KIINTEISTÖJEN IOTMARKKINAKATSAUS
SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat: Mitä IoT meille merkitsee?
3
Markkinakatsauksen yhteenveto: Kokonaisuuden etsintää
4
Mikä IoT?
6
IoT:n kehityspolku
8
IoT:n palveluntarjoajat
10
IoT ja tilankäyttäjät
12
Ekosysteemit 14 Esimerkkejä edelläkävijöistä
18
Disney: Resurssi-optimointia ja tarpeiden tunnistamista
18
SnapSkan: Turvallisuutta, ei pelkkää teknologiaa
19
WeWork: IoT-datan hyödyntäminen tilaratkaisujen suunnittelussa 20 The Edge: Maailman älykkäin talo?
21
East Side Tower: Tulevaisuuden co-working tila keskittyy käyttäjään ja helppouteen
22
Tulevaisuuden sairaalan mahdollistaa IoT
23
Mitä tulevaisuus tarjoaa älykkäille kiinteistöille? 24 Markkinakatsauksen tausta ja tekijät
2
26
Mitä IoT meille merkitsee?
Saimme juuri valmiiksi Granlundin innovaatiostrategian vuosille 2017–2021. Visioimme tulevaisuutta, jossa käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään luoden hyvinvointia sekä kiinteistölle että käyttäjälle. Näemme tulevaisuuden mahdollistavan entistä paremman ymmärryksen kiinteistön käytöstä, luovan luotettavaa dataa entistä varmempaan päätöksentekoon ja havainnollistavan asiakaskokemusta. Kaikenlainen yhteistyö kiinteistöissä muuttuu myös tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. IoT ja siihen liittyvät teknologiat, kuten alustat, tulevat olemaan tämän kehityksen yksi tärkeimmistä mahdollistajista. Koimme markkinakatsauksen tekemisen tarpeelliseksi ymmärtääksemme paremmin, missä kehityksen vaiheessa todella olemme tällä alalla.
Voimme sanoa varmoin äänenpainoin, että alamme muuttuu, mutta emme voi vielä täydellä varmuudella kuvailla, millaiseksi. Tämä katsaus on laadittu yhteistyössä Delftin teknisen yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Kiitos kaikille selvitykseen osallistuneille IoT-palvelutuottajille, start up -yrityksille sekä käyttäjien edustajille ja alan asiantuntijoille haastatteluista sekä työpajaan osallistumisesta. Toivomme, että herätämme halua visioida rohkeaa tulevaisuutta ja keskustella erilaisista mahdollisuuksista.
Älykästä tulevaisuutta toivottaen,
Halusimme myös pohtia, mitä tarvitaan jatkossa, jotta nykyiset ja tulevat erinomaiset IoT-ratkaisut tulevat osaksi arkipäivää. Markkinakatsaus luo uskoa siihen, että IoT-markkina seisoo vakaasti ensimmäisillä kehitysportaillaan ja kurottaa kohti seuraavia. Olemme matkalla kohti kiinteistöjen käyttäjiä palvelevia alustoja, jotka mahdollistavat ensin raportoivan kiinteistön, sitten ennustavan kiinteistön, oppivan kiinteistön ja lopulta ajattelevan kiinteistön.
– Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund
– Miia Anttila, toimitusjohtaja, Granlund Consulting
3
Markkinakatsauksen yhteenveto: Kokonaisuuden etsintää Tässä kiinteistöjen IoT-markkinakatsauksessa kerromme IoT-markkinan tilasta Suomessa tällä hetkellä. Lisäksi tunnistamme niitä tekijöitä, jotka ovat oleellisia IoT-ratkaisujen arvon realisoinnin ja kehittymisen kannalta. Selvityksemme mukaan IoT-palvelut ja -tuotteet keskittyvät pääsääntöisesti yksittäisen asian optimointiin, ei prosessien kehittämiseen tai uuden asiakasarvon ja liiketoiminnan luomiseen. Kehitystyö painottuu pääsääntöisesti teknologioihin eikä käyttäjien kokemaa arvoa osata vielä tunnistaa. Tämän hetken IoT-tarjoajista 90 % on IoT-kehitysvaiheen ensimmäisellä portaalla ja 10 % palveluntarjoajista on toisella portaalla (Kuva 1). Disruptio tapahtuu vaiheissa 3 ja 4, mutta tarkastelemistamme suomalaisista IoT-palveluista kiinteistö- ja rakennusalalla ei yksikään ole vielä näillä portailla.
