Kausi on täydellä teholla käynnissä ja tapahtumaa riittää jäähalleilla. Hakin edustus joukkueen pelitkin ovat lähteneet hyvin käyntiin ja peleissä on käynyt mukavasti katsojia, mikä on hienoa!
Hakin joukkueet liikuttavat vuoden aikana huiman määrän ihmisiä. Kaudessa on tuhansia jääharjoituksia, sarjapelejä, harjoituspelejä ja turnauspelejä. Näihin tapahtumiin osallistuu yli 600 hakilaista ja tietenkin kannustajat. Voidaankin siis sanoa, että jääkiekko on Länsi-Uusimaalla erittäin liikuttavaa toimintaa!
Mikään edellä mainittu ei olisi mahdollista ilman kaikkia hakilaisia ja heidän vanhempiaan. Onkin ensiarvoisen tärkeätä, että toiminnassa viihtyvät kaikki ja osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Jääkiekosta puhutaan usein kalliina lajina ja varmasti se myös osittain pitää paikkansa. Hakissa meille on tärkeää, että pystymme pitämään harrastuksen kustannukset mahdollisimman alhaisina, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollista harrastaa jääkiekkoa. On hyvä muistaa, että kauden aikana on myös mahdollista hakea tukea harrastamisen kustannuksiin erilaisten tukihakujen kautta. Joukkueet voivat myös vaikuttaa merkittävästi harrastamisen kustannuksiin varainhankinnan avulla. Jos innokkuutta varainhankintaan riittää, mutta keinoja siihen löytyy takataskusta vähemmän, niin kannattaa olla yhteydessä Hakin toimistoon. Sieltä voidaan vinkata monia hyviä keinoja joukkueiden varainhankintaan. Hakissa toiminta pyörii hyvin, mutta aina on varaa parantaa. Viime ja kuluneen kauden aikana Hakissa on työstetty Tähtiseura-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa seuran prosesseja ja tuoda lisää läpinäkyvyyttä toimintaan. Tähtiseura-hanke alkaa olla jo loppusuoralla ja sen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Tähtiseura-hankkeen aikana on jo saatu paljon parannuksia prosesseihin ja ohjeistuksiin, mutta lisää on vielä tulossa. Kehitys on jatkuva prosessi, joten vaikka Tähtiseura-hanke saadaan päätökseen, se ei tarkoita, että seuran kehittäminen olisi valmis tai loppuisi siihen, vaan se on jatkuvaa jokapäiväistä tekemistä kaikkien meidän toimesta.
Muistetaan auttaa seurakavereita, tsempataan toisiamme, pidetään hauskaa kaukalossa ja moikataan toisiamme halleilla ja niiden ulkopuolella. Nämä pienet ja isot teot tekevät meistä seurana vahvemman ja mukavan paikan harrastaa jääkiekkoa!
Loistavaa ja menestyksekästä kautta jääkiekon parissa kaikille!
Terveisin
Pasi Latva
Harjun Kiekko ry:n hallituksen puheenjohtaja
Kirjavantie 2, Vihti kirkonkylä
MA-LA 7-22, SU 9-22
Erikokoisia vuokrakoteja monella paikkakunnalla. Katso vapaat asunnot www.vuokraovi.com tai www.kas.fi ja lähetä hakemus.
Lähes 9000 kotia, 39 paikkakunnalla.
Harjun Kiekko ry:n organisaatio kaudella 2024–2025:
HALLITUS:
PASI LATVA puheenjohtaja
LAURI IKÄVALKO varapuheenjohtaja
NIINA ARVOLA joukkuetoiminta Kunnioita Peliä vastaava
JENNI TUOMINEN joukkuetoiminta ja kioski
OPERATIIVINEN
ANTTI ÅSTRÖM huoltopäällikkö
Y HDESSÄ
JOHANSSON tiedotus
Y HDESSÄ
OLEMME HYVIÄ IHMISIÄ
TEEMME AINA PARHAAMME
OLEMME POSITIIVISIA, ILOISIA & OMISTAUTUNEITA
OLEMME HYVIÄ IHMISIÄ
TEEMME AINA PARHAAMME
OLEMME POSITIIVISIA, ILOISIA & OMISTAUTUNEITA
JANNE
Hei!
