Gramexpress 03/2015 by gramex

Jannan huikea vuosi 2015

Tiisu unelmiensa tiell채 Suoratoisto lis채채 valinnanvaraa Antero Jakoila taitaa kitaran tyylit

hän

Musaministeri Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kokenut keikkailija. Haastattelu lauri kaira Kuva lauri kotila / valtioneuvoston kanslia

➤ Montako levyä osapuilleen omistat? Jaa-a. Kyllähän cd-levyjä ja vanhoja kunnon kasetteja on aikamoiset määrät. Nykyisin musiikinkuunteluni on siirtynyt digiaikaan, tietokoneelle ja ipadille.

➤ Miksi musiikki ja muu kulttuuri on sinulle tärkeää? Musiikki on rakas harrastus ja jollain lailla elämää suurempaa. Vaikea olisi kuvitella elämää ilman.

➤ Laulatko tai soitatko itse jotain instrumenttia? Olen harrastanut musiikkia koko elämäni. Musiikkiopistossa soitin viulua, haitaria, rumpuja ja kävin laulutunneilla. Lisäksi minulla oli vuosia oma bändi. Nykyisin viihdyn paremmin katsomon puolella, monipuolisesti musiikista nautiskellen. Silloin tällöin, pari kertaa vuodessa, tulee soiteltua vanhojen kavereiden kanssa lähinnä terapiamielessä.

➤ Millaisen kädenjäljen haluat jättää omasta ministerikaudestasi? Hallituksen kärkihankkeena on taiteen perusopetuksen saavutettavuuden parantaminen. Toivoisin, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus päästä kokeilemaan kulttuuria eri muodoissa ja löytää se oma juttunsa. Jokainen on jossain hyvä.

➤ Onko yhteenne keikkaillut? On! Meillä oli vuosia bändi, jonka kanssa kierrettiin häitä, juhlia ja ravintoloitakin. ➤ Ehditkö nykyisin soittamaan tai laulamaan? Aina silloin tällöin. Musiikki on parasta vastapainoa työlle, se vie ajatukset ihan muihin sfääreihin. Haluan ehtiä laulaa sen verran, ettei kynnys nouse liian korkealle. ➤ Mistä musiikkiharrastuksesi alkoi?

Innostus musiikkiin taisi syttyä jo taaperoiässä. Meillä laulettiin paljon kotona. Soitinvalintoihin vaikutti televisiosta tullut Hopeinen harmonikka -kilpailu ja myöhemmin innostuin rummuista, kun huomasin musiikintunnilla, että peruskomppi luisti. Laulu kuitenkin voitti.

sanni graHn-laasonen

➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Mikään ei voita livetilanteita. Yritän päästä konsertteihin mahdollisimman usein. Spotify on myös kovassa käytössä. ➤ Millaista musiikkia kuuntelet eniten? Aika monipuolisesti kaikenlaista. Nykyisin uppoavat parhaiten taitavat suomalaiset naisartistit Seija Simolasta alkaen. ➤ Liittyykö johonkin levyyn tai konserttiin erityisiä muistoja? Muistan, kun 12-vuotiaana soitin mummolleni Jari Sillanpään esikoislevyä. Siltsu ylitti silloin sukupolvirajat – ja ylittää muuten edelleen. Stadion-keikka oli mahtava!•

Syntyi 1983 Forssassa. Työura ja koulutus VTM. Työskennellyt Iltalehden toimittajana ja uutispäällikkönä sekä ulkoministerin lehdistöavustajana. Kansanedustaja vuodesta 2011. Ympäristöministeri 2014–15. Kokoomuksen varapuheenjohtaja. Perhe Puoliso ja tytär.

Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira

Tiisu 14

Mistä kasvun eväät digimarkkinoille?

Kuva: matti matikainen

Hank Solo 22

K Antero Jakoila 27

Kannessa janna Kuva: mikko harma Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / toimitus@gramex.fi puh. (09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 / Painotyö Forssa Print / Painos 48 000 kpl Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi

olme toimialaa – kulttuuri- ja viihdeala, mediaala sekä teleoperaattorit – kaipaavat pikaisia toimia kotimaisten sisältöjen turvaamiseksi digimarkkinoilla. Ne julkaisivat yhteiset toiveensa samalla kun julkistettiin selvitys Suomen digitaaliset sisältömarkkinat: kasvun ja kehityksen edellytykset. Selvityksen taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY sekä Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta. Ennusteiden mukaan digitaalisen osuus kotimaisesta sisältöliiketoiminnasta on vuonna 2017 noin 15 prosenttia. Selvityksen mukaan digitaalinen liiketoiminta kohtaa entistä laajempaa kansainvälistä kilpailua, johon pitää kyetä vastaamaan laadukkailla tuotteilla. Ellei selvityksen esityksiä toteuteta, sisältömarkkinoiden arvo voi monilla osa-alueilla pudota merkittävästi. Raportin mukaan kotimaisten sisältöjen pitää erottua kansainvälisestä tarjonnasta, Suomeen pitää luoda kotimaisia digipalveluja ja kotimaisen tarjonnan pitää löytyä myös kansainvälisistä palveluista. Yksittäisille tekijöille tulee luoda mahdollisuudet halutessaan toimia yritysmäisesti, muun muassa verotusta ja sosiaaliturvaa kehittämällä. Omassa yhteiskannanotossaan luova ala, media-ala ja teleoperaattorit peräävät muun muassa kevyempää sääntelyä, kilpailijamaiden kaltaisia av-tuotantokannusteita sekä Tekesin tukien saannin helpottamista sisältöaloille. Kolme toimialaa toteaa myös, että yksittäisten tekijöiden ja sisällöntuotantoyritysten kannalta olennaista on, että oikeuksien käytöstä maksetaan kohtuulliset korvaukset eikä markkinoilla esiinny niiden arvoon vaikuttavia häiriöitä. Valokuituverkkojen vetämistä halutaan helpottaa. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat tulisi saada pikaisesti kuntoon. Selvitys löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta www.minedu.fi.•

Kolme toimialaa yhdisti voimansa.

Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira

alkusoitto

Laulaja-kitaristi John Doyle tulee Ouluun.

Oulun irkkufestivaali juhlii The Irish Festival of Oulu järjestetään syys-lokakuun vaihteessa jo kymmenennen kerran. Kuusipäiväiseksi laajentuneen festivaalin (29.9.–4.10.) ohjelmisto esittelee monipuolisesti irlantilaista kulttuuria ja mukana on runsaasti musiikkia työpajojen ja konserttien muodossa. Pääkonsertissa 4.10. esiintyy kuusi Grammya voittanut The Chieftains. Kuva: the irish festival of Oulu

Musiikkivienti kasvaa yhä Music Finlandin elokuussa julkaiseman selvityksen mukaan musiikki-vienti kasvaa yhä. Suomalaisen musiikkiviennin arvo vuonna 2014 oli 42,8 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli kuusi prosenttia. Eniten kasvoi elävän musiikin vienti, sen arvo kaksinkertaistui 2010-luvun aikana.

Musiikkiviennin arvo tulonlähteittäin 2013–2014

Kimmo Pohjonen ja Apocalyptica ehdolla musiikkipalkinnolle Harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen ja selloheviyhtye Apocalyptica tavoittelevat Pohjoismaisen neuvoston musiikkipalkintoa yhdeksän muun ehdokkaan rinnalla. Ehdokkaat julkistettiin toukokuussa ja noin 47 000 euron suuruinen palkinto jaetaan 27. lokakuuta Reykjavikissa.

Sekä Kimmo Pohjonen että Apocalyptica tunnetaan tinkimättöminä visionääreinä, joiden ura on ulottunut pitkälle Suomen rajojen ulkopuolelle. Apocalyptican kahdeksas studioalbumi Shadowmakers ilmestyi huhtikuussa ja Kimmo Pohjosen uutuus Sensitive Skin saadaan kuultaville syyskuussa. Kuva: marja seppälä

Muidenkin tutkittujen musiikin alueiden vienti kasvoi: äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013–2014 -raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Music Finlandin verkkosivuilla: www.musicfinland.fi

Tulot 2013 milj. euroa

Muutos %1

Tulot 2014 Muutos milj. euroa %

Elävä musiikki Äänitteet Tekijänoikeudet Muut vientitulot Muut tavarat ja palvelut

12,1 4,9 4,6 2,6 16,2

(+33) (-24) (-8) (+288) (+15)

13,3 5,2 4,9 3,0 16,4

+10 +6 +6 +15 +1

Yhteensä

40,4

(+13)

42,8

Koska edellisvuosien tutkimuksessa jaottelu on ollut erilainen, muutosprosentti 2012–13 perustuu arvioon.

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013–2014 -raportti

Kuvat: Lauri oino

Kansanmusiikkiinstituutille EU-palkinto Kaustisilla sijaitsevan Kansanmusiikki-instituutin Sustaining cultural variety -hanke on palkittu erityismaininnalla Euroopan unionin vuoden 2015 kulttuuriperintöpalkintokilpailussa. Palkitsemisen syynä on kaustislaisen pelimannitradition elinvoima ja kehitys. Europa Nostra -palkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran aineettomalle kulttuuriperinnölle ja hanke osallistui sarjaan Koulutus, opetus ja tietoisuuden lisääminen.

Uusi verkkopalvelu musiikintekijöille Startup-yritys Tune Pan Alley on avannut uuden verkkopalvelun musiikintekijöille osoitteessa tunepan.com. Verkkopalvelussa musiikintekijät voivat tehdä tuotantosopimuksia sekä tuottaa ja julkaista digitaalisesti musiikkia. Julkaisu tapahtuu verkossa toimiviin digikauppoihin ja suoratoistopalveluihin. Jäsenet otetaan kutsun perusteella. Tarkoitus on paikata ammattimaisella tasolla työskentelevien musiikintekijöiden joukkorahoitushenkisen online-alustan puutetta.

Kuva: tÕnu tunnel

Ääniteilmoitukset vuodelta 2015

Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2015 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitukset tulee olla Gramexissa tammikuun 2016 loppuun mennessä. Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, myös näiden ilmoitukset tulee olla silloin Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeita voi täyttää ja tulostaa kotisivultamme gramex.fi.

Kimmo Valtanen, Universal Music.