IoT:n kehittymisen ja käyttöönoton edellytyksenä on kiinteistöjen käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja kyky vastata niihin. Käyttäjät toivovat ratkaisuista arjen helppoutta niin toimistolla kuin toimiston ulkopuolella. Käyttäjät ovat kuitenkin epäileviä sen suhteen, mihin heistä kerättyä tietoa käytetään. Tämä voi muodostua haasteeksi IoT-ratkaisujen käyttöönotolle. Tämän lisäksi tarvitaan yhteistyötä palvelutoimittajien välillä erilaisia ekosysteemejä muodostaessa. Raportin loppuun olemme keränneet hyviä esimerkkejä seuraavilla vaiheilla olevista ratkaisuista, joissa sekä ekosysteemiajattelu että käyttäjän ymmärtäminen ovat olleet avainasemassa. Kun kiinteistöihin liittyvät erilaiset IoT-tuotteet ja -ratkaisut luovat yhdessä kokonaisuuden, ne voivat luoda uudenlaista arvoa koko kiinteistöalan ketjulle, niin käyttäjille, omistajille kuin palveluntarjoajillekin.
Kuva 1: Kiinteistö- ja rakennusalan yritysten IoT-ratkaisut keskittyvät vielä 1. ja 2. vaiheen ratkaisuihin.
LYHYT AIKAVÄLI
PITKÄ AIKAVÄLI
4.
10 %
90 %
3. 2. 1.
Uudet tuotteet ja palvelut
Operationaalinen tuottavuus IoT-kehityspolku, ks. tarkemmin sivulta 8–9.
4
Tulostalous
Autonominen talous
5
Mikä IoT?
”
IoT:n (Internet of Things, teollinen internet, esineiden internet) ideana on, että jokapäiväisiin esineisiin liitetään tunnistautumiseen, antureihin, verkostoitumiseen ja prosessointiin liittyviä kykyjä, jotta ne pystyvät kommunikoimaan internetin yli sekä keskenään että erilaisten laitteiden ja palveluiden kanssa. Tälle kommunikoinnille on asetettu tavoite.” 1
IoT-toiminnot voidaan jakaa kolmeen kategoriaan (Kuva 2). Kaksi ensimmäistä näistä ovat välttämättömiä IoT:n käytettävyyden kannalta, mutta tuovat kuluja ja vievät resursseja. Vasta, kun ke-
rättyä ja analysoitua tietoa käytetään päätöksenteon ja liiketoiminnan tukena, voi IoT tuottaa lisäarvoa ja tuoda hyötyjä yritykselle.
ÄLYKÄS ESINE
Datan kerääminen
ANALYYSITYÖKALUT
Datan analysointi
LIIKETOIMINNAN TUKI
Analyysin käyttäminen päätöksenteon tukena
Tarve ja tavoite tiedon keräämiselle
Kuva 2.
IoT:n tuoma lisäarvo, hyöty tai yllämainittu kommunikaation tavoite voi löytyä kahdesta eri näkökulmasta:
6
1.
Lisätä tehokkuutta esimerkiksi parantamalla omia prosesseja
2.
Lisätä liikevaihtoa parantamalla laatua tai tuomalla jotain uutta
Parhaimmillaan IoT:n kautta saatava tieto auttaa saavuttamaan molemmat tavoitteet.
Datan hyödyntäminen ja datalla johtaminen edellyttää selkeiden tunnuslukujen ja käyttäjäystävällisten työkalujen kehittämistä.
Yksi suurimmista haasteista IoT:n käytössä ja samalla yksi suurimmista kritiikin aiheista koskeekin IoT:n datan hyödyntämistä. Aineistoa ja dataa kerätään erilaisista toisistaan irrallisista sensoreista, mutta tietoa ei analysoida tai käytetä laajassa mittakaavassa riittävästi.
IoT:n tuottama tieto ei ole itseisarvo, vaan tiedon on palveltava liiketoiminnan tavoitteita.
”
Asiakkaan näkökulmasta ei ole kiinnostavaa tietää, kuinka monta mittauspistettä jossain on tai kuinka paljon tietoa se tuottaa? Mihin se auttaa? … On kerättävä tietoa, mutta tiedon keruuseen on lisättävä myös älykkyyttä, jotta siitä on aidosti hyötyä.” – Tarja Teppo, co-founder and CFO, Cleantech Invest
”
I don't think we should do it just because the technology exists.” – Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
7
IoT:n kehityspolku Sekä kiinteistö- että rakennusalalla IoT nähdään yhdeksi tärkeimmistä kehityssuunnista ja investointikohteista lähitulevaisuudessa. Suurin osa alan yrityksistä pitää IoT:tä strategisesti tärkeänä liiketoiminnan kehittämisessä.
World Economic Forumin2 mukaan IoT:n kehittyminen tapahtuu neljässä vaiheessa (Kuva 3). Raportin mukaan IoT:n kehitysajureina ovat tähän mennessä toimineet vaiheen 1 ja 2 mukaiset tekijät, toiminnallinen tehokkuus sekä uudet tuotteet tai palvelut. Tulevaisuudessa ajureiksi nousevat tulostalous sekä autonominen talous.
Kuva 3.
