Taivassalon Helsinginranta toimi myös Ruotsin matkustajaliikenteen pääte- ja lähtöpaikkana. Esimerkiksi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa on kulkenut Suomeen Taivassalon kautta kesällä 1557.

Nykyisin Taivassalon kunnan omistama Helsinginranta Praa-

kintien päässä on vuokrattu Helsingin kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys rakensi rantaan saunan jo vuonna 1995, mutta pitkään käyttö oli vähäistä ja keskittyi mattojen pesuun. Vuonna 2014 yhdistys aloitti muutaman vuoden kestäneen Leader-hankkeen, jonka aikana ranta ehostettiin nykyiseen loistoonsa.

– Pro Agrialla oli samaan aikaan Rannat kuntoon -projekti, josta saimme ison avun. Kun haimme tukea rannan kunnostamiseen Leader Varsin Hyvältä, se saattoi meidät yhteen. Ilman sitä yhteistyötä emme olisi saaneet

ollenkaan näin paljon aikaan, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti.

Hankkeessa kunnostettiin ja rakennettiin virkistyskäytön kannalta keskeiset rakenteet ja palvelut: uimaranta, pukukopit, parkkipaikka, oleskelualueet, opastus ja luontopolku sekä korjattiin alueella olevan saunamökin perustukset. Ympäristöä siistittiin huomioiden alueen luonto ja kulttuurihistoria vanhana graniitin louhintapaikkana.

Nyt alueella on viihtyisä kohtaamispaikka kyläläisille. Rannalla on nuotiopaikka ja puuliiteri, josta saa käyttää puita. Alueelta löytyy myös ulkohuussi. Lapsille on liukumäki ja ikäihmisille loivat portaat suoraan meriveteen. Aluetta pidetään kunnossa talkoovoimin.

– Joka vuosi niitetään kaislat ja tuodaan rantaan kuormallinen uutta hiekkaa korvaamaan tuulen

ja sateiden aiheuttama kuluma, Pohjantähti kertoo.

Yleinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin. Muina iltoina sauna on ihmisten vuokrattavissa: arki-iltoina 20 eurolla ja viikonloppuiltoina 50 eurolla. Suihkuja ei ole ja juomavesi täytyy jokaisen tuoda mukanaan.

– Monilla on nykyään omat mökit, saunat ja rannat, mutta tämä on sellainen paikka, josta löytää aina seuraa. Viime kesänä, kun vietettiin yleistä saunapäivää, täällä oli lähes sata ihmistä ja muutenkin loma-aikaan väkeä riittää. Lapsille tämä on erityisen hyvä uimaranta, koska tämä on niin pitkään matala. Ja tänne pääsee myös omalla veneellä, puheenjohtaja esittelee.

Kesäkaudella, kun mökkiläiset tulevat, Helsingin alueella asustaa noin 600 ihmistä.

Haloo maaseutu! l 7

Rääpekivistä on tehty rannalle esimerkiksi pöytäryhmä. Ranta on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, koska se on matala ja turvallinen.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Pohjantähti on tuttu kasvo Helsinrannan saunalla.

Louhospolku kertoo alueen historiasta

– Tämä on sen verran tukeva, ettei sitä ainakaan ihan ensimmäinen kännikala kaada, naurahtaa Pohjantähti.

Kunnostushankkeen puitteissa rantaan tehtiin myös 700 metrin mittainen Louhospolku, joka esittelee alueen historiaa. Polun varrella on kylttejä, jotka kertovat kivenlouhinnasta Helsinginrannassa 1900-luvun alussa.

– Täällä louhittiin sitä kuuluisaa Taivassalon punaista graniittia, Pohjantähti kertoo.

Taivassalon graniitti on keskirakeista ja tasalaatuista. Sen päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi ja biotiitti.

Sitä on käytetty paljon julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi Turun

Hansakorttelissa.

Polku kulkee osan matkaa vanhaa ratapohjaa, josta on kiskot poistettu jo aikoja sitten. Louhospolun varsinaiset helmet löytyvät kuitenkin virallisen reitin ulkopuolelta. Kun poikkeaa polulta, löytää esimerkiksi veden täyttämiä vanhoja louhoskuoppia, jotka louhitun kallionseinämän kanssa muodostavat upeita maisemia.

Myös uimarannalla näkyy alueen historia, sillä rääpekivistä on kasattu rannan molemmin puolin kivilaiturit, joiden päässä on poltettu esimerkiksi muinaistulien yön kokkoa.

Lisäksi rääpekivistä on tehty rannalle pöytäryhmä.

Seuraavaksi kunnostetaan pururata Helsingin vanhan kyläkoulun kupeessa kulkee 1,2 kilometrin mittainen pururata.

– Seuraava projekti on laittaa se kuntoon. Siihenkin on oma Leader-hanke, Pohjantähti kertoo.

Louhospolku lähtee saunan takaa ja tutustuttaa kulkijansa alueella olleen louhostoiminnan historiaan.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Helsinginrannan Leader-hankkeet Uimarannan kunnostus Leader-tuki: 13 302,00 Korvaus talkoista: 9 676,00 Oma rahoitus: 0,00 Kokonaiskustannus: 22 978,00

Mökin kunnostus Leader-tuki: 1 162,00 Korvaus talkoista: 150,00 Oma rahoitus: 238,00 Kokonaiskustannus: 1 550,00

Pururadan kunnostus Leader-tuki: 3 350,00 Korvaus talkoista: 1 436,00 Oma rahoitus: 0,00 Kokonaiskustannus: 4 786,00

Kun poikkeaa polulta, löytää esimerkiksi veden täyttämiä vanhoja louhoskuoppia.

Helsinginrannankin graniitti on syntynyt vuorijonopoimutuksessa noin 2000 miljoonaa vuotta sitten.

8 l Haloo maaseutu!

Katettu katsomo parantaa kesäteatterin toimintaedellytyksiä Loimaalla Loimaalla Kertunmäen kesäteatterissa tehtiin Leader-tuella uusi katettu katsomo 320 hengelle.

40-vuotisjuhliaan viettävässä teatterissa ollaan totuttu tekemään talkoita ja yhteistyötä.

Loimaan Seudun Teatteriyhdistys ry rakennutti Kertunmäen kesäteatterille uuden katetun ja nousevan katsomon kesällä 2019.

Nyt yleisö saa nauttia teatterista suojassa mahdolliselta sateelta tai paisteelta. Samalla saatiin parannettua teatterin valaistusta ja ääniä, sillä katsomosta löytyy miksauskoppi ja telineet valoille.

– Täällä oli ennen sellaiset pitkät penkit, joissa ei ollut selkänojia.

Monet katsojista ovat jo iäkkäitä, joten uudet penkit tulivat tarpeeseen. Nyt katsomoon on myös

helpompi kulkea. Ennen maa oli täynnä juuria, eikä kaiteita ollut, kertoo katsomoprojektista vastannut Sari Äikää-Torkkeli, joka toimii myös ohjaajana teatterissa.

Selkänojalliset irtotuolit kerätään talveksi pois, mutta katsomossa pystyy istumaan mukavasti myös ilman niitä.

Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit myönsi katsomoprojektille Leader-tukea. Katsomon rakensi Raleka Oy ja lisäksi hankkeeseen saatiin mukaan iso joukko talkoolaisia, jotka purkivat

vanhan katsomon, osallistuivat uuden katsomon maalaamiseen, numeroivat tuolit ja tekivät maisemointitöitä.

Mahdollisuuksia muillekin toimijoille Urheiluseura Loimaan Jankko on toiminut Kertunmäellä jo vuosikymmeniä ja rakennuttanut Kertunmäen hiihtomajan. 40 vuotta sitten heräsi ajatus kesäteatterista ja niin alkoi urheilijoiden ja teatteriväen yhteiselo Kertunmäellä.

– Katsomo voisi nyt palvella myös Jankkoa. Esimerkiksi hiihtokisat voidaan järjestää niin, että lähtö tai maali sijoitetaan katsomon eteen, toteaa teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jani Hägg.

Yhteistyötä on tehty muun

muassa päiväkodin ja eri kulttuuritoimijoiden kanssa. Myös koulu, kyläyhdistys ja seurakunta mainitaan hankehakemuksessa mahdollisina käyttäjinä.

– Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni hyötyisi tästä.

Pääsymaksuttomiin tapahtumiin annamme katsomon maksutta käyttöön. Jos taas tapahtumalla on pääsymaksu, mekin otamme pienen maksun katsomosta, kertoo Sari Äikää-Torkkeli.

Teatterilla on tiivis yhteistyö myös Loimaan työväenopiston kanssa, jossa teatterin harjoituskausi vuosittain aloitetaan. Teatteriyhdistys pyörittää Kertunmäen kesäteatterin lisäksi Loimaan teatteria. Teatterin harrastajia on toista sataa ja toiminta on aktiivista ympäri vuoden.

Haloo maaseutu! l 9

40 vuotta kesäteatteria Kesällä 2020 Kertunmäellä vietettiin 40-vuotisjuhlia. Juhlanäytelmäksi valikoitui Metsolat – Urjanlinna. Antti Metsolaa näytellyt Markku Sihvonen on ollut teatterin toiminnassa mukana ensimmäisestä kesästä asti ja moni muukin jo useita vuosia.

Silti myös uusia tekijöitä on saatu houkuteltua mukaan joka kesä.

Kertunmäen ensimmäinen näytelmä oli Pikku Pietarin piha, joka esitettiin uudelleen 25-vuotisjuhlien yhteydessä.

– Vanhat kertunmäkeläiset muistelevat usein Niskavuoria ja Putkinotkoa. Uudemmasta tuotannosta mieleen ovat jääneet erityisesti Tankki Täyteen -näytelmät vuosina 2012 ja 2013. Ne saivat sellaisen suosion, että täällä saattoi olla samana iltana yli 400 katsojaa, muistelee Äikää-Torkkeli.

– Pari kertaa olemme esittäneet Astrid Lindgrenin tekstejä, mutta muuten näytelmät ovat olleet pääosin kotimaista draamaa.

Siitäkin Kertunmäki on tunnettu, että näyttämöllä on vieraillut muun muassa hevosia, lehmiä, lampaita ja kanoja, hän jatkaa.

40-vuotisjuhlan kunniaksi oli tarkoitus pystyttää näyttely menneistä vuosista, mutta se jäi koronan vuoksi tekemättä. Myös väliaikakahvit juotiin tänä kesänä ulkona. Juhlavuodesta muistutti kuitenkin muutamat vanhojen näytelmien esiintymisasut, joita oli nostettu Metsoloita katsomaan tulleen yleisön nähtäville.

Juhlanäytelmäksi valittu Metsolat on ollut harkinnassa aiemminkin. Sen on sovittanut näyttämölle Loimaalta kotoisin oleva Miisa Lindén, joka oli 90-luvulla mukana tv-sarjan käsikirjoittajien joukossa ja näytteli Erkki Metsolan sihteeriä Riitta Vanhasta.

– Olemme esittäneet muitakin hänen teoksiaan, joten meillä oli matala kynnys kysyä Metsoloita juhlavuoden näytelmäksi. Lindén ja alkuperäistekstin käsikirjoittaja Carl Mesterton tulivat molemmat myös ensi-iltaan, kertoo ohjaaja.

