Page 1

Haloo maaseutu Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa

4 6 8

Pääkaupunkiseudulta saaristoon yrittäjäksi Vetovoimaa matkailuun maaseuturahaston avulla

13

Kari Häkämiehen maaseutukolumni: Maaseutu on lähellä!

Maaseudun tapahtumakalenteri kesälle!

Haloo maaseutu

1


Sisällysluettelo Varsinais-Suomen ELY-keskus.............................................. 3 Pääkaupunkiseudulta saaristoyrittäjäksi ...................... 4-5 Kuusiston Kruunu kehitti vetovoimaansa maaseuturahaton avulla ..................................................... 6 Varsinais-Suomen kylätalot vihdoin kartalla .................. 7 Kesäkalenteri 2017 tapahtumia maalla! ....................... 8-9 Pyhärannan Reilaan rakentuu upea luontopolku ........ 10 Matkailua kehitetään maaseuturahaston hankkeiden voimin ............................................................. 11 Miten teen hankkeen ......................................................... 12 Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen maaseutukolumni ............................................................... 13 Från huvudstadsregionen till skärgårdsföretagare .... 14 Rahaa nuorten omille hankkeille haettavissa nyt! ....... 15 Yhteystiedot ........................................................................16

Haloo Varsinais-Suomen maaseutu! Haloo maaseutu kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Tämä lehti esittelee maaseuturahaston erilaisia toteutuneita hankkeita ja mahdollisuuksia. Lehdessä esiteltävien hankkeiden rahoitus on haettu joko suoraan ELY-keskuksesta tai paikallisesti toimivilta Leader-ryhmiltä. Sana maaseutu saattaa osaltaan johtaa harhaan, sillä suurin osa suomalaisista asuu maaseuturahaston tukialueella. VarsinaisSuomessa rahaston piiristä on pääsääntöisesti suljettu Turun ja Salon kaupunkien keskusta-, taajama- ja lähiöalueet. Ilman maaseutua meillä ei ole kaupunkeja, joten maaseudustamme täytyy pitää huolta. Maaseutuohjelman tärkeä tavoite

Haloo maaseutu Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa Tiedotuslehti kesäkuu 2017

2

Haloo maaseutu

on maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Maaseuturahaston avulla on toteutettu useita maaseudun elinvoimaisuutta edistäviä hankkeita. Kuten maakuntajohtaja Kari Häkämies toteaa tämän lehden kolumnissa, VarsinaisSuomen maaseutu on lähellä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi asumisen maalla ja työssä käymisen kaupungissa. Pidetään monipuolinen ja ainutlaatuinen maaseutumme elinvoimaisena! Haloo maaseutu -viestintähankkeen tavoitteena on kasvattaa maaseuturahaston mahdollisuuksien tunnettuutta muun muassa yrittäjien, kuntien ja järjestöjen keskuudessa. Hankkeen monipuoliset verkkosivut löydät osoitteesta www.haloomaaseutu.fi. Sivuilta löydät muun muassa haastatteluja, tarinoita maalta, kuvia ja tapahtumakalenterin! Innostavia lukuhetkiä! Anssi Ketonen, maaseututiedottaja

Julkaisija: Haloo maaseutu -viestintähanke. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020.

Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Toimitus: Anssi Ketonen, haloomaaseutu.fi Kannen kuva: ©maaseutuverkosto, kuvaaja: Heli Sorjonen


Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiselle nyt tuhannen taalan tilaisuus! Maaseuturahaston kautta tarjoutuu erinomaiset rahoitusmahdollisuudet avuksi maaseudun kehittämiseen, sillä käytettävissä olevat rahoitusresurssit ovat nyt korkeimmillaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta on edelleen haettavissa 12 miljoonaa euroa (M€) maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin. Tämän lisäksi vuodelle 2017 on varattu yli 1 M€:n erillisrahoitus maaseudun vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen. Tulevina vuosina tukimahdollisuudet alenevat selvästi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014– 2020 toteutus etenee kohti puoliväliä. Kolmen vuoden aikana on Varsinais-Suomessa myönnetty maaseudun kehittämisrahaston tukea 40 kehittämishankkeelle 6,3 M€, yritystukina 120 hankkeeseen 11,5 M€, rahoitettu maaseudun vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella 8 hanketta 1,8 M€:lla sekä ohjattu 4 M€ yli sataan kehittämis- ja yritystukihankkeeseen alueellisten Leader-ryhmiemme kautta. Niin Varsinais-Suomessa kuin valtakunnallisestikin tärkeimmiksi kehittämisalueiksi ovat nousseet ruokaketjun, bio- ja kiertotalouden sekä matkailun kehittäminen. Kaikille näille aloille on yhteistä se, että niissä on potentiaalia tavoitella jopa kansainvälisiä markkinoita ja siten hankkia kipeästi kaivattuja vientituloja sekä tietenkin mahdollisuus lisätä myös maaseudun työpaikkoja.

jälkeen maaseutualueella toimivat pienet yritykset ovat voineet hakea investointitukea myös käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkimiseen, mikäli sellaisten hankinnalle voidaan tukea haettaessa esittää selkeät perustelut. Maataloustuotteita jalostavien yritysten osalta voidaan pienten yritysten lisäksi tukea myös keskisuurten yritysten hankkeita jopa kaupunkialueilla. Investointihankkeiden lisäksi ELY-keskuksen on mahdollista myöntää maaseutualueella perustamistukea uusien yritysten käynnistämiseen sekä toimivien yritysten merkittävään uudistumiseen. Tältä osin tukea kohdistetaan erityisesti yrityksille, jotka tuovat markkinoille uuden tuotteen tai palvelun ja jolloin perustamistoimenpiteistä ja kustannuksista merkittävä osa kohdistuu uuden liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tuen hakemista varten hakijalla tulee olla toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma. Tukea on mahdollista saada kertakorvausluonteisena 5 000 - 35 000 euroa. Tutustu maaseudun kehittämistä koskevaan rahoitukseen maaseutu.fi -sivustoilla tai kysy lisää tukimahdollisuuksista Varsinais-Suomen elinkeinokeskuksen asiantuntijoilta.

Maaseudun yritystukiin merkittävä muutos! Tämän vuoden keväällä maaseudun yritystukia koskeva asetus muuttui pienille yrityksille myönteisemmäksi siten, että 1.4.2017

ELY OSAAJA

– artikkelissa esitellään tällä kertaa kehittämispäällikkö Seppo Jaakonmäki

Seppo on koulutukseltaan agronomi, maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hän työskentelee Varsinais-Suomen ELYkeskuksen maaseutupalveluissa. Sepon työura on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Maaseudun kehittämistehtävissä Seppo viettää nyt 30-vuotisjuhlavuottaan, koska aloitti vuonna 1987 maatilahallituksessa kehittämistehtävissä. Tuolloin maaseutuyrityksille alettiin tarjota uusia yritystukia toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. ”Aloitin ylitarkastajana ja 90-luvun alussa siirryin Postipankin pääkonttoriin yritystutkijaksi. Tehtävät siellä liittyivät pääasiassa elintarvike- ja matkailuyrityksiin”, kertoo Seppo. Turun seudulle hän siirtyi vuonna 1994, koska silloin löytyi mukava pieni maatilan talouskeskus, jossa oli mahdollista harjoittaa pienimuotoista puutarha- ja kasvihuonetoimintaa. 1996 tulin silloiseen maaseutuelinkeinopiiriin yritystutkijaksi ja myöhemmin maaseudun kehittämisohjelmatyöhön. Ja sillä tiellä ollaan! Mitä työsi käsittää tänä päivänä? ”Työni koostuu paljolti yhteydenpidosta eri sidosryhmiin. Käymme neuvotteluja ja kokouksia, joten olen paljon liikkeellä maaseudulla eli siellä missä tapahtuu. Työssäni on tärkeätä seurata maaseudulla elämisen ja yrittämisen kehittymistä. Erilaisten