Olen seuran rekrytointihenkilö ja aloitin hommassa 1.8. Minulla on pieni osa viikkotyöstäni täällä Harjun Kiekossa, joten täytyy käyttää se aika hyvin. Jääkiekon harrastajamäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa laskussa ja sen takia työni on tärkeää. Täytyy tosin huomioida se, että myös syntyvyys on laskussa, joten potentiaalisia harrastajiakin on vähemmän. Nyt pitää vaan saada niistä isompi prosentti jääkiekon pariin.
Kiekkokoulussa aloitti sama määrä kuin viime kaudella ja nousua mitä toivottiin ei olla vielä saatu. Sama huomio myös muissakin seuroissa ympäri etelän aluetta. Voisiko syynä olla turhan lämpimän syyskelit, jolloin ei tule halua päästä kylmään jäähalliin, vaan ihmiset nauttivat vielä hyvistä ilmoista? Kun koko ajan ilma viilenee, ehkä ihmiset sitten havahtuvat, että on tosiaan syksy ja hakeutuvat talviharrastuksen pariin.
Olen sosiaalista mediaa hieman aktivoinut ja tehnyt markkinointi- ja somesuunnitelmaa. Uuden Street Hockey -ohjelman avulla päästään liikuttamaan Vihdin ja Lohjan koululaisia ja esittelemään seuraa samalla. Näissä pyrin olemaan mukana mahdollisuuksien mukaan.
Myös erilaiset teemapäivät ja erikoisohjelmat esim. kiekkokoulussa on joko suunnitteilla tai jo toteutuksessa. Pyrin samalla keksimään uusi tapoja tavoittaa alueen lapsia ja heidän vanhempiaan sekä vahvistamaan olemassa olevia konsepteja, kuten kiekkokoulua.
Heini Artema
Harraste- ja rekrytointivastaava 0405489797
KUVAT KIM SALIN
U11 / 2014 syntyneet järjestää
4.4.–6.4.25 HAKI CUP 2025
Nummela – Lohja – Kisakallio
Stokvis Tapes – teipit ja tiivisteet
Tänä lukuvuonna Harjun Kiekko ry yhteistyössä Street Games Oy:n ja NHL Street Hockey Academyn kanssa, liikuttaa Vihdissä ja Lohjalla koululaisia katulätkän muodossa. Hankkeen tavoitteena on opettaa osallistujille keskeisiä kiekkotaitoja ja edistää samalla perusmotorista kehittymistä sekä vahvistaa tiimityö- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tavoitteena on tuoda Harjun Kiekkoa tunnetummaksi alueella. Hanke on suunnattu 1-3 luokkalaisille. NHL Street Hockey Academyn tärkein tavoite on tarjota lapsille mukava ja vuorovaikutteinen oppimiskokemus, jotta he löytäisivät jääkiekon pelaamisen riemun. NHL Street Hockey -ohjelmassa on 6 oppituntia, jotka on tarkoitettu liikunnallisten perustaitojen ja fyysisen kunnon kehittämiseen sekä yleisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tärkeimpänä tavoitteena on saada osallistujat ymmärtämään liikkumisen ja sen terveysvaikutusten merkitys katukiekon ympärille luodussa turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä.
Kauden alussa Street Games Oy:n edustaja kävi esittelemässä Jääkiekkoliitolle ja seurojen edustajille pilottihanketta. Ajatuksena on, että NHL Street Hockey Academy tarjoaa seurojen valitsemille kouluille mailat, maalit, pallot sekä ohjelman, jotka koulut saavat pitää omanaan hankkeen päättyessä. Seurojen edustajat käyvät vähintään ensimmäisen kerran ohjaamassa ja esittelemässä lajin opettajille, jotka jatkavat ohjelman läpikäymistä itsenäisesti omaan tahtiin lukuvuoden aikana. Mikäli hankkeesta saadaan hyvää palautetta ja sille on kiinnostusta ja tarvetta, sitä on tarkoitus jatkaa ja laajentaa muihinkin kouluihin.