Metsolat sai myös näyttelijät innostumaan. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin rooleja oli tarjolla – ja esimerkiksi Kari Kaukovaaraa näytellyt Matti Salminen ajoi näy-

Katos, kaiteet ja selkänojalliset penkit ovat olleet myös bussiretkiä järjestävien tahojen mieleen. Uudella katsomolla on parannettu teatterin saavutettavuutta ja sitä kautta saatu lisäpotkua lipunmyyntiin.

Kesäteatterin katsomon peruskorjaus ja kattaminen Leader-tuki: 56 708,00 Korvaus talkoista: 7 245,00 Oma / yksityinen rahoitus: 49 463,00 Kokonaiskustannus 113 416,00

töksiin Koskelta asti, koska on Metsoloiden kova fani.

Yhteensä produktiossa oli 17 näyttelijää, ohjaaja, puvustaja, ääniteknikko sekä kahvion talkoolaiset ja kesätyöntekijät. Ennakkovarausten perusteella näytti siltä, että tulossa on kaikkien aikojen kesä, mutta koronan vuoksi moni asia muuttui. Katsomosta pystyttiin täyttämään vain puolet, jotta tarvittavat turvavälit saatiin taattua ja niin moni jäi ilman lippua.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

40-vuotisjuhlan kunniaksi kesällä 2020 teatteriyleisölle esiteltiin menneiden vuosien asuja. Vasemmalla Peppi Pitkätossun ja keskellä Heta Niskavuoren asut. Oikealla Kruununpuistosta tuttu asu.

10 l Haloo maaseutu!

Liedon Parma kunnosti urheilutalonsa uuteen loistoon Liedon Parmaharjulla saatiin kesällä 2020 päätökseen viisi vuotta kestäneet talkoot. Urheilutalossa on nyt uudet saunaosastot, maalämpö, parempi ilmastointi ja energiatehokas valaistus.

urheilullinen osuus. Lisäksi löytyy hyvät tilat kokoustamiseen, ruokailuun ja saunomiseen.

Parmaharjulle Saviojan uomaan rakennettiin vuonna 1969 legendaarinen hyppyrimäki ja urheilutalo, jossa on vietetty monenlaisia tapahtumia, muun muassa monet ikimuistoiset häät. Vuosikymmenten saatossa kovassa käytössä ollutta taloa alettiin remontoida Parempi Parmaharju -hankkeen myötä Leader Varsin Hyvän tuella viisi vuotta sitten. Yli 5 000 talkootyötuntia myöhemmin seuran jäsenet esittelevät sitä ylpeinä.

– Remontin myötä täällä on nyt paremmat toimintaedellytykset omalle seuralle, mutta myös

Parempi Parmaharju -hankkeen aikana tehtiin yli 5 000 tuntia talkoita. Aikaan saatiin kokonaan uusitut saunaosastot. Miehille ja naisille löytyy urheilutalon alakerrasta omat pukuhuoneet, vessat, saunat ja suihkuhuoneet.

Lisäksi parannettiin ilmastointia, uusittiin valaistus ja tehtiin monenlaista pintaremonttia. Jätevesi liitettiin läheiseen siirtoviemäriin ja öljylämmitys vaihtui ympäristöystävällisempään maalämpöön.

Remontin myötä talon lämmityskustannukset puolittuivat.

Parmaharjun aluetta on aina

enemmän edellytyksiä vuokrata tiloja ulkopuolisille, toteaa seura-aktiivi Tarja Ketola.

– Täällä on pöytäliinat ja astiastot yli 200 hengen juhlia varten, mutta tilat on helppo muokata sopiviksi myös pienemmille juhlille. Omat hääni pidettiin täällä vuonna 1983 ja tällekin kesälle on ainakin yksi häävaraus, hän kertoo.

Lisäksi tilat toimivat Ketolan mukaan hyvin esimerkiksi yritysten toimintapäivien järjestämiseen.

Liikuntasalissa voi olla jokin

5 000 tuntia talkoita

pidetty kunnossa pääosin talkoovoimin. Liedon Parman talkooporukkaa kutsutaan Huru-Ukoiksi.

Suurin osa on yli 70-vuotiaita ja mukana on myös niin paljon yli 80-vuotiaita, että talkoovakuutuksen ikärajaa piti nostaa 90 vuoteen.

– Siinä on säästynyt pitkä penni, kun olemme voineet hyödyntää oman joukon osaamista.

Esimerkiksi ilmastointiremontista pyydettiin aluksi tarjouksia, mutta lopulta sen teki talkoilla kaksi Huru-Ukkoa, jotka ovat tehneet ilmastointiasennuksia työkseen, kertoo Tarmo Mäkeläinen.

Hän ja Pekka Lehto ovat joukon nuorimmasta päästä.

Me olemme vielä alle 70-vuotiaita, joten pystyimme tekemään talkoita kevään koronarajoitus-

Parempi Parmaharju -hanke Leader-tuki: 134 913,50 Korvaus talkoista: 63 300,00 Oma rahoitus: 71 613,50 Kokonaiskustannus: 269 827,00

“Nyt on siirrytty nykyaikaan!” Tarmo Mäkeläinen ja Pekka Lehto pitävät lämmitysremonttia erittäin onnistuneena muutostyönä. Öljyä kului aiemmin noin 12 000 litraa vuodessa. Nyt sähkölasku on vuosittain noin 6 000 euroa, mikä tarkoittaa, että lämmityskulut ovat puolittuneet.

Haloo maaseutu! l 11

Uusi saunaosasto silmäteränä Erityisen ylpeitä parmalaiset ovat uudesta saunaosastostaan. Alun perin talossa oli vain yksi sauna.

Nykyisen naisten saunaosaston paikalla oli 70-luvulla iso uima-allas, jonka päälle on myöhemmin tehty saunat, suihkut, vessat ja pukutilat. Nekin olivat jo tulleet tiensä päähän ja nyt koko alakerta remontoitiin.

– Parman vihreää lattiaa tulee vähän ikävä, mutta toisaalta on hyvä, että nyt talossa on neutraali väritys, sillä vihreä pisti aina nuoremman polven vuokraajien silmään, naurahtaa Tarja Ketola.

Leader-rahalla iso merkitys Liedon Parman puheenjohtaja Maarit Lempiäinen pitää Leader-rahoitusta erittäin tärkeänä.

Ilman sitä remonttiin ei olisi ollut

rahkeita. 270 000 euron hankkeesta jäi Parmalle maksettavaa lopulta 70 000 euroa.

Tällä kertaa hanke sujui jo rutiinilla, sillä taloa on korjattu Leader-rahalla aiemminkin.

– Ensimmäisen hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2006 ja se valmistui 2014. Silloin korjattiin katto ja iso sali, kertoo Lempiäinen.

Lisäksi Parmaharjulla on tehty pienempiä Leader-hankkeita.

Hiljattain saatiin valmiiksi luontopolkuhanke, joka oli rahallisesti mitattuna pieni, mutta vaikutuksiltaan suuri.

– Kunnostimme polkuja ja laitoimme uudet kyltit ja opasteet.

Polut ovat olleet valtavan kovassa käytössä koronan aikana. Pääsiäisenäkin parkkipaikka oli koko ajan täysi, Lempiäinen muistelee.

Parmaharjulta löytyy 1,6 kilometrin, 6 kilometrin ja 9 kilometrin mittaiset luontopolut. Talvella metsään tehdään ladut, jos lunta riittää. Ja suunnistajat hyödyntävät maastoa ympäri vuoden.

Polkureitistön alkupäähän on

rakennettu hamppukota – sekin Leaderin tuella. Yhteistyössä olivat mukana Liedon Parma, Liedon kunta ja Turun AMK. Kota valmistui tammikuussa 2019 ja on nyt kaikkien retkeilijöiden vapaassa käytössä.

Hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietämystä hamppurakentamisen mahdollisuuksista Suomessa. Hamppua kasvatetaan Varsinais-Suomessa ainakin Raisiossa, Laitilassa, Koskella ja Somerolla. Hamppua on viljelty Suomessa jo rautakaudelta asti.

Sillä on täällä suosiolliset kasvuolosuhteet ja hyvän sadon saa helposti ilman torjunta-aineita.

Keskimääräisen omakotitalon rakentamiseen saadaan materiaali reilun hehtaarin kokoiselta alueelta.

Aktiivista toimintaa Liedon Parmassa on toista tuhatta jäsentä – joskaan kaikki eivät enää urheile. Lajeja löytyy yleisurheilusta lentopalloon ja suunnistuksesta mäkihyppyyn. Liikuntasalia vuok-

rataan paljon myös muille seuroille. Tarjolla on muun muassa tanssitunteja, sählyä ja koripalloa.

Useimmat tuntevat Parmaharjun kuitenkin hyppyrimäestä.

– Joka talvi ollaan varauduttu pitämään mäkikisat, mutta lumitilanne ratkaisee, toteutuuko suunnitelmat, kertoo Tarmo Mäkeläinen, joka oli aikanaan mäessä Suomen kymmenen parhaan joukossa. Suurimmat saavutukset hän teki kuitenkin suunnistajana.

70-luvulla hän oli mukana Parman joukkueessa, joka voitti Jukolan viestin.

Pekka Lehto tuli puolestaan Parmaan yleisurheilun kautta ja omien urheiluvuosiensa jälkeen hän toimi seurassa pitkään valmentajana. Puheenjohtaja Maarit Lempiäinen oli juoksija ja Tarja Ketola taas kilpaili kaikissa lajeissa.

– Silloin kun minä olin nuori, oli tapana osallistua lajista riippumatta kaikkiin kisoihin, hän kertoo.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Tarja Ketola ja Maarit Lempiäinen käymässä viimeisiä papereita läpi. Nyt on hanke saatu kunnialla päätökseen.

12 l Haloo maaseutu!

Salon Märynummeen talkoiltiin upea virkistyskeidas Salossa entisen Halikon kunnan keskellä elävässä Märynummen kylässä ollaan toteutettu useampi Leader-hanke viime vuosien aikana. Nykyään suureen suosioon nousseella virkistysalueella voi esimerkiksi uida ja saunoa, vaeltaa, pelata frisbeegolfia, petanquea ja rantalentopalloa sekä treenata uudella ulkokuntosalilla.

Märynummen kylä syntyi aikanaan Märyn ja Nummen kylien kasvaessa yhteen komean hiekkaharjun päälle. 1800-luvun lopulla Märynummella oli sotilaskasarmialue ja 1920-luvulla alueelle perustettiin piirimielisairaala. Nykyisin Märynummella on noin 1 000 asukasta – ja

tekemistä riittää moneen makuun.

– Aluksi ajateltiin, että hommataan muutama frisbeegolf-kori kylän piristykseksi, mutta hommahan lähti siitä paisumaan kuin pullataikina, naurahtaa Märynummen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Leivo.

Märynummen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Leivo Märynummen frisbeegolf-radalla.

Nyt Märynummen ulkoilualueella on sauna ja uimalampi, vaelluspolku geokätköineen, täysipitkä frisbeegolf-rata, petanque-, tennisja rantalentopallokentät sekä ulkokuntosali.

Talvisin pääsee hiihtämään valaistuille laduille ja perjantaisin lämmitetään sauna avantouimareita varten.