kehittämisprojektien rahoituksien valmistelu- ja esittelytehtävät täyttävät myös työpäivää sekä käynnissä olevien projektien toiminnan seuranta. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisvarat on pystyttävä ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti maaseudun elinvoiman ja yritystoiminnan tukemiseen. Ohjelmakaudella 2014-2020 tähän tarkoitukseen on meille varattu 46,5 M€. Eiköhän tuossa ollut tiivistettynä tärkeimmät työtehtävät”. Iso aluehallinnon maakuntauudistus alkaa vuonna 2019, mitä mietteitä? ”Nykyinen työ on jo yhdistänyt maakunnan toimijat saman pöydän ääreen, erityisesti rahoitustehtävissä ja aluekehittämisessä, joten en usko, että muutokset tulevat olemaan radikaaleja. Esimerkiksi julkisen kehittämisrahoituksen yhteensovittaminen tapahtuu jo nyt maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksissa. Maaseudun rahoittaminen säilynee keskeisenä osana tulevan maakuntaviraston aluekehitystoimintaa”. Mitä harrastat työn vastapainoksi? ”Tykkään rempata moottoripyöriä, autoja ja taloja – lisäksi matkustelu ja liikkuminen moottorilla ja ilman ovat lähellä sydäntä”. Teksti ja kuva: Terhi Suominen

3 Haloo maaseutu


Pääkaupunkiseudulta Saaristoon yrittäjäksi – maaseuturahasto vauhditti unelman toteutumista Yrittäjäksi sattuman kautta Saaristoyrittäjäksi Nina päätyi kyllästyttyään jatkuvaan kokouksissa istumiseen. Hän kertoo, että saaristo on poikkeuksellisen hieno paikka, jossa ihmisten stressi hälvenee. – Olen mieheni kanssa purjehtinut tällä alueella kaikki kesät, ja saaristo on todella rakas paikka meille. Haaveenamme on ollut, että sitten eläkkeellä ollaan yrittäjänä saaristossa. Näin ilmoituksen Facebookissa, jossa kerrottiin, että Nötöboden etsii kauppiasta. Siitä se yrittäjyys sitten lähti hieman aikaistettuna. Päätimme todella nopealla aikataululla tehdä elämänmuutoksen. Irtisanouduin silloisesta työstäni ja päätin ruveta oikeisiin töihin.

Nina Liski-Tirkkosen mielestä Saaristo on haastava paikka yrittäjälle, sillä kausi on lyhyt. Kuva: Anssi Ketonen.

Veneilijät ovat ottaneet omakseen entiselle merivartioasemalle avautuneen Bodön kahvilan ja vierasvenelaiturin. Viime heinäkuussa avatussa kohteessa vieraili syksyyn mennessä noin 2500 matkailijaa ja 550 venettä. Uuden paikan markkinointi hoitui viime vuonna lähinnä puskaradion kautta. Tänä keväänä on avattu Bodön verkkosivut, joiden kautta on tarkoitus kertoa asiakkaille saaren palveluista. Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva yrittäjä Nina Liski-Tirkkonen odottaa kesää innokkaasti. – Se oli hämmentävän hienoa huomata, kuinka paljon ihmiset pitivät paikasta. Kausi päästiin aloittamaan vasta heinäkuussa ja veneilijöitä kävi valtava määrä. Emme villeimmissäkään unelmissa voineet uskoa, että uusi kohde otetaan vastaan näin hyvin, Liski-Tirkkonen kertoo. Bodö sijaitsee Saaristomeren kansallispuistossa 2,5 meripeninkulman päässä Nötön saaresta. Nötön saareen pääsee yhteysalus Eivorilla ja Bodöseen on noin 12 minuutin venematka. Yhteysalus Nordep kulkee tilauksesta Bodön kautta.

Bodön saarella on viime kesänä rakennettu 20-paikkainen vierasvenelaituri ja paljon terassia. Kuvat: Nina Liski-Tirkonen

4

Haloo maaseutu

Merivartioaseman tunnelma ihastutti Nötöbodenin saaristokauppiaana Nina aloitti neljä vuotta sitten. Vuosien aikana heräsi ajatus toiminnan laajentamisesta, sillä Saariston kausi on hyvin lyhyt. Pelkän kaupan pitäminen ei olisi ollut pidemmän päälle kannattavaa. Paikallinen vuokraisäntä esitteli Ninalle Bodön saaren, jossa oli 25 vuotta tyhjillään ollut merivartioasema. – Ihastuimme paikkaan ja lähdimme neuvottelemaan metsähallituksen kanssa alueen vuokraamisesta ja kehittämisestä. Vuoden vaihteessa allekirjoitimme alueen vuokrasopimuksen ja juhannuksena meille saapui jo ensimmäinen iso veneseurue kokeilemaan uutta laituria ja saarta. Tällä hetkellä Bodön palvelut laajenevat jatkuvasti. Saaressa on 20-paikkaisen vierasvenelaiturin lisäksi aloitettu luontopolku, suuri terassi, saunat ja kahvila, jossa tarjoillaan paikallisista raaka-aineista tehtyjä annoksia. Kahvilan erikoisuus on Bodöburgeri, joka on valmistettu luomulihasta.


Tulevana kesänä päärakennukseen rakennetaan viiteen huoneeseen majoitusta. Tilat on tarkoitus saada majoituskäyttöön, jos lupa-asiat ehtivät mennä läpi. Tulossa on myös palvelurakennus, jossa on katettu terassi ja ravintola. Tämän lisäksi suunnitteilla on uusi saunarakennus. – Bodössä on entisten merivartioiden hyvä rauhallinen henki ja fiilis. Tätä historiaa me halutaan yrittäjinä tuoda esille ja annamme sen näkyä rakennuksissa. Yrittäjä on saanut palveluiden kehittämiseen tukea maaseuturahaston Leader-rahoituksen kautta. – Voin sanoa, että investointituki on ollut elintärkeä. Olen ollut onnekas, kun yksinyrittäjänä olen saanut toteutettua kaksi hanketta. Ensimmäinen oli Nötöseen ja viimeisin Bodöseen. Vaikka ei puhuta valtavan suurista summista, jokainen tuhat euroa auttaa suunnattoman paljon. Rahoitus on nopeuttanut asioiden viemistä eteenpäin. On ollut hienoa, että joku muukin uskoo meidän kohteeseen. Liikeidea on todettu hyväksi ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän I samma båt –samassa veneessä puolelta. Ninan haaveena on työllistää tulevaisuudessa myös hänen

miehensä. Yrittäjä on tyytyväinen siitä, että voi antaa kesätyöpaikan jo useammalle nuorelle. – Suurin visio on saada toteutettua haave, että pääsemme mieheni kanssa työllistymään läpi vuoden ja tekemään tätä työtä yhdessä pariskuntana. Se tosin on vielä muutaman vuoden päässä. Olen kiitollinen siitä, että voin yrittäjänä työllistää nuoria ihmisiä. Se on yksi erittäin mahtava juttu. Viime vuonna työllistin kahdeksan nuorta ja tulevana kesänä tavoite on työllistää puolet enemmän. Nuorille on tärkeä juttu saada täytettä ansioluetteloon. Nina kertoo, että Saaristo vie niin matkailijan kuin yrittäjänkin mennessään. – Saaristo on kaiken kaikkiaan sellainen paikka, että vuosi vuodelta se tuntuu kiinnostavan enemmän ja enemmän ihmisiä. Matkailijamäärät ovat kasvussa. Se kertoo siitä, että paikka on poikkeuksellisen hieno. Yrittäjän näkökulmasta jos katsoo, niin väitän, että pää ja mieli voivat paremmin saaristossa. Teksti: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

