½done 1 2013 by Granlund Oy

LEHTI UUDESTA SUUNNITTELUSTA ERITYISOSAAMISEN TEEMANUMERO

10 12

Sammutuslaitteistoilla hallitaan riskejä Toimiva miva rakennusautomaatio – energiatehokas ja viihtyisä

17 Vaasa peruskorjaa energiatehokkaasti 20 Valaistu veturi

s.04

Valaistuksella on väliä, kirjoittaa Sanna Forsman

No. 1/2013 0€

02 ½done 1_2013

SISÄLLYS

Julkaisija: Granlund Oy Malminkaari 21, PL 59, 00701 Helsinki Päätoimittaja: Juhani Pekkonen +358 10 759 2241, juhani.pekkonen@granlund.fi ISSN 2242-4997 (painettu) 2242-5004 (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu: Porkka & Kuutsa Oy Painopaikka: Alocon Oy

03 04 09 10 12 14 17 20

Esipuhe

Valaistuksella on vaikutusta

Turvallisuus on kokonaisvaltainen asia Sammutuslaitteistoilla hallitaan riskejä Toimiva rakennusautomaatio – energiatehokas ja viihtyisä Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelu murroksessa Vaasa peruskorjaa energiatehokkaasti Valaistu Veturi

Kannen kuva: Petri Juntunen Kannen malli: Sanna Forsman

kuva: Granlund

kuva: Matti Immonen

kuva: Granlund

kuva: Jari Vuorinen

½done 1_2013 03

ESIPUHE

ERITYISOSAAMISTA KRIITTISISSÄ KOHDISSA Petri Juntunen, kuva

Me Granlundilla vahvistimme vanhan linjauksemme pari

vuotta sitten eli keskitymme suunnittelussa talotekniikkaan

ja haluamme olla ykkösosaaja myös sen erityisalueilla. Tämä ½done

avaa näitä alueita. Lehdessä esittelemme mm. valaistuksen, rakennusautomaation, palonsammutuksen, turvallisuuden ja kiinteiden sairaalalaitteiden uusia ajatuksia. Listaan voisi lisätä ainakin tele- ja AV-tekniikan ratkaisut, puhdastilat ja varmennetut sähköjärjestelmät. Lisätietoja löydät www.granlund.fi/suunnittelu. Nämä osa-alueet ovat teknisesti erilaisia, mutta niillä on yhteisiäkin piirteitä. Merkitys lopputuotteen laadulle varsinkin tilan loppukäyttäjän näkökulmasta on tyypillisesti suurempi kuin vaikkapa niiden painoarvo investoinnissa. Tekninen kehitys on nopeampaa kuin ”perinteisessä talotekniikassa”. Ja monissa järjestelmissä vastuu vielä jakautuu omistajien ja käyttäjien välillä ja tämä aiheuttaa helposti epäselvyyksiä rajapinnoissa. Näiden erityisalueiden kautta meillä olisi myös mahdollisuus kohdata tilojen käyttäjä entistä tehokkaammin. Tyypillisesti käyttöliittymämme on tarkoitettu ammattilaisille eikä kommunikaatiota loppukäyttäjien kanssa ole nostettu kovin korkealle prioriteetille. Tässä on loistava mahdollisuus kehitykselle. Miksi sisätilalla on väliä: ×

Ihmiset viettävät moderneissa yhdyskunnissa suurimman osan ajastaan sisätiloissa (small talkissakin pitäisi keskittyä enemmän sisäilmaan kuin ulkoilmaan).

Rakennusten hiilijalanjälki on ratkaiseva tekijä tulevissa ympäristöhaasteissa.

Koko ns. älytyön konsepti etsii uusia linjauksia ja kohta lähes kaikki länsimaissa tehtävä työ on ainakin joiltain osin älytyötä.

”KOHTA LÄHES KAIKKI LÄNSIMAISSA TEHTÄVÄ TYÖ ON AINAKIN JOILTAIN OSIN ÄLYTYÖTÄ.”

Argumenttien lista on pitkä. Toimialoista esimerkiksi sosiaalinen media ja hakukoneet taistelevat globaalisti käyttäjistä ja käyttäjien määrä on yhtä kuin hyvä business. Meillä on jo käyttäjät tiloissa, mutta näkyvä tarjontamme heille on vielä vähäistä.

Uskomme on vahva, että juuri erityisosaamisilla meillä on vaikutusmahdollisuus. Toiminta käyttäjän ja tilan rajapinnoissa, hyvien yksilöllisten olosuhteiden luonti, vaikuttaminen käyttäjiin ja kahdensuuntainen kommunikointi, riskien hallinta. Siinä osa-alueita, joissa me haluamme jatkossakin olla mukana entistä aktiivisemmin. Toivomme, että tämä ½done avaa uusia ajatuksia myös lukijoiden keskuudessa. Ja palautteita otetaan mieluusti vastaan.  Pekka Metsi Granlund

04 ½done 1_2013

VALAISTUKSELLA ON VAIKUTUSTA Sanna Forsman, teksti Sanna Forsman, Granlund, Petri Juntunen, Sara Leino, Ilpo Okkonen, Kari Palsila, Jari Vuorinen, kuvat

Valo vaikuttaa suoraan ihmisten psykofyysiseen kokonaisuuteen sekä ihmisen kokemukseen tilan, tunnelman ja näköolosuhteiden kautta. Valaistuksen erikoisosaaminen on yhä tärkeämpi osa rakennettua ympäristöä, joka toimii läpi vuorokauden myös pimeinä vuorokauden aikoina. Ajatuksiaan valaistuksesta jakavat neljä Granlundin valaistussuunnittelijaa, jotka toimivat Helsingin toimistossa yrityksen yhteisissä projekteissa sekä valaistukseen keskittyvissä erityishankkeissa. Mistä valaistuksen trendeistä olet itse innostunut tällä hetkellä? Sara: Hurja valaistusteknisten innovaatioiden kehitys antaa mahdollisuuden muokata valaistusta inhimillisempään muotoon, antaen valonlähteelle uuden mittasuhteen ja olomuodon (oledit!). Ledi- ja päivänvaloajattelu rikkovat perinteistä ajatteluamme siten, että valaistustekniikka sulautuu ja taipuu osaksi käyttöympäristöämme, tuloksena valo aidosti tavoittaa käyttäjän. Matti: Pidän valaistuksesta, jossa itse valaisimet eivät tee itsestään

Sara Leino toimii valaistussuunnittelijana, koska kokee, että ympäröivän todellisuutemme – rakennetun urbanisoituneen kokemuskentän – laadun parantaminen on yksi henkilökohtaisesti tärkeä tavoite. Valaistuksella on suora vaikutus tajuntaamme. Saran haaste on luoda valaistuksen keinoin inhimillinen ja luonteva yhteys tilan ja käyttäjän välille. Energiatehokkuus sekä siihen tähtäävät teknologiset ratkaisut on otettava huomioon päivittäisessä työssä, Leino ajattelee.

Matti Syrjälä on ikuinen visualisti, joka kiinnittää huomiota valaisimien muotoiluun, laatuun ja niiden suhteeseen ympäröivään tilaan. Näillä leveyspiireillä olemme erittäin sidottuja keinovaloon, joten sen määrällä ja laadulla on erittäin suuri merkitys. Vaikka valaisin on teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvä, on sen miellytettävä myös muotoilullisesti ja sovittava aina kulloiseenkin tilaan.