Hanke eteni niin, että aluksi Jääkiekkoliitto oli yhteydessä seuran valitsemiin kouluihin ja kertoivat mitä hanke pitää sisällään. Sen jälkeen me Harjun Kiekosta olemme olleet yhteydessä kouluihin ja sovimme sopivan aikataulun, jolloin tulemme esittäytymään ja vetämään ensimmäisen katulätkätunnin. Valitut koulut on tarkoitus kiertää ensimmäisen kerran nyt marraskuun aikana. Kaikki alueen koulut, joihin olemme olleet yhteydessä ovat olleet asiasta innostuneita ja toivottaneet meidät tervetulleiksi esittelemään koululle uutta lajia.
Panu Heinistö
Toiminnanjohtaja
Lohjan Liikuntakeskus –monipuolinen liikuttaja Lohjalla
Lohjan Liikuntakeskus tuottaa erilaisia liikuntapalveluita kaikenikäisille liikkujille sekä ylläpitää liikuntapaikkoja. Lohjan Liikuntakeskus järjestää ympäri vuoden erilaista toimintaa kaikenikäisille ja pyrkii monipuolisilla tavoilla aktivoimaan uusia liikkujia liikkumaan.
Vuonna 2023 Lohjan Liikuntakeskuksen ylläpitämiltä liikuntapaikoilta ja liikuntapalveluista kertyi yhteensä yli 1,5 miljoonaa liikuntasuoritetta.
Yksi merkittävimmistä liikuntapaikoista Lohjalla on Virkistysuimala Neidonkeidas, joka rikkoi kaikkien aikojen kävijäennätyksen vuonna 2023, jolloin liikuntasuoritteita kertyi 305 406. Neidonkeitaan monipuoliset palvelut tarjoavat kaikenikäisille tekemistä ja Neidonkeitaalla viihtyy koko perhe. Erikoisuutena Neidonkeitaalla on puulämmitteinen pihasauna, jonka löylyt ovat vertaansa vailla.
Laavujen kierros
Karnaistenkorpi
su 20.10.2024, kuvaaja Antti Pöyry
Virkistysuimala Neidonkeidas, kuvaaja Markus Lohi
Lohjalta löytyy monipuoliset ulkoliikuntareitit ja – paikat eri puolelta Lohjaa. Lohjanharjun ulkoilureitit lähtevät jäähallin kulmalta, josta avautuu hienot maisemat Lohjanjärvelle, nämä ulkoilureitit ovat kovassa käytössä ympäri vuoden. Kesällä lenkkeilijöiden lisäksi on Harjulla paljon pyöräilijöitä, sillä suosittu Lohjan MTBreitti kulkee Harjulla. Talvella Harjulla liikkuvat niin hiihtäjät, kuin lenkkeilijät ja pyöräilijätkin. Hiihtäjät hiihtoladulla ja lenkkeilijät ja pyöräilijät
suosituilla talvipoluilla, jotka tehdään Harjun metsään.
Ulkokuntosaleja on Lohjalle rakennettu viimeisten vuosien aikana eri puolille ja viimeisimpänä on valmistunut kesällä 2023 Aurlahteen iso ja monipuolinen ulkokuntosali, jossa samalla pääsee ihastelemaan kauniita Lohjanjärven maisemia.
Lohjaharjun MTB-reitti, kuvaaja Markus Lohi
Lohjalle avattiin elokuussa 2024 laajennettu Sporttikeskus Tennari ja laajennuksen myötä saman katon alta löytyy monipuolinen kattaus erilaisia harrastusmahdollisuuksia, kamppailulajeista – tanssiin ja tenniksestä – voimisteluun. Laajennuksen myötä Tennariin tuli uusina liikuntatiloina monitoimisali ja tanssisali. Uusi kuntosali, Aplico SPORT avasi ovensa myös elokuussa Tennarissa sekä uusi lounaskahvila Café Pukkari, jonka myötä Tennarin palvelut ovat monipuolistuneet.