LYHYT AIKAVÄLI
PITKÄ AIKAVÄLI
4. Autonominen talous
2. Uudet tuotteet ja palvelut
1. Operationaalinen tuottavuus • Omaisuuden käytön tehostaminen • Operatiivinen kustannustehokkuus • Työntekijöiden tuottavuus
8
• Käyttöpohjainen hinnoittelu (pay-per-use) • Saas-pohjaiset palvelut • Tiedon kaupallistaminen
3.
• Reaaliaikainen tarpeiden tunnistaminen
Tulostalous
• Koneiden välinen tietoliikenne
• Tulospohjainen hinnoittelu (pay-per-income) • Uusia verkostuneita ekosysteemejä • Alustat markkinapaikkoina
• Resurssi-optimointi ja hukan minimoiminen
9
IoT:n palveluntarjoajat IoT-palvelut voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: palvelut, jotka pohjautuvat (1) optimointiin, (2) liiketoiminnan prosessien kehittämiseen ja (3) disruptioon. Selvitimme 29 kiinteistö- ja rakennusalan IoT-palveluita tarjoavan yrityksen palvelutarjonnan julkisten markkinointimateriaalien ja asiakaslupauksen perusteella (Kuva 4). Tämän markkinaselvityksen mukaan voidaan sanoa:
1.
Optimointiryhmässä yritys tai palvelu tarjoaa yksittäisen asian, kuten valaistukseen tai ilmanvaihtoon liittyvän palvelun. Tarkoituksena on pääasiallisesti luoda säästöjä nykyisen prosessin tehostamisella. Markkinaselvityksen perusteella 90 % kiinteistöalan IoT-palveluista kuuluu tähän kategoriaan.
jollain tavalla. Näitä palveluita löytyi 10 % selvityksessä mukana olleista kiinteistöalan IoT-palveluntarjoajista.
3.
Disruptiiviset palvelut muuttavat selkeästi olemassa olevia rakenteita ja luovat uutta liiketoimintaa. Tästä esimerkkinä toimivat Netflix tai iPhone.3 World Economic Forumin raportin (2015) mukaan disruptio tapahtuu kuvan 3 mukaisissa kehitysvaiheissa 3 ja 4. Markkinaselvityksemme mukaan näitä IoT-palveluita ei ole tarjolla Suomen kiinteistö- ja rakennusalalla. Lisäksi tarkastelimme 11 palveluntuottajan tuloslaskelmia ja niiden taloudellista tulosta. Tarkastelun pohjalta totesimme, että: Suurin osa yrityksistä kasvaa liikevaihdolla arvioituna.
Liiketoiminnan prosessien kehitykseen kuuluvat palvelut tuottavat yksittäisten prosessien tai säästöjen lisäksi muita lisäarvotekijöitä, kuten yhtymäkohtia muihin IoT-ratkaisuihin. Lisäksi näiden palveluiden käyttäminen muuttaa tai tehostaa laajempaa osaa yrityksen toiminnasta
2.
Ainoastaan kaksi yritystä oli tuottanut edes jonkin verran voittoa.
Kuva 4.
YRITYSTEN MÄÄRÄ
Optimointi
10
Liiketoiminnan prosessien kehitys
Disruptio
Disruptio tapahtuu vaiheissa 3–4 (World Economic Forum). Pääsääntöisesti IoT:n käyttö ja hyödyntäminen on kiinteistö- ja rakennusalalla World Economic Forumin (2015) esittämän kehityskaaren alkuvaiheessa. Keskeistä tämänhetkisissä IoT-palveluissa on operationaalinen tehokkuus, kustannukset ja säästöt. Merkkejä IoT:n käytön hyödyntämisen monipuolistumisesta kuitenkin löytyy. Vaiheen kolme edellytyksenä ovat uudenlaiset liiketoimintamallit, erilaiset yhteistyökumppanit sekä verkottuneet ekosysteemit (World Economic Forum 2015). Myös kiinteistöalan toimijat ja asiantuntijat näkevät tämän seuraavana askeleena.
LYHYT AIKAVÄLI
1.
2.
”
Seuraava askel on se, että pienet yritykset alkavat työskennellä keskenään.”
”
Iso murros tapahtuu sitten kun koko kiinteistö kytketään älykkääseen alustaan, jotta tiedetään, mitä siellä fyysisesti tapahtuu, tiedetään mitä siellä ihmiset tekee, miten ne liikkuu ja minkälaisia toimintaa siellä tapahtuu – pystytään ohjaamaan tai ennakoimaan asioita.”
PITKÄ AIKAVÄLI
3.
4.
– Antti Ropponen, CTO, Houm
– Ville Tolvanen, Digitalist, Rome Advisors Oy
”
Voittajia ovat alustan tarjoajat.”
”
If a company really wants to do a digital transformation, the business model needs to be changed too.”