Riku Pirtilä

on yrityksen

nuorin valaistussuunnittelija ja

numeroa, vaan valo tulee rakenteisiin integroiduista valaisimista tilaan.

vasta kasvaa valaistussuunnit-

Led-valaisinten pieni koko ja kasvaneet valotehot ovat tuoneet tähän

telijana, mutta uskoo, että voi tu-

uusia ratkaisumalleja. Myös dynaaminen valaistus kiinnostaa etenkin hillitysti toteutettuna esimerkiksi valkoisen valon värilämpötiloja muutellen. Ulkomailla dynaamisella valaistuksella on valaistu rakennusten julkisivuja todella

levaisuudessa antaa yritykselle yhtä paljon kuin se antaa tällä hetkellä hänelle. On ymmärtänyt, että ilman valoa mikään ei näyttäisi miltään. Mutta myös löytää itsensä silloin tällöin ihmettelemässä, kuinka paljon ylimääräistä valoa maailmassa on ja

tyylikkäästi, mutta meillä Suomessa ei tähän ole vielä paljoa huomiota

että elääköhän kaupungeissa ihmisiä, jotka eivät ole

kiinnitetty. Suomessa kävellään ja tuijotetaan maahan, joten ehkä kannat-

ikinä kokeneet pilkkopimeää ympäristöä.

taisi miettiä enemmän valaistuksen asentamista kävelykatujen pintaan… Riku: Olen kiinnostunut päivänvalon rytmin tuomisesta sisälle dynaamisen valon muutoksen avulla. Uskon, että todellisilla päivän-

Sanna Forsman jaksaa yhä yllättyä valon vaikutuksesta tilaan ja ympäristöön sekä ihmisten kokemukseen; valaistus on

valon värilämpötiloilla pystytään vaikuttamaan ihmisten vireystilaan

niin monen osatekijän summa.

ja tehokkuuteen.

Sanna pyrkii löytämään valais-

Opiskelin Singaporessa puoli vuotta energiatehokasta ja ympäristöystävällistä rakentamista ja innostuin siitä, miten paljon päivänvalolla voidaan säästää energiaa. Tämä yhdistettynä dynaamiseen valaistukseen voisi muodostaa sisätilasta ulkomaailman lämpimän jatkeen – kukapa ei viihtyisi paremmin ulkona kuin sisällä. Sanna: Päivänvalon hyötykäyttö niin, että keinovalon energiankulutusta voidaan tehokkaasti pienentää, on vihdoin muuttunut saavutettavaksi

tusratkaisuja, jotka vaikuttavat tilakokemukseen hienovaraisesti – valo on huomaamattomasti, mutta merkittävästi osa elämäämme. Rakennuksien elinkaari on vuosikymmeniä, joten suunnitteluratkaisujenkin tulee kestää aikaa niin visuaalisesti kuin teknisestikin.

½done 1_2013 05 01_Kauppakeskus Karisman pää-

02_Sokos Hotel Aleksanterin julki-

julkisivu hehkuu myös pimeän

sivuvalaistuksen pehmeä yleisva- valaistus muodostuu useasta eri

03_Stockmannin tavaratalon ulko-

aikaan Kariston kaupunginosassa

laistus on ratkaistu poikkeukselli- osasta korttelin eri osissa. Vanhan

Lahdessa. Katosten ja sisäänkäyn- sesti niin, että valonheittimet on

Argoksen julkisivuvalaistus on en-

tien puupinnat korostuvat erityisen

sijoitettu vastapäisten kiinteistöjen

simmäinen uudella projektoriteknii-

lämpimän sävyisinä ja kutsuvina

julkisivuihin. Pienet tehosteheitti-

kalla valaistu rakennus Suomessa.

sinistä julkisivua vasten.

met on varustettu led-valonlähtein.

06 ½done 1_2013 04_Stockmannin Herkku Helsingin

05_Vääksyntie 4 toimitilat Hel-

06_Espoossa sijaitsevan Derby

07_Elisa Oy toimitilojen valais-

keskustassa sijaitsee maanalaisissa

singin Vallilassa luovat uutta tila-

Business Parkin aulat ja käytävät

tusratkaisut palvelevat modernin avotoimistoratkaisun vaatimuksia

tiloissa, mutta tilojen avaruutta on

ajattelua ympäristön kerrokselliseen

on valaistu led-valoviivoin, jotka

pyritty korostamaan epäsuoralla

arkkitehtuuriin. Valaistuksen ja ark-

heijastavat valoa myös seinien kaut- myös valaistuksenohjauksen nä-

valolla aina, kun tilakorkeudet ja

kitehtuurin rytmien ja muotojen so- ta. Väliovien lasipinnoissa raste-

muu tekniikka ovat mahdollista- puisan vaihtelun tuloksena syntyy neet tämän.

rikenttien grafiikassa on toistettu

viihtyisä, virikkeinen työympäristö. samoja viivamaisia elementtejä kuin valaistuksessa.

kökulmasta. Keinovalaistus jatkaa luontevasti päivänvaloa aina rakennukseen syvemmälle sen ytimeen saakka.

½done 1_2013 07

”LAADUKAS KEINOVALAISTUS, JOTA KÄYTETÄÄN JÄRKEVÄSTI, KULUTTAA VÄHEMMÄN ENERGIAA KUIN TAVALLISEMMAT RATKAISUT.”

tavoitteeksi lähes joka projektissa. Laadukas keinovalaistus, jota käytetään järkevästi, kuluttaa vähemmän energiaa kuin tavallisemmat ratkaisut. Oma suunnittelutyö on siis perusteltua myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Sisävalaistuksessa ledien ja materiaalien kehitys on tuonut valaisinmarkkinoille yhä vapaampiin muotoihin perustuvia tuotteita, jotka piristävät ja luovat tilasuunnitteluun keveyttä ja leikkimielisyyttä, mikä on mukavaa vaihtelua viime vuosikymmenten suomalaisessa vähäeleisessä rakentamisperinteessä. Mikä tekee valaistussuunnittelusta Granlundilla mielenkiintoista? Sara: Granlund innoittaa aidosti hyvään suunnittelutyöhön, koska meillä on huipputason tietotaitoa, loistava työtiimi ja nopeasti päivittyvät työvälineet. Granlundilla osataan keskustella ja jakaa tietoa projektien puitteissa, mikä on voimanlähde onnistumiselle sekä nopea tiedonvälityksen kanava. Se on piirre, johon on selvästi yhdessä kasvettu. Granlundin juurevuus ja kehitysmyönteisyys innoittaa. Matti: Valaistusprojektit ovat usein isoja ja haastavia. Projektit uudisrakennuspuolella ovat vaihdellen toimistoja, kauppakeskuksia ja kouluja. Olemassa olevista kohteista erittäin haasteellisia ovat esimerkiksi vanhat suojellut rakennukset, joissa täytyy huomioida rakennuksen valaistuksen historialliset vaiheet ja myös käytännössä valaisinten sekä sähköistyksen asentamismahdollisuudet. Riku: Granlundin kokoisessa yrityksessä pääsee osallistumaan monen kokoisiin ja näköisiin projekteihin, joka on mielestäni tärkeää, kun haluan kehittyä valaistussuunnittelijana. On myös mielettömän tärkeätä ja hienoa olla keskellä tarkkaa ja kovan kokemuksen omaavaa tiimiä. Sanna: Isossa yrityksessä pääsee mukaan hyvin monenlaisiin suunnitteluhankkeisiin – välillä visioidaan suurella siveltimellä ja välillä tehdään erittäin pientä ja tarkkaa yksittäisen tilan valaistuksen hienosäätöä. Samoin Granlundilla olen päässyt vuosien varrella mukaan kehittämään valaistuksen suunnittelun toimintatapoja ja osaamistasoa sekä yrityksessä että koko suomalaisella valaistussuunnittelun kentällä. Miten olet päätynyt valaistussuunnittelijaksi? Sara: Valaistuksen parissa työskentelyn aloitin 90-luvulla teatterissa valosuunnittelun alueella. Tilan, musiikin sekä tekstin tulkitseminen valaistuksen ja äänen keinoin innoitti niin, että pyrin Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun koulutukseen.

08 ½done 1_2013 08_Oopperatalon julkisivuvalaistus peruskorjattiin niin, että pehmeä, mutta puhtaan valaistus nostaa kiinteistön moniulotteisen rakenteen tasaisesti esiin. Valaistusratkaisun ylläpito suunniteltiin yksinkertaiseksi minimoimalla lampputyypit vain kahteen erilaiseen, minkä lisäksi valaisimet sijoiteltiin niin, että yksittäinen palanut lamppu ei pilaa kokonaisuutta.