Suomen ensimmäiset klasarireivit Hakasalmen huvilassa bailataan 26.11. klassisen musiikin tahtiin. Musiikkia!-näyttelyn oheisohjelmana järjestettävät klasarireivit ovat Suomessa ensimmäiset laatuaan, mutta maailmalta esikuvia löytyy ainakin Hollannista ja Virosta. Helsingin klasarireivit järjestetään yhteistyössä Metropolian musiikinopiskelijoiden kanssa. Tallinn Music Weekin klasarireivejä harjoiteltiin maaliskuussa Tallinnan Kulttuurikattilassa.

info

Kimmo Valtanen on valittu Universal Musicin uudeksi toimitusjohtajaksi entisen toimitusjohtaja Jaakko Nordlundin siirtyessä MTV:n toimitusjohtajaksi. Valtanen on toiminut vuodesta 2013 Universal Musicin markkinointijohtajana. Tiketin uusi toimitusjohtaja on yrityksessä kolme vuotta myyntijohtajana toiminut Esa Nikkilä. Tiketin entinen toimitusjohtaja Mirva Merimaa siirtyy Tiketin hallituksen puheenjohtajaksi. Avantin toiminnanjohtajana on aloittanut Maati Rehor entisen toiminnanjohtaja Maija Kylkilahden siirtyessä Helsingin juhlaviikkojen klassisen musiikin tuottajaksi. Rehorin seuraajaksi Suomen Jazzliiton toiminnanjohtajana on valittu Ami Vuorinen, joka on työskennellyt viimeiset vuodet UMO Jazz Orchestran palveluksessa tuotannon ja viestinnän tehtävissä.

kuva: karoliina paavilainen

Seinäjoen kaksriviset sekä Jonas Borgmästars ja Ingmar Furu Kaustisten musikkijuhlilla 2014.

asiakas

Musiikkialalla uusia nimityksiä

Tapahtumalisenssien asiakaspalvelu Teostoon Gramexin tapahtumalupia on jo tämän vuoden alusta saanut yhden luukun periaatteella Teostosta. Lokakuusta 2015 alkaen myös Gramexin nykyisten tapahtuma-asiakkaiden asiakaspalvelu ja laskutus siirtyvät Teoston hoidettavaksi. Asiakkaat saavat Teostolta kirjeen, jossa näkyvät heidän Gramexlupansa nykyiset ehdot sekä asiakastiedot. Mikäli tiedot ovat kunnossa ja asiakas järjestää yhä tapahtumia, ei tarvitse reagoida mitenkään. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Teostoon.

Musiikkivideoiden laskutus muuttuu Gramex ja Matkailu ja ravintolapalvelut MaRa ovat sopineet musiikkivideohinnaston uudistamisesta ensi vuoden alusta alkaen. Korvaukset perustuvat jatkossa asiakaspaikkojen määrään. Gramex lähettää musiikkivideoasiakkailleen asiasta kirjeen ja alue-edustajat ottavat heihin henkilökohtaisesti yhteyttä.

Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira

alkusoitto Koulutusta studiotyötä tekeville Muusikkojen liitto järjestää maanantaina 12. lokakuuta kello 12 alkaen koulutustilaisuuden äänitysja tv-studioissa työskenteleville muusikoille ja tuottajille. Tilaisuus pidetään Tavastia-klubilla, Urho Kekkosen katu 6, Helsinki. Iltapäivän ohjelmassa ovat esillä muun muassa Gramex-käytännöt, mastereiden ja raitojen jälkikäyttö, studio-TES sekä oman työn ja oman studion hinnoittelu. Puhujina ja panelisteina ovat Eppu Kosonen, Eeva Koivusalo ja Riku Mattila sekä edustajat Muusikkojen liitosta ja Gramexista. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.muusikkojenliitto.fi/studiokoulutus.

Pertti Kurikan Nimipäivät (yllä) sekä The Flaming Sideburns (alla) tekevät syksyllä laajat kiertueet.

Kiertueita klubeilta jäähalleihin Syksyllä monet artistit ja yhtyeet pakkaavat soittimensa busseihin ja lähtevät Suomen-kiertueille. Heti syyskuun alussa (9.9. Tavastia) kiertueensa starttaa Pertti Kurikan Nimipäivät, joka tekee syksyn aikana toistakymmentä klubikeikkaa eri puolilla Suomea. The Flaming Sideburns juhlii 20-vuotiasta uraansa Oulusta 18.9. käynnistyvällä kiertueella. Muita syksyllä kiertäviä suosikkeja ovat muun muassa Waltteri Torikka, Chisu ja Egotrippi. Ensi vuoden alussa Cheek aikoo tehdä jälleen historiaa tekemällä poikkeuksellisen laajan areenakiertueen, joka käynnistyy Helsingin jäähallista 8.1.2016. Kuvat: pentti kurikan nimipäivät / anton sucksdorff. the flaming sideburns / jari paulamäki.

Pistepirkot paussille Rockyhtye 22-Pistepirkko soitti toistaiseksi viimeisen keikkansa elokuussa Tavastialla jäädäkseen määrittelemättömän mittaiselle tauolle. Kesken jäi myös tekeillä ollut albumi, jonka oli tarkoitus juhlistaa yhtyeen 35-vuotista historiaa. Syynä taukoon ovat erimielisyydet muusikkoveljesten PK ja Asko Keränen välillä. Kuva: Aki roukala

Johtosävel ilmo laevuo Gramexin hallituksen puheenjohtaja

Nopsajalka soi radioissa

Uusi sopimus hyödyttää kaikkia

Pharrel Williamsin Happy soi viime vuonna eniten yksityisissä radioissa, 9 128 kertaa. Sitä seurasi Aviciin Addicted To You, 8 314 soittokertaa. Kolmanneksi kipusi Nopsajalan Lupaan olla 7 612 soittokerrallaan. Seuraava kotimainen kappale oli Jannan Sä et ole hullu sijalla yhdeksän. Muut 20 suosituimman joukkoon mahtuneet suomalaiset kappaleet olivat Kasmirin Vadelmavene, Kaija Koon Supernaiset ja Jenni Vartiaisen Suru on kunniavieras. Tilaston laati Kari Niemelä Gramexista.

Kuva: sony music

esällä tuli voimaan uusi sopimusjärjestely, joka koskee tv-ohjelmien välittämistä osana internetoperaattoreiden sisällön tarjontaa. Vastaavaa järjestelyä ei ole tähän mennessä muualla maailmassa ollut. Kyseessä on tv-ohjelmien verkkotallennus, johon liittyviä palveluja operaattorit ovat erimuotoisina tarjonneet asiakkailleen jo usean vuoden ajan. Tämä osa operaattoreiden liiketoiminnasta on ollut kivenä kengässä tv-yhtiöiden, tuotantoyhtiöiden, tekijöiden sekä internetoperaattoreiden välisissä suhteissa. Asia on hiertänyt, koska näihin palveluihin ei ole hankittu lupia tvohjelmien oikeudenhaltijoilta. Käräjöinti asian tiimoilta on ollut uhkana palveluille. Tilanne on ollut ongelmallinen. Palvelumuoto on nykyaikainen ja vastaa kuluttajien toiveita. Ohjelmien oikeudenhaltijat eivät kuitenkaan ole voineet hyväksyä ohjelmiensa käyttöä luvattomasti ja ilmaiseksi. Asia on nyt ratkaistu kaikkien eduksi päämäärätietoisella yhteistyöllä ja vieläpä niin, että lainsäätäjä tukee saavutettua konsensusta. Lakiin lisättiin sopimista helpottavat säännökset, jotka antavat tekijänoikeusjärjestöille oikeuden sopia kollektiivisesti verkkotallennuksesta operaattoreiden kanssa. Gramex on yhtenä osapuolena äänitteiden esittäjien ja tuottajien puolesta allekirjoittanut tarvittavat sopimukset. Tällainen tekijöiden, tuottajien ja jakelijoiden koko alan kattava yhteinen sopiminen on uutta. Siitä on välitön hyöty operaattoreille ja katsojille, joille nyt voidaan tarjota laillisia palveluja. Korvauksen sisältönsä käytöstä saavat tekijät ja tuottajat hyötyvät, samoin tv-yhtiöt, jotka voivat laajentaa ohjelmiensa katsomismahdollisuuksia. Suurin hyöty on kuitenkin koko sisältöjä tuottavan ja niitä jakelevan alan tulevaisuus. Tällä tavoin yhdessä onnistuneesti avattu solmu ja onnistunut kuluttajia hyödyttävän toiminnan mahdollistaminen luo tulevaisuudessa entistä parempia mahdollisuuksia löytää uusiin tilanteisiin onnistuneita ratkaisuja.•

Leena Hirvonen (kesk) työskenteli musiikin tukemiseksi yli 30 vuotta.

Leena Hirvonen eläkkeelle Musiikin edistämissäätiö MES:n pääsihteeri Leena Hirvonen siirtyi eläkeelle kesällä. Hän vastasi säätiön toiminnasta sen perustamisesta alkaen, samoin sen toisen edeltäjän ESEK:n toiminnasta sen käynnistymisestä asti eli vuodesta 1983.

Leenan eläkkeelle lähdön yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa kuvaan asettuivat MES:n talous- ja hallintosihteeri Ulla Haukatsalo (vas.), Leena Hirvonen sekä säätiön uusi johtaja Hannu Saha. Kuva: mes

Maa ja meri täynnä keikkoja Elävää musiikkia kuultiin viime vuonna 58 500 keikalla 52 500 tapahtumassa. Keikkojen määrä väheni edellisvuodesta kuusi prosenttia ja tapahtumien määrä lähes seitsemän prosenttia. Tiedot ovat Teoston keräämiä. Kolme suurinta elävän musiikin keikkapaikkaa ovat kaikki laivoja. Niitä seuraavat Levitunturin kylpylähotelli Kittilässä, Molly Malone’s -pub Helsingissä ja Paapan kapakka Tampereella.

Kymmenen suosituimman keikkapaikan joukkoon mahtuvat vielä Ikaalisten ja Naantalin kylpylät sekä Bar Loose ja Tavastia-klubi Helsingistä. Eniten keikkoja on luonnolisesti suurissa kaupungeissa, kärjessä Helsinki 10 283 keikallaan. Asukaslukuun suhteutettuna voiton vievät kuitenkin pohjoisen matkailukunnat Pelkosenniemi, Kittilä ja Kolari.

Kuva: matti matikainen

Voittaja on alan tulevaisuus.

Janna hurmerinta Taiteilijanimi Janna • Syntynyt 1981 • Tutkinto Pop & Jazz Konservatoriosta ja opintoja Complete vocal institutessa Tanskassa • Julkaisi viime vuonna Janna-albumin, joka nousi listaykköseksi • Julkaissut aiemmin kaksi englanninkielistä levyä • Valmistelee uutta levyä • Vanhemmat pitkän linjan muusikot Maarit ja Sami Hurmerinta.

Ensimmäiset omat laulut syntyivät 16-vuotiaana.

Teksti juhana unkuri Kuvat MIKKO HARMA

annan ura on ollut viimeisen kahden vuoden aikana vahvassa nousussa. Viime vuonna julkaistu popalbumi Janna nousi listaykköseksi ja myi kultaa. Sä et ole hullu -single myi niin ikään kultaa sekä Läpinäkyvä- ja Tytöt lähtee tanssimaan -singlet olivat listamenestyksiä. Janna sanoo olevansa menestyksestään kiitollinen ja onnellinen. ”Viime vuosi oli ihan huikea ja niin tämäkin vuosi on ollut. Minusta tuntuu, että tekemäni kova työ on nyt palkittu. Menestys antaa vahvaa uskoa myös tulevaisuuteen. On ihanaa lähteä tekemään uutta levyä, kun tietää ihmisten odottavan sitä”, Janna pohtii. Ahkerasti Suomea kiertäneen Jannan keikoilla on ollut runsaasti väkeä. ”Ikärajattomilla keikoilla näkyy paljon nuoria tyttöjä. Monet heistä tulevat keikoilleni aina, kun se vain on mahdollista. On myös hienoa huomata, että yleisössäni on kaikenikäisiä ihmisiä. Vanhempani ikäisetkin kuulijat näyttävät löytäneen musani. Minulla on aivan ihania faneja”, Janna sanoo. Jannalla ja yleisöllä on vahvaa kommunikointia niin keikoilla kuin niiden ulkopuolella. >>>

Musiikki valitsi minut Janna tiesi jo pienenä tyttönä, että hänestä tulee isona laulaja.