Lohjalla jäähallihanke ja uimahallihanke yhdistettiin keväällä 2023 ja perustettiin Harjun alueen kehittämisryhmä, joka valmistelee hankkeen eteenpäin viemistä. Alueen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja kaikille avoin kysely alueen kehittämistoiveista toteutettiin syksyllä 2024.
Lohjan Liikuntakeskus tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten liikuntaseurojen kanssa järjestämällä erilaista toimintaa. Liikuntaseurojen kanssa järjestetään mm. liikuntatapahtumia eri kohderyhmille, matalan kynnyksen liikuntakursseja sekä loma-ajan toimintaa lapsille ja nuorille.
Sporttikeskus Tennarin avajaiset 15.9.2024, kuvaaja Markus Lohi
Vihdin jäähallin käyttöaste on pysynyt korkeana
Nummelassa sijaitseva, Vihdin Urheiluhallit Oy:n omistama jäähallikokonaisuus muodostuu kahdesta erillisestä hallista, joiden jäävuoroista Harjun Kiekko ry käyttää puolet ja muiden muut seurat puolet. Harjun Kiekossa on nähtävissä valtakunnallinen ilmiö joukkueiden pelaajamäärien vähenemisessä lasten syntyvyyden pienenemisen myötä.
Vihdin Taitoluistelijat ry yhdistyi Lohjan seuran kanssa vuoden 2024 elokuussa ja seuran osalta Vihdin jäähallin jäävuorojen käyttö pieneni entisestä noin puoleen. Muita harrastusryhmiä on kuitenkin syntynyt korvaamaan pienentynyttä käyttöastetta.
Jäähallissa pelaa esimerkiksi kaksi ikämiesryhmää. Lisäksi Nummela Hockey -liiga pyörii hallissa koko kauden ja Stadi -liigan erilaisia sarjoja pelataan hallissa sekä kaukalopalloa eri sarjatasoilla. Päivisin jäähallia käyttää Vihdin kunta.
– Jäähallin käyttöaste on hyvä. Olemme sopeutuneet hyvin muuttuviin olosuhteisiin. Maksujen osalta tehdyt korotukset ovat olleet hyvin maltillisia, toteaa jäähallin operatiivista toimintaa pyörittävän Sakesa Ky:n Esa Mäkinen.
Vihdin Urheiluhallit Oy on kolmannen sektorin toimija – yli 600 vihtiläistä tahoa osakkaana
Vihdin jäähalli ei ole Vihdin kunnan omistuksessa vaan jäähallin omistaa vuonna 1989 perustettu halliyhtiö.
Esa Mäkinen, vas, hoitaa Vihdin Urheiluhallit Oy:n operatiivista toimintaa ja Jarmo Töyräs on halliyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Yhteistyö Vihdin kunnan kanssa on kuitenkin tiivistä. Halliyhtiö vaihtoi nimensä Oy Vihdin Jäähalli Ab:sta 11.8.2024 vastaamaan paremmin nykyistä toimintamalliaan, jossa halliyhtiöllä on kaikkiaan neljä urheiluhallia Nummelassa. Halliyhtiön uusi nimi on Vihdin Urheiluhallit Oy.
Vihdin Urheiluhallit Oy:n toiminnan tarkoitus on kustannustehokkaasti tuottaa hyviä olosuhteita pääosin vihtiläisten seurojen käyttöön. Halliyhtiö on toimintansa aikana investoinut urheiluhalleihin lähes 7 miljoonan euron edestä, kertoo halliyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Töyräs.
Harva tietää, että Vihdin Urheiluhallit Oy on käytännössä kolmannen sektorin yritys, jonka osakkaina on yli 600 vihtiläistä yritystä, yhteisöä ja yksityishenkilöä. Vihdin kunta ei ole osakkaana ja seurat ovat vain pieniä omistajia.
– Osinkoja ei ole koskaan maksettu eikä yhtiöllä ole omia työntekijöitä, Töyräs jatkaa.
Operatiivista toimintaa pyörittää Sakesa Ky:n henkilöstö Esa Mäkisen johdolla. Hallituksen puheenjohtaja on Jarmo Töyräs. Hallituksen muut jäsenet ovat: Matti Harju, Timo Haaparanta, Kai Kuusela, Markku Tolvanen ja Jani Heikkinen.