Site specific -teatteriproduktioissa oivalsin, että va-

laistuksen kehittämisen tarve on todellinen ympäröivässä, rakennetussa kulttuurissamme. Missiona tähän työhön oli tuolloin ja yhä edelleen sisäinen innoitus sekä velvollisuuden tunto parantaa elinympäristöämme valaistuksen keinoin. Valaistussuunnittelijaksi tuleminen oli luonnollinen valinta. Tämä työ on mielestäni tapa tulkita ympäröivää maailmaa; valo tulkitsee, muokkaa ja luo elämää jatkuvasti uudestaan. Matti: Olen koulutukseltani muotoilija ja ajautunut alalle oikeastaan sattuman kautta. Minua on kouluajoilta alkaen kiinnostanut valaisinten muotoilu ja valon merkitys suhteessa tilaan. Olen suunnitellut muutamia valaisimia

ja sitä kautta valo ja sen merkitys tilassa on alkanut kiinnostaa. Vuosia olemme odottaneet ledien tehon kasvamista, ja nykyään valoa aletaan saada riittävästi. Ledin pieni koko tuo uusia mahdollisuuksia niiden käytölle ja antaa muotoilijoillekin uusia mahdollisuuksia. Riku: Kiinnostuin valaistuksesta ammattikouluaikanani, kun opiskelin sähkö- ja automaatioasentajaksi. Samoihin aikoihin vanhempani rakensivat kesämökkiä, jonka yhteydessä pääsin kokeilemaan siipiäni alan tiimoilta ja toteamaan kuinka haasteellista, mutta samalla välttämätöntä hyvä valaistussuunnittelu on. Ammattikorkeassa halusin opiskella lisää valaistusalaa; olinhan tähän asti vain perehtynyt siihen itsenäisesti. Minua on kiinnostanut päästä vaikuttamaan myös

”VALON TAIANOMAINEN PUOLI HOUKUTTELI MINUA ESITTÄVIEN TAITEIDEN PUOLELLA OPISKELUAIKOJENI ALUSSA.”

kotien valaistuksen laatuun, mikä on vasta alkanut kiinnostaa asuntorakentamisen rakennuttajia, joten siinä on yksi tulevaisuuden tavoite. Sanna: Valon taianomainen puoli houkutteli minua esittävien taiteiden puolella opiskeluaikojeni alussa. Valo kertoi tarinaa ja loi tunnelmaa. Teatterin mustan laatikon ulkopuolinen maailma ja sen käsittely valolla alkoi kuitenkin kiinnostaa paljon enemmän. Valoilmaisuun perustuvan valosuunnittelun opintojen jälkeen hain valaistusteknistä osaamista Sydneystä Australiasta opiskelemalla siellä reilun vuoden ajan. Sen jälkeen suunta oli selvä. Valaistussuunnittelun ammattikunta ja osaaminen Suomessa on kehittynyt voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta, jolloin itse aloitin rakennetun ympäristön suunnittelun parissa. Olen itse tosi iloinen, että olen saanut olla tässä muutoksessa mukana. 

TU VALLI SUUS ON KOKONAIS VALTAINEN ASIA Markku Leskinen, teksti

½done 1_2013 09

Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin turvallisuus ymmärrettiin lähes pelkkänä fyysisenä tai tekniikka-asiana. Turvallisuus ei ole erillinen asia tai alue, vaan nykykäsityksen mukaan todellakin hyvin kokonaisvaltainen asia. Ja hyvä niin. Mitä turvallisuus on? Turvallisuus on käsitteenä niin moniselitteinen, ettei sille varsinaista määritelmää löydy. Ei edes maanpuolustuskorkeakoulun aineistosta, jonka aiheena oli ”Turvallisuus käsitteenä”. Turvallisuus voi olla esimerkiksi tekniikkaa, tekoja ja tietoa, mutta suurelta osalta turvallisuus on myös tunnetta, joka syntyy monen tekijän summana. Koemme ympäristömme tai tekemisemme turvalliseksi tai turvattomaksi. Turvallisuus muuttuu ja sen onkin muututtava ympäröivän maailman muutosten mukana. Turvallisuuden nimissä voidaan tehdä hyvin monenlaisia asioita, johtuen juuri siitä, että se voidaan käsittää niin monella tavalla ja selkeää määritelmää ei voi tehdä. Voiko turvallisuutta ostaa? Voi ja ei voi. Ainakin turvallisuutta kovasti myydään, lähinnä kuitenkin erilaisten teknisten vempaimien tai laitteiden muodossa. Ja liian useasti vedoten puoliverhotusti ”todettuun” turvattomuuteen ja sitä kautta tunteeseen. Jollet tätä hanki, niin turvallisuus ei ole kunnossa. Valitettavasti oikean turvallisuuden saavuttaminen jää pahasti puolitiehen pelkän tekniikan avulla. Oikeasti suurin osa turvallisuudestamme syntyy tekemisistämme tai tekemättä jättämisistämme eli siis omasta toiminnastamme. Ja juuri se on sitä, mitä ei voi ostaa. Ei voi ostaa innostusta hyvään työsuoritukseen, työn tuomaa tyydytystä, lojaalisuutta työtovereita ja yritystä kohtaan tai yleistä viihtyvyyttä töissä. Mitä tekemistä edellä mainituilla on turvallisuuden kanssa? Työhönsä tyytymätön ja työpaikassaan viihtymätön henkilö on myös turvallisuusriski työtehottomuuden ja muiden asioiden ohella. Näin teen hyvää turvallisuutta. Turvallisuus ei ole oma irrallinen asiansa, vaan se syntyy monen asian summana. Teknisin keinoin voimme havaita, estää ja rajoittaa asioita, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Loppujen lopuksi kaiken keskipisteenä ja tärkeimpänä on kuitenkin meidän oma toimintamme. Harrastamalla pientä itsearviointia, onko tämä turvallista, noudattamalla ohjeita ja käyttämällä omaa korvien väliä pääsemme jo hyvin pitkälle. Jos vielä kommentoidaan ja halutaan kehittää asioita, niin silloin ollaan jo selkeällä kehityksen tiellä. Pienille ja tavallisilla teoilla nostamme kuin huomaamatta turvallisuustasoamme, ja aikaa myöten hyvistä käytännöistä syntyy turvallisuuskulttuuria, joka sitten liittyy yhtenä luontevana osana yrityskulttuuriimme. Keinovalikoimia. Yritys- ja toimitilaturvallisuutta voidaan lähestyä esimerkiksi turvallisuusselvitysten kautta. Konkreettisia tavoitteita voidaan kuvata turvallisuusstrategiana. Siinä analysoidaan riskit, esitetään toimintaehdotuksia ja luonnostellaan tarvittavat palvelut ja turvallisuustekniikka kustannusarvioineen. Tarvittaessa sitten ratkaisut vaativat teknistä suunnittelua ja toteutusta. Turvallisuuden näkökulmasta huonoin tilanne on silloin, kun riskejä ei edes tunnisteta eikä riskien hallintaa ole organisoitu. Näin ei onneksi usein enää ole ammattimaisessa liiketoiminnassa. Sen sijaan inhimilliset tekijät usein unohdetaan. Yksilöiden motivointi on turvallisuudessa (kuten monissa muissakin johtamiseen liittyvässä asiassa) kuitenkin tärkein tekijä lopputuloksen kannalta. 

10 ½done 1_2013

SAMMUTUSLAITTEISTOILLA HALLITAAN RISKEJÄ Risto Ihalainen, teksti Porkka & Kuutsa, kuvitus

Paloturvallisuuteen liittyvät riskit on perinteisesti hallittu passiivisilla toimenpiteillä rakentamismääräysten mukaisesti, kuten riittävän vahvoilla palonkestävillä osastoilla ja rakenteilla, sekä rajoittamalla palo-osaston pinta-aloja huomioiden savunpoiston ja paloilmoittimen vaikutuksen. Tällöin luotetaan palokunnan sammutustoimintaan paloilmaisun jälkeen sekä omatoimiseen sammuttamiseen kiinteistön omalla alkusammutuskalustolla.