>>> ”Tuntuu upealta, kun jengi laulaa keikoilla biisien mukana. Monet ovat kertoneet minulle henkilökohtaisia tarinoitaan keikkojen yhteydessä, viesteissään ja perinteisissä kirjeissä. He ovat samaistuneet laulujeni teksteihin.” ”Se onkin paras palaute, mitä artisti voi saada. On arvokasta, jos voi luoda hyviä fiiliksiä ilon hetkellä ja vaikeiden aikojen keskellä auttaa ainakin jollakin tavalla. Tällainen tekee musiikinteon merkitykselliseksi.” Janna kertoo työstävänsä jo uutta levyä innolla. Hän jäi äskettäin pidemmälle keikkatauolle. ”Pidimme keikkojen ohessa satunnaisia studiosessioita. Nyt pääsemme levyn kanssa ihan kunnolla hommiin. Jatkamme siitä, mihin viime levyllä jäimme. Totta kai haluamme samalla mennä eteenpäin ja kokeilla uusia soundeja ja muita juttuja.” ”Oikeastaan tiedän jo mihin suuntaan olemme menossa, mutta en halua sen enempää vielä paljastaa. Toivon ja uskon, että saamme taas upean levyn aikaiseksi”, Janna sanoo. Hänen mukaansa uutta levyä työstää edelliseltä levyltä tuttu ydinryhmä. Siihen kuuluvat muun muassa Henri ”MGI” Lanz, Jurek Reunamäki, Aku Rannila ja Saara Törmä. Janna kirjoittaa itsekin levyilleen lauluja sekä yksin että yhteistyössä.

Itseään on välillä hyvä haastaa Janna Hurmerinta, 33, aloitti piano-opinnot kuusivuotiaana. Ensimmäiset omat laulut syntyivät 16-vuotiaana. Laulamista hän kertoo treenanneensa pitkään itsenäisesti.

Muusikkoperheessä kasvaminen antoi Jannalle realistisen kuvan alasta.

”Laulutunneille menin 18–19-vuotiaana. Oma laulusoundi kehittyy vuosien mittaan. Geenit vaikuttavat paljon, mutta pystyy soundiaan myös muokkaamaan haluamaansa suuntaan paljon. Itsekin yritin imitoida lempilaulajiani lapsena.” Ylioppilaaksi pääsemisen jälkeen Janna opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa, josta hän valmistui vuonna 2004. Tämän jälkeen hän suoritti opintoja Tanskassa Complete vocal insitutessa. Opinnot Metropoliaammattikorkeakoulussa jäivät kesken, kun Jannalla alkoi olla paljon musiikkiin liittyviä työkiireitä.

Janna satsasi kaiken siihen, mitä haluaa oikeasti tehdä. ”Sukulaisteni mielestä oli maailman tyhmin asia jättää Metropolian opinnot kesken. Olen kuitenkin opiskellut musiikkia kehittääkseni itseäni. Tällä alalla paperilla ei tee mitään, ellei halua opettajaksi. Haluan kuitenkin ehdottomasti kannustaa kaikkia nuoria käymään koulunsa loppuun.” Janna kertoo satsanneensa kaiken siihen, mitä haluaa oikeasti tehdä. ”Minun filosofiani on se, että kaikki energia pitää keskittää vaihtoehtoon A. Näin voi oikeasti saavuttaa tavoitteensa. Jos alkaa miettiä vaihtoehtoa B ja mahdollisesti vielä vaihtoehtoa C, energia alkaa hajautua moneen eri tavoitteeseen.” Viimevuotinen levy oli Jannan ensimmäinen suomenkielinen albumi. Levytysura alkoi vuonna 2007. Right now -albumi ja seuraavana vuonna ilmestynyt The makings of me -albumi julkaistiin Suomen ohella monissa Euroopan ja Aasian maissa. Lisäksi Jannaa on kuultu muun muassa useiden muiden artistien levyillä vierailijana, yhteiskiertueilla, lastenlevyillä ja elokuvissa. Hän on tehnyt myös sävellyksiä muille artisteille. Janna kertoo lähtevänsä jatkossakin mielellään mukaan yhteisprojekteihin, jos aika antaa myöten. ”Rakastan erilaisten juttujen tekemistä. Minua on pyydetty vuosien mittaan tosi moniin erilaisiin projekteihin. Olen lähtenyt mukaan niihin, jotka olen tuntenut omakseni ja joihin olen voinut antaa itsestäni sadan prosentin panoksen. On rikkaus, kun saa tehdä töitä erilaisten artistien kanssa. Samalla voi itse oppia jotain. ”Sydäntäni lähimpänä on musta rytmimusa ja kaikki hyvä popmusa, mutta välillä

on hyvä haastaa itseään ja mennä kauemmas omalta mukavuusalueeltaan. Jos mennään kovin kauas omasta genrestäni, osallistumiseni ei kuitenkaan palvelisi enää ketään.” Janna sanoo haluavansa satsata nyt täysillä Suomi-uraansa. ”Syksyllä olen kuitenkin lähdössä Los Angelesiin tekemään biisejä uudelle levylleni, tein siellä lauluja myös edelliselle levylle. Ja jotkut suomalaisethan ovat saaneet biisejään menemään isoille ulkomaisille nimille. Olisi tietysti siistiä, jos näin kävisi tulevaisuudessa myös minun tekemieni biisien kohdalla.”

Koti ja geenit Jannalla on musiikkiin vahva tausta kodin ja geenien myötä. Hänen vanhempansa Maarit ja Sami Hurmerinta ovat tehneet menestyksekästä uraa yhdessä jo neljän vuosikymmenen ajan. Jannan mukaan vanhemmat ovat aina tukeneet häntä musiikkiin liittyvissä asioissa. Lapsuudenkodilla on ollut ylipäätään iso vaikutus Jannan musiikilliseen kasvuun. ”Alasta sai realistisen kuvan. Suomihan ei ole mikään helpoin paikka muusikolle. Yrittäjiä on paljon, mutta kuulijoita on pienessä maassa vähän. Joutuu tekemään hirveästi töitä, jotta saa leivän pöytään ja menestyy.” Musiikki ja laulaminen ovat olleet Jannan suuri rakkaus lapsesta saakka. ”Tiesin jo pienenä tyttönä, että minusta tulee isona laulaja. En valinnut musiikkia, musiikki valitsi minut. Lauloin paljon jo ennen kouluikää. Koulussa olin ensin tosi ujo, mutta laulamista sekään ei estänyt.” Ennen teini-ikää Jannan musiikkimakuun vaikuttivat erityisesti kaverit ja isoveli. ”Olen kuunnellut pienestä asti rytmimusalaulajia. Whitney Houston oli suurin syy siihen, että rakastuin laulamiseen ja aloin pitää sitä maailman siisteimpänä juttuna. Hänen jälkeensä löysin muita artisteja.” ”Isän ja äidin musiikkimaku alkoi vaikuttaa minuun teini-iässä. Nuorena olin tosi itsepäinen ja halusin löytää musiikkini itse. Muistan kun sanoin äidilleni, että ’ootko kuullut Carole Kingin Tapestry-levyä, kantsii kuunnella’. Äitini vastasi, että se oli ollut hänen ehkä tärkein levynsä”, Janna naurahtaa. Janna meni juuri naimisiin Jon Korhosen kanssa. Räppäri tunnetaan taiteilijanimellä Juno. ”On tietysti kiva, että Jon on samalla alalla. Pystymme jakamaan musiikkiin liittyviä asioita. Äskettäin julkaisimme myös yhteisen Karkumatkalla-kappaleen, jonka tekeminen oli mukavaa meidän molempien mielestä. Aika näyttää teemmekö musiikkia yhdessä myös jatkossa.”• 11

Luvat taustamusiikkiin ja tapahtumiin saa tulevaisuudessa entistä helpommin.

Uutta lupakauppaa rakennetaan Vuonna 2017 Gramexin ja Teoston taustamusiikki- ja tapahtumaluvat saa yhdeltä luukulta GT Musiikkiluvat Oy:ltä. Teksti heikki jokinen Kuvat jari riihimäki

ramexin ja Teoston yhdessä perustama GT Musiikkiluvat eli GTMyhtiö vastaa tulevaisuudessa näiden tekijänoikeusjärjestöjen taustamusiikki- ja tapahtumalupien myynnistä, markkinoinnista, laskutuksesta sekä asiakaspalvelusta. Nyt on meneillään liiketoiminnan valmisteluvaihe. Henkilökuntaa palkataan, tietojärjestelmiä rakennetaan sekä toimintamalleja ja palveluprosesseja luodaan. Tärkein työ on tehokkaan ja monikanavaisen verkkopalvelun pystyttäminen. Sen toimiminen on avainasemassa hankkeen menestykselle. Nykyinen järjestöjen lupia myöntävä verkkopalvelu ei vielä ole aivan kattava.

Monikanavaisuus tarkoittaa sitä, että asiakas voi hankkia luvat haluamallaan tavalla verkosta tai henkilökohtaisella palvelulla. GTM:n kattava alue-edustajien verkosto on tässä apuna. Yhtiöllä arvioidaan aikanaan olevan 40 000 asiakasta. Heistä valtaosa tarvitsee nykyään luvan sekä Gramexilta että Teostolta. GTM helpottaa heidän työtään kun luvat saa kerralla yhdestä paikasta. Tiedot ajoissa asiakkaille Liiketoiminta käynnistyy vuonna 2017. Tämä ei edellytä sen kummempia toimia nykyisiltä Gramexin tai Teoston lupa-asiakkailta. Kaikki nykyiset lupa-asiakkaat saavat tiedon siitä, mitä muutos heille merkitsee. Samalla kertaa asiakkaalla on mahdollisuus tarkistaa omat tietonsa sekä sopimuksensa. Mikäli niissä on korjattavaa, se korjataan. Jos taas tiedot ovat entiset ja kunnossa, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Taustamusiikin isoja asiakasryhmiä ovat ravintolat ja majoitusliikkeet, vähittäiskaupat, parturit ja taksit. Tapahtumalupien tyypillisiä asiakkaita taas ovat esimerkiksi tanssilavat. Kaikkia nykyisiä lupia ostavia asiakkaita ei siirretä kerralla uuteen yhtiöön, se tapahtuu asiakasryhmittäin. Asiakkaat saavat

Uusi järjestelmä tehdään asiakkaan näkökulmasta. ajoissa tiedon siitä, mistä on kyse ja että heidän sopimuskumppaninsa sekä laskuttajansa vaihtuvat. Radiossa, televisiossa, internetissä ja avtuotannoissa käytettävän musiikin lupien hallinnointi ei siirry GTM:lle. Ne hankitaan edelleen suoraan Teostosta ja Gramexista. Näkökulma on asiakkaan Lupien myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu siirtyvät GTM:lle, mutta luvat myöntävät kuitenkin Gramex ja Teosto. Lupia hankkivan asiakkaan kannalta sillä ei ole merkitystä koska lupa sekä lasku tulevat GTM:ltä. GTM:n työ on sitten jakaa korvaus Gramexin ja Teoston kesken. Ne taas tilittävät korvaukset edustamilleen musiikintekijöille ja esittäjille. Uutta järjestelmää rakennetaan asiakkaan näkökulmasta, hänen ei tarvitse huolehtia lupien eri osista. Hänen tarvitsee vain tietää, että musiikin julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa ja sen saa GTM:stä.