5 Haloo maaseutu


Kaarinan Kuusiston Kruunun

vetovoimaisuutta

kasvatettu maaseuturahaston avulla Kuusiston Kruunun yrittäjät Patrik Lundström ja Tino Aaltonen vuokrasivat kaupungilta Kaarinan Kuusistossa sijaitsevan alueen noin kolme vuotta sitten. Idea lähti siitä, että paikassa on toiminut 70-luvulta lähtien Camping-alue ja leirintäkeskus. Yrittäjät halusivat kauniille alueelle nykyaikaista matkailutoimintaa. Patrik Lundström kertoo, että alue oli ollut kaupungilla lähes kokonaan käyttämättä noin 15 vuotta. Rannassa sijaitsi huonossa kunnossa oleva rantasauna ja yleinen uimaranta. Ranta-alue oli ryteikköä, josta ei suurimmasta osasta nähnyt merta.

Kuusiston Kruunun yrittäjät Tino Aaltonen (vas.) ja Patrik Lundström.

Nyt aluetta ja ympäristöä on kaunistettu huomattavasti. Alueen asukkaiden ja majoittujien käyttöön on rakennettu monenlaisia aktiviteetteja kasvattamaan matkailun vetovoimaisuutta. Siistityiltä puistoalueilta löytyy muun muassa uusi valaistu frisbeegolfrata, beach volley -kenttä, uimaranta, valaistu ulkoilureitti ja hiihtoladut. Kuusiston Kruunun liiketoiminta perustuu pääosin lyhytaikaiseen majoitukseen. Matkailijat saapuvat ensi sijassa lähialueilta Varsinais-Suomesta, mutta paikka on kasvattanut suosiotaan myös ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. – Meillä on tällä hetkellä vuokrattavana Kuusiston majatalo ja sauna. Lisäksi meillä on nyt keväällä valmistuneita myyntiin tehtyjä mökkejä. Majatalossa yöpymisiä on toista tuhatta vuosittain. Yleensä asiakas tulee meille juhlimaan jotakin merkkipäivää, sanoo yrittäjä Patrik Lundström. Kuusiston suurin matkailuvaltti on yrittäjien mukaan luonto, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Turun kauppatorille on matkaa 16 kilometriä ja moottoritien rampille seitsemän, joten kohde on helposti saavutettavissa. Myös julkinen liikenne kulkee läheltä Kuusiston Kruunun portteja. – Kerran meille tuli tänne suuri joukko sveitsiläisiä nuoria urheilijoita. Näytin heille paikat ja jäin katsomaan, kun he hakivat

6

Haloo maaseutu

Uimaranta on kaikkien vapaasti käytettävissä.

jotain autosta. Ilokseni huomasin, että kaljakorin sijasta autosta otettiin Suomen lippu. Nuoret alkoivat heiluttaa sitä tuossa rannalla. Ilmeisesti maisemat vetoavat myös sveitsiläisiin. Se teki minuun valtavan suuren vaikutuksen, kertoo Lundström. Kuusiston Kruunun vetovoimaisuutta on parannettu osittain maaseuturahaston tuella. Tuki on haettu suoraan Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. – Maaseuturahasto on mahdollistanut tämän puistoalueen kehittämisen. Muuten olisi jäänyt tekemättä ainakin tässä laajuudessa. Esimerkiksi frisbeegolfin tuottavuus on itsessään huono. Se ei suoranaisesti tuota rahaa, mutta se kasvattaa majoituksen vetovoimaisuutta, kertoo Tino Aaltonen. – Matkailuelinkeino voi maailmanlaajuisesti erittäin hyvin ja meillä on vahva usko siihen, että me voimme hyödyntää tätä kas­vavaa trendiä myös täällä Kaarinan Kuusistossa, Patrik Lundström kuvailee. Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

Kuusiston Kruunun ranta on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Ryteikkö on vaihtunut siistittyyn rantamaisemaan.


Kylien talot ja tilat vietiin kartalle Uusi karttapohjainen rekisteri esittelee yleishyödyllisten tahojen ylläpitämät kokoontumis- ja juhlapaikat Varsinais-Suomen maaseudulta ja saaristosta. Tällainen yhteisöllinen tila voi olla esimerkiksi kylätalo, seu­rantalo, rantasauna, entinen kunnantalo, koulu, rautatieasema tai vanha rukoushuone, joskus myös uudisrakennus. Tilat sopivat mainiosti juhla- ja kokouskäyttöön, mutta myös moneen muuhun: talot tarjoavat monipuoliset puitteet esimerkiksi kulttuurille sekä liikunta- ja virkistyspalveluille. Varsinais-Suomen Kylät ry:n ylläpitämässä rekisterissä on mukana jo lähes 150 kohdetta. Tutustu kohteisiin tai ilmoita tilasi mukaan ilmaiseksi: www.vskylat.fi/tilat Varsinais-Suomen Kylät ry / Omalta kylältä -hanke Eija Eloranta eija.eloranta@vskylat.fi • Puh. 044 972 6146

Metsästysmajan remontti täytti varauskalenterin Kettulinna on Auran ja Tarvasjoen rajalla sijaitseva metsästysmaja, joka remontoitiin viime vuonna Leader-rahoituksen avulla. Remontti maksoi yhteensä noin 76 000 euroa, josta maaseuturahaston tuki oli 60 prosenttia. Tuen myönsi alueella toimiva Leaderyhdistys Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Metsästysseura Aura ry vuokraa tilaa seuran jäsenille ja ulkopuolisille juhlakäyttöön. Kettulinnaa vuokrataan muun muassa syntymäpäiville, hääjuhliin, partiotilaisuuksiin, eläkeläisten kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Rakennus toimii myös alueen kylätalona. Remontin myötä Kettulinnan varauskirja on täyttynyt aiempaa ripeämmin. Kettulinnassa on yhteensä 190 neliötä ja remontissa uusittiin kokonaan juhlatilan vessat, sauna ja keittiö. Remontissa tehtiin samalla pienempiä töitä, kuten esimerkiksi juhlatilan vanhat pöydät hiottiin ja lakattiin. Remonttihanketta vetänyt Pentti Mansikkamäki tietää kertoa, että vanha keittiö aiheutti hikipisaroita tarjoiluväelle. Nyt keittiössä on nykyaikaiset laitteet ja vesipisteet, joiden avulla tarjoilut hoituvat kätevästi. Keittiössä on muun muassa teolliseen käyttöön tarkoitettu astianpesukone, jolla juhlavieraiden astiat puhdistuvat vaivattomasti. Keittiöstä löytyy myös oma astiasto 80 juhlavieraalle. Remontti tuli juuri oikeaan aikaan Saunaremontin yhteydessä kylpyhuoneen rakenteissa havaittiin vesivahinko, joka ei onneksi ollut levinnyt laajemmin talon rakenteisiin. Kosteusvaurion korjaaminen saatiin sovitettua remontin kokonaisbudjettiin. Remontoituun saunaan mahtuu tällä hetkellä toistakymmentä henkilöä ja pesuhuone on erittäin siisti ja tyylikäs. Kettulinna on siirretty nykyiselle paikalleen Aurasta, jossa se toimi Huuskan maatilan päärakennuksena. Hirsirakennuksen lahjoitti seurassa edelleen jäsenenä oleva Kalle Eloranta. Metsästysseuran jäsenten talkootyömäärä remontissa oli yhteensä 450 tuntia. Aktiiviseen talkooporukkaan kuului noin 30 henkeä. Tällä hetkellä Kettulinnaa markkinoidaan lähinnä puskaradion ja seuran verkkosivujen kautta. Mansikkamäki kertoo, että viikonlopuista yli 75 prosenttia on jo varattuina, joten remontin tekeminen kannatti. Metsästysseuran verkkosivut ja kettulinnan varaamisen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.turunseudun.rhy.fi/aura/ Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi Saunaosasto on siisti ja moderni. Uusittu keittiö teki pitopalvelun työskentelystä helpompaa. Kettulinnan keittiö sai remontissa kunnollisen astianpesukoneen.