Automaattiset laitokset. Useimmiten kohteet pystytään toteuttamaan edelleenkin näin, mutta tuoreena asiana on rakentamismääräyskokoelmaan tullut automaattisen sammutuslaitteiston tarve tietyntyyppisissä kohteissa. Tällaisia ovat henkilöturvallisuuden kannalta vaativat kohteet, kuten hoitolaitokset ja majoitustilat, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoittuneesta tai alentuneesta toimintakyvystä. Näissä kohteissa tulee suunnittelun alkuvaiheessa laatia erityinen turvallisuusselvitys, jonka pohjalta määritetään tarvittavat turvallisuustoimenpiteet. Tämä henkilöturvallisuusvaade johtaa useassa tapauksessa automaattiseen sammutuslaitteistoon, vaikka rakennus muuten olisikin rakentamismääräysten mukainen. Automaattisia sammutuslaitteistoja on käytetty jo pitkään kohteissa, joissa halutaan suuria avoimia tiloja, antamaan lievennyksiä osastokokoon sekä muihin paloteknisiin ratkaisuihin. Monissa kohteissa sammutuslaitteistoihin päädytään myös kohteen omaisuus- ja keskeytysriskien hallinnan vuoksi. Sprinklerilaitteistot ovat itse asiassa saaneet alkunsa tästä syystä. Esimerkiksi puuvillateollisuudessa palojen syttymistiheys ja kasvunopeudet olivat niin suuria, ettei paloriskejä pystytty hallitsemaan ilman sammutuslaitteistoa. Sammutuslaitteistot ovat kehittyneet ja eriytyneet tietyntyyppisiin palokuormiin ja riskeihin. Kaasusammutusta voidaan käyttää esimerkiksi ATK-tiloissa, sprinkleri soveltuu pienistä asuntokohteista suuren koko- ja riskiluokan logistiikkakeskuksiin. Sumulaitteistot toimivat sprinklerilaitteistojen tavoin ja käyttö rajoittuu niiden testaus- ja hyväksyntäasiakirjojen mukaisiin kohteisiin. Standardit ja ohjeet. Sammutuslaitteistoilla on omat standardinsa ja suunnitteluohjeistonsa, joiden mukaisesti ne toteutetaan. Henkilöturvallisuuden kannalta tärkeissä kohteissa käytetään laitteistoja, joissa suuttimet ja komponentit on testattu erityisesti kyseistä

½done 1_2013

”SAMMUTUS LAITTEISTOILLE JA PALOILMOITTIMILLE ON TULOSSA VAATIMUS CE-MERKINNÄSTÄ.”

käyttötarkoitusta varten. Laitteiston tulee olla sellainen, että se palotilanteessa pystyy pelastamaan majoitustilassa olevan henkilön. Kaasusammutuslaitteistot tehdään yleisesti tilasuojauslaitteistoina, joissa käytetään sähköä johtamattomia kaasumaisia sammutteita, joista ei jää ainejäämiä käytön jälkeen. Suojaukseen vaikuttavat tilan mm. tiiveys, palo-osastointi ja ilmanvaihtoratkaisut. Sammutuskaasun pitoisuuden tulee säilyä riittävän pitkän ajan tilassa, jotta vältytään palon uudelleen syttymiseltä. Kaasupurkauksen aiheuttama ylipaine tulee ohjata asianmukaisesti pois tilasta. Kaasun valinnassa ja mitoituksessa pitää huomioida henkilöturvallisuusseikat. Sammutuslaitteiston säiliöt ja keskuslaitteet tulee sijoittaa niille varattuun omaan tilaansa. Tällä hetkellä useimmista sammutuslaitteistotyypeistä on olemassa jo standardit, joiden mukaisesti ne tulee toteuttaa: sprinklerissä käytetään SFS 12845 +A2, asuntosprinklerissä SFS 5980, sumujen standardointi on vielä kesken. Kaasusammutuslaitteistot toteutetaan standardin SFS-EN 15004 mukaisesti. Sammutuslaitteistoille ja paloilmoittimille on tulossa vaatimus CE-merkinnästä. Rakennustuoteasetus CPR tulee voimaan pakollisena 1.7.2013 ja se korvaa vapaaehtoisena käytetyn rakennustuotedirektiivin. Rakennustuoteasetuksen mukainen CE-merkintä on pakollinen tuotteille, joille on olemassa harmonisoitu hEN-tuotestandardi. Tämä koskee myös kaikkia paloilmoittimissa ja sammutuslaitteistoissa käytettäviä komponentteja. Sammutuslaitteistojen tarve, laajuus sekä tyyppi tulisi määrittää jo hanke-/esisuunnitteluvaiheessa, jotta voitaisiin optimoida niistä saatavat edut sekä vältyttäisiin myöhemmin kalliilta vesiallas- ja tilavarauksilta. Sumua suojaksi. Sumutyyppisten sammutuslaitteistojen hankinnassa tulee huomioida joitakin seikkoja, jotka poikkeavat perinteisestä sprinklerilaitteistosta. Sprinklerilaitteistossa käytetään yhtenäisen standardin mukaisia suunnitteluperusteita, komponentteja, laitteita ja materiaaleja, joita kaikki hyväksytyt laitetoimittajat ja valmistajat voivat toimittaa. Tästä johtuen yksi laitetoimittaja voi toimittaa aluksi esimerkiksi vesilähteen sekä tietyn alueen suojauksen. Suojaustarpeen laajentuessa uudet laajennusalueet voidaan liittää rakennettuun laitteistoon ja kilpailuttaa eri laitetoimittajien kesken. Sumulaitteistot poikkeavat tästä siten, että kukin sumulaitteisto toteutetaan sen omien testitulosten, parametrien, putki- ja laitemitoitusten sekä materiaalien mukaisesti. Jatkossa laitteistoa voi muuttaa tai laajentaa vain kyseinen laitetoimittaja. Tästä johtuen myös tulevat laajennusalueet pitää tilata ko. toimittajalta, tai niille joudutaan rakentamaan uusi toisen laitevalmistajan järjestelmä pumppaamoineen ja vesilähteineen. Tämä tulisi ottaa huomioon erityisesti julkisen hankinnan kohteissa, joissa hankkeiden kilpailuttamisella on erityispiirteensä. 

12 ½done 1_2013

TOIMIVA RAKENNUSAUTOMAATIO

ENERGIATEHOKAS JA VIIHTYISÄ Anders Strand, teksti Shutterstock/Granlund, kuva

Energiamääräykset kiristyvät ja asettavat yhä suuremmat vaatimukset kiinteistön energian käytölle ja tehokkuudelle. Tilojen käyttäjät ovat entistä kiinnostuneempia omasta energiankäytöstään ja sisäilmastostaan sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Selkeämpää ja helposti ymmärrettävää tietoa ja raportointia tarvitaan jaettavaksi niin kiinteistön ylläpidosta vastaaville kuin tilojen käyttäjille. Tarpeenmukaisuus on avainsana suunnittelussa. Ohjaamalla ja säätämällä talotekniikkaa tilojen käytön ja tarpeiden mukaan voidaan merkittävästi vaikuttaa energiatehokkuusvaatimusten ja -tavoitteiden toteutumiseen. RAU-suunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota sisäilman olosuhteiden, talotekniikan toimivuuden ja energiankäytön hallintaan ja optimointiin sekä RAU-järjestelmän ja kiinteistön raportoivuuteen. Saneeraushankkeissa rakennusautomaation perusparannustoimenpiteiden lisäksi parannetaan yleensä myös taloteknisten järjestelmien ja -laitteiden energiatehokkuutta. Merkittäviä kohderyhmiä ovat kauppakeskukset ja oppilaitokset, joissa tilojen käyttöaste vaihtelee tunneittain ja päivittäin. Innovatiivisilla ohjausja säätöratkaisuilla on kauppakeskuskohteissa säästetty vuositasolla satoja tuhansia euroja, jopa yli 15 % vuotuisista lämpö- ja sähköenergian kustannuksista. Ja lähtökohtana on, että säästö saadaan sisäilman olosuhteista tinkimättä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu on vain puoliksi tehty. Suuri osa rakennuskohteista otetaan edelleen vastaan ja käyttöön toiminnallisesti puutteellisina, mikä aiheuttaa valituksia ja häiriöitä käyttöönotto-

vaiheessa ja takuuaikana. Järjestelmällisellä rakennusautomaation ja talotekniikan laadunvarmistuksella rakennusaikana varmistetaan, että kohde toimii oikein ja tavoitteiden mukaisesti jo vastaanottovaiheessa. Ennakoiva, vaiheistettu ja dokumentoitu tarkastustoiminta varmistaa suunnittelutavoitteiden toteutumisen myös rakennusvaiheen aikana. Keskeinen ja erityisen tärkeä asia toimivan kohteen aikaan saamiseksi on panostaminen rakennusautomaation ja taloteknisten järjestelmien toimintakokeisiin, koekäyttöihin ja järjestelmien säätö- ja hienoviritystöihin. Kuka muistaa tavoitteet? Käyttöönotto ja takuuaika – saavutettiinko asetetut tavoitteet? Käyttöönottovaiheen ja takuuajan keskeinen tavoite on varmistaa ja todentaa, että kohteen talotekniikka toimii oikein ja suunniteltujen tavoitteiden mukaisesti ja että tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä. Urakka- ja takuuajan sopimusvelvoitteiden täyttymisen lisäksi