Lupien hankinnan tekeminen helpoksi asiakkaalle on aivan keskeinen tavoite. Luvat saa yhdessä paketissa ja hyvä palvelu ohjaa koko prosessia. GTM:n pyrkimys on oivaltaa mitä asiakas tarvitsee. Hänen eteensä ei verkkopalvelussa tule massiivinen lupavaihtoehtojen lista vaan hän kertoo, mikä on hänen liiketoimintansa, missä toiminnassa musiikkia tarvitaan sekä paljonko hänellä on asiakaspaikkoja tai musiikkia käyttäviä asiakkaita. Toimiva ja asiakkaalle helppo verkkopalvelu tekee GTM:n henkilöstönkin työn mielekkäämmäksi, hankkeen suunnittelijat arvelevat. Alue-edustajille jää enemmän aikaa palveluun kentällä. Täydessä vauhdissa toimiessaan GTM:n liikevaihdon arvellaan nousevan 25 miljoonaan euroon vuodessa ja työntekijöitä sillä olisi parikymmentä.• gtmusiikkiluvat.fi

Tiisu

Omintakeisen musiikin tekijät.

Tiisu on • Mikko Aaltio – perkussiot, puhaltimet, kitara • Väinö Karjalainen – basso • Henrik Illikainen – laulu & kitara • Antti Vuorenmaa – koskettimet • Petteri Pulkkinen – kitara • Riku Sonkkanen – rummut.

Teksti MArjo huuskonen Kuvat ida stenros

elää unelmaa Tänään sä musta hullaannut- ja Elämältä turpiin sain -biiseistä tunnetun Tiisun pojat elävät nyt unelmaansa.

uinkahan moni tulokasbändi on esiintynyt Suomen suurimmilla festareilla, kuten Provinssissa ja Ruisrockissa, ennen ensimmäisen pitkäsoittolevynsä ilmestymistä? Tiisu-yhtye on saavuttanut lyhyessä ajassa huikean suosion suomenkielisellä, omintakeisella, ehkä pikkuisen nyrjähtäneellä musiikillaan. Elokuun lopulla julkaistu Elämän koulu -debyytti kipusi ensimmäisellä listaviikollaan sijalle kaksi ja kesällä yhtye on nähty suurilla konserttilavoilla.

Tiisun synty Bändin jäsenet tapasivat toisensa opiskellessaan Sibelius-lukiossa. Omia kappaleita säveltävä ja sanoittava somerolaispoika Henrik ”Henkka” Illikainen alkoi koota bändiä teostensa tulkiksi jo ensimmäisenä kouluvuotena. ”Tiisun alkuaikoina soitettiin Riku Sonkkasen kanssa Sibiksen treenikämpällä aika paljon kahdestaan”, Henkka muistelee. J. Karjalaisen poika Väinö Karjalainen toimi ensin bändin äänittäjänä, kieltäydyttyään aivan aluksi basistin hommasta. Kun hän äänityksen yhteydessä kuulikin bändiversiot, hän innostui ja liittyi mukaan. Mukaan bändiin tulivat myös Mikko Aaltio, Petteri Pulkkinen ja Antti Vuorenmaa. ”Tiisulla on myös oma keikkamiksaaja, Aarni Koiso-Kanttila, Sibelius-lukion käyneitä hänkin. Hän oli ihan sattumalta jollakin keikalla meidän miksaajana ja kerrankin joku miksasi lauluni niin, että sanoista sai selvää. Pestasimme hänet hommaan saman tien.” >>> 15

Huttusen mukaan studiosessiot kehittivät yhtyeen soittotaitoa aimo harppauksen. Henkka kiittää sekä tuottajaa, keikkamyyjää että levy-yhtiötä. ”He ovat auttaneet kaikessa ja tehneet tien helpoksi kulkea tähän saakka. Tää on unelmaa!”

Tiisulaisten elämä on soiton ja opiskelun yhteen sovittamista.

’’Nälkä on suuri, tämä kun on vasta eka levy.’’ >>> Tuottajan tukea ”Meillä oli lukiossa jazz-bändin opettajana Huttusen Janne, joka innosti minua valtavasti tekemään demoja omista kappaleistani. Halusin ne julki ja että joku ammattilainen antaisi niistä palautetta”, Henkka kertoo. Tuottaja Janne Huttunen muistaa demon hyvin. ”Sain Henrikiltä viiden kappaleen demon, jossa hän säesti itseään akustisella kitaralla.” ”Kappaleet olivat kiinnostavia, mutta osittain aika tekotaiteellisia. Henrikin omintakeiset tekstit ja melodiantaju kuitenkin kiinnittivät huomiota. Teksteissä katsotaan maailmaa ja suomalaisuutta humaanein, humoristisin ja ilkikurisin silmin täysin omasta näkökulmasta.” ”Sain seuraavalla viikolla uuden demon, joka sisälsi muun muassa Tähdet hymyilevät meille -kappaleen. Se viimeistään vakuutti minut Henkan lahjoista.” 16

”Rupesimme tekemään yhdessä studiossa demoja, autoin Henkkaa tekstien hienosäädössä ja biisienteossa. Henkka lähetti parin vuoden aikana sähköpostiini varmaankin viitisenkymmentä biisinraakiletta, joista valikoitui pikkuhiljaa levyn materiaali. Siltä ensimmäiseltä demoltakin päätyi levylle kappale Viherhukka.”

Levyn äänitys ”Kun studiodemot olivat valmiit, kiersimme kaikki suuret levy-yhtiöt,” Huttunen jatkaa. ”Kaikissa olikin jonkinasteista kiinnostusta yhtyeen tekemisiin. Tiisu valitsi Sonyn, koska siellä oli paras meininki ja isoin luottamus juttuun.” Levy äänitettiin Sonic Pump -studiolla Kalasatamassa, kiireettä ja ajan kanssa. ”Esimerkiksi Elämältä turpiin sain -kappaleen pianoraidat ovat parin vuoden takaa,” Henkka sanoo.

Intistä Ruisrockiin Petteri Pulkkinen ja Väinö Karjalainen menivät armeijaan tammikuussa. ”En osannut odottaa Elämältä turpiin sain -kappaleesta mitään hittiä, mutta sitten aloin kuulla, että se oli hyvissä asemissa radion soittolistoilla”, Petteri Pulkkinen sanoo. ”Pääsin armeijasta kesäkuussa”, Petteri jatkaa. ”Vasta heinäkuun alussa Ruisrockissa tajusin siinä stagella, tuhatpäisen yleisön edessä, millaisen suosion bändi oli puolen vuoden aikana saavuttanut.” ”Se oli ihan epätodellista, mutta käsittämättömän upea tunne. Ja ihan järkyttävä kontrasti, armeijan harmaista suoraan sellaiseen!” Keikkatahti ei tästä rauhoitu. Elämän koulu -levyn julkaisemisen myötä on luvassa parikymmentä keikkaa. Samalla Tiisulaisten pitäisi opiskellakin. Henkka ja Antti opiskelevat SibeliusAkatemiassa, Riku Pop & Jazz konservatoriossa, Väinö kemian laitoksella, Mikko suomalais-ugrilaisia kieliä Helsingin yliopistossa ja Petteri Aalto-yliopistolla. Keikkaelämää Nyt Tiisua siis viedään, mutta pää yritetään pitää kylmänä. ”Tietenkin Tiisun kanssa on mahdollisuus suureen onnistumiseen ja suosioonkin, mutta varmaa on, että jossain vaiheessa turpiin tulee ja hommat kaatuu. Sitä odotellessa ei voi kuin tehdä täysillä tätä niin paljon ja niin kuin halutaan”, Henkka ennakoi. ”Eletään hetkessä ja nautitaan. Nälkä on suuri, tämä kun on vasta eka levy ja meillä on vielä paljon annettavaa.” ”Olen huomannut, nyt kun olemme viettäneet yhdessä enemmän aikaa keikkamatkoilla, miten erilaisia tyyppejä me kaikki ollaan.” ”Ollaan pidetty hauskaa, välillä on ollut todella raskasta, mutta kaiken tämän kokeminen on rikastuttanut meitä jokaista. Kaikilla on sama asenne tekemiseen ja bändin jäsenet ovat omistautuneet tähän täysillä.” ”Musiikki ja sen tekeminen täyttävät kaikki elämäni päivät. Se on hieno keino ilmaista itseään, minulle paras asia maailmassa.”•

Vauvasta vaariin, hipsteristä hippiin.

Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.

uomalaiset ovat festivaalikansaa. Vaikka tapahtumia riittää lähes joka järven rantaan, niemeen ja notkelmaan, ovat kevään ja kesän kävijätiedot olleet iloista luettavaa näin laman keskellä. Festivaaleja on moneen lähtöön, kansainvälisistä musiikkifestivaaleista eukonkantoon, suopotkupallosta pessimismipäiviin. Olkoon tapahtuman pääfokus mikä tahansa, musiikilla on monessa niistä yhä kasvava rooli – houkuttelemassa yleisöä, luomassa tunnelmaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikkifestivaalitkin adoptoivat vaikutteita muilta tapahtumilta. Rinnalle tuodaan muita taidemuotoja, makujen ja elämysten maailmoja. Yleisön viihtyvyyteen panostetaan entistä enemmän. Joskus oheistapahtumilla saattaa olla suurempi merkitys kuin itse ”pihvillä”. Jos ei muuten niin taloudellisesti. Tavoitteena on saada asiakas ja potentiaalinen ostaja pysymään alueella mahdollisimman pitkään; kuten kauppakeskuksissa. Genresidonnaisetkin musiikkifestivaalit avaavat portteja muille tyyleille. Moni jazzfestivaalin konsertti sopisi hyvin klassisen musiikin festivaalille ja päinvastoin. Joskus voi olla vaikeaa markkinoida konserttia, joka on festivaalille epätyypillinen ja edustaa ”väärää” genreä. Toisinaan taas moniulotteinen sisältö houkuttelee uusia kävijöitä. Pohtia voisikin, onko ylipäätään enää järkeä liittää festivaalin nimeen musiikkityyliä? Mikä on klassista musiikkia, rokkia tai jatsia? Marginaalit ovat olleet jo pitkään liukuvia ja leventyvät vuosi vuodelta, mutta tapahtuman imagon muuttaminen on hidas prosessi. Kuinka paljon tarjontaa voi ja on järkevää avartaa, riippuu tapahtuman toimintaympäristöstä. Megatrendit koskettavat festivaalejakin. Digitaalinen ja monikulttuurinen ympäristö avaavat taiteelle uusia mahdollisuuksia tavoittaa kohdeyleisönsä. Väestön ikääntyminen pitää ja kannattaa ottaa huomioon. Rahoituspohja voi lisätä painetta muuttaa festivaalin painopistettä tai laajuutta. Kaikilleko kaikkea; vauvasta vaariin, hipsteristä hippiin? Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kasvaa. Satojen festivaalien markkinointi ja erottuminen muista vaatii taloudellista panostusta. Joskus saattaa olla järkevää yhdistää voimat yhteisen sateenvarjon alle. Onko festivaalien tulevaisuus klustereissa? Monta tukijalkaa luo tukevamman perustan, mutta vahva ydin on tapahtumalla edelleen oltava. Itse festivaalin rakentaminen ei muutu. Palapeli pitää luoda ja kasata aina uudelleen niin, että se kiinnostaa myös yleisöä. Sisältö ratkaisee.•

soolo

Festivaaleista moniottelijoita

Eh dota sol ist ia! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.

matti lappalainen on April Jazzin festivaalijohtaja. kuva: lauri kaira

Kuunneltavissa on 30–40 miljoonaa kappaletta.