– Markku Makkonen, CEO, Co-founder, Fourdeg
– Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
11
IoT ja tilankäyttäjät Jotta käyttäjät alkaisivat käyttää IoT-ratkaisuja, on niiden tuettava käyttäjän tarpeita arjessa. Teknologioiden omaksumista hidastavat usein erilaiset pelot, ennakkokäsitykset tai asenteet. Näin näyttää olevan myös IoT:n osalta.
Käyttäjän ydintarpeena on, että hän voi työpäivän aikana keskittyä omaan asiantuntijatyöhön ja stressata vähemmän arjen pienistä asioista. Esimerkiksi siitä, ovatko avaimet tai laturi mukana, mistä löytyy oikea neuvottelutila, mihin tai kenen kanssa mennään syömään lounastauolla tai ehtiikö hän ajoissa päiväkotiin hakemaan lapset.
Älykäs työpäivä Käyttäjälle tärkeintä näyttäisi olevan arjen rutiinien sujuminen. Tulee kuitenkin huomata, ettei älykäs työpäivä (tai työpäivä muutoinkaan) rajaudu kello 8–16 välille (Kuva 5), vaan ratkaisut vaikuttavat laajemmin.
Näihin haasteisiin etsitään arkea helpottavia ratkaisuja ja niitä IoT voisi parhaillaan tarjota. Eri ratkaisujen avulla on mahdollisuus luoda monipuolista arvoa , jotka liittyvät niin aikaan, rahaan, terveyteen, turvallisuuteen, energiaan kuin ympäristön huomioimiseenkin.
Älykäs työpäivä jatkuu koko päivän ja siinä korostuvat monenlaiset arvot Kuva 5.
?
? €
Klo: 07:00
AIKA
08:00
09:00
RAHA
10:00
11:00
12:00
TERVEYS
Esimerkkejä arjen ratkaisuista ovat muun muassa: • Automaattinen ovenavaus • Automaattinen vieraiden vastaanotto ja sisäänpääsy • Reaaliaikainen varausjärjestelmä, joka auttaa löytämään vapaan työpisteen • Älykäs hälytysjärjestelmä, joka yhdistää kalenteritiedot ja sijaintitiedot ja kertoo koska on lähdettävä kokoukseen • Valojen sytyttäminen / sammuttaminen kännykällä tai äänellä • Sensoreita ja keinoälyä, jotka ennakoivat energiankulutusta ja säätävät sisäilman tarpeen mukaan • Järjestelmä, joka näyttää reaaliaikaisesti vapaiden autopaikkojen tilanteen
12
13:00
14:00
15:00
TURVALLISUUS
16:00
17:00
ENERGIA
18:00
19:00
YMPÄRISTÖ
Asenne voi olla käytön esteenä Käyttöä saattavat estää myös erilaiset pelot tai epävarmuudet, joita IoT-palveluihin liitetään. Näitä ovat esimerkiksi pelko siitä, onko IoT-ratkaisu luotettava ja toimiiko se kuten pitäisi, laitteen käytön turvallisuus, yksityisen suojan rikkoutuminen, käytön helppous (osaako käyttäjä käyttää laitetta). Yksi pelkoa herättävä seikka on ajatus siitä, että IoT-ratkaisu korvaa oman työn. Yhtenä ratkaisuna näihin haasteisiin on käytön valinnanvapaus tai personoidut ratkaisut. IoT:n avulla voidaan markkinoida, edistää, tuottaa tai helpottaa elämää niiden osa-alueiden suhteen, mitkä loppukäyttäjä itse kokee tarpeelliseksi ja jotka hän sallii käytettäväksi.
”
Building is not smart if it does not make people work smarter.”
”
Energiansäästö on lähtökohta ja se on oltava kunnossa. Mutta se ei riitä – on erotuttava ja pystyttävä tarjoamaan paljon enemmän.”
– Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
– Tarja Teppo, co-founder and CFO, Cleantech Invest
”
Ihmiset voivat paremmin, tietotyön tekemisessä voidaan keskittyä olennaiseen, kaikki turha hallinnollinen asia poistuu ympäriltä. Tämä tulee kiihdyttämään kasvua ja hyvinvointia.” – Tomi Teikko, Director, Tieto Intelligent Building
”
It has lot to do with customisation, personalisation and end-user controlling what’s happening.” – Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
13
Ekosysteemit Seuraavan kehitysvaiheen edellytys on kokonaisuuden hahmottaminen, yhteistyö ja ekosysteemit. Vasta kun IoT-järjestelmistä saadaan luotua kokonaisuus, ne voivat saada aikaan suuren muutoksen. Lisäksi ekosysteemien avulla, kun ne eivät rajoitu yhteen kiinteistöön, voidaan saada tietomassa, joka on huomattavasti suurempi kuin yksittäinen omistaja tai käyttäjä pystyy keräämään. Loppukäyttäjän lisäksi on selvää, että digitalisaatiolla on mahdollisuudet luoda merkittävää arvoa koko kiinteistöalan ketjulle, niin käyttäjille, omistajille kuin palveluntarjoajillekin. Jokaisen
”
osapuolen tulisi saada itselleen tarpeellisia kokonaisuuksia ymmärrettävillä tunnusluvuilla varustettuina. Käyttäjän lisäksi myös palveluntuottajien IoT tulee muuttamaan kiinteistöihin liittyvien palveluiden prosesseja. Palveluntuottajan kannalta yksi tekijä on työn tehostaminen ja oikea-aikainen palvelu, jolloin kiinteistöjä hoidetaan kustannustehokkaasti tarpeen mukaan. IoT voi esimerkiksi viestiä siivoustarpeesta, kun kokoushuone on ollut käytössä tai käsipaperi on loppu. Palveluntuottajat tulevat tarvitsemaan erilaisia teknologioita.