– Tämä on elämäntehtävä, Mäkinen ja Töyräs toteavat yhdestä suusta. Halliyhtiön ensimmäinen iso projekti oli vuonna 1995 valmistunut Nummelan tekojäärata, joka vuonna 1996 katettiin ja rakennettiin Nummelan Jäähalliksi, Esbecon-Areenaksi. Vuonna 2000 jäähallin viereen rakennettiin jalkapalloilijoiden käyttöön uusi jalkapallohalli, joka myöhemmin vuonna 2009 muutettiin toiseksi jäähalliksi, kun Ratapuiston tekonurmi-
kentälle toteutettiin ylipaineinen jalkapallohalli talvikausille. Vuonna 2017 halliyhtiö osti Nummelan Lankilan pienteollisuusalueelta hallikiinteistön, joka saneerattiin Kamppailulajien käyttöön. Halliyhtiön viimeisin merkittävä investointi on Nummelan Pajuniityn alueelle rakennettu jalkapallo- ja yleisurheiluhalli.
Halliyhtiön halleista ensimmäisenä rakentunut jäähalli alkaa olla on käyttöikänsä loppupuolella ja vaatii
pian isoja investointeja. Jäähalliyhtiöllä on sopimus Vihdin kunnan kanssa vuoden 2029 loppuun asti.
– Mitä sitten vuoden 2029 jälkeen jäähallien osalta tapahtuu, on sekä yhtiön että kunnan pohdinnassa. Halliyhtiöllä ei tässä vaiheessa ole suunnitelmissa rakentaa uusia halleja mutta teemme tämänkin asian osalta tiivistä ja hyvää yhteistyötä Vihdin kunnan kanssa. Viime kädessä kuitenkin ”pallo on kunnalla”, Töyräs kommentoi.
Vihdin jäähalli ei ole Vihdin kunnan omistuksessa vaan jäähallin omistaa vuonna 1989 perustettu halliyhtiö.
Balanssiklubit:
Fysiikkavalmennus antaa eväitä koko elämään –
urheilijat oppivat taitoja, joita heiltä ei voi ottaa pois
Fysiikkavalmennuksen tehtävänä on olla lajivalmennuksen tukena kehittämässä urheilijoiden fyysisiä valmiuksia sekä suorituskykyä lajin ja yksilön vaatimukset huomioiden. Vihdissä fysiikkavalmennusta tarjoaa Nummelassa kotipaikkaansa pitävä Balanssiklubit, joka tarjoaa lisäksi kuntosalipalveluita ja liikunnallisen yhteisön kaikenlaisille liikkujille.
Balanssilla on toimipaikkoja viidessä eri paikassa: Nummelassa, Vihdin kirkonkylässä, Veikkolassa ja Karkkilassa. Valmennuskeskus eli toiminnallisen harjoittelun sali sijaitsee Nummelassa vastapäätä Balanssin kuntosalikeskusta Vihdin kunnanviraston vieressä Sähkötiellä.
– Fysiikkavalmennusta on ollut alalla noin 20 vuotta. Aiemmin on ajateltu ensimmäisenä lajia, jota ollaan treenaamassa. Nyt yhä enemmän lajivalmennukseen yhdistetään fysiikkavalmennusta. Lajiliitoilta on tullut viestiä fysiikkavalmennuksen tärkeydestä. Oikein ajoitettuna fysiikkavalmennus muokkaa urheilijasta vahvan kokonaisuuden ja ehkäisee loukkaantumisia, Balanssin yrittäjä, nummelalainen Sami Hellgren toteaa.
Fysiikkavalmennus on kokonaisvaltaista valmennusta, jossa otetaan huomioon muun muassa kestävyys-, voima-, räjähtävyysominaisuudet sekä kokonaiskuormitus, jotta urheilija pystyy harjoittelemaan nousujohteisesti ja kehittyy.