Tefloninen kesähitti Spotifyn viime kesän hitti Suomessa oli Teflon Brothersin Pämppää. Sitä kuunneltiin eniten kesäkuun alusta elokuun loppuun. • Toiseksi listalla kipusi Antti Tuiskun ja VilleGallen Keinutaan. Kolmantena oli listojen ikisuosikki Avicii kappaleellaan Waiting For Love. • Neljänneksi sijoittui Roope Salminen & Koirat ja kappale Madafakin darra (feat. Ida Paul), viidenneksi JVG:n Tarkenee. Suomalaisista kymmenen kuunnelluimman joukkoon mahtui vielä seitsemänneksi Kasmirin Vauvoja. • Maailmanmitassa kuunnelluimmaksi kesäkappaleeksi nousi Major Lazerin Lean On (feat. MØ & DJ Snake). Se oli Suomen listan kuudes. • Nyt syyskuun puolivälissä Spotifyn kuunnelluimpien korkeimmalle kivunnut suomalaisartisti oli listan kakkonen Cheek kappalellaan Sä huudat.

Kuvat: Antti Tuisku / Viivi Huuska. JVG / warner music live. Teflon Brothers / Jussi Puikkonen. Cheek / fullsteam.

Spotifyn kuunnelluimpiin Suomessa kuuluivat viime kesänä Antti Tuisku, JVG ja Teflon Brothers. Nyt kärjessä on Cheek.

Musiikin mahtava virta Suoratoiston yleistyminen saa musiikin kokonaismarkkinan nousuun. Teksti Heikki jokinen

ilaajapohjaisten suoratoistopalveluiden tarjoaman musiikin määrä on mykistävä. Tärkeimmät palvelut ilmoittavat valikoimissaan olevan 30–40 miljoonaa musiikkikappaletta. ”Kuluttajalla ei ole koskaan ollut näin paljon valinnanvaraa”, sanoo Tommi Kyyrä Musiikkituottajat IFPI Finlandista. ”Nyt saatavilla on kappaleita, jotka ovat olleet vuosikymmeniä tavoittamattomissa.” Uudet musiikkipalvelut ovat saaneet tuottajat digitalisoimaan niitäkin levyjä, jotka olivat jääneet vain vinyylille tai c-

kaseteille. Esimerkiksi Warner Finland ja Universal digitalisoivat kattavasti kotimaista katalogiaan. Youtuben automaattisesti luodut kanavat tarjoavat hakusanoihin pohjautuvan algoritmin perusteella kysyttyjä artisteja tai aiheita lisäten mukaan kokonaisia levyjä. Youtube lataa sivuilleen vähitellen kaiken digitaalisesti saatavilla olevan musiikin. Nuoruuden kasetit Suomalainen musiikki on siirtynyt hyvin suoratoistopalveluihin. ”Aktiivisesti toimivilla palveluilla on käytännössä kaikki kotimaiset kappaleet. Tämä kattaa myös

uutuudet, ne löytyvät palveluista heti ilmestyessään”, sanoo Musiikkituottajat IFPI Finlandin toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Suomessa on perinteisesti suosittu kotimaista musiikkia. Siirtyminen suoratoistoon muuttaa tätä hiukan. Fyysisten äänitteiden myynnistä kotimaisen osuus viime vuonna oli 67 prosenttia, mutta suoratoistossa vain 39 prosenttia. ”Kun valikoima on yli 40 miljoonaa kappaletta se lisää ulkomaisen musiikin kuuntelua”, Kotilainen sanoo. ”Tyypillistä on myös, että uusi palveluiden asiakas kuuntelee nuoruutensa vinyylit ja c-kasetit, jotka ovat jo hävinneet. >>> 19

Suosio vaihtelee suuresti Musiikkilaji vaikuttaa suuresti suosioon suoratoistokuuntelussa. IFPI Finlandin tilastojen mukaan esimerkiksi vuoden 2014 ja 2015 alun Virallisen listan kappaleista Vesa-Matti Loirin levyn Kaikkien aikojen Loiri kulutuksesta digitaalisen palvelun osuus oli kaksi prosenttia. Loppu kertyi fyysisen äänitteen myynnistä. • Jenni Vartiaisen Terra-levyn digikäytöstä kertyi 69 prosenttia koko kulutuksesta, Kasmirin AMK Dropoutille 69 prosenttia ja Jari Sillanpään Rakkaudella merkitty mies -levylle 13 prosenttia. • Ariana Granden My Everything -levyn sekä Calvin Harrisin Motion-levyn kulutuksesta digiosuus oli 90 prosenttia sekä Aviciin True-levystä 65 prosenttia. AD/DC:n Rock or Bust -levyn kulutuksesta vain seitsemän prosenttia tuli digimyynnistä.

Personoidut kanavat tulossa.

Kasmirin ja Jenni Vartiaisen levyn kulutuksesta kertyi 69 prosenttia suoratoistosta, Vesa-Matti Loirin levylle kaksi prosenttia.

>>> Piratismi alamäessä Suoratoistopalveluissa liikkuu yhä enemmän rahaa. Ne ovat tuoneet pitkään taloudellisesti laskusuunnassa olleelle alalle uutta liikevaihtoa. ”Digikasvu on myönteistä, se vie markkinaa kasvun puolelle. Ala on pienentynyt, mutta edelleenkin voi olla toimivaa hyvää musiikkibisnestä, joka tuo sisältöjä”, Antti Kotilainen sanoo. Tommi Kyyrä muistuttaa, että suoratoisto luo musiikkialalle mahdollisuuden hypätä Intian, Afrikan ja Kiinan tapaisilla markkinoilla suoraan tähän vaiheeseen. Taakse jäävät pitkälti piraattilevyjen varaan rakentuneet markkinat.

prosenttia. Artistin osuus siitä potista riippuu tuottajan kanssa tehdystä sopimuksesta. Nämä sopimukset vaihtelevat todella paljon. Oikeudenhaltijoiden korvauksen Spotify laskee oman kaavansa mukaan. Siihen vaikuttavat kuuntelumaa ja -kerrat, premium-asiakkaiden osuus kaikista käyttäjistä sekä saatu tuotto. Yhden kuuntelukerran korvauksen yhtiö ilmoittaa vaihtelevan 0,0053 sentistä 0,0075 senttiin.

Räätälöity palvelu etenee Spotify ei enää hallitse yksin musiikin suoratoiston markkinoita. Se on saanut tukun kilpailijoita, esimerkiksi Deezer, Apple Music, Tidal, Google Play, Rdio ja lisää on tulossa.

’’Kasvu on suoratoistossa.’’ Tarjolla olevat lailliset, toimivat ja kattavat palvelut ovat romahduttaneet piratismin monessa maassa, Suomessakin. ”Joka nyt etsii musiikkia piraattipalveluista on kyllä hölmö”, Kotilainen sanoo. Artisti tai tekijä saa omaa musiikkiaan suoratoistopalveluihin levy-yhtiön tai jakelijayrityksen eli aggregaattorin kautta. Ne hoitavat palveluihin korvausta vastaan pientuottajien musiikkia. Näitä yhtiöitä toimii Suomessakin. ”Periaatteessa omakustanteen tekijä saa musiikkinsa kansainväliseen jakeluun muiden kanssa”, Tommi Kyyrä sanoo.

Kuvat: Kasimir / Julius Konttinen. Jenni Vartiainen / warner music live. Vesa-Matti Loiri / Tuomo Manninen.

Vakuuttavat prosentit Viime vuonna digitaaliset musiikkipalvelut haukkasivat Suomessa ensimmäistä kertaa yli puolet koko äänitemarkkinasta. Nämä palvelut tarkoittavat suoratoistoa, ja niiden osuus tuotoista oli 51 prosenttia. Nousu vuodesta 2013 oli selvä, silloin digitaalisten musiikkipalveluiden osuus markkinasta oli 38 prosenttia. Suunta on sama maailmalla. Äänitetuottajien maailmanjärjestö IFPI:n tilastoinnin mukaan viime vuonna musiikkiteollisuuden tuotoista kertyi 46 prosenttia digitaalisesta myyynnistä ja toinen 46 prosenttia fyysisestä äänitemyynnistä. Loppu kahdeksan prosenttia tuli esitysoikeuksista sekä synkronointikorvauksista. IFPI:n tilastossa tosin puolet digimyynnistä kertyy latausmyynnistä eli suoratoiston osuudeksi tuotoista jää maailman mitassa noin 22 prosenttia.

Vielä heiveröinen tulovirta Tuotot ovat toistaiseksi vaatimattomia kulutuksen määrään nähden. Varsinkin mainosrahoitteisen Youtuben kautta tuleva tulovirta on melko heiveröinen. Tilattavista palveluista kertyy hiukan enemmän jaettavaa. ”Pulma on se, että suurin osa palveluiden käyttäjistä ei ole kokeillut maksullisia palveluita”, Tommi Kyyrä arvioi. Ruotsissa premium-palveluiden käyttäjiä on paljon enemmän ja siellä artistit, tekijät sekä tuottajat saavat selvästi enemmän korvauksia. Youtube toimii eri tavalla kuin muut palvelut. Kun muut sopivat etukäteen musiikin käytöstä, yleisö voi ladata Youtubeen mitä tahansa. Oikeudenhaltija voi pyytää musiikkinsa poistamista, mutta joku voi ladata sen taas heti verkkoon uudelleen. Oikeudenhaltijat pyrkivät muuttamaan tilannetta, jotta Youtubenkin kanssa päästäisiin neuvottelemaan musiikin käyttöehdoista. Näin eri palvelut olisivat keskenään tasavertaisessa asemassa. Suoratoistopalveluilla on musiikin käytöstä sopimukset oikeudenhaltijoiden kanssa, joille ne tulouttavat tuotoistaan noin 70

Eri liiketoimintamallilla pyörivä Youtube on sekin merkittävä musiikin kuuntelun kanava. Palveluiden välinen kilpailu ei enää liity valikoimaan; kaikilla on kohta kaikki musiikki listoillaan. Nyt tarjotaan räätälöityä palvelua tai parempaa ääneenlaatua. Suunta on tehdä kuratoitua sisältöä eli personoituja kanavia. ”Esimerkiksi Apple palkkasi BBC:n suositun juontajan. Suomessakin Spotify on palkannut erään kaupallisen radion musiikkipäällikön ja Deezerillä on Suomessa content manager, joka nostaa esiin musiikkia”, Kyyrä kertoo. Toinen tapa erottautua ja lisätä kuuntelijoiden lojaliteettia on laatia soittolistoja. ”Niitä tehdään esimerkiksi ihmisille, jotka eivät seuraa aktiivisesti musiikkia ja joiden on vaikea valita kuunneltavaa. Tällöin sellaiset listat kuin Suomen virallinen lista tai syksyn uudet kotimaiset auttavat.” Antti Kotilainen sanoo, että soittolistat ovat asiakaspalveluakin. ”Kuten esimerkiksi lenkkeilijöille tehdyt soittolistat.” Palvelut voivat oppia ihmisten musiikkimaun tutkimusten ja kuuntelun perusteella. Kaikissa palveluissa raksuttaakin jokin musiikkia ehdotteleva algoritmi.