Uusia ulkoilumahdollisuuksia on rakennettu talkoovoimin monen toimijan yhteistyöllä Leader Ykkösakselin avustamana viime vuosien aikana.

Kesällä 2017 avattiin yhdeksän frisbeegolf-väylää ja kesällä 2018 toiset yhdeksän.

– Nyt täällä on täysipitkä ja kisakuntoinen rata, jossa riittää haastetta kisaajille, mutta se sopii hyvin myös lapsiperheille. Vuonna 2019 avattiin petanque-kenttä ja kesällä 2020 ulkokuntosali, kertoo Leivo.

Hankkeiden valmistumista on aina juhlittu kunnolla.

– Frisbeegolf-rataa oli ensimmäisenä vuonna avaamassa Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna ja seuraavana vuonna kansanedustaja Katja Taimela. Ulkokuntosalin avajaisia ei voitu juhlia koronan vuoksi. Perinteisten avajaisten sijaan kuvasimme kyläyhdistyksen Instagramiin videoita siitä, kun kylän kovakuntoisin mimmi näyttää, miten kuntosalilla voi treenata, Leivo jatkaa.

Märynummella sijaitsee myös Leader-tukea saanut koiraharrastuskeskus Tassukallio ja Veitakkalan pelastuskoirien koulutusalue.

Märynummen keskustassa on muun muassa kyläkauppa, kahvila ja posti sekä nuorille tarkoitettu tila, Mesta.

Haloo maaseutu! l 13

Vuodelle 2021 on jo suuret suunnitelmat Vuosi 2021 tulee olemaan Märynummelle kunnon juhlavuosi. Syksyllä valmistuu nimittäin uusi koulu- ja päiväkotirakennus. Uuteen hirsirakennukseen on suunnitteilla tiloja myös yhdistyksille ja nuorille – ja pihalle on tulossa laavu. 1900-luvun alussa valmistunut kyläkoulu jää edelleen koulukäyttöön, mutta 1950-luvulla tehty sisäilmaongelmista kärsinyt lisärakennus on purettu.

Koulun avajaisia ja Märy-päiviä tullaan viettämään isosti. Samalla varmasti juhlistetaan myös uusia ponnistuksia kylän ulkoilualueella.

– Ensi vuodelle kyläyhdistys on suunnitellut uimalammen viereen kuntoportaita, joille ollaan hakemassa Leader-tukea. Lisäksi suunnitteilla on omin voimin toteutettava maastopyöräilyreitti. Täällä on hienot pyöräilymaastot, mutta reitin tekemisessä riittää puuhaa, kun pitää selvittää maanmittauslaitoksen kanssa, kuka omistaa minkäkin siivun metsistä. Sitten pitää tehdä opasteita, siltoja ja vaikka mitä, Leivo kertoo suunnitelmista.

Vaikka moni asia huipentuu vuoteen 2021, kehitystyö jatkuu varmasti senkin jälkeen.

– Täällä on sellaisia kyläläisiä, että uusia ideoita putkahtelee tuon tuosta. Ja yleensä ihmiset innostuvat muiden ideoista heti ja osallistuvat ahkerasti talkoisiin. Meillä on joukossa sellaisiakin kylän miehiä, jotka ovat tehneet talkoita jo minun lapsuudessani. Heille kuuluu tästä kaikesta iso kiitos, Leivo sanoo.

Esimerkiksi skeittiparkkia ja lammen ruoppausta on toivottu. Aikanaan Märynummessa oli yksi iso lampi, jonka keskelle on kasvanut niin tiheä ruovikko, että käytännössä väki jakautuu uimaan kahdelle eri lammelle.

Huoletonta lapsuutta Laura Leivo on itse muuttanut Märynummelle 1-vuotiaana vuonna 1980. Välillä hän opiskeli ja aloitteli työuraa muualla, mutta kun lapsia alkoi syntyä, hän halusi takaisin omiin lapsuudenmaisemiinsa.

– Täällä olen saanut viettää ihanan huolettoman lapsuuden ja halusin tarjota omille lapsilleni sitä samaa. Uimaranta on sadan metrin päässä ja kouluun on 500 metriä. Asunnot ovat järkevän hintaisia ja sijainti on loistava: Täältä on vartin matka Saloon, puolen tunnin matka Turkuun ja tunnin ja vartin matka Helsinkiin, Leivo kertoo paluumuuttonsa syistä.

Nyt Märynummelle toivotaan lisää asukkaita. Salon kaupunki on juuri laittanut tontteja myyntiin.

Ilmakuva: Anttijuhani Koskinen Teksti ja muut kuvat: Janica Vilen

Frisbeegolfradat Leader-tuki: Korvaus talkoista: Yksityinen rahoitus: Kokonaiskustannus:

1 612,50 975,00 637,50 3 225,00

Frisbeegolfradat Leader-tuki: Korvaus talkoista: Yksityinen rahoitus: Kokonaiskustannus:

4 353,00 4 353,00 1 980,64 10 686,64

Treenikehikko Leader-tuki: Korvaus talkoista: Yksityinen rahoitus: Kokonaiskustannus:

2 552,50 1 021,00 1531,50 5 105,00

14 l Haloo maaseutu!

Barnen studerar ivrigt läget i Östersjön!

Foto: Erika Silventoinen

Båtliv är en populär hobby för hela familjen, men speciellt i den yttre skärgården har det funnits överraskande lite program riktat specifikt till barn.

Med stöd av Leader I Samma båt - Samassa veneessä och kunnandet hos föreningarna i skärgården sökte man en lösning på problemet, och fann en riktigt elegant!

Har du redan stött på Gäddan och gänget? De har ett pass för barn som kan tas med på rundtur i Kimitoöns och Pargas stads skärgård samtidigt som barnen bekantar sig närmare med Östersjön. Uppdrag som antecknas i passet kan man utföra på Örö, Iniö, Houtskär, Korpoström, Pensar, Brännskär, Stenskär, Gullkrona, Nötö, Bodö, Jurmo, Trunsö, Tunhamn, Vänö och Högsåra.

Medan föräldrarna navigerar kan barnen koncentrera sig till exempel på att spana in havsörnar. Dessutom har varje holme sina egna uppgifter som ger en

stämpel i passet då man utfört dem.

Barnen lär sig inte bara miljöfrågor utan också skärgårdens kulturhistoria då de utför uppgifterna.

– På en ö får man veta varför man inte får kissa i havet, på en annan studerar man kartan och räknar hur många öar som har ”häst” i någon form i sitt namn.

Skärgården har varit bebodd redan länge och med människorna så har också hästarna kommit till öarna. Vi hoppas att barnen genom uppgifterna lär sig att uppskatta och ta vara på både

Östersjön och skärgårdskulturen, säger föreningsaktiva Pia Prost som deltar i projektet.

Passet från Gäddan och gänget får man bland annat på turistinformationerna i Pargas och i Kimitoön, på öarna och på Skärgårdscentrum i Korpoström. Alla mål är också tillgängliga med färja så man är inte tvungen att ha en egen båt för att göra upptäcktsfärden.

Barnen gillar Korpoström Korpoström är ett av de bästa målen för barnfamiljer. Förutom att man kan simma och röra sig i naturen kan man hoppa i en skärgårdsforskares stövlar i Knattelabbet som finns i Skärgårdscentret.

Knattelabbet som nu fungerar för femte sommaren har vissa favoriter bland uppdragen, men en del byts också ut varje år. En favorit är Åbo Akademiforskarnas akvarium

Barnen som besöker Knattelabbet är stolta öve vattenskorpion. Vanligare är blåmusslor, tångrä Foto: Erika Silventoinen.

Haloo maaseutu! l 15

Biosfärområdets och FÖSS föreningsaktiva Pia Prost: ”Det har varit ett nöje att genomföra de här projekten då så många olika människor deltar”.

som står på Skärgårdscentrets gård. I det har knattelabbets be sökare kunnat lägga fynd som de fiskat upp ur havet.

– I sommar följde vi med stort intresse sandstubbar i akvariet. En byggde rentav bo i akvariet, men fick inte någon familj. Dessutom fick vi småspigg och vitfingrad brackvattenskrabba i akvariet.

Tångräkor fastnar nästan i varje håv, berättar Erika Silventoinen som ansvarar för Knattelabbet.

De små forskarna har också fått studera till exempel algläget och kvaliteten på havsvattnet.

er sina fynd. Sommarens ovanligaste var en äkor, maneter och trollsländans larver.

Bli bekant med fiskarna Barnen tas alltid i beaktande i Skärgårdscentrets utställningar.

Under 2020 och 2021 har man en utställning som heter Piscatus – fisken och människan. Utställningen berättar historier om världen under vattenytan och om stränderna. Visste du till exempel att människor åt fisk och skaldjur för 500 000 år sedan? Utställningen ger också en god uppfattning om yrkesfisket och hur det påverkar tillståndet i havet.

– Favoriten på den här utställningen är en fem minuter lång videofilm som heter Fiskens sinnen. Den har charmat besökare i alla åldrar, säger Anna Franzén som är informationsansvarig på Skärgårdscentret.

Filmen som går på tre språk berättar bland annat att fiskar

Erika Silventoinen ansvarar för Knattelabbets verksamhet.

Foto: Janica Vilen.

har sinnen för syn, hörsel, känsel, lukt och balans. Somliga fiskar har rentav ett bättre färgseende än människor. Fiskar kan se också ultraviolett ljus som är osynligt för människor. Å andra sidan kan fiskar se bara omkring en meter bort och fiskögon kan inte reglera mängden inkommande ljus.

Därför blir fiskar blinda om man lyfter dem ur vattnet.

Fiskar har sina öron inne i huvudet. De uppfattar låga ljud bättre än höga. En del av fiskarna jagar sin mat med hjälp av luktsinnet. De kan också känna lukten av fara, till exempel olja eller rentav svetten på fiskarens hand. Med en rad känselnerver i sidan kan fisken känna vattnets darrningar. Fiskar känner också beröring och smärta.

Förutom utställningssalen och Knattelabbet finns det ock-

så en restaurang, ett hotell, en gästhamn och en butik i Korpoströms Skärgårdscentrum.

– Folk är alltid så nöjda med att vi har roliga och lärorika sysselsättningar för barn. Nätterna blir lugna och barnfamiljer övernattar gärna här, säger Franzén.

Ett mål, flera projekt Det har genomförts många projekt de senaste åren för att utöka barnfamiljernas aktivitetsmöjligheter. Gäddan och gängets pass med sina uppgifter har skapats inom Leader-projektet, liksom knattelabbet, som ändå nu redan fungerar med annan finansiering.

Också videofilmerna som ingår i Skärgårdscentrets utställning har producerats med Leaderstöd.

– För åtta år sedan anordnade Skärgårdshavets biosfärområde en idéverkstad för föreningarna i skärgården. Till slut antog FÖSS (Finlands Öar rf – Suomen Saaret ry) ansvaret för att utveckla Ö-expeditionen och Knattelabbet. Det första projektet hette Vår Östersjö och det andra Ö-expeditionen, berättar Pia Prost.

Text: Janica Vilen

Översättning: Mathias Luther ”In pisce veritas” (”i fisken finns sanningen”) är utställningens travesti på det latinska talesättet ”in vino veritas” (i vinet sanningen). Här blir det också klart varför fiskarna ogillar sälen som är så söt.