– Valmennus täydentää joukkueen tai tiimin kanssa tehtävää harjoittelua ja kehittää nimenomaan yksilön kehityskohteita. Valmennuksella voimme kuroa kiinni joukkueen sisäisiä eroavuuksia ja saamme joukkueen yksilöt lähemmäs toisiaan, Hellgren jatkaa. Hellgren kertoo, että joukkueita tulee koko ajan lisää fysiikkavalmennukseen. Valmennuksessa on jouk-
kueita eri lajien parista: jääkiekosta, jalkapallosta, pesäpallosta, salibandysta ja lentopallosta.
– Valmennuskeskuksessa käy jäsenyyden ostaneita treenaajia, urheiluseuroja sekä pienryhmiä, kaikkia jopa samanaikaisesti. Toiminnallisen harjoittelun alueelle voi tulla myös yksin harjoittelemaan samaan aikaan joukkueiden kanssa.
Balanssin valmennuskeskuksessa on yli 20 metrin kokoinen tekonurmimatto, jossa voi joko työntää kelkkaa tai tehdä muuta treeniä. Tilasta löytyy Monkey bar, jossa on sekä tasainen että nouseva osuus. Tarjolla on lisäksi kahdeksan kyykkypaikkaa, airbike, soutulaitteet sekä useampi kuntopyörä.
– Salissa on myös kehon painolla toimiva kävelymatto farmarikahvoilla sekä useampi puinen boksi ja pehmeitä bokseja, joita pinoamalla löytyy jokaiselle sopiva korkeus hyppyihin. Käsipainoja on reilusti ja laajalla painovalikoimalla. Penkkipunnerruspenkki löytyy turvaraudoilla sekä leveällä avustajankorokkeella. Yli 20 neliön tatamille mahtuu useampi henkilö treenaamaan yhtä aikaa, Hellgren kuvailee.
– Kahvakuulia löytyy jokaiselle sopivia. Valikoimassa on myös useita erilaisia vapaassa tilassa käytettäviä aitoja, kuminauhoja, tötsiä, painopalloja, nyrkkeilysäkki, pistareita,
lyöntityynyjä ja hanskoja, jotta voi nyrkkeillä joko yksin tai kaverin kanssa. Hellgren muistuttaa, että vaikka urheilija ei päätyisikään oman lajinsa ammattilaiseksi, niin fysiikkavalmennus antaa hyviä eväitä koko loppuelämäksi:
– Urheilijat oppivat valmennuksessa sellaisia taitoja, joita heiltä ei voi koskaan ottaa pois.
Fysiikkavalmennusta Balanssiklubit on tarjonnut toimintansa alusta asti. Sami Hellgren kertoo, että viimeisinä vuosina fysiikkavalmennus on kehittynyt, ammattimaistunut ja monipuolistunut. – Balanssiklubit pystyy mahdollistamaan joukkueille valmennuskeskuksella samanaikaisesti treenejä ja näitä on pyöritetty nyt kahdeksan vuotta, Hellgren valottaa.
Balanssin valmennuskeskus on monipuolinen kokonaisuus erilaista harjoittelua varten.
Urheiluhieroja Juhani Kärkkäinen:
44 vuotta hierontaa Lohjan
uimahallissa – näin hän on huoltanut
maajoukkueurheilijoita
Urheiluhieroja Juhani Kärkkäisen, 66, vastaanotto on sijainnut Lohjan uimahallin rakennuksessa 44 vuotta. Koko sen ajan, kun hän on hierojan ammattia harjoittanut. Hieronnan ”harrastamisen” hän aloitti 48 vuotta sitten seitsemänvuotisen kilpahiihtäjäuransa aikana ollessaan Vuokatin urheiluopistolla leirillä.
– Hieroin urheilukavereiden lihaksia ja huomasin, että se on mukavaa hommaa ja tuloksiakin tuli.
Kärkkäinen on kiertänyt suunnistajien maajoukkueen mukana kilpamatkoilla ympäri maailmaa huoltaen kokonaisvaltaisesti urheilijoita 22 vuotta. Edelleen hänen luonaan käy hieronnassa urheilijoita maajoukkueajoilta.