Operaattorit avainasemassa Miltä tulevaisuus näyttää? ”Vaikea uskoa, että tämä on viimeinen kehitysvaihe. Uskon, että fyysisellä tallenteella on rooli jatkossakin, keräilyvietti ei häviä”, Tommi Kyyrä sanoo. Operaattorien rooli on keskeinen, Kyyrä arvioi. ”Alkavatko ne paketoida suoratoistopalveluja esimerkiksi Netflixin ja jääkiekon SM-liigan kanssa? Kaikki ne kilpailevat vapaaajasta viihteenä.” ”Kasvu on suoratoistossa”, Antti Kotilainen tiivistää.• 21

Haluan tehd채 ihon alle menev채채 musaa.

Luottamus on levynteossa Hank Solo on tämän hetken kiinnostavimpia kotimaisia pop-tuottajanimiä. Hän on työskennellyt muun muassa Sannin, Kasmirin, Anna Abreun ja Maija Vilkkumaan kanssa.

Teksti juhana unkuri Kuvat matti matikainen

tärkeää

aluan tehdä kuulijan ihon alle menevää musaa, oli kysymys sitten bailubiisistä, koskettavasta balladista tai jostain muusta. Pyrin hakemaan koko ajan omaa kulmaa ja soundia. Samalla haluan olla vahvasti ajassa kiinni ja mennä eteenpäin. Jämähtää ei saa”, Hank Solo määrittelee. Hank Solo, oikealta nimeltään Henri Salonen (s. 1989) oli aiemmin kitaristina rockyhtye Smakissa. Vuonna 2001 perustettu yhtye julkaisi debyyttialbuminsa kolme vuotta myöhemmin, jolloin sen jäsenet olivat 14–15-vuotiaita. Sittemmin Smak teki kaksi muuta albumia ja keikkaili vuosien ajan aktiivisesti ennen lopettamistaan. ”Jossakin vaiheessa minulle alkoi tulla voimakas intuitio siitä, että haluan keskittyä musiikin tekemiseen. Sibelius-lukion jälkeen en hakenut minnekään opiskelemaan, vaan aloin opetella biisintekoa kotona läppärin ja hankkimieni lisäkamojen kanssa. Minulla oli vähän säästöjä ja sain tiukan paikan tullen taloudellista tukea vanhemmiltani.” >>> 23

>>> ”Pari-kolme vuotta rämmittyäni homma alkoi vähitellen kehittymään. Päädyin Saksaan tekemään yhden brittipoikabändin levyä. Mukana oli isoja tahoja, mutta sitten kävi niin kuin usein käy. Momentum katosi ja pyörät pysähtyivät. Opin Saksassa kuitenkin kaikenlaisia tuottamiseen liittyviä asioita.” Hank Solo tutustui Sanniin vuonna 2011 ollessaan Helsingissä HIP- studioilla työharjoittelussa. Loppuvuodesta 2012 hän palasi Saksasta Suomeen ja alkoi tehdä Sannin kanssa levyä, joka ilmestyi seuraavana vuonna. ”Olimme tehneet yhdessä musaa jo aiemmin. Suomeen palattuani päätimme satsata hommaan kunnolla ja viedä projektin maaliin. Sannin levyn ilmestymisestä lähtien olen elättänyt itseni musiikin tekemisellä. Tuotan, sävellän, sovitan ja miksaan sekä osallistun jonkin verran tekstientekoon.”

Biisejä tehdään yhteistyössä Hank Solon mukaan vuodet Smakissa olivat hänelle täydellinen rock’n roll high school. ”Se antoi sikahyvät eväät kirjoittamiseen ja tuottamiseen. Oman bänditaustani kautta tiedän millaista artistina oleminen on ja tunnen alaan liittyviä bisneskuvioita. Pystyn ajattelemaan artistia kokonaisvaltaisemmin. Kysymys ei ole vain yksittäisistä biiseistä, vaan siitä millaisena biisien takana oleva tyyppi välittyy”, sanoo Hank Solo, joka on toiminut kitaristina myös 15 Minutes Before The Dive -yhtyeessä. Hank Solon mukaan molemminpuolinen luottamus on tärkeää levynteossa. Esimerkiksi Sannin kanssa hän sanoo viettäneensä studiolla lukemattomia tunteja. ”Tunnemme toisemme hyvin ja uskallamme puhua kaikenlaisista asioista. Se on tosi arvokasta ja auttaa paljon musiikkia tehtäessä. Kasmirin kanssa työskentely on samantyyppistä. Istumme hänen ja toisen tuottajan Jonas Karlssonin kanssa alas, alamme jammailemaan ja katsomme mitä syntyy.” ”Vilkkumaan Maija on sen sijaan ollut selkeästi omavaraisempi. Hän on tuonut studiolle yleensä kokonaisempia biisi-ideoita, joita olemme työstäneet yhdessä.” Biisejä kirjoitetaan nykyään entistä enemmän yhteistyössä. ”Co-writing ollut vallalla jo pitkään ja ainakin minun artistisukupolvessani siitä on tullut nykyään melkein standardi. Harvemmin jengi enää tekee biisejä yksin nollasta valmiiksi. Itselleni tuottaminen ja biisinteko on samaa kokonaisuutta.” Hank Solo toteaa, ettei hän ole ikinä ajatellut musiikintekemisessä rahaa. Hän suhtautuu musiikkiin intohimoisesti ja ajattelee sitä taiteena. 24

Vuodet Smakissa olivat Hank Sololle täydellinen rock’n roll high school.

”Uusista biiseistä ja ideoista saadut kiksit ovat se juttu, minkä takia tätä tekee. Parasta musiikkia syntyy silloin, kun hommaa tekee rakkaudesta lajiin. Tietysti minulla on etuoikeutettu olo, kun saan tehdä musiikkia tällä levelillä ja näillä resursseilla.”

Säröä ja häröä Hank Solo kuuntelee monentyylistä musiikkia ja hakee vaikutteita monenlaisista paikoista. Hän seuraa aktiivisesti esimerkiksi erilaisia musablogeja. ”Niissä ei ole välttämättä koko ajan maailman parhaita biisejä, mutta niistä saa paljon

Hank Solo rakastaa albumeita, kokonaisuuksien ja maailmojen rakentamista.

arvokasta inspiraatiota. Rakastan sitä maailmaa. Pyrin hakemaan biiseihini ja tuotantoihini outoja elementtejä ja härösoundeja, jotka herättävät kuulijan kiinnostuksen.” Kanye West on yksi Hank Solon esikuvista. ”Musiikin säröttäminen on minulle selkeä trademark, johon olen saanut vaikutteita Kanye Westiltä. Tykkään esimerkiksi isoista rummuista, joissa on säröä. Siihen jotain muuta päälle, niin syntyy vähän outo groove.” Hank Sololla on ollut pienimuotoisia kansainvälisiä projekteja muun muassa Los Angelesissa. ”Haluan tehdä hienoja juttuja Suomessa jatkossakin. Sen rinnalla vien kaiken aikaa kansainvälistä puolta eteenpäin. Isoin unelmani on aina ollut tehdä jokin hieno artistiprojekti esimerkiksi briteissä tai jenkeissä.” Salosen tuottajanimen esikuvana on Tähtien Sota -elokuvien Han Solo. ”Monilla kovilla tuottajilla on jokin cooli taiteilijanimi. Kolmisen vuotta sitten keksin, että Hank Solo on minulle hyvä nimi. Etenkin lapsena vanhat Star Wars -elokuvat puhuttelivat minua paljon. Lisäksi kaverit olivat kutsuneet minua jossakin vaiheessa Hankiksi.” ”Han Solo on vähän pahisjätkä, mutta kuitenkin hyväsydäminen, sellainen yksinäinen susi. Ehkä tuottajantyössään pystyy samastumaan häneen, tässäkin touhuaa vähän omiaan”, Hank Solo naurahtaa.

Kansan syvät rivit tavoittaa radiosoitolla Hank Solo toteaa, että nykyään vallalla on biisilähtöinen ajattelu. Spotify ja Youtube ovat vahvasti tapetilla. ”Kaikki jahtaavat striimatuinta biisiä ja albumit jäävät toissijaisiksi. Singlelähtöinen

’’Albumi jättää pysyvämmän jäljen kuin yksittäinen biisi.’’ Henri ’’HENKKA’’ SALONEN • Tuottajanimi Hank Solo • Syntynyt 1989 Helsingissä • Toiminut kitaristina Smak- ja 15 Minutes Before The Dive -yhtyeissä. • Tuottanut muun muassa Sannin, Kasmirin, Anna Abreun ja Maija Vilkkumaan levyjä. • Oli Emma-gaalassa ehdolla vuoden 2014 tuottajaksi.

ajattelu tulee varmasti vielä vahvistumaankin. Jossakin vaiheessa jengi alkaa kuitenkin kaipaamaan isompia ja syvempiä kokonaisuuksia. Nämä asiat menevät aina sykleissä ja muotivirtaukset muuttuvat.” Hank Solo kertoo rakastaneensa aina albumeita, kokonaisuuksien ja maailmojen rakentamista. ”Onnistunut hyvä albumi jättää pysyvämmän jäljen kuin yksittäinen biisi. Yksittäisen biisinkin tekeminen on kuitenkin tosi inspiroivaa. Parhaimmillaan homman voi saada pakettiin muutamassa päivässä ja palautteen saa välittömästi.” Hank Solon mukaan musiikkivideoilla on edelleen tärkeä rooli niin Suomessa kuin kansainvälisesti. ”Levy-yhtiöt satsaavat niihin vaihtelevasti, ymmärrän tietysti resurssien rajallisuuden. Musavideon merkitys korostuu niillä artisteilla, joiden yleisö on enimmäkseen Spotifyssa ja Youtubessa. Vähän vanhemmalle yleisölle suuntautuneilla artisteilla musavideo ei ole niin tärkeä ainakaan jokaisen sinkun kohdalla.” Artisteille keikat ovat keskeinen tulonlähde. Tekijän kohdalla radiosoitto korostuu. ”Ainakaan toistaiseksi tekijät eivät saa hyvin tuottoa striimeiltä, joten Gramexin ja Teoston kautta saadut radiosoittokorvaukset ovat tärkeässä roolissa. Tämän päälle tulevat tietysti tuotantopalkkiot.” ”Radiosoitto on tärkeää myös artistin kannalta. Spotifyn ja Youtuben kautta voi tavoittaa tosi paljon ihmisiä, mutta tämä tapahtuu monesti selektoidummin. Radiosoiton avulla artisti voi tavoittaa koko Suomen ja kansan syvät rivit.”•