7 Haloo maaseutu


Maaseudun kesät Avoimet kylät -päivä 10.6.

Metsämaan Pyramidipiknik 1.7.

Yli 50 kylää Varsinais-Suomessa kutsuu kylään kesäkuun toisena lauantaina. Kylät järjestävät päivän aikana oman näköistään, kaikille avointa toimintaa ja tapahtumia.

Metsämaantie 618, 32270 Metsämaa

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Avoimet kylät -tapahtuma kutsuu juhlimaan näkyvästi. Kylätapahtumat ovat esimerkiksi kirpputoreja, kahviloita, kilpailuja, luontokierroksia, musiikkiesityksiä tai näyttelyjä. Jokaisella kylällä on omat tapahtumansa ja ne ovat pääasiassa maksuttomia. Katso kylien ohjelmat ja lähde kyläkierrokselle! www.vskylat.fi/avoimetkylat ja www.avoimetkylat.fi

Perunafestivaali De Vita Päron 17.6. Nauvon tori Nauvon uuden perunan festivaalit De vita päron on perhetapahtuma ilman sisäänpääsymaksua. Perunanviljelijät ja muut paikalliset yrittäjät myyvät lähituotettuja perunaan liittyviä ruokatuotteitaan.

Amazing Aurajoki SUP 30.6.-2.7. Auranmaan Nuorkauppakamari ry järjestää kolmipäiväisen SUP -retkitapahtuman heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 30.6.-2.7.2017 halki Suomen ehkä vanhimman kansallismaiseman. Tämä stand up paddle eli suppailu-retkitapahtuma tarjoaa mahdollisuuden meloa sup-laudoilla Oripäästä Turkuun. Tarjolla on neljä vaihtoehtoa, joiden kesto vaihtelee yhdestä kolmeen päivään.

Melliläpäivä 1.7. Sahantie 3-5, Mellilä Koko perheen kesätapahtuma, joka kokoaa nykyiset ja entiset melliläiset paikalle, sekä sankoin joukoin seutukuntalaisia. Tapahtumalla on 40-vuotinen perinne. Tapahtumaa luotsaa kiinteistömoguli Jethro Rostedt.

Peltokivipyramidin rakentaminen jatkuu! Aikaisempien vuosien tapaan pääsymaksuna tapahtumaan on ainoastaan kivi yhteisölliseen tilataideteokseen, Peltokivipyramidiin. Lisäksi aiomme esitellä uudelleen muinaismetsämaalaisen leikin, Pyramiñatan. Tapahtuma on avoin kaikille. Lisätietoja: Heikki Huhtanen, huhtasheikki@gmail.com, 040 841 8725. Tapahtuman järjestää: MTK-Metsämaa

Varsinais-Suomen kyläpäivä 1.7. Kemiönsaaren Taalintehdas, Taalintehtaan tori, Kolapakantie/Hertsbölentie. Mahdollisuus tutustua vuoden 2016 kylän, Taalintehtaan, nähtävyyksiin, palveluihin ja merellisen kauniisiin maisemiin klo 13 alkaen. Ohjelma huipentuu Varsinais-Suomen vuoden kylän 2017 julkistamiseen klo 14 alkaen. Järjestäjinä Varsinais-Suomen Kylät ry ja Taalintehtaan Kyläyhdistys/Dalsbruks Byalag yhteistyössä kumppaniensa kanssa. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Kakkukahvit tarjoaa Varsinais-Suomen Kylät ry. Torilla tarjolla kalasoppaa omakustanteisesti. www.vskylat.fi

Luodolla tuulee 7.-9.7. Uusikaupunki, Pyhämaa Luodolla tuulee on iloinen, lämminhenkinen ja yhteisöllinen tapahtuma, jossa yleisö pääsee osallistumaan ohjelmanumeroihin. Tervetuloa mukaan!

Velkua päivät 7.-9.7. Palvan saaressa ja Sinervon rannassa Velkua soi -konsertti Velkuan kirkossa. Lastenkonsertti ja piknik Sinervon rannassa. Lentopalloa, jalkapalloa ja muuta liikkumista eri ikäisille. Järjestäjä Pro Sinervo ry ja Saaristotalohanke

Volter Kilpi - kirjallisuusviikko 12.-16.7. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon teema Pitäjän pienempiä on nimetty kirjailijan saaristolaissarjan toisen osan mukaan. Jo 18. kirjallisuusviikko järjestetään 12.-16.7.2017 Kustavissa. Tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

8

Haloo maaseutu

alteen! a kalenteri t Ot


tapahtumia 2017! Laitilan munamarkkinat 17.-18.6.

Solmutyöpaja 27.8.

Perinteinen viikonlopputapahtuma täyttää jälleen kerran Laitilan kadut ääriään myöten. Markkinatunnelmaa on odotettavissa koko viikonlopun ajan!

Käsityömuseo Miila, Kirjakuja 2, Paimio Su 27.8. klo 12-15

Allsång på Tövis 25.7. Hakkenpääntie 290 23310 Taivassalo, kello 19. Allsång på Tövis on ensimmäistä kertaa Taivassalossa (ruots. Tövsala) järjestettävä yhteislaulutapahtuma Allsång på Skansen -tyyliin yhdessä Krista Siegfridsin kanssa. Allsång på Tövis yhdistää monia alueeseen liittyviä perinteitä ja piirteitä; kartanoperinnettä, ruotsin kieltä, saaristolaisuutta ja varmasti taivassalolaista omaleimaisuutta. Allsång på Tövis är det första allsång evenemanget i Tövsala tillsammans med Krista Siegfrids. Allsång på Tövis kombinerar många traditioner och egenskaper; herrgårdstradition, svenskan, skärgårdsboendet och säkert even tövsaliska specialiteter. Liput tapahtumaan 22,50 eur.

Sauvon Elopäivät 29.7. Sauvon tori Vuodesta 1979 lähtien järjestetyt Sauvon Elopäivät huipentavat sauvolaisen kesän lauantaina 29. heinäkuuta. Ohjelmassa muun muassa torimyyntiä, yhdistysten, yritysten ja toimijoiden toiminnan esittelyä ja leppoisaa kesätorimeininkiä.