16 l Haloo maaseutu!

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innolla!

Veneily on suosittu koko perheen harrastus, mutta erityisesti ulkosaaristossa on ollut yllättävän vähän lapsille suunnattua ohjelmaa. I samma båt - Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella ja saaristossa toimivien yhdistysten tietotaidolla lähdettiin hakemaan ratkaisua tähän ongelmaan ja homma tuli hoidettua tyylillä kotiin!

Meidän saaristomeri Leader-tuki: 23 833,04 Yksityinen rahoitus: 10 214,16 Kokonaisrahooitus: 34 047,20

Kalan aistit on Leader-hankkeessa tuotettu video, joka on hurmannut kaikenikäiset katojat.

Kuvassa Saaristokeskuksen viestintävastaava Anna Franzén.

Oletko jo törmännyt Kalakamujen tutkijapassiin? Se on lapsille suunniteltu passi, jonka kanssa voi lähteä kiertämään Kemiönsaaren ja Paraisten saaristoa tutustuen samalla tarkemmin Itämereen.

Passiin kirjattavia tehtäviä voi suorittaa Örössä, Iniössä, Houtskarissa, Korpoströmissä, Pensarissa, Brännskärissä, Stenskärissä, Gullkronassa, Nötössä, Bodössä, Jurmossa, Trunsössä, Tunhamnissa, Vänössä ja Högsårassa.

Kun vanhemmat navigoivat, lapset voivat keskittyä bongaamaan vaikka merikotkia. Joka saarella on lisäksi tehtäviä, jotka suoritettuaan saa passiinsa leiman.

Tehtävien parissa lapset oppivat paitsi ympäristökysymyksiä myös saariston kulttuurihistoriaa.

– Yhdellä saarella opitaan, miksi mereen ei saa pissata; toisella taas katsotaan karttaa ja lasketaan, kuinka monen saaren nimessä on jossain muodossa hevonen.

Saaristossa on ollut asutusta jo kauan, ja ihmisten mukana saariin on tullut myös hevosia. Tehtävien kautta lapset oppivat toivottavasti arvostamaan ja suojelemaan sekä Itämerta että saaristokulttuuria, kertoo hankkeessa mukana ollut yhdistysaktiivi Pia Prost.

Kalakamujen passeja saa muun muassa Paraisten ja Kemiönsaaren matkailuinfoista, saarista ja Saaristokeskus Korpoströmistä.

Kaikkiin kohteisiin pääsee myös lautalla, joten omaa venettä ei ole pakko olla, jos haluaa lähteä tutkimusmatkalle.

Korpoström lasten suosiossa Yksi parhaista lapsiperheiden kohteista saaristossa on Korpoström. Uimisen ja luonnossa liikkumisen lisäksi siellä pääsee hyppäämään saaristotutkijan saappaisiin Saaristokeskuksen katon alla olevassa Junnulabrassa.

Viidettä kesää toimivassa Junnulabrassa on tietyt kestosuosikit, mutta aina myös vuosittain vaihtuvia tehtäviä. Yksi ikisuosikki on Saaristokeskuksen pihalla oleva Åbo Akademin tutkijoiden akvaario, johon Junnulabran kävijät ovat saaneet laittaa merestä haaviinsa tarttuneita löytöjä.

– Tänä kesänä akvaariossa seurattiin suurella mielenkiinnolla hietatokkoja. Yksi rakensi akvaarioon jopa pesän, mutta perhettä hän ei koskaan saanut. Lisäksi akvaarioon saatiin kymmenpiikkejä ja liejutaskurapuja. Leväkatkarapuja osuu täällä lähes jokaiseen haaviin, kertoo Junnulabrasta vastaava Erika Silventoinen.

Lisäksi pikkututkijat ovat päässeet seuraamaan esimerkiksi meriveden laatua ja levätilannetta.

Kalat tutuksi näyttelyn parissa Saaristokeskuksen näyttelyissä huomioidaan aina lapset. Vuosina 2020–2021 esillä olevan näyttelyn nimi on Piscatus – Kala ja ihminen. Näyttelyssä kerrotaan tarinoita vedenalaisesta maailmasta ja rannoilta. Tiesitkö esimerkiksi sen, että ihmiset käyttivät kaloja ja äyriäisiä ravinnokseen jo 500 000 vuotta sitten? Näytte-

lystä saa hyvän käsityksen myös ammattikalastuksesta ja sen vaikutuksista meren tilaan.

– Tämän näyttelyn suosikki on viiden minuutin mittainen video nimeltä Kalan aistit. Se on hurmannut kaikenikäiset katsojat, kertoo Saaristokeskuksen viestintävastaava Anna Franzén.

Kolmella kielellä pyörivässä videossa kerrotaan esimerkiksi se, että kaloilla on näkö-, kuulo-, tunto-, maku-, haju- ja tasapainoaisti. Jotkut kalat näkevät värit jopa paremmin kuin ihminen. Kalat voivat nähdä myös ultravioletin valon, jota ihmissilmä ei havaitse.

Toisaalta kalat näkevät vain noin metrin päähän eivätkä kalan silmät ei kykene säätelemään sisään tulevaa valoa. Siksi kala sokaistuu, jos sen nostaa vedestä.

Kalojen korvat ovat pään sisällä. Ne kuulevat paremmin matalia kuin korkeita ääniä. Osa kaloista pyydystää ruokansa hajuaistin avulla. Ne haistavat myös vaaran, esimerkiksi öljyn ja jopa kalastajan käsistä tulevan hien hajun.

Kylkiviivojen avulla kala tuntee veden värähtelyn. Kala tuntee myös kipua ja kosketuksen.

Saaristokeskus Korpoströmissä on näyttelytilan ja Junnulabran lisäksi ravintola, hotelli, vierasvenesatama ja kauppa.

– Ihmiset kiittävät aina sitä, että meillä on hauskaa ja opettavaa tekemistä lapsille. Yöt ovat rauhallisia ja siksi lapsiperheet yöpyvätkin täällä mielellään, kertoo Franzén.

Tutkimusmatka saaristoon investointihanke Leader-tuki: 7 800,00 Yksityinen rahoitus: 4 200,00 Kokonaisrahoitus: 12 000,00 Tutkimusmatka saaristoon kehityshanke Leader-tuki: 41 280,00 Yksityinen rahoitus: 17 692,00 Kokonaisrahoitus: 58 972,00 Kalastaja ja kala Leader-tuki: 19 906,60 Yksityinen rahoitus: 8 531,40 Kokonaisrahoitus: 28 438,00

Yhteinen päämäärä Lapsiperheiden aktiviteettien eteen ollaan tehty viime vuosien aikana useampi Leader-hanke.

Kalakamujen tutkijapassi tehtävineen on luotu Leader-hankkeen puitteissa, samoin Junnulabra, joka nykyisin pyörii jo muulla rahoituksella.

Saaristokeskuksen näyttelyssä olevat videot on niin ikään tuotettu Leader-tuella.

Hankkeissa on ollut mukana useita eri toimijoita saaristosta.

– Kahdeksan vuotta sitten Saaristomeren Biosfäärialue järjesti ideointipäivän saariston yhdistyksille. Lopulta FÖSS (Finlands Öar rf – Suomen saaret ry) otti vetovastuun tutkimusmatkan ja Junnulabran kehittämisestä. Ensimmäinen hanke oli nimeltään Meidän Saaristomeri ja toinen hanke oli Tutkimusmatka Saaristoon, Pia Prost taustoittaa.

Teksti ja kuva: Janica Vilen

Haloo maaseutu! l 17

Yhdistystoimijan

10 ekotekoa!

Yhdistys voi pienellä tai suurella teolla edistää ympäristön hyvinvointia ja kantaa kortensa kekoon ilmaston hyväksi. Konkreettisilla teoilla yhdistys luo muille esimerkkiä ja toimii ympäristövaikuttajana!

EkoTeko-hanke kirjasi kymmenen vinkkiä: 1. Suunnittele toiminta ympäristön hyväksi Lisää seuraavaan vuoden toimintasuunnitelmaan kohta siitä, mitä konkreettista yhdistyksesi tekee ympäristön hyväksi tulevalla kaudella. Toiminta ympäristön hyväksi on satsaus oman alueenne ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin.

2. Tarjoa vieraillesi luomukahvia tai -teetä Kahvittelu on tärkeä osa yhdistyselämää. Tarjoa tilaisuuksissa luomua, näin edistät luonnonmukaista viljelyä ja ympäristön hyvinvointia. Maukkaan ja puhtaan kahvin lisäksi tarjoat näin myös hyvää mieltä ja esimerkilläsi edistät ympäristötietoisuutta.

3. Lisää kierrätystä Järjestä, kirppis, rompetori tai luo alueellesi oma kierrätys- ja tavaroidenvaihtoryhmä Facebookiin. Nykypäivänä on useita tapoja löytää tavaroille uusi omistaja ja pidentää niiden käyttöikää. Monet ilahtuvat edullisista ja käyttökelpoisista tavaroista.

4. Laita roskat kuriin Järjestä keväällä yleisten alueiden ja tienvarsien roskienkeruutalkoo, jonka päätteeksi voi pitää mukavan kahvihetken; tai järjestä tempaus, jossa asiantuntija opastaa jätteiden lajittelusta. On tärkeää saada jätteiden määrä vähenemään ja ihmiset lajittelemaan roskat oikeisiin paikkoihin.

5. Järjestä etäkokous, -koulutus tai -tapahtuma Etäkokous tai -työpaja on hyvä vaihtoehto monissa tilanteissa ja säästää liikkumiseen kuluttamaamme energiaa.

6. Adoptoi luonnonvarainen lemmikki Adoptoi yhdistyksellesi luonnonvarainen ”lemmikki”, esimerkiksi tiainen tai mehiläinen ja tee jotain hyödyllistä tämän eläimen hyvinvoinnin puolesta. Rakenna linnunpönttö, säästä kelopuu, kylvä kukkia joista pölyttäjät pitävät, tee hyönteishotelli jne.

7. Vähennä autoilua Järjestä kokouksiin ja tapahtumiin kimppakyytejä tai yhteiskuljetuksia. Kimppakyydit voi sopia vaikka yhteisen WhatsApp-ryhmän, sähköpostilistan tai soittoringin kautta.

Innosta ja kampanjoi paikalle saapumista polkupyörällä tai jalan. Näin vähennät ilmastopäästöjä ja kannustat ihmisiä muuttamaan liikkumistottumuksiaan.

8. Osallistu ympäristökampanjoihin ja teemapäiviin Teemapäivään tai kampanjaan osallistuminen on kätevä tapa toteuttaa ympäristöaiheinen tapahtuma. Teemoja on paljon erilaisia, kuten Suomen luonnon päivä, energiansäästöviikko, ylikulutuspäivä jne. Näihin on usein jo valmiita ideapaketteja, materiaaleja, ja ne saavat julkisuutta tiedotusvälineissä.

9. Käytä ekologisia ja hajusteettomia puhdistusaineita Vähemmän ympäristöä kuormittavia tiski- tai siivousaineita voi ostaa valmiina kaupasta, tai niiden valmistamisen voi oppia. Netistä löytyy paljon ohjeita, ja näiden valmistamiseksi yhdistys voi järjestää mukavan työpajan.