Kitaratyylien taitaja Antero Jakoilan levytykset ovat kuin suomalaisen musiikin Kuka kukin on -kirja. Teksti marjo huuskonen Kuva aki schadewitz

Gramexin rekisterin mukaan Antero Jakoilan kitaraa kuullaan yhteensä 3 147 kappaleella. Teostossa säveltäjän ja sovittajan ominaisuudessa hänellä on merkintöjä nelisensataa. ”Ensimmäinen studiolevytykseni oli laulelmalevy Trubaduuri vuonna 1967”, sanoo Antero Jakoila. ”Minut pyydettiin mukaan varmaankin siksi, että minut tiedettiin kitara-pickauksen taitajaksi. Se istui juuri siihen tyyliin.” ”Instrumenttini näissä äänityksissä oli Musiikki-Fazerilta ostettu ja edelleen omistamani akustinen Levin.” Gramexin perustamisvuosi Samana vuonna 1967 perustettiin Gramex. Jakoila oli kuullut soittokavereiltaan, että he olivat mukana puuhaamassa muusikoille ja tuottajille omaa tekijänoikeusjärjestöä. ”He kertoivat, että äänitteiden radiosoitoista aletaan maksaa meille korvauksia. Olin ihan ihmeissäni, että saako näistä levytyksistä rahaa vielä sitten jälkikäteenkin!” Alussa Jakoila ei tekijänoikeusasioihin juuri perehtynyt, soittaminen oli pääasia. Tilanne muuttui, kun hän alkoi toimia myös studiotuottajana.

”Olen pitänyt tarkasti huolta, että kaikki studio- ja äänityslaput on täytetty ja että muusikoiden osuudet on ilmoitettu oikein. Nehän ovat dokumentteja tehdystä työstä, joiden pohjalta toimeentulokin osin määräytyy.” Samalla Jakoila halua lähettää kaikille terveiset: ”Piratismi on varkautta”. Muusikon uralle Soittaminen innosti Anteroa jo pienenä. Kun perhe muutti isän työn perässä Vaasasta Helsinkiin, pojalle hankittiin haitari ja hän pääsi Lasse Pihlajamaan oppilaaksi. Antero oli seitsemänvuotias.

”Keikkailimme bändin kanssa harvakseltaan mutta sitten folk vaihtui omalta osaltani rockiin ja akustinen kitara sähkökitaraan.” Vuodet 1965–1967 Antero oli töissä Suomalaisessa kirjakaupassa. ”Samoihin aikoihin sain ostettua tienesteilläni ensimmäisen sähkökitarani. Se oli merkkiä Burns.” ”Sitten Raittisen Jussi pyysi minua bändiinsä. Oikeastaan siitä alkoi minun urani muusikkona.” ”Sain Per Olof Löfbergiltä lainaan vuoden 1959 Les Paulin. Soitin sillä The Boys’eissa siihen saakka, kunnes sain ostettua omat kitarani kuten Gibson ES 345:n”.

Todellinen muusikkous ei tunne kompromisseja. Instrumentti vaihtui kouluaikoina kitaraan. ”Kuunneltiin Dylania, Peter, Paul & Marya, Joan Baezia ja Simon & Garfunkelia.” ”Tutustuin Erkki Harman kautta tämän pikkuveljeen Hectoriin, jonka kanssa perustimme Folksong Trion.”

Tyylien tutkija Musiikin eri tyylit kiinnostavat Jakoilaa. ”Perehdyin niihin bändien ja studiotyön ohessa, puhtaita muotoja ja rytmejä tutkien, tyyliin kuuluvilla soittimilla soittaen.” ”Musa on täsmäase, sen pitää kuulostaa juuri siltä, mitä se on. Bluesin täytyy kuu-

soololevyt • Antero Jakoila Recording band (1984) • La Morena (1991) • Guitar (1993) • Guitar Tangos And Milongas (1995) • Guitar & Tango (1997) • Encore: Compositions for Guitar and Ensemble 1990–2000 (2000) • Antero Jakoila (2004). kitarat Akustiset kitarat: • Liikanen flamenco • Martin 00-45 • Republic Tricone. Sähkökitarat: • Roland guitar syntetisaattori (808 ja pedaali) • Fender Telecaster -52- Barden’s • Stratocaster -62 (fiesta red) • Stratocaster -58 (fiesta red) • Stratocaster -57 (sunburst) • Squier Stratocaster (blonde) • Gibson Les Paul R 9 custom shop • Gibson Les Paul Kiina • Gibson ES 345 • Burns Double Six • Gretsch 6120 • Samick LaSalle JZ 2.

lostaa bluesilta, flamencon flamencolta. Jos näitä mennään helpottamaan ja oikomaan, vesitetään koko idea. Eri tyylien hallinta vaatii suuren määrän opiskelua.” ”Jossakin vaiheessa studioihin ilmestyivät sitten kaiken maailman moulinexit ja vesakonmyrkyttimet”, Jakoila lainaa Pedro Hietasen termejä. ”Kyllähän ne hetken viehättivät nuorta innokasta muusikkoa. Tajusin kuitenkin pian, miten efekti- ja soundilaitteilla saa hyvin peitettyä myös keskinkertaisuutta.” Jakoila iloitsee siitä, että klassista musiikkia tehdään yhä pääosin aidoilla soittimilla. ”Ajattelen niin, että todellinen muusikkous on taito, jossa ei tunneta kompromisseja. Esiintymistilanteessa taidot punnitaan soittimen käsittelyssä.” Mitkä olivat mieleenpainuvimpia levytyssessioita? Jakoilan listan kärkeen nousevat Suomen Talvisota 1939–1940, Underground Rock, Tuomari Nurmion Punainen planeetta, Hectorin Herra Mirandos, Dave Lindholmin, M. A. Nummisen, Baddingin ja Albert Järvisen useat tuotannot, työskentely Anneli Saariston kanssa sekä tietenkin omat seitsemän soololevyä.

timme hänen kanssaan Oopperan studiossa Täysikuu-tangon ja pari muuta kappaletta, jotka olin sovittanut kitaravoittoisiksi.” Muista tangolevyistä mainittakoon Tangomanifesti (2006) Tuomari Nurmion kanssa ja Un finlandes en Buenos Aires (2011). Like a Rolling Stone Tangon rinnalla säilyi rautalanka. ”Nykyään tangokitaratoimintani jatkuu Mastango-

yhtyeessä. Vuonna 2000 liityin Suomen ensimmäiseen rautalankayhtyeeseen The Strangersiin.” ”Alkuperäisjäsenistä ovat nykyään mukana Ande Päiväläinen ja Kari Bergström, kitaroissa minä ja Nono Söderberg.” ”Soitamme yksinkertaisia, hyviä melodioita. Siis takaisin lähtöruutuun, aapiskukon pariin, sieltähän löytyy kauniita kuvia!”•

Tangon taikaa 1990-luvun alussa Jakoila kiinnostui tangomusiikista. ”Sain siihen kipinän Suomessa vierailevan tangolaulaja Reynaldo Anselmin esityksestä.” ”Matkustin vuonna 1993 Pariisiin tutustumaan tangon taitureihin. Suomen pankin hommissa Pariisissa työskennellyt Timo Tyrväinen oli suurena tukena ja tulkkina mukanani.” Reissulla syntyi idea yhteisestä levystä ranskalaismuusikoiden kanssa. ”Tämä toteutuikin jo seuraavana vuonna.” Levyn Guitar Tangos and Milongas tuottajana toimi Otto Donner. ”Myös seuraava soololevyni Guitar & Tango julkaistiin Love Kustannuksen kautta vuonna 1997.” Vuonna 2000 Jakoila julkaisi levyn Encore: Compositions for Guitar and Ensemble 19902000. ”Se sisältää kaikkea, mitä olen urallani oppinut ja mistä olen ollut kiinnostunut.” Vuonna 1996 Jakoila tutustui tangoshow Tango Pasiónin musiikilliseen johtajaan, bandoneonisti Jose Libertellaan. ”Ääni-

Antero Jakoila soittaa The Strangers -yhtyeessä.

Mielikuva tekijänoikeusjärjestöistä on kehittynyt myönteiseen suuntaan, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.

Gramexin tunnettuus kasvaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan kansalaiset tietävät Gramexin vuosi vuodelta paremmin. Teksti ja kuva LAURI KAIRA

aloustutkimuksen tekemän Tekijänoikeusbarometrin mukaan Gramexin tunnettuus kasvaa. Taloustutkimus pyytää vastaajia nimeämään ulkomuistista niin monta tekijänoikeusjärjestöä kuin muistuu mieleen. ”Vuonna 2012 Gramexin nimen sanoi 13 prosenttia ja nyt 18 prosenttia vastaajista”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja. Tässä Gramex poikkeaa muista tekijänoikeusjärjestöistä. ”Teoston tunnettuus on korkeampi mutta vaihtelee vuosittain. Gramexin tunnettuus on kasvanut trendin omaisesti.” 71 prosenttia kansasta on sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla, 70 prosenttia sanoo, että ne ovat tarpeellisia. 28

Vain 3–5 prosenttia on vastakkaista mieltä. Turjan mukaan mielikuva järjestöistä on kehittynyt myönteiseen suuntaan. ”Olemme yhdistäneet kaikista kysymyksistä kaksi myönteisyysindeksiä. Molemmat ovat liikkuneet vuodesta 2011 alkaen tasaisesti positiivisempaan suuntaan.” 64 prosenttia vastaajista esimerkiksi katsoo, että tekijänoikeuskorvausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein, 27 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja 9 prosenttia on vastakkaista mieltä. Tekijänoikeusbarometrin mukaan 78 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 72 prosenttia katsoo, että ne ovat merkittävä elannonlisä taiteilijoille.

82 prosenttia katsoo, että musiikin tekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan netistä. 85 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestöjen on oikein puuttua piratismiin. Kansalaisten linja piratismin suhteen on tiukka, olipa kyse perinteisestä piraattitiedostojen lataamisesta tai laittomista suoratoistopalveluista. Erityisen tiukasti kansalaiset tuomitsevat aineiston luvattoman levittämisen. Ainoastaan 14 prosenttia suomalaisista hyväksyy piraattiaineiston lataamisen itselleen ja 12 niiden striimaamisen itselleen piraattipalveluista. Vain 5 prosenttia kansalaisista pitää hyväksyttävänä musiikin tai elokuvan luvatonta levittämistä internetissä.•

viidakko

pykälä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

Edellisessä Pykäläviidakossa kerrottiin tekijänoikeuslain muutoksista hyvitysmaksun ja äänitallenteen suojan liittymäkriteerien osalta. Samassa lakipaketissa uudistettiin myös antipiratismityön kannalta olennaisia säännöksiä luvattoman verkkojakelun vastaisista toimista.