½done 1_2013 13

kiinnitetään erityistä huomiota sisäilman olosuhteiden ja energiankulutustavoitteiden toteutumiseen, taloteknisten järjestelmien toimivuuden arviointiin ja tilojen käyttäjien tyytyväisyyden mittaamiseen. 01_RYHTI Metrix tarjoaa kokonaiskuvan kiinteistön suorituskyvystä ja mahdollistaa porautumisen tarkempiin tietoihin,

Granlundilla on työkaluna oma tavoitteidenhallintaraportointi sekä RYHTI-raportointiohjelmistot (RYHTI ja RYHTI Executive). Tilojen käyttäjien tyytyväisyyden

jos tunnusluvuissa havaitaan

optimoimiseksi on syytä varmistaa heti takuuajan alka-

poikkeamia.

essa, että kohteen talotekniikka ja rakennusautomaatio lähtevät toimimaan oikein ja oikeilla asetuksilla. Rakennusautomaatio ei kuitenkaan riitä. RYHTI Metrix ja RYHTI Taloinfo -järjestelmät tuottavat reaaliaikaista tietoa ja raportointia kiinteistön ylläpidolle ja tilojen käyttäjille. RYHTI Metrix on suunnattu kiinteistön managerien ja ylläpitäjien käyttöön. Sovellus tarjoaa kokonaiskuvan kiinteistön suorituskyvystä ja mahdollistaa porautumisen tarkempiin tietoihin, jos tunnusluvuissa havaitaan poikkeamia. Sovellus visualisoi informaation siten, että tietoja voivat hyödyntää niin huoltomiehet päivittäisessä työssään kuin isännöitsijät ja kiinteistöpäälliköt apunaan ylläpidon johtamisessa. RYHTI Taloinfo -sovellus on kohdennettu tilojen käyttäjille. Sen avulla ylläpito-organisaatio voi viestiä kiinteistöön liittyvistä asioista, kuten tulevista remonteista tai huoltotoimenpiteistä. Taloinfo mahdollistaa myös kiinteistön energiankulutuksen esittämisen tiivistetysti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. RYHTI Taloinfon tiedot voidaan esittää joko kiinteistön tai kerroksen aulanäytöillä tai vaihtoehtoisesti yrityksen sisäisillä intranetsivuilla. Sovellus tuo kiinteistön energiankulutuksen käyttäjien näkyville ja antaa palautetietoa käyttötottumuksien vaikutuksesta kulutukseen. Aivojumppaa. ”Aivot” kaipaavat myös säännöllistä huoltoa. Toimiakseen luotettavasti rakennuksen automaatiojärjestelmä tarvitsee säännöllistä läpikäyntiä ja huolenpitoa, siis määräaikaishuoltoa. Käytäntö on osoittanut, että ilman huoltoa jäänyt rakennusautomaatiojärjestelmä voi nostaa kiinteistön lämpö- ja sähköenergian vuosikulutusta jopa yli 10 %. Määrävälein suoritettuna

”ENERGIAMÄÄRÄYKSET KIRISTYVÄT EDELLEEN LÄHIVUOSINA JA VAATIMUKSET KIINTEISTÖJEN ENERGIAN KÄYTÖLLE TIUKKENEVAT ENTISESTÄÄN.”

huoltotoimenpiteet maksavat itsensä takaisin yleensä muutamassa kuukaudessa! nZEB tulee. Kohti lähes nollaenergia-aikaa! Energiamääräykset kiristyvät edelleen lähivuosina ja vaatimukset kiinteistöjen energiankäytölle tiukkenevat entisestään. Vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan tulevaisuudessa uusia innovatiivisia ohjausja säätöratkaisuja, älykkäiden sähköverkkojen ja kulutusmittareiden ohjausja optimointiratkaisuja, toiminnallista integraatiota eri tietojärjestelmien välillä, vuorovaikutusta ja tarkempaa tietoa ja raportointia reaaliajassa kiinteistön ylläpidolle ja tilojen käyttäjille. Rakennusautomaation merkitys tulee entisestään kasvamaan. 

14 ½done 1_2013

KIINTEIDEN SAIR AALALAITTEIDEN SUUNNITTELU MURROKSESSA Anssi Hakarinne, teksti Granlund, kuvat

½done 1_2013 15

Mikä sitten on muuttumassa tai jo muuttunut? Tekninen kehitys menee harppauksittain eteenpäin myös kiin-

teiden sairaalalaitteiden alueella. Tämä koskee niin laitteita kuin niihin

integroitavia erilaisia tietoja ohjausjärjestelmiäkin. Oman suolansa tähän tuo myös yhä mystisemmäksi käyvä laki julkisista hankinnoista, joka vaikuttaa kiinteiden sairaalalaitteiden hankintoihin, koska suurin osa Suomen sairaaloista toimii julkishallinnon alaisuudessa. Kommunikaatio ja mallinnus. Kuinka tuo tekninen kehitys niin suuresti sitten vaikuttaa, kyllähän insinööri tekniikan taitaa? Kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelu pohjautuu kuitenkin hyvin pitkälti käyttäjien toiveiden toteuttamiseen. Suunnittelijat keskustelevat koko projektin ajan käyttäjien, sairaanhoitajien ja lääkäreiden kanssa siitä, miten laitteet saadaan parhaiten palvelemaan tilojen tulevaa käyttöä. Mitä teknisemmiksi laitteet tulevat ja mitä enemmän niitä tiloihin sijoitetaan, sitä enemmän vaaditaan suunnittelijalta taitoa puhua ”insinöörikielen” sijasta ”sairaanhoitajakieltä”, jotta kaikki tilojen käyttäjät saadaan ymmärtämään ja hahmottamaan laitteiden toiminta tilan tulevassa käytössä. Vastaavasti suunnitte-

”SUUNNITTELIJA PITÄÄ SAADA YMMÄRTÄMÄÄN KÄYTTÄJÄN TOIVEET JA TARPEET.”