Kuvan Juhlaa -vapaamuotoinen taideretki 7.8. Teersalossa (Velkua) 7.8. klo 9.30-15.00 Järj. Saaristotalohanke/Pro Sinervo ry (prosinervo@gmail.com, 04096452029)

Makramee solmuilun työpaja. Solmuja käyttämällä saadaan aikaan perinteisiä, koristeellisia nyörejä tai pintoja. Kurssilla valmistuu mm. pannunalunen tai rannekoru eri materiaaleja käyttäen. Ryhmä kokoontuu sään salliessa Miilan pihalla tai sateella sisätiloissa. Ei kurssimaksua, materiaaleista maksu (noin 10 euroa) opettajalle.

Osta tilalta! 16.9. Osta tilalta! -päivänä tarjotaan kuluttajille mahdollisuus ostaa raaka-aineita suoraan tuottajilta. Lisäksi vierailijat saavat tutustua maatiloihin ja ruoantuotantoon. Voit lähteä mukaan teemapäivään, vaikka et yleensä myisikään tuotteita suoraan tilalta. Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H.

Opintomatka Ahvenanmaalle 21.-24.9. Lähde mukaan tutustumaan Ahvenanmaan Sadonkorjuujuhliin, jotka ovat olennainen osa Ahvenanmaan syksyä. Matkalla tutustutaan myös mielenkiintoisiin matkailukohteisiin ja nautitaan Ahvenanmaan kauniista luonnosta. Järj. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Avaimet maisemaan -hanke Hinta 400 euroa. Ilmoittautumiset 30.6.2017 mennessä: info.lansi@proagria.fi, 020 747 2550 Lisätietoja: katri.salminen@maajakotitalousnaiset.fi

Salon iltatorit kesällä torstaisin kesäkuusta elokuun loppuun Salon iltatoreilla juhlitaan 100-vuotiasta Suomea. Salon suosituinta kesätapahtumasarjaa on järjestetty 35 vuotta. Ykkösakseli Salon iltatorilla 17.8. Esiintyjänä tuolloin sinivalkoinen ääni Katri Helena. Ykkösakseli ry tavattavissa kello 15 alkaen, torilla tavataan!

Rusko soi 12.-13.8. Rusko Musiikkipainotteinen viikonloppu, johon sisältyy karaokea, laulujuhla, estraditaidetta ja markkinatori.

9 Haloo maaseutu


Armeijan harjoitusalueesta

retkeilyparatiisiksi – Reilan rannoille luontopolku

Merenrantaa kulkeva upea metsäalue Pyhärannan Reilassa saadaan vihdoin yleiseen käyttöön, kun Reilan kyläyhdistys rakentaa sinne luontopolun. Alueen vaiherikkaaseen historiaan liittyy niin puutarhakoulu, varuskuntasuunnitelmat kuin innokas viihdeyrittäjä. Pyhärannan Reilaan rakennetaan tulevana kesänä yhdistysvoimin luontopolku. Tuleva retkeilykohde on saamassa rahoitusta Leader Ravakan Luontopolut ja reitit -teemahankkeesta. Maastoltaan vaihteleva alue on ollut armeijan harjoituskäytössä 60-luvulta saakka. Pari vuotta sitten Puolustusvoimat ilmoitti keräävänsä kalustonsa ja poistuvansa alueelta. Käytännössä alue on ollut suljettu ja nyt se on avautumassa kaikelle kansalle. – Täällä toimi puutarhakoulu vuosisadan puolessa välissä. Sen lopetettua eräälle viihdeyrittäjälle syntyi ajatus alkaa järjestää täällä isoja musiikkitapahtumia. Se kariutui sitten rahoituksen puutteeseen ja paikalle alettiin puuhata varuskuntaa. Varuskuntakin jäi lopulta perustamatta ja alueesta tuli armeijan harjoitusalue, kertoo Seppo Mannervesi luontopolkua puuhaavasta Reilan kyläyhdistyksestä Reidu ry:stä. Kokonaispinta-alaltaan noin 160 hehtaarin aluetta hallinnoi nyt Metsähallitus. Suurin osa on talousmetsää, noin 3 kilometrin mittainen polku rakentuu Metsähallituksen Luontopalveluiden hallussa olevalle kapealle rantakaistaleelle. – Ajatus alueen hyödyntämisestä luontokohteeksi heräsi heti, kun armeija ilmoitti lähtevänsä. Paikka kiinnostaa ihmisiä, kyläläiset käyvät täällä rannalla alvariinsa kääntymässä, hiekkakenttäkään ei ole alkanut ruohottua, naurahtaa myös Reilan kyläyhdistyksessä toimiva Tapio Uusitalo. Paikka on kiistämättä kaunis. Vaikka ollaan merenrannalla, paikoin maisema vaikuttaa sitä, kuin oltaisiin Lapin erämailla. Luonnoltaan uskomattoman monipuolinen alue on kirjaimellisesti kivenheiton päässä Selkämeren kansallispuistosta. – Mantereella ei ole montaa paikkaa, josta Selkämeren kansallispuistoa voisi ihailla. Tämä on alueen ainoita isoja vapaita rantoja, joka ei ole yksityisessä käytössä, huomauttaa Leader Ravakan Tuuli Jansson.

Polut merkittävä ja nuotiolle tarvitaan lupa Pilvien takaa pilkahteleva aurinko ja rantaan lyövät laineet ovat jopa koukuttavaa seurattavaa. Ei ihme, että rannalle on syntynyt useampi villi nuotiopaikka.

Kuvassa Reilan kyläyhdistyksen Tapio Uusitalo (vas.) ja Seppo Mannervesi.

– Ilman maanomistajan lupaa ei nuotiota saa tehdä. Siksi onkin tärkeää saada tänne nyt kunnollinen ja virallinen nuotiopaikka. Reitin merkitseminen on tärkeää, ettei maasto kulu turhaan, Tuuli Jansson muistuttaa. Nuotiopaikka, laavu sekä käymälä rakennetaan Reilan rantapoluksi ristitty reitin puoliväliin, Hierkonpäähän. Itse polku on jo olemassa, sitä ovat tykkimiesten lisäksi tallanneet muu muassa valkohäntäpeurat, joita Reilassa on runsaasti. Mannervesi kertoo, että polku merkitään Reidun saunan ja Kyhkärännokkan välille.

Metsähallitus jakaa vastuuta Tulevaisuudessa yhdistysten merkitys Metsähallituksen alueiden rakenteiden ja reittien hoidossa saattaa kasvaa. – Luontomatkailu elää hypeä. Hyvinvointi ja muut trendit vetävät ihmisiä luontoon. Kansallispuistot ovat ne, jotka ihmisiä eniten nyt houkuttelevat ja Metsähallitus on velvoitettu pitämään ne kunnossa. Runsas käyttö aiheuttaa myös kulumista sekä kuluja. Haluamme palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin, mutta resurssien vähetessä joudumme ehkä luopumaan joidenkin alueiden ylläpidosta. Tässä paikalliset toimijat voivat olla apu, puistonjohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo. Jansson vastaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Kymenlaakson alueesta, jossa sijaitsee yhteensä 10 kansallispuistoa sekä runsaasti muita luonto- ja kulttuurikohteita. – Suurinta kävijämäärän kasvu Varsinais-Suomen alueella on Kurjenrahkan kansallispuistossa. Kävijämäärä on kasvanut vuodessa jopa viidenneksellä, Jansson sanoo. Reila on Janssonin mukaan esimerkki siitä, että kun toivottuja retkeilyrakenteita ei ole Metsähallituksen puolesta saatu, on itse tartuttu toimeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että toiminta ja yhteistyösopimukset ovat aina harkinnanvaraisia. – Hienoa, että paikalliset ihmiset ovat itse ottaneet aktiivisen roolin. Mutta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla lait ja säädökset ohjaavat toimintaa. Se on aina huomioitava. Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen / Satakunnan Leader-ryhmät

LUONTOMATKAILUA TUKEMASSA Luontopolut ja reitit -teemahankkeella (LuRe) Leader Ravakka on pyrkinyt lisäämään ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia toimialueellaan Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla. Yhteensä LuRen kautta rahoitusta luontokohteen rakentamiseen tai kunnostamiseen on hakemassa kymmenkunta yhdistystä.