Kärkkäisen hoitohuoneessa katse kiinnittyy hiihtäjä Marjut Roligin (o.s. Lukkarinen) kuvaan. Hän on suomalainen kilpahiihtäjä, joka voitti olympiakultaa Albertvillen talviolympialaisissa 1992.
– Marjutia olen huoltanut 42 vuotta. Hän käy luonani edelleen. 80-luvulta lähtien olin Marjutin henkilökohtainen hierojaja kuljin mukana kilpamatkoilla. Japanin MM-kisojen jälkeen vuonna 2005 lopetin pestin, Juhani Kärkkäinen kertoo.
Hieronta on Juhani Kärkkäiselle vain yksi osa urheilijan ”huoltotoimenpiteistä”.
– Urheilijoilla on sisällään kaikenlaisia ”peikkoja”, joita olen hoitanut pois erilaisin metodein ja hyvin tuloksin. Yleensä ”peikkojen” poistamisesta on seurannut mitaleja.
Kärkkäinen kertoo yhtenä esimerkkinä Falunin MM-hiihdot vuonna 1993. Marjut Rolig hiihti kisoista pronssimitalin.
– Hieroessani Marjutia kisojen aikana tunsin, että nyt voi tapahtua mitä vain. Kaikki oli kohdallaan. Yöllä oli kuitenkin satanut 20 senttiä lunta ja hiihto-olosuhteet olivat yön aikana olennaisesti muuttuneet. Valitettavasti mukana ei ollut olosuhteisiin sopivaa suksiparia. Muuten mahdollisuudet kultaan olivat olemassa. Hieronnan hyödyt urheilussa Kärkkäinen huomasi itse 15-vuotiaana.
– Aloin kilpailla 15-vuotiaana. Mitä enemmän treenasin, sitä enemmän kaipasin lihashuoltoa. Mitä enemmän hieronnassa kävin, sitä kovemmin pystyin harjoittelemaan.
Urheiluhieroja
Juhani Kärkkäinen: ”Hierontakerrat vaihtelevat sen mukaan kuinka tavoitteellista urheileminen on”.
Juhani Kärkkäinen, urheiluhieroja, joka on kiertänyt maailmaa suunnistajien maajoukkueen mukana: ”Yleensä ’peikkojen’ poistamisesta on seurannut mitaleja”.
– Luonani käy nuoria urheilijoita. 15 vuotta on hyvä ikä katsoa onko kaikki kunnossa. Tarkistetaan, että kaikki on hyvin, jotta lisäongelmilta vältytään.
Kärkkäinen muistuttaa myös riittävän levon ja puhtaan ravinnon merkityksestä:
– Riittävä ja hyvänlaatuinen yöuni on äärimmäisen tärkeää, jotta urheilija palautuu. Älylaitteet pois sängyn vierestä, jotta säteily ei häiritse unta. Puhdas ja monipuolinen ravinto auttaa jaksamaan. Energiajuomat on syytä jättää pois.
Hieronta tulee sovittaa urheilijan harjoitusohjelmaan oikein, jotta saatu hyöty on maksimaalinen. Hieronnassa oikea ajoitus on tärkeää.
– Jos tänään hierotaan niin huomenna pidetään lepopäivä tai tehdään vain aivan kevyt harjoittelu. Hierontakerrat vaihtelevat sen mukaan kuinka tavoitteellista urheileminen on. Kerran kolmessa viikossa on hyvä hierontaväli alkuvaiheessa. Kun tavoitteet kovenevat niin kahden viikon välein tehtävä hieronta on sopiva määrä. Sitten, kun urheillaan täysipäiväisesti hierotaan joka viikko, Kärkkäinen kuvailee.
Karkkila-Nummela
Jääkiekon veteraani Jussi Jokinen, 83, muistelee:
”Jäähalleja ei ollut, pelaajat lähtivät
lanaamaan kentän pintaa”
Nummelalainen Jussi Jokinen, 83, on suhtautunut jääkiekkoon intohimoisesti nuoresta pojasta asti. Matka jääkiekon parissa alkoi lapsuuden kotikulmilta Helsingin Sörnäisistä ja Brahen kentältä, jossa nuori poika pelaili kaveriporukan kanssa iltaisin mahdollisimman usein.