There is no technology or service that should be a priority for smart building designers, the real value (benefit) comes from the cumulative effect of the 20 or 50 or 100 different solutions that are integrated into the smart system that is the building.” – Ken Dooley, Senior Specialist – Digitalisation, Granlund Oy
”
Todellinen hyppy yksittäisistä ratkaisuista rakentuu älykkään ympäristön päälle ja kun kiinteistöstä syntyvä tieto, käyttäjätieto ja palvelut kohtaavat.” – Ville Tolvanen, Digitalist, Rome Advisors Oy
”
We are combining data into one platform. We are learning from the learnings of our suppliers across different domains and across multiple buildings. I think that this is going to make a huge difference. We can optimise the next building based on the learnings from the buildings before.” – Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
14
Insinööri myy insinöörille Tällä hetkellä kuitenkin on yleistä IoT-ratkaisuissa, että niissä käyttäjää, käyttäjäkokemusta tai käyttäjän tarpeita ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Teknologia on hyvä alusta ja sitä tarvitaan mahdollistamaan IoT-ratkaisuja, mutta loppukäyttäjä tulisi ottaa entistä vahvemmin mukaan kiinteistöalan arvoverkkoon, myös yhtenä toimijana. Kun huomio kiinnittyy kiinteistön käyttäjiin, se mahdollistaa monia uusia liiketoimintamalleja ja uusia näkökulmia. Yksinkertai-
simmillaan IoT voi lisätä tietoa käyttäjistä erilaisilla käyttäjävirtaa selvittävillä mittareilla, joiden avulla voidaan tehdä päätöksiä esimerkiksi sijoittumisen, markkinoinnin tai energiasäästöön liittyen. IoT mahdollistaa myös sen, että kuluttajat ja kiinteistön omistajat pystyvät kommunikoimaan keskenään paremmin, ilman välikäsiä. Parhaimmillaan IoT auttaa tuottamaan hyvää palvelua käyttäjille ja luomaan lisää liikevaihtoa kiinteistön omistajalle.
”
Miksi usein puhumme kiinteistöistä niin kuin niissä ei olisi ihmisiä laisinkaan?”
”
Nykyiset palvelut ovat hyviä teknisiä toteutuksia, mutta harva niistä aidosti ratkaisee mitään asiakkaan ongelmaa. Tosi usein lähdetään teknologia eikä arvo edellä.”
– Tarja Teppo, co-founder and CFO, Cleantech Invest
– Tomi Teikko, Director, Tieto Intelligent Building
”
Suurimmat haasteet IoT:n käyttöönotossa ja hyödyntämisessä on ison kuvan ymmärtäminen ja etujen tunnistaminen.” – Ville Tolvanen, Digitalist, Rome Advisors Oy
15
Yksi vai useampi käyttöliittymä? Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että seuraavan kehitysvaiheen edellytys on erilaisten yhteistyömallien ja ekosysteemien kehittäminen.
Siitä, onko ekosysteemi yksi markkinavoittoinen käyttöliittymä vai onko tulevaisuudessa käytössä useita samanarvoisia käyttöliittymiä on asia, josta asiantuntijoilla ei vielä ole yhtenäistä mielipidettä.
”
Tarvitaan isoja toimijoita, joissa yhdistetään IoT yhdeksi käyttökokemukseksi, tarvitaan yksi käyttöliittymä tätä varten.”
”
Tulevaisuudessa ei ole yhtä suurta järjestelmää, joka hallinnoi kiinteistöjä vaan useampia järjestelmiä ja laitteita, jotka keskustelevat keskenään avoimien rajapintojen avulla internetin yli.”