Maasto vaihtelee hämmästyttävästi

Armeijanaikainen kivilaituri pysyy vankkana

kangasmetsästä hiekkarantaan.

paikoillaan. Se mahdollistaa myös rantautumisen.

Tukirahaa toteuttamiseen on varattu 50 000€. Ravakan puolesta yhdistykset saavat rahoituksen lisäksi asiantuntija-apua mm. maankäyttösopimuksiin, viitoitukseen ja reittien markkinointiin.


Salon ja Kemiönsaaren matkailua kehitetään maaseuturahaston tuella Haastateltavana MAPE-hankkeen vetäjä Maija Pirvola Mikä ovat matkailuhankkeen tärkeimmät tavoitteet?

Meillä lähtökohtana matkailuyritysten kasvun tukeminen ja edistäminen. Kasvua haetaan sekä kotimaan että ulkomaan markkinoilta. Keinona on tuotteistaa juuri sellaisia palveluita ostettaviksi tuotteiksi, jotka ovat ylivoimaisia houkuttimia, helposti saavutettavia ja helposti ostettavissa. Mikä on hankkeen tärkein kohderyhmä?

Hankkeen kohderyhmänä ovat Salon ja Kemiönsaaren maaseutualueella toimivat matkailuyritykset, jotka uskovat yhteistyön voimaan. Kohderyhmää ovat yrittäjät, jotka aktiivisesti haluavat itse kehittyä ajan hengessä ja kehittää oman yrityksensä toimintaa. Mitä hankkeessa aiotaan toteuttaa?

Alkuvuonna toteutimme kyselyn, jonka avulla halusimme selvittää yritysten tarpeet kehittämiselle. Saimme kokoon hankkeen keskeisimmät toimenpiteet. 1. Yritysyhteistyön lisääminen Salossa ja Kemiönsaarella. 2. Matkailupalveluiden tuotteistaminen kotimaisille asiakkaille. 3. Off-season tuotteiden tuotteistaminen ja matkailusesongin pidentäminen. 4. Yritysten palveluiden tuotteistaminen ulkomaisille asiakkaille. 5. Yritysten verkkonäkyvyyteen liittyvän osaamisen valmentaminen. Mitkä ovat Salon ja Kemiönsaaren matkailun valttikortit?

Tätäkin asiaa selvitimme sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn perusteella alueen matkailuvetonaulat ovat: 1. Kansallispuistot (Teijon kansallispuisto ja Saaristomeren kansallispuisto). 2. Ruukkikylät (Mathildedal, Teijo, Kirjakkala, Taalintehdas). 3. Saaristo, meri, luonto ja metsät. 4. Puhdas ruoka. Millaisena näet alueen tulevaisuuden matkailun kannalta?

Salon ja Kemiönsaaren alue nähdään sekä kotimaassa että ulkomailla mielenkiintoisena ja houkuttelevana alueena. Alueen matkailu on kasvanut vetovoimaiseksi matkailuteollisuudeksi, joka työllistää yhä enemmän ympäri vuoden. Matkailupalvelut löytyvät karttapohjaisesta portaalista, jonne yritykset itse syöttävät valmiita matkailutuotteita. Alueella on muutamia vahvoja ja vetovoimaisia matkailukeskittymiä ja entistä enemmän ympäri vuoden toimivia yrityksiä. Koko alue on helposti saavutettavissa.

MAPE pähkinänkuoressa: MAPE - Matkailun yhteispeli Salossa ja Kemiönsaaressa 2017 – 2018 • Yrityssalon hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina ovat Kemiönsaaren kunta ja Metsähallitus. • Hanke on rahoitettu maaseuturahastosta ja tuen on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus. • Tavoitteena tehdä luontomatkailusta ja saaristomatkailusta entistä houkuttelevampi. • Hankkeen aikana rakennetaan yhteistyömalli, jossa matkailuyritykset tekevät saumatonta yhteistyötä.

Maija Pirvola uskoo Salon ja Kemiönsaaren

Jouko Parviainen kannustaa vierailemaan Sauvossa.

Matkailuhanke yhdistää Sauvon yrittäjät ”Matkailun kehittäminen on koko Varsinais-Suomen yhteinen asia” Vuoden alussa käynnistyneen Sauvon matkailuelinkeinon kehittämishankkeen tarkoituksena on yhdistää Sauvon matkailu- ja ruokatoimijoita. Hanke on rahoitettu maaseuturahastosta Leader-ryhmä Varsin Hyvän kautta. Hankkeen toimenpiteiden kautta Sauvoa tehdään houkuttelevaksi matkailijoille. Hankkeen vetäjä, matkailualan ammattilainen Jouko Parviainen kertoo, että Sauvossa riittää tekemistä matkailijalle. – Tällä hetkellä meillä on tarjolla majoitusta pienille ryhmille ja perheille. Sauvosta löytyy luontoa, ruokailukohteita ja täällä on muutamia illanviettopaikkojakin. Sauvon erikoisuus on myös kahden kauniin kirkon välissä oleva pieneksi pyhiinvaellukseksi kutsuttu reitti, kertoo Parviainen. Sauvoon tavoitellaan pääasiassa suomalaisia lähialueen matkailijoita, mutta alue voisi Parviaisen mukaan tarjota palveluita myös ulkomaisille matkailijoille. – Sauvon sijainti on hyvä, sillä olemme lähellä tunnettuja matkailukohteita, Turkua ja sen saaristoa. Luonnollinen kohderyhmä ovat pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta tulevat matkailijat. Tavoittelemme toki myös kansainvälisiä matkailijoita. Sauvon vetovoimaa pyritään lisäämään kehittämällä tapahtumia. Suurin tapahtuma Sauvossa on Elopäivät, joka on laajenemassa koko viikon kestäväksi Eloviikoksi. Viikon jokaiselle päivälle on suunnitteilla teemapäivä. Teemoja ovet muun muassa liikunta, kulttuuri ja ruoka. Eloviikkoa vietetään heinäkuun viimeisellä viikolla. Sauvolaiseksi ylpeydenaiheeksi on nousemassa viime jouluna lanseerattu paikallisten tuottajien yhdessä kehittämä herkkukori. Kori meinataan toteuttaa nyt myös juhannuskorina. Korissa on paikallisten tuottajien maittavia herkkuja, kuten makkaraa, sinappia, hunajaa ja olutta. Parviainen näkee matkailun kehittämisen koko Varsinais-Suomen yhteisenä asiana.