lija pitää saada ymmärtämään käyttäjän toiveet ja tarpeet. Tässä nousee yhä tärkeämpään rooliin tilojen ja laitteiden mallintaminen ja visualisointi. Mitä aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa käyttäjä ja suunnittelija saadaan puhumaan samaa kieltä, sitä vähemmän projektin myöhemmissä vaiheissa perusratkaisuja joudutaan muuttamaan. Projektissa käyttäjät ovat hyvin usein ensimmäistä kertaa rakentamisen kanssa tekemisissä; heille asiat saadaan visualisoinnilla esitettyä paljon havainnollisemmin kuin perinteisillä tasopiirustuksilla. Esimerkkinä voitaisiin kuvailla vaikka teho-osaston potilaspaikkaa, joka on tänä päivänä minimikooltaan 25 m2. Tila täyttyy varsin tehokkaasti kaikista potilaan hoitoon tarvittavista hoitolaitteista ja potilassängystä. Hoitolaitteille taas tuodaan sähkön- ja kaasunsyötöt sekä tietoliikenneyhteydet kattokeskusten kautta. Tähän kun lisätään vielä katosta ripustettavat toimenpidevalaisimet ja monitorivarret sekä potilasnostimet, alue onkin täynnä erilaista tekniikkaa. Tarkalla mallintamisella pyrimme takaamaan, että kaikki laitteet ovat tehovalvontatoiminnan kannalta oikeissa ja toimivissa paikoissa, eivät häiritse muita laitteita ja mahdollistavat vielä talotekniikankin tarpeet. Mallintamalla saadaan hoidettua myös toinen tärkeä asia, risteilyt muun tekniikan kanssa. Tämä koskee erityisesti edellä mainittuja kattoon kiinnitettäviä laitteita. Mallintamalla kattokiinnitysratkaisut hyvin aikaisessa vaiheessa saadaan talotekniikan suunnittelulle hyvä pohja tuoda kaikki tarvittavat liitännät oikeisiin paikkoihin. Samalla saadaan talotekniikka paremmin väistämään kiinteiden sairaalalaitteiden kattoasennuksia jo suunnitteluvaiheessa. Erityisesti tämä korostuu saneerauskohteissa tai lisärakennuksissa, jotka ovat huonekorkeuksiltaan sidoksissa vanhoihin rakennuksiin. Toteutus vaihtelee. Tekninen kehitys näkyy myös samaan lopputulokseen pääsevien laitteiden erilaisten toteutustapojen kirjona. Tämä taas muuttaa kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelua ennen laitteiden 01_TAYSin silmäkeskuksen silmäleikkaussali.

kilpailuttamista. On entistä haastavampaa antaa edes suuntaa antavia tietoja esimerkiksi erilaisten pesukoneiden viemäröintien toteuttamisesta.

16 ½done 1_2013 02_TYKS T2 -sairaalan välinehuolto-

keskuksen sterilointikuorman purkurobotti.

Olemme tilanteessa, jossa laitteiden nopea kehitys edellyttäisi mahdollisimman myöhään kilpailuttamista, kun taas rakentamisen eteneminen edellyttäisi mahdollisimman aikaisin kilpailuttamista. Aikataulutuksen merkitys tulee siis entisestään kasvamaan. Pyrimme myös pitämään suunnittelijamme tarkasti tietoisena mitä laitetoimittajakentässä, eri laitteissa ja niitä koskevassa standardoinnissa tapahtuu, jotta osaamme reagoida mahdollisimman aikaisin kaikkiin muutoksiin. Tietotekniikka ja rajapinnat. Entäpä sitten erilaisten tietoja ohjausjärjestelmien integrointi laitteisiin, eihän se ole kuin kaapeli kiinni ja tieto siirtyy? Vaikeutena on kuitenkin juuri tuohon kaapelin liittämisen rajapinta, eli mitä tietoa siirretään ja minkälaisessa muodossa. Tässä kohtaa tulevat taas kerran myös kilpailuttamisen ongelmat vastaan. Suunnitteluvaiheessa ei välttämättä ole tiedossa kuin ehkä hyvin kevyt toiminnan kuvaus ja nimi järjestelmästä, joka tulee integroida kiinteisiin sairaalalaitteisiin, joiden toimittajaa ei siis tässä vaiheessa vielä tiedetä. Otetaanpa vaikka esimerkiksi sairaalan välinehuollon erilaiset pesukoneet, autoklaavit ja erilaiset kuljetusjärjestelmät

sekä näihin erittäin kiinteästi integroitava tuotannonohjausjärjestelmä. Kaikista välinehuollon prosessilaitteista tulee saada prosessitieto siirrettyä tuotannonohjausjärjestelmään. Vastaavasti tuotannonohjausjärjestelmä ohjaa erilaisia kuljetusjärjestelmiä, pesukoneita ja autoklaaveja entistä enemmän. Suunnitteluvaiheessa pyrimme kuvaamaan ja lukitsemaan rajapintoja riittävästi, että kaikista yhteen liitettävistä laitteista ja järjestelmistä saadaan hankituksi riittävän kattavat tarjoukset. Ja lopuksi vielä hankinta. Mitä haasteita tulee julkisia hankintoja säätelevän lain kautta? Kaikkien julkisen

”KAIKISTA VÄLINE HUOLLON PROSESSI LAITTEISTA TULEE SAADA PROSESSITIETO SIIRRETTYÄ TUOTANNON OHJAUS JÄRJESTELMÄÄN.”

03_Teho-osaston kattokeskus.

hallinnon alaisuudessa toimivien sairaaloiden laitteiden kilpailuttaminen tulisi tänä päivänä suorittaa ketään syrjimättä, mutta kuitenkin siten, että ei tuhlata veronmaksajien varoja. Laitteiden tekninen spesifiointi tulee tehdä riittävän tiukaksi, että saadaan parhaiten käyttöön soveltuva laite, mutta samalla niin avoimeksi, ettei suljeta pois ketään potentiaalista laitetoimittajaa. Laitteiden kilpailutuksen osalta teemme erityisen kiinteää yhteistyötä laitteet kilpailuttavan organisaation kanssa, jotta saamme teknisen spesifioinnin ja kaupallisen tarjouspyynnön yhdistettyä toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin pyrimme takaamaan, että kilpailutuksen kautta saadaan hankittua kokonaistaloudellisesti edullisin mahdollinen laitekanta. 

½done 1_2013 17

VAASA PERUSKORJAA ENERGIATEHOKKAASTI

Kari Rintamäki, teksti Granlund, kuvat

Vaasan kaupungin rakennus- ja peruskorjaushankkeissa energiatehokkuus on ollut jo pitkään keskeisessä asemassa – niin kuin Suomen epäviralliselle energiapääkaupungille sopii. Energiasektori työllistää Vaasassa 10 000 ihmistä. Granlund on ollut laajasti mukana kaupungin hankkeissa taloteknisenä asiantuntijana. 01

”Vaasan alueen yrityksissä noin 10000 henkeä työllistävä energiaklusteri on Pohjoismaissa ainutlaatuinen, joten on luontevaa että energiatehokkuus on ollut myös kaupungin rakennushankkeissa jo pitkään keskeisessä roolissa. Energiatehokkuus ja elinkaariajattelu ovat tärkeä osa taloudellista ja vastuullista kiinteistönpitoa”, rakennuttajainsinööri Risto Päivike Vaasan Talotoimesta sanoo. Energiatehokkuuteen panostaminen näkyy sekä kaupungin uudis- ja peruskorjaushankkeiden rakennuttami01_Runsas luonnonvalon hyödyn-

sessa että kiinteistöjen ylläpidossa. Kaupungin laajan kiin-

täminen pienentää sähköenergian

teistökannan ylläpidon johtamisen ja energiaseurannan

käyttöä ja hiilijalanjälkeä Porvarinkadun koulun ruokasalissa.

työkaluna Vaasa on käyttänyt noin kymmenen vuoden ajan Granlundin Ryhti-ohjelmistoa.