– Tomi Teikko, Director, Tieto Intelligent Building
– Antti Ropponen, CTO, Houm
”
At the Edge, we found 21 companies and related technolgies with whom we would like to work with. None of them used the same technology. We needed to create holistic view on the needed services and combine and intergrate them into one. Now the 21 technologies are used via a smartphone.” – Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
16
17
Disney: Resurssi-optimointia ja tarpeiden tunnistamista Disney on rakentanut IoT-ratkaisun, joka on erinomainen esimerkki siitä, miten IoT voi sekä tehostaa toimintaa että parantaa asiakaskokemusta ja kasvattaa tulosta. Se keskittyy asiakkaan matkan helppouteen, turvallisuuteen ja kokemukseen, ja samalla ohjaa asiakkaiden käyttäytymistä ja vähentää hukkaa prosesseissa. Disneyn ratkaisu – Magic band -ranneke näkyy asiakkaalle parempana palveluna, sillä se helpottaa huvipuistossa maksamista, toimii avainkorttina, helpottaa jonottamista ja auttaa, jos lapsi häviää väkijoukkoon. Samalla ratkaisu huomioi koko asiakkaan polun ja näyttäytyy asiakkaalle ”taianomaisena”. Samalla kerätään jatkuvasti tietoa käyttäjistä, mikä auttaa jälleen paremman asiakaskokemuksen luomisessa sekä auttaa hukan poistamisessa, kuten työvuorojen suunnittelun parantamisessa.
18
LYHYT AIKAVÄLI
1.
2.
PITKÄ AIKAVÄLI
3.
4.
SnapSkan: Turvallisuutta, ei pelkkää teknologiaa Asiakasarvon näkyväksi tekemiseen on hyviä esimerkkejä: Esimerkkinä rengastoimialan digitalisaatiosta toimii Nokian Renkaiden ja Vianorin SnapSkan-teknologia. Se kertoo autoilijalle renkaiden urasyvyyden ja sen, milloin on aika vaihtaa renkaat. Tekninen ratkaisu on toteutettu yhteistyössä Futuricen, Affecton ja Sigmavisionin kanssa. Palvelu keskittyy asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja asiakkaalle viestitään arvojen, ei teknologian kautta. Ratkaisussa korostuu valinnanvapaus ja kustannustehokkuus, asiakkaalle käyttö on maksutonta, eikä erillisiä laitteita ajoneuvoon tarvitse asentaa.
LYHYT AIKAVÄLI
1.
2.
PITKÄ AIKAVÄLI
3.
4.
SnapSkan – läheistesi hyvinvointi on joskus milleistä kiinni.
19
WeWork: IoT-datan hyödyntäminen tilaratkaisujen suunnittelussa Yhdysvaltalainen WeWork tarjoaa työskentelytilaa 12 maassa ja yli 100 toimipisteessä. Tämä kiinteistömassa tarjoaa tilaratkaisujen suunnitteluun valtavasti tietoa siitä, miten tiloja on käytetty ja millaisiin ratkaisuihin käyttävät ovat olleet tyytyväisiä. Tiedonlähteinä WeWork hyödyntää käyttäjäkyselyjä, havainnointia sekä sisätilapaikannusta ja sisäilman olosuhdeantureita. Datan avulla luodaan viihtyisempiä tiloja sekä tehostetaan tilan käyttöä, esimerkiksi muutetaan keskittymis-, vuorovaikutus- ja neuvottelutilojen määrää. Kaikki tämä käytännön kokemusten kautta saatu tieto on hyödynnettävissä WeWorkin uusien ja saneerattavien kohteiden suunnittelussa.
20
LYHYT AIKAVÄLI
1.
2.
PITKÄ AIKAVÄLI
3.
4.
The Edge: Maailman älykkäin talo? Deloitten kiinteistöä Amsterdamissa, The Edgeä, on tituleerattu maailman älykkäimmäksi rakennukseksi. Kiinteistössä on lukuisia teknologioita ja yli 28 000 sensoria, joiden tavoitteena on luoda älykkäitä, terveellisiä ja ympäristövastuullisia työskentelytiloja. Rakennuksessa kerätään kiinteistödatan lisäksi dataa käyttäjistä, mikä pyrkii tekemään käyttäjän arjesta helpompaa. Tärkeää Edgen toiminnassa on se, että ihminen saa itse valita, mitä ominaisuuksia hän haluaa käyttää. Tarjolla on useita erilaisia arkea helpottavia sovelluksia, vapaan parkkipaikan löytämisestä valaistuksen, lämpötilan ja aikataulun hallintaan. Haasteena Edgessä on ollut saada käyttäjät laajasti hyödyntämään ekosysteemin tarjoamaa potentiaalia. The Edgeä on tässä raportissa käytetty esimerkkinä ja kiinteistön sijoittajaa Erik Ubels OVG:ltä on haastateltu katsausta tehdessä.
LYHYT AIKAVÄLI
1.
2.
PITKÄ AIKAVÄLI
3.
4.