– Meidän täytyy ajatella Sauvoa laajemmin, ja nähdä koko Varsinais-Suomen alue ja etelärannikko yhtenä kohteena matkailijalle. Tähän lisätään vielä saaristo ja saaristoreitti. Matkailijoiden ja myös paikallisten asukkaiden tarpeisiin ryhdytään rakentamaan Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteistä patikka-, pyöräily- ja melontareitistöä, joka on tarkoitus yhdistää Salon ja Kemiönsaaren valmiisiin reitteihin. Sauvon matkailun kehittämishanke kestää tämän vuoden loppuun.

Teksti ja kuvat: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi

vetovoimaan matkailukohteena. Kuva: Anssi Ketonen

11 Haloo maaseutu


Ideasta tuloksiksi – näin hakuprosessi etenee

1

3

4

7

9

2

Ota yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään ja esitä ideasi.

Jatka idean kehittelyä, asiantuntijat auttavat.

Laadi hankesuunnitelma ja budjetti.

Kokoa tarvittavat liitteet.

5

6

Tee hakemuksesi sähköiseen asiointipalvelu Hyrrään.

8

Viranomainen käsittelee hakemuksesi. Se pisteytetään valintaperusteiden pohjalta. Jos haet tukea Leader-ryhmän kautta, ryhmän hallitus käsittelee hakemuksesi ja antaa siitä lausunnon. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja.

Noudata päätöksessä esitettyjä määräaikoja, kun toteutat hanketta ja haet maksatusta.

6 12 Haloo

maaseutu

Saat ilmoituksen, kun hakemuksesi on tullut vireille. Tästä hetkestä lähtien voit aloittaa hankkeen toteuttamisen omalla riskillä ja hankkeelle voi syntyä kuluja.

Saat päätöksen. Tutustu siihen huolellisesti.

Jos päätös on myönteinen, siirry kohtaan 9. Jos päätös on kielteinen, palaa kohtaan 2.

10

Mieti jo ennalta, miten hankkeesi tulokset jäävät elämään hankkeen jälkeen. Voisivatko hankkeesi opit ja oivallukset hyödyttää myös muita toimijoita?


KOLUMNI

Varsinais-Suomen maaseutualueet pärjäävät kaupunkien kyljessä Kaupungistuminen ei ole Suomessa mielipidekysymys, vaan fakta. Muuttoliikkeen selvin trendi on 20-vuotiaiden opiskelijoiden maaltamuutto kaupunkeihin. Vastaavasti jonkin verran 30-vuotiaita muuttaa takaisin maalle perheen kanssa, mutta selvästi pienemmällä volyymilla. Varsinais-Suomen kunnista muutetaan ahkerimmin opiskelemaan Turkuun ja töiden perässä pääkaupunkiseudulle. Suomessa nuorten muutto kaupunkeihin näkyy väestörakenteessa. Turussa ja Helsingissä 20–29-vuotiaita on koko väestöstä 17 prosenttia, kun sama luku maaseutumaisissa kunnissa on keskimäärin puolta pienempi. Turussa kaupungin kasvu ja asuntorakentaminen ovat nyt juuri ennätysvauhdissaan. Lounais-Suomen teollisuuden positiivinen rakennemuutos säteilee kasvua ympärilleen ja houkuttelee asukkaita Turun seudulle, mutta myös Vakka-Suomeen muuttaa uusia asukkaita. Turku on maan sisäisessä muutossa suhteellisesti nopeimmin kasvanut kaupunki. Toteutunut väestönkasvu ylittää jo käynnissä olevan yleiskaavan tavoitteellisen kasvutahdin ja kaikki ennusteet. Väestötavoitetta vuodelle 2029 ollaan tämän johdosta nostamassa tuntuvasti, 220 000 asukkaaseen. Varsinais-Suomen koko 475 000 väestöstä lähes 188 000 asuu tällä hetkellä keskuskaupungissa Turussa. Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa kaupunkiin. Vaikka työpaikat sanelevat monen muuttoliikkeen suunnan, ei Suomessa muuteta ahkerasti työpaikkojen perässä. Yli 40 prosenttia koko väestöstä ei halua muuttaa työn perässä lainkaan. Huolestuttavinta on, että luku on jopa hieman korkeampi työttömillä työnhakijoilla kuin niillä, joilla jo on työpaikka. Maaseutu voi taistella kaupungistumista vastaan yhteisöllisyydellään, puhtaalla ruualla ja luonnolla, pienillä oppilasryhmillä ja yritysystävällisyydellä. Varsinais-Suomessa maaseudun

etuna on se, että se on verraten lähellä. Lähimpään kaupunkiin on lyhyt matka ja oppilaitoksetkin ovat pendelöintietäisyydellä. Erityisesti elinkeinoelämän elpyminen, Uudenkaupungin autotehtaan työpaikat ja Turun telakan vahva tilauskanta sekä töiden levittäytyminen laajalle alihankkijaverkoston kautta vaikuttaa maaseudulle positiivisesti. Osa maaseutumaisista kunnista hyötyy erinomaisesta sijainnistaan elinkeinoelämän yhteyksien risteyksessä mahdollistaen samaan aikaan maaseutumaisen asumisen. Kunnat, jotka ovat kyenneet houkuttelemaan yrityksiä alueelleen pystyvät tarjoamaan asukkailleen myös töitä. Esimerkiksi Laitilan ja Koski TL:n työpaikkaomavaraisuus lähentelee sataa prosenttia. Myös lapsiperheiden palveluihin panostavat kunnat saavat houkuteltua uusia asukkaita. Väitän, ettei kaupungistumista voi välttää. Silti erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa maaseutu pysyttelee todellisena vaihtoehtona kaupunkiasumiselle lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Työssäkäyntialueita yhdistämällä voidaan vahvistaa edelleen kaupunkien väliin jäävien maaseutumaisten kuntien vetovoimaa. Esimerkiksi tunnin juna tulee yhdistämään Turun seudun ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueet ja palvelee samalla koko Salon seutukuntaa. Yhteisen työssäkäyntialueen vahvistaminen koko Suomen kasvun keskittymässä eli Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmiossa, palvelee sekä kaupunkiasumista arvostavaa kuin maaseudulle kaipaavaa. Yhteinen työssäkäyntialue edistää työvoiman pendelöintimahdollisuuksia ja takaa asutusta myös väliin jääviin maaseutumaisiin kuntiin. Kirjoittaja on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies

13 Haloo maaseutu


Från huvudstadsregionen till skärgårdsföretagare – landsbygdsfonden satte fart på drömmen Nina Liski-Tirkkonen tycker att utmaningen för skärgårdsföretagare är att säsongen är så kort.

Storstadsbon blev företagare i skärgården – landsbygdsfonden gav drömmarna fart Båtfolket har tagit Bodö café och gästbryggan vid den gamla sjöbevakarstationen till sitt hjärta. Besöksmålet som öppnade i juli förra året besöktes av 2500 personer och 550 båtar före hösten. Marknadsföringen av den nya hamnen sköttes i fjol mest via djungeltelegrafen. Den här våren har Bodös egna nätsidor öppnats och meningen är att den vägen berätta för kunderna om servicen på ön. Företagaren Nina Liski-Tirkkonen, som är hemma från huvudstadsregionen, väntar ivrigt på sommaren. – Det var otroligt fint att märka hur mycket människor tyckte om den här platsen. Vi kunde inleda säsongen först i juli och det kom mängder av båtar. Jag hade inte ens i mina vildaste fantasier, kunnat tro att ett nytt ställe skulle tas så här väl emot, berättar Liski-Tirkkonen. Bodö ligger i Skärgårdshavets nationalpark 2,5 sjömil från Nötö. Till Nötö kommer man med förbindelsebåten Eivor och till Bodö är det cirka 12 minuters båtfärd. Förbindelsebåten Nordep kör på beställning via Bodö.