18 ½done 1_2013

”Yli 90 prosenttia kiinteistöistämme on liitetty kaupungin keskitettyyn rakennusvalvomoon, joissa on ammattitaitoinen henkilökunta huolehtimassa siitä, että rakennukset toimivat suunnitellulla tavalla”, Päivike sanoo. Kaupungin peruskorjaushankkeissa energian säästäminen näkyy muun muassa siten, että rakennusteknisten korjausten ohella kiinteistöihin tehdään myös pelkästään talotekniikka- ja kiinteistöautomaatiojärjestelmien uudistuksia asentamalla esimerkiksi entistä energiatehokkaampia uuden sukupolven ilmanvaihtopuhaltimia ja lämmön talteenottolaitteistoja sekä energiaa säästävää automaatiota. Jatkuvaa parantamista. ”Säännöllisen ylläpidon ja peruskorjausten ansiosta kiinteistöjen teknisten järjestelmien taso on hyvä. Meillä ei ole enää kaupungin kiinteistöissä esimerkiksi juurikaan painovoimaista ilmanvaihtoa ja ensimmäisen sukupolven rakennusautomaatiojärjestelmiä käytössä, vaan voimme perusparantaa toisen polven talotekniikkaa kolmannen polven järjestelmiksi tarpeen mukaisine ohjauksineen”, Risto Päivike sanoo. Granlundista on muodostunut hänen mukaansa vuosien varrella pitkäaikaisen yhteistyön kautta luottokumppani, joka on ollut taloteknisenä suunnittelijana ja asiantuntijana valtaosassa kaupungin hankkeista ja vastannut usein myös lvia-hankkeiden valvonnasta. ”Granlund on ollut kilpailukykyinen hankinnoissamme, jotka kilpailutamme julkisia hankintoja ohjaavan hankintalain mukaisesti. Käytämme hinta- ja laatupisteytystä, jossa annamme painoa esimerkiksi onnistuneille referensseille”, Päivike sanoo. Hän pitää erinomaisena asiana sitä että nykyaikaisella talotekniikalla voidaan parantaa sekä energiatehokkuutta että sisäolosuhteita. ”Kun pienet balettioppilaat valittivat ilman laatua huonoksi eräässä kiinteistössämme, totesimme mittauksin että ilmanvaihto ei ollut riittävä kun oppilaita oli paljon. Asentamalla harjoittelusaleihin hiilidioksidianturit voidaan rakennusautomaation avulla säätää ilmanvaihtoa kulloisenkin tarpeen mukaiseksi, jolloin sisäilman laatu pysyy aina hyvänä mutta energiaa kuluu mahdollisimman vähän”, Päivike sanoo. Säästävää ohjausta. Toimitusjohtaja Kari Rintamäki Granlund Pohjanmaa Oy:stä pitää tarpeen mukaista ohjausta yhtenä tehokkaimmista keinoista vähentää turhaa energian kulutusta. ”Peruskorjaushankkeissa taloteknisten järjestelmien suunnittelu vaatii lukuisten erilaisten asioiden yhteensovittamista ja laajaa kokemusta, jotta löydetään kuhunkin kiinteistöön parhaiten soveltuva optimaalinen ratkaisu. Esimerkiksi Vaasan lyseon lukion peruskorjauksessa päädyimme hajautettuun järjestelmään, jossa on tavallista enemmän ilmanvaihtokoneita

½done 1_2013 19

”VALAISTUS KULUTTAA JULKISISSA RAKENNUKSISSA KUTEN KOULUISSA, PÄIVÄKODEISSA JA SAIRAALOISSA PALJON SÄHKÖÄ.”

keskitettyjen suurten ilmanvaihtopuhaltimien sijaan siksi, että rakennuksen alkuperäisessä jugend-osassa tekniikka piti saada piiloon, eikä tiloihin mahtunut suuria ilmanvaihtokanavia”, Rintamäki sanoo. Sähkösuunnittelija Mats Bonns Granlundilta korostaa, että tarpeen mukaisella ohjauksella voidaan ilmanvaihdon lisäksi saavuttaa suuria säästöjä valaistuksessa. ”Valaistus kuluttaa julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa paljon sähköä. Käyttämällä uusia led-valaisimia tai muita energiatehokkaita valaisimia ja ohjaamalla valaistusta esimerkiksi läsnäoloantureilla voidaan pienentää huomattavasti sähkönkulutusta”, Bonns sanoo. Hän pitää tärkeänä, että talotekninen asiantuntija tuo sekä arkkitehdille että tilaajalle selvästi tietoon erilaisten valaistusratkaisujen energiankulutuksen. ”Niin sanotut arkkitehtivalaisimet ovat näyttävän näköisiä, mutta kuluttavat usein paljon energiaa”, Bonns sanoo. Tietomallinnus työkaluna. Granlund käyttää kaikissa suunnitteluhankkeissaan 3D-tietomallinnusta, joka helpottaa Granlund Pohjanmaan lvi-osaston päällikkö Pekka Pajuniemen mukaan oleellisesti eri järjestelmien törmäystarkasteluja. ”Nykyvaatimusten mukaisten lukuisten kanavien ja putkistojen sovittaminen peruskorjauksessa vanhojen kiinteistöjen usein ahtaisiin tiloihin ja parhaiden reittien hakeminen olisi huomattavasti vaikeampaa ilman tietomallinnusta. Mallinnus helpottaa myös erilaisten vaihtoehtojen havainnollistamista tilaajille ja tilojen käyttäjille”, Pajuniemi sanoo. 02

Porvarinkadun koulun peruskorjauksen yhteydessä kiinteistö va-

02_Porvarinkadun koulun 108 m2

littiin myös yhdeksi aurinkoenergian hyödyntämisen pilottikohteeksi.

aurinkopaneelit tuottavat vuodessa

Laskelmien pohjalta kouluun päätettiin asentaa aurinkosähköpaneeleita

n. 15 000 kWh sähköenergiaa. Järjestelmän tuottamasta energiasta on saatavissa online -tietoa osoit-

lämpöenergiaa keräävien aurinkokeräimien sijaan, koska lämpöenergian tarve on kouluissa kesällä vähäinen.

teessa: http://tinyurl.com/n6qc95f

”Aurinkoenergia voidaan liittää luontevasti myös koulun opetukseen,

03_Swegon Wise -järjestelmä oh-

kun oppilaat voivat seurata paneelien sähkön tuottoa esimerkiksi eri

jaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

vuodenaikoina”, Risto Päivike sanoo.

Granlund Pohjanmaalla tehdyssä insinöörityössä suoritettujen mittausten mukaan luokkahuoneissa voi säästyä jopa 70 % ilmanvaihdon sähköenergian kulutuksesta ja 40 % ilmanvaihdon lämpöenergian kulutuksesta.

Kaupunki on kiinnostunut uusiutuvan energian hyödyntämisestä eri muodoissa. ”Sundomin uuteen päiväkotirakennukseen tulee kymmenen maalämpökaivoa. Toteutettavien hankkeiden kautta kaupunki saa tietoa erilaisten energiamuotojen investointi- ja käyttökustannuksista uusien hankkeiden päätöksenteon pohjaksi”, Kari Rintamäki sanoo. 

20 ½done 1_2013 01_Veturin aulassa yhdistyvät valaistuksen kolme peruselementtiä: valkoiset valoviivat, värillinen muunneltavissa oleva sisäkattopinta sekä lattialle selvästi piirtyvät vaaleat valokuviot.

½done 1_2013 21

VALAISTU VETURI Jari Vuorinen, teksti Matti Immonen, kuvat

Kouvolan Tervaskankaalle syyskuussa 2012 avattu uusi Veturi

on Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskus. Samalla se on

yksi Kesko Oyj:n kaikkien aikojen suurimpia hankkeita, kokonaisinvestoinnin ollessa noin 100 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen tavoitteena on toimia Kouvolan seudun asukkaita ja seudulle suuntaavia matkaajia palvelevana kokonaisuutena. Kauppakeskuksessa toimii yhteensä yli 80 liikettä, joista Keskon omat liikkeet K-citymarket, Anttila, K-rauta ja Budget Sport toimivat suurimpina vetonauloina. Lisäksi kauppakeskuksessa on 35 uutta toimijaa Kouvolan alueella sekä uusimmalla tekniikalla varustettu elokuvateatteri Kino 123, jotka omalta osaltaan lisäävät kauppakeskuksen houkuttelevuutta. Kutostien varrella sijaitseva kauppakeskus on näkyvällä paikalla, ja sinne on helppo poiketa. Rakennus itsessään on paikoin kaksikerroksinen, mikä voi jäädä kaukaa katsottuna huomaamatta, sillä varsinaisen rakennuksen muodot jäävät osittain pitkän lasisen kaksoisjulkisivun verhoilemaksi. Lasinen julkisivu on värjätty tulostustekniikalla tunnusomaisiin Veturin väreihin, siniseen ja lämpimään oranssiin. Sisällä tila kohoaa liikuttaessa pääsisäänkäynnin suuntaan. Toteutusvaiheessa rakennus jaettiin kolmeen lohkoon (A, B, C), joista ensimmäisen ollessa jo hyvää vauhtia rakenteilla, suunniteltiin kahta seuraavaa. Rakennusvauhti oli nopea, ja koko 48 000 neliön kauppakeskus valmistui noin puolessatoista vuodessa. Sisävalaistus. Valaistuksen tehtävänä on ollut tukea tilan hahmottamista ja edesauttaa tunnelman luomisessa. Valaistuksella on myös selkeä funktionaalinen tehtävä huomioida kävijöiden tarpeita ja toimia myymälätiloihin johdattelevana elementtinä. Galleriakäytävillä valaistus on toteutettu pääosin valoviivoilla, jotka johdattelevat kävijän katseen eteenpäin. Ne toimivat muotokielensä ansiosta tilaa ryhdittävänä ja selkeyttävänä aiheena. Ensimmäisessä kerroksessa valoviivojen rytmiä katkovat pyöreät, valokattomaiset Barrisolelementit. Toisen kerroksen lasikaiteita on valaistu RGB ledinauhoilla. Taustavalaistut lasikaiteet lisäävät osaltaan tilan selkeyttä, ja värinvaihto mahdollistaa galleriakäytävän ilmeen muutoksen napin painalluksella. Tarkoituksena on nimenomaan ollut aikaansaada keveyttä muutoin melko massiiviseen visuaaliseen aiheeseen. Yhtenäisestä lasipinnasta muodostuu taustavalaistuna aineeton rakenne, joka yhdistyy galleriakäytävän muuhun ilmevalaistukseen saumattomasti. Suuria säleistä koostuvia alakattolauttoja reunustaa valkoinen valoaihe. Itse lauttoja valaistaan epäsuoralla ohjelmoidulla värivalaistuksella, jonka