21
East Side Tower: Tulevaisuuden co-working tila keskittyy käyttäjään ja helppouteen Käyttäjän kokemusta on lähdetty miettimään myös OVG:n ja FREOn suunnitteilla olevaan East Side Toweriin Berliiniin. Rakennuksesta on tarkoitus tulla innovatiivinen esimerkki siitä, miten erilaisia teknologioita voidaan käyttää käyttäjäkokemuksen parantamiseen ja uudenlaisen palvelukonseptin luomiseen. Tavoitteena on luoda uudenlainen Co-working -tila, joka hyödyntää esimerkiksi infrapunavaloa käyttäjän tunnistamiseen ja sallii käytön saman ketjun kiinteistöille ympäri maailmaa ilman
22
avainkortteja tai tunnuslukuja. Rakennuksen lähtökohtana on käyttää uusinta ja kehittyneintä teknologiaa, mutta myös käyttäjä on huomioitu sekä käytön helppoudessa että asiakasarvon luomisessa. Talo valmistuu arviolta 2020, mutta näyttää suuntaa sen suhteen, minkälaisia ratkaisuja ollaan kiinteistöalalla tekemässä ja minkälaisia asioita tulevaisuuden ratkaisuihin keskittyvät kiinteistökehittäjät ovat tällä hetkellä suunnittelemassa.
Tulevaisuuden sairaalan mahdollistaa IoT
Terveydenhuollossa paineet tehostaa toimintaa, vähentää kustannuksia ja tuottaa parempaa palvelua ovat kovat. Tämä luo hyvän kohteen erilaisille IoT-teknologioille ja ekosysteemien syntymiselle. Sairaalamaailmaan on jo nyt olemassa useita järjestelmiä sisäilman mittarointiin, hoitajakutsujen vasteajan optimointiin, sairaalasänkyjen ja leikkaussalien varaustilanteen hallintaan ja erilaisten sairaalalaitteiden huollon ennakointiin sekä potilaiden etäseurantaan. Näiden hallinta yksittäin tulee olemaan haastavaa, jo-
ten erilaiset yhteenkokoavat alustat ja yhteistyökuviot ovat lähes välttämättömiä, jotta valtavaa informaatiomäärää ja erilaisia laitteita voidaan hallita ja hyödyntää. Suomessa digitalisaation edelläkävijänä ja tiennäyttäjänä toimii rakenteilla oleva Uusi Lastensairaala. Samalla se on erinomainen esimerkki käyttäjän huomioimisesta; lasten ja perheiden näkökulmaa on kuunneltu niin tilasuunnittelussa kuin teknologian hyödyntämisessä.
23
Mitä tulevaisuus tarjoaa älykkäille kiinteistöille? Me näemme tulevaisuuden kiinteistöliiketoiminnassa viisi kehityssuuntaa.
1.
Kiinteistöt parantavat elämänlaatua
Kiinteistössä olevan käyttäjän hyvinvointi on entistä merkityksellisempää ja tulevaisuudessa kiinteistön tulee parantaa elämänlaatua. Käyttäjä on entistä kriittisempi sen suhteen, millaisissa kiinteistössä hän viettää aikaa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös julkisiin kiinteistöihin. Vanhemmat esimerkiksi valitsevat lapselleen sen koulun, jossa on hyvä olla – ja josta he voivat seurata reaaliaikaisesti, että sisäilma on myös jatkuvasti hyvää. Tai isoäidille valitaan se palvelutalo, joka pystyy todistetusti tarjoamaan parhaat olosuhteet.
2.
Kilpailuasetelmat muuttuvat ja kiristyvät
Kilpailu kiristyy entisestään, kun käyttäjän vaihtoehdot perinteisten toimistojen rinnalla lisääntyvät ja yhteiskuntaan nousee lisää vaihtoehtoisia paikkoja ja tapoja tehdä työtä. Kiinteistöt joutuvat entistä enemmän puolustamaan asemiaan työn tekemisen paikkoina ja kiinteistön omistajien ja operaattorien on entistä tarkempaan mietittävä, millaisessa kilpailussa he ovat mukana ja kenen kanssa kilpailua käydään. Työntekijöiden hyvinvoinnin kasvattaminen IoT:n avulla tulee olemaan yksi kilpailuvaltti parhaan työvoiman saavuttamisessa.
3.
Paikalla on vähemmän väliä
Käyttäjän valintoja tulee ohjaamaan entistä vahvemmin paikkaan sitoutumattomuus, mikä tuo uudenlaisia palvelukokonaisuuksia kiinteistöalalle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toimistoketjuja, joka tarjoaa kattavan premium-tasoisen kiinteistömassan, josta käyttäjä löytää
aina sijaintiaan lähellä olevan työtilan, johon hän pääsee sisään IoT-sovelluksia hyödyntäen juuri silloin, kun tarvitsee – ilman varauksia tai avainkortteja. Ratkaisu voi olla myös robottiauto, jonka avulla toimisto kulkee sinne minne käyttäjäkin. Se voi viedä työntekijä tämän toiveen mukaisesti vaikkapa merenrantaan tai metsään työskentelemään. Se voi myös olla virtuaalinen työyhteisö, johon pääsee missä vain, VR-lasit päähänsä laittamalla. Yksittäisen kiinteistön on tarjottava jotain ainutlaatuista, jotta se saa käyttäjän tulemaan luokseen. Näitä voi olla käytön helppous, yhteys muihin päivään liittyviin palveluihin, poikkeuksellisen hyvät olosuhteet – joka tapauksessa palveluita, jotka liittyvät erinomaiseen asiakaskokemukseen.