Företagare av en slump Nina blev skärgårdsföretagare när hon tröttnade på att sitta på ständiga möten. Hon berättar att skärgården är en ovanligt fin miljö som skingrar människors stress. – Jag har seglat med min man här i området alla somrar och skärgården är oss verkligt kär. Drömmen har varit att som pensionärer bli företagare i skärgården. Jag såg en annons på Facebook om att Nötöboden sökte företagare. Det var så företagandet började lite i förtid. Vi beslöt att förändra livet i verkligt snabb takt. Jag sade upp mig från mitt dåvarande jobb och beslöt mig börja jobba på riktigt.

Förälskade sig i sjöbevakarstationen Nina började som handelsman för Nötöboden för fyra år sedan. Under åren väcktes tanken på att utvidga verksamheten, för säsongen i skärgården är väldigt kort. Att enbart driva butiken skulle inte bära sig på sikt. Den lokala hyresvärden förevisade Bodö, en ö med en sjöbevakarstation som stått tom i 25 år, för Nina. – Vi blev förtjusta i platsen och började förhandla med Forststyrelsen om att hyra området och utveckla det. Hyreskontraktet skrevs vid årsskiftet och till midsommar kom det första större sällskapet med båt för att testa den nya bryggan och ön. För närvarande utvecklas tjänsterna på Bodö hela tiden. Förutom gästbryggan med 20 platser har man börjat bygga en naturstig, en stor terrass, bastur och ett

café där det serveras produkter gjorda på lokala råvaror. Caféets specialitet är Bodöburgaren som är tillverkad av ekologiskt kött. Inkommande sommar byggs fem övernattningsrum i huvudbyggnaden och målet är att komma i gång med övernattningsverksamheten om tillstånden hinner bli klara. En servicebyggnad är också på kommande, med täckt terrass och restaurang. Utöver det planeras en ny bastubyggnad. – På Bodö finns lugnet och de gamla sjöbevakarnas anda kvar. Den historian vill vi som företagare föra fram och vi låter det också synas i byggnaderna. Företagaren har fått ekonomiskt stöd för att utveckla servicen från EU:s landsbygdsfond via den lokala Leader-gruppen I samma båt. – Jag kan säga att investeringsstödet har varit livsviktigt. Jag har haft tur som fått genomföra två projekt som privatföretagare. Det första var på Nötö och det senaste på Bodö. Fastän det inte varit fråga om några enorma summor, så har varje tusenlapp varit till oerhört stor hjälp. Det är också fint att någon annan tror på vårt projekt. NTM-centralen och Leader-gruppen har konstaterat att affärsidén är bra. Ninas dröm är att i framtiden också kunna sysselsätta sin man. Företagaren är nöjd att redan nu kunna erbjuda sommarjobb åt flera ungdomar. – Den största drömmen att min man och jag skulle vara sysselsatta året om och kunna jobba tillsammans. Det är ännu några år dit. Jag är tacksam över att jag som företagare kan sysselsätta unga människor. Redan det är en helt fantastisk sak. Förra året hade jag åtta unga anställda och kommande sommar är målet att de ska vara hälften fler. För ungdomar är det viktigt att kunna fylla på cv:n. Nina berättar att skärgården fängslar så väl turister som företagare. – Skärgården intresserar fler och fler för varje år. Besökarna ökar och det visar ett det är en ovanligt fin plats. Om man ser det ur företagarens perspektiv vill jag påstå att både kropp och själ mår bättre i skärgården.

Text: Anssi Ketonen, Haloomaaseutu.fi Översättning: Sanne Wikström

På ön Bodö har man förra sommaren byggt upp en gästhamnsbrygga med 20 båtplatser samt en hel del terrass.

14

Haloo maaseutu


Nuoriso-Leaderin kautta rahaa nuorten omille hankkeille! Nuoriso-Leader on uudenlainen tuki, jolla avustetaan nuorten toimintaa. Nuorten omien hankkeiden rahoitusta on haettavissa neljästä Leader-ryhmästä Varsinais-Suomessa. Tukimuoto on käytössä Varsin Hyvän, Ravakan, Ykkösakselin ja tämän vuoden aikana vielä I samma Båtin toimialueilla. Hanke tutustuttaa nuoret maaseudun kehittämistyöhön, sekä tukee nuorista itsestään lähtevää uutta toimintaa. Aiheen saa valita itse. Toimeen ryhtyminen ja hankkeiden toteuttaminen ovat kaikkein tärkeintä. Ja jotta kynnys lähteä mukaan ei olisi liian korkea, hakeminen on tehty helpoksi. Kaikkien Leader-ryhmien kotisivuilta löytyy hakulomake, jonka täyttämällä hanke pääsee eteenpäin. Nuoriso-Leaderin hankerahoitus ja hakuajat vaihtelevat hieman alueittain, siksi kannattaa tutustua oman alueen Leader-ryhmien hakuohjeisiin ja vinkkeihin.

Leader-ryhmä Varsin Hyvä on rahoittanut esimerkiksi hankkeen, jossa kolmen nuoren porukka järjestää hevosleirin 8–15-vuotiaille. Perinteiset hevosleirit kustantavat satoja euroja, joten nuoret halusivat madaltaa osallistumiskynnystä. Leirillä osallistujat pääsevät ratsastamaan ja tutustumaan hevosten kanssa toimimiseen. Lisätietoa nuorten hankkeista löydät ryhmien omilta verkkosivuilta.

VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ!

ProAgria Länsi-Suomi on maatila- ja maaseutuyrittäjiä palveleva asiantuntijaorganisaatio. lansi-suomi.proagria.fi

MTK-Varsinais-Suomi on maatalouden ja maaseudun elinkeinojen edunvalvoja www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi

Varsinais-Suomen Kylät ry on maakunnan kylätoiminnan kattojärjestö. www.vskylat.fi

Varsinais-Suomen liitto on aluekehitysviranomainen sekä suunnittelu- ja edunvalvontaorganisaatio. www.varsinais-suomi.fi/fi

15 Haloo maaseutu


VARSINAIS-SUOMESSA APUnASI ElY-kESkUS jA 5 leAdEr-rYhMää! Eurajoki

Rauma Pyhäranta

Laitila Oripää

Uusikaupunki Mynämäki Kustavi

Vehmaa Taivassalo

Loimaa

Pöytyä

Nousiainen Masku

Aura Koski Tl Rusko TarvasTurku joki Marttila Lieto Raisio

Naantali Turku

Somero Karkkila

Paimio Kaarina Salo Sauvo

Lohja

Vihti

Parainen

Kemiönsaari

Saitko idean hankkeelle? Varsinais-Suomessa apunasi viisi Leader-ryhmää ja ELY-keskus! www.jokivarsi.org www.jOkIvArSI.oRG

www.ravakka.fi www.sameboat.fi www.rAvAkkA.fI www.varsinhyva.fi www.ykkosakseli.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

www.SAMEbOAT.fI

Tutustu maaseutuohjelman mahdollisuuksiin! www.maaseutu.fi

www.vArSInhYvA.fI

www.ykkOSAkSelI.fI

www.

haloomaaseutu.fi

Varsinais-Suomen maaseudun viestintäkanava www.ely-kESkUS.fI/vArSInAIS-SuoMI

Haloo maaseutu -lehti  
Haloo maaseutu -lehti  

Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa!

Advertisement