22 ½done 1_2013 02

tarkoituksena on toimia miellyttävänä valoisuuden tuojana. Valon väriin on haettu muutaman voimakkaan perusvärin lisäksi murrettuja sävyjä, kuten esimerkiksi ”samppanja”. Dynaamiset tilanteet on ohjelmoitu hitaiksi ja rauhallisiksi, jotta ne eivät tuntuisi päällekäyviltä tai levottomilta. Kävijän on tarkoitus ennemmin aistia kuin ärsyyntyä. Koko ilmevalaistus on toteutettu leditekniikalla.

”KOKO ILMEVALAISTUS ON TOTEUTETTU LEDITEKNIIKALLA.”

Ohjaustekniikassa käytetään sekä DALI-ohjattuja RGBledejä staattisiin lasikaiteiden väreihin että DMXohjattua RGBvaloa alakatoissa ja otsapinnoissa. Itse ohjaussignaali liikkuu tilassa suurilta osin langattomana. Galleriakäytävän valoviivat on toteutettu pitkäikäisillä

½done 1_2013 23 02_Suuret valopinnat rikkovat välillä tiukkaa valoviivoitettua alakattopintaa. Sama muoto toistuu myös lattiapinnan kuvioinneissa. 03_Julkisivuissa vuorottelevat kuvioidut värilliset lasipinnat sekä valomainokset. Lasipintaa valaistiin satoja metrejä pehmeäkeilaisilla valonheittimillä. 04_Ilmevalaistuksen perusta on sininen yleissävy, mutta esiohjelmoiduista tilanteista voidaan myös valita muita tiettyihin sesonkeihin tai tapahtumiin sopivia värejä ja vaihtuvia valaistustilanteita.

loisteputkilla varustetuilla loisteputkivalaisimilla. Suuret myymälätilat, kuten K-citymarket ja K-rauta, on pitkälti valaistu perinteisillä myymälävalaistusratkaisuilla. Yleisesti ottaen myymälöissä on yleisvalaistuksena pitkäikäiset loisteputkilamput, ja kohdevalaistus on sitä käyttävissä myymälöissä hoidettu monimetallispoteilla. Ulkovalaistus. Ulkovalaistuksessa leditekniikka on sisävalaistukseen verrattuna huomattavan paljon suuremmassa roolissa. Esimerkiksi aluevalaistuksen kaikki 202 pylväsvalaisinta ovat ledivalaisimia. Myös Kouvolan kaupunki on panostanut kauppakeskuksen alueella ja sinne johtavilla katuosuuksilla leditekniikkaan. Ledivalaisimia ei ole valittu pelkästään uutuuden huumassa, vaan olennainen vaikutin on ollut leditekniikan suoma himmennysmahdollisuus. Jokainen pylväsvalaisin sisältää Philipsin Dynadimmer ohjainlaitteen, mikä mahdollistaa valaistuksen automaattisen himmentämisen viidessä portaassa. Käytännössä aluevalaistus himmenee kauppakeskuksen hiljaisina aikoina. Ykköstavoite tässä on luonnollisesti energiansäästö. Kaksoisjulkisivu on erittäin pitkä, lähes 600 metriä. Tämän kokonaisuuden valaistusta tutkittiin kalkkiviivoille saakka, ja monien vaihtoehtojen kautta päädyttiin valopesuun pylväisiin sijoitetuilla monimetalliheittimillä. Tavoitteena on elävä pinta, jossa myös varjoille on jätetty

”LEDIVALAISIMIA EI OLE VALITTU PELKÄSTÄÄN UUTUUDEN HUUMASSA, VAAN OLENNAINEN VAIKUTIN ON OLLUT LEDITEKNIIKAN SUOMA HIMMENNYSMAHDOL LISUUS.”

tilaa. Kaukaa katsottuna lämmin oranssi hehkuu houkuttelevana ja kylmä sininen luo upean vastaparin oranssille. Jalankulkijat ja pyöräilijät on huomioitu valaisemalla kevyen liikenteen kulkureitit hyvin. Alueen toisella reunalla on pyörätie, jonka valaisussa on alueva-

laistuksen lisäksi käytetty häikaisemättömiä pollarivalaisimia, joiden valo suuntautuu pelkästään kulkureiteille. Lisäksi itäisen puolen suurta pysäköintialuetta halkoo pitkä kävely ja pyöräilykatos, jonka valaistus palvelee nimenomaan edellä mainittua tarkoitusta. Kevyen liikenteen huomioiminen oli myös yksi monista seikoista, joita rakennukselle haettu BREEAM-ympäristösertifiointikin valaistukselta vaati. Muita merkittäviä valaistukseen liittyviä vaatimuksia olivat standardien mukaiset valaistustasot sekä sisällä että ulkona, valosaasteen minimoiminen taivaalle ja viereisille tonteille sekä ulkovalojen lm/Warvot ja R a -indeksit. Kaiken kaikkiaan Kouvolassa on nyt kauppakeskus, joka kestää myös kansainvälistä vertailua monellakin tasolla. Ai niin, onhan siellä myös valaistu veturi. 

Granlund. Parasta erityisosaamista. Erikoislaskenta

Varmennettu sähkönjakelu

Laskentapalvelut toimivat suunnittelun tukena rakennushankkeissa. Vastaavasti olemassa olevissa kiinteistöissä sisäympäristö- tai energiaongelmien ratkaisuissa voidaan hyödyntää laskennallisia analyysejä.

AV-järjestelmät Suunnittelukohteitamme ovat mm. auditoriot, kokoustilat, neuvottelutilat, opetustilat, ravintolat ja viihdekeskukset, urheilutilat ja areenat, teatterit, ääni- ja TV-studiot, leikkaussalien kuvaus- ja ohjausjärjestelmät sekä videoneuvottelu- ja telepresencetilat.

Valaistus

Suunnittelemme myös täysin räätälöityjä sähkön varmennuksen varavoima-, UPS- ja CPS- ratkaisuja asiakkaidemme yksilöllisimpiinkin tarpeisiin.

Puhdastilat Puhdastilojen osaamiskeskuksemme on Kuopiossa. Hiukkaset hallintaan osaamisella ja kokemuksella.

Tele- ja tietojärjestelmät Valaistussuunnittelun tärkeimpiä suunnittelukriteerejä ovat tilan arkkitehtuuri ja visuaalinen kokonaisuus sekä ihmisten turvallisuus, viihtyvyys ja työkyky.

Meillä on osaamista mm. ATK-verkkojen, äänentoistojärjestelmien, merkinantojärjestelmien, paloilmoitinjärjestelmät, VIRVE-verkkojen ja monien muiden järjestelmien suunnittelusta.