4.
Kiinteistö vahvistaa ydinliiketoimintaa
Älykäs kiinteistö parhaimmillaan sekä vähentää omistajalle aiheutuvia kustannuksia että lisää omistajan saamaa liikevaihtoa. Omistajan liikevaihdon kehittyminen on sidoksissa siihen, miten hyvin tilat tukevat käyttäjän ydinliiketoimintaa. Toimistossa tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden tukemista, hukkaneliöistä luopumista ja loppukäyttäjän asiakaskokemuksen parantamista ja houkuttelevuuden lisäämistä.
5.
KIRAn tuottavuusloikka tapahtuu viimein
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisoituminen mahdollistaa alan uudet menetelmät, joilla paljon odotettu tuottavuusloikka saadaan aikaiseksi. IoT mahdollistaa alan kirjon kasvun sekä ulkopuolisten toimijoiden saapumisen markkinoille. Jotain uutta ja jotain vanhaa lienee tässäkin lopputulemana, kuten esimerkiksi pankkialalla. Mielenkiintoisia avauksia ala ehdottomasti janoaa.
Olisiko kiinteistöalalla aika siirtyä teknologiapainotteisesta “Internet of Things” -ajattelusta asiakasarvoon keskittyvään ”Internet of Experience” -malliin? 24
”
It has nothing to do with technology. It is all about customer experience.” – Erik Ubels, CTO, OVG Real Estate
25
Markkinakatsauksen tausta ja tekijät Selvityksen osana toteutettiin seuraavat osa-alueet: • Kirjallisuusselvitys • Markkinaselvitys. Selvitetyt yritykset: - RF sensit, Nest, 720degrees, Nuuka, Libelium, Simap, IoLiving, eGain, Wirepass, Ouman, Lewel Group, Cozidy, Houm, Tosibox, Fidelix, Flexim (Abloy), Rollock älylukot, Helvar, Orego, Verisure, LoxOne, Berker, Eke, Fourdeg, Indoor Ninja (Kone), Remion, Walkbase, Enevo, Smart Washroom -konsepti • Käyttäjätyöpaja: 6 kiinteistön käyttäjää • Asiantuntijatyöpaja: Center for People and Buildings • Start up -haastattelut • Asiantuntijahaastattelut Raportissa käytetyt viittaukset: 1
Whitmore, A., Agarwal, A. & Da Xu, L. (2015). Internet of Things – A survey of topics and trends, Information Systems Frontiers, Vol 17 No. 2, s. 261–274. 2 World Economic Forum Industrial Internet of Things: Unleashing the Potential of Connected Products and Services (2015).
http://reports.weforum.org/industrial-internet-of-things/ 3
Christensen, Clayton M., Raynor, Michael E & MacDonald Rory MacDonald (2015). What is disruptive Innovation. Harward Business Review 12/2015. https://hbr.org/2015/12/what-is-disruptive-innovation
Suomenlinnan hoitokunta/Arttu Kokkonen 26
Tekijät: Ken Dooley, Granlund Ken Dooley työskentelee johtavana asiantuntijana Granlundin Innovaatiot ja kehitys -osastolla, hänen fokuksensa on digitalisaation ja siihen liittyvien uusien ratkaisujen löytäminen kiinteistöalalle. Hän tekee sekä tutkimustyötä että kehittää tulevaisuuden palveluja, minkä lisäksi hänen panoksensa näkyy sisäisessä kehittämisessä sekä LEAN-kokeilujen tuomisessa osaksi organisaatiokulttuuria. Hän korostaa työssään loppukäyttäjiä, energiatehokkuutta sekä kestävää kehitystä.
Heikki Ihasalo, Granlund ja Aalto-yliopisto Heikki Ihasalo toimii professor of practice tehtävässä Aalto-yliopistossa ja johtavana asiantuntijana Granlundilla. Hänen osaamisaluettaan ovat automaatiojärjestelmät, älyrakennukset ja big data -sovellukset.
Tuuli Jylhä, Delft University of Technology Tuuli Jylhä (D.Sc.) työskentelee kiinteistöjohtamisen apulaisprofessorina Delftin teknillisessä yliopistossa (Delft University of Technology), Alankomaissa. Hän keskittyy asiakasarvon luomiseen sekä hukan eliminointiin kiinteistö- ja rakennusalalla.
Susanna Sairanen, Granlund Consulting Susanna Sairanen työskentelee johtavana asiantuntijana Granlundin Consultingin omaisuudenhallintapalveluissa erilaisten kiinteistöjohtamisen palveluiden parissa. Hän haluaa kehittää kiinteistöjä palvelemaan paremmin ihmistä.
27
www.granlund.fi www.granlundconsulting.fi
28