10. Vähennä veden- ja sähkönkulutusta Yhdistyksen käytössä olevissa tiloissa voi vähentää vedenkulutusta tiskauksen, siivouksen yms yhteydessä, tai huolehtimalla siitä, että esim. hanat ja wc:t eivät turhaan kuluta vettä. Jos yhdistyksellä on mahdollista vaikuttaa käyttämiensä tilojen lämmitysratkaisuihin, suosi uusiutuvaa energiaa ja tarkkaile huonelämpötiloja.

Kutsu EkoTeko-hanke käymään, jos haluat miettiä yhdessä keinoja valitsemasi ekoteon toteuttamiseksi!

Ota yhteyttä: Hankekoordinaattori Tiina Saaresranta 044-7929005 tiina.saaresranta@varsinhyva.fi

EkoTeko – yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen on Leader Varsin Hyvän ja Ravakan yhteinen hanke, joka järjestää tapahtumia ja antaa neuvontaa alueensa toimijoille ekologisen ja kestävämmän maaseutuelämän puolesta.

Lisätietoja: https://www.varsinhyva.fi/ekoteko/ ja http://www.ravakka.fi/leader_ravakka/yhdistyksille/ekoteko-hanke Ekotekoja-blogi: https://www.varsinhyva.fi/arkisto/blogi/ Facebook: www.facebook.com/ravakka ja www.facebook.com/varsinhyva

18 l Haloo maaseutu!

Vesiensuojelussa tarvitaan pitkää pinnaa

Onneksi sitä löytyy!

Vesiensuojelu yhdisti ihmiset kahden kunnan alueelta. Nyt Puhdas Mannervesi ry laatii Uudenkaupungin Pyhämaahan yleissuunnitelmaa ja rakentaa kosteikkoja Pyhärannan Kaukkaan.

Apua alkuun pääsemiseen saatiin Leader Ravakan ympäristöneuvojalta.

Ensin puuttui jää, sitten tuli tulva.

Uuttakaupunkia ja Pyhärantaa yhdistävän Mannerveden suojelemiseksi perustetun Puhdas Mannervesi ry:n aktiiveilla sormet ovat syyhynneet jo pitkään. Nyt yhdistyksellä on meneillään Leader-hanke, jonka avulla pyritään hillitsemään ravinnekuormitusta.

Toukokuussa 2020 päästiin vihdoin tositoimiin.

– Mannerveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi.

Veden laadun heikkenemisen voivat kaikki havaita. Sinilevä on nykyään iso ongelma alueella. Keväällä 2019 päätimme viimein pe-

rustaa yhdistyksen ja tutkia, mistä ravinteet Mannerveteen tulevat ja miten heikentyneeseen tilaan voisi puuttua, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka Pyhärannasta.

Apuna suojelun ja hankkeen suunnittelussa oli Leader Ravakan ympäristöneuvoja Pekka Alho.

Alhon ja sekä Valonian asiantuntijoiden vierailut yhdistysväen luona olivatkin viimeinen kipinä yhdistyksen perustamisessa.

– Meillä oli intoa tehdä, Pekalta saimme välineitä siihen, mitä tehdään, Pirttinokka kiittelee.

Yhdistyksen pyhämaalainen va-

rapuheenjohtaja Mirkka Ali-Laurila on paluumuuttaja. Hän kertoo muistavansa lapsuudesta kirkkaat ja puhtaat uimavedet.

– Mannerveden tila on kymmenien vuosien tulos. Voi mennä yhtä kauan ennen kuin tila todella paranee. Tämä on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset eivät heti tule näkyväksi. Tarvitaan pitkää pinnaa, onneksi sitä löytyy!

– Hyötyjien joukko on suuri, kaikki asukkaat ja mökkiläiset, jotka Mannerveden äärellä ovat. Jos ajatellaan rahan kautta, puhtaampi vesi nostaa varmasti myös kiinteistöjen arvoa, Ali-Laurila pohtii.

Valkamanlahden kosteikoilla hillitään huuhtoumaa Pyhärantaan on laadittu muutamia vuosia sitten yleissuunnitelma, jossa on huomioitu luonnon monimuotoisuus ja mahdolliset

kosteikko- ja suojavyöhykepaikat.

Hankkeen avulla Pyhämaahan tehdään vastaava yleissuunnitelma. Tätä varten on nyt tehty maastokäyntejä, joilla on kartoitettu lajistoa ja luontotyyppejä sekä käyty läpi valuma-alueet.

Pyhärantaan rakentuu ensimmäinen kahdesta kosteikosta.

Valkamanlahden kosteikoilla pyritään pidättämään ravinteita ja estämään niiden huuhtoutumista Ihodenjokeen ja sitä kautta Mannerveteen.

– Ensin kaivetaan saareke, jonka ympärille tulee kosteikko, johon vesi jää. Kaivettu maa-aines käytetään joen reunaan tulevien pengerten muotoiluun. Näin vesi ei pääse valumaan suoraan pelloilta jokeen, Sinikka Pirttinokka avaa.

Ensin Kaukkaan piti tulla vain yksi kosteikko, mutta kun tieto hankkeesta tavoitti naapurimaan-

Haloo maaseutu! l 19 Pyhärannan Kaukassa Valkamanlahteen rakentuvalla kosteikolla raivaussaha soi ahkerasti kesäkuussa 2020. Noin 1,4 hehtaarin suuruinen kosteikko pidättää ravinteita noin 23 hehtaarin valuma-alueelta.

Puhdas Mannervesi ry:n puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka talkoissa.

Puhdas Mannervesi Kehittämishanke Leader-tuki: 32 504,80 Korvaus talkoista: 7 135,20 Kokonaisrahoitus: 39 640,00 Puhdas Mannervesi Investointihanke Leader-tuki: 8 450,00 Korvaus talkoista 8 450,00 Kokonaisrahoitus: 16 900,00

omistajan, hänkin halusi osallistua.

– Maanomistaja ehdotti itse kosteikon rakentamista. Tämä oli ilahduttava. Se kertoo, että asian tärkeys ymmärretään, Pirttinokka kiittelee.

Kosteikkojen ennallistaminen ja rakentaminen edistävät myös luonnon monimuotoisuutta. Puhdas Mannervesi ry aikoo pystyttää kosteikolle infotauluja, joissa kerrotaan kosteikon toiminnasta.

Kaukan kosteikkoihin on suunniteltu myös kalatalouden pilottihanketta liittyen hauenpoikasten viljelyyn.

Yhdessä tekeminen yhdistää Ali-Laurila ja Pirttinokka kertovat, että vakituisten asukkaiden lisäksi myös Pyhärannan ja Pyhämaan kesäasukkaat ovat ottaneet toiminnan hyvin vastaan. Jäseniä

on yhdistykseen tullut mukavasti.

He sanovat yhteisen päämäärän yhdistäneen Pyhärannan ja Pyhämaan ihmisiä. Suunnitteilla on ollut yhteisten talkoiden ohella myös muuta yhteistä toimintaa.

– Itselle on ollut iloinen yllätys, miten mukavia ihmisiä Pyhärannan puolella onkaan. Tämä on mielekästä toimintaa, pystyy vaikuttamaan ja saa toimia rennossa hengessä kivojen ihmisten kanssa. Tarjoamme mielellämme tietoa ja otamme uusia jäseniä vastaan, Mirkka Ali-Laurila sanoo.

EU:n tavoitteena on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila koko unionin alueella.

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.

Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen

Ravakan ympäristöneuvoja yhdistysten apuna Paikallisten yhdistysten on mahdollista saada Leader Ravakasta maksutonta neuvontaa vesistö- ja ympäristökunnostuksiin liittyen. Enenevissä määrin ihmisiä puhuttavat ympäristön- ja vesiensuojeluun liittyvät kysymykset. Ravakan oma ympäristöneuvontahanke on vastaus alueen asukkailta tulleisiin kyselyihin. Osa-aikaisena ympäristöneuvojana työskentelee alueen hyvin tunteva asiantuntija Pekka Alho.

– Voin olla apuna siinä, mitä yhdistystasolla voi ja kannattaa tehdä. Olen voinut antaa

yhdistyksille myös kontakteja eri viranomaisiin ja olla kertomassa ennakkotapauksista, mitä muualla on tehty ja miten on onnistuttu, Alho kertoo.

Esimerkiksi peltojen suojavyöhykkeet, kosteikot ja ruovikon niitto ovat toimia, joilla voidaan hillitä ravinnehuuhtoumia ja suojella vesiä myös vapaaehtoisvoimin.

– Toisaalta taas ruoko esimerkiksi jokisuulla pidättää ravinteita. Asioita tulee pohtia alue- ja tapauskohtaisesti, Alho korostaa.

20 l Haloo maaseutu!

Kustavin koirapuisto Leader-tuki: Korvaus talkoista: Kunnan suora tuki: Oma / yksityinen rahoitus: Kokonaiskustannus:

11 781,25 2 025,00 1 812,50 2 506,25 18 125,00

Pia Backman ja Eija Heikkilä koiratreffeillä.

Kustavin koirapuisto saattoi yhteen sekä koirat että ihmiset Kustavin keskustaan tehdyssä koirapuistossa on ilo ylimmillään aina maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin, kun Saariston Koirakamut kokoontuvat treffeille. Leader-tuen turvin tehty puisto on saattanut koiraharrastajat yhteen ja poikinut jos jonkinmoisia tempauksia.

Vuonna 2016 Kustavi sai kuntalaisilta aloitteen koirapuiston rakentamisesta. Ideasta innostuttiin heti ja asiaa perustettiin ajamaan yhdistys, joka sai nimekseen Saariston Koirakamut. Koirapuisto valmistui vuonna 2018 talkoolaisten, yksityisten lahjoittajien ja Leader I samma båtin yhteistyöllä.

– Aikaisemmin piti ajaa joko Raisioon tai Uuteenkaupunkiin asti, jos halusi koirapuistoon. Valmistumisensa jälkeen tämä on ollut kovassa käytössä, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Koskinen

kertoo heinäkuisilla koiratreffeillä, joihin on saapunut paikalle koirineen myös Pia Backman, Eija Heikkilä ja Ulla Hörkkö.

– Täällä sekä koirat että omistajat saavat seuraa toinen toisistaan ja täällä on helppo sosiaalistaa pentujakin kohtaamaan muita koiria, puheenjohtaja jatkaa.

Koirapuistossa on erikseen isojen ja pienten koirien puoli.

Yleensä kaikki ovat isojen puolella, mutta jos oikein ruuhkaa tulee, niin jakaudutaan kahteen leiriin. Alueiden välissä on yh-

teinen eteinen, josta puistoon pääsee kulkemaan niin, etteivät koirat lähde karkuteille. Yhdistys kaatoi puiston paikalta puita ja teki pohjatyöt suurimmaksi osaksi talkoilla. Myös paikallinen kaivurikuski saatiin mukaan talkoisiin, joiden myötä puiston kustannukset saatiin putoamaan alle 20 000 euroon.

Uusia tuttavuuksia ja tapahtumia Ulla Hörkkö kokee, että koirapuisto on ollut hänen berninpaimenkoiralleen valtava pelastus.