Jokisen ensimmäinen seura oli Töölön Vesa. Seuran historia sisältää muun muassa jääkiekkotoiminnan myymisen Aimo Mäkiselle. Kaupan pohjalta syntyi jääkiekkoseura Helsingin Jokerit.
– Olosuhteet olivat toisenlaiset kuin nykyään. Jäähalleja ei ollut. Jäät vedettiin kentän pintaan ruiskulla ja jos lumimyrsky yllätti pelin aikana, niin pelaajat lähtivät lanaamaan kentän pintaa ja sen jälkeen siirryttiin takaisin pelaamaan, Jokinen muistelee.
Töölön Vesassa Jokinen pelasi mestaruussarjassa maalivahdin paikkaa. Hän lopetti vuonna 2002 MM-kisojen jälkeen.
– Paitani roikkuu Vihdin jäähallin katossa. Paidassa on numero 4 ja nimeni.
Jääkiekko pysyi Jokisen lajina vaikka kumpikaan vanhemmista ei
ollut järin innostunut siitä eikä nuorempi velikään. Sittemmin vaimokaan ei oikein innostunut. Kymmenen hampaan tuhoutuminenkaan jääkiekon seurauksena ei saanut miehen innostusta lajiin sammumaan.
– Jääkiekon parista olen saanut samanhenkisiä ystäviä. Jääkiekko on minulle elämäntapa. Olen ollut itsekseni kolmekymmentä vuotta eikä yksin ole kiva olla. Jäähallissa aika kuluu mukavasti pelejä katsoessa.
40 vuotta Nummelassa asunut Jokinen on nykyään Vihdin jäähallissa kotipaikkaansa pitävän Nitro Teamin joukkueenjohtaja. Nitro Teamsissa on
Jussi Jokinen vuonna
1958 Töölön Vesan maalivahtina.
Valitettavasti kuvan taso ei ole enää 66 vuoden jälkeen sama kuin v. 1958.
ILMOITUS NR O 17
AUTOKORJAAMO TOP1
Tämä kokoon 90 x 40 mm ja kehykset ympärille
https://autokorjaamo-top1.business.site/ p 044-5793994 Joukolantie 4, Nummela
ILMOITUS NRO 31
KOKO: 90x62 mm
LOHJAN SAMMUTINHUOLTO KY
lilat kehykset ympärilel
Pajakatu 14 F, 08150 LOHJA p. 050 0471897
Autohuolto ja korjaamo
KAHVIMAAN AUTO OY
Jussi Jokinen toipumassa lokakuun puolivälissä Metro-areenan ulkoovella tapahtuneen kaatumisen seurauksena onnistuneesta leikkauksesta.
Kaukoilantie 8 C, Nummela, p 010 439 4300 www.kahvimaanauto.fi o Oy | ela kahdessa joukkueessa 35 pelaajaa, joiden keski-ikä on 58 vuotta. Nitro Team on perustettu vuonna 1983 pukukopissa.
– Tehtävänkuvaani kuuluvat muun muassa pelaajien valinnat ja huoltajana toimiminen. Yhtään peliä ei ole jäänyt väliin. Pelimatkoilla mukanani on huoltokassi. Pienet vammat hoidan itse.
Jääkiekko näkyy jopa Jokisen kodin sisustuksessa. Seinällä komeilee Teemu Selänteen puumaila nimikirjoituksella ja numerolla kahdeksan.
– Kaverini huolsi Selänteen luistimia ja kysyi haluaisinko Teemulta mailan. Ja halusinhan minä. Se on hieno kapistus ja arvokaskin varmasti. Esa Tikkanen on sitä yrittänyt ostaa.
– Aina se on mielessä, jääkiekko, Jokinen summaa naurahtaen.
Jussi Jokinen on tehnyt työuransa varaosapuolella PP-Autossa, jossa hän työskenteli 46 vuotta. Eläkkeellä hän on ollut 20 vuotta. Jääkiekon lisäksi vaarin pitävät kiireisenä neljä lasta ja kuusi lastenlasta.