Tuntematonkin sivu voidaan sulkea Mitä estomääräyksen lainmuutos tarkoittaa käytännössä? Muutos mahdollistaa puuttumisen selvästi laittomiin piraattisivustoihin silloinkin, kun kannetta ei voida nostaa sivuston tuntemattomia ylläpitäjiä vastaan. Tekijänoikeuslaki on tältä osin vihdoinkin yhteneväinen EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin kanssa. Eurooppalaisesta käytännöstä poiketen oikeudenhaltijat ovat Suomessa aiemmin voineet hakea tuomioistuimelta väliaikaista estomääräystä vain sellaisille piraattisivustoille, joiden ylläpitäjiä vastaan on ollut mahdollista nostaa kanne.

Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Jaana PIHKALA. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

Luvattomasta verkkojakelusta Suoratoisto laittomasta lähteestä ei muutu omalla koneella lailliseksi. Se teki tämän oikeussuojakeinon käytön useimpien piraattipalvelujen osalta käytännössä mahdottomaksi. Vanhan lain mukaisesti tuomioistuin on kuitenkin velvoittanut kolme suomalaista teleoperaattoria estämään asiakkaidensa pääsyn The Pirate Bay -palveluun. Määräysten täytäntöönpano edellytti hakijoina olleilta levy-yhtiöiltä huomattavan suuria vakuuksia. Lain muutoksen ansiosta oikeudenhaltijat voivat nyt hakea tuomioistuimelta estomääräystä, joka velvoittaa teleoperaattorin estämään sellaisetkin piraattisivustot, joiden ylläpitäjät salaavat henkilöllisyytensä.

Kohtuullisuutta vaaditaan Ovatko estomääräyksen edellytykset entiset? Samalla kuitenkin estomääräyksen saamisen edellytyksiä kiristettiin entisestään; edellytykset on Suomessa asetettu huomattavasti EU-säännösten vaatimuksia korkeammalle.

Estomääräyksen saaminen edellyttää muun muassa kohtuullisuuspunnintaa myös palvelun käyttäjien kannalta ja määräys on voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan. Estomääräyksen hakemisen ja uudistamisen kuluista vastaavat oikeudenhaltijat ja täytäntöönpanokuluista EU-säädösten ja oikeuskäytännön mukaisesti ensisijaisesti teleoperaattorit. Estomääräyksen täytäntöönpano ei edellytä enää vakuutta hakijana olevalta oikeudenhaltijalta. Lainmuutos tuli voimaan 1.6.2015.

Striimaus piraattipalvelusta Voiko netin suoratoistopalveluita käyttää huoletta? Tekniikan kehittymisen myötä suoratoisto on syrjäyttämässä lataamisen sekä laillisten että laittomien palvelujen puolella. Tämä on lisännyt keskustelua suoratoiston oikeudellisesta luonteesta.

EU-tuomioistuin antoi kesäkuussa 2014 niin sanotun Meltwater-tuomion. Se vahvisti, että tietokoneen näytöllä olevat ja tietokoneen kiintolevyn välimuistin kopiot, jotka käyttäjä luo katsellessaan internet-sivustoa, ovat lähtökohtaisesti nekin oikeudenhaltijan yksinoikeuden piirissä. Silloin kun lähde on laillinen eli aineistoa välittävällä on siihen oikeudenhaltijan lupa, menee tällainen tilapäinen kappaleen valmistaminen erikseen säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen piiriin. Loppukäyttäjä ei tällöin tarvitse enää toista lupaa oikeudenhaltijalta. Tekijänoikeuden rajoitukseen ei kuitenkaan voi vedota silloin kun lähde on laiton. Tällöin suoratoistettaessa syntyvät tilapäisetkin kopiot ovat laittomia. Toisin sanoen laittomasti välitetyt teokset eivät muutu vastaanottajankaan puolella laillisiksi. Suojatun teoksen katselu tai kuuntelu laittomasta lähteestä ei siis ole sallittua. Toki itse välittäjällä on vastuu siitä, että lupa on, ja oikeudenhaltijoiden valvontatoimet kohdistuvatkin teoksia luvatta yleisön saataville saattaviin. On kuitenkin hyvä huomata, että jotkin suoratoistopalvelut toimivat teknisesti vertaisverkkoperiaatteella: tällöin striimiä vastaanottava jakaa sitä myös itse eteenpäin eli on myös välittäjä. Youtubessa välitetään suojattuja teoksia sekä oikeudenhaltijoiden luvalla että ilman lupaa. Itse palveluna Youtube mielletään kuitenkin lailliseksi lähteeksi, jonka ylläpito noudattaa oikeudenhaltijoiden alasottoilmoituksia.

•

Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia

Musiikkivideo ei enää tottele sääntöjä Jokaisen musiikkivideon teko mietitään tapauskohtaisesti, sanoo Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö Lasse Kurki. ”Mietimme mikä on tarve. Ainakin uuden artistin tai levyn sinkusta yleensä tehdään oma video.” Musiikkivideolla luodaan kappaleen tai artistin visuaalinen maailma ja identiteetti musiikin kentällä. Videon liittyminen siihen vaihtelee musiikkilajin mukaan. ”Räppärit sanovat, että kappaletta ei ole olemassa jos siitä ei ole videota. Paula Koivuniemen tapaiselle artistille taas video ei ole niin tärkeä.” Jenni Vartiaisen kappaleista on tehty paljon musiikkivideoita. ”Ne tuntuvat kulkevan käsi kädessä hänen musiikkinsa kanssa.”

Jari Sillanpään musiikkivideo Sinä ansaitset kultaa esitteli suositun laulajan uuden puolen. KUVA: mikko harma

”Kulutustottumukset muuttuvat, moni käyttää Youtubeakin ilman videon katsomista. Esimerkiksi JVG:n Tarkenee huomattiin ilman videotakin. Se tehtiin vasta jälkeenpäin.” Musiikkivideo antaa mahdollisuuden brändätä artisti uudelleen, Kurki sanoo ja ottaa esimerkiksi Jari Sillanpään. Sinä ansaitset kultaa -video on nyt Warnerin Youtubekanavan katsotuimpia videoita 4,2 miljoonalla katselukerrallaan. Video voi esitellä uuden artistin tai tutun tekijän uudistumisen. Se voi pidentää kappaleen elinaikaa ja syventää sen tarinaa. Tärkeä työkalu Musiikkivideoissa ei Suomessa liiku isoja rahoja. Lasse Kurki arvioi useimpien videoiden kustannusten mahtuvan 3–10 000 euron haarukkaan. ”Kun levyyn menee 20–30 000 euroa on videon kustannusten oltava suhteessa siihen.” Videon tekeminen on yhteistyötä, levy-yhtiö ja artisti päättävät yhdessä millainen siitä tulee. ”Ensin on näkemys siitä mitä tarvitaan, sitten kysymme ideoita sopivilta videoiden tekijöiltä. Joskus ideat tulevat artistilta.” Omaa vakiotiimiä Warnerilla ei videoiden tekemiseen ole. ”On tietty porukka tekijöitä, joiden tiedämme kykenevän tuottamaan laatua pienelläkin budjetilla.” ”Kyse on näkemyksestä, peräänkuulutan hyvää ideaa. Osa videoista on suoraan sanottuna tylsiä.” ”Elämme sillä lailla hauskassa maailmassa, että enää ei ole mitään sääntöjä millaisia videoita tehdä. Ennen oli MTV, nyt levitys toimii missä vain. Se on rikkautta”, Kurki sanoo. ”Enää ei ole auktoriteettejä, joita on miellytettävä, jotta saa videonsa näkyville. Se tekee niistä moninaisia ja vapaita.” Kuvaustekniikan hinnan laskeminen lisää tätä vapautta. Elämme visuaalisessa maailmassa, jossa musiikkivideon kuluttaminen on helppoa, Kurki sanoo. Video on tärkeä työkalu, jonka aika ei ole vielä ohi. Muutokset ovat kuitenkin nopeita. ”Katsotaan mitä tuumaan vuoden päästä.”

•

Heikki Jokinen

MES:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Timonen on musiikin sekakäyttäjä. KUVA: laurA kotila

Tärkeintä on tehdä yhdessä ”Olen tehnyt useamman sata keikkaa nuorempana”, sanoo Musiikin edistämissäätiö MES:n hallituksen puheenjohtajana kesäkuusta toiminut Pekka Timonen. Oulusta kotoisin oleva mies oli perustajajäsenenä Mieskuoro Huutajissa. ”Olin mukana vuosikausia. Aluksi esiintyminen ei ollut olennaista, mutta päädyimme lopulta eri puolille maailmaa.” Musiikillinen maailmankuva on siitä laajentunut, nykyään Timonen kutsuu itseään musiikin sekakäyttäjäksi.

Musiikin edistämissäätiö MES:n päätöksiä 1.5.–30.6.2015 Audiovisuaalinen tuotanto 59 250 euroa, saajia 49 Elävän musiikin tuki 201 050 euroa, saajia 120 Julkaisutuki 800 euroa, saajia 1 Kuoromatkat 75 000 euroa, saajia 46 Markkinointi- ja vientituki 17 150 euroa, saajia 19 Työskentelytuki 318 970 euroa, saajia 189 Äänitetuotantotuki 106 500 euroa, saajia 85 Saajia yhteensä 509 kappaletta, 778 720 euroa Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www.musiikinedistamissaatio.fi

Suomen itsenäisyyden 100vuotisjuhlavuoden pääsihteerinä työskentelevä Timonen on ehtinyt moneen. Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin kulttuurijohtajana, maailman designpääkaupungin 2012 johtajana, viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin Suomen toimitusjohtajana, Suomen Budapestin instituutin johtajana ja kulttuurikeskus Kaapelin toimitusjohtajana. Mikä MES:ssä kiinnostaa? ”Musiikki on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, sekä historiallisesti että nyt. Suomi on merkittävä musiikkimaa ja näin haluan olevan jatkossakin.” Säätiön puheenjohtajuus on tärkeä tehtävä, Timonen sanoo. ”Kaikkien yhteiskuntien tehtävä on kehittää parempaa kulttuuria. Siitä riippuu onnistuminen kansakuntana ja yhteisönä.” ”Jos voin edistää musiikin asiaa heiluttamalla nuijaa säätiössä, teen sen ilolla. Kun olen tehnyt monia töitä kulttuurin alalla, toivon että voin auttaa säätiötä.” Pekka Timonen pitää hienona, että MES on saatu aikaan. ”On tärkeää, että käymme MES:ssä keskustelua miten viemme yhdessä eteenpäin musiikin ja säätiön asiaa.” ”Yhdessä toimiminen on hyvä tavoite koko alalle ja tie eteenpäin. Se ei ole itsestäänselvyys, se on työtä. Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on auttaa yhteistyötä onnistumaan.”• Heikki Jokinen