– Maikki oli aluksi tosi arka ihmisiä kohtaan, mutta täällä se pääsi tutustumaan ihmisiin omaan tahtiinsa, Hörkkö kertoo hymyillen koiralleen, joka nyt juoksee kerjäämässä rapsutuksia kaikilta koirapuiston kävijöiltä.

Koirapuisto on poikinut myös koiraharrastukseen liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Rally-tokovalmennuksia. Rally-toko on kaikenlaisille koirille sopivaa aktivointia, jossa yhdistyy elementtejä tokosta, agilitysta ja koiratanssista.

Lisäksi järjestetään vapaamuotoisia puistotreffejä, koirakävelyitä, luentoja, koirahierontaa, koiratarvikekirpputoreja ja ovatpa koirat osallistuneet Kustavin Pride-tapahtumaankin.

Harrastus yhdistää Koirapuistolla on ollut sosiaalistava vaikutus koirien lisäksi myös ihmisiin. Koirapuistossa moni loma-asukaskin on tutustunut paikallisiin. Ystävyyssuhteita on syntynyt ja sosiaalisen median kautta moni sopii tapaamisia puistoon virallisten treffiaikoijen ulkopuo-

Haloo maaseutu! l 21

lellakin.

Lisäksi koirapuistossa käy naapurikuntien harrastajia.

– Me asumme Taivassalossa.

Tämä on tosi kiva paikka. Cissi on amerikanbulldoggi eli voimakoira, jolta on normaalisti pääsy kielletty koirapuistoihin.

Täällä olemme kuitenkin saaneet käydä, sillä Cissi on aina tullut hyvin toimeen muiden kanssa, kertoo Eija Heikkilä.

Keskustan piristysruiske Koirapuisto sijaitsee Kustavin keskustassa Vähämaankujan toimintapuistossa, jossa on lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä, joka voidaan talvisin jäädyttää luistelua ja jääpelejä varten.

– Tämä on tosi hyvä paikka! On parkkitilaa, valaistus ja vesipiste, kehuu Pia Backman.

Kun koirapuiston paikka päätettiin, alue oli vielä pitkälti ryteikköä. Nyt eri toiminnot tukevat toisiaan ja alueesta on tullut siisti ja viihtyisä.

kin enemmän, sillä monessa perheessä on useampi koira.

Toiminta on virkeää ja uusia avauksia tehdään jatkuvasti.

– Seuraavaksi toivoisimme koirille omaa uimarantaa. Kustavissahan niitä rantoja riittää, mutta koiraa ei voi viedä uimaan samalle rannalle ihmisten kanssa. Koirille pitäisi olla oma ranta, joka olisi turvallinen ja hyvässä paikassa, Sirpa Koskinen sanoo.

Ulla Hörkkö nostaa esiin myös roskikset. Kustavissa on koirille paljon mieluisia lenkkipolkuja, mutta roskiksia ei ole, joten kakkapusseja joutuu joskus kantamaan mukanaan useita kilometrejä.

Tähän asti kaikki yhdistyksen jäsenet ovat olleet koiran omistajia, mutta mikään ei estä liittymästä joukkoon ilman koiraa. Jos vaikka oma koira on kuollut, saattaa muiden koirien tapaaminen piristää mieltä.

Jotkut koiranomistajat kaipaisivat mukaan myös lapsiperheitä, jotta aikuisten kanssa eläviä koiria voisi sosiaalistaa kohtaamaan pikkuihmisiä.

Yhdistys kehittyy jatkuvasti Saariston Koirakamuissa on noin 30 jäsentä ja koiria sitä-

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Berninpaimenkoira Maikki on oppinut koirapuistossa luottamaan ihmisiin. Kuvassa häntä rapsuttelee Pia Backman.

Hundparken i Gustavs sammanförde både

hundar och människor På måndagar, onsdagar och lördagar går det livat till i hundparken i centrum av Gustavs.

Då träffas Saariston Koirakamut (”skärgårdens hundkompisar”) i parken. Den har byggts med stöd av Leaderprogrammet och har sammanfört hundägarna och bidragit till både det ena och det andra evenemanget.

Gustavs mottog år 2016 ett initiativ från kommuninvånarna om att bygga en hundpark. Saken väckte genast entusiasm och föreningen Saariston Koirakamut ry grundades för att förverkliga tanken. År 2018 blev parken verklighet tack vare talkoarbete, privata donatorer och finansiering från I samma båt.

– Tidigare fick man köra ända till Reso eller Nystad om man ville hitta en hundpark. Den här har använts flitigt sedan den blev klar, berättar föreningens ordförande Sirpa Koskinen vid en hundträff i juli. Också Pia Backman, Eija Heikkilä och Ulla Hörkkö har kommit med sina hundar.

– Här kan både hundarna och hundarnas ägare hitta sällskap och här är det lätt att vänja valpar vid att träffa andra hundar.

Parken har separata delar för stora och små hundar. I allmänhet är alla på de storas sida, men om det blir riktigt trångt delar man på sig i olika läger. Mellan områdena finns en gemensam förgård som ger en passage till parken så att inte hundarna lyckas rymma.

Föreningen fällde träden och och gjorde största delen av markarbetena som talkoarbete. Då man också lyckades få en lokal grävmaskinsförare med i talkot kunde man pressa ner kostnaderna för parken under 20 000 euro.

Nya bekantskaper och händelser Ulla Hörkkö menar att hundparken har varit räddningen för hennes Berner sennenhund.

– Maikki var i början väldigt folkrädd, men här fick hon bekanta sig med folk i sin egen takt. Hörkkö talar leende med sin hund som nu springer och tigger klappar av alla besökare i hundparken.

Hundparken har också stått fadder för evenemang kring hundar, till exempel träning i rallylydnad. Rallylydnad är en aktivitet som passar för alla slags hundar. Den förenar element av lydnadsträning, agility och hunddans. Dessutom ordnas informella parkträffar, hundpromenader, föreläsningar, hundmassage, lopptorg för hundgrejor. Hundarna deltog till och med i Gustavs Pridefest.

Hobbyn förenar Hobbyn ger också människor sociala kontakter. Mången sommarboende har blivit bekanta med lokalinvånarna i hundparken. Vänskap har uppstått och via sociala medier har många stämt träff också utöver parkens officiella träfftidtabell.

Hundparken används också av hundintresserade från grannkommunerna.

– Vi bor i Tövsala. Det här är en verkligt trevlig plats. Cissi är en amerikansk bulldogg och därmed en muskelhund som normalt inte skulle ha tillträde till en hundpark. Men hit har vi ändå fått komma för Cissi har alltid kommit bra överens med de andra, säger Eija Heikkilä.

Vitaminspruta för aktivitetsparken Hundparken ligger i centrum av Gustavs i aktivitetsparken vid Vähämaankuja, där det också finns ett daghem, en lekpark, en plan för strandvolleyboll, en frisbeegolvbana med 18 delar, konditionsstigar, ett utegtym och en tennisplan som på vintern kan täckas med is för skridskoåkning och isspel.

– Det här är en verkligt fin plats.

Det finns parkeringsplatser, belysning och vatten, säger Pia Backman.

Då man beslöt bygga hundparken var området till största delen buskage. Nu stöder de olika aktivitererna varandra och området har blivit snyggt och trivsamt.

Föreningen utvecklas ständigt Till Saariston Koirakamut hör trettio medlemmar och ännu flera hundar, för många familjer har flera. Verksamheten är livskraftig och man är ständigt öppen för nyheter.

– Härnäst önskar vi oss en egen simstrand för hundar. Det finns ju gott om stränder i Gustavs, men man kan inte ta hundarna till stränder fulla med människor. Hundarna borde ha en egen trygg och välplacerad strand, säger Sirpa Koskinen.

Ulla Hörkkö påpekar också behovet av skräpkorgar. Det finns gott om stigar som hundarna gärna strövar längs, men då det inte finns skräpkorgar blir man tvungen att bära på hundbajspåsar flera kilometer.

Hittills har alla medlemmar varit hundägare, men inget hindrar att man ansluter sig till sällskapet fast man inte har hund. Man kan ha haft hund men den har dött, och då kanske det är uppmuntrande att träffa andra hundar. Vissa hundägare umgås också gärna med barnfamiljer så att hundarna kan lära sig att umgås med småfolk. Översättning: Mathias Luther

22 l Haloo maaseutu!

Pro Pöylijoki ry teki 350 tuntia talkoita Jonkarin padon parissa Pöytyän läpi Aurajokeen virtaavaan Pöylijokeen tehtiin kesällä 2019 Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden avustuksella uusi pato, joka palvelee luontoa, kaloja, kulttuurihistoriaa, taloutta ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös virkistyskäyttöä, jota voisi nyt kehitellä yläjuoksulle.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Pöytyällä Juvan kylässä sijainneesta myllystä ovat jo vuodelta 1557. Vuoden 1800 myllytullitietojen mukaan Juvan mylly on ollut yksi Pöytyän suurimpia. Sukupolvi toisensa perään on varttunut ja viljellyt padotun Pöylijoen varrella. Myllyn rauniot ovat edelleen joen uomassa, vaikkakin aika lailla puskien peitossa.

Viimeisin vuodelta 1963 ollut betonipato tuli tiensä päähän jo vuosia sitten. Aikojen saatossa pato rapistui ja joki oli vaarassa kuivua pieneksi ojaksi. Lopulta jokivarren asukkaat päättivät, että pato on korjattava – vaikka sitten omin voimin.

Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry myönsi hankkeelle rahoituksen luonnon ja kulttuuriympäristön sekä joen

varrelle sijoittuvan maa- ja karjatalouden suojelemiseksi.

Koko kesä talkoissa Kun hankerahoitus varmistui, talkoolaiset ryhtyivät töihin. Uutta betonia oli tarkoitus valaa vuonna 1963 rakennetun padon tueksi, mutta kaivuissa sen takaa löytyikin vielä vanhempi kivipato, jota pystyttiin myös hyödyntämään.

– Kukaan ei tiedä, kuinka vanha se on, mutta luultavasti muutaman sataa vuotta se on siinä ollut.

Lopulta teimme betonivahvistuksen aiempien patojen väliin ja säästimme näin paljon sementtiä, kertoo Jaakko Juva, Pro Pöylijoki ry:n puheenjohtaja.

Myllylle vesi on aikanaan juoksutettu sivu-uomaa pitkin, joka on ollut ummessa jo pitkään. Sa-

massa projektissa sivu-uoma kaivettiin auki ja siihen tehtiin pieni pato, jonka nousu on sen verran maltillinen, että siitä pystyisi nyt nousemaan vaikka lohi. Tähän mennessä paikalliset eivät ole kuitenkaan ruokakaloihin alueella törmänneet.

Aiemmin padon säätöluukku on ollut pääuomassa, mutta hankkeen aikana se laitettiin sivu-uomaan, josta sitä on helpompi käsitellä.

– Nyt veden pintaa pystyy laskemaan joessa alas, jos vaikka pitää joskus tehdä jotain huoltotoimenpiteitä, Juva kertoo.

Yhteensä talkootunteja kertyi 350.

– Parhaimmillaan meitä oli 20, mutta suurin osa töistä tehtiin aika pienellä porukalla. Koko kesä siihen meni, mutta nyt se on valmis, toteaa Juva ja antaa katseensa levätä virtaavassa vedessä.

Valmista tuli juuri oikealla hetkellä, elokuun alussa 2019. Seuraavalla viikolla alkoi kunnon rankkasateet, jotka olisivat siirtäneet projektin vuodella eteenpäin, jos pato ei olisi ollut valmis.

Uhanalainen ketunsara kiittää Jonkarin padolla kasvaa rauhoitettu ja erittäin uhanalainen ketunsara (Carex Vulpina), jota ei tavata alkuperäisenä missään muualla Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla ketunsaraa on, ja etelämpänä Euroopassa sitä kasvaa paljonkin.

– Ketunsara on kärsinyt pitkään alueen kuivuudesta. Suomen ympäristökeskus on hoitoniittänyt aluetta jo kauan sen pelastamiseksi. Toivottavasti uusi pato tuo sillekin paremmat kasvuolosuhteet, Jaakko Juva kommentoi.

Ketunsaran lisäksi Pöylijoen alajuoksulla Raatikaisten kylässä kasvaa Aurajokilaakson ainoa Hetesara.

Haloo maaseutu! l 23

ENNEN

JÄLKEEN

Sivu-uoma oli ummessa pitkään. Nyt vesi pääsee kulkemaan taas sitäkin kautta. Kuvassa Pro Pöylijoki ry:n puheenjohtaja Jaakko Juva.

ENNEN

JÄLKEEN

Pöylijoen Jonkarin padon ennallistaminen Leader-tuki: 17 972,50 Korvaus talkoista: 6 150,00 Yksityinen rahoitus: 1 552,50 Kokonaiskustannus:

Vesi rajaa laidunalueita Keväällä Pöylijoen vesi laskee padon yli valtoimenaan. Kuivina aikoina maisemallisesti arvokas jokiuoma taas on ollut vaarassa pusikoitua pieneksi ojaksi.

Joki toimii paikallisten karjatilojen laidunalueiden rajana ja karjan juottopaikkana, joten sen kuivuminen olisi asettanut karjatilat uuden ongelman äärelle. Paikalliset maatalousyrittäjät puolestaan

hyödyntävät jokea kastelussa.

Siksi padon ennallistamisella oli myös suuret taloudelliset vaikutukset.

Joki mahdollistaa myös palokunnalle sammutusveden oton.

Kaunis retkipaikka Pato sijaitsee Juvan kylässä Jonkarin maatalousyhtymän mailla.

Alue on vuokrattu Pro Pöylijoki -yhdistykselle padon hoitoa var-

25 675,00

ten. Perille ei ole opasteita, mutta sinne johtaa pieni hiekkatie, joka lähtee Juvantieltä.

– Nyt voisi alkaa miettiä padolle jonkinlaista virkistyskäyttöäkin.

Jos sinne tekisi laiturin, niin yläjuoksulle voisi lähteä vaikka melomaan tai suppailemaan. Ja onhan tämä hieno paikka tulla vaikka ihan retkellekin, Jaakko Juva ideoi.

Myös historiallinen Varkaantie, josta parhaillaan suunnitellaan matkailutietä, kulkee Pöylijoen

Rakennusvaiheessa talkoolaiset löysivät pääuomasta mahdollisesti satoja vuosia vanhan kivipadon, jota pystyttiin hyödyntämään uuden padon rakentamisessa. Vuoden 1963 ja paljon sitä vanhemman padon väliin valettiin betonivahvistus.

ohi. Alue on todettu Ympäristöministeriössä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Linnuntietä parin kilometrin päässä Aurajoessa on puolestaan Haverin pato, joka kunnostettiin myös talkoilla kymmenisen vuotta sitten. Haverin padolta saatiin hyviä vinkkejä Jonkarin padon ennallistamiseen.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

24 l Haloo maaseutu!

Vihiniemen kylätaloa remontoidaan maaseuturahaston ja Kotiseutuliiton tuella Vihiniemen kylätalo Perniössä huokuu historiaa.

Yli 100-vuotinen talo on rakennettu alun perin työväentaloksi, jossa on tanssittu, näytelty, pidetty arpajaisia ja työväenliikkeen kokouksia. Nykyisin talossa majaileva kyläyhdistys on kaatanut taloa peittäneet puut ja remontoi parhaillaan rapistunutta rakennusta uuteen loistoonsa.

Salossa entisen Perniön kunnan alueella kunnostetaan Vihiniemen kylätaloa, joka on aikanaan toiminut Perniön Työväenyhdistys Riennon työväentalona. Leader Ykkösakseli myönsi tukea keittiön ja entisen talonmiehen huoneen remontointiin. Seuraavaksi korjataan katto Suomen Kotiseutuliiton myöntämällä avustuksella ja sen jälkeen remontti jatkuu vessojen kunnostuksella.

Tavoitteena on saada upea historiallinen talo edustuskuntoon ja aktiiviseen käyttöön. Tällä hetkellä tapahtumia on kourallinen – jotain jokaiseen vuodenaikaan.

– Lumisina talvina lasketaan mäkeä ja vähälumisina pidetään jonkinlainen talvitapahtuma sisä-

tiloissa. Keväällä kokoonnutaan vappupiknikille. Kesällä ja syksyllä on pidetty muun muassa tansseja, huutokauppoja ja muistelupäiviä.

Adventin aikaan lauletaan joululauluja ja uudenvuoden aattona ammutaan yhdessä raketteja, kertoo Eero Kallio, Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja.

260-neliöisessä talossa on keittiö, ravintolasali, talonmiehen asunto, eteinen, vaatehuone ja suuri tanssisali, jossa on myös näyttämö. Remontin myötä talon toivotaan palvelevan entistä paremmin kylän yhteisiä tapahtumia, mutta myös yksityistilaisuuksia. Erityisesti tuleva vessaremontti mahdollistaa isompien tapahtumien järjestämisen, sillä

tällä hetkellä käytössä on vain yksi ulkohuussi.

Tansseja vuodesta 1919 Vihiniemen työväentalon on suunnittelut työväentaloihin erikoistunut perniöläinen rakennusmestari ja kansanedustaja Sikstus Rönnberg (1861–1919).

Rakentaminen aloitettiin vuonna 1917, ja talo otettiin käyttöön 25. toukokuuta 1919. Siitä asti talossa on tanssittu, näytelty ja järjestetty monenlaisia muita tapahtumia.

Vuodelta 1928 on säilynyt valokuva, jossa talon pihalla on yli 200 ihmistä arpajaisissa.

– Arpajaiset olivat sen ajan kansan viihdettä – niin isoja tapahtumia, että niitä varten saatettiin jopa teettää uudet vaatteet.

Yhtenä vuonna pääpalkintona oli lammas. Parhaina vuosina täällä myytiin tuhansia arpoja. Voittoja oli satoja, mutta suurin osa oli tietysti kampoja tai muita pikkupalkintoja. Arpajaisvoittovaroilla sitten pidettiin taloa kunnossa,

Kallio selittää.

Riennon toiminta oli aktiivista vielä 70-luvulla, mutta sen jälkeen tahti alkoi hiipua.

– 90-luvulla täällä järjestettiin vielä kerran vuodessa tanssit, mutta 2000-luvulla toiminta loppui kokonaan. Talo alkoi rapistua ja se jäi pikkuhiljaa puiden taakse peittoon, taustoittaa Kallio.

Koski as. kyläyhdistys perustettiin vuonna 2012 ja vuoden 2014 alussa he saivat työväentalon ostettua itselleen kylätaloksi. Kallion mukaan koko vuosi 2013 kului siihen, kun yhdistys yritti saada taloa nimiinsä.

– Ensin etsittiin Riennon elossa olevat jäsenet, jotka pitivät kokouksen ja päättivät luovuttaa talon kyläyhdistykselle. Salon kaupungissa asia meni läpi, mutta valtion taholta tulikin päätös, että talo pitää laittaa yleiseen myyntiin. Lopulta saimme sen ostettua 1 000 eurolla. Korjaamiseen onkin sitten mennyt useita tuhansia euroja ja paljon on vielä korjattavaa jäljellä.

Haloo maaseutu! l 25

Historian havinaa Vuoden 2019 keväällä talossa järjestettiin isot 100-vuotisjuhlat.

Niitä varten salin seinille koottiin valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Nyt salin pöydillä on myös monenlaista esineistöä, jota on löydetty talon vintiltä, kun sitä alettiin siivota kattoremonttia varten.

– Täällä on kaikenlaista pistimestä alkaen vanhoihin viinapulloihin. Yksi harjoitusasekin löytyi.

Sitä on voitu käyttää harjoituksissa 1900-luvun alussa, mutta voi se olla myös teatteria varten tehty, Kallio punnitsee.

Paljon löytyi myös vanhoja näytelmäkäsikirjoituksia ja lavasteita. Salin yhdessä kulmassa on kamina, jolla salin saa lämpimäksi ja toisessa kulmassa tanssikulttuurista muistuttava lipunmyyntikoppi.

tai miesvoimaa kasvihuoneen siirtämiseen. Kiukaita ollaan käyty asentamassa ja korona-aikaan hoidettiin talkoilla riskiryhmäläisten ruokaostoksia, jotta kaikki pärjäävät täällä syrjäseudulla, Kallio kertoo yhdistyksen toiminnasta.

Yhdistyksessä on yli 80 jäsentä, joista kymmenkunta toimii johtokunnassa. Omaa lehteä on tehty vuodesta 2014, ja varoja kerätään oman seinäkalenterin avulla.

Vuoden 2020 kalenteri kuvitettiin Jouko Heikolan akvarellimaalauksilla, jotka kuvaavat Kosken kylän vanhoja rakennuksia.

– Hän asui täällä jo pikkupoikana ja muistaa hyvin, miten aluetta pommitettiin paljon talvisodan aikana. Tänä vuonna hän täytti 90, kertoo Kallio.

Koski as. kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Kallio esittelee talon vintiltä tehtyjä löytöjä.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Kyläyhdistys pitää asukkaista huolta Koski as. kyläyhdistys pitää huolta paitsi kylätalosta myös alueensa asukkaista.

– Meillä on sellainen naapuriapu, johon voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsee vaikka kissanhoitoa

Vuodelta 1928 on säilynyt valokuva, jossa talon pihalla on yli 200 ihmistä arpajaisissa.

Talonmiehen asunto korjattiin Leader-tuella Talossa on ollut talonmiehen asunto, johon pääsee kulkemaan talon takaa tai ravintolasalista. Siinä asuttiin 70-luvulle asti, mutta senkin jälkeen asuntoa on vuokrattu vielä mökkeilykäyttöön.

Asuntoon kuulunut keittiö ja makuuhuone on juuri saatu korjattua Leader Ykkösakselin tuella.

– Keittiössä on jossain vaiheessa ollut iso vesivahinko. Siksi koko lattia piti poistaa. Kaikki on tehty alusta asti uusiksi, kertoo Kallio.

Lattia korjattiin ensin Kotiseutuliiton tuella ja sen jälkeen uusi keittiö tilattiin Ikeasta Leader-hankkeena.

– Sen kokoaminen olikin varsinainen talkootyönäyte, sillä kaikki tavara tuli ihan pieninä nippeleinä, muistelee Kallio.

Vihiniemen kylätalon Leader-hankkeet Keittiön remontti Leader-tuki: Korvaus talkoista: Oma rahoitus: Kokonaiskustannus:

4 245,24 2061,30 2 183,94 8 490,48

Kammarin remontti Leader-tuki: Korvaus talkoista: Kokonaiskustannus:

4 674,00 4 674,00 9 348,00

Leader Ykkösakselin tuella tehty keittiöremontti parantaa talon käyttömahdollisuuksia.

Uudessa keittiössä on paljon säilytystilaa, kaksi uunia ja hyvä liesi.

– Nyt kelpaa laittaa tarjoiluja isompiinkin juhliin, kehuu Kallio.

Keittiön vieressä ollut toinen huone tapetoitiin ja sinne asennettiin ilmalämpöpumppu, jotta sitä ja keittiötä voidaan jatkossa käyttää myös talvella. Remontoitu

huone on tällä hetkellä yleisimmin kokouskäytössä, mutta on siellä karaokeakin laulettu.

Teksti ja kuva: Janica Vilen

26 l Haloo maaseutu!

Hyväksi havaittuja vinkkejä

toimivampaan yhdistysarkeen!

Tässä lehdessä haastatellut yhdistykset ovat kokeneita toimijoita. Jokaisessa yhdistyksessä ollaan löydetty omat hyvät käytännöt ja kikka kolmoset, jotta yhdistyksen arki sujuu ja fiilis pysyy positiivisena. Tässä niistä muutamia vinkiksi muille. Saa käyttää!

Kiittäkää toisianne Yhdistyksissä toimitaan pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin.

Kun omasta työstään saa kunnolla kiitosta, jaksaa taas painaa seuraavassa projektissa. Kiittää voi aina riippumatta omasta asemastaan. Rivijäsen voi kiittää hallituslaisia, puheenjohtaja talkoolaisia ja jokainen hyvää työparia!

Tehkää WhatsApp-ryhmä Kaikki eivät ole Facebookissa, mutta WhatsApp alkaa olla jo jokaisen puhelimessa. Keskustelu sujuu WhatsApissa jouhevammin kuin esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Esimerkiksi Laitilan Leinmäen kyläyhditystyksen WhatsApp-ryhmä tavoittaa lähes koko kylän ja madaltaa yhteistyön kynnystä!

Jakakaa talkoovuorot Jos yhdistyksellä on hoidettavanaan talo, sauna tai vaikka frisbeegolfkenttä, kannattaa sopia talkoovuoroista. Jos 13 ihmistä ottaa yhden talkooviikon keväälle, toisen kesälle, kolmannen syksylle ja neljännen talvelle, on vuoden jokaiselle viikolle nimetty vastuuhenkilö. Kun talkoovuoro osuu kohdalle eri vuodenaikoina, myös työtehtävät vaihtuvat ja into pysyy yllä! Näin toimitaan esimerkiksi Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:ssä.

Ottakaa lapset mukaan kokoukseen Moni luopuu luottamustehtävistään omien lasten ollessa pieniä. Jotta osallistuminen kokouksiin olisi mahdollista myös ruuhkavuosia eläville, kannattaa järjestää kokous niin, että lapset voi ottaa mukaan. Keksikää lapsille kivaa yhteistä tekemistä siksi aikaa, kun aikuiset linjaavat tulevaa toimintaa. Näin toimitaan esimerkiksi Mietoisten MLL:ssä.

Yhdistyslaturi on Leader Ykkösakselin hanke, jossa panostetaan yhdistysten osaamisen lisäämiseen. Yhdistyslaturin tavoitteena on saada lisää virtaan yhdistystoimintaan. Kipinää hyvistä käytännöistä -työpajassa pohdittiin yhdessä onnistumisen reseptejä.

Etsikää uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan Pitäkää ilmapiiri avoimena ja innostuneena. Pyytäkää mukaan henkilökohtaisesti. Kehukaa ja tukekaa. Jokaista vapaaehtoista motivoi erilaiset asiat. Huolehtikaa toiminnan laadukkuudesta.

Tehkää vallanvaihto sujuvaksi Tehtävät voivat olla määräaikaisia. Jakakaa tehtävät. Antakaa tilaa muille kasvaa uusiin tehtäviin. Varapuheenjohtajasta voi kasvaa puheenjohtaja.

Yhdistystoiminnasta innostusta ja hyvää mieltä Yhdessä tekeminen, työn merkityksellisyys ja työn tulosten näkeminen palkitsevat. Myönteinen palaute ja työn arvostus innostavat. Muiden auttaminen ja oman osaamisen hyödyntäminen pitävät hyvällä mielellä.

Oppikaa muilta yhdistyksiltä Ottakaa rohkeasti yhteyttä tuttuihin tai tuntemattomiin yhdistyksiin ja kyselkää heidän kokemuksiaan! Esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa kannattaa vierailla ihan paikan päällä tutustumassa muiden yhdistysten hankkeisiin ja käytäntöihin. Leader-ryhmillä on tietoja yhdistyksistä ja toteutetuista hankkeista. Kyselkää vinkkejä paikallisesta Leader-ryhmästä.

Lisätietoja Leader Ykkösakselin Yhdistyslaturi-hankkeesta: www.ykkosakseli.fi/yhdistyslaturi

Haloo maaseutu! l 27

KOLUMNI

Varsinais-Suomen järjestöt

muutoksessa mukana 13.5.2019 saatiin Varsinais-Suomen järjestötoiminnassa muuan pitkä prosessi loppusuoralle.

Tuolloin nimittäin päätettiin perustaa Maakunnan yhteistyöryhmän eli MYR:n kokouksessa sen alaisuuteen järjestöjaosto. Jaoston kokoonpano syntyi yhdistysten ehdotusten pohjalta ja ensimmäinen kokous pidettiin joulukuussa 2019. Varsinaisten ja varajäsenten kautta edustettuna on nelisenkymmentä varsinaissuomalaista yhdistystä ja järjestöä.

Varsinais-Suomen järjestöjaosto on ainakin yhdessä suhteessa ainutlaatuinen muiden maakuntien järjestöyhteistyöhön verraten.

Vain Varsinais-Suomessa järjestöyhteistyö toimii maakunnallisen yhteistyöryhmän alaisuudessa. Muut jaostot ovat elinkeino-, koulutus-, maaseutu- ja ilmastovastuujaosto eli järjestöt on nostettu kovaan seuraan.

Varsinais-Suomen järjestöjen toiveet ja tarpeet nousivat ensimmäistä kertaa vahvasti esille maakuntastrategian valmistelussa vuosina 2013–2014. Tulevaisuustutkija Olli Hietasen vetämä järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta kesällä 2015 oli ensimmäinen konkreettinen yritys ideoida yhdessä Varsinais-Suomen kehittämistarpeita 3. sektorin toimijoiden kanssa.

Sittemmin toiminnan muotoa haettiin muun muassa Satakunnan ja Pohjois-Karjalan kokemuksia kuullen.

Yhteistyö on rakentunut vaihe vaiheelta hy-

vällä sykkeellä: aivan ensin järjestöyhteistyön kehittäminen merkittiin yhdeksi maakunnan kehittämisen tavoitteista maakuntaohjelmaan 2018–2021. Noin vuosi ohjelman hyväksymisen jälkeen saatiin valmiiksi Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta vuosille 2018–2020 ja sen tunnistamasta tarpeesta perustettiin lopulta MYR-järjestöjaosto.

Jaoston toiminta on alusta alkaen ollut itseohjautuvaa. Varsinais-Suomen liitto on mukana kutsujana, mahdollistajana ja tietenkin omissa temaattisissa kysymyksissään asiantuntijana, mutta muutoin järjestöt ovat oman sektorinsa asiantuntijoita ja päättävät keskusteltavat asiat jaoston tehtävien sisällä.

Jaoston sihteeriä, Varsinais-Suomen liiton Salla-Maria Lauttamäkeä, lainaten: Oma ajatukseni on, että maakunnallinen järjestöyhteistyö kasvattaa juuria maakunnan liiton työn teemoihin, kun yhteiset tavoitteet peilautuvat kansalaisyhteiskunnassa, ihmisissä. Tämä on ehdottomasti kaikkien etu ja sitä tarvitaan mukaan, jotta valmistelemamme strategiat ja ohjelmat ovat eläviä ja merkityksellisiä.

Jaoston merkittävä hyöty on sen pyrkimys toimia eräänlaisena solmukohtana varsinaissuomalaisille järjestöille: sen tarkoitus on olla aidosti järjestöjä yhdistäviä asioita pohtiva ja kehittävä, eikä se siksi kompastele sektorikohtaisiin etuihin tai mahdolliseen kilpailuun.

Niiden sijaan jaosto pohtii muun muassa yhteisen viestinnän kehittämistä, yhteisiä koulutuksia, yhteisiä panostuksia kuntayhteistyön rakentamiseen sekä teemoja kuten monikulttuurisuus ja kestävä kehitys.

Järjestötoiminnan arjessa, kansalaistoiminnan merkityksessä, rakenteissa ja toimintatavoissa eletään muutoksen aikaa. Yhteiskunta ja toimintaympäristö ympärillämme muuttuvat eikä järjestötoiminta ole oma saarekkeensa, joka on tämän kehityskulun ulottumattomissa.

Yhdistysten ja järjestöjen pitää olla muutoksen etulinjassa, luomassa omaa tulevaisuuttaan.

Tätä työtä tehdään Varsinais-Suomen järjestöjaostossa ja järjestöjen yhteisen tiekartan kautta.

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen järjestöjaoston pj.

Varsinais-Suomen Kylät ry

Miten sinä kehittäisit Varsinais-Suomen Leader-toimintaa?

Anna palautetta!

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää.

Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista. Siksi juuri sinun palautteesi on tärkeää!

Haloo maaseudun ideapankki on avattu!

Anna palautetta ja kerro kehittämisideoistasi Haloo maaseutu! -viestintähankkeen sivulla olevaan ideapankkiin osoitteessa: www.haloomaaseutu.fi

28 l Haloo maaseutu!

Ideasta tuloksiksi – näin hakuprosessi etenee

1

3

4

7

9

2

Ota yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään ja esitä ideasi.

Jatka idean kehittelyä, asiantuntijat auttavat.

Laadi hankesuunnitelma ja budjetti.

Kokoa tarvittavat liitteet.

5

6

Tee hakemuksesi sähköiseen asiointipalvelu Hyrrään.

8

Viranomainen käsittelee hakemuksesi. Se pisteytetään valintaperusteiden pohjalta. Jos haet tukea Leader-ryhmän kautta, ryhmän hallitus käsittelee hakemuksesi ja antaa siitä lausunnon.

Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja.

Noudata päätöksessä esitettyjä määräaikoja, kun toteutat hanketta ja haet maksatusta.

Saat ilmoituksen, kun hakemuksesi on tullut vireille. Tästä hetkestä lähtien voit aloittaa hankkeen toteuttamisen omalla riskillä ja hankkeelle voi syntyä kuluja.

Saat päätöksen.

Tutustu siihen huolellisesti.

Jos päätös on myönteinen, siirry kohtaan 9.

Jos päätös on kielteinen, palaa kohtaan 2.

10

Mieti jo ennalta, miten hankkeesi tulokset jäävät elämään hankkeen jälkeen. Voisivatko hankkeesi opit ja oivallukset hyödyttää myös muita toimijoita?